Yhteispohjoismaisen taseselvitysmalli ja sen käyttöönoton vaikutukset Suomessa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteispohjoismaisen taseselvitysmalli ja sen käyttöönoton vaikutukset Suomessa"

Transkriptio

1 Muistio 1 (23) Nordic Balance Settlement Yhteispohjoismaisen taseselvitysmalli ja sen käyttöönoton vaikutukset Suomessa Sisällysluettelo 1 Yhteenveto Tausta Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset Suomessa Taseselvityksen sidosryhmät ja vastuut Taseselvitysyhtiö Taseselvitystietojen raportointi Taseselvitys Tasesähkön laskutus Vakuuksien hallinta Tietojen julkisuus Taseselvitysmallin käyttöönotto Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin hyödyt ja kustannukset Hyödyt Mallin vaikutukset tasesähkön määriin ja kustannuksiin Kustannukset... 21

2 Muistio 2 (23) 1 Yhteenveto 2 Tausta Tämä muistio on laadittu tukemaan Työ- ja elinkeinoministeriön lainvalmistelua ja sen tarkoitus on kuvata tiivistetysti yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin pääperiaatteet sekä käyttöönotosta johtuvat muutokset nykykäytäntöihin suomalaisten sähkömarkkinatoimijoiden näkökulmasta. Selvitys perustuu Fingridillä olevaan viimeisimpään tietoon yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista ja sen käyttöönoton vaikutuksista Suomessa. Yleisesti siirryttäessä yhteispohjoismaiseen taseselvitysmalliin taseselvityksen pääperiaatteet säilyvät vuoden 2009 taseselvityksen harmonisoinnin ansiosta samoina. Uusi malli tuo kuitenkin mukanaan muutoksia nykykäytäntöihin kaikissa maissa. Mallin suunnittelussa on otettu huomioon eri maiden parhaat käytännöt ja yhdistämään nämä, jolloin uuden mallin vaikutukset eri maissa vaihtelevat. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt Fingrid, Svenska Kraftnät, Statnett sekä Energinet.dk ovat tukeneet NordREG:n yhteispohjoismaista vähittäismarkkinan kehitysprojektia (Common Nordic End-User Market) ja kehittäneet taseselvityskäytäntöjään tämän asettamien tavoitteiden mahdollistamiseksi. Kantaverkkoyhtiöiden merkittävimpänä kehitystavoitteena on yhteispohjoismaisen taseselvityksen toteuttaminen ja liittyvien tasepalveluiden tarjoaminen sähkömarkkinatoimijoille yhdestä pisteestä, huolimatta maasta tai maista, joissa nämä toimivat. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli tuo mukanaan yhteiset säännöt niin taseselvitykselle kuin tiedonvaihdolle. Malli tarjoaa taseselvitysvastaaville samanlaiset toimintaedellytykset alueesta riippumatta ja taseselvityspalvelua yhden luukun periaatteella. Tämä tarkoittaa, että toimijoiden tulokynnys markkinoille madaltuu ja toimintaa voidaan helpommin laajentaa eri markkinatasealueille. Yhtenäisen taseselvitysmallin lisätavoitteena on toimia taseselvityksen ja sen käytäntöjen näkökulmasta edelläkävijänä sekä malliesimerkkinä eurooppalaiselle sähkömarkkinaintegraatiolle. Kehitystyön ensimmäisiä saavutuksia oli pohjoismaisten taseselvityskäytäntöjen harmonisointi, jossa kansallisia käytäntöjä yhtenäistettiin tukemaan tavoitetilaa. Harmonisoitu taseselvitysmalli otettiin käyttöön Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan tasepalvelujen osalta tammikuussa Kehitys jatkui vuonna 2010 Fingridin, Svenska Kraftnätin, Statnettin ja Energinet.dk:n käynnistämällä Nordic Balance Settlement (NBS) projektilla, jossa toteutettiin suunnitteluraportti yhteispohjoismaisen taseselvityksen toteuttamisesta ja operatiivisen taseselvitystyön ulkoistamisesta yhteispohjoismaiselle taseselvitysyhtiölle (Liite 1). Myöhemmin vuonna 2011 Energinet.dk jättäytyi pois projektista, muun muassa resurssisyistä johtuen, säilyttäen mahdollisuuden palata tulevaisuudessa mukaan uudelleen. Suunnitteluraportin toteuttamisen ja vahvistamisen jälkeen NBS-projekti on jatkunut implementointivaiheeseen, tavoitteenaan yhteispohjoismaisen taseselvityksen toimintaedellytysten luonti lainsäädännöllisten, operatiivisten ja teknisten edellytysten

3 Muistio 3 (23) näkökulmista, muun muassa kansallisten sähkömarkkinalakien ja asetusten mukauttamisessa. Kantaverkkoyhtiöt ovat perustaneet joulukuussa 2013 tasapuolisesti omistetun taseselvitysyhtiön, esett Oy:n, joka tulee palvelemaan Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkömarkkinoita. Yhtiö on rekisteröity Suomeen ja sen toimipiste tulee olemaan Suomessa. Voimassa olevan järjestelmävastuun mukaisesti vastuu taseselvityksestä säilyy viimekädessä Fingridillä, mutta operatiivinen taseselvitystoiminta ulkoistetaan taseselvitysyhtiölle. Yhteispohjoismaista taseselvitysmallia operoiva tietojärjestelmä on hankittu ja sen käyttöönottoprojekti on nyt käynnissä. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin osalta loput avoinna olevat yksityiskohdat käsitellään ja viimeistellään vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on siirtyä yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen suunnitellusti vuoden 2015 aikana. Ennen siirtymistä tasevastaaville ja muille sidosryhmille varataan aikaa 18 kuukautta valmistautua ja toteuttaa uuden toimintamallin edellyttämät muutokset niin operatiivisen toiminnan kuin IT-järjestelmien osalta. Merkittävänä osatekijänä NBS-projektissa on referenssiryhmä, joka on olennaisena sidosryhmänä mukana kehitystyössä tuomassa projektin käyttöön sähkömarkkinatoimijoiden ja lainsäätäjien näkemykset avainkysymysten käsittelyyn ja päätöksenteon tueksi. Referenssiryhmään on valittu kustakin osallistujamaasta 3 edustajatahoa, käsittäen yhden verkonhaltijan, yhden sähkönmyyjän/tasevastaavan sekä viranomaisen. Referenssiryhmän lisäksi Fingrid on vahvasti läsnä taseselvitysmallin kehitys- ja käyttöönottotyössä sekä käy aktiivista dialogia suomalaisten sähkömarkkinatoimijoiden kanssa, muun muassa säännöllisten info-päivien kautta, edesauttaen muutokseen varautumista. 3 Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset Suomessa Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli perustuu vuonna 2009 käyttöönotettuun harmonisoituun 2-tasemalliin (tuotanto- ja kulutustaseeseen perustuva taseselvitys) eikä muuta taseselvityksen toiminta- tai hinnoitteluperiaatteita nykyisestä. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli toimii seuraavana evoluutioaskeleena suhteessa nykyiseen syventäen ja kehittäen sitä eri osa-alueilla, jättäen kuitenkin vielä kehitysalueita maiden välisen syvemmän harmonisoinnin osalta. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin päätavoitteena on, että taseselvitys tehdään mahdollisimman vastaavin periaattein Suomen, Ruotsin ja Norjan markkinatasealueilla ja keskitetysti kantaverkkoyhtiöiden omistaman taseselvitysyhtiön suorittamana. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin osa-alueet on esitetty alla olevassa kuvassa 1, joista tämä luku esittelee merkittävimmät piirteet ja näihin liittyvät muutokset kansallisesta näkökulmasta. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin nykykehityksen perustana on toiminut liitteen 1 Nordic Balance Settlement Design Report suunnitteluraportti ja sen nykytila on kuvattu liitteen 2 Nordic Balance Settlement Handbook for Market Participants dokumentissa.

4 Muistio 4 (23) Kuva 1. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Uutena piirteenä suhteessa Suomen nykytilaan yhteispohjoismainen taseselvitysmalli lisää taseselvityksen toimivuuden seurannan. Tämä käsittää sähkömarkkinatoimijoiden seurannan suhteessa asetettuihin suorituskykymittareihin, muun muassa raportoidun tiedon laatuun ja ajantasaisuuteen nähden, sekä mittarien julkisen ja sähkömarkkinaosapuolikohtaisen raportoinnin. 3.1 Taseselvityksen sidosryhmät ja vastuut Lähtökohtaisesti taseselvityksen sidosryhmät sekä näiden vastuut säilyvät lähes ennallaan, mutta esimerkiksi verkkoyhtiöiden raportointivastuut kasvavat. Kantaverkkoyhtiöt vastaavat edelleen lain mukaisesti kansallisesta taseselvityksestä. Taseselvityksen operatiivinen toiminta ulkoistetaan kantaverkkoyhtiöiden omistamalle taseselvitysyhtiölle, joka hallinnoi taseselvityssopimukset ja toteuttaa taseselvityksen yllä kuvassa 1 esitetyn mallin mukaisesti. Kantaverkkoyhtiön tehtävien ulkoistamisen, ja yleisesti yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin mahdollistamisen, edellyttää muutoksia valtioneuvoston asetukseen sähköntoimituksen selvityksestä ja mittauksesta (66/2009) sekä Työ- ja elinkeinoministeriön asetukseen sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä tiedonvaihdosta (809/2008).

5 Muistio 5 (23) Muiden sähkömarkkinatoimijoiden roolit ja vastuut säilyvät ennallaan, mutta toimintamalleja sekä taseselvitystiedon raportointiin liittyviä vastuita yhtenäistetään keskeisiltä osilta. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin sidosryhmät on esitetty alla kuvassa 2. Kuva 2. Yhteispohjoismaisen taseselvityksen sidosryhmät

6 Muistio 6 (23) Kukin sidosryhmä on eritelty ja kuvattu keskeisine vastuineen alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1. Yhteispohjoismaisen taseselvityksen sidosryhmät ja keskeiset vastuut Sidosryhmä Vastuut Taseselvitysyhtiö Vastaa operatiivisen taseselvityksen toteuttamisesta (mm. taseselvitystiedon keruu, seuranta, laskenta, raportointi ja tiedonjako) ja tasevastaavien tasepoikkeamien laskutuksesta. Laatii ja vahvistaa taseselvityssopimuksen sekä vastaa näiden hallinnoinnista. Vastaa taseselvitykseen liittyvästä viranomaisraportoinnista. Asettaa tasevastaavien vakuusvaateita, ylläpitää näitä sekä kerää edellytetyt vakuudet. Asettaa ja kerää tasevastaavilta maksuina taseselvitysyhtiön operatiivisesta toiminnasta ja säätösähköstä aiheutuvat kustannukset. Vastaa sähkömarkkinatoimijoiden suorituskykymittareihin liittyvän tiedon keruusta, mittarien laskennasta ja näihin liittyvästä viestinnästä liittyville sidosryhmille. Operoi ja tarjoaa sähkömarkkinatoimijoille taseselvitykseen liittyvät palvelut; mm. tietojärjestelmäpalvelut, online-portaali sekä asiakaspalvelu. Toimii tasevastaavien taloudellisena vastapuolena taseselvitykseen liittyvien reservien osalta. Vastaa pohjoismaisen taseselvityksen kehittämisestä. Kantaverkkoyhtiö Vastaa käyttötunnin aikaisesta tehotasapainosta. Laskee ja hinnoittelee tuntitason säätösähkön sekä määrittää tasepoikkeamien hinnoittelun. Toimittaa taseselvitysyhtiölle riittävät tiedot taseselvitykseen mm. tuotantosuunnitelmien ja aktivoitujen reservien osalta. Toimii taloudellisena vastapuolena tasevastaaville käyttötunnin aikaisissa sähkökaupoissa. Verkonhaltija Tasevastaava Hallinnoi, ylläpitää, koostaa ja toimittaa verkkokohtaisen mittaustiedon sähkönmyyjille, tasevastaaville ja taseselvitysyhtiölle. Hallinnoi kuormituskäyrämenettelyyn liittyvän laskennan ja raportoinnin, käsittäen profiloidun kulutusennusteen sekä tasoituslaskennan, kun mittarinluennat on suoritettu. Vastaa tasepoikkeamien selvityksestä sähkönmyyjien kanssa kyseenomaisen taseselvitysjakson sulkeuduttua. Jakeluverkonhaltijoiden määrä Suomessa noin 84 (kevät 2014) Solmii taseselvityssopimuksen taseselvitysyhtiön kanssa. Vastaa tuntitason tuotantosuunnitelmien suunnittelusta ja raportoinnista kantaverkkoyhtiölle. Vastaa osapuolten välisten tehokauppojen raportoinnista Toimii taloudellisena vastapuolena tasepoikkeamille ja aktivoiduille reserveille. Ilmoittaa taseselvitysyhtiölle tasevastaavan tasevastuuseen kuuluvat sähkönmyyjät. Tasevastaavien lukumäärä Suomessa noin 41 (kevät 2014)

7 Muistio 7 (23) Sähkönmyyjä Laatii sopimuksen tasevastaavan kanssa kulutuksen ja tuotannon osalta verkkoaluekohtaisesti. Vastaa sähkönmyynnistä asiakkaille. Sähkönmyyjien määrä Suomessa noin 230 (kevät 2014) Nord Pool Spot Raportoi osapuoli- ja markkinatasealuekohtaiset Elspot- ja Elbas-kaupat taseselvitysyhtiölle. Raportoi rajasiirrot liittyville sähköpörsseille ja kantaverkkoyhtiöille. Raportoi taseselvitysyhtiölle kuhunkin markkinatasealueeseen liittyvät verkkoalueet. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta johtuvat vaikutukset suhteessa nykykäytäntöihin sidosryhmien ja vastuiden osalta on kuvattu alla olevassa taulukossa 2. Taulukko 2. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset sidosryhmiin ja keskinäisiin vastuisiin Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Tasevastuu Nykytilassa yhdellä sähkönmyyjällä voi olla yksi tasevastaava kulutus- ja tuotantotaseelle markkinatasealuetta kohti. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa yhdellä sähkönmyyjällä voi olla eri tasevastaava tuotanto- ja kulutustaseelle per verkkoalue. Yhdellä osapuolella voi lisäksi olla eri tasevastaava eri verkkoalueilla. Suomessa on taseselvitykseen määritelty yhteensä 560 verkkoaluetta (kanta-, alue-. jakelu-, teollisuus- ja voimalaitosverkot; kevät 2014) Nykytilassa Fingrid ylläpitää tasevastaavien ja sähkömarkkinaosapuolten avointen toimitusten ketjuja ilman lain määräämää velvollisuutta. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvitysyhtiö tai kantaverkkoyhtiö ei ylläpidä avointen toimittajien ketjua. Taevastaavan avoimissa toimitusketjuissa oleva sähkönmyyjät mallinnetaan NBS mallissa suoraan kyseisen tasevastaavan taseeseen.

8 Muistio 8 (23) Taseselvityssopimus Nykytilassa tasevastaavat sähkömarkkinaosapuolet solmivat Fingridin kanssa taseselvityssopimuksen, joka perustuu kansalliseen malliin ja sisältöön. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvityssopimus yhtenäistetään Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Taseselvitysyhtiö tekee ja hallinnoi taseselvityssopimukset suomalaisten tasevastaavien kanssa Fingridin puolesta. Energiavirasto vahvistaa taseselvityssopimuksen sisällön. Taseselvitysyhtiö Nykytilassa Fingridin tasesähköyksikkö vastaa kansalliseen taseselvitykseen liittyvästä operatiivisesta toiminnasta, raportoinnista ja asiakaspalvelusta. Yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä taseselvityksen operatiivisesta toiminnasta vastaa taseselvitysyhtiö. Taseselvitysyhtiö tarjoaa suomalaisille sähkömarkkinatoimijoille vastaavat palvelut, kuin Fingrid nykytilassa. Fingrid valvoo taseselvitysyhtiön toimintaa Taseselvitysyhtiö Taseselvitysyhtiö on organisoitu siten, että suoraan yhtiössä työskentelee yhteispohjoismaisen taseselvityksen operoinnin näkökulmasta olennainen henkilöstö, käsittäen johdon ja taloushallinnon lisäksi taseselvityksen ydinosaamisen. Muut toiminnan näkökulmasta olennaiset palvelut hankitaan palveluina yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä toimivilta kantaverkkoyhtiöiltä. Selvitysyhtiö omistaa ja hallinnoi suoraan taseselvitykseen liittyvät tietojärjestelmät. Kantaverkkoyhtiöistä Fingrid ( Main host ) toimittaa selvitysyhtiöille palveluna henkilöstöhallinnon, kirjanpidon, laskutuksen, juridisen tuen sekä IT-tuen. Tämän lisäksi kukin kantaverkkoyhtiö ( Local host ) toimittaa selvitysyhtiölle palveluna paikalliset taseselvitysasiantuntijat. Taseselvitysyhtiö kykenee näin tarjoamaan suomalaisille sähkömarkkinatoimijoille mahdollisuuden saada palvelua paikallisella kielellä ja paikallisilta asiantuntijoilta. Sähkömarkkinaosapuolella on lisäksi mahdollisuus hoitaa yhdestä pisteestä myös muihin maihin kohdistuvat palvelupyynnöt, tarvittaessa paikallisten asiantuntijoiden avustuksella. Asiantuntijapalveluiden lisäksi selvitysyhtiö tarjoaa sähkömarkkinatoimijoille nykyiseen nähden lisäpalveluina Fingridin nykyratkaisua vastaavan online-portaalin sekä M2Mtietopalvelun sähkömarkkinaosapuolen oman taseselvitystiedon hakuun suoraan omiin tietojärjestelmiin. 3.2 Taseselvitystietojen raportointi Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa sähkömarkkinatoimijat raportoivat edellytetyt taseselvitystiedot taseselvitysyhtiölle tai toisille sähkömarkkinaosapuolille, jotka edelleen koostavat tiedot ja raportoivat ne edelleen taseselvitysyhtiölle. Taseselvitystiedot raportoidaan tällä hetkellä Suomessa sähkömarkkinaosapuolikohtaisesti

9 Muistio 9 (23) (sähkönmyyjätasolla) ja tämä käytäntö säilyy myös yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa. Taseselvitykseen liittyvä raportointi voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat 1) raportointi ennen käyttötuntia, 2) raportointi käyttötunnin jälkeen sekä 3) raportointi taseselvityksen jälkeen. Taulukkoon 3 on koostettu yhteenveto raportoitavasta tiedosta sähkömarkkinatoimijoiden välillä ja tarkka kuvaus sähkömarkkinaosapuolittain raportoitavista tiedoista on esitetty liitteessä 2. Taulukko 3. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa raportoitavat tiedot vaiheittain; ennen ja jälkeen käyttötunnin sekä taseselvityksen valmistumisen jälkeen Raportointi ennen käyttötuntia 1. Kuormituskäyrät verkkoyhtiön ja sähkönmyyjien välillä 2. Tuotantosuunnitelmat 3. Primääri-, sekundääri- ja tertiäärireservien tarjoukset ja kaupat 4. Kiinteät toimitukset ja kiinteiden toimitusten vahvistukset 5. Toimijoiden Elspot ja Elbas kaupat sekä kaupat tasealueiden välillä

10 Muistio 10 (23) Raportointi käyttötunnin jälkeen (2 13 päivää) 1. Reservienergiat (primääri-, sekundääri- ja tertiääri) ja kustannukset sekä säätösähkön hinnat 2. Sitovat tuotantosuunnitelmat 3. Tunneittain mitatut kulutukset per mittaus(käyttö)paikka 4. Verkkoalueiden väliset rajapistemittaussummat 5. Tunneittain mitatut tuotannot per tuotantoyksikkö 6. Tunneittain mitatut osapuolikohtaiset kulutussummat per verkkoalue 7. Alustavat arvioidut osapuolikohtaiset kuormituskäyräkulutukset per verkkoalue 8. Alustavan tasesähkölaskennan tulokset 9. Verkkojen välisen rajapistesumman tulokset Raportointi taseselvityksen valmistumisen jälkeen 1. Lopullisen tasesähkön laskennan tulokset 2. Tasesähkön laskutus 3. Verkon tasevirheet 4. Muu taseselvityksen tarkistamiseen liittyvä informaatio 5. Reservienergioiden laskutus 6. Markkinatase-alueiden välinen taseselvitys TSO:iden kanssa Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta johtuvat vaikutukset suhteessa nykykäytäntöihin taseselvitystiedon raportoinnin osalta on kuvattu alla olevassa taulukossa 4.

11 Muistio 11 (23) Taulukko 4. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset tiedon raportointiin Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Raportointiaikataulu Nykytilassa taseselvityksen sykli (taseselvitysjakso) on yksi (1) kuukausi. Nykykäytäntöjen mukaisesti taseselvitystiedot (mm. mitatut toimitukset) on raportoitava taseselvitysyksikölle viimeistään 14 vuorokauden kuluessa toimitusajankohdasta. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli muuttaa taseselvityksen aikataulua ja tämä vaikuttaa taseselvitystiedon raportointiin. Uudessa mallissa raportointi tulee perustumaan 13 päivän taseselvitysaikatauluun. Tämä tarkoittaa, että alustavat taseselvitystiedot raportoidaan kahden (2) päivän kuluessa toimituspäivästä ja, että lopulliset tiedot 13 vuorokauden kuluessa toimituspäivästä. Verkonhaltijoilla ja tasevastaavilla on siten 13 vuorokautta aikaa toimittaa mahdolliset korjaukset ja täsmennetyt tiedot, ennen taseselvitysjakson sulkeutumista. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin raportointiaikataulu on kuvattu tämän dokumentin kohdassa 3.3. Rakenteellisen tiedon raportointi Sähkömarkkinaosapuolet ovat velvollisia raportoimaan rakenteellisen tiedon Fingridin tasesähköyksikölle. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli ei muuta rakenteellisen tiedon raportointivelvoitetta. Taseselvitystiedon raportointi Nykytilassa verkkoalueen jokaisella rajapistemittauksella on yksi mittausvastuullinen toimittaja, joka toimittaa yksittäiset tuntitason mittaustiedot taseselvitystä varten kaikille tietoon oikeutetuille osapuolille. Nykytilassa verkonhaltijan vastuulla on kuormituskäyrien toimittaminen käyttöpaikkakohtaisesti. Yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä raportoidaan verkkoalueiden väliset rajapistemittaussummat yksittäisten mittausten sijasta raportoitavan tiedon vähentämiseksi. Raportointivelvoite säilyy verkonhaltijoilla. Tiedonvaihto sähkömarkkinatoimijoiden välillä Nykytilassa taseselvitykseen liittyvä tiedonvaihto sähkömarkkinatoimijoiden ja Fingridin taseselvitysyksikön välillä perustuu Edielsanomaformaattiin ja noudattaa Energiateollisuus ry:n julkaisemia Ediel sanomavälityksen yleiset sovellusohjeet ohjetta sekä Tuntimittaukset periaatteet suositusta. Yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä taseselvitykseen liittyvä tiedonvaihto sähkömarkkinatoimijoiden ja taseselvitysyhtiön välillä perustuu standardoituihin ebix ja ENTSO-E sanomaformaatteihin. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin yhtenä tavoitteena on vähentää sähkömarkkinatoimijoiden välistä sanomaliikenteeseen perustuvaa tiedonsiirtoa. Tätä tukien taseselvitysyhtiö tarjoaa sähkömarkkinatoimijoille Online-portaalin taseselvitystiedon syöttämiseen ja korjauksiin.

12 Muistio 12 (23) 3.3 Taseselvitys Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvitys tehdään vuonna 2009 Suomessa käyttöönotetun tasemallin mukaisesti (kuva 4). Tämä tarkoittaa, että taseselvitystiedot raportoidaan osapuolikohtaisesti taseselvitysyhtiölle, joka suorittaa taseselvityksen tasevastaavatasolla per markkinatasealue. Kuva 4. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin komponentit Alustavat sähkömarkkinaosapuolikohtaiset taseselvitystiedot (ns. summatoimitustiedot ) raportoidaan verkkoyhtiön toimesta taseselvitysyhtiölle kahden (2) päivän kuluessa toimituspäivästä. Sähkömarkkinaosapuolten summatoimitustietojen, voimalaitosten tuotantotietojen ja verkkoalueiden välisten rajapistesummien raportointiaika on maksimissaan 13 vuorokautta toimituspäivän jälkeen. Taseselvitysyhtiö suorittaa alustavaa taseselvitystä taseselvitysviikolle siitä lähtien, kun alustavat tiedot on raportoitu ja jatkaa tätä lopullisten tietojen raportointiin saakka, jonka jälkeen suoritetaan lopullinen taseselvitys (kuva 5).

13 Muistio 13 (23) Kuva 5. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin taseselvitystiedon ja taseselvityksen suorittamisen ja laskutuksen aikajänne. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin tuotanto- ja kulutustaseeseen perustuvat laskentakomponentit, hinnoittelukomponentit sekä näiden laskentaperiaatteet on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta johtuvat vaikutukset suhteessa nykykäytäntöihin taseselvityksen osalta on kuvattu alla olevassa taulukossa 5. Taulukko 5. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset taseselvityskäytäntöihin Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Taseselvityksen aikataulu Nykytilassa taseselvityksen jakso on yksi (1) kuukausi. Valtakunnallinen taseselvitys valmistuu viimeistään 14 vuorokauden kuluttua tasevastaavan taseselvitysajan päätyttyä (eli yksi kuukausi toimituskuukauden jälkeen). Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisesti taseselvitys valmistuu 13 vuorokauden kuluttua ja tiivistää taseselvitysjakson yhteen (1) viikkoon. Taseselvitys laaditaan pohjoismaisen kalenterin mukaisesti noudattaen Nord Pool Spot aikaa. Korjaukset mitattuihin toimituksiin Nykytilassa taseselvitykseen ei ole mahdollista tehdä korjauksia kunkin kuukauden taseselvitysjakson sulkeuduttua. Korjattuja tietoja on mahdollisuus toimittaa taseselvitysjakson ollessa avoinna, eli 14 vuorokauden kuluttua toimitusajankohdasta. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvitykseen ei ole mahdollista tehdä korjauksia kunkin viikon taseselvitysjakson sulkeuduttua. Korjattuja tietoja on mahdollisuus toimittaa taseselvitysjakson ollessa avoinna, eli 13 vuorokauden kuluessa toimitusajankohdasta.

14 Muistio 14 (23) Pientuotannon käsittely Nykytilassa jos voimalaitoksessa on yksikin generaattori, joka on nimellisteholtaan 1 MVA tai sitä suurempi, niin koko voimalaitoksen tuotanto käsitellään tuotantotaseessa. Alle 1 MVA olevan voimalaitoksen tuotanto voidaan käsitellä kulutustaseessa, toisin sanoen se pienentää kulutuksen määrää. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli ei muuta pientuotannon käsittelyperiaatteita. Osuusvoimalaitosten käsittely Nykytilassa osuusvoimalaitosten käsittely voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Vaihtoehto A: osuusvoimalaitoksen tasevastaava ottaa koko tuotantosuunnitelman sekä toteutuneen tuotannon taseeseensa. Jako osakkaille tapahtuu kiinteänä toimituksena kulutustaseen kautta. Tuotantomaksusta vastaa tasevastaava. Vaihtoehto B: osuusvoimalaitoksen tasevastaava on vastuussa osuusvoimalaitoksen taseesta. Jako osakkaille tehdään tuotantotaseessa osuusvoimaosapuolta käyttäen. Yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä osuusvoimalaitoksen tuotanto kirjataan yhdelle osapuolelle ja osuusvoiman jakaminen tulee tehdä ennakkokirjauksilla ennen käyttötuntia. Tällöin suhteessa nykymalliin edellä esitetty vaihtoehto B ei ole enää käytettävissä, vaan käytäntö perustuu poikkeuksetta vaihtoehtoon A. Voimalaitosverkkojen määrittäminen verkkoalueena Nykytilassa tasevastaavan tuotannosta määritetään voimalaitosverkkoja, jotka käsitellään taseselvityksessä. Voimalaitosverkko voidaan koostaa yhden tai useamman generaattorin käsittämästä voimalaitoksesta tai useammasta voimalaitoksesta, jotka kytkeytyvät samaan sähköasemaan tai alueellisesti lähellä toisiaan oleviin sähköasemiin. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa voimalaitosverkkokäsitettä ei lähtökohtaisesti tunnisteta. Mallissa tuotantolaitoksista on kuitenkin mahdollista koostaa omat verkkoalueensa taseselvityksen tarpeisiin, mikäli tuotantoverkon mittaus- ja raportointivastuut on määritetty lainsäädännössä tai muiden sopimusmenettelyjen avulla. Verkkoalueiden tasevirheiden käsittely Nykytilassa tasevirhe jää verkkoalueen tasevastaavan taseeseen ja on mukana verkkoalueen avoimessa toimituksessa. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa verkkoalueiden tasevirheet lasketaan kyseisen verkkoalueen tasevastaavaan taseselvitykseen. Kuormituskäyrät Vastaavasti verkonhaltija laskee tasoituslaskentaenergiat ja suorittaa tasoituslaskutuksen liittyvien sähkönmyyjien kanssa kerran vuodessa. Kuormituskäyrämenettely, tasoitusenergioiden laskenta ja laskutus toteutetaan Suomessa nykykäytäntöjen mukaisesti. 3.4 Tasesähkön laskutus Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvitysyhtiö laskuttaa tasevastaavia tasesähköstä sekä aktivoidusta reservienergiasta. Laskutus kattaa kaikki yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen kuuluvat markkinatasealueet.

15 Muistio 15 (23) Tasesähkö ja aktivoidut reservit laskutetaan tasevastaavilta viikoittain kuvassa 5 esitetyn aikataulun mukaisesti, eli taseselvitysjakson sulkeutumista seuraavana arkipäivänä (13. raportointipäivää seuraavana arkipäivänä). Laskutussykliä on nopeutettu yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa, muun muassa useilla markkinatasealueilla toimivien tasevastaavien vakuusposition parantamiseksi. Tasevastaava voi sopia taseselvitysyhtiön kanssa valuutan, jolla laskutus toteutetaan, ollen oletusarvoisesti Euro. Mikäli tasevastaava valitsee muun kuin Euron, tältä veloitetaan erikseen määräytyvä valuuttamaksu, joka kattaa taseselvitysyhtiölle aiheutuvan valuuttariskin. Suomessa laskutuksessa käytettävä valuutta on Euro. Laskutus perustuu muilta osin nykykäytäntöjen mukaisiin hintakomponentteihin ja erittelyyn ja se toteutetaan nykykäytäntöjen mukaisesti sähköisesti. Nykykäytäntöjen mukaisesti tasevastaavat vastaavat itse tasevastuuseensa kuuluvien sähkömarkkinaosapuolten kanssa tapahtuvasta tasevirheiden selvittämisestä ja keskinäisestä laskutuksesta. Laskutettuun taseselvitysjaksoon liittyviä korjauksia ei suoriteta taseselvitysyhtiön toimesta selvitysjakson sulkeuduttua, mikäli kyseessä ei ole taseselvitysyhtiön toiminnasta aiheutunut virhe. Yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen liittyvä laskutusprosessi, sen vaiheet ja osaalueet sekä hinnoittelukomponentit on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta johtuvat vaikutukset suhteessa nykykäytäntöihin laskutuksen osalta on kuvattu alla olevassa taulukossa 6. Taulukko 6. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset tasesähkön ja aktivoitujen reservienergioiden laskutuskäytäntöihin Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Tasesähkön laskutusaikataulu Nykytilassa tasesähkön laskutussykli on yksi (1) kuukausi, eli tasevastaavaa laskutetaan yhden (1) kerran kuukaudessa Lasku kattaa yhden (1) kuukauden taseselvitysjakson. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli nopeuttaa laskutussykliä, jolloin tasevastaavaa laskutetaan yhden (1) kerran viikossa. Lasku kattaa yhden (1) viikon taseselvitysjakson. Laskutusvaluutta Nykytilassa tasevastaavan laskutus tapahtuu Euroissa. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa tasevastaavan laskutus tapahtuu tasevastaavan valitsemassa valuutassa. Vaihtoehtoina ovat kaikkien yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen osallistuvien maiden valuutat. Mikäli tasevastaava valitsee toisen valuutan kuin Euro, tältä veloitetaan lisäksi valuuttamaksu, joka kattaa taseselvitysyhtiölle kohdistuvan valuuttariskin.

16 Muistio 16 (23) Taseselvityksen tietojen oikeellisuuden vahvistus Nykytilassa ennen laskutusta Fingrid lähettää tasevastaavalle sähköpostilla tarkistettavaksi kyseenomaisen taseselvitysjakson taseraportin ja tasevastaava vahvistaa tietojen oikeellisuuden sähköpostitse viimeistään kahden työpäivän kuluessa. Vahvistamatta jättäminen ei estä Fingridiä suorittamasta laskutusta. Taseselvityksen valmistuttua selvitystiedot ovat tasevastaavien sähkömarkkinaosapuolten nähtävillä taseselvitysyhtiön online-portaalista ja haettavissa tietopalvelun avulla. Muihin nykykäytäntöihin ei muutosta. 3.5 Vakuuksien hallinta Yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä kultakin tasevastaavalta edellytetään riittävä taloudellinen vakuus, jonka määrä asetetaan suhteessa tasevastaavan taseen suuruuteen. Vakuuksien tarkoituksena on suojata taseselvitysyhtiön (ja edelleen kantaverkkoyhtiöihin) kohdistuvat taloudelliset riskit tämän ja tasevastaavan välisistä sopimuksellisista velvoitteista johtuen (taseselvityssopimus). Tasevastaavalta edellytetään taseselvityssopimuksen voimassaolon ajalta riittävää vakuutta, joka on talletettu selvitysyhtiön hyväksymään pankkiin. Vakuuksien käsittely, seuranta ja mahdollinen käyttö toteutetaan pääpiirteissään nykymallin mukaisesti. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta johtuvat vaikutukset suhteessa nykykäytäntöihin vakuuksien hallinnan osalta on kuvattu alla olevassa taulukossa 7. Taulukko 7. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset vakuuksien hallintaan Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Vakuusvaateen asettaminen ja seuranta Nykymallissa vakuudet asetetaan staattisen ja porrastetun mallin mukaisesti ja niitä päivitetään tarvittaessa yhden (1) kuukauden välein. Tasevastaava arvioi taseensa koon tulevan 12 kuukauden tasevastaavan kulutustaseessa olevan toteutuneen kulutuksen ja tasevastuusta samalla tunnilla tapahtuvien kiinteiden toimitusten tuntitason summien suurimmasta kuukausikeskiarvosta (MWh/h). Taseen koko osoittaa tasevastaavan vakuusluokan ja edelleen vaadittavan vakuuden määrän. Sopimuskauden aikana tasevastaavan vakuuden riittävyyttä seurataan taseselvitystietojen perusteella. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa vakuuksien hallinnointi perustuu dynaamiseen malliin. Tällöin tasevastaavan vakuusvaade asettuu suhteellisesti lähemmäksi varsinaista taseen kokoa. Taseselvitysyhtiö päivittää vakuusvaateen säännöllisesti. 3.6 Tietojen julkisuus Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönoton myötä taseselvitystietojen katseluja päivitysmahdollisuuksia harmonisoidaan markkinatasealueiden kesken. Suomalaisten

17 Muistio 17 (23) sähkömarkkinatoimijoiden näkökulmasta tämä tarkoittaa rajauksia nykykäytäntöihin nähden. Rajaukset vaikuttavat tasevastaaviin ja verkonhaltijoihin. Taulukko 8 kuvaa esimerkin valossa yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käytännöt tasevastaavien ja verkonhaltijoiden pääsystä ja päivitysmahdollisuuksista taseselvitystietoon. Esimerkki kuvaa tietokohtaisesti olennaiset muutokset nykymallin ja yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin välillä pääsyssä tietoon eri sähkömarkkinaosapuolten välillä. Eli mitä verkkoalueeseen liittyvää tietoa tasevastaavat, ja verkonhaltijat saavat nähdä ja päivittää. Taulukko ei erittele sähkönmyyjää, koska tällä on pääsy ja päivitysmahdollisuudet ainoastaan omaan tietoonsa. Esimerkin mukaisesti Sähkönmyyjä 1 saa nähdä ainoastaan oman kulutuksensa Verkkoalue 1:llä (tieto numero 4). Taulukon esimerkki perustuu seuraaviin oletuksiin: Tasevastaava 1 on tasevastuussa o Sähkönmyyjä 1:n kulutukselle Verkkoalue 1:llä, o Sähkönmyyjä 2:n tuotannolle Verkkoalue 1:llä, o Sähkönmyyjä 3:n häviöille Verkkoalue 1:llä, o tasepoikkeamalle Verkkoalue 1:llä, o Sähkönmyyjä 2:n kulutukselle Verkkoalue 2:lla, o ja Tasevastaava 1:n (sähkönmyyjän roolissa) kulutukselle Verkkoalue 2:lla. Tasevastaava 2 on tasevastuussa o Sähkönmyyjä 4:n tuotannolle Verkkoalue 2:lla, o Sähkönmyyjä 5:n häviöille Verkkoalue 2:lla, o ja tasepoikkeamalle Verkkoalue 2:lla. Taulukko 8. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset tietojen julkisuuteen Esimerkki N = Saa nähdä Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli M = Saa päivittää Tasevastaava 1 Tasevastaava 2 Verkonhaltija 1 Verkonhaltija 2 Tasevastaava 1 Tasevastaava 2 Verkonhaltija 1 Verkonhaltija 2 NM NM NM NM N NM N NM NM

18 Muistio 18 (23) NM NM NM N NM N NM NM N N NM N NM N NM NM N N N N N NM N NM NM N N NM N NM N NM N N NM N NM NM N N N 3.7 Taseselvitysmallin käyttöönotto Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli ollaan ottamassa käyttöön Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2015 aikana. Käyttöönottoa edeltää testausjakso, jonka aikana sähkömarkkinatoimijoiden tulee varmentaa muun muassa tietojärjestelmiensä yhteensopivuus taseselvitysyhtiön ja osapuolen välisessä viestinnässä. Käyttöönottoa edeltävät seuraavat tehtävät, joiden suorittamisesta vastaa taseselvitysyhtiö yhdessä kantaverkkoyhtiöiden kanssa: Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin yksityiskohtien viimeistely vuoden 2014 kuluessa. Viranomaisten tukeminen taseselvitysmallin käyttöönoton edellyttämien asetusmuutosten laadinnassa alkuvuodesta Säännöllisten referenssiryhmätapaamisten järjestäminen taseselvitysmallin yksityiskohtien viimeistelyn sekä taseselvitysmallin käyttöönottosuunnitelman ja tähän liittyvien aktiviteettien tueksi. Viestintä- ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen suomalaisille sähkömarkkinatoimijoille etenemisen ja tehtyjen päätösten viestimiseksi, sekä muutoksenhallinnan tueksi. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käsikirjan puolivuosittainen päivittäminen muutokseen valmistautumisen tueksi. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin yksityiskohtaisen käyttöönottosuunnitelman laatiminen vuoden 2014 kuluessa. Taseselvityssopimuksen määrittely, vahvistaminen viranomaisten kanssa ja solmiminen sähkömarkkinaosapuolten kanssa. Yhteispohjoismaisen taseselvityksen operatiivisten tietojärjestelmien toteutus ja käyttöönotto vuoden 2015 alkupuolella. Testijärjestelmän avaaminen sähkömarkkinatoimijoille taseselvitykseen liittyvän tiedonsiirron ja sanomaliikenteen testaamiseksi.

19 Muistio 19 (23) 4 Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin hyödyt ja kustannukset 4.1 Hyödyt Yhteispohjoismainen taseselvitysmallin käyttöönotto tuo huomattavia hyötyjä sähkömarkkinatoimijoille. Merkittävimpiä hyötyjä ovat erityisesti maiden välisten rajaaitojen madaltaminen sekä useissa maissa toimivien sähkömarkkinaosapuolten operatiivisten kustannusten lasku. Merkittävimmät kustannustekijät ovat mallin käyttöönottoon liittyvät investoinnit, jotka kohdistuvat valtaosin Suomessa Fingridille sekä verkonhaltijoille. Alla oleva taulukko 9 koostaa yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen siirtymisellä saavutettavat merkittävimmät hyödyt. Taulukko 9. Yhteispohjoismaisen taseselvityksen sidosryhmät ja keskeiset vastuut Hyöty Kuvaus Yhteispohjoismainen vähittäismarkkinan mahdollistaminen Yhteinen pohjoismainen vähittäismarkkina lisää kilpailua ja takaa sen, että loppukäyttäjille voidaan tulevaisuudessa taata laadukasta palvelua kilpailukykyiseen hintaan. Yhteispohjoismaiseen vähittäismarkkinaan tähtäävä, ja pohjoismaisten viranomaisten tukema, projekti on käynnissä NordREG:n johtamana (Common Nordic End-User Market). Yhteispohjoismainen taseselvitys on olennainen edellytys yhtenäiselle vähittäismarkkinalle. Taseselvityksen operatiivisten kustannusten lasku Pitkällä tähtäimellä yhteispohjoismainen taseselvitysmalli alentaa operatiivisia kustannuksia taseselvitysyhtiön ja kantaverkkoyhtiöiden näkökulmasta. Yksinkertaistettuna tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että yksi taseselvitystä operoiva taho, yksi tietojärjestelmä ja yhtenäinen malli on kustannustehokkaampaa kuin hajautettu malli, jossa kukin kantaverkkoyhtiö huolehtii alueellisesta taseselvityksestä. Lisäksi yhdenmukainen taseselvitysmalli edistää yhteensopivien tietojärjestelmien kehitystä, todennäköisesti parantaen tuotepohjaisten ITratkaisujen saatavuutta tasevastaaville. Taseselvitystoiminnan keskittäminen yhteen yhtiöön tuo myös läpinäkyvyyttä taseselvitykseen liittyvissä kustannuksissa. Tästä läpinäkyvyydestä hyötyy ennen kaikkea markkina ja sähkömarkkinatoimijat, muun muassa palveluhinnoittelun kautta. Nopeampi laskutussykli kuin tällä hetkellä vaikuttaa myös myönteisesti sähkömarkkinatoimijoiden likviditeettitarpeeseen. Markkinatasealueiden välillä toimimisen helpottaminen ja liittyvien kustannusten lasku Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli luo sähkömarkkinaosapuolille (sähkönmyyjät, tasevastaavat) mahdollisuuden toimia samoilla käytännöillä kaikissa yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen kuuluvissa maissa. Tasevastaava pystyy täten suorittamaan kaiken taseselvitykseen liittyvän toiminnan yhdestä pisteestä ja yksin käytännöin, markkinatasealueesta huolimatta. Sähkönmyyjälle malli tarjoaa monipuoliset vaihtoehdot valita tasevastaavat verkkoaluetasolla ja tasekohtaisesti, mahdollistaen osapuolen toiminnan näkökulmasta parhaiten soveltuvat tasevastaavat ilman tarvetta sitoutua yhteen tasevastaavaan per markkinatasealue.

20 Muistio 20 (23) Taseselvitystiedon laadun parantuminen Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa verkonhaltijat ovat vastuussa mittaustiedon laadusta, myös taselaskennan jälkeen. Nämä tekijät tähtäävät raportoidun tiedon laadun parantamiseen sekä sen aikataulun mukaiseen raportointiin, vähentäen laskutukseen liittyviä virheitä koko tuotantoketjussa, loppukäyttäjiin saakka. Taseselvitystä parhaiden käytäntöjen mukaisesti Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli on laadittu kiinnittäen huomiota, tällä hetkellä alueellisiin, parhaisiin käytäntöihin yhdistäen ja kehittäen näitä edelleen. Uusi yhteispohjoismainen taseselvitysmalli on siten kokonaisuutena toimivampi ja tehokkaampi, kuin nykyiset maakohtaiset käytännöt. Esimerkkinä tästä toimii kehitettävä taseselvitysportaali (ns. Online-palvelu), jonka kautta sähkömarkkinatoimijoille tarjotaan kattavat toiminnot oman taseselvitystietonsa seurantaan ja raportointiin. Lisäksi sidosryhmille tarjotaan nykyaikainen tietopalvelu, jonka avulla taseselvitystietoja voidaan hakea tehokkaasti suoraan taseselvitysyhtiön tietojärjestelmistä omiin järjestelmiin. Vakuuksien hallinnassa otetaan käyttöön dynaaminen malli, jonka avulla vakuuksia voidaan hallita nykyistä joustavammin. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa hyödynnetään tiedonsiirrossa (sanomaliikenteessä) eurooppalaisia standardeja, joihin siirtyminen edesauttaa mahdollista tulevaa syvempää integraatiota eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin. Toimimalla yhdessä ja yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti, mahdollistetaan tehokkaampi panostus tulevaisuuden kehitykseen, muun muassa keskittämällä kehitysinvestointeja, ja innovaatioihin sekä näiden käyttöönottoon koko alueen laajuisesti. EU-kehitykseen vaikuttaminen Toimimalla yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa, Suomen mahdollisuus vaikuttaa integroitujen markkinoiden kehitykseen EU-tasolla, paranee huomattavasti. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli tulee näyttämään esimerkkiä siinä miten taseselvitys voidaan yhtenäistää eri maiden ja hinta-alueiden välillä. Näin pohjoismaat ovat jatkossakin sähkömarkkinakehityksen edelläkävijä. 4.2 Mallin vaikutukset tasesähkön määriin ja kustannuksiin NBS malli pohjautuu vuonna 2009 Pohjoismaissa yhteisesti käyttöönotettuun kahden taseen malliin eikä muuta taseselvityksen pääperiaatteita tai laskutuskomponentteja. Siten mallilla ei ole vaikutuksia tasesähkön määriin tai kustannuksiin verrattuna tämän hetken tilanteeseen. Poikkeuksen yllä olevaan tuo taulukossa 5 kuvattu osuusvoimalaitosten käsittely. Suunnitellussa mallissa osapuolet kirjaavat osuusvoimaosuutensa ennakkoon ennen käyttötunnin alkua kiinteällä toimituksella. Käyttötunnin aikana osuusvoimalaitoksen osapuoli ei pysty muilla tuotantoresursseillaan 'paikkaamaan' vikaantunutta tuotantoosuutta. Muutos voidaan tehdä kiinteiden toimitusten raportointiperiaatteiden mukaisesti seuraavalle tai sitä seuraavalle käyttötunnille. Tästä mahdollisesti aiheutuu osuusvoimalaitoksen tasevastaavalle tasesähkökustannuksia. Kustannuksia on mahdoton arvioida, koska laitoksen vikaantumistaajuutta tai tasesähkön hintaa kyseisellä tunnilla ei tiedetä.

21 Muistio 21 (23) 4.3 Kustannukset Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta aiheutuu sähkömarkkinatoimijoille investointikustannuksia ja operatiivisia kustannuksia. Vuonna 2014 Suomessa toimii 84 jakeluverkonhaltijaa sekä 41 tasevastaavaa. Investointikustannuksiin lasketaan kertaluontoiset kustannukset, jotka liittyvät nykytoiminnan muutoksesta yhteispohjoismaiseen taseselvitysmalliin sopivaksi. Nämä kustannukset liittyvät pääosin toimintamallin muuttamiseen uuden taseselvitysaikataulun ja raportointivaateiden mukaiseksi sekä tietojärjestelmien sovittamiseen muun muassa uuden tiedonsiirtoformaatin mukaiseksi. Operatiivisiin kustannuksiin lasketaan ne jatkuvat kustannukset, jotka liittyvät taseselvitystoiminnan operointiin yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa. Sähkönmyyjiin ei yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönoton yhteydessä ja sen jälkeen kohdistu suoria kustannuksia. Muutoksesta aiheutuvia kustannuksia on arvioitu vuonna 2011 laaditussa suunnitteluraportissa (liite 1) ja niistä on laadittu arvio taulukoon 10. Taulukko 10. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin liittyvät ylätason investointikustannukset ja operatiiviset kustannukset Kustannukset Verkonhaltija Tasevastaava Kantaverkkoyhtiö

22 Muistio 22 (23) Investointikustannukset Verkonhaltijoiden kustannukset liittyvät tietojärjestelmien ja tiedonsiirtokäytäntöjen mukauttamiseen uuteen selvitysmalliin. Muutostarve liittyy ennen kaikkea uusiin käytäntöihin mittaustiedon summaamisessa ja raportoinnissa. Muuttunut raportointija taseselvityssykli voivat lisäksi edellyttää toimintamallin mukauttamista. Kustannuksiin vaikuttavat verkonhaltijan koko, nykyiset järjestelmät sekä miten verkonhaltija on organisoinut toimintansa asettuen arviolta välille EUR. Suomalaisten verkkohaltijoiden kokonaiskustannuste n arvioidaan siten olevan noin 7 meur. Tasevastaavien kustannukset liittyvät tietojärjestelmien mukauttamiseen uusiin raportointi- ja taseselvityskäytäntöihin siten, että järjestelmät tukevat uutta sanomaformaattia ja kykenevät koostamaan taseselvitystiedon edellytetyssä muodossa. Muuttunut raportointija taseselvityssykli voivat lisäksi edellyttää toimintamallin mukauttamista. Tasevastaavan koosta riippuen kustannusten on arvioitu asettuvan EUR välille. Suomalaisten tasevastaavien kokonaiskustannuste n arvioidaan siten olevan noin 1,5 meur. Merkittävimmät kustannukset kohdistuvat yhteispohjoismaisen taseselvityksen toteuttaviin kantaverkkoyhtiöihin. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin toteuttamiseen ja käyttöönottoon on varattu 14 meur budjetti, jakautuen kolmelle kantaverkkoyhtiölle (Fingrid, Svenska Krafnät and Statnett). Operatiiviset kustannukset Tiedon raportointisyklin nopeutumisesta johtuen (päivittäinen raportointi), tämä on kuitenkin linjassa olemassa olevien AMR-vaatimusten kanssa, jolloin kustannus ei johdu yksinomaan yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista. Merkittävin kustannustekijä on kuitenkin taseselvitysjakson lyheneminen, jolloin verkkoyhtiöllä on vähemmän aikaa taseselvityksen edellyttämien mittaustietojen toimittamiseen, 13 vuorokautta nykyisen 14 sijasta. Tasevastaavien operatiiviset kustannukset laskevat nykyisistä, erityisesti useissa maissa toimivien tasevastaavien osalta, koska taseselvitysyhtiö pystyy tarjoamaan kaikki palvelut yhdestä pisteestä ja toisaalta taseselvityksen näkökulmasta tasevastaavalla on ainoastaan yksi vastapuoli ja yhdet käytännöt. Tällöin tasevastaava tulee toimeen yhdenmukaisella toimintamallilla ja tietojärjestelmällä koko alueella. Kantaverkkoyhtiöiden operatiiviset kustannukset laskevat nykymalliin nähden pitkällä tähtäimellä, koska erillisiä kansallisia järjestelyjä ei tarvita ja toiminnan kustannukset jakautuvat yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä olevien kantaverkkoyhtiöiden kesken.

23 Muistio 23 (23) Liitteet 1. Nordic Balance Settlement Design Report ( ) 2. Nordic Balance Settlement Handbook for Market Participants (luonnos, ) Jakelu Tiedoksi [Kirjoita jakelu] [Kirjoita kenelle tiedoksi]

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Merkittäviä muutoksia 3. Taseselvityksen

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement. NBS keskustelutilaisuus 22.11.2013 Sokos Hotelli Presidentti Jari Hirvonen & Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement. NBS keskustelutilaisuus 22.11.2013 Sokos Hotelli Presidentti Jari Hirvonen & Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement NBS keskustelutilaisuus Sokos Hotelli Presidentti Jari Hirvonen & Pasi Lintunen Project plan draft, 17.1.2013 Agenda 1. Taseselvitysmallin vastuut 2. Taseselvityksen aikataulu

Lisätiedot

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014 NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle Tom Backman 29.8.2014 NBS keskeiset muutokset, yhteenveto Sähkönmyyjä Taseselvitysosapuoli vaihtuu Fingrid -> esett. Kommunikointiin tulee myös uudet työvälineet

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

Handbookin muutoksia ja tarkennuksia malliin. NBS Infopäivä 21.11.2014 Pasi Lintunen / Fingrid Oyj

Handbookin muutoksia ja tarkennuksia malliin. NBS Infopäivä 21.11.2014 Pasi Lintunen / Fingrid Oyj Handbookin muutoksia ja tarkennuksia malliin NBS Infopäivä 21.11.2014 Pasi Lintunen / Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Handbookin (HB) muutoksia ja tarkennuksia malliin 2. Markkinatoimijoiden esittämiä

Lisätiedot

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Markkinatoimikunta 2.2.2011 Pasi Aho

Nordic Balance Settlement (NBS) Markkinatoimikunta 2.2.2011 Pasi Aho Nordic Balance Settlement (NBS) Markkinatoimikunta 2.2.2011 Pasi Aho 2 Taustaa projektille... SVK + SN COBS projekti: yhteinen TSO:den taseselvitys kuormituskäyrä ja tasoituslaskenta raportti valmis 18.12.2009

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement projektin (NBS) tilannekatsaus. Tasevastaavapäivä Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement projektin (NBS) tilannekatsaus. Tasevastaavapäivä Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement projektin (NBS) tilannekatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Pasi Lintunen 2 Vuoden 2010 lopulla tasevastaavapäivillä... Selvitettiin taustatekijöitä ja syitä projektin käynnistämiselle.

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen taseselvitys... 3 3 Tasevastaavan vastuut... 4 4 Rakenteellisten

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 2: FINGRID OYJ:N YLEISET TASESELVITYKSEN EHDOT 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen taseselvitys... 3 3 Tasevastaavan vastuut... 4 4 Rakenteellisten

Lisätiedot

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj

Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj Tasepalvelun kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Pasi Aho Fingrid Oyj 2 Mitä tasepalvelu on? Suunnittelua ja raportointia ennen käyttötuntia: tuotanto + hankinta = kulutus

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT 2 (6) 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen tasehallinta... 3 3 Tasevastaavan sähkötaseen tasapaino

Lisätiedot

YHTEISPOHJOISMAINEN TASESELVITYSMALLI JA SEN VAIKUTUKSET LAHTI ENERGIA OY:LLE

YHTEISPOHJOISMAINEN TASESELVITYSMALLI JA SEN VAIKUTUKSET LAHTI ENERGIA OY:LLE Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari YHTEISPOHJOISMAINEN TASESELVITYSMALLI JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Pohjoismaisen taseselvityksen käsikirja. Ohjeet ja säännöt markkinaosapuolille. 7. lokakuuta 2015

Pohjoismaisen taseselvityksen käsikirja. Ohjeet ja säännöt markkinaosapuolille. 7. lokakuuta 2015 Pohjoismaisen taseselvityksen käsikirja Ohjeet ja säännöt markkinaosapuolille 7. lokakuuta 2015 Liiketoimintaprosessi: Pohjoismainen taseselvitys Versio: 2.12 Status: Käyttöönottoa varten Päiväys: 7.10.2015

Lisätiedot

Yritysesittely ja katsaus NBS projektiin. Anna Kirkland-Kaukinen, Pasi Lintunen, Jonni Laine, Paula Berg, Niko Jauhiainen

Yritysesittely ja katsaus NBS projektiin. Anna Kirkland-Kaukinen, Pasi Lintunen, Jonni Laine, Paula Berg, Niko Jauhiainen Yritysesittely ja katsaus NBS projektiin Anna Kirkland-Kaukinen, Pasi Lintunen, Jonni Laine, Paula Berg, Niko Jauhiainen esett Oy esett Oy toimii operatiivisena taseselvitysyhtiönä tarjoten taseselvitys

Lisätiedot

Pohjoismaisen taseselvityksen käsikirja. Ohjeet ja säännöt markkinaosapuolille. 21. maaliskuuta 2016

Pohjoismaisen taseselvityksen käsikirja. Ohjeet ja säännöt markkinaosapuolille. 21. maaliskuuta 2016 Pohjoismaisen taseselvityksen käsikirja Ohjeet ja säännöt markkinaosapuolille 21. maaliskuuta 2016 Liiketoimintaprosessi: Pohjoismainen taseselvitys Versio: 2.13 Status: Käyttöönottoa varten Päiväys: 21.3.2016

Lisätiedot

Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE

Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE Tasepalvelusopimuksen liite 1. Voimassa 1.10.2013 alkaen TASEPALVELUN SOVELLUSOHJE 2 (20) 1 YLEISTÄ... 4 2 RAPORTOINTI... 4 2.1 Rakenteelliset tiedot... 4 2.2 Välityspalvelu... 5 2.3 Tuotantosuunnitelmat...

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

Koulutus yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista Vantaa

Koulutus yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista Vantaa Koulutus yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista Vantaa 28.5.2015 Pohjoismaisen taseselvitysmallin tiivis kertaus olennaisimmat muutokset nykymalliin Pasi Lintunen / Fingrid Oyj Nordic Balance Settlement

Lisätiedot

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT

Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT Liite 1 TASEVASTUUTA JA TASESELVITYSTÄ KOSKEVA KÄSIKIRJA OSA 1: FINGRID OYJ:N YLEISET TASEHALLINNAN EHDOT 2 (7) 1 Johdanto... 3 2 Valtakunnallinen tasehallinta... 3 3 Tasevastaavan sähkötaseen tasapaino

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

TASESOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ LUONNOS 7.7.2015

TASESOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ LUONNOS 7.7.2015 TASESOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ LUONNOS 7.7.2015 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS...

Lisätiedot

Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen

Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen 23.01.2017 Versiohistoria Version päivämäärä Selite 12.1.2017 Ensimmäinen versio 23.1.2017 Sivulle

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen 1 Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen Anders Lundberg Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasehallinta Tuotantosuunnitelmat Tuotantosuunnitelmia tarvitaan:

Lisätiedot

Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen

Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen Osuusvoimalaitoksen taseselvityksen ohje yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) taseselvitykseen Versiohistoria Version päivämäärä Selite 12.1.2017 Ensimmäinen versio 23.1.2017 Sivulle 4, kappaleeseen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TEM-asetus, AR, 7.7.2015 lausuntokierros Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012 Markkinatoimijat, asiakaskysely Markkinatoimikunta 2.2.2012 Yleistä Vastauksia yhteensä 125, vastausprosentti 42 14 tasepalveluasiakasta + 20 muuta markkinatoimijaa Kysymykset kohdistettu vastaajaryhmittäin

Lisätiedot

NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset

NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset Fingrid: NBS-keskustelutilaisuus 21.11.2014 Arto Rajala TEM/Energiaosasto Energiamarkkinat Sisällys Säännöshankkeen tavoitteet ja työsuunnitelma Muutokset sähkömarkkinalakiin

Lisätiedot

15 minuutin tuotantosuunnitelmat. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Jyrki Uusitalo

15 minuutin tuotantosuunnitelmat. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Jyrki Uusitalo 15 minuutin tuotantosuunnitelmat Tasevastaavapäivä 10.11.2009 Hartwall Areena Jyrki Uusitalo aug-95 dec-95 apr-96 aug-96 dec-96 apr-97 aug-97 dec-97 apr-98 aug-98 dec-98 apr-99 aug-99 dec-99 apr-00 aug-00

Lisätiedot

Fingridin palvelut markkinoille. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta

Fingridin palvelut markkinoille. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta Fingridin palvelut markkinoille Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 2 Asikastyytyväisyys Fingrid tekee marraskuussa-11 kyselyn asiakastyytyväisyydestä Markkinatoimijoille osoitettava kysely koskee Fingridin

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Laskutus, valuutat ja vakuudet. NBS-infopäivä 21.11.2014 Fredrik Åström

Laskutus, valuutat ja vakuudet. NBS-infopäivä 21.11.2014 Fredrik Åström Laskutus, valuutat ja vakuudet NBS-infopäivä 21.11.2014 Fredrik Åström Esityksen aiheet 1. Laskutus ja maksut 2. Valuuttamalli 3. Vakuudet 2 Laskutusmallin avainasiat Viikoittainen laskutus, laskut lähtevät

Lisätiedot

Tasepalvelusopimus 2012. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Pasi Aho

Tasepalvelusopimus 2012. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Pasi Aho Tasepalvelusopimus 2012 Tasevastaavapäivä 2 Tasepalvelusopimus 2011 oli uusi 2 -vuotinen sopimus vuonna 2009, jota jatkettiin lisäpöytäkirjalla tämän vuoden loppuun saakka. hinnoittelua tarkistettiin vuoden

Lisätiedot

15 minuutin tuotantosuunnitelmat. Käyttötoimikunta Jyrki Uusitalo

15 minuutin tuotantosuunnitelmat. Käyttötoimikunta Jyrki Uusitalo 15 minuutin tuotantosuunnitelmat Käyttötoimikunta 24.9.2009 Jyrki Uusitalo aug-95 dec-95 apr-96 aug-96 dec-96 apr-97 aug-97 dec-97 apr-98 aug-98 dec-98 apr-99 aug-99 dec-99 apr-00 aug-00 dec-00 01-apr

Lisätiedot

Datahub webinaarit Taseselvitys ja tasevirheiden käsittely

Datahub webinaarit Taseselvitys ja tasevirheiden käsittely Datahub webinaarit 2017 Taseselvitys ja tasevirheiden käsittely Kouluttaja esa.pietarinen@fingrid.fi p. 030 395 5277 Avustamassa Kerttu Korpelainen kerttu.korpelainen@fingrid.fi p. 030 395 5238 2 Webinaarin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta 2.2.2012 Juha Kekkonen Eurooppalaisia markkinasääntöjä tulossa Kapasiteetin allokointi, pullonkaulojen hallinta (CACM) markkinoiden kannalta tärkein vireillä oleva

Lisätiedot

Sähkömarkkinatiedon läpinäkyvyys eurooppalainen lainsäädäntö valmis. Markkinatoimikunta Katja Lipponen

Sähkömarkkinatiedon läpinäkyvyys eurooppalainen lainsäädäntö valmis. Markkinatoimikunta Katja Lipponen Sähkömarkkinatiedon läpinäkyvyys eurooppalainen lainsäädäntö valmis Markkinatoimikunta 3.10.2013 Katja Lipponen Commission Regulation (EU) No 543/2013 of 14 June 2013 on submission and publication of data

Lisätiedot

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Taajuuden heikentyminen Taajuuden laatu on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, syinä mm. markkinoiden

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(5) Ryhänen Matti 13.4.2015 Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma Savon Voima Verkko Oy, Y-tunnus 2078265-2, puhelin 017 223 111, faksi 017 223 900, postiosoite PL 1024 (Kapteeninväylä

Lisätiedot

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen

Lisätiedot

Markkinatoimikunta Asta Sihvonen-Punkka. Sähkömarkkinoiden ajankohtaiskatsaus

Markkinatoimikunta Asta Sihvonen-Punkka. Sähkömarkkinoiden ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta 4.5.2017 Asta Sihvonen-Punkka Sähkömarkkinoiden ajankohtaiskatsaus Siirtokapasiteettien laskentamenetelmä Julkinen kuuleminen pohjoismaisesta siirtokapasiteettien laskentamenetelmästä

Lisätiedot

Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta. Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo

Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta. Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo 2 Poikkeuksellisen suuret pullonkaulatulot 2008! 90

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013 Liite 1 7.9.2012 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013 Liite 1 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Hinta- ja tarjousalueselvitys. Markkinatoimikunnan kokous Juha Hiekkala, Katja Lipponen

Hinta- ja tarjousalueselvitys. Markkinatoimikunnan kokous Juha Hiekkala, Katja Lipponen Hinta- ja tarjousalueselvitys Markkinatoimikunnan kokous 4.3.2009 Juha Hiekkala, Katja Lipponen Hinta- ja tarjousalueselvitys - käsiteltävät asiat TEMin selvityspyyntö Fingridille P1-siirtorajoitukset

Lisätiedot

Uudet markkinapalvelut. Juha Kekkonen 12.12.2013

Uudet markkinapalvelut. Juha Kekkonen 12.12.2013 Uudet markkinapalvelut Juha Kekkonen 12.12.2013 Aiheet Alkuperätakuut Pohjoismainen taseselvitys Tiedonvaihdon kehittäminen Data-hub Alkuperätakuut 4 Toimintamalli tänään Fingrid myöntää tuottajille alkuperätakuut

Lisätiedot

Sähköntoimitusten selvitystä ja mittausta koskevien asetusten uudistaminen

Sähköntoimitusten selvitystä ja mittausta koskevien asetusten uudistaminen Lausunto 1(2) Riina Heinimäki 21.8.2015 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi Viite Kommentointipyyntönne TEM/403/03.01.02/2015 TEM015:00/2015 Sähköntoimitusten selvitystä

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Verkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017

Verkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017 Verkkotoimikunta 29.12.2017 Petri Parviainen Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017 Ajankohtaista sähkönsiirto -asiakkaille 12_2017 Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2017 on valmistunut.

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6)

SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6) SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6) loiste Sähköverkko Oy 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Oikeudellinen ja toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijanjohdon riippumattomuus 3 2.2 Verkonhaltijanjohdon

Lisätiedot

Datahub webinaarit Mittaustietojen hallinta datahubissa

Datahub webinaarit Mittaustietojen hallinta datahubissa Datahub webinaarit 2017 Mittaustietojen hallinta datahubissa 26.4.2017 Kouluttaja esa.pietarinen@fingrid.fi p. 030 395 5277 Avustamassa Kerttu Korpelainen kerttu.korpelainen@fingrid.fi p. 030 395 5238

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Koulutus uudesta yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista Oulu 7.10.2014

Koulutus uudesta yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista Oulu 7.10.2014 Koulutus uudesta yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista Oulu 7.10.2014 Pohjoismaisen taseselvitysmallin yleiskuvaus Pasi Lintunen / Fingrid Oyj Nordic Balance Settlement projektin taustoja ja tavoitteita

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen Markkinaintegraatio etenee Intraday-hanke Päivänsisäisten markkinoiden integraatiohankkeen ensimmäinen vaihe valmistunut Seuraavassa vaiheessa

Lisätiedot

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpideohjelma 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 2 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Arto Gylén PKS Sähkönsiirto Oy. Syrjimättömyyden varmentamisen toimintaohjelma

Arto Gylén PKS Sähkönsiirto Oy. Syrjimättömyyden varmentamisen toimintaohjelma Arto Gylén 22.4.2014 PKS Sähkönsiirto Oy Syrjimättömyyden varmentamisen toimintaohjelma Sisällys 1. JOHDANTO 2. TOIMINNALLINEN ERIYTTÄMINEN 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma

Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma KSS VERKKO Toimenpideohjelma 1 (6) Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma 1 Johdanto 1.1 Yleistä Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkonhaltijan tulee toimia muita osapuolia

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

1 PALVELUKUVAUS 2 OSAPUOLTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET. 2.1 Käyttöpaikkarekisteripalvelu 1 (5) Markkinat/ Minna Arffman LIITE 1 30.9.

1 PALVELUKUVAUS 2 OSAPUOLTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET. 2.1 Käyttöpaikkarekisteripalvelu 1 (5) Markkinat/ Minna Arffman LIITE 1 30.9. 1 (5) 1 PALVELUKUVAUS Fingridillä on sähkömarkkinalaissa säädetty tehtävä kehittää sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämää tiedonvaihtoa. Fingridin tiedonvaihtopalvelut ovat osa sähkömarkkinoiden tiedonvaihtoympäristöä.

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Datahub projektin yleiskatsaus Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto on yksi palveluistamme Kulutuksen ja tuotannon liittäminen kantaverkkoon Käyttövarma sähkönsiirto

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖNTOIMITUSTEN SELVI- TYKSESTÄ JA MITTAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖNTOIMITUSTEN SELVI- TYKSESTÄ JA MITTAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos 31.3.2016 Arto Rajala EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖNTOIMITUSTEN SELVI- TYKSESTÄ JA MITTAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

TAMPEREEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMI- NEN

TAMPEREEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMI- NEN TAMPEREEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMI- NEN 1 YLEISTÄ 2 TOIMINNALLINEN ERIYTTÄMINEN 2.1 Johdon riippumattomuus sähkön myynti- ja tuotantotoiminnasta 2.2 Verkonhaltijan johdon työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -

Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - 1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen

Lisätiedot

Reservien hankinta Käyttötoimikunta Jyrki Uusitalo

Reservien hankinta Käyttötoimikunta Jyrki Uusitalo Reservien hankinta 2016 Käyttötoimikunta 4.11.2015 Jyrki Uusitalo Reservien hankinta 2016 FCR FRR-A FRR-M Verkkosäännöt FCR vuosihankinta vuodelle 2016 Fingrid on tehnyt hankintapäätöksen taajuusohjatusta

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ 1.9.2013 Sisällys 1 Johdanto 3 1.1 Yleistä 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Johdon riippumattomuus sähkön myynti- ja tuotantotoiminnasta 3

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN Turku Energia Sähköverkot Oy 9. LOKAKUUTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1.Johdanto... 1 1.1 Yleistä... 1 2 Toiminnallinen eriyttäminen... 1 2.1 TESV:n johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA 31.10.2011 SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 2 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

Tiedonvaihto ja datahub. Markkinatoimikunnan kokous 8.10.2014 Pasi Aho

Tiedonvaihto ja datahub. Markkinatoimikunnan kokous 8.10.2014 Pasi Aho Tiedonvaihto ja datahub Markkinatoimikunnan kokous 8.10.2014 Pasi Aho Tiedonvaihtopalvelut Tiedonvaihtopalvelut Tiedonvaihdon palvelusopimukset Käyttöpaikkarekisteri Testaus- ja sertifiointipalvelu Neuvonta-

Lisätiedot

Markkinatoimikunta Aggregointimahdollisuuksien. kehittäminen reservimarkkinoille

Markkinatoimikunta Aggregointimahdollisuuksien. kehittäminen reservimarkkinoille Markkinatoimikunta Aggregointimahdollisuuksien kehittäminen reservimarkkinoille Taajuusohjattu häiriöreservi Taajuusohjattu häiriöreservi aktivoituu häiriötilanteissa erittäin nopeasti, aktivointien kesto

Lisätiedot

loiste Loiste Sähköverkko Oy

loiste Loiste Sähköverkko Oy 1 Syrjimättömyysraportti vuodelta 2013 PL 5, 87101 Kajaani WWN. loiste.fi Puhelin 010 226000 Faksi 010 2261226 info@loiste.fi Y-tunnus 2058753-1 Kotipaikka Kajaani 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Oikeudellinen

Lisätiedot

Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä

Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä LE-Sähköverkko Oy Käyntiosoite Puh. 029 000 8000 www.lahtienergia.fi Kotipaikka Lahti PL 93, 15141 Lahti Kauppakatu 31, 15140 Lahti Faksi 029 000 8402

Lisätiedot

Sopimus mittausalueen ylläpitäjän tehtävistä ja vastuista NO. XX [Osapuoli] ja FINGRID OYJ

Sopimus mittausalueen ylläpitäjän tehtävistä ja vastuista NO. XX [Osapuoli] ja FINGRID OYJ Sopimus mittausalueen ylläpitäjän tehtävistä ja vastuista NO. XX [Osapuoli] ja FINGRID OYJ 2 (5) Sisällys 1 Osapuolet... 3 2 Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3 Mittausalueet... 3 4 Mittausalueen ylläpitäjän

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014

Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 9.9.2013 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Uusi sähkönmyyjiä 3 Uusia sähkönmyyjiä Lumo Energia Oy / LUMO Werel Oy (Pamrek) / PAM Statkraft Energi AS / STAK Nammo Vihtavuori Oy / NAM 2.12.2015 Minna Arffman Fingridin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta 10.2.2016 Juha Kekkonen Forward Capacity Allocation Guideline FCA hyväksytty komitologiassa 30.10.2015, voimaan kesällä 2016 Markkinatoimijoilla oltava riittävät suojautumismahdollisuudet

Lisätiedot

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Katsaus Fingridin ajankohtaisiin asioihin

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Katsaus Fingridin ajankohtaisiin asioihin Jukka Ruusunen Neuvottelukunta 11.9.2017 Katsaus Fingridin ajankohtaisiin asioihin Pohjoismainen tasehallintamalli Irtiotto pohjoismaisessa tasehallinnassa Svenska kraftnät (Svk) ja Statnett (SN) julkistivat

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma 2 (8) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot