Koulutus yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista Vantaa

Transkriptio

1 Koulutus yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista Vantaa

2 Pohjoismaisen taseselvitysmallin tiivis kertaus olennaisimmat muutokset nykymalliin Pasi Lintunen / Fingrid Oyj

3 Nordic Balance Settlement projektin taustoja ja tavoitteita Taustaa Tavoitteet ja hyödyt Pohjoismaiden eri markkinatasealueiden taseselvitysten harmonisointi on perusedellytys toimiville sähkön harmonisoiduille vähittäismarkkinoille Pohjoismaissa Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat vastuussa kansallisten markkinatasealueiden taseselvityksestä Pohjoismaiset regulaattorit ovat antaneet tukensa NBS-projektille ja taseselvitysasioiden harmonisoinnille Tehdä eri markkinatasealueiden taseselvitys mahdollisimman samanlaisilla periaatteilla yhden selvitysyksikön esett:n kautta Suunnitella sähkömarkkinaosapuolille mahdollisimman samanlaiset toimintaedellytykset riippumatta markkinatasealueesta Luoda yhtenäiset sanomaformaatit taseselvityksen tiedonvaihdolle Edesauttaa yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden toteutumista Toimia edelläkävijänä taseselvitysasioissa Euroopan tasolla Vähentää pitkällä aikajänteellä taseselvityksen kustannuksia Pohjoismaissa

4 Taseselvityksessä mukana olevat sähkömarkkinaosapuolet Kantaverkkoyhtiöillä on kansallisesti tasevastuu tasehallinnasta ja taseselvityksestä. Selvitysyhtiö esett tekee palveluyhtiönä markkinatasealuiden taseselvityksen ja solmii taseselvityssopimukset tasevastaavien kanssa. Sähköpörssi, jonka kanssa selvitetään sähköpörssikaupat. Tasevastaavalla on taseselvityssopimus esett:n kanssa ja tasevastaava on vastuullinen tasevastuunsa osapuolten taseselvityksestä. Nord Pool Spot ISR Verkonhaltijalla/mittausvastuullisella osapuolella on vastuu tuottajien ja kuluttajien kytkennästä mittausalueellaan. Verkonhaltijan velvoite on mitata tuotanto, kulutus ja rajapistemittaukset muihin verkkoihin sekä raportoida kyseiset tiedot niihin oikeutetuille markkinaosapuolille. DSO BRP BRP BRP DSO DSO Sähkön myyjä myy sähköä loppukuluttajille ja tekee sähkökauppaa muiden osapuolten kanssa markkinatasealueella. RE RE RE

5 Mallin pääperiaatteita ja muutoksia Keskitetty taseselvitys 2009 harmonisoidun 2-tasemallin mukaisesti Keskitetty raportointi ja taseselvitys yhden selvitysyhtiön kautta Taseselvitystietojen raportointi 13 päivän kuluessa toimituspäivästä klo 12:00 CET mennessä Taseselvitysjakso lyhenee yhteen viikkoon ja viikkolaskutus Taseselvitys ja laskutus tehdään CET (Nord Pool Spot) ajassa Taseselvitystietojen korjausten osalta kahdenkeskiset korjaukset osapuolten välillä Harmonisoitu sanomaformaatti NBS:n tietovirroille

6 Mallin pääperiaatteita ja muutoksia Verkonhaltijan/mittausvastuullisen osapuolen rooli raportoinnissa kasvaa Yhdellä sähkön myyjällä voi olla eri tasevastaava tuotannolle ja kulutukselle per verkkoalue. Yhdellä osapuolella voi olla eri tasevastaava eri verkkoalueilla Verkkoalueiden välillä käytetään taseselvityksessä rajapistesummia yksittäisten mittausten sijaan Tuotannon osalta kansallisia eroavaisuuksia; Suomessa alle 1 MVA kulutustaseessa ja tuotantoyksikön osalta netotettu tuotanto (omakäyttö voidaan netottaa tuotannon kanssa)

7 Mistä löytää tietoa NBS-projektista? esett internet-sivuilta Käsikirja (Handbook) taseselvityksestä markkinaosapuolille viimeisen versio löytyy Käyttöönottosuunnitelma löytyy Projektin ja kantaverkkoyhtiöiden internet-sivuilta kansallisten infopäivien laajennettu materiaali (myös projektin internet-sivuilla) Fingridin osalta Sanomaformaattiin liittyviä asioita löytyy myös Nordic Ediel Groupin sivuilta osoitteesta Kysymyksiä voi lähettää Projektin uutiskirjeen voi tilata internet-sivuilta kohdasta "Sign up for our newsletter"

8 Malliin tehtyjä tarkennuksia Pasi Lintunen / Fingrid Oyj

9 Sisältö Mittausalueiden sekä tuotantosuunnitelmien, säätöobjektien ja tuotantoyksiköiden määrittelyt Mittausalueen tasevirhe (MGA imbalance) Pientuotannon käsittely ja raportointi Taseselvitys CET-ajassa ja raportointi EET-ajassa Tietojen toimittaminen esett:lle ja Fingridille Rakenteellisten tietojen määrittäminen ja ilmoittaminen

10 Mittausalueiden määrittelyt Miksi? Mittausalueita tarvitaan taseselvitystietojen laskentaan ja tarkistamiseen Sähkön myyjien sähköntoimitukset (kulutus- ja tuotantotiedot) kohdistetaan mittausalueittain sähkön myyjien tasevastaavien tasepoikkeamalaskentoihin ja taseselvitykseen Mittausalueiden välisiä rajapistemittaussummia tarvitaan mittausalueen häviöiden laskentaan sekä mittausalueen taseen tarkistamiseen Markkinatasealueen taseselvityksessä tarkistetaan ettei mittausalueille jää tasevirhettä. Jos virhettä jäisi niin se tarkoittaa markkinatasealueen osalta selvittämätöntä tasesähköä, jolla ei ole ostajaa eikä myyjää. Mittausalueen tasevirheelle tulee kohdistaa yksi myyjä.

11 Mittausalueiden määrittelyt Vastuut Vastuu mittausalueiden määrittämisestä on sähkömarkkinaosapuolilla (tasevastaavat, sähkön myyjät ja verkonhaltijat) yhteistyössä kyseisen maan kantaverkkoyhtiön ja esett:n kanssa Mittausalueen mittausvastuullinen osapuoli vastaa mittausalueen taseselvityksessä käytettävien tietojen oikeellisuudesta ja raportoinnista taseselvitysyksikölle sekä muille tietoihin oikeutetuille osapuolille. NBS-mallin mittausalueiden suunnittelusta lähetetty tiedote suomalaisille sähkömarkkinaosapuolille joulukuussa (Mittausalueiden suunnitteleminen sekä rajapistemittausten määritteleminen NBS-mallin mukaisessa taseselvityksessä Suomen markkinatasealueella (MBA).) sekä mittausalueisiin liittyviä suunnittelupohjia julkaistu viikolla 6 taseselvitysinformaatio-osiossa Markkinaosapuolia on pyydetty raportoimaan mittausalueensa mennessä.

12 Mittausalueiden määrittelyt Mitä tietoja tarvitaan? Tieto Esimerkki Nimi Tunnus Tyyppi Myyjä tasevirheelle Tasevastaava Verkonhaltija/mittausvastuullinen Tuotantosuunnitelma mihin tuotantomittausalue liittyy Tuotanto- ja kulutusaikasarjat Rajapistesummat muihin mittausalueisiin nähden Rajapistemittaukset muihin mittausalueisiin nähden Huutokosken kaasuturpiinilaitos HU0000 Tuotanto Fingrid (FG) Fingrid (FG) Fingrid (FG) FI_FG_P01HU0000_PLAN_GAS FI_FG_P01HU0000_PROD, FI_FG_HU0000_CONS_MET FI_HU0000_YYY000_SUM, FI_HU0000_ZZZ000_SUM FI_AA_P_E01_S, FI_BB_P_E02_S

13 Tuotantoyksiköiden ja säätöobjektien määrittelyt Toteutunut tuotanto kohdistetaan aina tuotantoyksikköön. Tuotanto kirjataan tuotantoyksikön sähkön myyjälle ja edelleen myyjän tasevastaavan tuotantotaseeseen Tuotantoyksiköllä tarkoitetaan tuotantolaitosta, joka käsittää yhden tai useamman generaattorin yhdellä mittausalueella Yksi tuotantoyksikkö voi pitää sisällään vain yhden tyypistä tuotantomuotoa Tuotantoyksiköstä voidaan muodostaa oma tuotantomittausalue, johon tuotantoyksikkö liitetään Säätöobjektin muodostavat yksi tai useampi tuotantoyksikkö markkinatasealueella. Tuotantosuunnitelmat raportoidaan säätöobjektikohtaisesti. Tasevastaavan vesivoima Pohjois-Suomessa voi muodostaa yhden säätöobjektin ja tasehallinnan näkökulmasta kaikista 100 MVA tai sitä suuremmista tuotantoyksiköistä muodostetaan oma säätöobjekti, johon tuotantosuunnitelma liitetään

14 Tuotantosuunnitelmat Mitä tietoja tarvitaan? Tieto Esimerkki Tasevastaava ja tunnus Säätöobjektin (RO) tunnus Säätöobjektin tuotantotyyppi Tuotantosuunnitelma Tuotantoyksiköt (nimi, tunnus, nimellisteho MVA) Tuotantoyksilöiden liityntä tuotantosuunnitelmaan Fingrid (FG) R01FG HYD FI_FG_P01HU0000_PLAN_GAS, FI_xx_SUM_PLAN_Tuotantomuoto (esim. _HYD) Huutokoski G1, P01HU0000, 30 MVA FI_FG_P01HU0000_PLAN_GAS - P01HU0000

15 Mittausalueen tasevirhe (MGA imbalance) Mittausalueiden tase tarkistetaan seuraavasti: Sähkön myyjien kokonaiskulutus mittausalueelle + sähkön myyjien kokonaistuotanto mittausalueella + mittausalueen kokonaisrajapistemittaussumma Sähkön myyjien kulutuksessa on mukana toimitusvelvollisuuden kuluttajat sekä mittausalueen häviöt Jos em. laskennan tulos on nolla (0), niin mittausalueen tase on kunnossa eli rajapistesumma vastaa toimituksia mittausalueelle/mittausalueelta Jos em. laskennan tulos eri kuin nolla niin esett:n taseselvityksessä kyseinen tasevirhe lasketaan tasevirheen määritellylle sähkön myyjälle Kyseinen virhe lasketaan mukaan kyseisen sähkön myyjän tasevastaavan tasepoikkeamalaskentaan

16 Pientuotannon käsittely ja raportointi Taseet lasketaan erikseen tuotannolle ja kulutukselle, joten tuotanto- ja kulutustiedot raportoidaan erikseen taseselvitykseen. Voimalaitoksen tuotannon aikainen omakäyttö sallitaan Suomessa netotettavaksi tuotannon kanssa kuten se on esitetty Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksessa no: 309 voimalaitosten omakäyttölaitteista (annettu ). Suomessa alle 1 MVA pientuotannon voi netoittaa kulutuksen kanssa. Jos pientuotanto ylittää kulutuksen (sähkön myyjän summakulutus mittausalueella), niin se tulee raportoida tuotantona taseselvitykseen. Kyseinen tuotanto voidaan netoittaa sähkömarkkinaosapuolen kulutustaseessa. Tällöin myyjän pientuotannon kohteista tietyllä mittausalueella muodostetaan virtuaalinen tuotantoyksikkö. Jos myyjän pientuotanto ylittää myyjän summakulutuksen kyseisellä mittausalueella, niin se raportoidaan erikseen esett:n taseselvitykseen kohdistettuna kyseiseen virtuaaliseen tuotantoyksiköön

17 Esimerkki mittaualueesta, tuotantoyksiköistä ja säätöobjektista BRP BRP 3 BRP1 2 RE 1 RE 2 RE 3 RE /5 3 C C C Co PU 2 PU 3 4 Co RO 1 C + Co PU 1 MGA 1 MGA Mitattu kulutus Profiloitu kulutus Tuotanto Rajapistesumma Omakäyttökulutus Tuotantosuunnitelma DSO 1 DSO 2 C = Myyjän aggregoitu kulutus (kulutuspisteet yhteenä) Co = Myyjän tuotantoyksiköiden omakäyttökulutus yhteensä Kulutuspisteet yhteensä ja tuotantoyksiköiden omakäyttökulutukset yhteensä voi raportoida erikseen taseselvitysyksikkö esett:lle

18 Taseselvitys CET-ajassa ja raportointi EET-ajassa Pohjoismaista kalenteria (CET-ajassa) käytetään NBS-mallin mukaisessa taseselvityksessä. Tasevastaavien tasepoikkeamalaskennat, taseselvitys ja tasesähkölaskutus tehdään Pohjoismaisen kalenterin mukaisesti. Taseselvitysjakso on yksi viikko ja taselaskutus tasevastaavien kanssa tehdään aina viikon ensimmäisenä arkipäivänä noudattaen Pohjoismaista kalenteria.

19 Taseselvitys CET-ajassa ja raportointi EET-ajassa Taseselvitystietoja on mahdollista raportoida myös Suomen eli EET-ajassa. Tällöin tulee huomioida, että esim. raportointiin liittyvät aikalukot toimivat CETajassa ja lopulliset taseselvitystiedot tulee raportoida D+13 12:00 CET.

20 Tietovirrat Fingridille ja esett:lle Kantaverkkosopimuksen mukaiset tiedot (esim. tuotanto- ja alkuperätakuuaikasarjat) toimijat raportoivat suoraan Fingridille ja niiden raportointiin suositellaan käytettäväksi uutta sanomaformaattia, mutta mahdollista käyttää myös voimassaolevaa sanomaformaattia. Taseselvitykseen liittyvät taseselvitystiedot toimijat toimittavat suoraan esett:lle taseselvityssopimuksen ja Handbookin mukaisesti. Erittely Fingridille ja esett:lle raportoitavista tietovirroista on esitetty Fingridin internet-suvuilla päivitetään fault.aspx

21 Rakenteellisten tietojen määrittäminen ja ilmoittaminen Taseselvityksen rakenteelliset tiedot ovat perusta onnistuneelle taseselvitykselle sähkömarkkinaosapuolten tiedot (nimi, tunnus, yhteystiedot jne) tasevastaavien ja myyjien välinen tasehierarkia esett on julkaissut tiedostot tarvittavista rakenteellisista tiedoista ja pyytänyt markkinaosapuolia ilmoittamaan omat tietonsa mennessä esett tulee täyttämään sähkömarkkinaosapuolten taseselvityksen perustiedot taseselvitysjärjestelmäänsä kesän 2015 aikana ja kyseisiä tietoja tullaan käyttämään myös Operational Test Run- ja Shadow Settlement jaksojen aikana syksyllä Rakenteellisista tiedoista on valmisteltu omat tiedostot yritykselle (Company), eri markkinaosapuolirooleille (tasevastaava BRP, verkonhaltija/mittausvastuullinen osapuoli DSO, sähkön myyjä RE sekä palvelutoimittaja SP)

22 Rakenteellisten tietojen osalta huomioitavia asioita Company (Yritys) Yrityksen tiedoissa pyydetään yrityksen perustiedot sekä yhteyshenkilö, joka tulee vastaamaan admin-käyttäjänä yrityksen henkilöstön esett:n taseselvitysjärjestemän Online Servicen käyttäoikeuksista Jokaisen sähkömarkkinaosapuolen (tasevastaava, sähkön myyjä tai verkonhaltija/mittausvastuulinen osapuoli) tulee liittyvä aina johonkin yritykseen. Tämä tieto tulee aina täyttää, kun markkinaosapuoli määritetään Tasevastaava (BRP) Tasevastaavaan perustiedot (mm. tunnus ja koodiskeema, taseselvityksen yhteystiedot ja yrityksen yritystunnus, johon tasevastaava liittyy) Tasevastuun osapuolten bilateraalikaupat Tasevastuun sähkön myyjät tuotannon ja kulutuksen osalta mittausalueittain Suomessa. Jos tasevastaava toimii myyjälle tasevastaavana kaikilla mittausalueilla sekä tuotannolle että kulutukselle niin tällöin täytetään kohtaan metering grid area "All" ja kohtaan energy direction type "both". Sähkön myyjä Perustiedot vastaavalla tavalla kuin tasevastaavan osalta

23 Rakenteellisten tietojen osalta huomioitavia asioita Verkonhaltija/mittausvastuullinen osapuoli (DSO) Perustiedot vastaavalla tavalla kuin tasevastaavan osalta Sähkön myyjä, joka on vastuussa kyseisen mittausalueen mahdollisesta tasevirheestä. Käytännössä Suomessa vastaava sähkön myyjä, joka vastaa mittausalueen häviöistä. Perustiedot tuotantoyksiköistä mittausalueilla Suomessa. Production type normal/minor tarkoittaa käsitelläänkö kyseinen tuotantoyksikkö tasevastaavan tuotanto- vai kulutustaseessa. Retailerilla tarkoitetaan sähkön myyjää, jolle kyseisen tuotantoyksikön tuotanto kirjataan taseselvityksessä. Sähkön myyjät, joilla on kulutusta kyseisen DSO:n mittausalueilla. Measurement typellä tarkoitetaan profiili- tai mitattua kulutusta ja consumption business typellä tarkoitetaan kulutustiedon alityyppiä ja general siinä tilanteessa, jos kyseessä ei ole häviöitä (losses) tai tuotantoyksikön omakäyttökulutusta (PU own consumption). Palvelutoimittaja Perustiedot vastaavalla tavalla kuin muiden roolien osalta Sähkömarkkinaosapuolet rooleineen, joille palvelutoimittaja tekee taseselvitystä palveluna

24

25 esett Oy c/o Fingrid Läkkisepäntie 21 P.O.Box 530 FI Helsinki, Finland