TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ

Transkriptio

1

2

3 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2008

4 JULKAISUTIEDOT Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin (014) tai Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu C 119 ISBN ISBN (sähköinen) ISSN Julkaisun avainsanat: Aluekehittäminen Maakuntakaava Maakuntaohjelma Maakuntasuunnittelu Seutusuunnittelu Taloussuunnitelma Toimintasuunnitelma Talousarvio Painos: 250 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Suunnitelman laadinnan koordinointi: talouspäällikkö Pirjo Ahola Taitto ja kansi: ATK-valmistelija Juuso Huhtala Kannen aihe: Jämsän Himosalueen kehittämissuunnitelma (lupa: Jämsek Oy) Jyväskylä 2007

5 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA MAAKUNNAN KEHITTÄMISESTÄ LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO KEHITTÄMIS- JA SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ KANSAINVÄLINEN JA KANSALLINEN YHTEISTYÖ EDUNVALVONTA JA KUNTIEN PALVELUTEHTÄVÄT TOIMISTON JOHTAMINEN JA TOIMINTA TOIMINNAN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TALOUDEN PUITTEET TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODEN 2008 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Luottamushenkilöpalvelut Alueidenkäyttö Aluekehitys Edunvalvonta ja muu yhteistyö TALOUSARVIO 2008 PERUSTELUINEEN Talousarvioasetelma Tilivelvollisten luettelo Poistomenettely Talousarvio vuodeksi Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttösuunnitelma ja perustelut...29 LIITTEET 1. Maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja maakunnan yhteistyöryhmän jäsentiedot Toimisto ja henkilöstö Keski-Suomen liiton julkaisut vuosilta Tuloslaskelma Jäsenkuntien maksuosuudet Ympäristövaikutusten arviointi...42

6 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA MAAKUNNAN KEHITTÄMISESTÄ Alueiden menestys perustuu niiden kilpailukykyyn ja osaamiseen verkostoituneessa taloudessa. Muuttoliikkeelle on ollut tällä vuosikymmenellä tyypillistä kaupunkiseutujen välinen sekä suurten keskusten ja niiden ympäryskuntien välinen maassamuutto. Parhaiten menestyvät alueet niin talouden, työllisyyden kuin väestökehityksenkin suhteen ovat suurilla kaupunkiseuduilla, joihin Jyväskylän seutu kuuluu, sekä eteläisessä Suomessa. Keski-Suomi on selkeä talousalue, jonka myönteinen kehitys tulee turvata myös jatkossa. Tämä koskee väestöä, tuotantoa, toimipaikkojen määrää ja koulutustasoa. Kasvun veturina tulee edelleenkin vahvistaa Jyväskylän aluetta, joka yhdessä Äänekosken ja Jämsän seutukuntien kanssa muodostaa dynaamisen kehityskäytävän. Saarijärven Viitasaaren, Keuruun ja Joutsan seutukuntien kasvua tulee erityisesti vahvistaa huomioiden niiden asema äkillisinä rakennemuutosalueina. Talouden näkymät ovat positiiviset ja kokonaistuotannon ennustetaan jatkavan kasvuaan myös tulevina vuosina, mutta Keski-Suomen kasvuvauhti tulisi saada kärkimaakuntien tasolle. Viime vuosien työpaikkalisäys on kohdistunut erityisesti palvelualoille, joissa myös yritysten määrä yhdessä rakentamisen kassa on lisääntynyt voimakkaimmin. Työpaikkamäärät ovat vähentyneet alkutuotannossa ja jonkin verran jalostuksessa. Varsinkin maaseutualueilla elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uusien, kannattavien, yritysideoiden tukeminen ovat keinoja korvata alkutuotannosta häviäviä työpaikkoja. Keski-Suomessa asuu tällä hetkellä noin henkeä. Vuoden 2007 alussa toteutunut Längelmäen kunnan osaliitos lisäsi väestöä reilulla tuhannella hengellä. Tulevina vuosina kehityksen ennakoidaan jatkuvan koko maakunnan osalta positiivisena, mutta työtä seudullisten erojen kaventumiseksi on jatkettava. Tulevaisuudessa työvoiman kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Toimenpiteitä työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi, varsinkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla, tulee toteuttaa entistä enemmän. Kasvatus ja koulutus ovat perinteisesti Keski- Suomen vahvuuksia. Keski-Suomi kehittyy edelleen oppivana alueena, jossa kilpailukykyä vahvistetaan tuottamalla, vaihtamalla ja soveltamalla osaamista. Keski-Suomen liitolla on aktiivinen rooli monipuolisten oppimisverkostojen ja -ympäristöjen ylläpidossa. Nämä tarjoavat sivistystä ja opetusta eri koulutusasteille. Oppimisessa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä hyödynnetään tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia ja synnytetään oppimisen innovaatioita. Työttömyys on edelleen Keski-Suomessa vaikea ongelma. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo on ollut useina vuosina maamme neljänneksi korkein Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan jälkeen. Samanaikaisesti saadaan viitteitä rakenteellisesta työttömyydestä: useilla toimialoilla esiintyy toisaalta työttömyyttä ja toisaalta vaikeuksia rekrytoida osaavaa työvoimaa. Väestörakenteen muutoksesta johtuvat työvoiman saannin ja riittävyyden ongelmat nousevat esiin erityisesti ensi vuosikymmenellä, johon on jo nyt reagoitava. Toimenpiteiden suuntaamisessa auttaa ennakointityö, jota tehdään laajassa yhteistyössä. Vuoteen 2030 ulottuvassa ennakointityössä on pohdittu maakunnan työvoiman määrää ja työvoiman riittävyyden erityiskysymyksiä, analysoitu 4

7 tulevaisuuden työpaikkarakennetta toimialoittain (klusterimaisuus huomioiden) ja hahmotettu tulevaisuuden ammattirakenteita. Työtä on jatkettu kesällä 2007 työvoiman tarjonnan haasteilla mm. määrittämällä koulutuksen aloituspaikkoja eri koulutusasteilla ja -aloilla. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan maakuntien liittojen asemaa vahvistetaan, kehittämispoliittista toimivaltaa siirretään kansanvaltaiseen ohjaukseen, koko aluehallinto uudistetaan ja yksinkertaistetaan. Hallitusohjelman toteuttamiseksi on perustettu useita työryhmiä, joiden ehdotukset tulevat hallituksen käsittelyyn huhtikuussa Samoin uuden työ- ja elinkeinoministeriön muodostuminen on käynnissä. On jo nyt nähtävissä, että aluehallinnon uudistaminen tuo Keski-Suomen liitolle lisää tehtäviä ja entistä enemmän valtaa ja vastuuta alueen kehittämistyössä. Vuosi 2008 tulee olemaan käänteentekevä: maakuntaohjelman uusien toimenpiteiden toteuttaminen alkaa täydellä teholla ja uudet kansainväliset hankkeet alkavat EU-ohjelmakauden myötä, kunta- ja palvelurakenne etenee ja maakunnan väylähankkeita tulee saada mukaan infrapoliittisen selonteon investointiohjelmaan. Liiton rooli vahvistuu yhteistyön rakentajana ja vetäjänä tavoitteena koko maakunnan entistä nopeampi talouskehitys, aluerakenteen eheys ja toimivuus sekä ihmisten hyvinvointi. Jyväskylässä Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 5

8 1. LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO Vuonna 2005 edustajainkokouksessa valittu maakuntavaltuusto toimii kauden ja maakuntavaltuuston vuonna 2007 valitsema maakuntahallitus kauden Vuoden 2008 syksyllä järjestetään kunnallisvaalit. Kuntien edustajainkokous valitsee uuden maakuntavaltuuston kaudelle vuoden 2009 huhtikuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus valitaan seuraavalle kaksivuotiskaudelle maakuntavaltuuston kevätkokouksessa Tarkastuslautakunta vuosille valitaan myös tässä kokouksessa. Edustajainkokousmenettelyn kautta maakuntavaltuuston valinnassa toteutuu suora yhteys liiton jäsenkuntiin. Samalla maakuntien liittojen maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten kokoonpanot noudattavat kunkin maakunnan väestön kunnallisvaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Keski-Suomen liiton perussopimus edellyttää, että maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnissaan vaaleilla valtuustoon valittuja. Käytännössä myös maakuntahallituksen jäsenet ovat kuntiensa valtuustojen jäseniä. Edustuksellisuudessaan liitto poikkeaa kaikista muista maakuntatason organisaatioista. Maakuntatason päätöksenteossa demokratia on viimeaikoina lisääntynyt. Laki alueiden kehittämislain muuttamisesta toi vuoden 2007 alussa maakunnan liittojen uudeksi tehtäväksi valmistella maakuntaa koskevan valtion rahoitusesityksen. Maakunnan liitto myös hyväksyy maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän valtion rahoitusesityksen. Valmistelu tehdään yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa. Vuoden 2007 kesäkuussa käynnistyneessä aluehallinnon uudistamishankkeessa tavoitteena on mm. että alueellisia kehittämistehtäviä ja voimavaroihin liittyvää päätösvaltaa kootaan maakuntien liitoille. Hankkeen uudistukset toteutetaan vuoteen 2010 mennessä. Liitto voi maakunnan asukkaiden luottamusta nauttivien päättäjiensä ja toimialansa laajuuden takia toimia aktiivisena maakunnallisen keskustelun käynnistäjänä ja foorumina sekä maakunnan tahdon ilmaisijana. Maakuntavaltuusto hyväksyy mm. maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman, aluekehittämisohjelmat ja maakuntakaavat. Näiden kaikkien valmistelu ja toteutus tapahtuvat laajan maakunnallisen yhteistyön kautta. Maakuntahallitus johtaa liiton hallintoa ja vastaa maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamisesta. Maakuntahallitus kokoontuu noin kerran kuussa. Liiton puheenjohtajisto kokoontuu tarpeen mukaan. 6

9 2. KEHITTÄMIS- JA SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO MAAKUNTA- SUUNNITELMA Toteuttamishankkeet MAAKUNTA- KAAVA TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA + esitykset valtion tuloja menoarvioon maakuntabudjetti KAAVA- LAUSUNNOT MAAKUNTA- OHJELMA EU-ohjelmat Maakunnan strategiat Erillisselvitykset Ohjelmasopimukset Kehittämis- ja suunnittelujärjestelmän toimet yksityiskohdissaan ilmenevät liiton internet-sivuilla olevista maakuntasuunnitelmasta, maakuntaohjelmasta, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta ja maakunnan yhteistyöasiakirjasta ( MENESTYVÄ MAAKUNTA Kuvio: Keski-Suomen liiton lakisääteinen suunnittelujärjestelmä LAKISÄÄTEINEN SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Kunnallis- Kunnallis- - SELVITYKSET, TOTEUTUS vaalit vaalit vuosi MAAKUNTASUUNNITELMA - SELVITYKSET MAAKUNTAOHJELMA - TOTEUTTAMISSUUNNITELMA - YHTEISTYÖASIAKIRJA - VALTIONRAHOITUSESITYS EU-OHJELMAT - VÄLIARVIOINTI - TOTEUTUS ( ) - TOTEUTUS ( ) MAAKUNTAKAAVA - KAAVOITUKSEN SELVITYKSET - LAUSUNNONANTO JA NEUVOTTELUT 1. VMK: Jlän seudun jätteenkäs.alue 2. VMK: pohjavesi, sora- ja hiekkamuodostumat, kalliot 3. VMK: suot, suojelu ja turvetuotanto Kuvio: Keski-Suomen liiton lakisääteisten suunnittelu- ja toteutustehtävien ajoitus 7

10 Suunnittelujärjestelmää on selostettu seuraavassa: Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma laaditaan maankäyttöja rakennuslain sekä aluekehityslain perusteella kerran valtuustokaudessa maakunnan keskeisimmäksi poliittisen ohjauksen välineeksi. Tämän mukaisesti maakuntasuunnitelma laaditaan seuraavan kerran vuonna 2009 suuntaviivoiksi alueiden käytön suunnitelmille sekä aluekehittämiseen liittyville maakuntaohjelmalle ja vuotuisille toteuttamissuunnitelmille sekä maakunnan yhteistyöasiakirjalle. Maakuntakaava Maakuntakaavojen laadintaa ohjaa maankäyttöja rakennuslainsäädäntö, maakunnan omat strategiat ja tavoitteet, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä kansainväliset sitoumukset. Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma vuoden, monien asioiden osalta jopa yli 30 vuoden päähän. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö ja se on kaavamuotona ainoa, jonka valtion viranomainen vahvistaa. Maakuntakaavassa esitetään Keski-Suomen alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja se lähetettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi syyskuussa Siitä huolimatta, että maakuntakaava laadittiin kattavan kokonaismaakuntakaavan luonteisesti, joudutaan sitä täydentämään teemakohtaisilla vaihemaakuntakaavoilla. Valmisteilla ovat Jyväskylän seudun jätteenkäsittelyalueita koskeva 1. vaihemaakuntakaava (1.VMK) sekä sora- ja hiekka-alueita, pohjavesialueita ja arvokkaita kallioalueita koskeva 2. vaihemaakuntakaava (2.VMK). Myös soihin liittyviä turvetuotanto- ja luontotutkimuksia ollaan tehostamassa ja näiden osalta ollaan varautumassa 3. vaihemaakuntakaavaan (3.VMK). Perusteina mainittuihin vaihemaakuntakaavavalmisteluihin ovat lain vaatimuksiin nähden puutteelliset taustaselvitykset, maakunnan ovat tarpeet ja tavoitteet sekä ympäristöviranomaisten ja elinkeinoelämän näkemykset. Tämän mukaisesti kustakin suunnitelmasta valmistellaan osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) ja se käsitellään ja hyväksytään maakuntahallituksessa. OAS:ia kehitetään prosessien aikana ja uusimmat ja voimassa olevat versiot kustakin suunnitelmasta ovat tutustuttavissa liiton kotisivuilta ( Maakuntakaavan toteuttaminen ja seuranta on jatkuvaa. Tällöin osallistutaan kaava- ym. maankäyttöneuvotteluihin, annetaan lausuntoja ja tuetaan eri tavoin kuntien yhteistyötä edistäviä maankäyttöhankkeita ja -suunnitelmia. Liitto on mukana aktiivisesti maakuntakaavoitusta koskevissa valtakunnantasoisissa suunnittelumenetelmien ja -käytäntöjen kehittämisessä sekä osallistuu näitä koskeviin tilaisuuksiin ja keskusteluihin. Yhdyskuntarakenne ja vetovoima Yhdyskuntarakenne ja vetovoima muodostavat pohjan maakunnan kehittämiselle. Keski-Suomen liiton tavoitteena on tukea Suomen kansallisiin ja maakunnan erityisoloihin sopeutettua monikeskuksista ja tasapainoista aluerakennetta. Jyväskylän seutu on yksi Suomen kansainvälisesti toimivista valtakunnallisista keskuksista. Äänekosken seudulta Jyväskylän kautta Jämsänjokilaaksoon ulottuva pääasiassa kaupunkimainen, kasvava ja verraten yhtenäinen kehityskäytävä (yhteensä noin asukasta) tarjoaa lähtökohdan kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle ja maakunnan kokonaisvetovoiman kasvulle. Kehityskäytävä toimii vuorovaikutuksessa ympäröivien kuntien ja seutujen kanssa, jolloin koko maakunnan elinvoimaisuus vahvistuu. Taloudellinen yhdyskuntarakenne, jossa on systemaattisesti pyritty välttämään hajoamisesta aiheutuvia tarpeettomia yhteiskuntataloudellisia kustannuksia, on yksi tärkeimmistä alue-, kuntaja yksityistalouteen vaikuttavista kustannustekijöistä sekä väestön todellista hyvinvointia parantavista perusasioista. 8

11 Liiton asiantuntijat toimivat yhdyskuntarakenteen ja maakunnan vetovoimaisuuden kehittämiseksi kiinteässä yhteistyössä yritysten, kuntien, seutujen, valtion viranomaisten sekä kulttuurin ja matkailun toimijoiden kanssa. Liitto antaa vuosittain kunnille lähes sata kaavalausuntoa sekä lausuntoja eri organisaatioiden kehittämissuunnitelmista. Liiton henkilöstö osallistuu lukuisiin alan ohjausryhmiin asiantuntijoina. Liiton tehtävänä on vaikuttaa maakunnan liikenteelliseen asemaan, alueja yhdyskuntarakenteeseen sekä maakunnan yhteistyökäytäntöjen muotoutumiseen maakunnan tasapuolista kehittymistä edistävällä tavalla. Tieviranomaisten ja kuntien kanssa toteutetaan runkoteiden ja muiden valtateiden ja tievyöhykkeiden kehittämissuunnittelua sekä edistetään elinkeinoja tukevien hankkeiden toteutumista. Pientiestön osalta toimitaan siten, että teollisuuden ja primaarielinkeinojen kuljetukset voidaan hoitaa ympärivuotisesti (puu, biopolttoaineet, maatalouden kuljetukset) ja ottaen huomioon voimakkaasti lisääntyvät volyymit. Maakunnan liikenneturvallisuutta ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentämistä edistetään. Runkoratojen liikenneturvallisuuden ja päällysrakenteen parannustoimia sekä akselipainojen nostamista tarpeita vastaavaksi edistetään. Vähäliikenteisten ratojen parantamishanketta edistetään. Alueellisen matkapalvelukeskuksen suunnittelua tuetaan ja sen toiminnan käynnistymistä edistetään. Aluekehittäminen Aluekehittäminen pohjautuu lakiin alueiden kehittämisestä. Aluekehittämistyö Keski-Suomessa on väestön elinolojen parantamista ja koko maakunnan tasapainoista kehittämistä. Tavoitteena on osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuva taloudellinen kasvu, elinkeinotoiminnan kehitys, uudet työpaikat sekä parempi työllisyys. Näillä taataan maakunnan kilpailukyky ja hyvinvointi. Aluekehittämisen työvälineitä ovat erilaiset ohjelmat ja ohjelmasopimukset. Keski-Suomessa merkittävimpiä ohjelmia ovat maakuntaohjelma, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaohjelmat, Jyväskylän ja Jämsän seutujen aluekeskusohjelmat, Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelma ja maaseutuohjelma. Maakunnan liitto hakeutuu valtioneuvoston politiikkaohjelmien kautta syntyviin kumppanuuksiin sekä pyrkii hyödyntämään kansallisten kehittämisohjelmien voimavaroja yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Keski-Suomessa on laadittu maakunnan omiin strategisiin valintoihin perustuva maakuntaohjelma vuosille Keski-Suomen maakuntaohjelma perustuu tunnistettuihin vahvuuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin sekä tukeutuu käytettävissä oleviin rahallisiin voimavaroihin ja yhteistyöhön. Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamistapa perustuu kehittämisalueiden määrittelyyn sekä nimettyihin klustereihin. Maakuntaohjelman kehittämisalueet ovat elinkeinot, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi sekä yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Elinkeinojen kehittämisalueella kärkiklusteriksi on valittu ensimmäisessä vaiheessa Uudistuvat koneet ja laitteet ja kehittyviksi klustereiksi Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen, kuntien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja eri viranomaisten kanssa. Voimavaroja yhdistämällä ja samaan suuntaan toimimalla rakennetaan maakunnan menestystä. Rahoitusta kohdistetaan ennen muuta valittujen klustereiden kehittämiseen. Valmistelussa mukana olleiden muiden alojen kehittämistyötä jatketaan. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan sisäasiainministeriön valtakunnallisilla mittareilla sekä maakunnassa määritellyillä klusterityön tuloksellisuutta arvioivilla mittareilla. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) käsittelee ja maakuntahallitus hyväksyy maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman. Maakuntaohjelman 9

12 toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan aikataulut yhdistyvät: molemmat laaditaan vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Uudistuva toteuttamissuunnitelma keskittyy merkittävien kehittämiskohteiden esittämiseen. Maakunnan kärkihankelista valmistellaan edunvalvontaa varten toteuttamissuunnitelman ja tulosneuvottelujen pohjalta. Keski-Suomen liiton tavoitteena on luoda alusta maakunnan elinkeinojen kehittymiselle. Liitto osallistuu hankkeisiin, joilla vahvistetaan maakunnan yrittäjyyttä, tuetaan innovaatioiden kaupallistamista sekä liiketoimintojen kehittymistä. Liitto on merkittävästi mukana maakunnallisessa aluetoimijoiden verkostossa, jolla vahvistetaan elinkeinoelämän osaamista sekä työllisyyttä. Maakunnan perinteisten teollisuusalojen sisällä ja uusilla keihäänkärkialoilla haetaan teknologisia sovellusmahdollisuuksia ja uusia liiketoimintaalueita. Osaavan työvoiman turvaaminen, työllisyyden edistäminen, koulutusrakenteiden muutosten toteuttaminen sekä dynaamisesti koulutusta suuntaavan ennakoinnin vahvistaminen ovat koulutuksen ja työllisyyden kehittämisalueen toimenpiteitä. Koulutusalan vahvuuksista ja laajuudesta luodaan koulutustoimijoiden alueellinen kilpailuetu klusterilla (EDU-klusteri), maakunnan vetovoimatekijä ja osaavan työvoiman turvaaja. Koulutusklusterin sekä valittujen elinkeinoklusterien kehitystä edistävät koulutusorganisaatioiden yhteisesti toteuttamat strategiset kehittämishankkeet. Maakunnallisten toimijoiden tietoyhteistyön kehittämistä jatketaan. Internetissä julkaistaan www-portaali, joka tarjoaa monipuolisesti tietoa Keski-Suomen kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Tietoyhteistyö vähentää organisaatioiden tilastoaineistokustannuksia ja kokoaa tällä hetkellä hieman hajallaan olevaa tietoa. Portaali on yhteistyön väline ja foorumi myös maakunnallisen ennakoinnin lisäämisessä, jossa yhä enemmän siirrytään kokonaisvaltaiseen ja klusterimaiseen tarkasteluun. Yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa kehitetään alueellisen ennakoinnin toimintatapaa. Tällöin vahvistetaan tietopalveluiden ja koulutuksen mitoituksen lisäksi dynaamisesti yrityksiä sekä koulutuksen laadullista kehittämistä palvelevaa ennakointia. Koulutusklusterin kehittämistyön tavoitteena on saavuttaa klusteristatus sekä vahvistaa koulutusliiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Koulutusliiketoiminnan, opiskelijoiden määrän sekä palveluiden kasvua ohjaa liiketoimintasuunnitelma. Kehittämistoimenpiteet kohdistuvat palvelujen tuotteistamiseen, liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, tuotekehitystä tukevan innovaatioympäristön kehittämiseen ja eri klusterien kehittymistä tukevan koulutuksen uudistamiseen. Kansainvälinen kauppa ja yhteistyö suuntautuvat alueille, joilla Keski-Suomella on jo koulutusliiketoiminnan vahvuuksia, potentiaalisia partnereita sekä selkeää kysyntää. Hyvinvoinnin kehittämisalueen toimet liittyvät toimintakykyyn, liikuntaan ja terveyteen. Käytännössä merkittävimmät tehtäväkokonaisuudet ovat hyvinvointipalveluiden kehittäminen, alan liiketoiminnan vahvistaminen sekä huolehtiminen osaavan työvoiman saatavuudesta. Kehittäminen on tiivistä yhteistyötä alan julkisten ja yksityisten terveydenhuollon palveluiden tuottajien, koulutusorganisaatioiden, yhdistysten sekä kehittämisyhtiöiden, ennen muuta Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa. Toimijaverkostossa kehitetään mm. alan myynti-/ markkinointikoulutusta, asiakaspaikkojen hallintaa, yhteisiä jakelu- ja markkinointikanavia, palvelujen tuotteistamista sekä teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä. Keski-Suomen matkailun kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin (mm. Himos, Jyväskylän Paviljonki ja Peurunka) ja niiden keskenäiseen verkostoitumiseen. Matkailukeskuksiin on tehty kokonaisvaltaiset kehittämissuunnitelmat (master plan it), joita toteutetaan yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. 10

13 EduCluster Finland -koulutusliiketoiminnan kehittäminen PALVELU Kehityskonsultaatio, Arviointi PALVELU Täydennyskoulutus, Konferenssit PALVELU Asiakas- ja henkilöstökoulutus PALVELU Kansainväliset Tutkinnot PALVELU elearning, Human Technology Liiketoimintasuunnitelmien laatiminen 1. Innovaatioympäristön kehittäminen 2. Liiketoimintaosaamisen lisääminen 3. Palvelujen tuotteistaminen ja kaupallistaminen 4. Maakunnan klustereiden työvoima- ja koulutuspalvelut (kv) Kuvio: Koulutusliiketoiminnan kehittäminen HYVINVOINTI Toimintakyky Liikunta Terveys Työssä ja koulussa Kotona Vapaaaikana Kuvio: Hyvinvoinnin kehittämistyö 11

14 EU-ohjelmat EU-ohjelmilla rahoitetaan ja toteutetaan osa maakuntaohjelman hankkeista. Maakunnan yhteistyöryhmä linjaa EU-rahoituksen kohdentamista maakunnassa, päättää merkittävimpien EUhankkeiden rahoituksesta ja arvioi rahoituksen vaikuttavuutta. Tärkein maakunnan yhteistyöryhmän tehtävä on hyväksyä maakunnan yhteistyöasiakirja, jossa päätetään vuosittain eri viranomaisten EU-rahoituksen määrä ja rahoituksen kohdentaminen. Suomen EU-ohjelmien valmistelu ja käsittely Euroopan komissiossa ovat viivästyneet niin, että uusi ohjelmakausi alkaa käytännössä vuoden 2008 alussa. Keski-Suomen liitto on koordinoija ja rahoittaja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa ja pieni rahoittaja Manner-Suomen ESR-ohjelman alueellisessa osiossa. Saarijärven-Viitasaaren seudulla on molemmissa ohjelmissa erikseen seurattavat rahoituskehykset. Keski-Suomen liiton käytettävissä oleva EAKRrahoitus säilyy lähes edellisen ohjelmakauden tasolla; ESR-rahoitus sen sijaan vähenee tuntuvasti. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman varoista 28 % kohdennetaan alueen yhteisille teemoille, joita ovat kärkiklustereiden kehittäminen, innovaatioja oppimisympäristöt, kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen ja hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen. Teemahankkeet voivat olla seutukunnallisia, maakunnallisia tai yhteisiä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan tai Satakunnan kanssa. Keski-Suomen liitto vastaa kärkiklustereiden, kansainvälistymisen ja hyvinvointipalvelujen teemahankkeiden rahoittamisesta ja koko Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinaatiosta. EU-ohjelmia ohjaava ja arvioiva maakunnan yhteistyöryhmä kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa, joista 1 2 on iltakoulutyyppisiä, asioiden taustoja valottavia tilaisuuksia. Pääosa yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön asioista valmistellaan Keski- Suomen liitossa. Klusterimallin myötä uudistetaan hankkeiden rahoituksen ja vaikuttavuuden seuranta yhdistämällä Aikajana-julkaisu ja maakunnan yhteistyöryhmän raportointi. Alkavan ohjelmakauden EU-hankkeiden hallinnointi siirtyy kokonaisuudessaan sähköiseen EURA tietojärjestelmään. Muutos lisää alussa tarvetta asiakkaiden neuvontaan, mutta pidemmällä tähtäimellä helpottaa hankkeiden raportointia ja seurantaa. Liiton osallistuminen kansalliseen ohjelmatyöhön Keski-Suomen liitto ohjaa kansallisten kehittämisvarojen, esim. osaamiskeskusohjelma ja aluekeskusohjelma, kohdentumista maakuntaan. Jyväskylän seudun osaamiskeskuksen painopisteet ovat metsäklusteri ja nano- ja mikrojärjestelmien sekä tulevaisuuden materiaalien osaamisklusteri. Lisäksi maakunnan toimijoita on partnereina mm. tulevaisuuden energiateknologioissa, ohjelmistoliiketoiminnassa, ympäristöteknologiassa ja hyvinvointiklusterissa sekä matkailu- ja elämystuotannon klusterissa. Jyväskylän ja Jämsän aluekeskusohjelmat jatkavat vuosina Keski-Suomesta laadittiin alkusyksyllä 2007 ohjelmaesitys myös maaseutupoliittisen erityisohjelman alueelliseen maaseutuosioon. Saarijärven-Viitasaaren, Keuruun ja Joutsan seudut sekä Konnevesi laativat yhden, yhteisen ehdotuksen. Jos ehdotus saa sisäasiainministeriöltä myönteisen ratkaisun, toteutus käynnistyy vuodenvaihteessa 2007/2008. Liitto tukee maakunnan alueen toimijoita pääsemään mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman rahoitukseen erityisesti terveyden edistämiseen liittyvissä hankkeissa. Kansallisen rahoituksen, maakunnan kehittämisrahan, kautta liiton vastuut lisääntynevät. Liitto sai maakunnan kehittämisrahaa euroa vuonna 2007 käytettäväksi alueen osaamistason nostamiseen. Lisäksi maakunnan kehittämisrahaa saatiin käytettäväksi aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien rahoittamiseen. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä on noin 10 prosentin kasvuesitys maakunnan kehittämisrahaan vuodelle

15 Keski-Suomen Kehittämisrahasto Keski-Suomen Kehittämisrahaston sääntöjen 1 :n mukaan: Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankevalinnassa kiinnitetään huomiota hankkeen merkitykseen kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä. Maakunnan strategioiden toteutuminen varmennetaan mm. käynnistämällä esiselvityksiä ja uusia avauksia rahoittamalla projektisuunnitelmien laadintaa sekä osallistumalla mm. eräiden professurien rahoitukseen (mm. maaseutu- ja kansalaisyhteiskuntaprofessuurit). Hankkeiden rahoitus kohdistuu mm. valittuihin klustereihin, maakunnan vetovoimaisuutta lisääviin hankkeisiin, kulttuurihankkeisiin ja osaamista edistäviin hankkeisiin. Kehittämisrahaston toiminnasta raportoidaan vuosittain. 3. KANSAINVÄLINEN JA KANSALLINEN YHTEISTYÖ Maakunnan kansainvälisten kilpailuedellytysten parantamiseksi Keski-Suomen liitto tekee yhteistyötä mm. kuntien, muiden viranomaisten ja maakuntien, julkisten rahoittajien ja EU-toimielimien, hankkeita toteuttavien organisaatioiden, tiedotusvälineiden sekä ministeriöiden kanssa. Kansainvälistymisellä tuetaan maakunnan vision toteuttamista. Kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoito on maakunnan liitolle kuuluva lakisääteinen tehtävä (Aluekehityslaki 7, kohta 7). Liiton kansainvälistymisstrategia Liitto edistää maakunnan kansainvälisiä yhteyksiä. Se seuraa kansainvälisiä asioita ja välittää niistä tietoa maakuntaan. Liitto on mukana kansainvälisissä hankkeissa (esim. Human Technology Central Finland), joihin kuuluu osapuolia niin EU:n 27 jäsenmaasta kuin niiden ulkopuolelta (mm. Venäjä ja Norja). Liitto toteuttaa ylikansallista alueyhteistyötä osana maakunnan eri toimijoiden yhteisesti luomaa kehittämisstrategiaa. Kansainvälisissä aluesuunnittelu- ja -kehittämishankkeissa hyödynnetään maakunnan ulkopuolisia resursseja ja niitä toteutetaan erilaisten EU-ohjelmien kautta luoden osaamiseen perustuvaa lisäarvoa. Liitto kuuluu yhdessä läntisen Suomen maakuntien kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta). Kansainvälisiä asioita hoidetaan yhteisen Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston ja Pirkanmaan liiton yhteydessä toimivan kotimaan toimiston avulla. Liiton kansainvälistymistoimet, kohdennetaan henkilöihin ja projekteihin, jotka mahdollisimman konkreettisesti edistävät liiton perustavoitteita (aluekehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat sekä maakuntasuunnitelmat ja alueiden käytön suunnitelmat). 13

16 Liitto tukee keskisuomalaisten asiantuntijoiden sijoittumista kansainvälisten organisaatioiden tai järjestöjen palvelukseen. Myös jäsenyyksiä asiantuntijakomiteoissa sekä kansainvälisissä arviointitehtävissä tuetaan. Liitto tukee lähialueilla toimia, jotka tuottavat ainakin pitkällä aikavälillä kannattavaa tavaroiden ja palvelusten vientiä. Apuna käytetään alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien ohella EU:n 7. puiteohjelmaa sekä yhteisöohjelmien jatkoksi luotuja yhteistyöohjelmia (mm. naapuruusohjelma, Neighbourhood Programme) ja niihin varaudutaan osallistumaan maakunnan kokonaisedun edellyttämällä tavalla. Liitolla on yhteistyösopimukset tai muutoin usean vuoden ajan jatkunutta yhteistoimintaa seuraavien kansainvälisten partnereiden kanssa: Tarton maakunta (EE) Swietokrzryskien maakunta (PL) Västernorrlanti, Jämtlanti, Etelä-Tröndelag, Pohjois-Tröndelag (SWE ja NOR; Keskipohjola-yhteistyö Pohjanmaan, Etelä- Pohjanmaan ja Etelä-Savon kanssa) Pietari; Karjalan tasavalta; sekä Leningradin ja Kalugan Oblastit (RUS) Liitto on jäsenenä seuraavissa kansainvälissä organisaatioissa: 1. Assembly of European Regions (AER): EU:n kanssa läheisesti toimiva yleinen maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio 2. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE 3. Keskipohjola-komitea (maakuntahallituksen nimeämät henkilöedustajat komiteassa) Liitto on valmistellut yhteistyössä keskeisten maakunnallisten julkisen alan toimijoiden kanssa kansainvälisten asioiden hoitoa, hanketoimintaa ja alueen kv-markkinointia koskevan ehdotuksen pohjaksi pitkäjänteiselle yhteistyölle ja osaamiseen perustuvalle työnjaolle. Kansainvälistymiseen liittyvien yhteispalvelujen tuottamista maakunnassa valmistellaan. Lisäksi liitto tukee linjaustensa mukaisesti kansainvälistymistä mm. yritysten markkinoinnin, alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelumenetelmien kehittämisen, koulutuksen, energiapolitiikan sekä matkailun ja tietotekniikan aloilla. Mahdollisesta rahoituksesta päätetään hankekohtaisesti talousarvion puitteissa. Vuosien aikana liitto hakeutuu ainakin yhteen kolmivuotiseen kv-hankkeeseen. Hanke palvelee suoraan maakunnan kehittämisstrategioiden toteuttamista. Liitto hakeutuu hankkeen vetovastuuseen. Päärahoituslähteinä käytetään EU:n asianomaisia ohjelmia sekä valtiota. Liitto tukee taloudellisesti myös oman henkilöstönsä kansainvälistymisen perusvalmiuksien luomista ja ylläpitämistä. Keskipohjola-yhteistyötä tullaan toteuttamaan painottaen ProMidNord-hankkeessa tehdyn uuden toimintastrategian linjauksia: 1. Innovatiivisten ja yrittäjyysystävällisten ympäristöjen vahvistaminen 2. Itä-länsi -liikenneyhteyksien kehittäminen 3. Kulttuuri- ja elämyselinkeinoihin panostaminen 4. Ympäristötekniikkaan ja uusiutuvaan energiaan panostaminen Yhteistyö muiden maakuntien kanssa Maakuntien liitot ovat yhteistyössä suuralueittain, naapureidensa kanssa, erityisten intressien perusteella sekä valtakunnallisesti Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimii liittojen puheenjohtajien kokous, jossa otetaan kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Kuntaliitto ja ministeriöt järjestävät myös neuvottelutilaisuuksia maakuntien liittojen edustajille. Maakuntajohtajat kokoontuvat noin kerran kuussa. Maakuntajohtajien puheenjohtajuus kiertää liitoissa; vuonna 2008 puheenjohtajuus on Keski- Suomessa. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Länsi-Suomessa yhteistyö tapahtuu Länsi-Suomen Allianssin (WFA) puitteissa. Yhteisten intressien pohjalta toimitaan 14

17 edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitystyössä. WFA:n puheenjohtajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa ja maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Kerran vuodessa järjestetään yhteiset maapäivät luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Asiantuntijaryhmät mm. erilaisissa suunnittelujärjestelmän soveltamiskysymyksissä toimivat tarpeiden mukaan. 4. EDUNVALVONTA JA KUNTIEN PALVELUTEHTÄVÄT Keski-Suomen liitto edistää maakunnan ja sen kuntien kehitystä sekä mahdollisia hallinnon ja aluepolitiikan muutoksia, kansainvälisiä yhteyksiä, kuntien talouteen liittyvissä ratkaisuja, lainsäädäntöä sekä valtion kokonaan tai osittain rahoittamia investointihankkeita. Tavoitteena on maakunnan oman päätöksenteon edellytysten parantaminen ja valtion paikallishallinnon palveluiden turvaaminen. Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa toimitaan yhteistyössä maakunnan kansanedustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa. Liiton toimistossa päävastuu edunvalvonnasta kuuluu maakuntajohtajalle. Liiton luottamushenkilöjohto vastaa osaltaan liiton edunvalvonnasta ja yhteistyötä tehdään myös Länsi-Suomen Allianssin liittojen sekä kansanedustajien kanssa. Keski-Suomen etujen valvonta edellyttää myös kontaktiverkkoa Euroopan Unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Länsi- Suomen liittojen yhteinen toimisto Brysselissä edistää osaltaan tavoitteen saavuttamista. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liitto osallistuu mahdollisten valtakunnallisten ohjeiden ja kuntien toiveiden mukaisesti mm. selvityksin ja järjestämällä seminaareja ja kokouksia. Liitto aloittaa alueen kilpailukyvyn ja imagon kannalta keskeisiä kehittämistoimia yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa mm. työllisyyden nostamiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Keski-Suomen liitto tukee kuntien seutuyhteistyön laajenemista ja syvenemistä. Lisäksi liitto edistää maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa asioissa, joissa ei ole omaa lainsäädännön perusteella nimettyä maakunnallista toimijaa tai viranomaista (esim. energiapolitiikka). Keski-Suomen liitto toimii yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Selvitystoimintaa tehdään esimerkiksi yritystoiminnan, koulutuksen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin sekä maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Keski-Suomen liitto osallistuu valtioneuvoston käynnistämään kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. 15

18 5. TOIMISTON JOHTAMINEN JA TOIMINTA Toimiston johtaminen Liiton toimisto kehittää maakuntaa maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Maakuntajohtaja johtaa liiton toimistoa maakuntahallituksen asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Toimisto toimii hallintosäännön mukaisesti yhtenä tulosyksikkönä ja maakuntahallituksen päätöksen perusteella neljänä vastuualueena, jotka ovat strategiatiimi (maakuntajohtaja muodostaa sihteereineen työparin), alueidenkäytön tiimi, hallintotiimi sekä aluekehitystiimi. Maakuntajohtaja käy vuosittain tuloskeskustelut maakuntahallituksen kanssa. Maakuntajohtajan apuna toimii toimiston johtoryhmä. Johtoryhmään maakuntajohtaja on kutsunut tiimien vetäjät, talouspäällikön, henkilöstön edustajan ja maakuntajohtajan sihteerin, joka laatii muistiot kokouksista. Henkilöstöä koskevat keskeiset asiat valmistellaan henkilöstöyhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina eri henkilöstöryhmät työnantajan edustajien lisäksi. Toiminnan tavoitteet on määritelty henkilöstön yhteistyönä. Koko henkilöstö kokoontuu kaksi kertaa vuodessa strategiapalaveriin toiminnan suunnittelemiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi. Tiimit suunnittelevat oman toimintansa tavoitteet ja mittarit maakuntajohtajan kanssa allekirjoitettavan tiimisopimuksen muotoon. Tiimien tavoitteiden toteutumista raportoidaan maakuntajohtajalle vuosittain ja tarvittaessa tiimille itselleen puolivuosittain. Tehtävien hoitoa tasapainotetaan tuloskortin avulla. Liitto tuottaa palvelut tehokkaasti huomioiden myös tasapainotetun tuloskortin osa-alueet ja käytettävissä olevat resurssit. Resurssit ja taloustehokkuus Asiakastyytyväisyys Prosessien mallinnus ja kunnossapito LIITON VISIO: Keski-Suomen liitto vastaa yhteisen kehittämistahdon muodostumisesta ja johtaa sen toteuttamista elämänlaadun maakunnassa. Työntekijöiden jaksaminen Ammattitaito, uuden oppiminen ja luovuus Tulokset Kuvio: Keski-Suomen liiton tasapainotettu tuloskortti 16

19 Maakunnan kehittäminen on yhteistyötä, jossa toiminnan luonne määräytyy maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden ja asiakkaiden tarpeiden perusteella. Toiminnan tuloksellisuus näkyy yhteistyössä mukana olevien kilpailukyvyn ja toiminnan laadun paranemisena. Asiakastyytyväisyyttä haetaan laadukkaiden osaamispalveluiden ohella suuntaamalla eurooppalaista rahoitusta jäsenkuntien asukkaiden hyväksi. Rahoitusta suunnataan keskisuomalaisten hyväksi myös valtion viranomaisten kautta. Keski-Suomen liiton asiakkaita ovat mm. kunnat, yritykset ja yhteisöt, kehittämisyhtiöt, valtionhallinto kokonaisuudessaan paikallisviranomaisista keskushallintoon, koulutus- ja tutkimuslaitokset, media, hankkeiden toteuttajat sekä viime kädessä kaikki keskisuomalaiset. Työssään ja toiminnassaan liitto pitää tärkeänä maakunnallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta, tulos- ja tavoitetietoisuutta, taloudellisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja keskinäistä kunnioitusta sekä jatkuvaa kehittymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Fyysisen rakenteen kehittämisessä otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Asiakastyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi (=parillisina vuosina) tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Henkilöstö Keski-Suomen liiton palveluksessa oli yhteensä 36 henkilöä (35,5 htv). Liiton henkilöstöstä 16,5 työskentelee asiantuntijatehtävissä kuntien jäsenmaksurahoituksella (maakuntajohtaja 1 htv, aluekehitys 7,5 htv, alueidenkäyttö 6 htv ja hallinto 2 htv). Liiton lakisääteisten ja muiden keskeisten tehtävien hoito edellyttää ainakin tämän hetkisen asiantuntijoiden määrän säilyttämistä. Vuoden 2007 syksyn aikana on liittoon haettu koulutuksen kehittämispäällikköä vuoden 2010 loppuun asti. Toimisto on yksi tulosyksikkö, joka on maakuntahallituksen päätöksellä jaettu tiimeiksi. YT-lain 4 :n mukaan kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Keski-Suomen liitossa on viisi maakuntavaltuuston päätöksellä perustettua virkaa (maakuntajohtaja, tiimien vetäjät ja talouspäällikkö). Näiden henkilöiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttäminen. Suurin osa henkilökunnasta, 21,5 henkilöä, työskentelee toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Neljän ja puolen työsuhteen rahoitus on sidottu EU-ohjelmien tekniseen tukeen. Liitossa oli viisi määräaikaista työsuhdetta miehet naiset Virkasuhteiset 11,5 Toistaiseksi voimassaolevat 4,5 5 Toistaiseksi, rahoitus sidottu Määräaikaiset 0 Sijaiset Kuvio: Henkilöstön määrä työsuhteiden laadun ja sukupuolen mukaan

20 Määräaikaisia työsuhteita käytetään ainoastaan sellaisissa tehtävissä, jotka rahoitetaan projektirahoituksella tai työsuhde perustuu sijaisjärjestelyihin. Ulkopuolista työvoimaa käytetään lähinnä projektirahoituksella rahoitettuihin projekteihin ja niihin tehtäviin, joissa liitossa ei ole omaa asiantuntemusta. Liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Tasa-arvo huomioidaan jatkossakin. Toimistossa pidetään yllä avointa ja kannustavaa ilmapiiriä. Henkilöstöpalaveri, henkilöstöyhteistyöryhmä ja työpaikkakokous kokoontuvat tarvittaessa. Liitto tukee henkilöstön osaamisen vahvistamista, koulutukseen osallistumista ja työssä jaksamista mm. henkilöstön tiimi-, kieli- ja atk-valmiuksien kehittämisellä sekä tukemalla henkilöstöliikuntaa. Henkilöstöpolitiikassa sovelletaan hyvän julkisen hallinnon käytäntöjä ja periaatteita, jotka on kirjattu henkilöstöä koskeviin sääntöihin, ohjeisiin ja suunnitelmiin sekä hyväksyttyihin henkilöstösuunnitelmaan ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Tasa-arvosuunnitelmaan laaditaan kolmen vuoden välein lain vaatima kartoitus tasa-arvotilanteesta. Selvitys on laadittu ensimmäisen kerran kesällä 2006 ja seuraavan kerran selvitys laaditaan vuonna Henkilöstösuunnitelma laaditaan noin kolmen vuoden välein. Vuoden 2007 syksyllä päivitetty suunnitelma ulottuu vuoteen Seuraavan kerran se päivitetään viimeistään vuonna Tuleviin eläköitymisiin varaudutaan työparityöskentelyllä. Toimintakertomusten liitteeksi laaditaan henkilöstöraportti. Sen tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportti on tiivis kuvaus henkilöstövoimavaroista. Raportin laadinnassa huomioidaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstöraportointia koskeva suositus Raporttiin sisällytetään tietoja mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstöstä tehtävittäin, henkilöstön ikäjakaumasta, työajasta ja työpanoksesta, osaamisesta, sen kehittämisestä ja johtamisesta, terveydellisestä toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista, innovatiivisuudesta, yhteistoiminnasta ja verkostoitumisesta sekä palkkauksesta ja henkilöstökustannuksista. Tietojenkäsittely ja sen kehittäminen Liiton atk-laitekanta ja ohjelmistot ovat ajan tasalla. Toimintavuoden 2008 aikana keskitytään laitteistojen toimivuuden ja ohjelmistojen käytön osaamisen varmistamiseen. Yksittäisiin laitehankintoihin varaudutaan. Sähköpostin osalta Keski-Suomen liitto jatkaa yhteistyötä yhdeksän maakunnan liiton yhteisessä TeamWare-järjestelmässä. Asianhallintajärjestelmän osalta jatketaan yhteistyötä WFA-liittojen kesken. Molempien yhteistyöverkostojen on todettu olevan kustannustehokkaita ja vähentävän omien resurssien tarvetta. Luottamushenkilöiden tiedonsaantia internetin kautta parannetaan ja sähköisen päätöksenteon osalta seurataan kuntasektorilla tapahtuvaa kehitystä. Viestintä Keski-Suomen liiton viestintästrategia on valmisteilla ja sen jalkautus alkaa vuonna Strategiassa profiloidaan tavoitekuva ja ydinviestit, ja se linjaa pitkäjänteisesti organisaation viestintää. Viestintästrategia on perustana vuosittaisille viestintäsuunnitelmille, joissa määritellään tarkemmat viestintätoimenpiteet ja viestintävastuut. Viestinnän pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda Keski-Suomen liitosta vahva ja myönteinen mielikuva maakunnan stategisena suunnittelijana ja kehittäjänä, yhteisen kehittämistahdon muodostajana ja aktiivisena edunvalvojana. Organisaatiosta ja sen toiminnasta välitetään aktiivisin toimenpitein todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa, mm. luottamuselinten päätöksistä, keskeisistä suunnitelmista, hankkeista, toteutettavista kehittämisohjelmista ja niiden tuloksista ja vaikutuksista maakunnan kehitykseen. 18

21 Ulkoisen tiedotuksen pääasiallisia välineitä ovat Internet-sivusto ja sähköpostitiedotteet sekä uutena sähköiset lehdet eri teemoista. Tarpeen mukaan järjestetään tiedotustilaisuuksia, seminaareja ja palavereja ajankohtaisista aiheista. EU-ohjelmien toteutukseen liittyvää ja maakunnan yhteistyöryhmän viestintää kehitetään alkaneella EU-ohjelmakaudella valtakunnalliset linjaukset huomioon ottaen. Keskeisiä sisältöjä ovat maakunnassa toteutettavat Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) ja maaseuturahaston toimenpideohjelmat ja niiden mahdollistama hanketoiminta. Alueellisten EU-rahoittajien yhteisistä Internet-sivuista luovutaan vuoden 2008 aikana ja EU-tietoutta kootaan Keski-Suomen liiton omille sivuille ja hyödynnetään valtakunnallista EURA-sivustoa. MYRrin tiedotuslehteä tullaan julkaisemaan sekä sähköisenä että painettuna. Viestinnän pääasiallisia kohderyhmiä ovat media ja sitä kautta suuri yleisö sekä suoran tiedotejakelun piirissä Keski-Suomen liiton yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät, kuten alueelliset rahoittajaviranomaiset, liiton luottamushenkilöt, maakunnan yhteistyöryhmä ja kunnat. 6. TOIMINNAN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi Kuntaliiton suosituksen ( ) mukaan: Valtuusto hyväksyy valtuustokauden kattavan kuvauksen arviointijärjestelmäksi osana kunnan strategista johtamista. Liiton toiminnan arviointijärjestelmä on seuraava: Maakuntavaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talous- ja toimintasuunnitelmassa. Em. suosituksen mukaan valtuusto huolehtii, että sen asettamat tavoitteet ovat kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta strategisia. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet ja mittareita on kirjoitettu suunnitelmaan harmaalla taustalla ja kursiivilla. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n 2. momentin mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta voi myös tehdä tarpeellisina pitämiänsä esityksiä tilintarkastuksen ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Maakuntahallitus vastaa sisäisestä valvonnan järjestämisestä. Maakuntahallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeet. Toteuttamisvastuu on maakuntajohtajalla ja toimistolla ja maakuntajohtajan osalta maakuntahallituksella. Sisäistä tarkastusta toteutetaan mm. vuosittaisella tarkastussuunnitelmalla. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Toimisto kysyy asiakaspalautteen joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyskyselyllä. 19

22 Muu toiminnan arviointi Maakuntakaava arvioidaan maakuntasuunnitelman laadinnan yhteydessä noin vuonna Arvioinnissa käytetään ulkopuolista arvioitsijaa. Maakuntaohjelman väliarviointi tehtäneen yhteistyössä WFA:n liittojen kesken noin vuonna Arvioinnissa käytetään ulkopuolista arvioitsijaa. Päättyneiden EU- ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden toiminta, tulokset ja talous raportoidaan vuosittain erikseen. Keski-Suomen Kehittämisrahaston toiminnasta laaditaan erillinen vuosiraportti, joka sisältää mm. päättyneiden hankkeiden arvioinnit. Arvioinnit tehdään sisäisesti. 7. TALOUDEN PUITTEET Keski-Suomen kunnat rahoittavat liiton toiminnan ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttamisen maksuosuuksillaan. Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan , että jäsenkuntien maksuosuutta korotetaan 2,5 prosentilla. Tämä tarkoittaa euroa. Vuoden 2008 maksuosuudeksi esitetään maakuntavaltuuston päätöksen mukaista 3,111 Meuroa. Kehittämisrahastoon esitetään siirrettäväksi maksuosuudesta euroa. Vuosien maksuosuuksiin esitetään 3 5 prosentin suuruista korotusta. Korotuksia perustellaan uusilla aluehallinnon tehtävillä. Vuosien maksuosuudesta esitetään siirrettäväksi Keski-Suomen Kehittämisrahastoon euroa. Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella , Meuroa Vuosi Liiton kiinteä toiminta Kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus ,341 0,770 3, ,434 0,770 3, ,595 0,770 3,365 20

23 Kehittämisrahasto Kiinteä toiminta 3 2,5 2 Meuroa 1,5 1 0, ta07 Kuvio: Jäsenkuntien maksuosuus Vuodet on deflatoitu vuoden 2000 rahanarvoon (vuodelta 2007 ensimmäisen vuosipuoliskon keskiarvo). Deflatoinnissa on käytetty julkisten menojen hintaindeksiä (indeksi 2000 = 100). Lähde: Tilastokeskus

24 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODEN 2008 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Tulevan toiminnan painopisteitä ovat lainsäädännön ja tehtyjen päätösten mukaan mm: 8.1 Luottamushenkilöpalvelut Liiton toimisto toteuttaa talous- ja toimintasuunnitelman tehtäviä maakuntavaltuuston ja -hallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Tavoitteena on, että toimisto hoitaa luottamuselinten ja muiden kokousten hallinnon ja tiedottamisen lainmukaisella ja palveluhenkisellä tavalla hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti ja sovitussa aikataulussa. Tavoitteen toteutumista seurataan poikkeamien ja saadun palautteen avulla. 8.2 Alueidenkäyttö Maakuntakaavojen laadinta Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistuspäätös tullee vuoden 2008 loppupuoliskolla. Tämän jälkeen tehdään ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä johtuvat täytäntöönpanotehtävät. 1. vaihemaakuntakaava (JÄTKÄ) JÄTteidenKÄsittelystä pyritään saattamaan hyväksyttäväksi maakuntavaltuuston kevätkokoukseen Viivästymistä saattaa aiheuttaa suunnitellun Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuon jätteenkäsittelyalueen luonnonsuojelulain mukainen Naturaalueen vaikutusten arviointi, koska lain mukaan yhteysviranomaisen tulee antaa lausunto 6 kk kuluessa po. selvityksestä (lausuntopyyntö toimitettiin viikolla 33/2007). Kaavaprosessiin kuuluvat lakisääteisinä asioina valmisteluvaiheen materiaalin asettaminen nähtäville, kaavaehdotuksen nähtävillepano ja 2. viranomaisneuvottelu sekä maakuntavaltuuston hyväksyminen. 2. vaihemaakuntakaavaa (POSKI) varten tehtävät POhjavesi-, Sora- ja hiekka sekä KIviainestutkimukset jatkuvat Jämsän, Keuruun, Saarijärvi Viitasaaren ja Äänekosken seutukuntien alueilla. Tutkimuksissa selvitetään myös alueiden luontoarvot. Harju- ja kallioalueiden luonto- ja maisemaarvoja kartoitetaan luonnonvaroja hyödyntävien selvitysten ohella. Väliraportti tutkimuksista julkaistaan keväällä Mahdollista 3. vaihemaakuntakaavaa (TURVA) varten täydennetään TURveVAratutkimuksia ns. harvapistekartoituksella. Tämä on mahdollista, mikäli pilottihankkeeseen saadaan kauppaja teollisuusministeriön ja ympäristöministeriön rahoitus. Näille soille tehdään luontokartoitukset (kasvisto, linnusto) samoin kuin niillä soilla, jotka Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusten perusteella soveltuvat turvetuotantoon. Soiden ojitustilanne tullaan selvittämään yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Keväällä 2007 aloitettu luontokartoitus jatkuu vuosina 2008 ja Lopputuloksena osoitetaan soita turvetuotannon ohella suojeluun. 22