Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2009 2011"

Transkriptio

1 taloussuunnitelma2009_kansi_valtpage :26:41 Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma C M Y CM MY CY CMY K sekä Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 123 ISBN ISSN Sähk. ISBN

2

3 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2009 Keski-Suomen liitto

4 JULKAISUTIEDOT Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin (014) tai Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu C 123 ISSN ISBN ISBN (sähköinen) Julkaisun avainsanat: Aluekehittäminen Maakuntakaava Maakuntaohjelma Maakuntasuunnittelu Seutusuunnittelu Taloussuunnitelma Toimintasuunnitelma Talousarvio Painos: 300 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Suunnitelman laadinnan koordinointi: talouspäällikkö Pirjo Ahola Taitto ja kansi: ATK-valmistelija Juuso Huhtala Kannen kuvateksti: Valtatie 4 Helsinki Jyväskylä Oulu (tiejakso Kirri Äänekoski/Hirvaskangas ja Vaajakosken taajaman ohitustie Kanavuori Haapalahti -tiejakso) on maakunnan tärkein edunvalvonnan hanke. Kuva Hirvaskylältä. Jyväskylä 2008

5 SISÄLLYS Tiivistelmä...4 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA KESKI-SUOMEN LIITTO ON KESKISUOMALAISTEN ASIALLA YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ AKTIIVINEN EDUNVALVOJA KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA Toimiston johtaminen Henkilöstö Toiminnan arviointi KESKI-SUOMEN LIITON TALOUS TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODEN 2009 KESKEISET TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Luottamushenkilöjohto Suunnitelmat ja ohjelmat Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma EU-ohjelmat Kansalliset kehittämisohjelmat ja Keski-Suomen kehittämisrahasto Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Muu alueidenkäytön suunnittelu Edunvalvonta ja kansainväliset toimet Maakunnan tilan ennakointi ja seuranta Työvoiman ja koulutuksen tarve ja mitoitus Johto ja hallinto TALOUSARVIO Talousarvioasetelma Talousarvio vuodeksi Talousarvion sitovuus Tilivelvollisten luettelo Poistomenettely Jäsenkuntien maksuosuudet...30 Liitteet: LIITE 1. Henkilöstö ja klusteripäälliköt...31 LIITE 2. Maakuntahallituksen jäsentiedot LIITE 3. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot...34 LIITE 4. Maakunnan yhteistyöryhmän jäsentiedot...35 LIITE 5. Keski-Suomen liiton julkaisut vuosilta LIITE 6. Alustava talousarvion käyttösuunnitelma LIITE 7. Jäsenkuntien maksuosuudet LIITE 8. Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi...40 LIITE 9. WFA:n toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle

6 Tiivistelmä Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio julkaisuun on koottu Keski-Suomen liiton tulevien vuosien ja ensi vuoden tehtävät ja resurssit. Toiminta-ajatus on, että Keski-Suomen liitto on keskisuomalaisten asialla. Näin se toteuttaa Keski-Suomen visiota Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuutta rakentava elämänlaadun maakunta. Keski-Suomen liitolla on vetovastuu maakunnan kehittämisessä, jota se toteuttaa ohjelmatyön, kaavoituksen ja valittujen toimenpiteiden avulla. Aluekehittäminen perustuu maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan. Maakuntasuunnitelma laaditaan vuoden 2009 aikana. Maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan visio eli tavoiteltu kehityskuva, kehittämistavoitteet ja toteuttamisstrategiat. Maakuntasuunnitelman pohjalta aloitetaan samaan aikaan uuden maakuntaohjelman valmistelu. Nykyinen maakuntaohjelma ulottuu vuosille Sen kehittämisalueet ovat 1) elinkeinot, 2) osaaminen ja koulutus, 3) hyvinvointi sekä 4) yhdyskuntarakenteet ja vetovoima. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää maakuntabudjetista rahoitettavat kehittämishankkeet sekä Euroopan Unionin rakennerahasto-ohjelmista rahoitettavia hankkeita. Maakuntaan suunnatut kansalliset kehittämisresurssit ja Keski-Suomen kehittämisrahasto tukevat osaltaan tärkeitä kehittämishankkeita. Aluesuunnittelu toteutuu kaavoituksen kautta. Keski-Suomen maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava (jätteenkäsittelykeskus) ovat ympäristöministeriössä vahvistettavana. 2. vaihemaakuntakaavan (pohjavesien suojelu ja kiviainesten käyttö) on tarkoitus valmistua vuoden 2009 lopulla. 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotantoalueet ja suoluonto) tavoitteena on valmistua vuonna Liitossa tehdään useita erillisselvityksiä ja tutkimuksia, kuten Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski -kehityskäytävä-hanke ja pohjoisen Päijänteen matkailun kehittämisselvitys. Lakisääteisten tehtävien lisäksi liitto toimii aktiivisena edunvalvojana. Vuosittain laadittavan kärkihankelistan tärkeimpiä hankkeita ovat mm. valtatie 4:n tiejaksojen Kirri - Äänekoski ja Vaajakosken taajaman ohitustien rahoitus, perustienpidon rahoitustason nostaminen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä suomalaisen koulutusosaamisen viennin kehittäminen. Keski-Suomen liitossa työskentelee 38 henkilöä ( ) ja 35 henkilötyövuotta (htv). Näistä 26 henkilön (26 htv) palkkakustannukset rahoitetaan kuntien maksuosuudesta; muiden palkkaus tulee erillisrahoituksesta. Henkilöstö toimii käytännön työssä tiimeinä, kuitenkin taloudellisesti Keski-Suomen liitto muodostaa yhden tulosyksikön. Kuntien maksuosuudeksi esitetään vuodelle 2009 yhteensä 3,204 miljoonaa euroa, josta siirretään Keski-Suomen kehittämisrahastoon euroa. Keski-Suomen päivää vietetään , jolloin juhlitaan myös liiton 80-vuotistaivalta. Joka neljäs vuosi järjestettävä Keski-Suomen risteily on

7 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA KESKI-SUOMEN LIITTO ON KESKISUOMALAISTEN ASIALLA Keski-Suomen liiton toiminnan perimmäinen tavoite on kehittää maakuntaa ja valvoa sen etuja niin, että keskisuomalaiset ihmiset voisivat asua, tehdä työtä ja voida hyvin omassa maakunnassaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistä kehittämistahtoa. Se vaatii strategista suunnittelua ja oikein suunnattuja kehittämistoimia. Edunvalvonnassa tarvitaan hyviä kumppanuuksia ja toimivia yhteistyöverkostoja maakunnassa, valtakunnassa ja kansainvälisesti. Laajalla ja vaativalla tehtäväkentällä toimintamme ydinajatus ja motiivi on yksinkertainen: Keski-Suomen liitto on keskisuomalaisten asialla. Keskisuomalaisia on yli ja väestökehityksen ennakoidaan jatkuvan positiivisena koko maakunnan osalta, mutta seudullisten erojen kaventaminen vaatii paljon työtä. Hyvät palvelut, liikenneyhteydet ja työpaikat ovat edellytys sille, että asuminen keskustaajamien ulkopuolella houkuttelee. Keski-Suomen vaikeaa työllisyyttä tullaan hoitamaan Osaava työvoima -ohjelman toimenpiteillä. Työttömyysasteemme on ollut maamme korkeimpia ja sen aleneminen keskimääräistä hitaampaa. Samanaikaisesti joitakin aloja vaivaa työvoimapula. Vuonna 2009 valmistuvassa ohjelmassa on tarkoitus tehostaa toimenpiteitä tur- MAAKUNNAN STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ KESKI-SUOMEN LIITTO ON KESKISUOMALAISTEN ASIALLA YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA AKTIIVINEN EDUNVALVOJA Keski-Suomen liitto on keskisuomalaisten asialla. Se on liiton kaiken toiminnan ydintavoite suunnittelussa, kehittämisessä ja edunvalvonnassa.

8 vaamaan osaavan työvoiman riittävyys ja vähentää työttömien määrää nykyistä merkittävästi rivakammin. Meneillään oleva aluehallinnon uudistus vahvistaa maakuntien liittojen asemaa. Valta ja vastuu alueen kehittämisestä kasvaa tarkoittaen liitoille lisää tehtäviä. Meidän on oltava valmiina uusiin haasteisiin ja niihin on myös oltava riittävät resurssit. Maakuntasuunnitelma laaditaan vuoden 2009 aikana. Suunnitelmassa määritellään maakunnan visio eli tavoiteltu kehityskuva ja toteuttamisstrategiat. Suunnitelman laadintaan kutsutaan yhteistyöosapuolia laajasti. Maakuntaohjelman merkitys tulee kasvamaan ohjelmien ohjelmana. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa kutsutaan jatkossa maakuntabudjetiksi. Vuosittaiset neuvottelut maakuntabudjetista käydään työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, joka koordinoi aluekehittämisen kansalliset resurssit. Strategisesti tärkeät hankekokonaisuudet, joita maakunnasta ajetaan valtion tulo- ja menoarvioon, seulotaan ja priorisoidaan laajassa yhteistyössä maakunnan liiton johdolla. Elokuun 4. päivänä vuonna 2009 Keski-Suomen liitto täyttää 80 vuotta. Myöhemmin samana syksynä järjestetään myös perinteeksi muodostunut Keski-Suomen maakuntaristeily, joka on mittava verkottumistilaisuus maakunnan elinkeinoelämän, organisaatioiden sekä uusien kunnallisvaltuutettujen ja toimielinten kesken. Toivon keskisuomalaisilta aktiivista osallistumista myös vuonna 2009 sekä Keski-Suomen risteilylle että moniin muihin toimiin maakunnan parhaaksi. Jyväskylässä Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 6

9 2. YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA Maakunnan yhteinen kehittämistahto muodostuu, kun poliittiset päättäjät, paikalliset ja alueelliset kehittäjät ja koulutusorganisaatiot sekä elinkeinoelämä toimivat aidosti yhdessä, hyväksyvät yhteisen vision ja siihen tähtäävät strategiat. Keski-Suomen liitolla on keskeinen tehtävä maakunnallisen tavoitekuvan ja strategian luomisessa. Liitto rakentaa ja ylläpitää yhteistyöverkkoja ja kumppanuuksia. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen, maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja muiden lakisääteisten ja vapaaehtoisten asiantuntijaryhmien kautta se kokoaa ja kanavoi monipuolista asiantuntemusta maakunnan hyväksi. Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi antavat kehittämiselle suuntaa. Yhteinen kehittämistahto on edellytys kestävälle taloudelliselle kehitykselle, laadukkaalle ja vetovoimaiselle elinympäristölle sekä hyvinvoinnille. Elinkeinoelämän vireys ja bruttoaluetuotteen kasvu, työllisyys, laadukkaat elinympäristöt, toimivat palvelut, luonto, kulttuuri ja viihtyvyys ovat tärkeimmät indikaattorit. Yhteinen kehittämistahto konkretisoituu mm. maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa. Näitä on käsitelty seuraavassa luvussa. koulutus- ja tutkimusorganisaatiot elinkeinoelämä ja sen järjestöt muut maakunnan ja seutujen kehittäjät työvoiman ja koulutuksen tarve ja mitoitus luo ja ylläpitää kumppanuuksia ja verkostoja MYR ja sen jaostot aluetalouden seuranta ennakoi ja seuraa maakunnan tilaa YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA kokoaa maakunnan asiantuntemusta asiantuntijaryhmät YVA maakuntahallitus ja -valtuusto Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja. 7

10 3. STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ Keski-Suomen liitolla on pitkä kokemus ja vahva asiantuntemus aluekehittämisestä ja alueiden käytön suunnittelusta, jotka ovat maakuntien liittojen lakisääteisiä tehtäviä. Kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelu, yhteensovitus ja toteuttaminen yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti ovat maakunnan liiton vastuulla. Maakuntaohjelmat ja EU-ohjelmat, joiden perusteella julkinen kehittämisrahoitus suunnataan, ovat aluekehittämisen perustyökaluja. Alueidenkäytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat ovat laajan, pitkäjänteisen yhteistyön, monipuolisen asiantuntemuksen ja yhteensovittamisen tulosta. Työ vaikuttaa pitkällä aikavälillä (10 30 tai jopa yli 50 vuotta) maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja koskettaa siten jokaista maakunnan asukasta. Työn tulokset näkyvät tulevaisuudessa mm. siinä, millaisia ovat Keski-Suomen liikenneverkostot, miten sijoittuvat teollisuus- ja asumisalueet tai suuret kauppakeskukset, millaisia ovat kaupunkialueet ja taajamat sekä miten säilyy keskisuomalainen luonto ja kulttuurimaisemat. Maakunnan visio eli tavoiteltu kehityskuva määritellään maakuntasuunnitelmassa, samoin tavoitteet, kriittiset menestystekijät ja toteuttamisstrategiat. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain maankäyttö- ja rakennuslain sekä aluekehityslain perusteella. Maakuntasuunnitelma on maakunnan keskeisin poliittisen ohjauksen väline. Siihen perustuvat pitkän aikavälin alueelliset suunnitelmat, maakuntakaavat sekä keskipitkän aikavälin yksityiskohtaisemmat maakuntaohjelmat. MAAKUNNAN SUUNNITTELU MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne Aikatähtäys v. VALTIO- NEUVOSTO (Työ- ja elinkeinoministeriö) valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet VALTIO- NEUVOSTO (Ympäristöministeriö) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet Aikatähtäys 3-5 v. MAAKUNTA- KAAVA alueidenkäyttö Aikatähtäys v. TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA KUNTA- KAAVOITUS Maakunnan suunnittelujärjestelmä 8

11 Keski-Suomessa on laadittu maakunnan omiin strategisiin valintoihin perustuva maakuntaohjelma vuosille Maakuntaohjelma perustuu tunnistettuihin vahvuuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin sekä tukeutuu käytettävissä oleviin rahallisiin voimavaroihin ja yhteistyöhön. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa on määritelty kehittämisalueet sekä niistä nousevat, alueen vahvuuksiin perustuvat klusterit. Neljä laajaa kehittämisaluetta ovat (1) elinkeinot, (2) osaaminen ja koulutus, (3) hyvinvointi sekä (4) yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Elinkeinojen kärkiklusteriksi on valittu Uudistuvat koneet ja laitteet ja kehittyviksi klustereiksi Bioenergiasta elinvoimaa sekä Kehittyvä asuminen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen, kuntien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja eri viranomaisten kanssa. Maakunnan menestystä rakennetaan voimavaroja yhdistämällä ja samaan suuntaan toimimalla. Rahoitus kohdistuu ennen muuta valittujen klustereiden kehittämiseen, mutta samalla jatketaan myös muiden alojen kehittämistyötä. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa koulutusliiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Kehittämistoimet kohdistuvat palvelujen tuotteistamiseen, liiketoimintaosaamiseen, tuotekehitystä tukevan innovaatioympäristön kehittämiseen ja eri klustereita kehittävän koulutuksen uudistamiseen. Kansainvälinen kauppa ja yhteistyö suuntautuvat alueille, joilla Keski-Suomella on jo koulutusliiketoiminnan vahvuuksia, potentiaalisia partnereita sekä selkeää kysyntää. Maakuntaan on suunniteltu perustettavan yhtiö (EduClusterFinland Oy), mikä markkinoisi ja myisi keskisuomalaista aluekehitysosaamista mm. muualle Eurooppaan. Hyvinvoinnin kehittämistoimet liittyvät toimintakykyyn, liikuntaan ja terveyteen. Merkittävimmät tehtäväkokonaisuudet ovat hyvinvointipalveluiden kehittäminen, alan liiketoiminnan vahvistaminen sekä osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen. Kehittäminen on tiivistä yhteistyötä alan julkisten ja yksityisten terveydenhuollon palveluiden tuottajien, koulutusorganisaatioiden, yhdistysten sekä kehittämisyhtiöiden kanssa. Toimiva yhdyskuntarakenne ja maakunnan vetovoima perustuvat maakuntatasoiseen kaavoitukseen, jonka tavoitteena on monikeskuksinen ja tasapainoinen aluerakenne. Keski-Suomen liitto kokoaa maakunnan infrastruktuurin kärkihankkeet ja edistää niiden toteutumista. Eri liikennemuodot, logistiikka, tekninen huolto, energia, luonnonvarat sekä ympäristöön ja virkistykseen liittyvät asiat edellyttävät laaja-alaisen yhteistyöverkoston toimia, jotta maakunnan tavoittelema kehityskuva voi toteutua. Keski-Suomen matkailun kehittäminen vetovoimatekijänä perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin, kuten Himos, Jyväskylä Paviljonki ja Peurunka, ja niiden keskinäiseen verkostoitumiseen. Matkailukeskuksiin on tehty laajat kehittämissuunnitelmat (master plan it), joita toteutetaan yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Maakuntasuunnitelmat, -kaavat ja -ohjelmat laaditaan viranomaisten, koulutusorganisaatioiden, järjestöjen, yritysten ja kansalaisten yhteistyönä ja ne linjaavat kunkin tahon kehittämistoimia. Maakuntavaltuusto hyväksyy edellä olevan kuvion asiakirjat. Maakunnan yhteistyöryhmä toimii eri tahojen laajapohjaisena yhteistyöfoorumina suunnitelmien ja ohjelmien laadinnassa. Keski-Suomen liitto toimii yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Selvityksiä ja kehittämistoimia tehdään esimerkiksi työllisyyden nostamiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä yritystoiminnan, koulutuksen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin ja maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Keski-Suomen liitto osallistuu valtioneuvoston käynnistämään kunta- ja palvelurakenneuudistukseen kuntien toiveiden pohjalta. 9

12 vahva ote maakunnan kehittämisessä asiantunteva henkilöstö historia ja kokemus maakuntaohjelmatyö hyvä maakunnan tuntemus maakuntakaavoitus EU-ohjelmatyö aluekehittämisen asiantuntija MAAKUNNAN STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ alueidenkäytön asiantuntija alueidenkäytön tutkimukset ja suunnitelmat kehittämisrahoitus alueidenkäytön ohjaus Keski-Suomen liitto on maakunnan strateginen suunnittelija ja kehittäjä. LAKISÄÄTEINEN SUUNNITTELUTEHTÄVÄ - SELVITYKSET, TOTEUTUS uosi Kunnallisvaalit Kunnallisvaalit v MAAKUNTASUUNNITELMA - SELVITYKSET MAAKUNTAOHJELMA - TOTEUTTAMISSUUNNITELMA - VALTIONRAHOITUSESITYS - VÄLIARVIOINTI EU-OHJELMAT ( ) - VÄLIARVIOINTI - TOTEUTUS MAAKUNTAKAAVA - KAAVOITUKSEN SELVITYKSET - LAUSUNNONANTO JA NEUVOTTELUT 1. VMK: Jkl:n seudun jätteenkäsittelyalue 2. VMK: pohjavesi, sora, kalliot 3. VMK: suot ja turve ALUEHALLINTOHANKKEESTA JOHTUVAT UUDET TEHTÄVÄT koulutuksessa, liikennesuunnittelussa, luonnonvara- ja ympäristösuunnittelussa, yhteispalveluissa, taide- ja liikuntahallinnossa ja EAKR-varoissa Keski-Suomen lakisääteisten suunnittelu- ja toteutustehtävien ajoitus 10

13 4. AKTIIVINEN EDUNVALVOJA Keski-Suomen liitto valvoo maakunnan ja jäsenkuntiensa etuja, kun valtakunnan aluepolitiikassa, lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu muutoksia tai kun tehdään kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja. Edunvalvonta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi lausuntoja ja kannanottoja, neuvotteluja, kokouksia ja muuta yhteydenpitoa useille tahoille. Edunvalvonnassa ylläpidetään toimivia suhteita kuntiin ja seuduille Keski-Suomessa, hyviä verkostoja valtionhallintoon ja eduskuntaan, valtakunnallisiin järjestöihin ja yhteisöihin sekä muihin maakuntiin. Yhä tärkeämmäksi on tullut myös kansainvälinen yhteistyö mm. Euroopan unionin myötä. Maakunnan edunvalvonta on luonteeltaan monitahoista ja siitä kantavat vastuuta sekä luottamushenkilöjohto että henkilöstö. Suuri osa edunvalvonnasta on yhteistyötä muiden kunnallisten, maakunnallisten, kansallisten ja myös kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kunnanjohtajako- koukset (noin 6 kertaa vuodessa) ja kansanedustajakokoukset (noin 10 kertaa vuodessa) ovat säännöllisesti toistuvia edunvalvonnan yhteistyöfoorumeita. Aluehallinnon uudistus lisää maakuntien liittojen tehtäviä Maakuntaohjelman kokoavaa ja yhteen sovittavaa roolia esitetään vahvistettavaksi yhdistämällä nykyistä tiiviimmin sen laadintaan erityisohjelmat ja hallinnonaloittain laadittavat kehittämisohjelmat. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma kytketään nykyistä tiiviimmin osaksi keskushallinnon ja alueiden välistä tulosohjausprosessia. Toteuttamissuunnitelman säädösperusteista velvoittavuutta valtion alueviranomaisiin nähden lisätään. WFA-yhteistyö EU ja kansainväliset hankkeet eurooppalaiset yhteistyöelimet ja muu kv-toiminta maakuntien välinen yhteistyö kansainvälinen yhteistyö kuntien johto järjestöt ja yhteisöt valtakunnalliset verkostot AKTIIVINEN EDUNVALVOJA toimivat suhteet kuntiin ja seuduille seutuyhteistyö VN ja eduskunta, omat kansanedustajat kuntia palvelevat erillistehtävät Keski-Suomen liitto on aktiivinen edunvalvoja. 11

14 Maakunnan liittojen päätösvaltaa aluekehittämisrahoituksen käytössä lisätään. Valtioneuvoston yleisistunnon tehdessä päätöksen määrärahojen alueellisesta jakamisesta, jätetään osa sitomatta määrättyyn käyttötarkoitukseen. Maakunnan liitto päättää määrärahan suuntaamisesta käyttötarkoitukseen maakunnassa. Maakunnan liittojen nykyisiä yhteensovittamiseen liittyviä kehittämistehtäviä ehdotetaan laajennettavaksi mm. säätämällä maakunnan liitoille vetovastuu pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden alueellisessa ennakoinnissa, laadittaessa alueellista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua sekä laadittaessa laaja-alaisia luonnonvaroja ja ympäristöä koskevia alueellisia suunnitelmia osana valtakunnallista alan kehittämissuunnittelua. Maakunnan liittojen aluekehityksen edistämistehtäviä ehdotetaan laajennettaviksi mm. siirtämällä maakunnan liitoille nykyisistä lääninhallitukselle kuuluvista opetusministeriön hallinnonalan rakennerahastotehtävistä ne, jotka on tarkoitettu kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan kehittämishankkeisiin sekä ympäristökeskuksilta kansallisten alueellisten rakennusperinteen hoitoavustusten myöntäminen. Metsäkeskusten tehtävät ehdotetaan organisoitavaksi yhtenä kokonaisuutena valtion alueellisen kehittämisviranomaisen toiminnalliseen yhteyteen. Metsäkeskukset kuitenkin jatkavat toimintaansa itsenäisinä oikeushenkilöinä ja valtionapuorganisaatioina säilyttäen omat johtokunnat ja sidosryhmien edustusmuodot. Maakunnan liittojen ja metsäkeskusten yhteyttä tiivistetään. Aluehallinnon uudistamishankkeen ehdotuksen mukaan valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen. Nykyisten lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan kahteen viranomaiseen Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus (ELLU) ja Aluehallintovirasto (ALLU). Seutuyhteistyö Keski-Suomen liitto tukee kuntien yhteistyön laajenemista ja syvenemistä. Liitto edistää maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa myös sellaisissa asioissa, joissa ei ole omaa lainsäädännön perusteella nimettyä maakunnallista toimijaa tai viranomaista (esim. energiapolitiikka). Nykyinen seutukuntajako tullaan tarkistamaan työ- ja elinkeinoministeriön ja maakuntien liittojen yhteistyönä vuoden 2009 aikana. Ylimaakunnallinen yhteistyö Maakuntien liitot ovat yhteistyössä yhteistoiminta-alueilla, naapureidensa kanssa, suuralueittain, erityisten intressien perusteella sekä valtakunnallisesti Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimii liittojen puheenjohtajien kokous, jossa otetaan kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Kuntaliitto ja ministeriöt järjestävät myös neuvottelutilaisuuksia yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Maakuntajohtajat kokoontuvat noin kerran kuussa. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoiseen sopimuspohjaiseen yhteistyöhön. Keski-Suomen liitto kuuluu Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA), johon kuuluvat läntisen Suomen viisi maakuntaa: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Kansainvälisiä asioita hoidetaan yhteisen Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston ja Pohjanmaan liiton yhteydessä toimivan kotimaan toimiston avulla. WFA:n toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2009 on liitteenä. Maakunnat toimivat yhteisten intressien pohjalta edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä EU-ohjelmatyössä. WFA:n puheenjohtajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa ja suuralueen maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Kerran vuodessa järjestetään yhteiset maapäivät luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Asiantuntija- 12

15 ryhmät mm. erilaisissa suunnittelujärjestelmän soveltamiskysymyksissä toimivat tarpeiden mukaan ja henkilöstötapaamisia järjestetään parin vuoden välein. Kansainvälinen yhteistyö Keski-Suomen liitto edistää ja toteuttaa maakunnan kansainvälisiä yhteyksiä. Se seuraa kansainvälisiä asioita ja välittää niistä tietoa toimijoille. Ylikansallista alueyhteistyötä tehdään maakunnan toimijoiden yhteisesti luoman kehittämisstrategian mukaisesti. Kansainvälisiä aluesuunnittelu- ja kehittämishankkeita toteutetaan EUohjelmista saatavan osarahoituksen avulla. Liitto osallistuu lähinnä siemenrahoittajana kansainvälisiin hankkeisiin, joihin kuuluu osapuolia niin EU:n jäsenmaista kuin niiden ulkopuolelta (mm. Venäjä ja Norja). Liitto voi toimia hankkeissa johtavana osapuolena, mikäli hankkeella on huomattava maakunnallinen merkitys tai se palvelee merkittävästi jäsenkuntia. Kansainvälistä markkinointia, hanketoimintaa ja yhteispalveluja ym. kansainvälistymisasioita hoidetaan yhteistyössä maakunnan kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. Kansainvälisen markkinoinnin Human Technology -brändi ja kansainvälinen hanketoimisto, joita käytännössä hoitaa Jykes Oy, ovat tämän yhteistyön tulosta. Keskipohjolakomitean työskentelyssä tavoitteina ovat em. alueiden määrittäminä innovatiivisten ja yrittäjäystävällisten ympäristöjen vahvistaminen, itä-länsi -liikenneyhteyksien parantaminen, kulttuuri- ja elämyselinkeinojen edistäminen sekä ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen. Keski-Suomen liitolla on yhteistyösopimukset tai muutoin usean vuoden ajan jatkunutta yhteistoimintaa seuraavien kansainvälisten partnereiden kanssa: Tarton maakunta (EE) Swietokrzryskien maakunta (PL) Västernorrlanti, Jämtlanti, Etelä-Tröndelag, Pohjois-Tröndelag (Keskipohjola-yhteistyö Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa) Pietari; Karjalan tasavalta; sekä Leningradin ja Kalugan Oblastit (RUS) Keski-Suomen liitto on seuraavien kansainvälisten organisaatioiden jäsen: Assembly of European Regions (AER): EU:n kanssa läheisesti toimiva yleinen maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE Keskipohjola-komitea (maakuntahallituksen nimeämät henkilöedustajat komiteassa) 13

16 5. KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 5.1 Toimiston johtaminen Keski-Suomen liiton toimisto kehittää maakuntaa maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Liiton toimistoa johtaa maakuntajohtaja maakuntahallituksen asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Toimisto toimii hallintosäännön mukaisesti yhtenä tulosyksikkönä ja maakuntahallituksen päätöksen perusteella neljänä vastuualueena, jotka ovat strategiatiimi (maakuntajohtaja muodostaa sihteereineen työparin), alueidenkäytön tiimi, hallintotiimi sekä aluekehitystiimi. Maakuntajohtaja käy vuosittain tuloskeskustelut maakuntahallituksen kanssa. Maakuntajohtajan apuna toimii toimiston johtoryhmä. Johtoryhmään maakuntajohtaja on kutsunut tiimien vetäjät, talouspäällikön, henkilöstön edustajan ja maakuntajohtajan sihteerin, joka laatii muistiot kokouksista. Johtoryhmä lisättynä viestintäpäälliköllä muodostaa viestintäryhmän, joka linjaa vuosittain viestinnän toimenpiteet. Henkilöstöä koskevat keskeiset asiat valmistellaan henkilöstöyhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina eri henkilöstöryhmät työnantajan edustajien lisäksi. Toiminnan tavoitteet on määritelty henkilöstön yhteistyönä. Koko henkilöstö kokoontuu kaksi kertaa vuodessa strategiapalaveriin toiminnan suunnittelemiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi. Tiimit suunnittelevat oman toimintansa tavoitteet ja mittarit maakuntajohtajan kanssa allekirjoitettavan tiimisopimuksen muotoon. Tiimien tavoitteiden toteutumista raportoidaan maakuntajohtajalle vuosittain ja tarvittaessa tiimille itselleen puolivuosittain. Tehtävien hoitoa tasapainotetaan tuloskortin avulla. Resurssit ja taloustehokkuus Asiakastyytyväisyys Prosessien mallinnus ja kunnossapito LIITON VISIO: Keski-Suomen liitto vastaa yhteisen kehittämistahdon muodostumisesta ja johtaa sen toteuttamista elämänlaadun maakunnassa. Työntekijöiden jaksaminen Ammattitaito, uuden oppiminen ja luovuus Tulokset Keski-Suomen liiton tasapainotettu tuloskortti 14

17 Keski-Suomen liitto tuottaa palvelut tehokkaasti ottaen huomioon tasapainotetun tuloskortin osa-alueet ja käytettävissä olevat resurssit. Toiminnassaan Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä maakunnallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta, tulos- ja tavoitetietoisuutta, taloudellisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja keskinäistä kunnioitusta sekä jatkuvaa kehittymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Maakunnan fyysisen rakenteen kehittämisessä otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Asiakastyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi (=parillisina vuosina) tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. 5.2 Henkilöstö Keski-Suomen liiton palveluksessa oli 38 henkilöä (35 htv, henkilötyövuotta) Henkilöstöstä 26 työskentelee kuntien jäsenmaksurahoituksella ja näistä 16,5 asiantuntijatehtävissä (maakuntajohtaja 1 htv, aluekehitys 6,5 htv, alueidenkäyttö 7 htv ja hallinto 2 htv). Suurin osa henkilökunnasta, 26 henkilöä, työskentelee toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Näistä neljän ja puolen työsuhteen rahoitus on sidottu EU-ohjelmien tekniseen tukeen. Liitossa oli seitsemän määräaikaista työsuhdetta, joista kolme sijaisuutta. Liiton lakisääteisten ja muiden keskeisten tehtävien hoito edellyttää asiantuntijoiden määrän säilyttämistä vuonna 2009 vähintään entisellään. Aluehallinnon uudistus vaatii vuoden 2010 alusta lukien liitolle siirtyvien uusien tehtävien mukaan myös resurssit. YT-lain 4 :n mukaan kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Keski-Suomen liitossa on viisi maakuntavaltuuston päätöksellä perustettua virkaa (maakuntajohtaja, tiimien vetäjät ja talouspäällikkö). Näiden henkilöiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttäminen. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ainoastaan sellaisissa tehtävissä, jotka rahoitetaan projektirahoituksella tai työsuhde perustuu sijaisjärjestelyihin. Ulkopuolista työvoimaa käytetään lähinnä projektirahoituksella rahoitettuihin projekteihin ja niihin tehtäviin, joissa liitossa ei ole omaa asiantuntemusta. Keski-Suomen liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpalaverit kokoontuvat säännöllisesti noin 5 kertaa vuodessa. Henkilöstöyhteistyöryhmä ja työpaikkakokous kokoontuvat tarvittaessa. Liitto tukee henkilöstön osaamista ja työssä jaksamista mm. kehittämällä henkilöstön tiimi-, kieli- ja atk-valmiuksia sekä henkilöstöliikunnan avulla naiset miehet virkasuhteiset toistaiseksi määräaikaiset sijaiset voimassaolevat Henkilöstön määrä työsuhteiden laadun ja sukupuolen mukaan

18 Henkilöstöpolitiikassa sovelletaan hyvän julkisen hallinnon käytäntöjä ja periaatteita, jotka on kirjattu henkilöstöä koskeviin sääntöihin, ohjeisiin ja suunnitelmiin, henkilöstösuunnitelmaan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Tasa-arvosuunnitelma päivitetään lain mukaan kolmen vuoden välein. Kartoitus tasaarvotilanteesta laadittiin ensimmäisen kerran kesällä 2006, seuraavan kerran se tehdään vuonna Henkilöstösuunnitelma laaditaan noin kolmen vuoden välein. Vuoden 2007 syksyllä päivitetty suunnitelma ulottuu vuoteen Seuraavan kerran se päivitetään viimeistään vuonna Tuleviin eläköitymisiin varaudutaan mm. ennakoinnilla ja työparityöskentelyllä. Toimintakertomuksen liitteeksi laaditaan henkilöstöraportti, joka on tiivis kuvaus henkilöstövoimavaroista. Raportti antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Raportin laadinnassa huomioidaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstöraportointia koskeva suositus Raporttiin sisällytetään tietoja mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstöstä tehtävittäin, henkilöstön ikäjakaumasta, työajasta ja työpanoksesta, osaamisesta, sen kehittämisestä ja johtamisesta, terveydellisestä toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista, innovatiivisuudesta, yhteistoiminnasta ja verkostoitumisesta sekä palkkauksesta ja henkilöstökustannuksista. 5.3 Toiminnan arviointi Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi Kuntaliiton suosituksen ( ) mukaan: Valtuusto hyväksyy valtuustokauden kattavan kuvauksen arviointijärjestelmäksi osana kunnan strategista johtamista. Liiton toiminnan arviointijärjestelmä on seuraava: Maakuntavaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talous- ja toimintasuunnitelmassa. Em. suosituksen mukaan valtuusto huolehtii, että sen asettamat tavoitteet ovat kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta strategisia. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet ja mittareita on kirjoitettu suunnitelmaan ruskeapohjaisiin laatikoihin. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n 2. momentin mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta voi myös tehdä tarpeellisina pitämiänsä esityksiä tilintarkastuksen ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Maakuntahallitus vastaa sisäisestä valvonnan järjestämisestä. Maakuntahallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeet. Toteuttamisvastuu on maakuntajohtajalla ja toimistolla ja maakuntajohtajan osalta maakuntahallituksella. Sisäistä tarkastusta toteutetaan mm. vuosittaisella tarkastussuunnitelmalla. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Asiakastyytyväisyys mitataan asiakaskyselyllä joka toinen vuosi. Muu toiminnan arviointi Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan sisäasiainministeriön valtakunnallisilla mittareilla sekä maakunnassa määritellyillä klusterityön tuloksellisuutta puolivuosittain arvioivilla mittareilla. Ensimmäinen klusterityön toiminnan tuloksellisuutta käsittelevä julkaisu Keski-Suomen Ajankohtaiskatsaus ilmestyi syksyllä Maakuntaohjelman väliarviointi tehdään yhteistyössä WFA:n liittojen kesken vuonna Arvioinnissa käytetään ulkopuolista arvioitsijaa. EU-ohjelmia ohjaava ja arvioiva maakunnan yhteistyöryhmä kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa, joista 1 2 on iltakoulutyyppisiä, asioiden taustoja valottavia tilaisuuksia. 16

19 Päättyneiden EU- ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden toiminta, tulokset ja talous raportoidaan vuosittain erikseen. Keski-Suomen Kehittämisrahaston toiminnasta laaditaan erillinen vuosiraportti, joka sisältää mm. päättyneiden hankkeiden arvioinnit. Arvioinnit tehdään sisäisesti. Maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä) jatkaa maakuntakaavoitukseen ja alueelliseen kehittämiseen liittyvää arviointitoimintaa. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki (SOVA-laki) ohjaa ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä. Toimintavuonna 2009 lain määrämuotoinen arviointivelvoite koskee maakuntaohjelmaa. Maakuntasuunnitelma osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma arvioidaan SOVA-lain yleisen säännöksen mukaisesti. 2. ja 3. vaihemaakuntakaavojen ympäristövaikutusten arviointia jatketaan vuonna 2009 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Myös maakuntakaavan (MAKA) sisällön arvioinnin yhteydessä mahdollisesti esiin nousevien tarkistusten ympäristövaikutukset selvitetään. Ohjelma- ja klusterityöhön liittyvien hankkeiden vaikutusten arviointitarve määräytyy tapauskohtaisesti. EU-tavoiteohjelmiin liittyvät hankkeet, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, tulevat YVA-ryhmän käsiteltäviksi. 17

20 6. KESKI-SUOMEN LIITON TALOUS Keski-Suomen kunnat rahoittavat Keski-Suomen liiton toiminnan ja kartuttavat Keski-Suomen Kehittämisrahastoa maksuosuuksillaan. Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan korottaa jäsenkuntien maksuosuutta 3 prosentilla, mikä tarkoittaa euroa. Vuoden 2009 maksuosuudeksi esitetään maakuntavaltuuston päätöksen mukaista 3,204 Meuroa. Kehittämisrahastoon esitetään siirrettäväksi maksuosuudesta euroa. Vuosien maksuosuuksiin esitetään 5 prosentin korotusta. Korotuksia perustellaan uusilla aluehallinnon tehtävillä. Vuosien maksuosuudesta esitetään siirrettäväksi Keski- Suomen Kehittämisrahastoon euroa. Kehittämisrahaston käyttö ohjelmien kuntarahana parantaa maakunnan mahdollisuuksia osallistua hankkeiden toteuttamiseen. Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella , Meuroa Vuosi Liiton kiinteä toiminta Kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus ,434 0,770 3, ,565 0,800 3, ,733 0,800 3,533 miljoonaa euroa 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, ta09 ta10 ta11 kiinteä toiminta kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus Maksuosuudet on deflatoitu vuoden 2000 rahanarvoon (vuosina on käytetty vuoden vuosineljänneksen indeksilukua). Deflatoinnissa on käytetty julkisten menojen hintaindeksiä (indeksi 2000 = 100). Lähde: Tilastokeskus

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2010 2012

Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2010 2012 Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2010 2012 sekä Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2010 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 127 ISBN 978-951-594-345-3 ISSN 0788-7051 Sähk. ISBN 978-951-594-346-0 TOIMINNAN

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017 LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus 16.12.2013 Sisällys 1. Maakuntastrategian lähtökohdat 2 2. Lappi -sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Pohjanmaan liitto.

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksymä 17.11.2008 Sisällys 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Hämeen liiton strategia 2020

Hämeen liiton strategia 2020 Hämeen liiton strategia 2020 Hämeen liiton strategia 2020 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymän perussopimus

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymän perussopimus Kumoaa 1.1.2005 voimaan tulleen perussopimuksen. Voimaantulo 1.6.2010. I Yleiset määräykset 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymä, josta voidaan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 9.11.2011 Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 Maakuntavaltuusto 14.11.2012 1 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN HAASTEITA Euroalueen talouden vaikeudet Kuntatalouden kireä tilanne Elinkeinojen kehittämisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2005-2007

TALOUSSUUNNITELMA 2005-2007 TALOUSSUUNNITELMA 2005-2007 SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2005 Keski-Suomen liitto Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin (014) 652 200, vaihde Yhteydet:

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot