Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 taloussuunnitelma2009_kansi_valtpage :26:41 Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma C M Y CM MY CY CMY K sekä Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 123 ISBN ISSN Sähk. ISBN

2

3 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2009 Keski-Suomen liitto

4 JULKAISUTIEDOT Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin (014) tai Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu C 123 ISSN ISBN ISBN (sähköinen) Julkaisun avainsanat: Aluekehittäminen Maakuntakaava Maakuntaohjelma Maakuntasuunnittelu Seutusuunnittelu Taloussuunnitelma Toimintasuunnitelma Talousarvio Painos: 300 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Suunnitelman laadinnan koordinointi: talouspäällikkö Pirjo Ahola Taitto ja kansi: ATK-valmistelija Juuso Huhtala Kannen kuvateksti: Valtatie 4 Helsinki Jyväskylä Oulu (tiejakso Kirri Äänekoski/Hirvaskangas ja Vaajakosken taajaman ohitustie Kanavuori Haapalahti -tiejakso) on maakunnan tärkein edunvalvonnan hanke. Kuva Hirvaskylältä. Jyväskylä 2008

5 SISÄLLYS Tiivistelmä...4 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA KESKI-SUOMEN LIITTO ON KESKISUOMALAISTEN ASIALLA YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ AKTIIVINEN EDUNVALVOJA KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA Toimiston johtaminen Henkilöstö Toiminnan arviointi KESKI-SUOMEN LIITON TALOUS TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODEN 2009 KESKEISET TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Luottamushenkilöjohto Suunnitelmat ja ohjelmat Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma EU-ohjelmat Kansalliset kehittämisohjelmat ja Keski-Suomen kehittämisrahasto Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Muu alueidenkäytön suunnittelu Edunvalvonta ja kansainväliset toimet Maakunnan tilan ennakointi ja seuranta Työvoiman ja koulutuksen tarve ja mitoitus Johto ja hallinto TALOUSARVIO Talousarvioasetelma Talousarvio vuodeksi Talousarvion sitovuus Tilivelvollisten luettelo Poistomenettely Jäsenkuntien maksuosuudet...30 Liitteet: LIITE 1. Henkilöstö ja klusteripäälliköt...31 LIITE 2. Maakuntahallituksen jäsentiedot LIITE 3. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot...34 LIITE 4. Maakunnan yhteistyöryhmän jäsentiedot...35 LIITE 5. Keski-Suomen liiton julkaisut vuosilta LIITE 6. Alustava talousarvion käyttösuunnitelma LIITE 7. Jäsenkuntien maksuosuudet LIITE 8. Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi...40 LIITE 9. WFA:n toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle

6 Tiivistelmä Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio julkaisuun on koottu Keski-Suomen liiton tulevien vuosien ja ensi vuoden tehtävät ja resurssit. Toiminta-ajatus on, että Keski-Suomen liitto on keskisuomalaisten asialla. Näin se toteuttaa Keski-Suomen visiota Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuutta rakentava elämänlaadun maakunta. Keski-Suomen liitolla on vetovastuu maakunnan kehittämisessä, jota se toteuttaa ohjelmatyön, kaavoituksen ja valittujen toimenpiteiden avulla. Aluekehittäminen perustuu maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan. Maakuntasuunnitelma laaditaan vuoden 2009 aikana. Maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan visio eli tavoiteltu kehityskuva, kehittämistavoitteet ja toteuttamisstrategiat. Maakuntasuunnitelman pohjalta aloitetaan samaan aikaan uuden maakuntaohjelman valmistelu. Nykyinen maakuntaohjelma ulottuu vuosille Sen kehittämisalueet ovat 1) elinkeinot, 2) osaaminen ja koulutus, 3) hyvinvointi sekä 4) yhdyskuntarakenteet ja vetovoima. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää maakuntabudjetista rahoitettavat kehittämishankkeet sekä Euroopan Unionin rakennerahasto-ohjelmista rahoitettavia hankkeita. Maakuntaan suunnatut kansalliset kehittämisresurssit ja Keski-Suomen kehittämisrahasto tukevat osaltaan tärkeitä kehittämishankkeita. Aluesuunnittelu toteutuu kaavoituksen kautta. Keski-Suomen maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava (jätteenkäsittelykeskus) ovat ympäristöministeriössä vahvistettavana. 2. vaihemaakuntakaavan (pohjavesien suojelu ja kiviainesten käyttö) on tarkoitus valmistua vuoden 2009 lopulla. 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotantoalueet ja suoluonto) tavoitteena on valmistua vuonna Liitossa tehdään useita erillisselvityksiä ja tutkimuksia, kuten Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski -kehityskäytävä-hanke ja pohjoisen Päijänteen matkailun kehittämisselvitys. Lakisääteisten tehtävien lisäksi liitto toimii aktiivisena edunvalvojana. Vuosittain laadittavan kärkihankelistan tärkeimpiä hankkeita ovat mm. valtatie 4:n tiejaksojen Kirri - Äänekoski ja Vaajakosken taajaman ohitustien rahoitus, perustienpidon rahoitustason nostaminen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä suomalaisen koulutusosaamisen viennin kehittäminen. Keski-Suomen liitossa työskentelee 38 henkilöä ( ) ja 35 henkilötyövuotta (htv). Näistä 26 henkilön (26 htv) palkkakustannukset rahoitetaan kuntien maksuosuudesta; muiden palkkaus tulee erillisrahoituksesta. Henkilöstö toimii käytännön työssä tiimeinä, kuitenkin taloudellisesti Keski-Suomen liitto muodostaa yhden tulosyksikön. Kuntien maksuosuudeksi esitetään vuodelle 2009 yhteensä 3,204 miljoonaa euroa, josta siirretään Keski-Suomen kehittämisrahastoon euroa. Keski-Suomen päivää vietetään , jolloin juhlitaan myös liiton 80-vuotistaivalta. Joka neljäs vuosi järjestettävä Keski-Suomen risteily on

7 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA KESKI-SUOMEN LIITTO ON KESKISUOMALAISTEN ASIALLA Keski-Suomen liiton toiminnan perimmäinen tavoite on kehittää maakuntaa ja valvoa sen etuja niin, että keskisuomalaiset ihmiset voisivat asua, tehdä työtä ja voida hyvin omassa maakunnassaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistä kehittämistahtoa. Se vaatii strategista suunnittelua ja oikein suunnattuja kehittämistoimia. Edunvalvonnassa tarvitaan hyviä kumppanuuksia ja toimivia yhteistyöverkostoja maakunnassa, valtakunnassa ja kansainvälisesti. Laajalla ja vaativalla tehtäväkentällä toimintamme ydinajatus ja motiivi on yksinkertainen: Keski-Suomen liitto on keskisuomalaisten asialla. Keskisuomalaisia on yli ja väestökehityksen ennakoidaan jatkuvan positiivisena koko maakunnan osalta, mutta seudullisten erojen kaventaminen vaatii paljon työtä. Hyvät palvelut, liikenneyhteydet ja työpaikat ovat edellytys sille, että asuminen keskustaajamien ulkopuolella houkuttelee. Keski-Suomen vaikeaa työllisyyttä tullaan hoitamaan Osaava työvoima -ohjelman toimenpiteillä. Työttömyysasteemme on ollut maamme korkeimpia ja sen aleneminen keskimääräistä hitaampaa. Samanaikaisesti joitakin aloja vaivaa työvoimapula. Vuonna 2009 valmistuvassa ohjelmassa on tarkoitus tehostaa toimenpiteitä tur- MAAKUNNAN STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ KESKI-SUOMEN LIITTO ON KESKISUOMALAISTEN ASIALLA YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA AKTIIVINEN EDUNVALVOJA Keski-Suomen liitto on keskisuomalaisten asialla. Se on liiton kaiken toiminnan ydintavoite suunnittelussa, kehittämisessä ja edunvalvonnassa.

8 vaamaan osaavan työvoiman riittävyys ja vähentää työttömien määrää nykyistä merkittävästi rivakammin. Meneillään oleva aluehallinnon uudistus vahvistaa maakuntien liittojen asemaa. Valta ja vastuu alueen kehittämisestä kasvaa tarkoittaen liitoille lisää tehtäviä. Meidän on oltava valmiina uusiin haasteisiin ja niihin on myös oltava riittävät resurssit. Maakuntasuunnitelma laaditaan vuoden 2009 aikana. Suunnitelmassa määritellään maakunnan visio eli tavoiteltu kehityskuva ja toteuttamisstrategiat. Suunnitelman laadintaan kutsutaan yhteistyöosapuolia laajasti. Maakuntaohjelman merkitys tulee kasvamaan ohjelmien ohjelmana. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa kutsutaan jatkossa maakuntabudjetiksi. Vuosittaiset neuvottelut maakuntabudjetista käydään työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, joka koordinoi aluekehittämisen kansalliset resurssit. Strategisesti tärkeät hankekokonaisuudet, joita maakunnasta ajetaan valtion tulo- ja menoarvioon, seulotaan ja priorisoidaan laajassa yhteistyössä maakunnan liiton johdolla. Elokuun 4. päivänä vuonna 2009 Keski-Suomen liitto täyttää 80 vuotta. Myöhemmin samana syksynä järjestetään myös perinteeksi muodostunut Keski-Suomen maakuntaristeily, joka on mittava verkottumistilaisuus maakunnan elinkeinoelämän, organisaatioiden sekä uusien kunnallisvaltuutettujen ja toimielinten kesken. Toivon keskisuomalaisilta aktiivista osallistumista myös vuonna 2009 sekä Keski-Suomen risteilylle että moniin muihin toimiin maakunnan parhaaksi. Jyväskylässä Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 6

9 2. YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA Maakunnan yhteinen kehittämistahto muodostuu, kun poliittiset päättäjät, paikalliset ja alueelliset kehittäjät ja koulutusorganisaatiot sekä elinkeinoelämä toimivat aidosti yhdessä, hyväksyvät yhteisen vision ja siihen tähtäävät strategiat. Keski-Suomen liitolla on keskeinen tehtävä maakunnallisen tavoitekuvan ja strategian luomisessa. Liitto rakentaa ja ylläpitää yhteistyöverkkoja ja kumppanuuksia. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen, maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja muiden lakisääteisten ja vapaaehtoisten asiantuntijaryhmien kautta se kokoaa ja kanavoi monipuolista asiantuntemusta maakunnan hyväksi. Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi antavat kehittämiselle suuntaa. Yhteinen kehittämistahto on edellytys kestävälle taloudelliselle kehitykselle, laadukkaalle ja vetovoimaiselle elinympäristölle sekä hyvinvoinnille. Elinkeinoelämän vireys ja bruttoaluetuotteen kasvu, työllisyys, laadukkaat elinympäristöt, toimivat palvelut, luonto, kulttuuri ja viihtyvyys ovat tärkeimmät indikaattorit. Yhteinen kehittämistahto konkretisoituu mm. maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa. Näitä on käsitelty seuraavassa luvussa. koulutus- ja tutkimusorganisaatiot elinkeinoelämä ja sen järjestöt muut maakunnan ja seutujen kehittäjät työvoiman ja koulutuksen tarve ja mitoitus luo ja ylläpitää kumppanuuksia ja verkostoja MYR ja sen jaostot aluetalouden seuranta ennakoi ja seuraa maakunnan tilaa YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA kokoaa maakunnan asiantuntemusta asiantuntijaryhmät YVA maakuntahallitus ja -valtuusto Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja. 7

10 3. STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ Keski-Suomen liitolla on pitkä kokemus ja vahva asiantuntemus aluekehittämisestä ja alueiden käytön suunnittelusta, jotka ovat maakuntien liittojen lakisääteisiä tehtäviä. Kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelu, yhteensovitus ja toteuttaminen yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti ovat maakunnan liiton vastuulla. Maakuntaohjelmat ja EU-ohjelmat, joiden perusteella julkinen kehittämisrahoitus suunnataan, ovat aluekehittämisen perustyökaluja. Alueidenkäytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat ovat laajan, pitkäjänteisen yhteistyön, monipuolisen asiantuntemuksen ja yhteensovittamisen tulosta. Työ vaikuttaa pitkällä aikavälillä (10 30 tai jopa yli 50 vuotta) maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja koskettaa siten jokaista maakunnan asukasta. Työn tulokset näkyvät tulevaisuudessa mm. siinä, millaisia ovat Keski-Suomen liikenneverkostot, miten sijoittuvat teollisuus- ja asumisalueet tai suuret kauppakeskukset, millaisia ovat kaupunkialueet ja taajamat sekä miten säilyy keskisuomalainen luonto ja kulttuurimaisemat. Maakunnan visio eli tavoiteltu kehityskuva määritellään maakuntasuunnitelmassa, samoin tavoitteet, kriittiset menestystekijät ja toteuttamisstrategiat. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain maankäyttö- ja rakennuslain sekä aluekehityslain perusteella. Maakuntasuunnitelma on maakunnan keskeisin poliittisen ohjauksen väline. Siihen perustuvat pitkän aikavälin alueelliset suunnitelmat, maakuntakaavat sekä keskipitkän aikavälin yksityiskohtaisemmat maakuntaohjelmat. MAAKUNNAN SUUNNITTELU MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne Aikatähtäys v. VALTIO- NEUVOSTO (Työ- ja elinkeinoministeriö) valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet VALTIO- NEUVOSTO (Ympäristöministeriö) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet Aikatähtäys 3-5 v. MAAKUNTA- KAAVA alueidenkäyttö Aikatähtäys v. TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA KUNTA- KAAVOITUS Maakunnan suunnittelujärjestelmä 8

11 Keski-Suomessa on laadittu maakunnan omiin strategisiin valintoihin perustuva maakuntaohjelma vuosille Maakuntaohjelma perustuu tunnistettuihin vahvuuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin sekä tukeutuu käytettävissä oleviin rahallisiin voimavaroihin ja yhteistyöhön. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa on määritelty kehittämisalueet sekä niistä nousevat, alueen vahvuuksiin perustuvat klusterit. Neljä laajaa kehittämisaluetta ovat (1) elinkeinot, (2) osaaminen ja koulutus, (3) hyvinvointi sekä (4) yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Elinkeinojen kärkiklusteriksi on valittu Uudistuvat koneet ja laitteet ja kehittyviksi klustereiksi Bioenergiasta elinvoimaa sekä Kehittyvä asuminen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen, kuntien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja eri viranomaisten kanssa. Maakunnan menestystä rakennetaan voimavaroja yhdistämällä ja samaan suuntaan toimimalla. Rahoitus kohdistuu ennen muuta valittujen klustereiden kehittämiseen, mutta samalla jatketaan myös muiden alojen kehittämistyötä. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa koulutusliiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Kehittämistoimet kohdistuvat palvelujen tuotteistamiseen, liiketoimintaosaamiseen, tuotekehitystä tukevan innovaatioympäristön kehittämiseen ja eri klustereita kehittävän koulutuksen uudistamiseen. Kansainvälinen kauppa ja yhteistyö suuntautuvat alueille, joilla Keski-Suomella on jo koulutusliiketoiminnan vahvuuksia, potentiaalisia partnereita sekä selkeää kysyntää. Maakuntaan on suunniteltu perustettavan yhtiö (EduClusterFinland Oy), mikä markkinoisi ja myisi keskisuomalaista aluekehitysosaamista mm. muualle Eurooppaan. Hyvinvoinnin kehittämistoimet liittyvät toimintakykyyn, liikuntaan ja terveyteen. Merkittävimmät tehtäväkokonaisuudet ovat hyvinvointipalveluiden kehittäminen, alan liiketoiminnan vahvistaminen sekä osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen. Kehittäminen on tiivistä yhteistyötä alan julkisten ja yksityisten terveydenhuollon palveluiden tuottajien, koulutusorganisaatioiden, yhdistysten sekä kehittämisyhtiöiden kanssa. Toimiva yhdyskuntarakenne ja maakunnan vetovoima perustuvat maakuntatasoiseen kaavoitukseen, jonka tavoitteena on monikeskuksinen ja tasapainoinen aluerakenne. Keski-Suomen liitto kokoaa maakunnan infrastruktuurin kärkihankkeet ja edistää niiden toteutumista. Eri liikennemuodot, logistiikka, tekninen huolto, energia, luonnonvarat sekä ympäristöön ja virkistykseen liittyvät asiat edellyttävät laaja-alaisen yhteistyöverkoston toimia, jotta maakunnan tavoittelema kehityskuva voi toteutua. Keski-Suomen matkailun kehittäminen vetovoimatekijänä perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin, kuten Himos, Jyväskylä Paviljonki ja Peurunka, ja niiden keskinäiseen verkostoitumiseen. Matkailukeskuksiin on tehty laajat kehittämissuunnitelmat (master plan it), joita toteutetaan yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Maakuntasuunnitelmat, -kaavat ja -ohjelmat laaditaan viranomaisten, koulutusorganisaatioiden, järjestöjen, yritysten ja kansalaisten yhteistyönä ja ne linjaavat kunkin tahon kehittämistoimia. Maakuntavaltuusto hyväksyy edellä olevan kuvion asiakirjat. Maakunnan yhteistyöryhmä toimii eri tahojen laajapohjaisena yhteistyöfoorumina suunnitelmien ja ohjelmien laadinnassa. Keski-Suomen liitto toimii yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Selvityksiä ja kehittämistoimia tehdään esimerkiksi työllisyyden nostamiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä yritystoiminnan, koulutuksen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin ja maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Keski-Suomen liitto osallistuu valtioneuvoston käynnistämään kunta- ja palvelurakenneuudistukseen kuntien toiveiden pohjalta. 9

12 vahva ote maakunnan kehittämisessä asiantunteva henkilöstö historia ja kokemus maakuntaohjelmatyö hyvä maakunnan tuntemus maakuntakaavoitus EU-ohjelmatyö aluekehittämisen asiantuntija MAAKUNNAN STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ alueidenkäytön asiantuntija alueidenkäytön tutkimukset ja suunnitelmat kehittämisrahoitus alueidenkäytön ohjaus Keski-Suomen liitto on maakunnan strateginen suunnittelija ja kehittäjä. LAKISÄÄTEINEN SUUNNITTELUTEHTÄVÄ - SELVITYKSET, TOTEUTUS uosi Kunnallisvaalit Kunnallisvaalit v MAAKUNTASUUNNITELMA - SELVITYKSET MAAKUNTAOHJELMA - TOTEUTTAMISSUUNNITELMA - VALTIONRAHOITUSESITYS - VÄLIARVIOINTI EU-OHJELMAT ( ) - VÄLIARVIOINTI - TOTEUTUS MAAKUNTAKAAVA - KAAVOITUKSEN SELVITYKSET - LAUSUNNONANTO JA NEUVOTTELUT 1. VMK: Jkl:n seudun jätteenkäsittelyalue 2. VMK: pohjavesi, sora, kalliot 3. VMK: suot ja turve ALUEHALLINTOHANKKEESTA JOHTUVAT UUDET TEHTÄVÄT koulutuksessa, liikennesuunnittelussa, luonnonvara- ja ympäristösuunnittelussa, yhteispalveluissa, taide- ja liikuntahallinnossa ja EAKR-varoissa Keski-Suomen lakisääteisten suunnittelu- ja toteutustehtävien ajoitus 10

13 4. AKTIIVINEN EDUNVALVOJA Keski-Suomen liitto valvoo maakunnan ja jäsenkuntiensa etuja, kun valtakunnan aluepolitiikassa, lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu muutoksia tai kun tehdään kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja. Edunvalvonta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi lausuntoja ja kannanottoja, neuvotteluja, kokouksia ja muuta yhteydenpitoa useille tahoille. Edunvalvonnassa ylläpidetään toimivia suhteita kuntiin ja seuduille Keski-Suomessa, hyviä verkostoja valtionhallintoon ja eduskuntaan, valtakunnallisiin järjestöihin ja yhteisöihin sekä muihin maakuntiin. Yhä tärkeämmäksi on tullut myös kansainvälinen yhteistyö mm. Euroopan unionin myötä. Maakunnan edunvalvonta on luonteeltaan monitahoista ja siitä kantavat vastuuta sekä luottamushenkilöjohto että henkilöstö. Suuri osa edunvalvonnasta on yhteistyötä muiden kunnallisten, maakunnallisten, kansallisten ja myös kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kunnanjohtajako- koukset (noin 6 kertaa vuodessa) ja kansanedustajakokoukset (noin 10 kertaa vuodessa) ovat säännöllisesti toistuvia edunvalvonnan yhteistyöfoorumeita. Aluehallinnon uudistus lisää maakuntien liittojen tehtäviä Maakuntaohjelman kokoavaa ja yhteen sovittavaa roolia esitetään vahvistettavaksi yhdistämällä nykyistä tiiviimmin sen laadintaan erityisohjelmat ja hallinnonaloittain laadittavat kehittämisohjelmat. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma kytketään nykyistä tiiviimmin osaksi keskushallinnon ja alueiden välistä tulosohjausprosessia. Toteuttamissuunnitelman säädösperusteista velvoittavuutta valtion alueviranomaisiin nähden lisätään. WFA-yhteistyö EU ja kansainväliset hankkeet eurooppalaiset yhteistyöelimet ja muu kv-toiminta maakuntien välinen yhteistyö kansainvälinen yhteistyö kuntien johto järjestöt ja yhteisöt valtakunnalliset verkostot AKTIIVINEN EDUNVALVOJA toimivat suhteet kuntiin ja seuduille seutuyhteistyö VN ja eduskunta, omat kansanedustajat kuntia palvelevat erillistehtävät Keski-Suomen liitto on aktiivinen edunvalvoja. 11

14 Maakunnan liittojen päätösvaltaa aluekehittämisrahoituksen käytössä lisätään. Valtioneuvoston yleisistunnon tehdessä päätöksen määrärahojen alueellisesta jakamisesta, jätetään osa sitomatta määrättyyn käyttötarkoitukseen. Maakunnan liitto päättää määrärahan suuntaamisesta käyttötarkoitukseen maakunnassa. Maakunnan liittojen nykyisiä yhteensovittamiseen liittyviä kehittämistehtäviä ehdotetaan laajennettavaksi mm. säätämällä maakunnan liitoille vetovastuu pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden alueellisessa ennakoinnissa, laadittaessa alueellista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua sekä laadittaessa laaja-alaisia luonnonvaroja ja ympäristöä koskevia alueellisia suunnitelmia osana valtakunnallista alan kehittämissuunnittelua. Maakunnan liittojen aluekehityksen edistämistehtäviä ehdotetaan laajennettaviksi mm. siirtämällä maakunnan liitoille nykyisistä lääninhallitukselle kuuluvista opetusministeriön hallinnonalan rakennerahastotehtävistä ne, jotka on tarkoitettu kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan kehittämishankkeisiin sekä ympäristökeskuksilta kansallisten alueellisten rakennusperinteen hoitoavustusten myöntäminen. Metsäkeskusten tehtävät ehdotetaan organisoitavaksi yhtenä kokonaisuutena valtion alueellisen kehittämisviranomaisen toiminnalliseen yhteyteen. Metsäkeskukset kuitenkin jatkavat toimintaansa itsenäisinä oikeushenkilöinä ja valtionapuorganisaatioina säilyttäen omat johtokunnat ja sidosryhmien edustusmuodot. Maakunnan liittojen ja metsäkeskusten yhteyttä tiivistetään. Aluehallinnon uudistamishankkeen ehdotuksen mukaan valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen. Nykyisten lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan kahteen viranomaiseen Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus (ELLU) ja Aluehallintovirasto (ALLU). Seutuyhteistyö Keski-Suomen liitto tukee kuntien yhteistyön laajenemista ja syvenemistä. Liitto edistää maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa myös sellaisissa asioissa, joissa ei ole omaa lainsäädännön perusteella nimettyä maakunnallista toimijaa tai viranomaista (esim. energiapolitiikka). Nykyinen seutukuntajako tullaan tarkistamaan työ- ja elinkeinoministeriön ja maakuntien liittojen yhteistyönä vuoden 2009 aikana. Ylimaakunnallinen yhteistyö Maakuntien liitot ovat yhteistyössä yhteistoiminta-alueilla, naapureidensa kanssa, suuralueittain, erityisten intressien perusteella sekä valtakunnallisesti Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimii liittojen puheenjohtajien kokous, jossa otetaan kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Kuntaliitto ja ministeriöt järjestävät myös neuvottelutilaisuuksia yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Maakuntajohtajat kokoontuvat noin kerran kuussa. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoiseen sopimuspohjaiseen yhteistyöhön. Keski-Suomen liitto kuuluu Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA), johon kuuluvat läntisen Suomen viisi maakuntaa: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Kansainvälisiä asioita hoidetaan yhteisen Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston ja Pohjanmaan liiton yhteydessä toimivan kotimaan toimiston avulla. WFA:n toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2009 on liitteenä. Maakunnat toimivat yhteisten intressien pohjalta edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä EU-ohjelmatyössä. WFA:n puheenjohtajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa ja suuralueen maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Kerran vuodessa järjestetään yhteiset maapäivät luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Asiantuntija- 12

15 ryhmät mm. erilaisissa suunnittelujärjestelmän soveltamiskysymyksissä toimivat tarpeiden mukaan ja henkilöstötapaamisia järjestetään parin vuoden välein. Kansainvälinen yhteistyö Keski-Suomen liitto edistää ja toteuttaa maakunnan kansainvälisiä yhteyksiä. Se seuraa kansainvälisiä asioita ja välittää niistä tietoa toimijoille. Ylikansallista alueyhteistyötä tehdään maakunnan toimijoiden yhteisesti luoman kehittämisstrategian mukaisesti. Kansainvälisiä aluesuunnittelu- ja kehittämishankkeita toteutetaan EUohjelmista saatavan osarahoituksen avulla. Liitto osallistuu lähinnä siemenrahoittajana kansainvälisiin hankkeisiin, joihin kuuluu osapuolia niin EU:n jäsenmaista kuin niiden ulkopuolelta (mm. Venäjä ja Norja). Liitto voi toimia hankkeissa johtavana osapuolena, mikäli hankkeella on huomattava maakunnallinen merkitys tai se palvelee merkittävästi jäsenkuntia. Kansainvälistä markkinointia, hanketoimintaa ja yhteispalveluja ym. kansainvälistymisasioita hoidetaan yhteistyössä maakunnan kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. Kansainvälisen markkinoinnin Human Technology -brändi ja kansainvälinen hanketoimisto, joita käytännössä hoitaa Jykes Oy, ovat tämän yhteistyön tulosta. Keskipohjolakomitean työskentelyssä tavoitteina ovat em. alueiden määrittäminä innovatiivisten ja yrittäjäystävällisten ympäristöjen vahvistaminen, itä-länsi -liikenneyhteyksien parantaminen, kulttuuri- ja elämyselinkeinojen edistäminen sekä ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen. Keski-Suomen liitolla on yhteistyösopimukset tai muutoin usean vuoden ajan jatkunutta yhteistoimintaa seuraavien kansainvälisten partnereiden kanssa: Tarton maakunta (EE) Swietokrzryskien maakunta (PL) Västernorrlanti, Jämtlanti, Etelä-Tröndelag, Pohjois-Tröndelag (Keskipohjola-yhteistyö Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa) Pietari; Karjalan tasavalta; sekä Leningradin ja Kalugan Oblastit (RUS) Keski-Suomen liitto on seuraavien kansainvälisten organisaatioiden jäsen: Assembly of European Regions (AER): EU:n kanssa läheisesti toimiva yleinen maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE Keskipohjola-komitea (maakuntahallituksen nimeämät henkilöedustajat komiteassa) 13

16 5. KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 5.1 Toimiston johtaminen Keski-Suomen liiton toimisto kehittää maakuntaa maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Liiton toimistoa johtaa maakuntajohtaja maakuntahallituksen asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Toimisto toimii hallintosäännön mukaisesti yhtenä tulosyksikkönä ja maakuntahallituksen päätöksen perusteella neljänä vastuualueena, jotka ovat strategiatiimi (maakuntajohtaja muodostaa sihteereineen työparin), alueidenkäytön tiimi, hallintotiimi sekä aluekehitystiimi. Maakuntajohtaja käy vuosittain tuloskeskustelut maakuntahallituksen kanssa. Maakuntajohtajan apuna toimii toimiston johtoryhmä. Johtoryhmään maakuntajohtaja on kutsunut tiimien vetäjät, talouspäällikön, henkilöstön edustajan ja maakuntajohtajan sihteerin, joka laatii muistiot kokouksista. Johtoryhmä lisättynä viestintäpäälliköllä muodostaa viestintäryhmän, joka linjaa vuosittain viestinnän toimenpiteet. Henkilöstöä koskevat keskeiset asiat valmistellaan henkilöstöyhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina eri henkilöstöryhmät työnantajan edustajien lisäksi. Toiminnan tavoitteet on määritelty henkilöstön yhteistyönä. Koko henkilöstö kokoontuu kaksi kertaa vuodessa strategiapalaveriin toiminnan suunnittelemiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi. Tiimit suunnittelevat oman toimintansa tavoitteet ja mittarit maakuntajohtajan kanssa allekirjoitettavan tiimisopimuksen muotoon. Tiimien tavoitteiden toteutumista raportoidaan maakuntajohtajalle vuosittain ja tarvittaessa tiimille itselleen puolivuosittain. Tehtävien hoitoa tasapainotetaan tuloskortin avulla. Resurssit ja taloustehokkuus Asiakastyytyväisyys Prosessien mallinnus ja kunnossapito LIITON VISIO: Keski-Suomen liitto vastaa yhteisen kehittämistahdon muodostumisesta ja johtaa sen toteuttamista elämänlaadun maakunnassa. Työntekijöiden jaksaminen Ammattitaito, uuden oppiminen ja luovuus Tulokset Keski-Suomen liiton tasapainotettu tuloskortti 14

17 Keski-Suomen liitto tuottaa palvelut tehokkaasti ottaen huomioon tasapainotetun tuloskortin osa-alueet ja käytettävissä olevat resurssit. Toiminnassaan Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä maakunnallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta, tulos- ja tavoitetietoisuutta, taloudellisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja keskinäistä kunnioitusta sekä jatkuvaa kehittymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Maakunnan fyysisen rakenteen kehittämisessä otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Asiakastyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi (=parillisina vuosina) tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. 5.2 Henkilöstö Keski-Suomen liiton palveluksessa oli 38 henkilöä (35 htv, henkilötyövuotta) Henkilöstöstä 26 työskentelee kuntien jäsenmaksurahoituksella ja näistä 16,5 asiantuntijatehtävissä (maakuntajohtaja 1 htv, aluekehitys 6,5 htv, alueidenkäyttö 7 htv ja hallinto 2 htv). Suurin osa henkilökunnasta, 26 henkilöä, työskentelee toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Näistä neljän ja puolen työsuhteen rahoitus on sidottu EU-ohjelmien tekniseen tukeen. Liitossa oli seitsemän määräaikaista työsuhdetta, joista kolme sijaisuutta. Liiton lakisääteisten ja muiden keskeisten tehtävien hoito edellyttää asiantuntijoiden määrän säilyttämistä vuonna 2009 vähintään entisellään. Aluehallinnon uudistus vaatii vuoden 2010 alusta lukien liitolle siirtyvien uusien tehtävien mukaan myös resurssit. YT-lain 4 :n mukaan kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Keski-Suomen liitossa on viisi maakuntavaltuuston päätöksellä perustettua virkaa (maakuntajohtaja, tiimien vetäjät ja talouspäällikkö). Näiden henkilöiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttäminen. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ainoastaan sellaisissa tehtävissä, jotka rahoitetaan projektirahoituksella tai työsuhde perustuu sijaisjärjestelyihin. Ulkopuolista työvoimaa käytetään lähinnä projektirahoituksella rahoitettuihin projekteihin ja niihin tehtäviin, joissa liitossa ei ole omaa asiantuntemusta. Keski-Suomen liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpalaverit kokoontuvat säännöllisesti noin 5 kertaa vuodessa. Henkilöstöyhteistyöryhmä ja työpaikkakokous kokoontuvat tarvittaessa. Liitto tukee henkilöstön osaamista ja työssä jaksamista mm. kehittämällä henkilöstön tiimi-, kieli- ja atk-valmiuksia sekä henkilöstöliikunnan avulla naiset miehet virkasuhteiset toistaiseksi määräaikaiset sijaiset voimassaolevat Henkilöstön määrä työsuhteiden laadun ja sukupuolen mukaan

18 Henkilöstöpolitiikassa sovelletaan hyvän julkisen hallinnon käytäntöjä ja periaatteita, jotka on kirjattu henkilöstöä koskeviin sääntöihin, ohjeisiin ja suunnitelmiin, henkilöstösuunnitelmaan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Tasa-arvosuunnitelma päivitetään lain mukaan kolmen vuoden välein. Kartoitus tasaarvotilanteesta laadittiin ensimmäisen kerran kesällä 2006, seuraavan kerran se tehdään vuonna Henkilöstösuunnitelma laaditaan noin kolmen vuoden välein. Vuoden 2007 syksyllä päivitetty suunnitelma ulottuu vuoteen Seuraavan kerran se päivitetään viimeistään vuonna Tuleviin eläköitymisiin varaudutaan mm. ennakoinnilla ja työparityöskentelyllä. Toimintakertomuksen liitteeksi laaditaan henkilöstöraportti, joka on tiivis kuvaus henkilöstövoimavaroista. Raportti antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Raportin laadinnassa huomioidaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstöraportointia koskeva suositus Raporttiin sisällytetään tietoja mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstöstä tehtävittäin, henkilöstön ikäjakaumasta, työajasta ja työpanoksesta, osaamisesta, sen kehittämisestä ja johtamisesta, terveydellisestä toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista, innovatiivisuudesta, yhteistoiminnasta ja verkostoitumisesta sekä palkkauksesta ja henkilöstökustannuksista. 5.3 Toiminnan arviointi Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi Kuntaliiton suosituksen ( ) mukaan: Valtuusto hyväksyy valtuustokauden kattavan kuvauksen arviointijärjestelmäksi osana kunnan strategista johtamista. Liiton toiminnan arviointijärjestelmä on seuraava: Maakuntavaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talous- ja toimintasuunnitelmassa. Em. suosituksen mukaan valtuusto huolehtii, että sen asettamat tavoitteet ovat kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta strategisia. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet ja mittareita on kirjoitettu suunnitelmaan ruskeapohjaisiin laatikoihin. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n 2. momentin mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta voi myös tehdä tarpeellisina pitämiänsä esityksiä tilintarkastuksen ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Maakuntahallitus vastaa sisäisestä valvonnan järjestämisestä. Maakuntahallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeet. Toteuttamisvastuu on maakuntajohtajalla ja toimistolla ja maakuntajohtajan osalta maakuntahallituksella. Sisäistä tarkastusta toteutetaan mm. vuosittaisella tarkastussuunnitelmalla. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Asiakastyytyväisyys mitataan asiakaskyselyllä joka toinen vuosi. Muu toiminnan arviointi Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan sisäasiainministeriön valtakunnallisilla mittareilla sekä maakunnassa määritellyillä klusterityön tuloksellisuutta puolivuosittain arvioivilla mittareilla. Ensimmäinen klusterityön toiminnan tuloksellisuutta käsittelevä julkaisu Keski-Suomen Ajankohtaiskatsaus ilmestyi syksyllä Maakuntaohjelman väliarviointi tehdään yhteistyössä WFA:n liittojen kesken vuonna Arvioinnissa käytetään ulkopuolista arvioitsijaa. EU-ohjelmia ohjaava ja arvioiva maakunnan yhteistyöryhmä kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa, joista 1 2 on iltakoulutyyppisiä, asioiden taustoja valottavia tilaisuuksia. 16

19 Päättyneiden EU- ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden toiminta, tulokset ja talous raportoidaan vuosittain erikseen. Keski-Suomen Kehittämisrahaston toiminnasta laaditaan erillinen vuosiraportti, joka sisältää mm. päättyneiden hankkeiden arvioinnit. Arvioinnit tehdään sisäisesti. Maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä) jatkaa maakuntakaavoitukseen ja alueelliseen kehittämiseen liittyvää arviointitoimintaa. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki (SOVA-laki) ohjaa ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä. Toimintavuonna 2009 lain määrämuotoinen arviointivelvoite koskee maakuntaohjelmaa. Maakuntasuunnitelma osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma arvioidaan SOVA-lain yleisen säännöksen mukaisesti. 2. ja 3. vaihemaakuntakaavojen ympäristövaikutusten arviointia jatketaan vuonna 2009 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Myös maakuntakaavan (MAKA) sisällön arvioinnin yhteydessä mahdollisesti esiin nousevien tarkistusten ympäristövaikutukset selvitetään. Ohjelma- ja klusterityöhön liittyvien hankkeiden vaikutusten arviointitarve määräytyy tapauskohtaisesti. EU-tavoiteohjelmiin liittyvät hankkeet, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, tulevat YVA-ryhmän käsiteltäviksi. 17

20 6. KESKI-SUOMEN LIITON TALOUS Keski-Suomen kunnat rahoittavat Keski-Suomen liiton toiminnan ja kartuttavat Keski-Suomen Kehittämisrahastoa maksuosuuksillaan. Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan korottaa jäsenkuntien maksuosuutta 3 prosentilla, mikä tarkoittaa euroa. Vuoden 2009 maksuosuudeksi esitetään maakuntavaltuuston päätöksen mukaista 3,204 Meuroa. Kehittämisrahastoon esitetään siirrettäväksi maksuosuudesta euroa. Vuosien maksuosuuksiin esitetään 5 prosentin korotusta. Korotuksia perustellaan uusilla aluehallinnon tehtävillä. Vuosien maksuosuudesta esitetään siirrettäväksi Keski- Suomen Kehittämisrahastoon euroa. Kehittämisrahaston käyttö ohjelmien kuntarahana parantaa maakunnan mahdollisuuksia osallistua hankkeiden toteuttamiseen. Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella , Meuroa Vuosi Liiton kiinteä toiminta Kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus ,434 0,770 3, ,565 0,800 3, ,733 0,800 3,533 miljoonaa euroa 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, ta09 ta10 ta11 kiinteä toiminta kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus Maksuosuudet on deflatoitu vuoden 2000 rahanarvoon (vuosina on käytetty vuoden vuosineljänneksen indeksilukua). Deflatoinnissa on käytetty julkisten menojen hintaindeksiä (indeksi 2000 = 100). Lähde: Tilastokeskus