Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2009 2011"

Transkriptio

1 taloussuunnitelma2009_kansi_valtpage :26:41 Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma C M Y CM MY CY CMY K sekä Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 123 ISBN ISSN Sähk. ISBN

2

3 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2009 Keski-Suomen liitto

4 JULKAISUTIEDOT Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin (014) tai Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu C 123 ISSN ISBN ISBN (sähköinen) Julkaisun avainsanat: Aluekehittäminen Maakuntakaava Maakuntaohjelma Maakuntasuunnittelu Seutusuunnittelu Taloussuunnitelma Toimintasuunnitelma Talousarvio Painos: 300 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Suunnitelman laadinnan koordinointi: talouspäällikkö Pirjo Ahola Taitto ja kansi: ATK-valmistelija Juuso Huhtala Kannen kuvateksti: Valtatie 4 Helsinki Jyväskylä Oulu (tiejakso Kirri Äänekoski/Hirvaskangas ja Vaajakosken taajaman ohitustie Kanavuori Haapalahti -tiejakso) on maakunnan tärkein edunvalvonnan hanke. Kuva Hirvaskylältä. Jyväskylä 2008

5 SISÄLLYS Tiivistelmä...4 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA KESKI-SUOMEN LIITTO ON KESKISUOMALAISTEN ASIALLA YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ AKTIIVINEN EDUNVALVOJA KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA Toimiston johtaminen Henkilöstö Toiminnan arviointi KESKI-SUOMEN LIITON TALOUS TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODEN 2009 KESKEISET TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Luottamushenkilöjohto Suunnitelmat ja ohjelmat Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma EU-ohjelmat Kansalliset kehittämisohjelmat ja Keski-Suomen kehittämisrahasto Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Muu alueidenkäytön suunnittelu Edunvalvonta ja kansainväliset toimet Maakunnan tilan ennakointi ja seuranta Työvoiman ja koulutuksen tarve ja mitoitus Johto ja hallinto TALOUSARVIO Talousarvioasetelma Talousarvio vuodeksi Talousarvion sitovuus Tilivelvollisten luettelo Poistomenettely Jäsenkuntien maksuosuudet...30 Liitteet: LIITE 1. Henkilöstö ja klusteripäälliköt...31 LIITE 2. Maakuntahallituksen jäsentiedot LIITE 3. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot...34 LIITE 4. Maakunnan yhteistyöryhmän jäsentiedot...35 LIITE 5. Keski-Suomen liiton julkaisut vuosilta LIITE 6. Alustava talousarvion käyttösuunnitelma LIITE 7. Jäsenkuntien maksuosuudet LIITE 8. Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi...40 LIITE 9. WFA:n toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle

6 Tiivistelmä Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio julkaisuun on koottu Keski-Suomen liiton tulevien vuosien ja ensi vuoden tehtävät ja resurssit. Toiminta-ajatus on, että Keski-Suomen liitto on keskisuomalaisten asialla. Näin se toteuttaa Keski-Suomen visiota Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuutta rakentava elämänlaadun maakunta. Keski-Suomen liitolla on vetovastuu maakunnan kehittämisessä, jota se toteuttaa ohjelmatyön, kaavoituksen ja valittujen toimenpiteiden avulla. Aluekehittäminen perustuu maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan. Maakuntasuunnitelma laaditaan vuoden 2009 aikana. Maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan visio eli tavoiteltu kehityskuva, kehittämistavoitteet ja toteuttamisstrategiat. Maakuntasuunnitelman pohjalta aloitetaan samaan aikaan uuden maakuntaohjelman valmistelu. Nykyinen maakuntaohjelma ulottuu vuosille Sen kehittämisalueet ovat 1) elinkeinot, 2) osaaminen ja koulutus, 3) hyvinvointi sekä 4) yhdyskuntarakenteet ja vetovoima. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää maakuntabudjetista rahoitettavat kehittämishankkeet sekä Euroopan Unionin rakennerahasto-ohjelmista rahoitettavia hankkeita. Maakuntaan suunnatut kansalliset kehittämisresurssit ja Keski-Suomen kehittämisrahasto tukevat osaltaan tärkeitä kehittämishankkeita. Aluesuunnittelu toteutuu kaavoituksen kautta. Keski-Suomen maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava (jätteenkäsittelykeskus) ovat ympäristöministeriössä vahvistettavana. 2. vaihemaakuntakaavan (pohjavesien suojelu ja kiviainesten käyttö) on tarkoitus valmistua vuoden 2009 lopulla. 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotantoalueet ja suoluonto) tavoitteena on valmistua vuonna Liitossa tehdään useita erillisselvityksiä ja tutkimuksia, kuten Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski -kehityskäytävä-hanke ja pohjoisen Päijänteen matkailun kehittämisselvitys. Lakisääteisten tehtävien lisäksi liitto toimii aktiivisena edunvalvojana. Vuosittain laadittavan kärkihankelistan tärkeimpiä hankkeita ovat mm. valtatie 4:n tiejaksojen Kirri - Äänekoski ja Vaajakosken taajaman ohitustien rahoitus, perustienpidon rahoitustason nostaminen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä suomalaisen koulutusosaamisen viennin kehittäminen. Keski-Suomen liitossa työskentelee 38 henkilöä ( ) ja 35 henkilötyövuotta (htv). Näistä 26 henkilön (26 htv) palkkakustannukset rahoitetaan kuntien maksuosuudesta; muiden palkkaus tulee erillisrahoituksesta. Henkilöstö toimii käytännön työssä tiimeinä, kuitenkin taloudellisesti Keski-Suomen liitto muodostaa yhden tulosyksikön. Kuntien maksuosuudeksi esitetään vuodelle 2009 yhteensä 3,204 miljoonaa euroa, josta siirretään Keski-Suomen kehittämisrahastoon euroa. Keski-Suomen päivää vietetään , jolloin juhlitaan myös liiton 80-vuotistaivalta. Joka neljäs vuosi järjestettävä Keski-Suomen risteily on

7 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA KESKI-SUOMEN LIITTO ON KESKISUOMALAISTEN ASIALLA Keski-Suomen liiton toiminnan perimmäinen tavoite on kehittää maakuntaa ja valvoa sen etuja niin, että keskisuomalaiset ihmiset voisivat asua, tehdä työtä ja voida hyvin omassa maakunnassaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistä kehittämistahtoa. Se vaatii strategista suunnittelua ja oikein suunnattuja kehittämistoimia. Edunvalvonnassa tarvitaan hyviä kumppanuuksia ja toimivia yhteistyöverkostoja maakunnassa, valtakunnassa ja kansainvälisesti. Laajalla ja vaativalla tehtäväkentällä toimintamme ydinajatus ja motiivi on yksinkertainen: Keski-Suomen liitto on keskisuomalaisten asialla. Keskisuomalaisia on yli ja väestökehityksen ennakoidaan jatkuvan positiivisena koko maakunnan osalta, mutta seudullisten erojen kaventaminen vaatii paljon työtä. Hyvät palvelut, liikenneyhteydet ja työpaikat ovat edellytys sille, että asuminen keskustaajamien ulkopuolella houkuttelee. Keski-Suomen vaikeaa työllisyyttä tullaan hoitamaan Osaava työvoima -ohjelman toimenpiteillä. Työttömyysasteemme on ollut maamme korkeimpia ja sen aleneminen keskimääräistä hitaampaa. Samanaikaisesti joitakin aloja vaivaa työvoimapula. Vuonna 2009 valmistuvassa ohjelmassa on tarkoitus tehostaa toimenpiteitä tur- MAAKUNNAN STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ KESKI-SUOMEN LIITTO ON KESKISUOMALAISTEN ASIALLA YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA AKTIIVINEN EDUNVALVOJA Keski-Suomen liitto on keskisuomalaisten asialla. Se on liiton kaiken toiminnan ydintavoite suunnittelussa, kehittämisessä ja edunvalvonnassa.

8 vaamaan osaavan työvoiman riittävyys ja vähentää työttömien määrää nykyistä merkittävästi rivakammin. Meneillään oleva aluehallinnon uudistus vahvistaa maakuntien liittojen asemaa. Valta ja vastuu alueen kehittämisestä kasvaa tarkoittaen liitoille lisää tehtäviä. Meidän on oltava valmiina uusiin haasteisiin ja niihin on myös oltava riittävät resurssit. Maakuntasuunnitelma laaditaan vuoden 2009 aikana. Suunnitelmassa määritellään maakunnan visio eli tavoiteltu kehityskuva ja toteuttamisstrategiat. Suunnitelman laadintaan kutsutaan yhteistyöosapuolia laajasti. Maakuntaohjelman merkitys tulee kasvamaan ohjelmien ohjelmana. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa kutsutaan jatkossa maakuntabudjetiksi. Vuosittaiset neuvottelut maakuntabudjetista käydään työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, joka koordinoi aluekehittämisen kansalliset resurssit. Strategisesti tärkeät hankekokonaisuudet, joita maakunnasta ajetaan valtion tulo- ja menoarvioon, seulotaan ja priorisoidaan laajassa yhteistyössä maakunnan liiton johdolla. Elokuun 4. päivänä vuonna 2009 Keski-Suomen liitto täyttää 80 vuotta. Myöhemmin samana syksynä järjestetään myös perinteeksi muodostunut Keski-Suomen maakuntaristeily, joka on mittava verkottumistilaisuus maakunnan elinkeinoelämän, organisaatioiden sekä uusien kunnallisvaltuutettujen ja toimielinten kesken. Toivon keskisuomalaisilta aktiivista osallistumista myös vuonna 2009 sekä Keski-Suomen risteilylle että moniin muihin toimiin maakunnan parhaaksi. Jyväskylässä Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 6

9 2. YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA Maakunnan yhteinen kehittämistahto muodostuu, kun poliittiset päättäjät, paikalliset ja alueelliset kehittäjät ja koulutusorganisaatiot sekä elinkeinoelämä toimivat aidosti yhdessä, hyväksyvät yhteisen vision ja siihen tähtäävät strategiat. Keski-Suomen liitolla on keskeinen tehtävä maakunnallisen tavoitekuvan ja strategian luomisessa. Liitto rakentaa ja ylläpitää yhteistyöverkkoja ja kumppanuuksia. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen, maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja muiden lakisääteisten ja vapaaehtoisten asiantuntijaryhmien kautta se kokoaa ja kanavoi monipuolista asiantuntemusta maakunnan hyväksi. Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi antavat kehittämiselle suuntaa. Yhteinen kehittämistahto on edellytys kestävälle taloudelliselle kehitykselle, laadukkaalle ja vetovoimaiselle elinympäristölle sekä hyvinvoinnille. Elinkeinoelämän vireys ja bruttoaluetuotteen kasvu, työllisyys, laadukkaat elinympäristöt, toimivat palvelut, luonto, kulttuuri ja viihtyvyys ovat tärkeimmät indikaattorit. Yhteinen kehittämistahto konkretisoituu mm. maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa. Näitä on käsitelty seuraavassa luvussa. koulutus- ja tutkimusorganisaatiot elinkeinoelämä ja sen järjestöt muut maakunnan ja seutujen kehittäjät työvoiman ja koulutuksen tarve ja mitoitus luo ja ylläpitää kumppanuuksia ja verkostoja MYR ja sen jaostot aluetalouden seuranta ennakoi ja seuraa maakunnan tilaa YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA kokoaa maakunnan asiantuntemusta asiantuntijaryhmät YVA maakuntahallitus ja -valtuusto Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja. 7

10 3. STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ Keski-Suomen liitolla on pitkä kokemus ja vahva asiantuntemus aluekehittämisestä ja alueiden käytön suunnittelusta, jotka ovat maakuntien liittojen lakisääteisiä tehtäviä. Kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelu, yhteensovitus ja toteuttaminen yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti ovat maakunnan liiton vastuulla. Maakuntaohjelmat ja EU-ohjelmat, joiden perusteella julkinen kehittämisrahoitus suunnataan, ovat aluekehittämisen perustyökaluja. Alueidenkäytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat ovat laajan, pitkäjänteisen yhteistyön, monipuolisen asiantuntemuksen ja yhteensovittamisen tulosta. Työ vaikuttaa pitkällä aikavälillä (10 30 tai jopa yli 50 vuotta) maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja koskettaa siten jokaista maakunnan asukasta. Työn tulokset näkyvät tulevaisuudessa mm. siinä, millaisia ovat Keski-Suomen liikenneverkostot, miten sijoittuvat teollisuus- ja asumisalueet tai suuret kauppakeskukset, millaisia ovat kaupunkialueet ja taajamat sekä miten säilyy keskisuomalainen luonto ja kulttuurimaisemat. Maakunnan visio eli tavoiteltu kehityskuva määritellään maakuntasuunnitelmassa, samoin tavoitteet, kriittiset menestystekijät ja toteuttamisstrategiat. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain maankäyttö- ja rakennuslain sekä aluekehityslain perusteella. Maakuntasuunnitelma on maakunnan keskeisin poliittisen ohjauksen väline. Siihen perustuvat pitkän aikavälin alueelliset suunnitelmat, maakuntakaavat sekä keskipitkän aikavälin yksityiskohtaisemmat maakuntaohjelmat. MAAKUNNAN SUUNNITTELU MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne Aikatähtäys v. VALTIO- NEUVOSTO (Työ- ja elinkeinoministeriö) valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet VALTIO- NEUVOSTO (Ympäristöministeriö) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet Aikatähtäys 3-5 v. MAAKUNTA- KAAVA alueidenkäyttö Aikatähtäys v. TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA KUNTA- KAAVOITUS Maakunnan suunnittelujärjestelmä 8

11 Keski-Suomessa on laadittu maakunnan omiin strategisiin valintoihin perustuva maakuntaohjelma vuosille Maakuntaohjelma perustuu tunnistettuihin vahvuuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin sekä tukeutuu käytettävissä oleviin rahallisiin voimavaroihin ja yhteistyöhön. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa on määritelty kehittämisalueet sekä niistä nousevat, alueen vahvuuksiin perustuvat klusterit. Neljä laajaa kehittämisaluetta ovat (1) elinkeinot, (2) osaaminen ja koulutus, (3) hyvinvointi sekä (4) yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Elinkeinojen kärkiklusteriksi on valittu Uudistuvat koneet ja laitteet ja kehittyviksi klustereiksi Bioenergiasta elinvoimaa sekä Kehittyvä asuminen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen, kuntien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja eri viranomaisten kanssa. Maakunnan menestystä rakennetaan voimavaroja yhdistämällä ja samaan suuntaan toimimalla. Rahoitus kohdistuu ennen muuta valittujen klustereiden kehittämiseen, mutta samalla jatketaan myös muiden alojen kehittämistyötä. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa koulutusliiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Kehittämistoimet kohdistuvat palvelujen tuotteistamiseen, liiketoimintaosaamiseen, tuotekehitystä tukevan innovaatioympäristön kehittämiseen ja eri klustereita kehittävän koulutuksen uudistamiseen. Kansainvälinen kauppa ja yhteistyö suuntautuvat alueille, joilla Keski-Suomella on jo koulutusliiketoiminnan vahvuuksia, potentiaalisia partnereita sekä selkeää kysyntää. Maakuntaan on suunniteltu perustettavan yhtiö (EduClusterFinland Oy), mikä markkinoisi ja myisi keskisuomalaista aluekehitysosaamista mm. muualle Eurooppaan. Hyvinvoinnin kehittämistoimet liittyvät toimintakykyyn, liikuntaan ja terveyteen. Merkittävimmät tehtäväkokonaisuudet ovat hyvinvointipalveluiden kehittäminen, alan liiketoiminnan vahvistaminen sekä osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen. Kehittäminen on tiivistä yhteistyötä alan julkisten ja yksityisten terveydenhuollon palveluiden tuottajien, koulutusorganisaatioiden, yhdistysten sekä kehittämisyhtiöiden kanssa. Toimiva yhdyskuntarakenne ja maakunnan vetovoima perustuvat maakuntatasoiseen kaavoitukseen, jonka tavoitteena on monikeskuksinen ja tasapainoinen aluerakenne. Keski-Suomen liitto kokoaa maakunnan infrastruktuurin kärkihankkeet ja edistää niiden toteutumista. Eri liikennemuodot, logistiikka, tekninen huolto, energia, luonnonvarat sekä ympäristöön ja virkistykseen liittyvät asiat edellyttävät laaja-alaisen yhteistyöverkoston toimia, jotta maakunnan tavoittelema kehityskuva voi toteutua. Keski-Suomen matkailun kehittäminen vetovoimatekijänä perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin, kuten Himos, Jyväskylä Paviljonki ja Peurunka, ja niiden keskinäiseen verkostoitumiseen. Matkailukeskuksiin on tehty laajat kehittämissuunnitelmat (master plan it), joita toteutetaan yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Maakuntasuunnitelmat, -kaavat ja -ohjelmat laaditaan viranomaisten, koulutusorganisaatioiden, järjestöjen, yritysten ja kansalaisten yhteistyönä ja ne linjaavat kunkin tahon kehittämistoimia. Maakuntavaltuusto hyväksyy edellä olevan kuvion asiakirjat. Maakunnan yhteistyöryhmä toimii eri tahojen laajapohjaisena yhteistyöfoorumina suunnitelmien ja ohjelmien laadinnassa. Keski-Suomen liitto toimii yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Selvityksiä ja kehittämistoimia tehdään esimerkiksi työllisyyden nostamiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä yritystoiminnan, koulutuksen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin ja maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Keski-Suomen liitto osallistuu valtioneuvoston käynnistämään kunta- ja palvelurakenneuudistukseen kuntien toiveiden pohjalta. 9

12 vahva ote maakunnan kehittämisessä asiantunteva henkilöstö historia ja kokemus maakuntaohjelmatyö hyvä maakunnan tuntemus maakuntakaavoitus EU-ohjelmatyö aluekehittämisen asiantuntija MAAKUNNAN STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ alueidenkäytön asiantuntija alueidenkäytön tutkimukset ja suunnitelmat kehittämisrahoitus alueidenkäytön ohjaus Keski-Suomen liitto on maakunnan strateginen suunnittelija ja kehittäjä. LAKISÄÄTEINEN SUUNNITTELUTEHTÄVÄ - SELVITYKSET, TOTEUTUS uosi Kunnallisvaalit Kunnallisvaalit v MAAKUNTASUUNNITELMA - SELVITYKSET MAAKUNTAOHJELMA - TOTEUTTAMISSUUNNITELMA - VALTIONRAHOITUSESITYS - VÄLIARVIOINTI EU-OHJELMAT ( ) - VÄLIARVIOINTI - TOTEUTUS MAAKUNTAKAAVA - KAAVOITUKSEN SELVITYKSET - LAUSUNNONANTO JA NEUVOTTELUT 1. VMK: Jkl:n seudun jätteenkäsittelyalue 2. VMK: pohjavesi, sora, kalliot 3. VMK: suot ja turve ALUEHALLINTOHANKKEESTA JOHTUVAT UUDET TEHTÄVÄT koulutuksessa, liikennesuunnittelussa, luonnonvara- ja ympäristösuunnittelussa, yhteispalveluissa, taide- ja liikuntahallinnossa ja EAKR-varoissa Keski-Suomen lakisääteisten suunnittelu- ja toteutustehtävien ajoitus 10

13 4. AKTIIVINEN EDUNVALVOJA Keski-Suomen liitto valvoo maakunnan ja jäsenkuntiensa etuja, kun valtakunnan aluepolitiikassa, lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu muutoksia tai kun tehdään kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja. Edunvalvonta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi lausuntoja ja kannanottoja, neuvotteluja, kokouksia ja muuta yhteydenpitoa useille tahoille. Edunvalvonnassa ylläpidetään toimivia suhteita kuntiin ja seuduille Keski-Suomessa, hyviä verkostoja valtionhallintoon ja eduskuntaan, valtakunnallisiin järjestöihin ja yhteisöihin sekä muihin maakuntiin. Yhä tärkeämmäksi on tullut myös kansainvälinen yhteistyö mm. Euroopan unionin myötä. Maakunnan edunvalvonta on luonteeltaan monitahoista ja siitä kantavat vastuuta sekä luottamushenkilöjohto että henkilöstö. Suuri osa edunvalvonnasta on yhteistyötä muiden kunnallisten, maakunnallisten, kansallisten ja myös kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kunnanjohtajako- koukset (noin 6 kertaa vuodessa) ja kansanedustajakokoukset (noin 10 kertaa vuodessa) ovat säännöllisesti toistuvia edunvalvonnan yhteistyöfoorumeita. Aluehallinnon uudistus lisää maakuntien liittojen tehtäviä Maakuntaohjelman kokoavaa ja yhteen sovittavaa roolia esitetään vahvistettavaksi yhdistämällä nykyistä tiiviimmin sen laadintaan erityisohjelmat ja hallinnonaloittain laadittavat kehittämisohjelmat. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma kytketään nykyistä tiiviimmin osaksi keskushallinnon ja alueiden välistä tulosohjausprosessia. Toteuttamissuunnitelman säädösperusteista velvoittavuutta valtion alueviranomaisiin nähden lisätään. WFA-yhteistyö EU ja kansainväliset hankkeet eurooppalaiset yhteistyöelimet ja muu kv-toiminta maakuntien välinen yhteistyö kansainvälinen yhteistyö kuntien johto järjestöt ja yhteisöt valtakunnalliset verkostot AKTIIVINEN EDUNVALVOJA toimivat suhteet kuntiin ja seuduille seutuyhteistyö VN ja eduskunta, omat kansanedustajat kuntia palvelevat erillistehtävät Keski-Suomen liitto on aktiivinen edunvalvoja. 11

14 Maakunnan liittojen päätösvaltaa aluekehittämisrahoituksen käytössä lisätään. Valtioneuvoston yleisistunnon tehdessä päätöksen määrärahojen alueellisesta jakamisesta, jätetään osa sitomatta määrättyyn käyttötarkoitukseen. Maakunnan liitto päättää määrärahan suuntaamisesta käyttötarkoitukseen maakunnassa. Maakunnan liittojen nykyisiä yhteensovittamiseen liittyviä kehittämistehtäviä ehdotetaan laajennettavaksi mm. säätämällä maakunnan liitoille vetovastuu pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden alueellisessa ennakoinnissa, laadittaessa alueellista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua sekä laadittaessa laaja-alaisia luonnonvaroja ja ympäristöä koskevia alueellisia suunnitelmia osana valtakunnallista alan kehittämissuunnittelua. Maakunnan liittojen aluekehityksen edistämistehtäviä ehdotetaan laajennettaviksi mm. siirtämällä maakunnan liitoille nykyisistä lääninhallitukselle kuuluvista opetusministeriön hallinnonalan rakennerahastotehtävistä ne, jotka on tarkoitettu kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan kehittämishankkeisiin sekä ympäristökeskuksilta kansallisten alueellisten rakennusperinteen hoitoavustusten myöntäminen. Metsäkeskusten tehtävät ehdotetaan organisoitavaksi yhtenä kokonaisuutena valtion alueellisen kehittämisviranomaisen toiminnalliseen yhteyteen. Metsäkeskukset kuitenkin jatkavat toimintaansa itsenäisinä oikeushenkilöinä ja valtionapuorganisaatioina säilyttäen omat johtokunnat ja sidosryhmien edustusmuodot. Maakunnan liittojen ja metsäkeskusten yhteyttä tiivistetään. Aluehallinnon uudistamishankkeen ehdotuksen mukaan valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen. Nykyisten lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan kahteen viranomaiseen Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus (ELLU) ja Aluehallintovirasto (ALLU). Seutuyhteistyö Keski-Suomen liitto tukee kuntien yhteistyön laajenemista ja syvenemistä. Liitto edistää maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa myös sellaisissa asioissa, joissa ei ole omaa lainsäädännön perusteella nimettyä maakunnallista toimijaa tai viranomaista (esim. energiapolitiikka). Nykyinen seutukuntajako tullaan tarkistamaan työ- ja elinkeinoministeriön ja maakuntien liittojen yhteistyönä vuoden 2009 aikana. Ylimaakunnallinen yhteistyö Maakuntien liitot ovat yhteistyössä yhteistoiminta-alueilla, naapureidensa kanssa, suuralueittain, erityisten intressien perusteella sekä valtakunnallisesti Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimii liittojen puheenjohtajien kokous, jossa otetaan kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Kuntaliitto ja ministeriöt järjestävät myös neuvottelutilaisuuksia yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Maakuntajohtajat kokoontuvat noin kerran kuussa. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoiseen sopimuspohjaiseen yhteistyöhön. Keski-Suomen liitto kuuluu Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA), johon kuuluvat läntisen Suomen viisi maakuntaa: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Kansainvälisiä asioita hoidetaan yhteisen Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston ja Pohjanmaan liiton yhteydessä toimivan kotimaan toimiston avulla. WFA:n toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2009 on liitteenä. Maakunnat toimivat yhteisten intressien pohjalta edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä EU-ohjelmatyössä. WFA:n puheenjohtajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa ja suuralueen maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Kerran vuodessa järjestetään yhteiset maapäivät luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Asiantuntija- 12

15 ryhmät mm. erilaisissa suunnittelujärjestelmän soveltamiskysymyksissä toimivat tarpeiden mukaan ja henkilöstötapaamisia järjestetään parin vuoden välein. Kansainvälinen yhteistyö Keski-Suomen liitto edistää ja toteuttaa maakunnan kansainvälisiä yhteyksiä. Se seuraa kansainvälisiä asioita ja välittää niistä tietoa toimijoille. Ylikansallista alueyhteistyötä tehdään maakunnan toimijoiden yhteisesti luoman kehittämisstrategian mukaisesti. Kansainvälisiä aluesuunnittelu- ja kehittämishankkeita toteutetaan EUohjelmista saatavan osarahoituksen avulla. Liitto osallistuu lähinnä siemenrahoittajana kansainvälisiin hankkeisiin, joihin kuuluu osapuolia niin EU:n jäsenmaista kuin niiden ulkopuolelta (mm. Venäjä ja Norja). Liitto voi toimia hankkeissa johtavana osapuolena, mikäli hankkeella on huomattava maakunnallinen merkitys tai se palvelee merkittävästi jäsenkuntia. Kansainvälistä markkinointia, hanketoimintaa ja yhteispalveluja ym. kansainvälistymisasioita hoidetaan yhteistyössä maakunnan kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. Kansainvälisen markkinoinnin Human Technology -brändi ja kansainvälinen hanketoimisto, joita käytännössä hoitaa Jykes Oy, ovat tämän yhteistyön tulosta. Keskipohjolakomitean työskentelyssä tavoitteina ovat em. alueiden määrittäminä innovatiivisten ja yrittäjäystävällisten ympäristöjen vahvistaminen, itä-länsi -liikenneyhteyksien parantaminen, kulttuuri- ja elämyselinkeinojen edistäminen sekä ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen. Keski-Suomen liitolla on yhteistyösopimukset tai muutoin usean vuoden ajan jatkunutta yhteistoimintaa seuraavien kansainvälisten partnereiden kanssa: Tarton maakunta (EE) Swietokrzryskien maakunta (PL) Västernorrlanti, Jämtlanti, Etelä-Tröndelag, Pohjois-Tröndelag (Keskipohjola-yhteistyö Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa) Pietari; Karjalan tasavalta; sekä Leningradin ja Kalugan Oblastit (RUS) Keski-Suomen liitto on seuraavien kansainvälisten organisaatioiden jäsen: Assembly of European Regions (AER): EU:n kanssa läheisesti toimiva yleinen maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE Keskipohjola-komitea (maakuntahallituksen nimeämät henkilöedustajat komiteassa) 13

16 5. KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 5.1 Toimiston johtaminen Keski-Suomen liiton toimisto kehittää maakuntaa maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Liiton toimistoa johtaa maakuntajohtaja maakuntahallituksen asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Toimisto toimii hallintosäännön mukaisesti yhtenä tulosyksikkönä ja maakuntahallituksen päätöksen perusteella neljänä vastuualueena, jotka ovat strategiatiimi (maakuntajohtaja muodostaa sihteereineen työparin), alueidenkäytön tiimi, hallintotiimi sekä aluekehitystiimi. Maakuntajohtaja käy vuosittain tuloskeskustelut maakuntahallituksen kanssa. Maakuntajohtajan apuna toimii toimiston johtoryhmä. Johtoryhmään maakuntajohtaja on kutsunut tiimien vetäjät, talouspäällikön, henkilöstön edustajan ja maakuntajohtajan sihteerin, joka laatii muistiot kokouksista. Johtoryhmä lisättynä viestintäpäälliköllä muodostaa viestintäryhmän, joka linjaa vuosittain viestinnän toimenpiteet. Henkilöstöä koskevat keskeiset asiat valmistellaan henkilöstöyhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina eri henkilöstöryhmät työnantajan edustajien lisäksi. Toiminnan tavoitteet on määritelty henkilöstön yhteistyönä. Koko henkilöstö kokoontuu kaksi kertaa vuodessa strategiapalaveriin toiminnan suunnittelemiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi. Tiimit suunnittelevat oman toimintansa tavoitteet ja mittarit maakuntajohtajan kanssa allekirjoitettavan tiimisopimuksen muotoon. Tiimien tavoitteiden toteutumista raportoidaan maakuntajohtajalle vuosittain ja tarvittaessa tiimille itselleen puolivuosittain. Tehtävien hoitoa tasapainotetaan tuloskortin avulla. Resurssit ja taloustehokkuus Asiakastyytyväisyys Prosessien mallinnus ja kunnossapito LIITON VISIO: Keski-Suomen liitto vastaa yhteisen kehittämistahdon muodostumisesta ja johtaa sen toteuttamista elämänlaadun maakunnassa. Työntekijöiden jaksaminen Ammattitaito, uuden oppiminen ja luovuus Tulokset Keski-Suomen liiton tasapainotettu tuloskortti 14

17 Keski-Suomen liitto tuottaa palvelut tehokkaasti ottaen huomioon tasapainotetun tuloskortin osa-alueet ja käytettävissä olevat resurssit. Toiminnassaan Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä maakunnallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta, tulos- ja tavoitetietoisuutta, taloudellisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja keskinäistä kunnioitusta sekä jatkuvaa kehittymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Maakunnan fyysisen rakenteen kehittämisessä otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Asiakastyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi (=parillisina vuosina) tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. 5.2 Henkilöstö Keski-Suomen liiton palveluksessa oli 38 henkilöä (35 htv, henkilötyövuotta) Henkilöstöstä 26 työskentelee kuntien jäsenmaksurahoituksella ja näistä 16,5 asiantuntijatehtävissä (maakuntajohtaja 1 htv, aluekehitys 6,5 htv, alueidenkäyttö 7 htv ja hallinto 2 htv). Suurin osa henkilökunnasta, 26 henkilöä, työskentelee toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Näistä neljän ja puolen työsuhteen rahoitus on sidottu EU-ohjelmien tekniseen tukeen. Liitossa oli seitsemän määräaikaista työsuhdetta, joista kolme sijaisuutta. Liiton lakisääteisten ja muiden keskeisten tehtävien hoito edellyttää asiantuntijoiden määrän säilyttämistä vuonna 2009 vähintään entisellään. Aluehallinnon uudistus vaatii vuoden 2010 alusta lukien liitolle siirtyvien uusien tehtävien mukaan myös resurssit. YT-lain 4 :n mukaan kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Keski-Suomen liitossa on viisi maakuntavaltuuston päätöksellä perustettua virkaa (maakuntajohtaja, tiimien vetäjät ja talouspäällikkö). Näiden henkilöiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttäminen. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ainoastaan sellaisissa tehtävissä, jotka rahoitetaan projektirahoituksella tai työsuhde perustuu sijaisjärjestelyihin. Ulkopuolista työvoimaa käytetään lähinnä projektirahoituksella rahoitettuihin projekteihin ja niihin tehtäviin, joissa liitossa ei ole omaa asiantuntemusta. Keski-Suomen liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpalaverit kokoontuvat säännöllisesti noin 5 kertaa vuodessa. Henkilöstöyhteistyöryhmä ja työpaikkakokous kokoontuvat tarvittaessa. Liitto tukee henkilöstön osaamista ja työssä jaksamista mm. kehittämällä henkilöstön tiimi-, kieli- ja atk-valmiuksia sekä henkilöstöliikunnan avulla naiset miehet virkasuhteiset toistaiseksi määräaikaiset sijaiset voimassaolevat Henkilöstön määrä työsuhteiden laadun ja sukupuolen mukaan

18 Henkilöstöpolitiikassa sovelletaan hyvän julkisen hallinnon käytäntöjä ja periaatteita, jotka on kirjattu henkilöstöä koskeviin sääntöihin, ohjeisiin ja suunnitelmiin, henkilöstösuunnitelmaan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Tasa-arvosuunnitelma päivitetään lain mukaan kolmen vuoden välein. Kartoitus tasaarvotilanteesta laadittiin ensimmäisen kerran kesällä 2006, seuraavan kerran se tehdään vuonna Henkilöstösuunnitelma laaditaan noin kolmen vuoden välein. Vuoden 2007 syksyllä päivitetty suunnitelma ulottuu vuoteen Seuraavan kerran se päivitetään viimeistään vuonna Tuleviin eläköitymisiin varaudutaan mm. ennakoinnilla ja työparityöskentelyllä. Toimintakertomuksen liitteeksi laaditaan henkilöstöraportti, joka on tiivis kuvaus henkilöstövoimavaroista. Raportti antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Raportin laadinnassa huomioidaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstöraportointia koskeva suositus Raporttiin sisällytetään tietoja mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstöstä tehtävittäin, henkilöstön ikäjakaumasta, työajasta ja työpanoksesta, osaamisesta, sen kehittämisestä ja johtamisesta, terveydellisestä toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista, innovatiivisuudesta, yhteistoiminnasta ja verkostoitumisesta sekä palkkauksesta ja henkilöstökustannuksista. 5.3 Toiminnan arviointi Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi Kuntaliiton suosituksen ( ) mukaan: Valtuusto hyväksyy valtuustokauden kattavan kuvauksen arviointijärjestelmäksi osana kunnan strategista johtamista. Liiton toiminnan arviointijärjestelmä on seuraava: Maakuntavaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talous- ja toimintasuunnitelmassa. Em. suosituksen mukaan valtuusto huolehtii, että sen asettamat tavoitteet ovat kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta strategisia. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet ja mittareita on kirjoitettu suunnitelmaan ruskeapohjaisiin laatikoihin. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n 2. momentin mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta voi myös tehdä tarpeellisina pitämiänsä esityksiä tilintarkastuksen ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Maakuntahallitus vastaa sisäisestä valvonnan järjestämisestä. Maakuntahallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeet. Toteuttamisvastuu on maakuntajohtajalla ja toimistolla ja maakuntajohtajan osalta maakuntahallituksella. Sisäistä tarkastusta toteutetaan mm. vuosittaisella tarkastussuunnitelmalla. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Asiakastyytyväisyys mitataan asiakaskyselyllä joka toinen vuosi. Muu toiminnan arviointi Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan sisäasiainministeriön valtakunnallisilla mittareilla sekä maakunnassa määritellyillä klusterityön tuloksellisuutta puolivuosittain arvioivilla mittareilla. Ensimmäinen klusterityön toiminnan tuloksellisuutta käsittelevä julkaisu Keski-Suomen Ajankohtaiskatsaus ilmestyi syksyllä Maakuntaohjelman väliarviointi tehdään yhteistyössä WFA:n liittojen kesken vuonna Arvioinnissa käytetään ulkopuolista arvioitsijaa. EU-ohjelmia ohjaava ja arvioiva maakunnan yhteistyöryhmä kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa, joista 1 2 on iltakoulutyyppisiä, asioiden taustoja valottavia tilaisuuksia. 16

19 Päättyneiden EU- ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden toiminta, tulokset ja talous raportoidaan vuosittain erikseen. Keski-Suomen Kehittämisrahaston toiminnasta laaditaan erillinen vuosiraportti, joka sisältää mm. päättyneiden hankkeiden arvioinnit. Arvioinnit tehdään sisäisesti. Maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä) jatkaa maakuntakaavoitukseen ja alueelliseen kehittämiseen liittyvää arviointitoimintaa. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki (SOVA-laki) ohjaa ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä. Toimintavuonna 2009 lain määrämuotoinen arviointivelvoite koskee maakuntaohjelmaa. Maakuntasuunnitelma osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma arvioidaan SOVA-lain yleisen säännöksen mukaisesti. 2. ja 3. vaihemaakuntakaavojen ympäristövaikutusten arviointia jatketaan vuonna 2009 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Myös maakuntakaavan (MAKA) sisällön arvioinnin yhteydessä mahdollisesti esiin nousevien tarkistusten ympäristövaikutukset selvitetään. Ohjelma- ja klusterityöhön liittyvien hankkeiden vaikutusten arviointitarve määräytyy tapauskohtaisesti. EU-tavoiteohjelmiin liittyvät hankkeet, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, tulevat YVA-ryhmän käsiteltäviksi. 17

20 6. KESKI-SUOMEN LIITON TALOUS Keski-Suomen kunnat rahoittavat Keski-Suomen liiton toiminnan ja kartuttavat Keski-Suomen Kehittämisrahastoa maksuosuuksillaan. Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan korottaa jäsenkuntien maksuosuutta 3 prosentilla, mikä tarkoittaa euroa. Vuoden 2009 maksuosuudeksi esitetään maakuntavaltuuston päätöksen mukaista 3,204 Meuroa. Kehittämisrahastoon esitetään siirrettäväksi maksuosuudesta euroa. Vuosien maksuosuuksiin esitetään 5 prosentin korotusta. Korotuksia perustellaan uusilla aluehallinnon tehtävillä. Vuosien maksuosuudesta esitetään siirrettäväksi Keski- Suomen Kehittämisrahastoon euroa. Kehittämisrahaston käyttö ohjelmien kuntarahana parantaa maakunnan mahdollisuuksia osallistua hankkeiden toteuttamiseen. Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella , Meuroa Vuosi Liiton kiinteä toiminta Kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus ,434 0,770 3, ,565 0,800 3, ,733 0,800 3,533 miljoonaa euroa 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, ta09 ta10 ta11 kiinteä toiminta kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus Maksuosuudet on deflatoitu vuoden 2000 rahanarvoon (vuosina on käytetty vuoden vuosineljänneksen indeksilukua). Deflatoinnissa on käytetty julkisten menojen hintaindeksiä (indeksi 2000 = 100). Lähde: Tilastokeskus

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2010 2012

Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2010 2012 Toiminnan tavoitteet ja taloussuunnitelma 2010 2012 sekä Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2010 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 127 ISBN 978-951-594-345-3 ISSN 0788-7051 Sähk. ISBN 978-951-594-346-0 TOIMINNAN

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ

KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ 03/2017 KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ Maakuntahallituksen kokous 25.8.2017 Tapani Mattila Keski-Suomen kuntien kuntayhtymä Maakuntahallituksen rooli Maakuntahallitus vastaa : Keski-Suomen kuntien

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ

Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ 23.10.2014 Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ 1 MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSEN AIKATAULU Syksy 2014 Kunta- ja sidosryhmäkierros puhtaalta pöydältä

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja

Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MAAKUNTASUUNNITELMA 2009+2030 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MAAKUNTASUUNNITELMA 2009+2030 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman määrityksiä 1 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä ja maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen Maakuntahallitus 28 13.03.2017 Maakuntahallitus 136 25.09.2017 Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen 507/03.00.00/2016 MHS 13.03.2017 28 Tiivistelmä

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Valtuustokausi 2017 2020 Työohjelma 2017 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTUUDET Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA SEUTUKUNTAKIERROS OLLI RISTANIEMI WWW.KESKISUOMI.FI/2.VMK MAAKUNTAKAAVA OSANA SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus. Oma Häme Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa www.omahäme.fi Kanta-Hämeen maakunta, maakuntakaava-alue : Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta:

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017 LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI SOPIMUS (MAO) 2014 2017 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus 16.12.2013 Sisällys 1. Maakuntastrategian lähtökohdat 2 2. Lappi -sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2010 SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2008 JULKAISUTIEDOT Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ puhelin (014) 652 200 tai 020

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI-SOPIMUS (MAO) Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus

LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI-SOPIMUS (MAO) Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus LAPIN LIITON MAAKUNTASTRATEGIA 2040 JA LAPPI-SOPIMUS (MAO) 2014 2017 - Osallistumis ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus 16.12.2013 Sisällys 1. Maakuntastrategian lähtökohdat... 2 2. Lappi -sopimuksen

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1 LUONNOS 6.4.2005 Asia 1 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Pohjanmaan liitto.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus 1 Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta. Kuntayhtymän

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu 19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksymä 17.11.2008 Sisällys 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot