Hakija valintojen pyörteessä Ylioppilastutkinnon arvosanojen hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnassa

Transkriptio

1 Hakija valintojen pyörteessä Ylioppilastutkinnon arvosanojen hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnassa Sirkku Kupiainen Seminaari korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen etenemisestä Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

2 Ylioppilastutkintotutkimuksemme tausta Ylioppilastutkinnon arvosanat Korkea-asteen koulutuksen hakeminen Lähtöpisteiden myöntäminen Opintomenestyksen ennustaminen Johtopäätökset Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

3 Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. Jyrki Kataisen I hallituksen hallitusohjelma s. 33 Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

4 Muuttuva / muuttunut ylioppilastutkinto Kolme keskeistä uudistusta: Hajauttaminen Rakenneuudistus Erilliset reaaliaineiden kokeet Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

5 Ylioppilastutkinto pähkinänkuoressa Tarjolla olevasta 40 eri kokeesta yhden opiskelijan tulee valita vähintään neljä (ka 5.5 koetta). Vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen (suomi / ruotsi / saame) ja loput 3 tulee valita joukosta A-kieli, B-kieli, matematiikka ja reaaliaineen koe (eli 24 eri koetta). Yleisin yhteinen koe on A-englanti. Lopputulos: heterogeeninen kokelasjoukko jakautuu tiedoiltaan ja taidoiltaan toisistaan selvästi poikkeaviin osajoukkoihin valitessaan omaan kurssivalikoimaansa ja/tai jatko-opintotoiveisiinsa mahdollisimman hyvin soveltuvan tutkintokokonaisuuden. Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

6 Suhteellinen arvostelu laudatur 7 5 % eximia cum laude approbatur 6 15 % magna cum laude approbatur 5 20 % cum laude approbatur 4 24 % lubenter approbatur 3 20 % approbatur 2 11 % improbatur 0 5 % Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

7 Lukiokurssien määrä eri oppiaineissa Pakolliset Syventävät Yht. Äidinkieli A-kieli B-ruotsi C-kieli 8 8 Matematiikka pitkä Matematiikka lyhyt Fysiikka Historia Biologia Kemia Psykologia Uskonto / ET Filosofia Maantiede Yhteiskuntaoppi Terveystieto Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

8 Koevalinta / kokelasmäärä Aineisto vuosien n ylioppilasta Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

9 Matematiikkavalinta ja koemenestys EI MAT LYHYT PITKÄ 2 ÄI suomi ÄI ruotsi A-englanti muut A-kielet B-ruotsi C-kielet biologia fysiikka kemia historia yhteiskuntaoppi maantiede psykologia terveystieto filosofia ET uskonto E uskonto O Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

10 Ainereaali Yksittäisten kokeiden varsin hyvä erottelukyky 7 TERV 6 USK OR GEO 5 PSY USK EV HIST 4 YHT BIO ET 3 FIL FYS KEM 2 improbatur aprobatur lubenter cum laude magna cum laude eximia laudatur Reaaliaineiden kokelaiden keskimääräinen menestys tutkintoonsa sisällyttämissä muissa kokeissa ao. reaalikokeen arvosanan mukaan 2 = approbatur, 3 = lubenter, 4 = cum laude, 5 = magna, 6 = eximia, 7 = laudatur Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

11 Arvosanojen vaihtelu oppiaineittain 35 lukion otos 2012, N = opiskelijaa Pakolliset kurssit Matematiikka lyhyt 7,05 B-Ruotsi 7,06 Matematiikka pitkä 7,39 A-Englanti 7,54 Biologia 7,59 Kemia 7,66 Historia 7,67 A-Saksa 7,72 Filosofia 7,73 Äidinkieli 7,74 Yhteiskuntaoppi 7,78 Uskonto E 7,79 A-Ruotsi 7,81 Maantiede 7,81 Fysiikka 7,86 Terveystieto 7,92 Psykologia 7,97 Uskonto O 8,10 ET 8,

12 Lukio- ja yo-tutkintoarvosanat lukion otos, oppiaine: äidinkieli ja kirjallisuus (suomi) 1,50 1,00,50,00 YO Lukio -,50-1, Lukioarvosanojen yhteys yo-kokeen arvosanaan vaihteli terveystiedon r=.62 ja A- englannin r=.84 välillä (selitysosuus 38 % 71 %). Äidinkielen ja kirjallisuuden (suomi) ylioppilaskokeen arvosanan vaihtelusta puolet selittyy muulla kuin kokelaan lukiomenestyksellä ao. oppiaineessa (tai toisinpäin). Reaaliaineista vain fysiikassa, kemiassa ja psykologiassa lukion kurssiarvosanojen keskiarvo ennusti yli 50 % ylioppilaskokeen arvosanassa ilmenevästä vaihtelusta. Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

13 Useimmissa oppiaineissa lukio- ja yo-menestys ovat koulutasolla yhteydessä toisiinsa, mutta erot koulujen välillä ovat huomattavat. Ero on keskimääräistä suurempi useimpien ylioppilaiden tutkintoon kuuluvissa kokeissa (äidinkieli suomi, pitkä matematiikka, A-englanti). Esim. pitkän matematiikan cum laude arvosanan saaneiden kokelaitten lukiokurssien arvosanakeskiarvo vaihteli kouluittain välillä 5,1 7,3. Ammattikorkeakouluun pyrittäessä arvosanojen merkitys voi kuitenkin olla jopa ylioppilastutkintoa suurempi ja niiden käyttö perustuu oletukselle vertailukelpoisuudesta. Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational Kupiainen, Marjanen, Vainikainen & Hautamäki

14 Ylioppilastutkinnon jälkeen Matemaattis-luonnontieteellisten ja teknisten alojen hyvään ylioppilastutkintomenestykseen perustuvaa suoravalintaa lukuun ottamatta korkea-asteen opiskelijavalinta perustuu sekä valintakokeeseen että mahdollisuuteen hyödyntää ylioppilastutkinnossa saavutettuja arvosanoja. Kaikilla koulutusaloilla on määritetty etukäteen, mikä osuus opiskelijoista valitaan pelkän valintakokeen ja mikä osuus valintakokeen ja ylioppilastutkinnosta/lukion päättötodistuksesta saatavien alkupisteiden perusteella. Ammattikorkeakoulut hyödyntävät opiskelijavalinnassaan myös hakijoiden lukion päättötodistusta sekä työkokemusta ja suoritettua varusmies- tai siviilipalvelusta

15 Hakijoiden oikeudenmukainen kohtelu valintaprosessissa on ensiarvoisen tärkeää. Valintakokeen kohdalla tämä toteutunee kiitettävästi, onhan valintakoe kaikille sama. Ylioppilastutkinnosta saatavat lähtöpisteet eroavat sen sijaan sen mukaan, mitä kokeita hakijat ovat sisällyttäneet tutkintoonsa ja miten eri kokeiden arvosanoja eri hakukohteissa painotetaan

16 Arvosanojen hyvittäminen opiskelijavalinnassa perustuu oletukseen, että ne ilmaisevat hakijan osaamista ja jatko-opintokelpoisuutta muihin hakijoihin verrattuna. Näin onkin sellaisissa kokeissa, joiden kokelasjoukko on suuri tai joista saatavat alkupisteet on korvamerkitty vain kyseisen oppiaineen kokeelle. Tyypillinen tällainen koe on äidinkielen, toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen (A-englanti) koe. Myös matematiikasta myönnettävät alkupisteet on korvamerkitty joillain koulutusaloilla ja useimmilla aloilla pitkän matematiikan kokeesta myönnetään enemmän lähtöpisteitä kuin lyhyestä

17 Lähtöpisteet ovat ongelma silloin, kun niitä myönnetään vapaavalintaisesti eri kokeista. Monen hakukohteen kaksi parasta arvosanaa mistä hyvänsä muista kokeista voi kärjistetyimmillään tarkoittaa 3 lukiokurssin terveystiedon vertautumista 13 kurssin pitkän matematiikan kokeeseen sekä (todennäköisesti paremman) hakijan että korkeakoulun tappioksi. Reaaliaineiden tasa-arvoinen kohtelu monessa hakukohteessa suhteessa eroihin eri kokeen valinneiden (yleis)osaamisessa osoittaa, että ainereaaliuudistus ei ole kaikin osin lunastanut siihen asetettuja odotuksia. Ei myöskään ole selvä, onko tietyn kokeen tutkintoonsa valinnut kyseisessä oppiaineessa sen osaavampi kuin opiskelija, joka on valinnut jonkun muun kokeen

18 Kaksi esimerkkiä Kuvioissa on esitetty tietyn ainereaalikokeen tutkintoonsa valinneiden keskimääräinen menestys muissa kokeissa I A B C M E L I A B C M E L Terveystieto Psykologia Biologia Fysiikka Maantiede Historia Kemia Esim. farmasian koulutusohjelmaan pyrkijä saa kemian kokeen korotettujen lähtöpisteiden lisäksi pisteitä terveystiedon, psykologian, biologian tai fysiikan kokeesta (pakollisia kursseja 1, 1, 2 ja 1, syventäviä 2, 4, 3 ja 7). UT:n maantieteen koulutusohjelmaan hakija taas saa kemian arvosanastaan vain kolmanneksen niistä alkupisteistä, joita maantieteen ainereaalin valinnut saa samasta arvosanasta (pakollisia kursseja 1 vs. 2, syventäviä 4 vs. 2)

19 Se, mistä ylioppilastutkinnon kokeista alkupisteitä myönnetään, vaihtelee koulutusaloittain. Osin erojen syy on ilmeinen, eli tulevien opintojen kannalta keskeisimpien oppiaineiden painottaminen (matematiikka, fysiikka ja kemia matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla). Reaaliaineiden kohdalla kysymys on hankalampi, koska opiskelija ei ehkä vain ole voinut sisällyttänyt koetta tutkintoonsa muiden ainereaalikoevalintojen vuoksi. Useimmissa koulutusohjelmissa alkupisteitä myönnetään äidinkielen, pitkän vieraan kielen ja/tai toisen kotimaisen kielen, matematiikan sekä oman alan ja/tai ulkopuolisten reaaliaineiden kokeiden arvosanoista

20 Eri oppiaineista myönnettävien alkupisteiden osuus ja suhde omien oppiaineiden pisteisiin vaihtelee kuitenkin hakukohteittain joskus jopa hieman yllättäen. Esim. tekniikan alan yhteisvalinnassa äidinkielestä saatavat alkupisteet vastaavat fysiikasta ja kemiasta saatavia arvosana arvosanalta. Biologian opiskelijaksi pyrittäessä äidinkielen ja vieraan kielen laudatur oikeuttaa sen sijaan vain kolmannekseen niistä alkupisteistä, mihin opintojen kannalta keskeiseksi arvioidun reaalikokeen (biologia, kemia, fysiikka, maantiede) tai pitkän matematiikan kokeen vastaava arvosana. Myös siinä, mistä arvosanasta alkaen ja kuinka jyrkästi kasvaen alkupisteitä eri kokeista myönnetään, on huomattavia eroja

21 Mikäli hakijat haluavat systemaattisesti punnita ylioppilaskoearvosanojensa tuottamaa lisäarvoa eri hakuvaihtoehdoissa, heillä on edessään melkoinen selvitys- ja laskutehtävä. Sama koskee eroja siinä, kumpi ryhmä valitaan ensin, lähtöpisteiden ja valintakokeen mukainen vai pelkän valintakokeen perusteella valittava

22 Kun yksi hakukohde kohtelee eximiaa ja laudaturia samanarvoisina, toinen antaa laudaturista yhden lisäpisteen muuten puoltoäänten mukaisissa lähtöpisteissään. Kun yksi kohtelee matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän kokeita samanarvoisina, toinen myöntää lyhyen oppimäärän heikoimmista arvosanoista alle puolet pitkän matematiikan vastaavan arvosanan tuottamista lähtöpisteistä mikä ylioppilaskokeen tulosten valossa on erittäin perusteltua. Jos pisteitä myönnetään mistä hyvänsä, huomiotta saattaa kuitenkin jäädä se, että hakija ei ole lainkaan osoittanut matemaattista osaamistaan tutkinnossa

23 Omien mahdollisuuksien vertailua hankaloittaa lisäksi se, että kun jossain hakukohteessa arvosanoista saatavat lähtöpisteet liikkuvat välillä 1 5 (AMK), toisessa vaihteluväli on Kun tähän yhdistää useimmille hakukohteille tyypillisen kolme muuta koetta [kuin äidinkieli ja/tai matematiikka], joista kaksi voi olla reaaliaineen koetta, monen hakijan laskutaito voi joutua koetukselle mietittäessä, mitkä hänen mahdollisuutensa lopulta ovat eri hakukohteissa muihin potentiaalisiin hakijoihin verrattuna

24 Arvosanojen yhteismitattomuus ei aiheuta ongelmaa, kun alkupisteiden pohjana oleva koe on kaikille sama. Ongelma nousee, kun alkupisteitä myönnetään neljästä tai viidestä vapaavalintaisesta tai vaihtoehtoisesti määritellystä kokeesta. Tällöin opiskelija, jonka tutkintoon sisältyy kokeita, joissa hyvien arvosanojen saaminen on keskimääräistä osaavamman kokelasjoukon vuoksi vaikeampaa, joutuu epäoikeudenmukaiseen kilpailutilanteeseen. Näin on esimerkiksi, jos lukiossa pitkään matematiikkaan ja luonnontieteisiin keskittynyt opiskelija hakeutuu muulle kuin matemaattis-luonnontieteelliselle alalle

25 Perusasiat: äidinkieli ja matematiikka Menestys tutkinnon muissa kokeissa I A B C M E L Äidinkieli I A B C M E L Matematiikka Suomi Ruotsi Lyhyt Pitkä Lähes kaikissa koulutusohjelmissa alkupisteitä saa äidinkielen kokeesta. Käytäntöä voi pitää perusteltuna sekä äidinkielen keskeisen roolin vuoksi että ottaen huomioon kokeen hyvä erottelukyky suhteessa muissa kokeissa menestymiseen ja siis todennäköinen hyvä ennustavuus opinnoissa etenemiselle. Monella koulutusalalla huomioidaan myös erikseen matematiikka. Tätä voi pitää perusteltuna, mutta myös merkittävänä ottaen huomioon, että lähes kolmannes naisylioppilaista ei matematiikan opiskelun pakollisuudesta huolimatta sisällytä sitä tutkintoonsa

26 Kahdeksaan yliopistollista opintoalaa Viisi yliopistoa, hakijaa (puoltoäänten keskiarvo) 7 Opintoalat eroavat toisistaan niin hakijoiden kuin hyväksyttyjen ylioppilastutkintomenestyksen suhteen. Kaikilla opintoaloilla valinta näyttää onnistuneelta ainakin sikäli, että valitut ovat ylioppilastutkintomenestykseltään selvästi ei-valittuja parempia vaikka noin puolet heistä on valittu pelkän valintakokeen perusteella hyväksytty hylätty 3 2 Biotiet. Geo- & maant. Historia Kauppat. Oik. tiet Opett.koul. Sos. Tiet. Yht. kuntat. Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

27 Neljä AMK:n koulutusalaa Lukion päättötodistuksen arvosanat ovat monella alalla vähintään yhtä merkittävä etu hakijalle kuin ylioppilastutkinto. Bio- ja elintarvikealan hakijoissa valinta näyttää jostain syystä painottuvan ominaisuuksiin, jotka eivät tule mitatuiksi sen paremmin ylioppilastutkinnossa kuin lukion päättötodistuksessa. Sosiaalialalla taas lukioarvosanojen rooli on muita aloja korostuneempi Bio&elintarv. Kv. kauppa Liiketalous. Sosiaaliala Ylioppilastutkinto Bio&elintarv. Kv. kauppa Liiketalous Sosiaaliala Lukion päättötodistus hyväksytty hylätty hyväksytty hylätty

28 Opintomenestyksen ennustaminen Helsingin yliopisto, syksy 2009 kevät 2014 Eri aloille hyväksytyt erosivat toisistaan ylioppilastutkintomenestyksensä sekä koevalintojensa suhteen. Hyväksytyistä 35 % oli saman kevään (2009) ylioppilaita ja 20 % edellisen vuoden ylioppilaita (kevät tai syksy 2008). Eniten saman kevään ylioppilaita oli kemian ja eniten yli viisi vuotta aiemmin tutkinnon suorittaneita sosiaalityön ja luokanopettajakoulutuksen aloilla biologia historia oikeustiede luokanopettaja sosiaalityö valtio-oppi Äidinkieli A-Englanti Matematiikka lyhyt Matematiikka pitkä Reaali biologia historia oikeustiede luokanopettaja sosiaalityö valtio-oppi

29 Opintojen eteneminen (opintopisteet) Biologia Historia Kemia Oikeustiede Luokanopettaja Sosiaalityö Valtio-oppi Syksy 2010 Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 Syksy 2013 Kevät 2014 Opintojen eteneminen oli kaikilla aloilla varsin vakaata ja melko yhtenäistä, joskin kemian opiskelijoiden opintokertymä jää heti ensimmäisen lukuvuoden aikana selvästi jälkeen muiden alojen opiskelijoista

30 Opintomenestys (arvosanat) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 biologia historia kemia oikeustiede luokanopettaja sosiaalityö valtio-oppi 1,0 syksy 2009 kevät 2010 syksy 2010 kevät 2011 syksy 2011 Ylioppilastutkintomenestykseltään muita jonkin verran heikompien luokanopettajaopiskelijoiden ja sosiaalityön sekä historian opiskelijoiden opiskelu näyttää tulevan keskimäärin muita paremmin palkituksi, kun taas kemiassa arvostelu on selvästi yhteiskunnallis-humanistisia aloja tiukempaa. kevät 2012 syksy 2012 kevät 2013 syksy 2013 kevät

31 Opintomenestyksen ja ylioppilastutkinnon arvosanojen välillä vallitsee positiivinen yhteys. Yhteys on hieman muita kokeita selvempi äidinkielen, pitkän matematiikan ja B-ruotsin kokeen kohdalla. Myös valintakoemenestys on yhteydessä opintomenestykseen, mutta yhteys on selvästi ylioppilastutkintomenestystä heikompi. Yhteyden voimakkuudessa on kuitenkin huomattavia opintoalakohtaisia eroja

32 Biologia Historia Kemia Oikeustiede Luokanopettaja Sosiaalityö Valtio-oppi Äidinkieli,43,51,27,40,42,61 Matematiikka lyhyt,17,23,22,12,69,56 Matematiikka pitkä,20,77,44,40 -,21,17 A-englanti,19,17,18,25,34,37 B-ruotsi,09,58,36,45,41 Reaalikoe (ka),43,49,34,30,49,31,40 Yo-tutkinto (ka),44,56,45,47,48,54 Lähtöpisteet,44,45,33,40,48,34,58 Valintakoe,09,04,11,23,19,11,

33 Monella alalla ylioppilastutkinnon kaikkien arvosanojen huomioiminen sellaisenaan tuottaisi paremman ennusteen opintomenestykselle kuin nyt käytössä olevat usein varsin monimutkaisesti laskettavat lähtöpisteet. Opinnoissa etenemisessä valintakoe on ainoa ennustava tekijä, joskin se selittää enimmilläänkin vain kaksi prosenttia opintopistekertymässä ilmenevästä vaihtelusta

34 Päätelmät Huolimatta siitä, että ylioppilastutkinto kattaa lukion kaikki teoreettiset oppiaineet, se ei tarjoa toivotunlaista pohjaa verrata opiskelijoiden osaamista. Löytyykö ongelmaan ratkaisua? Pakollisen osuuden laajentaminen oppisisältöihin, jotka kaikkien ylioppilaiden tulisi hallita? Keväällä 2014 ensi kertaa sovellettu SYK-malli? Arvosanojen painottaminen niiden takana olevien opintojen (kurssien) määrällä?

35 Tutkinto kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti kokelaita, joiden opinto-ohjelmaan sisältyy pitkään opiskeltuja muita useamman lukiokurssin oppiaineita siis opiskelijoita, joiden voi olettaa olevan erityisen kypsiä ja motivoituneita jatko-opintoihin. Erityisen vahvana tämä kohdistuu pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian sekä nk. harvinaisten A-kielten lukijoihin, joiden nyt saamat arvosanat eivät heijasta heidän todellista osaamisen tasoaan suhteessa muiden oppiaineiden arvosanoihin

36 Arvosanojen yhteismitattomuuden vuoksi tutkinto ei tarjoa kolmannen asteen opiskelijavalinnassa tarvittavaa vertailukelpoista tietoa pyrkijöiden tiedoista, taidoista tai osaamispotentiaalista ainakaan, jos vertailu kohdistuu vain arvosanoihin huomioimatta normaalijakaumaan pohjautuvan arvosana-asteikon soveltamisesta aiheutuvaa vääristymää eri kokeiden toisistaan selvästi poikkeavien kokelasjoukkojen arvosanoihin

37 Ylioppilastutkintoon perustuvat lähtöpisteet vaarantavat tämän seurauksena sekä hakijan oikeusturvan (paras tulkoon valituksi) että korkeakoulun edun (parhaat tulkoot valituiksi). Lähtöpisteiden myöntämisen mekanismit ovat myös tarpeettoman monimutkaiset ilman, että siitä olisi vastaavaa hyötyä. Arvokasta tietoa hakijoiden osaamisesta jää käyttämättä heidän voidessa jättää huomiotta keskeisessäkin oppiaineessa saadun heikon arvosanan tai kokonaan tutkinnosta jätetyn kokeen

38 Ratkaisua ei myöskään näytä löytyvän lukioarvosanojen laajemmasta käytöstä opiskelijavalinnassa johtuen niiden huomattavasta koulukohtaisesta vaihtelusta suhteessa samojen opiskelijoiden kaikille yhteisessä ylioppilaskokeessa osoittamaan osaamiseen (vs. Opetushallituksen oppiainekohtaiset perusopetuksen arvioinnit). Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational

39 Kiitos! Kupiainen