Lukion ainevalinnat ja yliopistojen opiskelijavalinta

Transkriptio

1 Lukion ainevalinnat ja yliopistojen opiskelijavalinta Seminaari korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä klo Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki. Jouni Pursiainen, professori,

2 Tutkimusta ssa AVAIN-TUTKIMUSRYHMÄ Professorit Jouni Pursiainen (kemia, LUMA-keskus), Hanni Muukkonen (kasvatuspsykologia) Jarmo Rusanen (maantiede), Tavoitteena ymmärtää koulutuspolkuja yläkoulusta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen ja edelleen lukiosta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Opiskelijavalintojen kehittäminen: Jenni Kunnari (FM,KM), Tarja Leinonen (KM,KTM), Tero niemi (LuK) ja Sauli Partanen (LuK). Aineisto : ylioppilasta ja yliopistojen kandidaattiohjelmiin (lääketieteissä lisensiaatti) valittua opiskelijaa. Materiaaleja kootaan AVAIN-sivuille (

3 Lukion ainevalinnat ja yliopistojen tarpeet LUKIOAINEET MUODOSTAVAT SPEKTRIN Kohtaavatko ylioppilaiden ainevalinnat ja yliopistojen opiskelijavalinnat? Verrataan %-osuuksia: jotkin aineet nousevat esiin kohinasta ja muodostavat spektrin. 91% 10 9 KIELTEN SPEKTRI, KAIKKI ALAT 95% 97% KIELTEN SPEKTRI Äidinkielet, pitkä englanti ja keskipitkä ruotsi dominoivat. Spektrit samanlaisia kaikilla aloilla, mutta koulutusohjelmista löytyy eroja. Pienten vieraiden kielten kirjoittajat sijoittuvat hyvin yliopistoihin, mikä on niiden rooli todistusvalinnassa? % 43% 8% 7% 8% 6% 5% 2% 1% 6% 4% 2% 2% 1% 5% 2% 1% 1% 6% 4% 3% 2% 2% Ylioppilaat Aloittavat opiskelijat

4 Lukion ainevalinnat ja yliopistojen tarpeet MATEMATIIKAN JA REAALIAINEIDEN SPEKTRI Matematiikan ja reaaliaineiden spektrissä lukiolaisten valinnat ja yliopistojen tarpeet eivät aina kohtaa. Yliopistoissa pitkän matematiikan osuus on suuri (55 %) ja lyhyen pieni (30 %) verrattuna yo-kokeeseen (33 % ja 46 %). Reaaliaineista fysiikan (28 %) ja kemian (26 %) osuudet ovat suurimmat yliopistoissa. Lukiossa suosituimman terveystiedon (37 %) osuus yliopistoissa on pienempi (20 %) MATEMATIIKAN JA REAALIAINEIDEN SPEKTRI, KAIKKI ALAT 55% 46% 37% 3 33% 28% 26% 23% 22% 22% 24% 21% 16% 18% 23% 22% 15% 19% 11% 15% 11% 7% 7% 4% 1% 3% 1% YLIOPPILAAT ALOITTAVAT OPISKELIJAT

5 Koulutusalan näkökulmaa lukion oppiaineisiin OIKEUSNOTAARI, N = 1771 ALAKOHTAISIA SPEKTREJÄ Alakohtaiset spektrit ovat karakteristisia. Oikeustieteissä yhteiskuntaoppi (68 %) ja historia (38 %) nousevat esille. Myös kauppatieteissä yhteiskuntaoppi (54 %) ja historia (28 %) ovat tärkeitä. Lääketieteissä 90 % valituista on kirjoittanut pitkän matematiikan. Todistusvalinnassa spektrit pitää ottaa huomioon, ellei haluta muuttaa opiskelijoiden osaamispohjaa. Jos todistusvalinnassa valitaan väärien oppiaineiden osaajia, yliopistoille tulee vastuuta lukio-oppimäärien opettamisesta % 46% 3 33% 28% 21% 68% 38% 37% 22% 9% 19% 16% 15% 18% 23% 17% 19% 7% 7% 6% 11% 5% 4% 7% 3% 1% Ylioppilaat Opiskelijat

6 Lukumäärä vai prosentit? LUKUMÄÄRÄT VAI PROSENTIT? %-osuudet kertovat suhteellisen merkityksen, lukumäärät todellisen tarpeen. Tekniikassa (7095) tai luonnontieteissä (6315) on enemmän pitkän matematiikan kirjoittajia kuin 18 pienimmällä alalla yhteensä (teologiaoikeustieteet, 4748). HUMANISTISET TIETEET YHTEISKUNTATIETEET HAMMASLÄÄKETIEDE MAA- JA METSÄTALOUSTIETEET PSYKOLOGIA TAITEET (YHDISTETTY) ELINTARVIKETIETEET N (MATEMATIIKKA PITKÄ) TEKNIIKKA LUONNONTIETEET KAUPPATIETEET KASVATUSTIETEET LÄÄKETIETEET OIKEUSNOTAARI FARMASEUTTI VALTIOTIETEET TERVEYSTIETEET HALLINTOTIETEET LIIKUNTATIETEET ELÄINLÄÄKETIEDE TEOLOGIA TEKNIIKKA LÄÄKETIETEET ELÄINLÄÄKETIEDE HAMMASLÄÄKETIEDE LUONNONTIETEET FARMASEUTTI LIIKUNTATIETEET ELINTARVIKETIETEET KAUPPATIETEET MAA- JA METSÄTALOUSTIETEET PSYKOLOGIA TERVEYSTIETEET OIKEUSNOTAARI YLIOPPILASKOE TAITEET (YHDISTETTY) VALTIOTIETEET HALLINTOTIETEET KASVATUSTIETEET YHTEISKUNTATIETEET HUMANISTISET TIETEET % (PITKÄ MATEMATIIKKA) TEOLOGIA 57% 56% 51% 5 48% 45% 42% 33% 3 29% 28% 28% 27% 24% 23% 97% 9 83% 83% 76% 76%

7 Lukion oppiaineet ja sukupuolet LUKION OPPIAINEET JA SUKUPUOLI Lukioaineet ovat lähes samalla tavalla sukupuolittuneita ylioppilaskokeessa ja yliopistoissa Kielet ovat naisvaltaisia Pitkä matematiikka miesvaltainen (55 % miehiä) ja lyhyt naisvaltainen (57 % naisia). Fysiikka, historia ja yhteiskuntaoppi ovat miesvaltaisimpia reaaliaineita (72-53 %). Psykologia, uskonto, terveystieto ja biologia ovat naisvaltaisimpia (81-68 %) MIESTEN %-OSUUS MATEMATIIKASSA JA REAALIAINEISSA, YLIOPPILASKOE JA YLIOPISTOT 75% 72% 54% 6 56% 52% 49% 59% 55% 53% 53% 52% 52% 52% 37% 43% 38% 39% 25% 26% 32% 29% 28% 26% 19% 19% YLIOPPILASKOKEET UUDET OPISKELIJAT

8 Tutkinto-ohjelmien sukupuolittuminen KANDIDAATTIOHJELMIEN VERTAILUA Naisten osuus yliopistoissa 55%, ylioppilaskokeessa 57 % Useimmat alat ovat naisvaltaisia. Tekniikassa (78 %) näkyy lukion fysiikan (72 %) ja pitkän matematiikan (55 %) miesvaltaisuus. Kauppatieteisiin vaikuttaa pitkän matematiikan (55 %), yhteiskuntaopin (53 %) ja historian (60 %) miesvaltaisuus. Kasvatustieteissä, psykologiassa ja terveystieteissä näkyy mm. psykologian (81 %), terveystiedon (73 %) ja uskonnon (74 %) naisvaltaisuus. Koulutusalojen segregaatio kehittyy jo lukiolaisten ainevalinnoissa TEKNIIKKA (7321) KAUPPATIETEET (6437) LUONNONTIETEET (8281) LIIKUNTATIETEET (265) LÄÄKETIETEET (1503) MAA- JA METSÄTALOUSTIETEET (705) YLIOPPILASKOE TEOLOGIA (534) HAMMASLÄÄKETIEDE (483) VALTIOTIETEET (1875) OIKEUSNOTAARI (1771) HALLINTOTIETEET (612) TAITEET YHDISTETTY (961) FARMASEUTTI (960) YHTEISKUNTATIETEET (1717) HUMANITIES (6050) ELINTARVIKETIETEET (256) KASVATUSTIETEET (5283) PSYCHOLOGY (663) TERVEYSTIETEET (424) ELÄINLÄÄKETIEDE (179) 59% 55% 51% 5 44% 43% 4 39% 37% 35% 35% 33% 28% 26% 26% 21% 16% 16% 14% 78% 22% 41% 45% 49% 5 56% 57% 6 61% 63% 65% 65% 67% 72% 74% 74% 79% 84% 84% 86% 9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

9 Ainevalinnat vaikuttavat toisiinsa AINEYHDISTELMIEN MERKITYS Valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä ohjaa myös reaaliainevalintoja. Pitkä matematiikka kytkeytyy fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan. Lyhyt matematiikka kytkeytyy erityisesti yhteiskuntaoppiin, historiaan, psykologiaan ja terveystietoon. Ei matematiikkaa : reaaliaineet kuten lyhyessä matematiikassa. Miten ainevalintojen riippuminen toisistaan vaikuttaa todistusvalintaan? REAALIAINEET PITKÄN JA LYHYEN MATEMATIIKAN SUORITTANEILLA OPISKELIJOILLA, KAIKKI ALAT 44% 2% 5% 32% 14% 31% 28% 29% 29% 14% 15% 13% 13% 5% 3% 1% 3% Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka

10 Ainevalinnat vaikuttavat toisiinsa Alakohtainen esimerkki: Onko elintarviketieteissä tärkeämpää osata biologiaa ja kemiaa, vai terveystietoa ja psykologiaa? PITKÄ MATEMATIIKKA, ELINTARVIKETIETEET, N = 144 LYHYT MATEMATIIKKA, ELINTARVIKETIETEET, N = % 57% 37% 23% 22% 21% 19% 18% 7% 12% 8% 16% 15% 9% 11% 6% 1% 7% 3% 1% 4 35% 3 25% 15% 5% 39% 39% 37% 22% 24% 23% 18% 17% 19% 18% 18% 16% 15% 11% 11% 4% 4% 7% 3% 1% 1% 2% Ylioppilaat Pitkän matematiikan suorittaneet elintarviketieteiden opiskelijat Ylioppilaat Lyhyen matematiikan suorittaneet elintarviketieteiden opiskelijat Tarja Leinonen ja Jouni Pursiainen,

11 Oppiainekohtaisia pullonkauloja? KRIITTISIÄ PULLONKAULOJA? Verrataan toisiinsa tietyn oppiaineen kirjoittajien määriä ylioppilaissa ja uusissa opiskelijoissa. Äidinkieli suomi ja pitkä englanti (50 %): mikä osuus ylioppilaista pääsee yliopistoon (tämän aineisto). Fysiikan, kemian ja pitkän matematiikan vertailuluvut ovat %. Lähes jokainen sijoittuu yliopistoon. Lyhyen matematiikan (32 %) ja terveystiedon (27 %) vertailuluvut ovat pieniä. Vieraiden kielten kirjoittajamäärät ovat pieniä, mutta joillakin on suuri vertailuluku. Lukiokoulutuksessa on kriittisiä pullonkauloja. Yliopistoihin valitut yhteensä Kirjoittaneet yhteensä % Oppiaine Pitkä matematiikka % Lyhyt matematiikka % Fysiikka % Kemia % Yhteiskuntaoppi % Biologia % Psykologia % Historia % Terveystieto % Maantiede % Uskonto (ev.lut ja ort.) % Filosofia % Elämänkatsomustieto % Äidinkieli suomi % Englanti pitkä % Ruotsi keskipitkä % Äidinkieli ruotsi %

12 Arvosanat ja opiskelijavalinnat ERINOMAISTEN (LE) ARVOSANOJEN OSUUS, KAIKKI ALAT ERINOMAISET ARVOSANAT (L TAI E) Ylioppilaskokeen arvosanat ennustavat opiskelijavalintaa, valintakokeista huolimatta. LE-arvosanoja on niin vähän, että yli puolet valituista suoritti vain 0-2 LE-arvosanaa. Useita erinomaisia arvosanoja kirjoittaneet eivät täytä yliopistoja todistusvalinnassa! Naisilla on keskimäärin parempia arvosanoja kuin miehillä, kuten ylioppilaskokeessakin. 3 25% 15% 5% 26% 25% 18% 15% 19% 18% 12% 12% 9% 8% 6% 5% 3% 2% 1% Miehet Naiset

13 Arvosanat ja opiskelijavalinnat HYVÄT ARVOSANAT (L, E TAI M) Hyvien arvosanojen (LEM) määrä erottaa jyvät akanoista: lähes kaikilla valituilla on vähintään yksi hyvä arvosana. Yleisarvosana ennustaa valintaa Naisilla keskimäärin paremmat arvosanat kuten myös ylioppilaskokeessa, valintakokeista huolimatta. 15% 5% HYVIEN (LEM) ARVOSANOJEN OSUUS, KAIKKI ALAT % 17% 18% 17% 18% 14% 16% 17% 14% 12% 8% 9% 6% 5% 3% 1% 1% MIEHET NAISET

14 Yksittäisten aineiden arvosanat ALAKOHTAISIA EROJA? Pitkän matematiikan kirjoittajien osuudet ovat suuria sekä tekniikassa (97 %) että lääketieteissä (90 %). Lääketieteen kovempi hakupaine näkyy LEarvosanojen hiukan isompana osuutena. Valinnan kannalta tärkeimpien oppiaineiden arvosanavertailu antaa täsmällisen kuvan kunkin alan tilanteesta (työ on vasta alussa). 35% 3 25% 15% 5% TEKNIIKAN JA LÄÄKETIETEEN ARVOSANAT PITKÄSSÄ MATEMATIIKASSA % 1% 6% 3% 17% 13% 26% % A B C M E L 16% 22% TEKNIIKKA LÄÄKETIETEET

15 Todistusvalinnan ohjausvaikutus ESIMERKKI: MATEMATIIKKA KASVATUSTIETEISSÄ Soveltuvuusarvioinnin merkitys on suuri kasvatustieteissä, perustellusti. Kasvatustieteen opiskelijoista 24 % ja luokanopettajista 18 % ei ole kirjoittanut matematiikkaa. Onko tämä ongelma, joka heijastuu lasten asenteisiin matemaattisia aineita kohtaan, yhteiskunnan vahingoksi? Todistusvalinta antaa mahdollisuuden muuttaa opiskelijaprofiilia tällaisissa tilanteissa KASVATUSALAT: MATEMATIIKAN KIRJOITTANEET JA EI- KIRJOITTANEET VUOSINA VARHAISKASVATUS MUUT KASVATUSTIEDE AIKUISKASVATUS, OPINTO-OHJAAJA ERITYISOPETTAJA JA -PEDAGOGIIKKA LUOKANOPETTAJA KÄSITYÖT 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KIRJOITTANEET EI KIRJOITTANEET Jenni Kunnari, pro gradu työ, ohjaaja Hanni Muukkonen

16 Ammattikorkeakoulu vai yliopisto? YLIOPISTO VAI AMMATTIKORKEAKOULU? Verrataan a ja Oulun ammattikorkeakoulua Monissa aineissa profiilit samanlaisia Pitkä matematiikka, kemia ja fysiikka painottuvat yliopistossa. Lyhyt matematiikka, terveystieto ja psykologia esillä ammattikorkeakoulussa. Kokonaistilanteen ymmärtäminen vaatii yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rinnakkaista tarkastelua *) Katri Nikulainen, pro gradu työ, ohjaaja Jarmo Rusanen

17 Viestintää KARTTA Valintoja tekevien pitää tuntea koulutuspolkujen tienhaarat Yliopistojen pitää pystyä valitsemaan relevanttien oppiaineiden osaajat Tarvitaan vaihtoehtoisia reittejä! PITKÄ MATEMATIIKKA (33 % YLIOPPILAISTA) Tekniikka (97 %) Lääketieteet (90 %) Eläinlääketiede (83 %) Hammaslääketiede (83 %) Luonnontieteet (77 %) Farmasia (76 %) Liikuntatieteet (57 %) Elintarviketieteet (56 %) Kauppatieteet (52 %) Maa- ja metsätaloustieteet (50 %) LYHYT MATEMATIIKKA (46 %) Kasvatustieteet (49 %) Terveystieteet (47 %) EI MATEMATIIKKAA (21 %) Teologia (38 %) Humanistiset tieteet (36 %)