Lukion ainevalintojen merkitys

Transkriptio

1 Lukion ainevalintojen merkitys Jouni Pursiainen n LUMA-keskus Abi-päivät, Opotupa Tellus Arena Stage

2 Ainevalintoja ylioppilaskirjoituksissa YLIOPPILAAT 2015 Yhteensä ylioppilasta Kuvassa 2015 valmistuneiden ylioppilaiden hyväksytysti kirjoittamia aineita, %-osuuksina. Kielissä (vihreä) on lukuisia muitakin vaihtoehtoja, pienillä osuuksilla. Matematiikan (pitkä tai lyhyt) kirjoittavat lähes kaikki. Biologia, fysiikka, kemia ja maantiede (ns. LUMA-reaaliaineet) eivät ole kovin suosittuja. AINEVALINTOJA YLIOPPILASKIRJOITUKSISSA % 89% LUMA-aineet oranssilla Eniten kirjoitetut kielet vihreällä 46% 4 37% 34% 23% 23% 18% 2 17% 16% 11% 6% 3% 1% Lähde: ylioppilastutkintolautakunta

3 n opiskelijavalinta VALINTAPERUSTEET JA OPISKELIJAVALINNAT Selvitys n valintaperusteista. Kevään 2016 yhteisvalinnassa Oulussa yhteensä 1858 aloituspaikkaa ylioppilaille: 8 koulutusalaa ja noin 40 koulutusohjelmaa. Meneillään selvityksiä on vuosina valittujen opiskelijoiden ylioppilastutkintotaustasta. Tutkimus laajenee koskemaan kaikkia yliopistoja ja OAMK:a JULKAISUJA: 1. Jouni Pursiainen, Jarmo Rusanen, Sauli Partanen: Lukion tärkein ainevalinta?, Dimensio 4/2016) 2. Sauli Partanen, Jarmo Rusanen ja Jouni Pursiainen: Lukiovalintoina biologia ja maantiede, Natura 3/2016.

4 on valitut opiskelijat MATEMATIIKALLA ON VÄLIÄ Pitkää ja lyhyttä matematiikkaa käytetään yhtä laajasti valintaperusteena, mutta eri pisteytyksellä. on valituista opiskelijoista 69 % on kirjoittanut pitkän matematiikan, vaikka ylioppilaista sen kirjoittaa vain 34 %. Lyhyt matematiikka (22 %) on selvästi aliedustettu suhteessa kirjoittajiin (46 %). Vain 9 % opiskelijoista ei ole kirjoittanut matematiikkaa lainkaan Yliopistot kilpailevat jo nyt hyvistä pitkän matematiikan kirjoittajista % Matematiikka pitkä 69% MATEMATIIKKA 46% Matematiikka lyhyt 22% 2 Matematiikka ei Ylioppilaat 2015 on valitut %

5 on valitut opiskelijat BIOLOGIA, FYSIIKKA, KEMIA JA MAANTIEDE Biologian, fysiikan, kemian ja maantieteen kirjoittajia valitaan yliopistoon enemmän kuin heidän osuutensa on ylioppilaista. Peräti 45 % kaikista Oulun opiskelijoista on kirjoittanut yhdistelmän Äidinkieli- Englanti (pitkä) Matematiikka (pitkä) Fysiikka tai Kemia. Tarve koskee useita koulutusaloja, kyse on vain pieneltä osin näiden oppiaineiden opiskelijoista yliopistolla,. 4 35% 3 25% 2 15% 1 5% LUMA-REAALIAINEET 38% 35% 28% 2 14% 17% 16% 11% Biologia Fysiikka Kemia Maantiede Ylioppilaat 2015 on valitut

6 on valitut opiskelijat MUUT REAALIAINEET MUUT REAALIAINEET Terveystieto, psykologia ja yhteiskuntaoppi ovat suosituimpia reaaliaineita kirjoituksissa. Esiintyvät erikseen nimettyinä valintaperusteina harvakselti. Osuudet Oulun opiskelijoista pienempiä kuin ylioppilaskirjoituksissa. Useimmat ovat kuitenkin tärkeitä yksittäisten koulutusalojen näkökulmasta % 23% 23% 12% 16% 13% 18% 16% 6% 6% 3% 3% 1% on valitut Ylioppilaat 2015

7 Lukion ainevalinnat koulutusaloittain SUOSITUIMMAT KIELET Äidinkielen (suomi) ja pitkän vieraan kielen (englanti) arvosana on lähes kaikilla opiskelijoilla. Ruotsin kielikin vaihtelee vain vähän, %. Koulutusalakohtaisia eroja on lähinnä arvosanoissa: Äidinkielen L-E-M-arvosanojen osuus ylioppilaista on 40 %, mutta vaihtelee koulutusaloittain %. Äidinkieli on tärkeä indikaattori yliopisto-opinnoissa menestymiselle (Sirkku Kupiainen 2014) Ruotsin kieli on suosittu humanistisella alalla: Peräti 81 % opiskelijoista on kirjoittanut yhdistelmän Äidinkieli Englanti (pitkä) Ruotsi (pitkä tai lyhyt) OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, ÄIDINKIELI 98% 99% 99% 10 99% 99% 99% 10 Ylioppilaat 2015 (89%) Opiskelijat

8 Lukion ainevalinnat koulutusaloittain PITKÄ MATEMATIIKKA Kaikki koulutusalat valitsevat runsaasti pitkän matematiikan kirjoittajia. Valintaperusteet eivät riitä selittämään kaikkea (esim. lääketieteet). Vain humanistisella alalla osuus on (niukasti) pienempi kuin ylioppilaissa. Kansalliset valintaperusteet monella alalla. Pitkän matematiikan kirjoittajat rekrytoidaan yliopistoihin tehokkaasti. Matematiikka on tärkeä indikaattori yliopisto-opinnoissa menestymiselle (Sirkku Kupiainen 2014) % OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, PITKÄ MATEMATIIKKA 31% 38% 58% 75% 92% 96% Ylioppilaat 2015 (33,8 %) Opiskelijat %

9 Lukion ainevalinnat koulutusaloittain LYHYT MATEMATIIKKA Kaikilla koulutusaloilla on lyhyen matematiikan osuus pienempi kuin ylioppilaissa. Tämä on osittain seurausta pitkän matematiikan suurista osuuksista. Lyhyen matematiikan kirjoittajia on suhteellisesti eniten kasvatus- ja kauppatieteissä sekä humanistisella alalla. Olisiko hyville lyhyen matematiikan kirjoittajille enemmän käyttöä? Tällöin pitkän matematiikan tiedot olisi hankittava yliopisto-opintojen alussa % OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, LYHYT MATEMATIIKKA 41% 42% 37% 2 5% 3% 22% Opiskelijat Ylioppilaat 2015 (46,4 %)

10 Fysiikka, kemia ja biologia FYSIIKKA, KEMIA ja BIOLOGIA Fysiikan ja kemian kirjoittajat sijoittuvat tekniikkaan, lääke-, terveys- ja luonnontieteisiin. Kemia ja biologia painottuvat enemmän lääketieteisiin kuin tekniikkaan. Vähän kasvatus- ja humanistisissa tieteissä. Tekniikassa 78 %:lla on yhdistelmä Äidinkieli - Englanti (pitkä) Matematiikka (pitkä) Fysiikka tai Kemia. Lääketieteissä %:lla on yhdistelmä Äidinkieli Englanti (pitkä) Matematiikka (pitkä) Kaksi ainetta ryhmästä fysiikka, kemia tai biologia OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, FYSIIKKA 77% 58% 51% 42% 38% 16% 4% 5% Ylioppilaat 2015 (17%) Opiskelijat

11 Terveystieto, psykologia, uskonto ja filosofia TERVEYSTIETO JA PSYKOLOGIA Kirjoituksissa suosittuja aineita (37 % ja 23 %). Lähinnä kasvatus-, terveys- ja humanistisissa tieteissä. Sopivat huonosti lääketieteisiin ja tekniikkaan, joissa reaaliaineet käytännössä valittava ryhmästä fysiikka, kemia ja biologia. Psykologia merkittävä kasvatus- (47 %) ja humanistissa tieteissä (33 %). 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, TERVEYSTIETO 32 % 26 % 14 % 15 % 10 % 10 % 8 % 5 % USKONTO JA FILOSOFIA Melko vähän kirjoitetut uskonto (6 %) ja filosofia (3 %) painottuvat kasvatus- ja humanistisiin tieteisiin. Opiskelijat Ylioppilaat 2015 (37,3 %)

12 Yhteiskuntaoppi, historia ja maantiede YHTEISKUNTAOPPI JA HISTORIA Kirjoituksissa suosittuja aineita (23 % ja 19 %). Tärkeitä kauppatieteissä. Suuri osuus kertonee yhteiskunnallisesta kiinnostuksesta. Peräti 51% kauppatieteen opiskelijoista on kirjoittanut yhdistelmän Äidinkieli Englanti (pitkä) Matematiikka (pitkä tai lyhyt) Historia tai yhteiskuntaoppi Vaikea sovittaa aineyhdistelmään, jolla pääsisi tekniikkaan, lääke- tai luonnontieteisiin % OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, YHTEISKUNTAOPPI 17% 11% 44% 8% 3% 8% 8% MAANTIEDE Ei kovin suosittu (11 %), mutta kirjoittajat sijoittuvat hyvin eri aloille, paitsi lääketieteisiin. Opiskelijat Ylioppilaat 2015 (22,6 %)

13 Onko sukupuolella väliä? KIELET n opiskelijoissa äidinkieli (miehiä 49.3 %) ja pitkä englanti (miehiä 50.8 %) ovat sukupuolineutraaleja. 6 MIESTEN OSUUS MATEMATIIKASSA 58% 4 55% 43% MATEMATIIKKA Kirjoituksissa pitkä matematiikka on miesvaltainen (55 %) ja lyhyt matematiikka naisvaltainen (43 %). Opiskelijoissa ero on hiukan suurempi: pitkä matematiikka 58 % ja lyhyt 40 %. Teknillinen ala on sekä miesvaltainen (79 %) että matemaattinen, mikä selittänee sitä, että yliopistolla miesten osuus pitkässä matematiikassa on suurempi kuin kirjoituksissa. 4 2 OY opiskelijat Matematiikka pitkä Kirjoittaneet 2015 Matematiikka lyhyt

14 Onko sukupuolella väliä? LUKION REAALIAINEET Reaaliaineet vahvasti sukupuolittuneita (2015 kirjoittaneet). Ylioppilaskirjoituksissa fysiikka (70 %) ja historia (59 %) selvimmin miesvaltaisia. Psykologia (81 %), uskonto (74 %) ja terveystieto (73 %) ovat naisvaltaisimpia. Sukupuolijakautumat siirtyvät lähes sellaisenaan kirjoituksista yliopistolle. Fysiikka, kemia ja yhteiskuntaoppi ovat kuitenkin n opiskelijoissa miesvaltaisempia kuin kirjoituksissa MIESTEN OSUUS LUKION OPPIAINEITTAIN 7 77% 49% 59% 5 52% 58% 6 51% 51% 32% 54% 58% 4 19% 2 28% 27% 26% 22% OY opiskelijat Kirjoittaneet 2015

15 Onko sukupuolella väliä? KOULUTUSALAT Yliopistotasolla lähes tasan: miehiä 50.8 % ja naisia 49.2% Koulutusaloittain vaihtelu on suurta. Teknillinen ala on miesvaltaisin, mikä kytkeytyy fysiikan (70 %) ja pitkän matematiikan (55 %) miesvaltaisuuteen. Kasvatus- ja humanistiset tieteet naisvaltaisia, mikä kytkeytyy psykologian (81 %), terveystiedon (73 %) ja uskonnon (74 %) naisvaltaisuuteen. Kauppa-, luonnon- ja lääketieteet melko neutraaleja % OULUN YLIOPISTON OPISKELIJOIDEN ( ) SUKUPUOLIJAKAUMA KOULUTUSALOITTAIN 65% 26% 74% 83% 43% 48% 79% 66% 57% 51% 52% 49% 21% 34% 17% Miehet Naiset

16 Matematiikka kytkeytyy reaaliainevalintoihin LUKION TÄRKEIN AINEVALINTA? Aineistona n opiskelijat Valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä kytkeytyy reaaliainevalintoihin ja rajaa yliopisto-opintojen vaihtoehtoja entisestään. Pitkän matematiikan kirjoittajilla usein myös fysiikka, kemia tai biologia. Lyhyen matematiikan kirjoittajilla jakautuma on tasaisempi, mutta fysiikan ja kemian osuus pieni. MATEMATIIKKA JA REAALIAINEVALINNAT 6 54% 48% 4 32% 2 26% 28% 18% % 7% 12% 12% 11% 1 1 9% 4% 3% 2% Matematiikka pitkä 9454 Matematiikka lyhyt 2990

17 Hakijoita aloituspaikkaa kohti Oulussa 2015 HAKUPAINE Lukion ainevalinnat heijastuvat eri koulutusalojen hakupaineessa. Lääke- ja taloustieteissä on kova hakupaine, vaikka niissä tarvitaan LUMA-osaamista. Luonnontieteisiin (LuTK, KaTK) ja tekniikkaan (TSTK, TTK) ja pääsee melko helposti (891 aloituspaikkaa). LUMA-osaajien puute näkyy täällä. Vain 32 % vuonna 2015 valituista oli tuon vuoden ylioppilaita. 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 6,0 7,6 Ensisijaiset 5114 Kaikki ,9 10,6 10,1 10,4 8,8 4,8 4,0 4,0 3,4 3,5 3,5 3,3 1,4 1,1 1,0 0,9 0,5 2,0

18 Teknillistieteellinen Hakijoiden laatu MITEN HAKUPAINE NÄKYY VALINNOISSA? Kovassa hakupaineessa valitaan vain parhaita. Lääketieteeseen valituilla painottuvat selvästi vain parhaat matematiikan arvosanat. Esimerkiksi tekniikassa matematiikan arvosanat ovat 1-2 pykälää alempia. Ero saattaa vaikuttaa myös opiskelumenestykseen. Onko tällä ulottuvuuksia jopa elinkeinoelämään ja vientiteollisuuteen? A B C M E L Matematiikka lyhyt Lääketieteellinen Matematiikka pitkä A B C M E L 187 Matematiikka lyhyt Matematiikka pitkä

19 Koulutusalojen kansalliset valinnat 2015 YLIOPPILAAT JA ALOITUSPAIKAT Vuonna 2015 valmistui ylioppilasta ja yliopistoihin valittiin opiskelijaa, mikä vastaa 61 % ylioppilaista. Kuvassa valittujen määriä koulutusaloittain (joukko pieniä koulutusaloja ei mukana). Vuonna 2014 valituista vain 16.5 % oli ko. vuoden yliopilaita.* LUMA-koulutusaloille valittiin opiskelijaa, eli 55 % kaikista valituista. ssa (1858 aloituspaikkaa) LUMA-alojen paino on noin 75 %. Vuonna 2015 Ouluun valituista 32 % saman vuoden ylioppilaita. *) TAT nuorisotutkimus LUMA-koulutusalat oranssilla

20 Kirjoittajamääriä 2015 KIRJOITTAJAT JA VALITUT 2015 Yliopilaita valmistui 2015 yhteensä Yliopistoihin valittiin opiskelijaa ja ammattikorkeakouluihin (Wikipedia) LUMA-koulutusaloille valittujen opiskelijoiden määrä (10351) vastaa pitkän matematiikan kirjoittajien määrä (10388)! Teknillistieteellisille ja lääketieteellisille (ml. farmasia ja terveystieteet) aloille valittiin 4459 opiskelijaa, eli lähes yhtä paljon kuin fysiikan ja kemian kirjoittajien määrä (fysiikkaa ja kemiaa tarvitaan näillä aloilla). Vastaavia vertailuja voi tehdä muillakin oppiaineilla. Kirjoittajat 2015 Äidinkieli Suomi Englanti pitkä Matematiikka pitkä Matematiikka lyhyt Biologia 6001 Filosofia 934 Fysiikka 5160 Historia 5663 Kemia 4841 Maantiede 3331 Psykologia 7062 Terveystieto Uskonto 1970 Yhteiskuntaoppi 6926 Ylioppilaita yhteensä 30618

21 Lukion ainevalinnat YLIOPPILASKIRJOITUKSET JA AINEVALINNAT Ylioppilaskirjoituksilla on suuri merkitys yliopistojen opiskelijavalinnoissa. Merkitys ilmeisesti kasvaa jatkossa. OKM raportti 2016:37. Ylioppilaskirjoitukset tuovat lukiolaiset samalle viivalle, sangen oikeudenmukaisella ja tasaarvoisella tavalla. Erilliset valintakokeet tuottavat hakijalle runsaasti (ja tarpeetonta?) lisätyötä. Ylioppilastutkinnon arvosanat korreloivat opiskelumenestyksen kanssa, jopa paremmin kuin valintakokeen tulokset! (Emma Mieskonen, Menestysanalyysi: Opintomenestyksen ennustaminen ylioppilastutkintoarvosanoilla Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa). Ratkaisevia ainevalintoja tehdään lukion alussa, sekä opiskelijan itsensä, korkeakoulujen opiskelijavalinnan että yhteiskunnan kannalta. Nuorilla ei 16-vuotiaana kuitenkaan aina ole kokemusta ja tietopohjaa valintojen tekoa varten. Miten annetaan tilaisuus niille, jotka heräävät vasta myöhemmin?