Ylioppilas valintojen pyörteessä Ylioppilastutkinnon eriytyvät koevalinnat ja kokelaat

Transkriptio

1 Ylioppilas valintojen pyörteessä Ylioppilastutkinnon eriytyvät koevalinnat ja kokelaat Sirkku Kupiainen Digabi II Wanha Satama

2 Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. Jyrki Kataisen I hallituksen hallitusohjelma s

3 Muuttuva / muuttunut ylioppilastutkinto Kolme keskeistä uudistusta: Hajauttaminen Rakenneuudistus Erilliset reaaliaineiden kokeet

4 Muuttuva / muuttunut ylioppilastutkinto Viisi toisiinsa kytkeytyvää tutkimuskysymystä: Missä määrin eri kokeiden osallistujat eroavat toisistaan? Toteutuuko suhteellisen arvostelun pohjana oleva arvosanojen vertailtavuus? Millä tavalla koevalinnat ovat muuttuneet? Mikä on opiskelijoiden lukiomenestyksen ja ylioppilastutkintomenestyksen suhde? Miten ylioppilastutkinnon hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnassa toteutuu?

5 Teoriataustaa Kasvatuksen taloustieteen piirissä vallitsee varsin yksimielinen näkemys päättökokeiden hyödyistä. (mm. Bishop 1998; Bishop, Mañe & Bishop 2001; Bishop, Mañe, Bishop & Moriarty 2001; Jürges Schneider & Büchel 2003) Pedagogisesti suuntautuneessa kirjallisuudessa niihin taas suhtaudutaan usein ristiriitaisemmin. Huolena on kokeiden vaikutus mm. opetukseen, oppimismotivaatioon ja heikoimpien opiskelijoiden menestysmahdollisuuksiin ja -uskoon (mm. Amrein & Berliner, 2002, 2003; Reardon, Atteberry, Arshan, & Kurlander, 2009)

6 John Bishop (1998) esittää esimerkillisenä päättökoetyyppinä opetussuunnitelmaan perustuvat ulkoiset kokeet (CBEEES), joille on ominaista: Opiskelijan koesuorituksella on todellisia seurauksia Määrittelee suorituksen suhteessa ulkoiseen standardiin Sidottu tiettyyn opetussuunnitelman mukaiseen sisältöön Arvostelu on moniportainen (ei vain hyväksytty / hylätty) Kattaa kaikki ao. tason opiskelijat Suomalainen ylioppilastutkinto täyttää varsin hyvin Bishopin CBEEES:ille asettamat ehdot. Onko kaikki siis hyvin?

7 Kotimaan taustaa Kaikille peruskouluun siirtymisen jälkeisille ylioppilastutkintoa koskeville uudistuksille on ollut tyypillistä pyrkiä sopeuttamaan tutkinto lukiolaisten määrän ja opiskelijoiden välisten erojen kasvuun. Käytännössä tämä on tarkoittanut valinnaisuuden lisäämistä niin koemahdollisuuksien määrässä kuin tutkintoon sisällytettävien kokeiden valinnassa. Lopputulos on nykyinen ylioppilastutkinto, joka koostuu n. 40 eri kokeesta 24 eri oppiaineessa, kaikki järjestettynä kahdesti vuodessa

8 Ylioppilastutkinto pähkinänkuoressa Tarjolla olevasta 40 eri kokeesta yhden opiskelijan tulee valita vähintään neljä (ka 5.5 koetta). Vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen (suomi / ruotsi / saame) ja loput 3 tulee valita joukosta A-kieli, B-kieli, matematiikka ja reaaliaineen koe (eli 24 eri koetta). Yleisin yhteinen koe on A-englanti. Lopputulos: heterogeeninen kokelasjoukko jakautuu tiedoiltaan ja taidoiltaan toisistaan selvästi poikkeaviin osajoukkoihin valitessaan omaan kurssivalikoimaansa ja/tai jatko-opintotoiveisiinsa mahdollisimman hyvin soveltuvan tutkintokokonaisuuden

9 Aineisto Kevään 2006 ja syksyn 2009 välillä valkolakkinsa saaneet ylioppilasta (naisia 57,6 %, miehiä 42,4 %) sekä kevään ylioppilasta. Koevalinnan ohessa vertailua vaikeuttavia tekijöitä: Koekohtainen vaihtelu syksyn / kevään kokelasmäärissä ja kokelaitten osaamisen yleistasossa. Vuosittainen ja syksy / kevät vaihtelu kokeiden vaikeustasossa. Sukupuolittain eriytyneet ainevalinnat. Äidinkielen mukaan eriytyneet ainevalinnat

10 Eroja on myös lukion kurssimäärissä Pakolliset Syventävät Yht. Äidinkieli A-kieli B-ruotsi C-kieli 8 8 Matematiikka pitkä Matematiikka lyhyt Fysiikka Historia Biologia Kemia Psykologia Uskonto / ET Filosofia Maantiede Yhteiskuntaoppi Terveystieto

11 Suhteellinen arvostelu laudatur 7 5 % eximia cum laude approbatur 6 15 % magna cum laude approbatur 5 20 % cum laude approbatur 4 24 % lubenter approbatur 3 20 % approbatur 2 11 % improbatur 0 5 %

12 Kriteeripohjaisen arvostelun päälle istutetun suhteellisen arvostelun tavoitteena oli mahdollistaa vertailu eri kokeiden ja eri tutkintokertojen välillä. Tämä oli mahdollista, koska valtaosa kokeista oli pakollisia ja kunkin kokeen valitsijajoukko näin ollen suhteellisen suuri ja vakaa. Laajasta valinnaisuudesta ja kahdesta vuosittaisesta koekerrasta johtuen monen kokeen valitsee nyt kuitenkin hyvin pieni (ja vino) opiskelijajoukko, mikä horjuttaa arvosanojen gaussilaista pohjaoletusta

13 Harvojen opiskelijoiden valitsema vaativa koe (esim. A-ranska tai kemia) Hyvin menestyväkin opiskelija (kuvio A) voi saada heikon arvosanan (kuvio B), jos valitsee tutkintoonsa kokeen, jonka ovat valinneet lähinnä myös muut yhtä hyvin menestyvät kokelaat. Kun sana tästä leviää seuraavalle kokelaspolvelle, joukko kapenee entisestään ja aina vain paremmat opiskelijat saavat myös ne heikot arvosanat

14 Koevalinta / kokelasmäärä

15 Äidinkieli, A-englanti, muut A-kielet, B-kielet, matematiikka, C-kielet, reaaliaineiden kokeet

16 Rakennekokeilu Koko aineistossa 76,5 % nais-, mutta vain 54,5 % miesopiskelijoista suoritti B-ruotsin kokeen, joskin jälkimmäisillä osuus putosi jo kevään 2009 kirjoituksissa alle 50 %:n. Osasyy löytynee matematiikasta: miehistä 92,5 % mutta naisista vain 73,8 % sisällyttää tutkintoonsa joko pitkän tai lyhyen matematiikan kokeen. Lähes kolmanneksella naisopiskelijoista A- tai B-ruotsi/ suomi on siis välttämätön osa tutkinnon pakollisia kokeita, miehistä huomattavasti harvemmalla. B-ruotsin valitsee tutkintoonsa kuitenkin useampi pitkän kuin lyhyen matematiikan lukija erityisesti miehistä

17 Matematiikkavalinta ja koemenestys EI MAT LYHYT PITKÄ 2 ÄI suomi ÄI ruotsi A-englanti muut A-kielet B-ruotsi C-kielet biologia fysiikka kemia historia yhteiskuntaoppi maantiede psykologia terveystieto filosofia ET uskonto E uskonto O

18 Pitkä matematiikka ja reaaliarvosanat MAT REAALI fysiikka 4,78 4,27 kemia 4,75 4,34 biologia 4,09 4,79 filosofia 3,87 4,79 yhteiskuntaoppi 3,78 4,82 historia 3,64 4,95 uskonto ev.lut. 3,62 4,99 psykologia 3,61 4,99 maantiede 3,59 4,92 terveystieto 3,42 4,

19 Reaaliaineet TERV UO GEO PSY UE HIST YHT BIO ET FIL FYS KEM Reaaliaineiden kokelaiden keskimääräinen menestys tutkintoonsa sisällyttämissä muissa kokeissa (terveystieto 3,78 > kemia 4,69)

20 Reaaliaineet improbatur aprobatur lubenter cum laude magna cum laude eximia laudatur Reaaliaineiden kokelaiden keskimääräinen menestys tutkintoonsa sisällyttämissä muissa kokeissa ao. reaalikokeen arvosanan mukaan TERV USK OR GEO PSY USK EV HIST YHT BIO ET FIL FYS KEM

21 Suomen- ja ruotsinkieliset ylioppilaat & syksyn ja kevään vaihtelu ÄI RUOTSI A-SUOMI A-ENGLANTI C-KIELET MAT LYHYT MAT PITKÄ REAALI ÄI SUOMI A-RUOTSI A-ENGLANTI C-KIELET MAT LYHYT MAT PITKÄ REAALI K 2006S 2007K 2007S 2008K 2008S 2009K K 2006S 2007K 2007S 2008K 2008S 2009K Ruotsinkielisten ylioppilaiden koemenestyksessä erottuvat tutkintokerrasta toiseen A-suomen sekä A-englannin ja C-saksan suomenkielisiä ylioppilaita korkeammat arvosanat

22 Muutos reaaliaineiden suosiossa Biology Geography Physics Chemistry History Social Studies Philosophy Psychology Religion E Religion O Ethics Health Ed Centre for Educational Assessment /

23 Sukupuoliero koevalinnoissa Naiset Miehet A-Englanti Matem. Pitkä Matem. Lyhyt B-ruotsi Muut A-kielet C-kielet Fysiikka Kemia Historia Yhteiskuntaoppi Maantiede Biologia Psykologia Terveystieto Uskonto / ET Filosofia

24 Sukupuoliero koemenestyksessä FEMALE MALE 2 Finnish Math Basic Math Advanced A-English B-Swedish A-Languages C-Languages Biology Geography Physics Chemistry History Social Studies Philosophy Psychology Religion/Ethics Health Education

25 Sukupuoliero koemenestyksessä matematiikkavalinnan mukaan Ei matematiikkaa N Ei matematiikkaa M Matem. Lyhyt N Matem. Lyhyt M Matem. Pitkä N Matem. Pitkä M 2 Äidinkieli Matematiikka A-englanti B-ruotsi A-kielet (muut) C-kielet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia Psykologia Uskonto / ET Terveystieto

26 Lukioaikaiset opinnot Vantaan 5 lukiota (N = 998) Opiskelijat suorittivat lukioaikanaan keskimäärin hieman alle 80 kurssia. Näistä noin kolme neljästä (58) oli ylioppilastutkintoon sisältyvien oppiaineiden kursseja ja loput 22 muita kursseja. Ensin mainittujen joukossa suurimman ryhmän muodostivat reaaliaineiden kurssit (ka 26 kurssia), seuraavaksi suurimman ryhmän toisen kotimaisen ja vieraiden kielten kurssit (ka 19 kurssia, joista B- ruotsin osuus oli 5,7 kurssia)

27 Matematiikan kursseja suoritettiin keskimäärin hieman yli 10 pitkän matematiikan kokelaat keskimäärin 14,0, lyhyen matematiikan kokelaat 9,5 kurssia ja matematiikan kokeen tutkinnostaan pois jättäneet opiskelijat 7,0 kurssia. Äidinkielen ja suomi toisena kielenä -oppiaineen kursseja suoritettiin keskimäärin kahdeksan (8,3 ja 7,9). Pitkän matematiikan kirjoittajat suorittivat keskimäärin 3,5 kurssia enemmän kuin muut. Ero oli suurempi eli 6,5 kurssia ylioppilastutkintoon sisältyvissä aineissa ja syntyi pääosin matematiikan ja fysiikan kokeiden vaatimasta keskimääräistä suuremmasta kurssimäärästä

28 Lukiolaisten tutkintosuunnitelmat (toinen lukiovuosi) Opiskelijoiden ylioppilastutkintosuunnitelmien ja heidän oppimaan oppimisen arvioinnissa osoittaman osaamisen ja siinä ilmaisemien asenteiden välillä vallitsee selvä yhteys. On ilmeistä, että osaamiseltaan eritasoiset opiskelijat jo hyvin varhain ovat tehneet päätöksen joko omista mahdollisuuksistaan koemenestykseen ylioppilastutkinnossa tai osaamiseltaan eritasoiset opiskelijat ovat yksinkertaisesti kiinnostuneita erilaisista asioista ja tähtäävät eri aloille erilaisine vaatimuksineen. Osaamisindeksi Uskomusindeksi Äidinkieli 0,42 0,12 B1-ruotsi 0,43 0,18 A-kieli/kielet 0,43 0,13 Matematiikka 0,53 0,18 B2/B3-kieli/kielet 0,43 0,22 Jokin reaaliaineen koe 0,46 0,17 Fysiikka 1,06 0,56 Kemia 0,92 0,46 Biologia 0,67 0,35 Maantiede 0,40-0,01 Yhteiskuntaoppi 0,38 0,05 Psykologia 0,32 0,22 Historia 0,32 0,10 Uskonto/ET 0,19 0,10 Filosofia 0,17-0,05 Terveystieto 0,07-0,

29 Lukion kurssiarvosanat (35 lukion otos 2012, N = opiskelijaa) Pakolliset kurssit Matematiikka lyhyt 7,05 B-Ruotsi 7,06 Matematiikka pitkä 7,39 A-Englanti 7,54 Biologia 7,59 Kemia 7,66 Historia 7,67 A-Saksa 7,72 Filosofia 7,73 Äidinkieli 7,74 Yhteiskuntaoppi 7,78 Uskonto E 7,79 A-Ruotsi 7,81 Maantiede 7,81 Fysiikka 7,86 Terveystieto 7,92 Psykologia 7,97 Uskonto O 8,10 ET 8,35 Centre for Educational Assessment /

30 Lukion kurssiarvosanat / sukupuoli (34 lukiota 2012, N = opiskelijaa) Naiset Miehet Matematiikka Lyhyt 7,04 6,85 B-ruotsi 7,33 6,57 Matematiikka Pitkä 7,39 7,25 Kemia 7,45 7,43 A-englanti 7,47 7,52 Fysiikka 7,51 7,41 Biologia 7,64 7,48 Historia 7,66 7,70 A-saksa 7,80 7,42 Yhteiskuntaoppi 7,82 7,70 Maantiede 7,85 7,80 Filosofia 7,88 7,47 ÄI Suomi 7,96 7,32 Uskonto E 7,98 7,49 Psykologia 8,10 7,54 C-saksa 8,16 7,43 C-ranska 8,23 7,42 Terveystieto 8,23 7,54 ET 8,47 8,05 Centre for Educational Assessment /

31 Mitä pidemmälle etenet, sitä heikompi olet? Pakolliset Pakolliset & syventävät Matematiikka lyhyt 7,05 6,98 B-Ruotsi 7,06 7,00 Matematiikka pitkä 7,39 7,31 A-Englanti 7,54 7,49 Biologia 7,59 7,57 Kemia 7,66 7,45 Historia 7,67 7,68 A-Saksa 7,72 7,66 Filosofia 7,73 7,71 Äidinkieli 7,74 7,69 Yhteiskuntaoppi 7,78 7,77 Uskonto (ev) 7,79 7,78 A-Ruotsi 7,81 7,75 Maantiede 7,81 7,83 Fysiikka 7,86 7,48 Terveystieto 7,92 7,94 Psykologia 7,97 7,86 Uskonto O 8,10 8,09 ET 8,35 8,35 Centre for Educational Assessment /

32 Ohjaavatko arvosanat valintoja? Huomattava vaihtelu eri oppiaineiden kurssimäärissä ja huomattava ero eri oppiaineiden arvosanoissa näyttävät ohjaavan monen opiskelijan ylioppilastutkinnon koevalintoja. Lopputulema: mitä enemmän teet töitä, sitä vähemmän mainetta ja kunniaa?

33 Lukio- ja yo-tutkintoarvosanat ( lukion otos, kuvio: äidinkieli suomi) 1,50 1,00,50,00 YO Lukio -,50-1, Lukioarvosanojen yhteys yo-kokeen arvosanaan vaihteli terveystiedon r=.62 ja A-englannin r=.84 ja välillä (selitysosuus 38 % 71 %). Äidinkielen (suomi) ylioppilaskokeen arvosanan vaihtelusta puolet selittyy muulla kuin kokelaan lukiomenestyksellä ao. oppiaineessa. Reaaliaineista vain fysiikassa, kemiassa ja psykologiassa lukion kurssiarvosanojen keskiarvo ennusti yli 50 % ylioppilaskokeen arvosanassa ilmenevästä vaihtelusta

34 Useimmissa oppiaineissa lukio- ja yo-menestys ovat koulutasolla yhteydessä toisiinsa, mutta erot koulujen välillä ovat varsin huomattavat. Ero on keskimääräistä suurempi useimpien ylioppilaiden tutkintoon kuuluvissa kokeissa (äidinkieli suomi, pitkä matematiikka, A-englanti, yhteiskuntaoppi). Esim. pitkän matematiikan cum laude arvosanan saaneiden kokelaitten lukiokurssien arvosanakeskiarvo vaihteli kouluittain välillä 5,1 7,3. Kupiainen, Marjanen, Vainikainen & Hautamäki

35 Ylioppilastutkinnon jälkeen Se, kuinka oikeudenmukaisesti hakijat tulevat valinnassa kohdelluksi, on ensiarvoisen tärkeää. Valintakokeen kohdalla tämä toteutunee kiitettävästi, onhan valintakoe kaikille sama. Ylioppilastutkinnosta saatavat lähtöpisteet eroavat sen sijaan sen mukaan, mitä kokeita hakijat ovat sisällyttäneet tutkintoonsa ja miten eri kokeiden arvosanoja eri hakukohteissa painotetaan. Yliopiston näkökulmasta olisi luonnollisesti toivottavaa, että yksittäisen hakijan arvosanat ennustaisivat mahdollisimman hyvin hänen todennäköistä menestystään tulevissa opinnoissa. Centre for Educational Assessment /

36 Yliopistoihin hyväksyminen (syksy 2013) Hakemuksia Hakeneet (henkilöt) Kokeisiin osallistuneet Opiskelupaikan vastaanottaneet Hyväksytyt hakeneista Eläinlääketieteellinen % Farmasia % Hammaslääketieteellinen % Humanistinen % Kasvatustieteellinen % Kauppatieteellinen % Kuvataideala % Liikuntatieteellinen % Luonnontieteellinen % Lääketieteellinen % Maatalous-metsätieteellinen % Musiikkiala % Oikeustieteellinen % Psykologia % Sotilasala % Taideteollinen % Teatteri- ja tanssiala % Teknillistieteellinen % Teologinen % Terveystieteet % Yhteiskuntatieteellinen % Yhteensä ,9 % Centre for Educational Assessment /

37 Lähtöpisteiden myöntäminen Aiempien arvosanojen hyvittäminen opiskelijavalinnassa perustuu oletukseen, että ne ilmaisevat hakijan osaamista ja jatko-opintokelpoisuutta muihin hakijoihin verrattuna. Näin onkin sellaisissa kokeissa, joiden kokelasjoukko on suuri tai joista saatavat alkupisteet on korvamerkitty vain kyseisen oppiaineen kokeelle. Tyypillinen tällainen koe on äidinkielen, toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen (A-englanti) koe. Myös matematiikasta myönnettävät alkupisteet on korvamerkitty joillain koulutusaloilla ja useimmilla aloilla pitkän matematiikan kokeesta myönnetään enemmän aloituspisteitä kuin lyhyestä. Centre for Educational Assessment /

38 Lähtöpisteet ovat ongelma silloin, kun pisteitä myönnetään vapaavalintaisesti eri kokeista. Monen hakukohteen kaksi parasta arvosanaa mistä hyvänsä muista kokeista voi kärjistetyimmillään tarkoittaa 3 lukiokurssin terveystiedon vertautumista 13 kurssin pitkän matematiikan kokeeseen ikävimmillään sekä hakijan että hakukohteen tappioksi. Reaaliaineiden tasa-arvoinen kohtelu monessa hakukohteessa suhteessa eroihin kokelaiden osaamisessa osoittaa, että ainereaaliuudistus ei ole kaikin osin lunastanut siihen asetettuja odotuksia. Ei myöskään ole selvä, onko kokeen tutkintoonsa valinnut aina osaavampi kuin sellainen, joka (vain) valitsi toisin. Centre for Educational Assessment /

39 Kaksi esimerkkiä (Kuvioissa on kyseisen kokeen tutkintoonsa valinneiden keskimääräinen menestys muissa kokeessa.) I A B C M E L I A B C M E L Terveystieto Psykologia Biologia Fysiikka Maantiede Historia Kemia Centre for Educational Assessment / Esim. farmasian koulutusohjelmaan pyrkijä saa kemian kokeen korotettujen lähtöpisteiden lisäksi pisteitä terveystiedon, psykologian, biologian tai fysiikan kokeesta (pakollisia kursseja 1, 1, 2 ja 1, syventäviä 2, 4, 3 ja 7). UT:n maantieteen koulutusohjelmaan hakija taas saa kemian arvosanastaan vain kolmanneksen niistä alkupisteistä, joita maantieteen ainereaalin valinnut saa samasta arvosanasta (pakollisia kursseja 1 vs. 2, syventäviä 4 vs. 2)

40 Kevään 2013 haku kahdeksaan yliopistotason koulutusohjelmaan Viisi yliopistoa, hakijaa (puoltoäänten keskiarvo) Äidinkielen arvosanasta saa kaikilla koulutusaloilla korvamerkittyjä lähtöpisteitä, eli se ei joudu vertailluksi muiden kokeiden kanssa. Yliopisto-opintojen kannalta yhtä lailla keskeiset englannin kieli ja matematiikka ovat sen sijaan monessa hakukohteessa vain yksi lähtöpisteiden lähde muiden joukossa hyväksytty hylätty 3 2 Biotiet. Geo- & maant. Historia Kauppat. Oik. tiet Opett.koul. Sos. Tiet. Yht. kuntat

41 Päätelmät Huolimatta siitä, että ylioppilastutkinto kattaa lukion kaikki teoreettiset oppiaineet, se ei tarjoa toivotunlaista pohjaa verrata opiskelijoiden osaamista. Tutkinto kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti kokelaita, joiden opinto-ohjelmaan sisältyy pitkään opiskeltuja muita useamman lukiokurssin oppiaineita. Erityisen vahvana tämä kohdistuu pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian sekä nk. harvinaisten A-kielien lukijoihin. Viesti on väärä, jos yhä useampi alkaa kaihtaa näiden aineiden opiskelua heikon yo-arvosanan pelossa. Miksi lukea hankalia aineita, jos niitä ei aio kirjoittaa? Centre for Educational Assessment /

42 Arvosanojen yhteismitattomuuden vuoksi tutkinto ei tarjoa kolmannen asteen opiskelijavalinnassa tarvittavaa vertailukelpoista tietoa pyrkijöiden tiedoista, taidoista tai osaamispotentiaalista ainakaan, jos vertailu kohdistuu vain arvosanoihin huomioimatta vääristymää, joka seuraa normaalijakaumaan pohjautuvan arvosana-asteikon soveltamisesta eri kokeiden toisistaan selvästi poikkeaviin kokelasjoukkoihin. Kysyäkö mitä sait vai mitä kirjoitit? Centre for Educational Assessment /

43 Erilaisten opiskelijoiden huomioimiseen pyrkinyt valinnaisuuden lisääminen on siis mitä ilmeisimmin johtanut kielteisiin ei-aiottuihin vaikutuksiin sekä yksilö- että järjestelmätasolla. Löytyykö ongelmaan ratkaisua? Pakollisen osuuden laajentaminen oppiaineisiin ja - sisältöihin, jotka kaikkien ylioppilaiden tulisi hallita? Uusi kaikille yhteinen koe, joka toimii normina eri kokeiden arvosanojen yhteismitallistamisessa? Muu mikä?

44 Kiitos! Centre for Educational Assessment / Kupiainen

45 Lähteet Béguin, A. (2000) Robustness of Equating High-Stakes Tests. PhD Thesis. University of Twente. Druk: FEBODRUK B.V., Enschede. Béguin, A., Alberts, R. & Kremers, E. (2008). Normhandhaving bij examens. Retrieved from Bishop, J. (1998). The effect of curriculum-based external exit exam systems on student achievement. Journal of Economic Education 29, Bishop, J.H., Mañe, F. & Bishop, M. (2001). How external exit exams spur achievement. Educational Leadership / September 2001 Howie, S.J., Long, C., Sherman, V. & Venter, E. (2008) The role of IRT in selected examination systems. An Umalusi Research Report, September 2008 / May Huovinen, V. (2009). Ainereaalin vaikutus fysiikanopiskelija-ainekseen. Pro Gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Jürges, H., Schneider, K. & Büchel, F. (2003) The Effect of Central Exit Examinations on Student Achievement: Quasi-Experimental Evidence from TIMSS Germany. CESifo Working Paper No Category 1: Public Finance. May Kupiainen, S. (2011) Students freedom of choice vs. commensurability of results. The case of the Finnish matriculation exam. Paper presented at the ICSEI 24th International Conference for School Effectiveness and Improvement. January , Limassol, Cyprus. Kupiainen, S., Marjanen, J., Vainikainen, M-P. & Hautamäki, J. (2014). Oppimaan oppiminen Vantaan toisena steen oppilaitoksissa keväällä Vantaan kaupungin sivistystoimi ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus. Noah, H. J. and Eckstein, M. A. (Eds.) (1992). Examinations. Comparative and International Studies. Oxford: Pergamon Press. Reardon, S.F., Atteberry, A., Arshan, N., & Kurlander, M. (2009). Effects of the California High School Exit Exam on Student persistence, Achievement, and Graduation. Working paper #: Institute for Research on Education Policy & Practice