Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 47/ Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: merkitsee tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Helsingin hallinto-oikeus Valtuusto hyväksyi Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutoksen. Valtuusto päätti lisäksi, että kaupungintalotontin käytöstä tuodaan valtuuston käsittelyyn eri vaihtoehdot rakennuskustannus- ja käyttötalouslaskelmineen päätöksen lainvoimaistuttua. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaava-alueella sijaitsevan valtuustotalon ja nykyisen kaupungintalon lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyisyyttä parannetaan uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liike- ja julkisrakentamista sekä uudella aukiotilalla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valitti valtuuston päätöksestä ja vaati, että asemakaavan yleisten rakennusten korttelialue Y-1 kaavamääräyksineen ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain MRL 54 :ssä säädettyjä asemakaavan sisältövaatimuksia ja kyseinen kaavamerkintä kaavamääräyksineen tulee sen vuoksi kumota. Hallinto-oikeus hylkäsi ELY-keskuksen valituksen. Hallinto-oikeus totesi päätöksessään muun muassa, että rakennettuun ympäristöön liittyvien erityisten arvojen hävittämiskieltoa koskevan MRL 54 :n 2 momentin sisältövaatimuksen täyttyminen voi edellyttää, että kaavaan otetaan saman lain 57 :n 2 momentissa tarkoitettuja suojelumääräyksiä, joilla muun muassa rakennuksen purkaminen estetään. Tällaisia määräyksiä ei kaavaratkaisuun kaupungintalon ja valtuustotalon osalta sisälly. Määräysten tarpeellisuus ratkaistaan

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 erityisesti rakennusten kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallista arvoa koskevien selvitysten pohjalta. Mainitut rakennukset eivät sisälly valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä RKY 2009 eikä rakennuksilla esitetyn selvityksen mukaan muutoinkaan ole todettu olevan valtakunnallisesti merkittävää arvoa. Hallinto-oikeus katsoo esitetyn selvityksen perusteella, ettei kaupungintaloon tai valtuustotaloon sisälly sellaisia arkkitehtonisia tai rakennustaiteellisia arvoja, jotka edellyttäisivät rakennusten suojelua tai säilyttämistä asemakaavalla siitä huolimatta, että rakennusten säilyneisyys ja kunto sinänsä ovat hyvät. Rakennuksilla asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole muutoinkaan sellaisia MRL 54 :n 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä vaalittavia arvoja, joiden vuoksi rakennukset olisi ehdottomasti suojeltava asemakaavalla. Valtuuston päätös ei ole lainvastainen sillä perusteella, että Y-1-alueen osalta kaavassa ei ole annettu määräyksiä rakennusten säilymisestä tai suojelusta. Asemakaavan muutos täyttää vaatimuksen rakennetun ympäristön vaalimisesta ja siihen liittyvien erityisten arvojen säilyttämisestä. Helsingin hallinto-oikeus Valtuusto hyväksyi Ahertajankulman - Flitarhörnets asemakaavan muutoksen Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuntorakentaminen Tapiolan keskustavyöhykkeen pohjoisosaan Ahertajantien ympäristöön. Nykyiset rakentamattomat toimisto-, opetus- ja liikerakennusten korttelialueet muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Valittajan vaatimus oli, että päätöstä on valituksesta ilmenevillä perusteilla muutettava siten, että myös valittajayhtiön omistama kiinteistö sisällytetään kaavamuutokseen. Valittaja peruutti valituksensa Hallinto-oikeus ratkaisi, että asian käsittely hallinto-oikeudessa raukeaa. Päätökseen ei saa hakea muutosta. Helsingin hallinto-oikeus Yksityishenkilö on hakenut suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä 400 k-m 2 :n suuruisen erillispientalon rakentamiseksi määräalalle Espoon Järvikylään. Kiinteistölle on myönnetty vuonna 1987 rakennuslupa pientalolle, josta on rakennettu vain perustuksia ja osa kellarin seinistä. Alue on suunnittelutarvealuetta ja hanke poikkeaa asuinrakennuksen kokoa koskevasta määräyksestä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö on hylännyt hakemuksen muun muassa ottaen huomioon melua koskeva valtioneuvoston päätöksen, rakennuspaikan maastonmuodot ja melusuojaamisen vaikeuden sekä maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Valituksessa vaadittiin lupapäätöksen kumoamista. Tilalle on myönnetty kaksi kertaa rakennuslupa. Kiinteistö on hankittu vuonna 2010 ulosottoviraston pitämästä huutokaupasta. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, ja kiinteistö sijoittuu yleiskaavan kehitettävälle pientaloalueelle A3, jolle sijoitetaan ensisijaisesti erillispientaloja ja kytkettyjä pientaloja. Kiinteistö sijaitsee rakentamispainealueella, ja on liikennemelualuetta. Espoon eteläosien yleiskaava ei suoraan oikeuta rakennusluvan myöntämiseen. Rauennut rakennuslupa ei sinänsä luo hakijalle oikeutta myönteiseen suunnittelutarveratkaisuun, vaan asia arvioidaan MRL:ssä säädettyjen edellytysten pohjalta. Omaisuuden suoja perusoikeutena ei luo ehdotonta oikeutta kiinteistön rakentamiseen. Hankkeen toteuttamismahdollisuudet tulee selvittää yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella. Uuden asutuksen muodostaminen suunnittelutarveratkaisulla erillään kaavallisesta suunnittelusta, jossa selvitetään yksittäistä lupakohtaista tarkastelua laajemmin alueen lisärakentamisen toteuttamismahdollisuudet, aiheuttaisi MRL 137 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön järjestämiselle. Helsingin hallinto-oikeus Y-Säätiö haki poikkeamispäätöstä kuuden kaksikerroksisen ja 55 asuntoa käsittävän kerros- / luhtitalon, talousrakennuksen ja autokatoksen rakentamiseksi nuorisoasuntojen käyttöön Espoon Kilossa yleisten rakennusten korttelialueelle Y, joka varattu kunnan tarpeisiin. Rakennettava kerrosala yhteensä k-m 2. Poikkeamista on haettu siltä osin, kun kyse on kaavamerkinnästä -k (varattu kunnan tarpeisiin), osa asunnoista, noin 40 % on tavallisia nuorisoasuntoja eikä Y -määräyksen mukaista tuettua asumista, viisi asuinrakennusta ja talousrakennus sijoittuvat rakennusalan ulkopuolelle ja kaavamääräyksessä ohjeistettua melumuuria ei rakenneta. Poikkeamispäätöksestä valitti 29 henkilöä ja yksi asunto-yhtiö. Kaikki vaativat päätöksen kumoamista. Valitusten pääasialliset perusteet olivat kaavan käyttötarkoitus Y-k -tonttina, AP kaavamääräysten noudattaminen, hanke on rakennusjärjestyksen vastainen, virkamiesten toimivallan ylitys, liikenteen lisääntyminen, lisäksi kaupunki on määrättävä korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Hallinto-oikeus jätti tutkimatta päätöksestä ilmenevin perustein useita valituksia. Ne liittyivät kiinteistön omistukseen (sen puuttumiseen), naapuruuteen (ei viereinen tai vastapäätä olevan alueen omistaja / haltija), satunnainen asunnon käyttöön (ei vaikuta hänen oloihinsa huomattavasti).

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Yleishyödyllinen Y -säätiö on useiden kaupunkien ja yhteisöjen perustama. Hallinto-oikeus katsoo, että hankkeessa on siitä huolimatta, että yli puolet asumisesta on tuettua asumista, kyse ensisijaisesti asumisesta eikä toiminnoista, joita asemakaavan mukaan osoitetaan yleisten rakennusten korttelialueelle. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että hankkeen toteuttaa yksityinen taho. Hakemusta on siten tarkasteltava poikkeamisena asemakaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta. Kun otetaan huomioon voimassa oleva yleiskaava ja se, että hanke toteutetaan olemassa olevan asuinalueen viereen, rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle ja hankkeeseen on siten voitu myöntää poikkeamislupa. Valituksissa esitetyt perustelut asumisen mahdollisista häiriöistä eivät ole sellaisia MRL:ssä tarkoitettuja seikkoja, joiden nojalla poikkeamista koskeva päätös voisi olla lainvastainen. Rakentaminen ei johda vaikutuksiltaan MRL 172 :n 2 mom:ssa tarkoitettuun merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Melun osalta hankkeessa esitetty sijoittelu ja rakennusmassoittelu suojaavat ulko-oleskelualueita melulta. Rakennusalasta poikkeamiselle on olemassa erityinen syy (MRL mom.), koska hakemukseen suostuminen ei aiheuta MRL 172 :n 1 mom:ssa tarkoitettua haittaa ja hakemuksen hyväksymiseen on ollut oikeudelliset edellytykset, kaupunkisuunnittelupäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa. Helsingin hallinto-oikeus Kaupunginhallitus hyväksyi Klovinportti - Klovisporten asemakaavan muutoksen. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa toimistorakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. AK -kortteliin on osoitettu k-m2 rakennusoikeutta kahdelle asuinkerrostalolle. Noin 0,8 ha:n alue sijaitsee Mankkaalla noin 200 metrin etäisyydellä Turunväylästä, sen eteläpuolella Nihtisillan tuntumassa. Valittaja Mankkaa -seura ry esittää, että kaavapäätös on kumottava. Alkuperäinen kaava, jossa alue on osoitettu toimistorakentamiseen, on pidettävä voimassa. Kaavaluonnos ei vastaa MRL:n vaatimusta hyvästä elinympäristöstä eikä vaatimusta turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomisesta. Tontti on yleiskaavassa esitetty työpaikka - alueeksi. Tontti on meluisassa paikassa. Alueella on terveyttä haittaavia hiukkaspäästöjä. Hallinto-oikeus toteaa, että Espoon eteläosien yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen aluevarausyleiskaava. Yleiskaavan mukaan aluevarausten tarkoituksena on osoittaa kunkin alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Alueen työpaikkaomavaraisuus on korkea. Edellä kerrottu huomioiden ja asemakaavan tavoite asuntorakentamisen sijoittumisesta asuntoalueen

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 viereen ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle yleiskaava on ollut MRL 42 :n 1 momentissa ja 54 :n 1 momentissa edellytetyllä tavalla riittävästi ohjeena asemakaavalle. Rakennukset sijoittuvat ainakin osittain melualueelle. Rakennusten äänieristämistä liikennemelua vastaan sekä parvekkeiden ja muiden oleskelutilojen sijoittamista ja rakennetta koskevilla kaavamääräyksillä on luotu edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Kaavassa on myös sisäilman laatuun vaikuttava kaavamääräys. Kaavapäätöksen lainmukaisuus ei edellytä, että kaavamuutosalueen rakentamistehokkuus olisi sama tai alempi kuin alueen voimassa olevassa asemakaavassa tai sen eteläpuolisella pientaloalueella. Asemakaavan muutos ei ole esitetyillä perusteilla MRL 54 :n sisältövaatimusten vastainen. Kaupunginhallituksen päätöstä ei ole syytä kumota. Korkein hallinto-oikeus Valittajan tuli toimittaa valituslupahakemuksensa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30. päivänä päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta ja ennen viraston aukioloajan päättymistä klo Muutoksenhaku oli tapahtunut s-postilla määräpäivänä klo Valitus oli jätettävä tutkimatta (MRL mom., hallintolainkäyttölaki 22, 26 1 mom., ja 51 2 mom.) Valitus koski Tapiolan keskusta koskevaa asemakaavan muutosta, jonka valtuusto hyväksyi , jossa mahdollistettiin asuntojen rakentaminen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttaminen liiketiloiksi, liityntäbussiterminaalin toiminta sekä liikekeskuksen lisärakentaminen Tapiolan keskukseen (1b -vaiheen osalta).

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6