Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM HKO Terho Arja E 176/2010 vp. Eduskunta Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM HKO Terho Arja E 176/2010 vp Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Sähköisen hallinnon kehittäminen U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2010/1876, EU/2010/1869 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys luonnoksesta neuvoston päätelmiksi Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmasta ja kahdesta sähköisen hallinnon kehittämisen tiedonannosta. Osastopäällikkö Silja Hiironniemi Neuvotteleva virkamies Arja Terho LIITTEET Luonnos neuvoston päätelmiksi Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmasta , kaksi komission tiedonantoa: Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma ja Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus, perusmuistio

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi tietoyhteiskunta LVM, TEM EUE, MMM, OKM, OM, SM, STM, TH, UM, VM, VNEUS, YM

3 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM HKO Terho Arja Asia Sähköisen hallinnon kehittäminen Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2010/1876 EU/2010/1869 U-tunnus / E-tunnus: - Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto käsittelee luonnosta päätelmiksi Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmasta Päätelmiä on valmisteltu neuvoston tele- ja tietoyhteiskuntatyöryhmässä. Neuvoston päätelmien luonnoksessa viitataan kahteen komission julkaisemaan tiedonantoon: Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma : tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa ja tiedonannon Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus COM(2010) 743, SEC(2010) 1539, COM(2010) 744, 5952/11 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): -

4 Suomen kanta/ohje: 2(7) VM, Arja Terho, p , Yrjö Benson, p , Markus Rahkola, p , Jukka Uusitalo, p Luonnos neuvoston päätelmiksi Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmasta Suomi kannattaa luonnosta neuvoston päätelmiksi Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmasta Päätelmissä keskeisiksi kehittämiskohteiksi nimetyt kansalaisen tarpeista lähtevät, turvalliset montaa kanavaa pitkin tarjottavat ja tehokkaat hallinnon sähköiset palvelut, hallinnon avoimuuden edistäminen hallinnon tietovarantoja avaamalla ja kansalaisten tietosuojaa kunnioittaen sekä sähköisten palvelujen käytön edistäminen ovat jo nykyisellään kansallisesti tärkeitä kehittämiskohteita Suomessa. Suomi kannattaa rajat ylittävien palvelujen toteuttamista kansalaisten ja yritysten liikkuvuuden edistämiseksi niin, että palveluihin on määritelty yhteentoimivat rajapinnat. Tällöin palvelut toimivat rajat ylittävästi, mutta voivat edelleen olla kansallisella tasolla toteutettuja. Rajat ylittävien palveluiden edellytysten luomiseksi Suomi kannattaa päätelmissä esitetyn mukaisesti yhteisen lainsäädäntökehyksen luomista kansalaisten rajat ylittävään sähköiseen tunnistamiseen. Valmisteltavan lainsäädäntökehyksen tulee mahdollistaa kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjen tunnistamismenetelmien käyttö rajat ylittävissä ratkaisuissa. Päätelmissä on esitetty kansallisten yhteentoimivuuden strategioiden ja periaatteiden sovittamista Euroopan yhteentoimivuusstrategiaan (EIS) ja eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin (EIF). Suomi kannattaa tätä linjausta ja on jo huomioinut Euroopan yhteentoimivuusstrategian ja periaatteet eduskunnan hyväksymässä laissa julkisen tietohallinnon ohjauksesta. Suomi on ollut mukana valmistelemassa Euroopan yhteentoimivuusstrategiaa ja eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita. Suomi kannattaa päätelmissä esitettyä Euroopan yhteentoimivuusstrategian ja eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden sovittamista myös komission toimintaan ja komission tehtävää tulevan EU lainsäädännön ICT- vaikutusten arvioinnissa niin, että eri toimialojen lainsäädännöllinen yhteentoimivuus on varmistettu jo EU- lainsäädännön tasolla. Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma : Rajat ylittävät, asiakaslähtöiset palvelut Suomen kanta on, että toimintasuunnitelman tavoite yrittäjien ja kansalaisten rajat ylittävien keskeisten palveluiden toteuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä on erittäin kannatettava tavoite ja tätä tulee edistää kansallisilla sekä EU- laajuisilla ratkaisuilla. Toimintasuunnitelman aikataulu on kireä, mikä asettaa haasteita rajojen yli yhteentoimivien ja käyttäjälähtöisten palveluiden tuottamiselle. Suomessa on sähköisen hallinnon kansallinen toteutus parhaillaan käynnissä Sähköinen asiointi ja demokratian edistäminen -ohjelman (SADe) myötä. SADe-ohjelman tavoite vastaa toimintasuunnitelman tavoitetta kansallisella tasolla. Toimintasuunnitelman kohdassa esitetty toimenpide, jonka mukaan jäsenvaltiot tarjoavat kansalaisille vuoteen 2015 rajat ylittäviä ja yhteentoimivia sähköisen jakelun palveluja niin, että he voivat opiskella, työskennellä, oleskella, käyttää terveyspalveluja

5 3(7) viettää eläkepäiviään missä tahansa Euroopan unionissa. Toimintasuunnitelmaa tulee vielä pyrkiä konkretisoimaan yhteisissä ohjelmissa : mitkä palvelut tulisi olla rajat ylittäviä ja millä yhteisillä hankkeilla tai toimenpiteillä asetetut tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Työtä rajat ylittävien palveluiden toteuttamiseksi tehdään EU:ssa eri foorumeilla, esimerkiksi terveydenhuollon osalta direktiivi rajat ylittävästä terveydenhuollosta pitää sisällään myös rajat ylittävät sähköiset palvelut. Tunnistaminen Suomen kanta on, että rajat ylittävissä ratkaisuissa, kuten kansalaisten tunnistamiseen liittyvässä STORK- hankkeessa, jossa Suomi on mukana, kansalliset ratkaisut on otettava osaksi rajat ylittäviä palveluita, mikäli ne ovat saavutettavissa avointen rajapintojen kautta. Suomi korostaa avointen rajapintojen ja standardien käyttöä palveluiden rajat ylittävän yhteentoimivuuden kehittämisessä. Yhteentoimivat rajapinnat Kansalliset, organisatoriset ja palveluiden rajat ylittävät toteutukset vaativat merkittävää yhteentoimivuuden edistämistä kaikilla tasoilla. Toimintasuunnitelman toteutuksessa tulee nojautua ensisijaisesti palveluiden ja hallinnon kansallisiin ratkaisuihin niin, että rajat ylittävät palvelut käyttävät yhdessä määriteltyjä rajapintoja. Rajat ylittävien ratkaisujen tulee sallia kansalliset ratkaisut erityispiirteineen, mutta rajapinta, erityisesti tiedon semanttinen (sisällöllinen) yhteentoimivuus, on oltava riittävän täsmällisesti määritelty. Toimintasuunnitelmalla on mahdollista edistää konkreettisia, rajat ylittävien sähköisten palveluiden toteutusta, mutta samalla on merkittävästi edistettävä myös toimintaprosessien ja lainsäädännnön yhteentoimivuutta. Palveluiden sähköistämisessä tulee ottaa huomioon palveluprosessin laajempi uudelleen organisointi. Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttö Suomi kannattaa julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytön edistämistä esitetyin toimenpitein. Kansallisella tasolla asiaa edistetään vahvasti mm tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti (Vnpp julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä). Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus EIS ja EIF muodostavat hyvän periaatteellisen pohjan yhteentoimivuuden kehittämiselle jäsenvaltioiden välillä. EIS:n ja EIF:n sisältämät periaatteet ovat sovellettavissa myös kansallisella tasolla yhteentoimivuuden kehittämisessä. Valtiovarainministeriössä valmistellaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria, jonka yhtenä merkittävänä tavoitteena on parantaa Suomen julkisen hallinnon keskinäistä yhteentoimivuutta. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin sisältämät arkkitehtuuriperiaatteet noudattavat EIF:n sisältämiä periaatteita. On hyödyllistä ajatella yhteentoimivuutta EIF:n mukaisesti eri tasoilla: Alin taso on tekninen yhteentoimivuus. Sen päällä on semanttinen (tietosisältöjen) yhteentoimivuus, jonka jälkeen tulee organisaatiotason yhteentoimivuus (prosessit). Seuraavana on lainsäädännöllinen yhteentoimivuus ja kaikkein ylimpänä tasona on poliittinen konteksti, yhteisymmärrys ja tuki yhteentoimivuudelle. Tämä antaa riittävän laajan näkökulman yhteentoimivuuteen. Pelkkä tekninen tai semanttinen yhteentoimivuus ei lopulta riitä, vaan yhteentoimivuutta on oltava kaikilla edellä mainituilla tasoilla.

6 Pääasiallinen sisältö: 4(7) Yhteentoimivuuden toteutuksessa tulee välttää sellaisia jäsenmaita velvoittavia yhteisiä ratkaisuja, jotka edellyttävät tietyn teknologian käyttöä. Ratkaisujen tulee perustua yhteisesti sovittujen ja määriteltyjen rajapintojen käyttöön ottamatta kantaa siihen, millä tekniikalla rajapintojen takana olevat ratkaisut toteutetaan. Alakohtaisia ratkaisuja EU:ssa suunniteltaessa tulee huomioida kokonaisuus, eli ottaa huomioon muilla aloilla jo olevat tai kehitteillä olevat ratkaisut. Ei ole suotavaa, että eri aloilla yhteentoimivuuden ratkaisut ilman perusteltua syytä poikkeavat täysin toisistaan. Luonnos neuvoston päätelmiksi Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmasta Neuvoston päätelmät tukevat Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman toimeenpanoa. Sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma täydentää Euroopan digitaalistrategiaa tavoitteena sähköisen hallinnon palveluiden kehittäminen uuden sukupolven avoimiksi, joustaviksi ja saumattomiksi palveluiksi paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Tavoitteena on julkisen hallinnon entistä tehokkaampi toimintamalli sekä kansalaisten että yritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen. Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma : tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma on komission ehdotus toimintasuunnitelmaksi, jolla pyritään toteuttamaan sähköisen hallinnon viidennessä ministerikonferenssissa Malmössä annettua julistusta: Visio vuoteen 2015 mennessä on, että eurooppalaiset julkishallinnot toimivat tunnustetusti avoimesti, joustavasti ja yhteistyökykyisesti suhteissaan kansalaisiin ja yrityksiin. Sähköisen hallinnon avulla ne lisäävät tehokkuuttaan ja tuloksellisuuttaan ja parantavat jatkuvasti julkisia palveluja tavalla, joka vastaa käyttäjien erilaisiin tarpeisiin ja tuottaa mahdollisimman suurta yhteiskunnallista arvoa tukien näin Euroopan siirtymistä johtavaksi osaamispohjaiseksi taloudeksi. Osana komission laajuisia pyrkimyksiä edistää Eurooppa strategian mukaisesti älykästä, kestävää ja osallistavaa taloutta Euroopan unionissa toimintasuunnitelmalla tuettaan Euroopan Digitaalistrategian kahta keskeistä tavoitetta: - Vuoteen 2015 mennessä verkossa on saatavilla joukko keskeisiä rajat ylittäviä palveluja, joiden avulla yrittäjät voivat perustaa yrityksen ja toimia yrittäjänä kaikkialla Euroopassa alkuperäpaikasta riippumatta ja kansalaiset opiskella, työskennellä, asua ja viettää eläkepäiviään missä tahansa Euroopan unionin alueella. - Vuoteen 2015 mennessä puolet EU:n kansalaisista on käyttänyt sähköisen hallinnon palveluja. Toimintasuunnitelman toteutuksessa keskeisellä sijalla ovat kansalliset hallinnot. Euroopan komission päävastuualueena on parantaa edellytyksiä rajat ylittäville palveluille.

7 5(7) Toimintasuunnitelman prioriteetit ja toimet on jaettu neljään osa-alueeseen: käyttäjien valtaistaminen, sisämarkkinat, viranomaisten ja hallintojen tehokkuus ja tuloksellisuus sekä sähköisen hallinnon kehittymisen edellytykset. Käyttäjien valtaistamisen osa-alue sisältää komission toimenpiteitä jäsenmaiden tukemiseksi käyttäjän tarpeista lähtevien palvelujen toteuttamiseksi yhteistyössä kansalaisten kanssa, julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytön edistämiseksi ja hallinnon läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä kansalaisten ja yritysten politiikan laadintaan osallistamiseksi. Sisämarkkinat osa-alue sisältää komission ja jäsenvaltioiden toimenpiteitä yritysten saumattomien palvelujen luomiseksi sekä rajat ylittävien palvelujen määrittelyksi ja toteuttamiseksi. Viranomaisten ja hallintojen tehokkuus ja tuloksellisuus osa-alue sisältää komission toimenpiteitä sähköisen hallinnon edistämisen ja hallinnon hiilijalanjäljen pienentämisen tukemiseksi jäsenmaissa ja komissiossa. Sähköisen hallinnon kehittymisen edellytykset osa-alue sisältää komission ja jäsenvaltioiden toimenpiteitä yhteentoimivuuden edistämiseksi ja rajat ylittävän tunnistamisratkaisun käyttöönottoon sekä innovatiiviseen sähköiseen hallintoon. Komissio perustaa toimintasuunnitelman ohjaamista varten jäsenvaltioiden edustajista koostuvan korkean tason asiantuntijaryhmän. Jäsenvaltiot raportoivat komissiolle Malmön julistuksen poliittisten prioriteettien saavuttamisesta. Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus Komission tiedonannossa "Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus" esitellään eurooppalaisia julkisia palveluja silmällä pitäen kaksi digitaalistrategian keskeistä osaa, Euroopan yhteentoimivuusstrategia (EIS) ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF). Yhdessä ne lisäävät julkishallintojen yhteentoimivuutta antamalla strategiset ja periaatteelliset linjaukset yhteentoimivuuden kehittämiselle Euroopan Unionin jäsenvaltioiden välillä. Euroopan yhteentoimivuusstrategiassa esitetään yhteiseen visioon perustuva yhtenäinen lähestymistapa yhteentoimivuuteen. EIS:ssa annetaan suuntaviivoja ja asetetaan eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamiseen tähtäävien toimien painopisteet eurooppalaisten julkishallintojen välisen vuorovaikutuksen, tiedonvaihdon ja yhteistyön parantamiseksi maiden ja alojen rajojen yli. EIF sisältää eurooppalaisille julkishallinnoille tarkoitettuja ohjeita, jotka koskevat eurooppalaisten julkisten palvelujen määrittelyä, suunnittelua ja toteutusta. EIF:ssä esitetään käsitteellinen malli eurooppalaisten julkisten palveluiden kehittämiseen. Niiden kehittäminen esitetään koottavaksi rakenneosista, palvelukomponenteista, jotka liitetään yhteen. Siten edistetään tiedon, käsitteiden, toimintamallien, ratkaisujen ja määritysten uudelleenkäyttöä jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla. Malmössä 18. marraskuuta 2009 hyväksytyssä sähköistä hallintoa koskevassa ministerijulistuksessa jäsenvaltiot sopivat mukauttavansa kansalliset yhteentoimivuusperiaatteensa soveltuvin osin eurooppalaisiin periaatteisiin vuoteen 2013 mennessä. Siitä syystä komissio kehottaa jäsenvaltioita nyt mukauttamaan kansalliset

8 yhteentoimivuusstrategiansa EIS:ään ja kansalliset yhteentoimivuusperiaatteensa EIF:ään. 6(7) Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: EU:n digitaalistrategian seurarantaryhmä kirjallisena menettelynä Suuri valiokunta Käsittely Euroopan parlamentissa: - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Tavoitteena euroooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta. Laissa viitataan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin ja yhteentoimivuuden kuvauksiin. Euroopan yhteentoimivuustrategia (EIS) ja periaatteet (EIF) ja niistä johdettavat tarkemmat kansalliset periaatteet ja linjaukset ovat osa edellä mainittua kokonaisarkkitehtuuria ja yhteentoimivuuden kuvauksia. Lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa toimiviin maakunnan, valtion ja kunnallisiin viranomaisiin. Sähköisen hallinnon toimintaohjelma ja eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuuden huomioiminen eivät sinänsä aiheuta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, koska niiden sisältämät periaatteet ovat linjassa sen kanssa, miten julkisen hallinnon palveluita jo kehitetään ja yhteentoimivuutta suunnitellaan ja tullaan suunnittelemaan Suomessa. Eurooppalaisten yhteentoimivuuden periaatteiden huomioon ottaminen toteutettaessa julkisia palveluja, joista saattaa tulevaisuudessa tulla osa eurooppalaisia julkisia palveluja, voidaan nähdä näkökulman laajentamisena eikä niinkään ylimääräisenä tai poikkeavana työnä. Rajat ylittävien palveluiden mahdollisia kustannuksia Suomelle on mahdollista arvioida vasta kun on päätetty, millä alueille rajat ylittäviä palveluita rakennetaan ja millä teknisillä ratkaisuilla ne toteutetaan. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: -

9 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi

10 FI FI FI

11 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2010) 743 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma : tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa SEK(2010) 1539 lopullinen FI FI

12 KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma : tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa Euroopan digitaalistrategiassa 1 sähköinen hallinto sijoittuu kattavaan toimenpidekokonaisuutteen, jolla pyritään hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikan tarjoamat edut eri puolilla Eurooppaa. Julkisen sektorin hyvin tiukassa resurssitilanteessa tieto- ja viestintätekniikka voi auttaa sitä luomaan innovatiivisia tapoja tarjota palveluja kansalaisille, saavuttaa tehokkuushyötyjä ja alentaa kustannuksia. Euroopan sähköisen hallinnon ensimmäisen toimintasuunnitelman 2 puitteissa hallinnot kaikista jäsenvaltioista vaihtoivat keskenään tietoa hyviksi todetuista toimintamalleista. Suunnitelman myötä käynnistettiin joukko mittavia pilottihankkeita, joissa kehitetään käytännön ratkaisuja rajat ylittävien sähköisen hallinnon palvelujen käyttöönottoa varten 3. Vuonna 2002 perustettu alan asiantuntijoiden verkkoyhteisö 4 on toiminut keskipisteenä sen osallistujan keskusteluille mahdollisuuksista innovatiivisiin ratkaisuihin esimerkiksi sähköisen hallinnon, terveyspalvelujen ja osallisuuden aloilla. Edistystä on saavutettu myös julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytössä, 5 ja julkisia hankintoja varten on luotu sähköinen järjestelmä, jonka kautta eurooppalaiset yritykset voivat tarjota palvelujaan myös muiden kuin kotimaansa viranomaisille 6. Syntymässä on EU:n laajuisia sähköisiä henkilöllisyysjärjestelmiä, joilla kansalaiset voivat käyttää verkon viranomaispalveluja eri puolilla EU:ta 7. Uudet innovatiiviset teknologiat, kuten sosiaalinen media, ovat kasvattaneet kansalaisten odotuksia kaikenlaisten verkkopalvelujen vasteen laadun suhteen. Maiden rajat ylittäviä sähköisen hallinnon palveluja on kuitenkin vielä vähän, ja silloin kun niitä on tarjolla, enemmistö EU:n kansalaisista ei ole kovin halukkaita niitä käyttämään 8. On selvästi tarpeen siirtyä avoimempaan verkkopalvelujen suunnittelu-, tuotanto- ja tarjontamalliin, jossa hyödynnetään kansalaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välisten yhteistyömuotojen tarjoamat mahdollisuudet. Yhdistelemällä uusia teknologioita, avoimia teknisiä spesifikaatioita, innovatiivisia arkkitehtuureja ja julkisen sektorin tiedon saatavuutta voidaan kansalaisille tuottaa nykyistä parempaa lisäarvoa entistä pienemmin resurssein KOM(2010) 245. Sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2006, KOM(2006) 173, , CIP ICT PSP: Direktiivi 2003/98/EY julkisten sektorin tiedon uudelleenkäytöstä, , EUVL L 345, , s Raportti EU:n digitaalisesta kilpailukyvystä 2010, s. 88. Ks. FI 2 FI

13 Näistä syistä komissio ehdottaa toista sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään toteuttamaan sähköisen hallinnon viidennessä ministerikonferenssissa Malmössä annetun julistuksen ( Malmön julistus 9 ) kunnianhimoinen visio, joka sai myös elinkeinoelämän 10 ja kansalaispaneelin 11 tuen. Vision tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on, että eurooppalaiset julkishallinnot toimivat tunnustetusti avoimesti, joustavasti ja yhteistyökykyisesti suhteissaan kansalaisiin ja yrityksiin. Sähköisen hallinnon avulla ne lisäävät tehokkuuttaan ja tuloksellisuuttaan ja parantavat jatkuvasti julkisia palveluja tavalla, joka vastaa käyttäjien erilaisiin tarpeisiin ja tuottaa mahdollisimman suurta yhteiskunnallista arvoa tukien näin Euroopan siirtymistä johtavaksi osaamispohjaiseksi taloudeksi. Malmön julistuksessa määritellään Euroopan kaikille julkishallinnoille neljä prioriteettia tuleviksi viideksi vuodeksi: Kansalaisia ja yrityksiä valtaistetaan sähköisen hallinnon palveluilla, jotka on suunniteltu käyttäjätarpeiden perusteella ja kehitetty yhteistyössä kolmansien osapuolten kanssa, sekä julkisen tiedon paremmalla saatavuudella, läpinäkyvyyden parantumisella ja tarjoamalla sidosryhmille toimivia tapoja osallistua politiikan laadintaprosessiin. Liikkuvuutta yhtenäismarkkinoilla helpotetaan saumattomilla sähköisen hallinnon palveluilla, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen ja toimintaan sekä opiskeluun, työskentelyyn, oleskeluun ja eläköitymiseen missä tahansa Euroopan unionissa. Tehokkuus ja tuloksellisuus mahdollistetaan pyrkimällä jatkuvasti sähköisen hallinnon avulla keventämään hallinnollista taakkaa, parantamaan organisatorisia prosesseja ja edistämään kestävää vähähiilistä taloutta. Poliittisten prioriteettien toteutus mahdollistetaan toteuttamalla tarvittavat keskeiset puitteet ja luomalla tarvittavat oikeudelliset ja tekniset edellytykset. Valtioiden on pystyttävä tuottamaan parempia julkisia palveluja pienemmin resurssein. Kaikki edellä luetellut poliittiset prioriteetit tukevat tätä tavoitetta ja tarjoavat uusia ja parempia tapoja yhteydenpitoon kansalaisten kanssa. Innovatiiviset ratkaisut, kuten palvelusuuntautuneet arkkitehtuurit ja ns. pilvipalvelut, yhdessä yhteiskäyttöä, jälleenkäyttöä ja yhteentoimivuutta tukevien avoimempien teknisten spesifikaatioiden kanssa lisäävät tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksia toimia keskeisenä tekijänä julkisen sektorin tehokkuuspyrkimyksissä Vuoteen 2015 mennessä tavoitteena on, että eurooppalaiset julkishallinnot toimivat tunnustetusti avoimesti, joustavasti ja yhteistyökykyisesti suhteissaan kansalaisiin ja yrityksiin. Sähköisen hallinnon avulla ne lisäävät tehokkuuttaan ja tuloksellisuuttaan ja parantavat jatkuvasti julkisia palveluja tavalla, joka vastaa käyttäjien erilaisiin tarpeisiin ja tuottaa mahdollisimman suurta yhteiskunnallista arvoa tukien näin Euroopan siirtymistä johtavaksi osaamispohjaiseksi taloudeksi. Ks. Tämä asiakohta määritellään Euroopan digitaalistrategiassa ja se rakentuu kahden vuoden välein järjestetyille aiemmille ministerikokouksille (Bryssel 2001, Como 2003, Manchester 2005 ja Lissabon 2007). Ks. Kokonaisuuteen kuuluu sitoumus myös jäsenehdokas- ja EFTA-mailta. DigitalEurope-ryhmän julistus, ks. Open declaration on public services 2.0, FI 3 FI

14 Osana koko komission laajuisia pyrkimyksiä edistää Eurooppa strategian 12 mukaisesti älykästä, kestävää ja osallistavaa taloutta Euroopan unionissa tällä toimintasuunnitelmalla tuetaan Euroopan digitaalistrategian kahta keskeistä tavoitetta: Vuoteen 2015 mennessä verkossa on saatavilla joukko keskeisiä rajat ylittäviä palveluja, joiden avulla yrittäjät voivat perustaa yrityksen ja toimia yrittäjänä kaikkialla Euroopassa alkuperäpaikasta riippumatta ja kansalaiset opiskella, työskennellä, asua ja viettää eläkepäiviään missä tahansa Euroopan unionin alueella. Vuoteen 2015 mennessä puolet EU:n kansalaisista on käyttänyt sähköisen hallinnon palveluja. Koska sähköisen hallinnon palvelut ovat erittäin tärkeitä myös yrityksille, tällä toimintasuunnitelmalla pyritään lisäksi siihen, että vuoteen 2015 mennessä 80 prosenttia yrityksistä on käyttänyt viranomaisten verkkopalveluja. 1. TOIMINTASUUNNITELMAN LAAJUUS Tässä toimintasuunnitelmassa pyritään siihen, että kansalliset ja EU-tason poliittiset toimintavälineet täydentäisivät toisiaan mahdollisimman hyvin. Sillä tuetaan siirtymistä nykyisestä sähköisestä hallinnosta avointen, joustavien, yhteistoiminnallisten, saumattomien sekä kansalaisia ja yrityksiä valtaistavien palvelujen uuteen sukupolveen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla. Sähköistä hallintoa koskevan eurooppalaisen yhteistyön tukemiselle on vankat poliittiset ja taloudelliset perusteet. Yhteinen toiminta asiassa voi auttaa pääsemään nykyisestä talouskriisistä, kun julkiset voimavarat voidaan käyttää tehokkaammin ja julkisia menoja saadaan pienennettyä. Sähköisen hallinnon palveluja voidaan kehittää taloudellisemmin koordinoimalla ja kokoamalla yhteen julkisen ja yksityisen sektorin resursseja. Koska toimintasuunnitelman toteutuksessa keskeisellä sijalla ovat kansalliset hallinnot, Euroopan komission päävastuualueena on parantaa edellytyksiä rajat ylittäville palveluille, joita tarjotaan kansalaisille ja yrityksille näiden kotimaasta riippumatta. Tähän kuuluu muun muassa yhteentoimivuuden, sähköisten allekirjoitusten ja sähköisen tunnistautumisen kehittäminen. Tällaiset palvelut vahvistavat sisämarkkinoita ja täydentävät EUlainsäädäntöä 13 ja sen vaikuttavuutta useilla aloilla, joilla tieto- ja viestintätekniikka voi parantaa palvelutuotantoa. Näin on esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, oikeusasioissa, terveydenhuollossa, ympäristöalalla, liikkuvuuskysymyksissä ja sosiaaliturvassa. Myös kansalaisaloitteita 14 voidaan tukea tieto- ja viestintätekniikan keinoin. Komissio pyrkii johtamaan kehitystä omalla esimerkillään KOM(2010) Tällaista EU-lainsäädäntöä ovat muun muassa seuraavat: palveludirektiivi (2006/123/EY), sähköisiä allekirjoituksia koskeva direktiivi (1999/93/EY), hankintadirektiivit (2004/17/EY ja 2004/18/EY), tietosuojadirektiivi (95/46/EY), direktiivi julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä (2003/98/EY), Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri (INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY) sekä ympäristötiedon julkista saatavuutta koskeva direktiivi (2003/4/EY). Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artikla. FI 4 FI

15 2. PRIORITEETIT JA TOIMET Seuraavassa ehdotetaan aikatauluineen erilaisia toimia, jotka liittyvät määriteltyihin neljään poliittiseen prioriteettiin. Toimet voidaan jakaa kolmeen ryhmään toimijoiden ja perussopimuksessa määritellyn toimivallan perusteella: Silloin kun jäsenvaltiot ovat vetovastuussa ja toimivat omien resurssiensa varassa, komissio avustaa toimintaa tuki- ja koordinointitoimilla. Ehdotetuissa toimissa keskitytään tavoitteiden asettamiseen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa sekä siihen, miten tavoitteet voidaan saavuttaa. Tätä varten esimerkiksi vaihdetaan tietoa hyviksi todetuista toimintamalleista, tehdään selvityksiä ja suoritetaan vertailuanalyysejä. Silloin kun komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä kehittämään, ottamaan käyttöön tai parantamaan rajat ylittäviä palveluja, komissio ottaa vetovastuun toimissa, joissa käytetään yhteisiä resursseja, ja jäsenvaltiot kantavat lopullisen vastuun omilla resursseillaan toteutettavien toimien loppuun viemisestä. Ehdotettaviin toimiin kuuluu muun muassa tutkimusta ja kehitystä, pilottihankkeita, jäsenvaltioiden yhteistä palvelukehitystä ja tietämyksen siirtoa markkinoille. Silloin kun komissio voi luoda mahdollistavia edellytyksiä, ehdotettavissa toimissa muun muassa laaditaan lainsäädäntöä, asetetaan standardeja, muotoillaan yhteisiä puitteita, toteutetaan yleiskäyttöisiä välineitä, tuotetaan (uudelleen käytettävissä olevia) teknisiä rakenneosia ja turvataan yhteentoimivuutta Käyttäjien valtaistaminen Valtaistamisella tarkoitetaan pyrkimystä lisätä kansalaisten sekä yritysten ja muiden organisaatioiden valmiuksia toimia yhteiskunnassa aktiivisesti käyttämällä uusia teknologian tarjoamia välineitä. Julkisia palveluja voidaan tehostaa ja käyttäjätyytyväisyyttä lisätä, kun palvelut saadaan vastaamaan paremmin käyttäjien odotuksia ja ne suunnitellaan käyttäjien tarpeiden pohjalta ja, jos mahdollista, yhteistyössä heidän kanssaan. Valtaistaminen edellyttää myös, että julkinen sektori tuo julkisen tiedon helposti saataville, lisää läpinäkyvyyttä ja luo kansalaisille ja yrityksille todellisia mahdollisuuksia osallistua politiikan laadintaan Käyttäjien tarpeista lähtevät palvelut ja osallistavat palvelut Tuloksellisen sähköisen hallinnon lisääminen tarkoittaa, että palvelut suunnitellaan käyttäjien tarpeiden pohjalta ja ne tarjoavat joustavia ja personoituja tapoja viestiä ja asioida julkishallinnon kanssa: esimerkiksi hankkia tietoa tukien ja etuisuuksien myöntämisestä, kirjautua kouluihin ja yliopistoihin, pyytää ja vastaanottaa väestörekisteriotteita, jättää veroilmoitus jne. Palvelujen käytettävyyttä ja saatavuutta voitaisiin parantaa myös tarjoamalla niitä useampien kanavien kautta (esimerkiksi internet, televisio, puhelin, matkaviestimet ja mahdollisuuksien mukaan erilaiset välityspalvelut) Komissio tukee jäsenvaltioita käyttäjälähtöisten sähköisen hallinnon palvelujen kehittämisessä sekä osallistavuuden ja esteettömyyden varmistamisessa sopimalla jäsenvaltioiden kanssa yhteisistä tavoitteista ja arviointiperusteista, järjestämällä käyttöönoton edistämiseksi mahdollisuuksia levittää FI 5 FI

16 kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason asiantuntemusta, tukemalla demonstrointihankkeiden avulla toimivia ja käytännöllisiä esteettömyysratkaisuja, jotka vastaavat soveltuvia eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardeja, jos sellaisia on Jäsenvaltiot luovat personoituja verkkopalveluja, joissa on esimerkiksi mahdollisuus seurata asiointitapahtuman etenemistä hallinnossa Palvelujen yhteistuotanto Sosiaaliseen verkostoitumiseen ja yhteistoiminnallisuuteen perustuvat välineet (esim. Web 2.0 -teknologia) antavat käyttäjille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti julkisten palvelujen suunnitteluun ja tuotantoon. Olemassa on jo pieni mutta kasvava määrä kansalaisten tarpeisiin kohdennettuja palveluja, jotka ovat usein kansalaisjärjestöjen kehittämiä ja perustuvat yksityisen ja julkisen sektorin toimivaan yhteistyöhön 15. On kuitenkin vielä selvitettävä, mitkä ovat kaikkein sopivimpia välineitä ja miten niitä voitaisiin parhaiten käyttää yritysten, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten saamiseksi mukaan toimintaan. Aluksi on suoritettava analyysi tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvista yhteistuotantotekniikoista sekä niiden kustannustehokkuudesta ja kyvystä tuottaa laadukkaita ja luotettavia julkisia palveluja. Kun nämä asiat ovat selvillä, olisi pyrittävä saamaan kolmansia osapuolia mukaan palvelujen kehittämiseen Komissio arvioi ensiksi selvityksen pohjalta, miten käyttäjät saataisiin aktiivisesti mukaan sähköisen hallinnon palvelujen suunnitteluun ja tuotantoon, ja kehittää edelleen jäsenvaltioiden kanssa jäsenvaltioille suunnattuja suosituksia/ohjeistoja Komissio helpottaa tiedon ja kokemusten vaihtoa sidosryhmien välillä ja sopii jäsenvaltioiden kanssa yhteisistä tavoitteista yhteistoiminnallisten palvelujen käyttöönotolle Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttö Julkinen sektori on todellinen informaation kultakaivos 16. Suuri osa viranomaisten keräämästä datasta jää käyttämättä tai palvelee vain hyvin kapeaa tarkoitusta. Henkilöimättömän julkisen datan (paikkatieto, väestötiedot, tilastotieto, ympäristötieto jne.) julkistaminen, varsinkin konekielisessä muodossa, antaa kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuden löytää sille uusia käyttötarkoituksia ja luoda uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Komissio ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet maksimoimaan julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä saatavan arvon esimerkiksi asettamalla raakadatan ja asiakirjat uudelleenkäytettäviksi erilaisissa formaateissa (myös konekielisissä) ja eri kielillä, sekä luomalla julkisen sektorin tietoja kokoavia ja keskitetysti tarjoavia verkkoportaaleja 17. Tämän Esim. fixmystreet.com. Komissio ja jäsenvaltiot ovat jo monen vuoden ajan tunnustaneet tämän arvon ja antaneet asiasta myös direktiivin (direktiivi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä). Esim. data.gov.uk. FI 6 FI

17 alan toimet liittyvät julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 18 täytäntöönpanoon ja uudelleentarkasteluun, komission tiedon uudelleenkäyttöä koskevan komission päätöksen 19 uudelleentarkasteluun ja tulokselliseen yhteistyöhön PSI Group -yhteistyöelimessä Jäsenvaltiot sopivat julkisen sektorin tiedon uudelleenkäyttöä kuvaavista yhteisistä indikaattoreista Komissio tekee selvityksen siitä, missä määrin jäsenvaltioissa on kehitetty ja toteutettu avoimia datakokoelmia tai alan verkkoportaaleja (esim. data.gov.uk) Komissio edistää tiedonvaihtoa hyvistä käytänteistä ja tukee tiedotustoimintaa sekä laatii oman tietonsa uudelleenkäyttöä koskevan strategian asiaa koskevan päätöksen uudelleentarkastelun pohjalta. Komissio tarkastelee julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä annettua direktiiviä Euroopan digitaalistrategian mukaisesti ja harkitsee mahdollisuuksia laatia eurooppalaista julkisen sektorin tietoa koskeva laajempi strategia Läpinäkyvyyden lisääminen Läpinäkyvyys valtiollisessa päätöksenteossa ja siinä, miten se käyttää henkilötietoja, auttaa lujittamaan kansalaisten luottamusta ja parantamaan päätöksentekijöiden vastuuvelvollisuutta. Moni jäsenvaltio on jo asettanut läpinäkyvyyteen liittyviä tavoitteita, mutta yhteiseurooppalaisia tavoitteita ei vielä ole. Tutkimukset osoittavat, että uudet teknologiat ja palvelut, joiden avulla käyttäjät voivat seurata henkilötietojensa käyttöä hallinnossa ja saada selville, kuka heidän hallinnollisia tietojaan on käynyt katsomassa, ja jotka antavat käyttäjille tarkemman kuvan päätöksentekoprosesseista, kuuluvat halutuimpiin sähköisen hallinnon palveluihin. Tämän alan toimissa on noudatettava tietosuojadirektiiviä (direktiivi 95/46/EY) Komissio ja jäsenvaltiot asettavat yhteiset vapaaehtoiset läpinäkyvyystavoitteet ja vaihtavat tietoa jo saaduista kokemuksista Jäsenvaltiot ja komissio tarjoavat verkossa tietoa hallinnon laeista ja määräyksistä, periaatteista ja rahoituksesta Jäsenvaltiot tarjoavat tietosuojadirektiiviä 95/46/EY noudattaen kansalaisilleen mahdollisuuden tutustua verkon välityksellä heitä koskeviin viranomaisten hallussa oleviin tietoihin, jos ne ovat saatavilla sähköisessä muodossa. Ne myös ilmoittavat kansalaisille selkeästi ja yksiselitteisesti aina kun kyseisiä tietoja käsitellään automatisoidusti Direktiivi 2003/98/EY julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä, , EUVL L 345, , s. 90. Komission päätös 2006/291/EY komission hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä, PSI Group koostuu jäsenvaltioiden valtion-, alue- tai paikallishallinnon virkamiehistä sekä yksityisen sektorin organisaatioiden edustajista, jotka kokoontuvat säännöllisesti vaihtamaan tietoa julkisen tiedon uudelleenkäytössä toimivista ratkaisuista ja sitä tukevista aloitteista sekä keskustelemaan asiaa koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevista käytännön kysymyksistä. FI 7 FI

18 Kansalaisten ja yritysten osallistuminen politiikan laadintaan Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kehittämään ja edistämään tieto- ja viestintäteknisiin ratkaisuihin perustuvia hyödyllisempiä ja parempia keinoja, joilla yritykset ja kansalaiset voisivat osallistua yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa koskeviin kuulemisiin, keskusteluihin ja prosesseihin. Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännessä puiteohjelmassa 21 kehitteillä olevat uudet hallinnon ja politiikan mallinnustyökalut tulevat auttamaan hallintoja luomaan älykkäämpää, kohdennetumpaa ja mukautuvampaa politiikkaa ja samalla saamaan paremman kuvan vaikutuksista sekä kustannusten ja vaikuttavuuden suhteesta. Kaavailluilla toimilla parannetaan ihmisten mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin ja ehdottaa poliittisia toimenpiteitä jäsenvaltioissa ja koko Euroopan unionissa. Aiotut toimet perustuvat osallistavuuteen liittyviin hankkeisiin, joita on jo käynnistetty kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa (esim. verkkovetoomussovellusten käyttö kansalaisaloitteiden 22 tukena), tai uusiin ehdotuspyyntöihin, joita on tarkoitus julkaista seitsemännessä puiteohjelmassa Komissio kehittää jäsenvaltioiden kanssa verkkopalvelua kansalaisaloitteiden (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla) tueksi Komissio arvioi meneillään olevat tutkimushankkeet ja käynnistää uusia osana seitsemännen puiteohjelman vuosien työohjelmaan kuuluvaa osiota Tieto- ja viestintäteknologia hallinnon ja politiikan mallintamista varten, sekä varmistaa edelleen tiedonvaihdon ja yhteydenpidon toimivista ratkaisuista Jäsenvaltioiden, komission ja edustuksellisten laitosten, kuten parlamenttien, olisi pilotti- ja demonstrointihankkeiden pohjalta kehitettävä palveluja, joilla sidosryhmät saadaan mukaan julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoprosesseihin Sisämarkkinat Useimmat viranomaisten verkkopalvelut eivät toimi rajojen yli tai niiden käyttöön tarvitaan monimutkaisia menettelyjä. EU-maan kansalaiset eivät voi helposti käyttää toisen maan kuin sijoittautumismaansa julkisia palveluja esimerkiksi kansallisen sähköisen henkilökortin avulla. Tämä vähentää merkittävästi yritysten ja kansalaisten liikkuvuutta. Valtioiden olisi sisämarkkinoiden tukemiseksi luotava saumattomia palveluja, joiden avulla yrittäjät voisivat perustaa yrityksen ja harjoittaa liiketoimintaa missä tahansa Euroopassa ja kansalaiset voisivat opiskella, työskennellä, oleskella, käyttää terveyspalveluja ja viettää eläkepäiviään missä tahansa Euroopan unionissa Saumattomat palvelut yrityksille Yritysten olisi voitava myydä ja tarjota palveluja ja tuotteita kaikkialla EU:ssa. Tähän tarvitaan helppoja sähköisiä palveluja julkisiin hankintamenettelyihin osallistumista varten. Lisäksi yrityksille on tarjottava keskitettyjä asiointipisteitä yhteydenpitoon viranomaisten EU:n seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma ndex_en.htmation_society/policy/psi/index_en.htm. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artikla. FI 8 FI

19 kanssa. Näillä aloilla on viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana toteutettu kaksi merkittävää aloitetta: SPOCS-hankkeessa 23 pyritään poistamaan hallinnollisia esteitä, joihin eurooppalaiset yritykset törmäävät halutessaan tarjota palvelujaan ulkomailla, tukemalla seuraavan sukupolven keskitettyjen asiointipisteiden ja niihin liittyvien sähköisten menettelyjen toteuttamista. PEPPOL-hankkeessa 24 pyritään pilotoimaan EU:n laajuista yhteentoimivaa sähköisten julkisten hankintamenettelyjen ratkaisua, jonka avulla yritykset voivat hoitaa koko tarjontasyklin verkossa aina tilausten hallinnasta laskutukseen ja tuoteluettelointiin saakka. Tämä tulee keventämään hallinnollista taakkaa. Toteutettuna ratkaisun odotetaan myös lisäävän läpinäkyvyyttä ja johtavan mahdollisesti suuriin kustannussäästöihin. Näiden aloitteiden pohjalta kaavaillaan seuraavia toimenpiteitä: rajat ylittävä ja yhteentoimiva sähköisten hankintojen infrastruktuuri, joka perustuu laajan mittakaavan PEPPOLpilottihankkeeseen, sekä toisen sukupolven keskitettyjen asiointipisteiden luominen ja palveludirektiivin laajentaminen muillekin aloille. Tämä merkitsisi, että vuoteen 2015 mennessä yritykset Euroopassa voisivat myydä tuotteita ja tarjota palveluja julkishallinnoille muissa maissa yhtä helposti kuin nykyään kotimaassaan. Yritystoiminnan laajentaminen muihin maihin ja rekisteröityminen onnistuisi etäältäkin, eli omasta toimistosta käsin Jäsenvaltiot ja komissio arvioivat PEPPOLin ja SPOCSin tulokset ja varmistavat kestävän jatkotoiminnan Komissio julkistaa valkoisen kirjan käytännön toimista sähköisten hankintamenettelyjen yhteenliittämiseksi sisämarkkinoilla Jäsenvaltioiden olisi toteutettava rajat ylittäviä palveluja PEPPOLin ja SPOCSin tulosten pohjalta Jäsenvaltiot varmistavat, että toisen sukupolven keskitetyt asiointipisteet toimivat täysimittaisina sähköisen hallinnon keskuksina myös palveludirektiivin vaatimuksia ja aloja laajemmin Henkilökohtainen liikkuvuus Euroopan kansalaisten tulisi voida liikkua ja oleskella vapaasti eri puolilla Eurooppaa 27. Jäsenvaltiot ja komissio kehittävät tällä alalla yhdessä palveluja sellaisten ihmisten liikkuvuuden lisäämiseksi, jotka haluavat muuttaa Euroopan maiden välillä esimerkiksi opiskelua, työntekoa, terveyspalvelujen hyödyntämistä, asumista ja/tai eläkepäivien viettämistä varten SPOCS (Simple Procedures Online for Cross-border Services) ( PEPPOL (Pan-European Public Procurement Online) ( Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa. Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa. Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella sekä henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta annetun direktiivin täytäntöönpano. FI 9 FI

20 Kaavailluilla toimilla on tarkoitus varmistaa, että kehitetään yhteentoimivia palveluja, joiden avulla kansalaiset voivat viestiä, hoitaa asioitaan sekä lähettää ja vastaanottaa sähköisiä asiakirjoja ja tietoa julkishallintojen kanssa kaikkialla EU:ssa. Niillä mahdollistetaan sähköisen tiedon suojattu tallentaminen ja siirto rajojen yli (asiakirjojen ja tiedon toimittaminen sähköisesti). Ihmiset tulevat pääsemään käsiksi henkilökohtaisiin asiakirjoihinsa, kuten syntymätodistuksiin, mistä tahansa Euroopassa, heillä on eläkeoikeus viettäessään eläkepäiviään muualla kuin työskentelymaassaan tai he voivat kirjautua sähköisesti mihin tahansa eurooppalaiseen yliopistoon Komissio tukee tiedonvaihtoa toimivista ratkaisuista ja koordinoi jäsenvaltioiden pyrkimyksiä kehittää ja perustaa yhteentoimivia sähköisen jakelun palveluja Jäsenvaltiot tarjoavat kansalaisille rajat ylittäviä ja yhteentoimivia sähköisen jakelun palveluja niin, että he voivat opiskella, työskennellä, oleskella, käyttää terveyspalveluja ja viettää eläkepäiviään missä tahansa Euroopan unionissa Rajat ylittävien palvelujen EU:n laajuinen toteutus Komissio ja jäsenvaltiot jakavat keskenään tietoa laajamittaisissa pilottihankkeissa kehitetyistä onnistuneista ratkaisuista 28, jotta voidaan määritellä ja sopia keskeiset rajat ylittävät palvelut, jotka ovat valmiita toteutettaviksi kestävällä tavalla koko EU:ssa. Jäsenvaltiot ja komissio arvioivat palvelujen kypsyyden analysoimalla organisatoriset, oikeudelliset, tekniset ja kielelliset esteet, jotka voisivat haitata niiden lopullista käyttöönottoa. Rajat ylittävien palvelujen saatavuutta EU:ssa lisätään alkuvaiheessa tukemalla uusia laajamittaisia pilottihankkeita, jotka vastaavat tarkoin määriteltyihin tarpeisiin (esim. oikeusasioiden ja ympäristön alalla) ja perustuvat jo olemassa olevan infrastruktuurin uudelleenkäyttöön. Kaavailluilla toimilla pitäisi luoda jäsenvaltioille edellytykset rajat ylittävien palvelujen täysimittaiseen käyttöönottoon kaikkialla EU:ssa sekä uusien käynnistämiseen Komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa selvityksen rajat ylittävien palvelujen kysynnästä ja arvioi organisatoriset, oikeudelliset, tekniset ja kielelliset esteet Jäsenvaltiot sopivat keskeisistä rajat ylittävistä julkisista palveluista, jotka toteutetaan vuosina , ja määrittelevät käytännön osatavoitteet/vaiheet Komissio tukee ja koordinoi jäsenvaltioiden pyrkimyksiä viedä eteenpäin laajamittaisia pilottihankkeita ja käynnistää uusia, sekä kannustaa jäsenvaltioita koordinoimaan ja jakamaan tuloksia ja ratkaisuja keskenään. Komissio pyrkii yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa toteuttamaan rajat ylittäviä ympäristöalan sähköisiä palveluja STORK (Secure identity across borders linked) ( epsos (Smart Open Services for European Patients) ( Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa. FI 10 FI

21 2.3. Viranomaisten ja hallintojen tehokkuus ja tuloksellisuus Tämän prioriteetin toimissa keskitytään tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ja organisatoristen muutosten mahdollistamiseen, jotta voidaan tarjota parempia, virtaviivaisempia, kestävämpiä ja nopeampia julkisia palveluja keventämällä hallinnollista taakkaa, parantamalla organisatorisia prosesseja ja edistämällä kestävää vähähiilitaloutta Organisatoristen prosessien parantaminen Sähköinen hallinto toimii muutoksen välineenä parannettaessa organisatorisia prosesseja hallinnoissa ja rajoitettaessa kustannuksia. Esimerkiksi laskutuksen kustannuksia voidaan alentaa sähköisissä julkisissa hankintaprosesseissa ja parantaa samalla tuloksellisuutta muun muassa lyhentämällä käsittelyaikoja. Virkamiehet hyötyvät tietoteknisten taitojensa kehittymisestä ja oppiessaan muualla Euroopassa saaduista kokemuksista, jotka koskevat eri tapoja parantaa organisaation prosesseja. epractice.eu-verkkoportaali tulee olemaan tässä tärkeässä asemassa. Lisäksi komissio johtaa kehitystä esimerkillään ja soveltaa uudenaikaisimpia ja parhaiten soveltuvia sähköisen hallinnon teknologioita ja periaatteita omassa organisaatiossaan. ecommission-toimintasuunnitelma vuosille tulee tukemaan hallintoprosessien sujuvoittamista, helpottamaan tiedon jakamista ja yksinkertaistamaan yhteydenpitoa komission kanssa Komissio helpottaa kokemustenvaihtoa kannustamalla onnistuneiden ratkaisujen ja sovellusten uudelleenkäyttöä ja kartoittamalla uusia tapoja auttaa jäsenvaltioita parantamaan organisaatioprosessejaan Komissio kehittää epractice.eu-verkkoportaalista jäsenvaltioiden sähköisen hallinnon asiantuntijoille toimivan välineen kokemusten- ja tiedonvaihtoon. Komissio toteuttaa vuosille kunnianhimoisen ecommissiontoimintasuunnitelman, joka kattaa täysin sähköiset hankinnat, julkisen sektorin tietostrategian ja läpinäkyvyyspolitiikan Komissio perustaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jäsenvaltioiden hallintojen välisen henkilöstövaihto-ohjelman Hallinnollisen taakan keventäminen Monille ihmisille ja yrityksille parasta hallintoa edustaa sellainen joka ei näy. Käytännössä monet menettelyt ja vaatimukset tekevät kuitenkin viranomaisasioinnista työlästä niin ajallisesti kuin resurssienkin näkökulmasta. Näin ollen hallinnollisten prosessien yksinkertaistamisen tai poistamisen tulisi olla tärkeä tavoite, kuten toimintaohjelmassa hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa 32 todetaan. Kaavailluilla toimilla on määrä auttaa jäsenvaltioita poistamaan tarpeettomat hallinnolliset rasitteet. Tähän voidaan päästä esimerkiksi siten, että viranomaiset käyttävät kansalaisista Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa. Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa. KOM(2007) 23. FI 11 FI

22 saatavilla olevia tietoja järkevästi ja noudattavat tietojen kertarekisteröinnin periaatetta, jolloin kansalaisista tarvittava tieto kerätään vain kerran. Tämä edellyttää luonnollisesti tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyvien vaatimusten täyttymistä Komissio organisoi jäsenvaltioiden kanssa kokemustenvaihdon kertarekisteröintiperiaatteen toteuttamisesta, ja kun sähköisistä menettelyistä ja sähköisestä viestinnästä on tullut sähköisen hallinnon palvelujen tärkein kanava, laatii kustannus-hyötyanalyysin ja etenemissuunnitelman jatkoa varten Vihreä hallinto Komission suositus tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä siirtymisessä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen kattaa myös julkiset organisaatiot 33. Sähköiseen hallintoon liittyviä erityistavoitteita ei kuitenkaan ole, joten ne on asetettava ja arvioitava. Alla kuvailluilla toimilla pyritään pienentämään jäsenvaltioiden hallintojen hiilijalanjälkeä esimerkiksi sähköisellä arkistoinnilla, videoneuvotteluilla jne Komissio tekee selvityksen sähköisen hallinnon mahdollisuuksista pienentää hallintojen hiilijalanjälkeä, sekä nostaa esiin asiaan liittyviä hyviä toimintamalleja Jäsenvaltioiden olisi laadittava ja sovittava indikaattorit ja arviointimenettelyt, joilla mitataan sähköisen hallinnon palveluilla aikaansaatua niiden hallintojen hiilijalanjäljen pienentymistä Sähköisen hallinnon kehittymisen edellytykset Jotta sähköisen hallinnon palveluja Euroopassa lisäävät toimet voidaan toteuttaa, on luotava joukko teknisiä ja oikeudellisia edellytyksiä. Näihin kuuluu rajat ylittävän yhteentoimivuuden edistäminen, mikä mahdollistaisi muun muassa tiedonvaihdon, keskitetyn palvelun periaatteen toteutukset, (kansallisten) sähköisten tunnistautumisratkaisujen Euroopan laajuisen käytön ja maksujärjestelmät. Yhteentoimivuutta tuetaan avoimilla teknisillä spesifikaatioilla ja kehittämällä keskeisiä mahdollistavia tekijöitä, kuten sähköisen identiteetin hallintaa, ja aikaansaamalla sähköisen hallinnon innovaatioita Avoimet tekniset eritelmät ja yhteentoimivuus Yhteentoimivuus tarkoittaa järjestelmien ja koneiden kykyä vaihtaa, käsitellä ja tulkita oikein informaatiota. Kyseessä ei ole pelkästään tekninen haaste, koska siihen liittyy myös tiedonkäsittelyn oikeudellisia, organisatorisia ja semanttisia näkökohtia. Yhteentoimivuus on olennainen edellytys sähköisen hallinnon palvelujen avoimelle ja joustavalle tarjonnalle ja se mahdollistaa Euroopan hallintojen yhteistoiminnan. Erityisesti on huomionarvoista, että standardit ja avoimet toteutusalustat tarjoavat mahdollisuuksia kustannustehokkaampaan resurssien käyttöön ja palveluntarjontaan. Kaavailluilla toimilla päästään kehittämään yhteistä strategiaa yhteentoimivuuden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden välillä Euroopan tasolla. 33 KOM(2009) 111. FI 12 FI

23 Komissio toteuttaa (ISA-ohjelman kautta) Euroopan yhteentoimivuuspuitteita (EIF) ja Euroopan yhteentoimivuusstrategiaa (EIS) (molemmat on määrä hyväksyä vuonna 2010) Komissio organisoi osaamisvaihtoa ja edistää ratkaisujen uudelleenkäyttöä ja jakamista yhteentoimivien sähköisen hallinnon palvelujen toteuttamiseksi. Tähän sisältyy rajapintojen luominen alkuperäisten kansallisten lähteiden kanssa Jäsenvaltioiden kansallisten yhteentoimivuuspuitteiden tulisi olla linjassa EIF:n kanssa Keskeiset mahdollistajat Monissa verkkopalveluissa on välttämätöntä yksilöidä ja tunnistaa henkilö tai oikeussubjekti, jolle palvelu tuotetaan. Sähköiset yksilöintitekniikat ja tunnistamispalvelut ovat olennaisen tärkeitä sähköisten asiointitapahtumien tietoturvan kannalta (sekä julkisella että yksityisellä sektorilla). Nykyään yleisin tunnistautumistapa ovat salasanat, mutta yksityisyyden suojaksi tarvitaan yhä useammin turvallisempia ratkaisuja. Eurooppa tarvitsee parempaa hallinnollista yhteistyötä rajat ylittävien julkisten verkkopalvelujen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi, mihin kuuluvat myös käytännön yksilöimis- ja tunnistamisratkaisut. Käynnissä on jo alan aloitteita, kuten laajan mittakaavan STORK-pilottihanke, jossa pyritään luomaan tunnistautumiselle eurooppalainen yhteentoimivuusperusta, jonka ansiosta kansalaiset voivat käyttää sähköisen hallinnon palveluja kotimaassaan ja ulkomailla kansallisella sähköisellä henkilötunnisteellaan. Kaavailluilla toimilla autetaan rakentamaan yleiseurooppalaisia puitteita yhteisesti tunnustetulle sähköiselle tunnisteelle 35, jolla kansalaiset ja yritykset voivat tunnistautua sähköisesti koko Euroopassa. Lähestymistavan olisi rakennuttava edellä kuvattujen aloitteiden, erityisesti STORKin, tuloksille ja perustuttava henkilöllisyyden todentamiseen tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevien säännösten mukaisesti. Toiminnassa otetaan huomioon jo olemassa oleva sähköisiä allekirjoituksia ja sähköistä tunnistusta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma 36 sekä vuodelle 2011 kaavailtu sähköisistä allekirjoituksista annetun direktiivin tarkistus, ja täydennetään näitä Komissio ehdottaa sähköisiä allekirjoituksia koskevan direktiivin tarkistusta, jotta saataisiin oikeudellinen kehys turvallisten sähköisten todentamisjärjestelmien rajat ylittävälle tunnustamiselle ja yhteentoimivuudelle Komissio ehdottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä sähköisen tunnistamisen ja todentamisen vastavuoroisesta tunnustamisesta koko EU:ssa perustuen verkkotodentamispalveluihin, jotka on määrä ottaa käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa (jotka voivat käyttää soveltuvimpia joko julkisen tai yksityisen tahon myöntämiä virallisia henkilötodistuksia) Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa. Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa. KOM(2008) 798. Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa. Tämä toimi määritellään Euroopan digitaalistrategiassa. FI 13 FI

24 Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön sähköiset tunnistamisratkaisut STORKhankkeen ja muiden asiaan liittyvien hankkeiden tulosten pohjalta Innovatiivinen sähköinen hallinto Sähköisten viranomaispalvelujen uuden sukupolven on käytettävä perustana ja hyödynnettävä innovatiivisia teknisiä lähestymistapoja, kuten julkisia palvelupilviä ja palvelusuuntautuneita arkkitehtuureja, jotta voidaan luoda avoimia, joustavia ja yhteistoiminnallisia sähköisen hallinnon palveluja ja alentaa samalla tieto- ja viestintätekniikkakustannuksia. Uusissa pilottihankkeissa tullaan edistämään sähköisen hallinnon palvelujen tarjonnassa tarvittavien yhteisten resurssien ja palvelujen vaivatonta ja tarvelähtöistä saatavuutta ja käyttöä. Lisäksi hallintojen on päivitettävä infrastruktuurinsa (portaalit, sivustot, sovellukset jne.) ja yleishyödylliset verkkopalvelunsa IPv6- yhteensopiviksi, kun IPv4-osoitteet alkavat ehtyä. IPv6-osoitteisiin siirtyminen auttaa jäsenvaltioiden viranomaisia edistämään innovatiivisia, tehokkaita ja helposti saatavilla olevia sovelluksia ja palveluja 39. Kaavailluissa toimissa pyritään löytämään ja jakamaan testattuja ja turvallisia ratkaisuja julkisiin palvelupilviin, palvelusuuntautuneisiin arkkitehtuureihin ja IPv4/IPv6- siirtymästrategioihin Komissio käynnistää selvityksen ja antaa toimenpidesuosituksia uusien teknologioiden ja toteutusmallien (kuten palvelusuuntautuneet arkkitehtuurit ja julkiset palvelupilvet) soveltamisesta julkisella sektorilla Komissio käynnistää kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa toimia, joissa tuetaan hallintoja IPv6-päivitykseen liittyvissä pilottihankkeissa. Näin voidaan luoda esimerkkitoteutuksia ja antaa uutta pontta laajamittaiselle siirtymiselle IPv6- osoitteisiin Komissio käynnistää pilottihankkeita, joissa esitellään sitä, miten julkishallinto voi tuottaa sähköisen hallinnon palveluja joustavammin ja tehokkaammin käyttämällä innovatiivisia arkkitehtuureja ja teknologioita. 3. TOIMINNAN OHJAUS Jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita Malmön julistuksen poliittisiin prioriteetteihin. Ne ovat myös pyytäneet Euroopan komissiota järjestämään tämän toimintasuunnitelman yhteishallinnoinnin niin, että jäsenvaltiot voivat aktiivisesti osallistua sen toteuttamiseen. Tätä varten Euroopan komissio perustaa kansallisista sähköisen hallinnon strategioista vastaavista jäsenvaltioiden edustajista koostuvan korkean tason asiantuntijaryhmän, jonka puheenjohtajana se myös toimii. Tämä korkean tason asiantuntijaryhmä raportoi digitaalistrategian korkean tason ryhmälle ja koordinoi toimintaansa suhteessa ISA:n ohjelmakomiteaan. Myös muunlaista yhteistyötä tullaan kannustamaan. 39 Tiedonannon KOM(2008) 313 mukaisesti komissio laatii vuonna 2011 valmisteluasiakirjan, jossa kuvataan mahdollisesti tarvittavat jatkotoimet. FI 14 FI

25 Tarvitaan yhtenäiset puitteet poliittisia keskusteluja, toimintasuunnitelman seurantaa ja arviointia sekä kokemustenvaihtoa varten. Toimintasuunnitelman toteutuksesta tehdään väliarviointi vuonna Arvioinnissa selvitetään, missä määrin toimintasuunnitelman tavoitteet on saavutettu, miten asiassa on edistytty ja mitä mahdollisia vaikeuksia on kohdattu. Jos toimintasuunnitelman tavoitteisiin ja toimiin tarvitaan väliarvioinnin tulosten perusteella muutoksia, näitä tarkastellaan ehdotetussa korkean tason asiantuntijaryhmässä. Toimintasuunnitelman ja yleensäkin sähköisen hallinnon edistymistä mitataan vuosittain asianmukaisella yhdistelmällä eri välineitä (vertailuanalyysit, vertailuoppiminen, itsearvioinnit jne.) ja menetelmiä (verkossa tehtävä tutkimus, julkisen datan analysointi, käyttäjätestaus, haastattelut jne.). Jäsenvaltiot tiedottavat asiaan liittyvistä vertailuhankkeistaan Euroopan komissiolle ja muille jäsenvaltioille, jotta eri intressitahojen kesken voidaan kehittää yhteisiä mittauksia Komissio perustaa jäsenvaltioiden edustajista koostuvan korkean tason asiantuntijaryhmän ja ehdottaa sille toimeksiantoa Jäsenvaltiot tiedottavat komissiolle ja korkean tason asiantuntijaryhmälle siitä, miten Malmön ministerijulistuksen poliittiset prioriteetit näkyvät tai tulevat näkymään niiden kansallisissa sähköisen hallinnon strategioissa Kaikki jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet Malmön julistuksen poliittiset prioriteetit kansallisiin strategioihinsa Sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma arvioidaan ja päivitetään arvioinnin tulosten mukaisesti Kaikki jäsenvaltiot raportoivat komissiolle ja korkean tason asiantuntijaryhmälle siitä, miten Malmön julistuksen poliittiset prioriteetit on saavutettu. FI 15 FI

26 FI FI FI

27 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2010) 744 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus FI FI

28 KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Taustaa Haasteet Perusta Poliittinen tuki Tähän astiset saavutukset Alakohtaiset aloitteet Ehdotetut toimet Äskettäistä kehitystä: yhteentoimivuusstrategia ja yhteentoimivuusperiaatteet Suunnitellut toimet... 9 FI 2 FI

29 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa On olennaisen tärkeää toimia yhteentoimivuuden hyväksi, jotta tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet voitaisin mahdollisimman täysimääräisesti hyödyntää. Tämä tarve tunnistettiin Euroopan digitaalistrategiassa 1, joka on Eurooppa strategian tärkeimpiä aloitteita. Digitaalistrategia voi toteutua vain, jos standardeihin ja avoimiin järjestelmäalustoihin perustuva yhteentoimivuus taataan. Euroopassa voitaisiin tehdä paljon nykyistä enemmän joidenkin kiireellisten sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseksi, jos tieto- ja viestintäpolitiikan kaikki mahdollisuudet toteutettaisiin. Tästä syytä digitaalistrategiassa korostetaan Euroopan julkishallintojen tarvetta tarjota tehokkaita ja tuloksellisia rajat ylittäviä sähköisen hallinnon palveluja. Sen takia tarvitaan yhteentoimiviin tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuureihin ja järjestelmiin perustuvaa läheistä yhteistyötä, viimeisteltyjä rajat ylittäviä prosesseja ja luotettavaa tietojen vaihtoa. Tässä tiedonannossa esitellään eurooppalaisia julkisia palveluja silmällä pitäen kaksi digitaalistrategian keskeistä osaa, Euroopan yhteentoimivuusstrategia (EIS) ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF). Yhdessä ne lisäävät julkishallintojen yhteentoimivuutta Haasteet Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia kansallisia julkisia palveluja perustavien jäsenvaltioiden on oltava tietoisia vaarasta luoda uusia sähköisiä esteitä, ellei valita yhteentoimivia ratkaisuja. Sähköiset esteet pirstovat sisämarkkinoita ja estävät niiden tehokkaan toiminnan. Jäsenvaltioiden ja komission on toimittava entistä tarmokkaammin tämän välttämiseksi. Euroopan yhtenäismarkkinat nojautuvat rajat ylittäviin julkisiin palveluihin. Niillä tuetaan EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa ja edistetään sisämarkkinoiden pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien poistamista, kuten komission vuoden 2010 työohjelmassa 2 mainitaan. Eurooppalaisia julkisia palveluja 3 tarjotaan yhä enemmän sähköisin keinoin. Yhä useammat kansalaiset ja yritykset hyödyntävät Euroopan yhtenäismarkkinoiden vapauksia ulottamalla työ- tai vapaa-ajan toimintansa oman maansa rajojen ulkopuolelle. Ilman tieto- ja viestintätekniikan tukemia eurooppalaisia julkisia palveluja ja julkishallintojen yhteistyötä kansalaisten on pakko ottaa yhteyttä ulkomaisiin julkishallintoihin, jotta he voivat antaa tai saada tietoja tai asiakirjoja, joita tarvitaan EU:ssa työskentelyä, opiskelua tai matkustelua varten. Joissakin tapauksissa on jopa pakko matkustaa sitä varten paikan päälle. Sama koskee yrityksiä, jotka haluavat sijoittautua useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon KOM(2010) 245 Euroopan digitaalistrategia (ks. KOM(2010) 135 Komission työohjelma 2010 Tekojen aika (ks. Eurooppalaiset julkiset palvelut ovat rajat ylittäviä julkisen sektorin palveluja, joita julkishallinnot tarjoavat joko toisilleen tai eurooppalaisille yrityksille ja kansalaisille. FI 3 FI

30 Eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoaminen EU:n kansalaisille ja yrityksille on vaikeaa, ellei mahdotonta, ilman eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuutta 4 Jäsenvaltioiden erilaiset oikeusjärjestelmät estävät usein tietojen vaihdon jäsenvaltioiden hallintojen välillä. Jos tällainen vaihto sallitaan, tietojen oikeudellinen pätevyys on säilytettävä rajojen yli ja sekä lähettävän että vastaanottavan maan tietosuojalainsäädäntöä on noudatettava. Toimintaprosesseja on yhdenmukaistettava, kun julkishallinnot perustavat eurooppalaisia julkisia palveluja, jotta yhteisesti sovitut päämäärät voidaan saavuttaa. Toinen kompastuskivi on siinä, että jäsenvaltioiden välillä vaihdettavien tietojen muodosta ja merkityksestä ei ole sovittu eikä niistä ole annettu ohjeita. Semanttinen yhteentoimivuus vaarantuu, kun ihmisten, sovellusten ja hallintojen välillä vaihdettavista tiedoista tehdään erilaisia tulkintoja. Toinen haaste on monikielisyys, kun tietoja vaihdetaan tai kun yritykset ja kansalaiset haluavat ottaa yhteyttä julkishallintoon toisessa jäsenvaltiossa. Rajat ylittävältä yhteentoimivuudelta puuttuu tällä hetkellä lisäksi yhteiset infrastruktuurit, arkkitehtuurit ja tekniset ohjeet, jotka voisivat edistää eurooppalaisten julkisten palvelujen kehittämistä tarjoamalla vakaan teknisen perustan, jolloin myös päällekkäisyys voitaisiin välttää. Tästä syystä tehokas yhteentoimivuus oikeudellisella, organisatorisella, semanttisella ja teknisellä tasolla johtanee vähitellen kestävän palvelujärjestelmän syntymiseen. Tämä helpottaa uusien eurooppalaisten julkisten palveluiden tehokasta ja tuloksellista perustamista. Monet julkishallinnot jäsenvaltioissa toimivat jo nyt yhteentoimivuuden parantamiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, mutta EU:n tasolla yhteentoimivuus jää jälkeen kehityksestä, elleivät jäsenvaltiot ja komissio tee yhteistyötä. Eurooppalaiset julkiset palvelut ovat usein tulosta jäsenvaltioiden hallintojen eri tasoilla tarjottavien nykyisten julkisten peruspalvelujen 5 yhteen sulauttamisesta. Eurooppalaisten julkisten palvelujen perustaminen on käytännössä mahdollista vain, jos kyseisiä julkisia peruspalveluja suunniteltaessa muistetaan yhteentoimivuuden vaatimukset. 2. PERUSTA 2.1. Poliittinen tuki Yhteentoimivuus on viime aikoina saanut paljon julkista poliittista huomiota erityisesti sähköistä hallintoa käsittelevissä kaksivuotiskonferensseissa. Belgian, Yhdistyneen 4 5 Eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamisen yhteydessä yhteentoimivuudella tarkoitetaan erillisten ja erilaisten organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta käyttäen niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa (määritelmä on peräisin eurooppalaisista yhteentoimivuusperiaatteista). Julkiset peruspalvelut ovat monimutkaisten julkisten palvelujen perustavia elementtejä. FI 4 FI

31 kuningaskunnan ja Portugalin puheenjohtajakausilla sovittiin sähköistä hallintoa koskevista julkilausumista, joissa kaikissa vaadittiin yhteentoimivuutta. Myös sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa pyrittiin varmistamaan, että kansallisen tason sähköinen hallinto ei johda yhtenäismarkkinoilla uusiin esteisiin pirstaleisuuden ja yhteentoimimattomuuden takia. Äskettäin, vuonna 2009 annetussa Malmön ministerijulistuksessa 7 sähköisen hallinnon toimintalinjoista vastaavat ministerit sopivat parantavansa sähköisen hallinnon palvelujen ja järjestelmien luotettavuutta, turvallisuutta ja yhteentoimivuutta yhtenäismarkkinoilla. He sopivat mukauttavansa kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet sovellettaviin eurooppalaisiin periaatteisiin. Samalla komissiota kehotettiin yksilöimään rajat ylittävän yhteentoimivuuden ja vastavuoroisen tunnustamisen aukkokohdat ja tehostamaan keskeisiä edellytyksiä koskevia toimia. Lisäksi jäsenvaltiot totesivat, että entistä parempia julkisia palveluja on pystyttävä tuottamaan entistä pienemmillä resursseilla ja että sähköisen hallinnon mahdollisuuksia voidaan tehostaa edistämällä yhteistyökulttuuria ja parantamalla yhteentoimivuuden ehtoja eurooppalaisissa julkishallinnoissa Tähän astiset saavutukset Komissio toimii kannustimena, joka pyrkii edistämään julkisten palvelujen nykyaikaistamista koko Euroopassa erityisesti digitaalistrategian ja Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman avulla. Komissio antoi vuonna 2006 yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivuutta koskevan tiedonannon, jonka avulla on saavutettu merkittäviä tuloksia. Niihin päästiin etupäässä yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivaa toimittamista julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille koskevan ohjelman (HVTYK) 9 sekä tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman 10 kautta. HVTYK-ohjelmalla on ollut suuri merkitys yhteentoimivuuden varmistamisessa tukemalla eurooppalaisten julkishallintojen välistä sähköistä tietojenvaihtoa, millä on ollut myönteisiä heijastusvaikutuksia yhtenäismarkkinoihin. HVTYK-ohjelman toteutuksen loppuarvioinnissa 11 todettiin, että yhdenmukaisella lähestymistavalla voidaan saada entistä laadukkaampia tuloksia entistä nopeammin ja että EU:n laillisia vaatimuksia ja poliittisia tavoitteita voidaan edistää luomalla yhteisiä jaettuja ratkaisuja ja tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. HVTYK-ohjelma päättyi vuonna 2009, ja sitä seuraa eurooppalaisten KOM (2006) 173 i2010-aloitteeseen kuuluva sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma: Vauhtia sähköiselle hallinnolle Euroopassa kaikkien hyväksi. Komissio laatii parhaillaan Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa vastauksena Malmön ministerijulistukseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2004/1387/EY, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004, yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK) EUVL L 144, , s. 62 (päätös on lehdessä EUVL L 181, , s. 25). Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma on osa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman ( ) perustamisesta EUVL L 310, , s. 15. KOM (2009) 247 HVTYK-ohjelman toteutuksen loppuarviointi. FI 5 FI

32 julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisuja käsittelevä ISA-ohjelma 12, jossa korostetaan vielä aiempaa enemmän yhteentoimivuuden ja yhteistyön merkitystä EU:n lainsäädännön onnistuneessa täytäntöönpanossa. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvalla tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmalla tuetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ja käyttöä ja edistetään aiempaa parempien sähköisten julkisten peruspalvelujen tuottamista. Sekä julkisia että yksityisiä organisaatioita osallistuu pilottihankkeisiin, joilla validoidaan kansallisten järjestelmien välinen EU:n laajuinen yhteentoimivuus. Jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti sekä ISA-ohjelmaan että kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvaan tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmaan, samalla kun ne saavuttavat merkittäviä tuloksia omissa maissaan. Myös komissio on sisäisesti toteuttanut toimia pääasiassa ecommission-aloitteen 13 kautta. Siinä yhteentoimivuus nähdään olennaisena organisaation muutoksen edellytyksenä Alakohtaiset aloitteet Myös monissa EU:n alakohtaisissa aloitteissa on korostettu yhteentoimivuuden merkitystä. Sisämarkkinoilla palveludirektiivi 2006/123/EY 14 velvoittaa jäsenvaltiot tarjoamaan palveluntarjoajille mahdollisuuden suorittaa sähköisesti ja rajojen yli kaikki menettelyt ja muodollisuudet, joita edellytetään palvelujen tarjoamiseksi oman maan ulkopuolella. Sähköisten henkilötunnisteiden, allekirjoitusten ja asiakirjojen yhteentoimivuus on keskeisen tärkeää, jotta sähköiset rajat ylittävät menettelyt toimisivat saumattomasti. Ympäristöasioissa INSPIRE-direktiivillä 2007/2/EY 15 perustetaan Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri EU:n ympäristöpolitiikkaa ja muita sellaisia politiikkoja ja toimia varten, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön. Sen varmistamiseksi, että paikkatietoja ja paikkatietopalveluja on yhteisössä ja rajat ylittävissä asioissa saatavana yhteentoimivalla tavalla, on direktiivin mukaan annettava infrastruktuurin yhteentoimivuuden kannalta välttämättömättömiä osatekijöitä varten seuraavia asioita koskevat tekniset täytäntöönpanosäännöt: metatiedot 16, paikkatietojen ja paikkatietopalveluiden yhteentoimivuus, verkkopalvelut 17, tietojen ja palvelujen jakaminen 18, sekä seuranta ja raportointi 19. Kansallisia infrastruktuureja mukautetaan vastaavasti. Oikeus- ja sisäasioissa komissio on korostanut etuja, joita saadaan tehokkuuden lisääntymisestä, yhteentoimivuuden parantamisesta ja synergioista eri eurooppalaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 922/2009/EY, tehty 16 päivänä syyskuuta 2009, yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) EUVL L 260, , s. 11. Päätös C(2005) 4473, , e-commission : enabling efficiency and transparency (strateginen toimintakehys tehokkuuden ja avoimuuden parantamiseksi tietotekniikan avulla). Komissio laatii parhaillaan uutta suunnitelmaa ajanjaksolle Direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla EUVL L 376, Direktiivi 2007/2/EY, annettu 14. maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta (INSPIRE) EUVL L 108, s. 1. Asetus (EY) N:o 1205/2008, EUVL L 326, , s. 12. Asetus (EY) N:o 976/2009, EUVL L 274, , s. 9. Asetus (EU) N:o 268/2010, EUVL L 83, , s. 8. Päätös (EY) N:o 2009/442, EUVL L 148, , s. 18. FI 6 FI

33 tietokantojen välillä 20. Tällaisia tietokantoja ovat muun muassa viisumitietojärjestelmä (VIS), Schengenin tietojärjestelmä (SIS) ja Eurodac-järjestelmä sormenjälkitietojen vertailua varten. Monimutkaisten tietojen hallinta, kuten biometriikka, asettaa eurooppalaisille tietokannoille ja niihin liittyville tietojärjestelmille entistä enemmän yhteenkuuluvuuteen ja käytettävyyteen liittyviä haasteita. Tulli- verotus- ja valmisteveroasioissa komissio koordinoi ja hallinnoi Euroopan laajuisten tietojärjestelmien kaikkiin jäsenvaltioihin ulottuvia operatiivisia toimintoja. Niillä tuetaan kansallisten hallintojen ja komission toteuttamia ja käyttämiä yhteentoimivia toimintajärjestelmiä. Näiden poliittisten ja alakohtaisten kokemusten ansiosta yhteentoimivuutta pidetään ratkaisevan tärkeänä, jotta voidaan tehokkaasti ja tuloksellisesti tarjota sisämarkkinoita edistäviä ja lujittavia eurooppalaisia julkisia palveluja. Laaja-alaisten ja alakohtaisten strategioiden, säädöskehysten, suuntaviivojen, palvelujen ja välineiden onnistunut kehittäminen ja toteuttaminen sekä ratkaisut, joilla yhteentoimivuuteen liittyviin vaikeuksiin voidaan puuttua neljällä eri tasolla, ovat tärkeitä voimavaroja, jotka on otettava huomioon ja joita on kehitettävä edelleen. Julkishallinnoille yhteentoimivuus tuo etuja, kuten yhteistyötä. Se helpottaa tietojen vaihtoa, jakamista ja uudelleenkäyttöä ja tehostaa sitä kautta eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamista kansalaisille ja yrityksille, vähentää kustannuksia ja estää päällekkäistä työtä. 3. EHDOTETUT TOIMET 3.1. Äskettäistä kehitystä: yhteentoimivuusstrategia ja yhteentoimivuusperiaatteet Jo tehdyn työn perusteella komissio on läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden korkean tason edustajien kanssa käsitellyt eurooppalaisia julkisia palveluja koskevaa Euroopan yhteentoimivuusstrategiaa (EIS, katso liite 1). Siinä omaksutaan yhteiseen visioon perustuva yhtenäinen lähestymistapa yhteentoimivuuteen. Yhteisesti hyväksytyn vision mukaan yhteentoimivuus on vuoteen 2015 mennessä edistänyt merkittävästi eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamista: luomalla asianmukaiset hallintotavat, organisaatiot ja prosessit, jotka ovat Euroopan unionin politiikkojen ja tavoitteiden mukaisia mahdollistamalla luotettavan tietojenvaihdon yhteisesti sovituilla, yhtenäisillä ja koordinoiduilla yhteentoimivuusaloitteilla, joihin sisältyvät lainsäädännöllisen ympäristön täydentäminen, yhteentoimivuusperiaatteiden kehittäminen ja yhteentoimivuusstandardeja ja -sääntöjä koskevat sopimukset. Tätä varten on koordinoitava toimet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Lisäksi EU:n tasolla on perustettava yhteentoimivuuden hallintamalli. Euroopan yhteentoimivuusstrategiassa annetaan suuntaviivoja ja asetetaan eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamiseen tähtäävien toimien painopisteet eurooppalaisten 20 KOM (2005) 597 lopullinen eurooppalaisten tietokantojen tehokkuuden parantamisesta, yhteentoimivuuden lisäämisestä ja synergioista oikeus- ja sisäasioiden alalla. FI 7 FI

34 julkishallintojen välisen vuorovaikutuksen, vaihdon ja yhteistyön parantamiseksi maiden ja alojen rajojen yli. Strategiassa kootaan yhteentoimivuuteen tähtäävät tulevat toimet kolmen otsakkeen alle: luotettava tietojen vaihto yhteentoimivuusarkkitehtuuri EU:n uuden lainsäädännön tietotekniikkaan kohdistuvien vaikutusten arviointi. Toimia tuetaan tietoisuuden lisäämiseen ja parhaiden toimintatapojen jakamiseen tähtäävillä liitännäistoimenpiteillä. Komissio on samaan aikaan laatinut eurooppalaisia julkisia palveluja varten eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF, ks. liite 2) kuultuaan sitä ennen laajasti jäsenvaltioita ja muita sidosryhmiä. Yhteentoimivuusperiaatteet ovat yhteisesti sovittu lähestymistapa yhteentoimivuuteen niitä organisaatioita varten, jotka haluavat tehdä yhteistyötä yhteisten julkisten palveluiden tarjoamiseksi. Periaatteissa määritellään niiden soveltamisalalle yhteisiä osatekijöitä, kuten sanasto, käsitteet, periaatteet, toimintalinjat, ohjeet, suositukset, standardit, eritelmät ja toimintatavat. EIF sisältää eurooppalaisille julkishallinnoille tarkoitettuja ohjeita, jotka koskevat eurooppalaisten julkisten palvelujen määritelmää, suunnittelua ja toteutusta. Siinä esitetään 12 pääperiaatetta, joissa esitetään yhteenveto julkisten palveluiden tuottamista koskevista julkishallintojen, liike-elämän ja kansalaisten odotuksista julkisia palveluja koskeva käsitteellinen malli, jossa jäsennellään eurooppalaisten julkisten palveluiden rakennetta ja tuodaan esiin, miksi ja missä yhteentoimivuutta tarvitaan neljä yhteentoimivuuden tasoa: oikeudellinen, organisatorinen, semanttinen ja tekninen standardeihin ja avoimiin järjestelmäalustoihin perustuvien yhteentoimivuussopimusten käsite. Lopuksi EIF:ssä korostetaan yhteentoimivuuden hallinnan merkistystä ja koordinaation tarvetta hallinnon eri tasojen välillä. EIF:ssä esitetään käsitteellinen malli eurooppalaisten julkisten palveluiden kehittämiseen. Niiden kehittäminen esitetään koottavaksi rakenneosista, palvelukomponenteista, jotka liitetään yhteen. Siten edistetään tiedon, käsitteiden, toimintamallien, ratkaisujen ja eritelmien uudelleenkäyttöä jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla. EIS ja EIF muodostavat yhdessä perustan tuleville toimille, joilla on tarkoitus parantaa yhteentoimivuutta eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamiseksi. Rajat ylittävää yhteentoimivuusstrategiaa ja siihen liittyviä periaatteita ei koskaan aiemmin ole yritetty toteuttaa näin laajassa mittakaavassa, joten onnistumisen takaamiseksi on ratkaisevan tärkeää saada kaikki sidosryhmät mukaan. FI 8 FI

35 Jotta digitaalisten yhtenäismarkkinoiden täysi potentiaali voitaisiin ottaa käyttöön, jäsenvaltioiden ja komission on toimittava yhdessä EIS:n täytäntöön panemiseksi ottamalla digitaalistrategian toimissa huomioon EIF. EIS:ää ja EIF:ää ylläpidetään osana ISA-ohjelmaa, ja niitä mukautetaan muiden asiaankuuluvien yhteentoimivuutta ja standardeja koskevien digitaalistrategian toimien tulosten mukaan. Tällaisia toimia ovat muun muassa: tieto- ja viestintätekniikan standardien täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen uudistaminen Euroopassa niin, että mahdollistettaisiin myös tiettyjen tieto- ja viestintätekniikan foorumien ja konsortioiden standardien käyttö; ohjeiden laatiminen olennaisista teollis- ja tekijänoikeuksista ja lisensointiehdoista standardoinnin yhteydessä, mihin kuuluvat myös ennaltatutustumisoikeuteen liittyvät kysymykset; sekä ohjeiden laatiminen tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin ja julkisten hankintojen välisistä yhteyksistä tavoitteena auttaa viranomaisia hyödyntämään standardeja tehokkuuden lisäämiseksi ja tiettyihin ratkaisuihin jumiutumisen vähentämiseksi. Samanaisesti komissio valmistelee vuosien ecommission-aloitetta. Sen yleistavoitteena on kehittyä tämän päivän integroidusta komissiosta huomispäivän transformoiduksi komissioksi. Tällä tarkoitetaan julkisen palvelun osalta seuraavaa: Julkisia palveluja kehitetään ulkoisten ja sisäisten käyttäjien näkökulmasta sen sijaan, että ne perustuisivat organisaatiorakenteeseen. Organisaatiorajat ylittävät päästä päähän -prosessit automatisoidaan kokonaan. Tietoja jaetaan avoimesti eri yksiköiden välillä, ja ryhmät voivat tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoja ja asiantuntemusta. Transformoidun komission määritelmä osoittaa, että yhteentoimivuus on tärkeällä sijalla ecommission aloitteessa, ja se on aloitteen täytäntöönpanon kantavia periaatteita Suunnitellut toimet Komissio panee EIS:n täytäntöön ISA-ohjelman kautta ja toimilla, joita on suunniteltu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvassa tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmassa. Komissio laatii ISA:n jatkuvan työohjelman kuultuaan ISA-hallintokomiteassa edustettuina olevia jäsenvaltioita. Komissio hyväksyi ensimmäisen ISA-työohjelman 30. kesäkuuta , ja sitä tarkistetaan kerran vuodessa toimintalinjoissa tai painopisteissä tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseksi. Komissio toteuttaa ISA-työohjelman julkisilla hankintamenettelyillä. Komissio laatii myös kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvan tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman vuotuisen työohjelman kuultuaan puiteohjelman hallintokomiteassa edustettuina olevia jäsenvaltioita. Tämä työohjelma toteutetaan ehdotuspyynnöillä. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluva tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma tukee monia politiikan aloja, mutta useat sen laajamittaiset hankkeet ovat suoraan yhteydessä yhteentoimivuuden parantamiseen eurooppalaisten julkisten palveluiden tarjoamisessa FI 9 FI

36 Jäsenvaltioiden hallintoja ja komission yksiköitä kannustetaan ottamaan EIF huomioon kaikissa eurooppalaisten julkisten palveluiden perustamiseen liittyvissä toimissa. EIF olisi otettava huomioon myös, kun julkishallinnot luovat samanlaisia periaatteita kansallista, aluellista tai paikallista tasoa varten tai tietylle alalle. Malmössä 18. marraskuuta 2009 hyväksytyssä sähköistä hallintoa koskevassa ministerijulistuksessa jäsenvaltiot sopivat mukauttavansa kansalliset yhteentoimivuusperiaatteensa soveltuvin osin eurooppalaisiin periaatteisiin vuoteen 2013 mennessä. Siitä syystä komissio kehottaa jäsenvaltioita nyt mukauttamaan kansalliset yhteentoimivuusstrategiansa EIS:ään ja kansalliset yhteentoimivuusperiaatteensa EIF:ään. Esimerkin vuoksi komissio mukauttaa sisäisen yhteentoimivuusstrategiansa EIS:ään ja käyttää EIF:ää ohjeena aina, kun tieto- ja viestintäjärjestelmiä kehitetään EU:n lainsäädännön tueksi. EIS:n toteuttaminen Yhteentoimivuutta tukevat toimet on koottu kolmen otsakkeen alle: Tärkeimmät toimet: Luotettava tietojen vaihto: Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvasta tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmasta tukea saaviin laajamittaisiin pilottihankkeisiin osallistuvat jäsenvaltiot saavat kokemusta rajat ylittävästä vuorovaikutuksesta. Muita jäsenvaltioita kehotetaan liittymään pilottihankkeisiin, ja uusia pilottihankkeita ehdotetaan. Ensimmäiset laajamittaiset pilottihankkeet päättyvät vuonna Jo nyt pohditaan, kuinka tuloksia voitaisiin jatkossa parhaiten tukea ja kuinka ISA-ohjelma voisi auttaa muuttamaan tulokset toimiviksi palveluiksi. Tarvittaessa komissio osallistuu käynnissä oleviin pilottihankkeisiin, kuten sähköistä hankintaa ja yhteentoimivia sähköisiä henkilöyksiä koskeviin hankkeisiin. Näin varmistetaan, että komission infrastruktuuri on yhteentoimiva pilottihankkeiden tuloksien kanssa. Yhteentoimivuusarkkitehtuuri: Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa yhteisen näkemyksen luomiseksi eurooppalaisesta yhteentoimivuusarkkitehtuurista, ja tarvittaessa se tukee tällaista arkkitehtuuria perustamalla yhteisiä infrastruktuureja ja kehittämällä yhteisiä palveluja. EU:n uuden lainsäädännön tietotekniikkaan kohdistuvien vaikutusten arviointi: Komissio kehittää menetelmää, jota voitaisiin käyttää valmisteltaessa säädöksiä, tarkoituksena lisätä ymmärtämystä siitä, kuinka tieto- ja viestintätekniikalla voidaan tukea lainsäädännön tehokasta ja tuloksellista täytäntöönpanoa. EIF:n huomioon ottaminen EIF on otettava huomioon, kun julkishallinnot perustavat eurooppalaisia julkisia palveluja ja kehittävät tieto- ja viestintäjärjestelmiä EU:n politiikan täytäntöönpanon tueksi. Periaatteet on otettava huomioon myös kaikilla halllinnon tasoilla toteutettaessa julkisia palveluja, joista saattaa tulevaisuudessa tulla osa eurooppalaisia julkisia palveluja. FI 10 FI

37 Koska eurooppalaiset ja kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet täydentävät toisiaan, Euroopan komissio tukee jatkossakin ISA-ohjelman yhteydessä Kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden seurantakeskusta (NIFO). Sen päätavoitteena on antaa tietoja kansallisista yhteentoimivuusperiaatteita, jotta julkishallinnot voivat jakaa kokemuksia ja tietoja periaatteista. YHTEENVETO: EUROOPPALAISEEN YHTEENTOIMIVUUTEEN TÄHTÄÄVÄ TOIMINTA Komissio Strategian täytäntöönpano periaatteet huomioon ottamalla panee EIS:n täytäntöön asianmukaisilla välineillä, joita ovat ISA-ohjelma ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluva tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma, läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa mukauttaa sisäisen yhteentoimivuusstrategiansa EIS:ään ecommission-aloitteen kautta varmistaa, että EIF:ää sovelletaan uutta lainsäädäntöä täytäntöön pantaessa ja uusia eurooppalaisia julkisia palveluja perustettaessa varmistaa EIS:n ja siihen liittyvien laaja-alaisten ja alakohtaisten yhteentoimivuuteen tähtäävien toimien hallinnan läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioiden olisi mukautettava kansalliset yhteentoimivuusstrategiansa EIS:ään ja kansalliset aloitteet ja toimet vastaaviin EU:n aloitteisiin ja toimiin tehtävä keskenään ja komission kanssa yhteistyötä EIS:n täytäntöönpanossa seuraamalla siihen liittyvien toimien edistymistä ja vaikutusta kansallisella tasolla mukautettava kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet EIF:ään otettava huomioon eurooppalainen ulottuvuus sellaisten julkisten palveluiden kehittämisen varhaisvaiheessa, joista saattaa tulevaisuudessa tulla osa eurooppalaisia julkisia palveluja osallistuttava EIS:n ja siihen liittyvien yhteentoimivuuteen tähtäävien toimien hallintaan. FI 11 FI

38 FI FI FI

39 EUROOPAN KOMISSIO Bruxelles, le COM(2010) 744 final Liite 1 Liite 1 asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus FI FI

40 Euroopan yhteentoimivuusstrategia (EIS) eurooppalaisia julkisia palveluja varten

41 JOHDANTO JA TAUSTAA 1. Tässä asiakirjassa esitetään yleiskatsaus Euroopan yhteentoimivuusstrategiaan 1 (EIS), jonka on laatinut Euroopan komission tietotekniikan pääosasto. Euroopan yhteentoimivuusstrategian tavoitteena on antaa suuntaviivoja ja asettaa painopisteitä toimille, joita tarvitaan eurooppalaisten julkishallintojen välisen vuorovaikutuksen, vaihdon ja yhteistyön parantamiseksi eurooppalaisten julkisten palvelujen 2 tarjoamisessa maiden ja alojen rajojen yli. Strategia valmisteltiin HVTYKohjelman 3 aikana ja viimeisteltiin strategiaa tukevasta ISA-ohjelmasta 4 järjestetyn julkisen kuulemisen jälkeen. 2. Tämän asiakirjan tavoitteena on esittää lyhyt katsaus lähestymistapaan ja menetelmiin, joita käytettiin EIS:ää valmisteltaessa ja joissa on otettu huomioon jäsenvaltioiden painopisteet esittää suosituksia EIS:n valmistelun aikana tuotettujen kahden raportin perusteella: a. Ensimmäistä vaihetta koskeva loppuraportti julkistettiin toukokuussa 2009 ja esiteltiin jäsenvaltioiden tietohallintojohtajille 26. kesäkuuta Raportissa tehdään yhteenveto ensimmäisen vaiheen lopulla tehdyistä päätelmistä: yhteentoimivuutta koskevat yhteiset visiot, todetut ongelmat, painopistealat, prioriteetit ja tavoitteet sekä mahdollinen menetelmä skenaarioiden kehittämiseksi hankkeen toisen vaiheen aikana. b. Toisen vaiheen loppuraportti julkistettiin toukokuussa Siinä keskitytään varsinaiseen EIS:ään ja esitellään sen eri tasot (laaja-alainen taso, klusterien ja painopistealojen tasot) sekä joukko toimia skenaarioiden arvioinnin perusteella. Ne muodostavat yhdessä tulevan strategian perustan. esittää kokonaisstrateginen lähestymistapa, jota komissio ehdottaa EIS:ää varten ja jonka jäsenvaltioiden tietohallintojohtajat ovat hyväksyneet. 3. Julkishallintojen välinen yhteentoimivuus on ratkaisevassa asemassa Euroopan yhdentymisen kannalta, ja se koskee Euroopan unionin perustavoitteita. Jäsenvaltioille ja käyttäjille olisi paljon hyötyä siitä, että julkisten palvelujen tarjoamisen esteet poistettaisiin maiden ja toimialojen väliltä. Vaikka käyttäjät ovat palvelujen lopullisia vastaanottajia, EIS:n tärkeimpiä kumppaneita ovat eurooppalaiset julkishallinnot. Siitä syystä näiden keskeisten toimijoiden lisääntyvä yhteistyö ja sitoutuminen on olennaisen tärkeää EIS:n kehittämisen kannalta. 4. Yhteentoimivuuskysymykset eivät ole yksinomaan teknisiä, vaan ne käsittävät myös monia muita näkökulmia, muun muassa seuraavia: maiden ja alojen rajat ylittävältä yhteentoimivuudelta puuttuu oikeusperusta, tietoisuutta ja poliittista tahtoa ei ole tarpeeksi tai tarvittavista hallintarakenteista ei ole sovittu. 5. Jos yhteentoimivuuteen ei saada luotua yhtenäistä lähestymistapaa, on vaarana, että jäsenvaltiot valitsevat keskenään yhteen sopimattomia ratkaisuja, jotka tehokkuuden ja säästöjen lisäämisen 1 Eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamisen yhteydessä yhteentoimivuudella tarkoitetaan erillisten ja erilaisten organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta käyttäen niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa. 2 Eurooppalaisilla julkisilla palveluilla tarkoitetaan rajat ylittäviä julkisen sektorin palveluja, joita julkishallinnot tarjoavat joko toisilleen tai eurooppalaisille yrityksille ja kansalaisille. 3 Yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimiva toimittaminen julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 21 huhtikuuta Yhteentoimivuusratkaisuja eurooppalaisille julkishallinnoille, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 16. syyskuuta 2009.

42 sijaan muodostavat uusia esteitä eurooppalaisten julkisten palvelujen toimittamiselle sisämarkkinoilla. 6. Jäsenvaltioiden tietohallintojohtajat ja Euroopan komission edustajat sopivat näiden haasteiden voittamiseksi kesäkuussa 2009 toisessa vuosikokouksessaan, että HVTYK-ohjelmassa kehitettäisiin Euroopan yhteentoimivuusstrategia, jotta voitaisiin saada tarvittavaa pontta eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuuden parantamiseen. 7. Sen jälkeen kun EIS on kokonaan hyväksytty, siitä tulee EU:n uuden, vuosien ISAohjelman ja mahdollisesti muiden EU:n aloitteiden keskeinen liikkeellepaneva voima. EIS vaikuttaa myös jäsenvaltioiden toteuttamiin yhteentoimivuustoimiin. 8. Ensimmäisen vaiheen loppuraportissa (katso kohta 2) esiteltiin jäsenvaltioiden tietohallintojohtajien hyväksymä tavoitelausuma. Se kuuluu seuraavasti: Vuoteen 2015 mennessä yhteentoimivuus on merkittävästi edistänyt eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamista seuraavilla tavoilla: luomalla asianmukaiset hallintotavat, organisaation ja prosessit, jotka ovat Euroopan unionin politiikkojen ja tavoitteiden mukaisia mahdollistamalla luotettavan tietojenvaihdon yhteisesti sovituilla, yhtenäisillä ja koordinoiduilla yhteentoimivuusaloitteilla, joihin sisältyvät lainsäädännöllisen ympäristön täydentäminen, yhteentoimivuusperiaatteiden kehittäminen ja yhteentoimivuusstandardeja ja -sääntöjä koskevat sopimukset. 9. Jäsenvaltioiden kesäkuussa 2009 pitämän kolmannen kokouksen jälkeen tavoitelausuma muotoiltiin joukoksi tavoitteita, jotka koskevat yhdeksää painopistealaa. Komission ehdotuksen perusteella päätettiin ryhmitellä yhdeksän painopistealuetta kolmeen eri klusteriin luotettava tietojen vaihto, yhteentoimivuusarkkitehtuuri ja EU:n uuden lainsäädännön tietotekniikkaan kohdistuvien vaikutusten arviointi sekä kahteen liitännäistoimenpiteeseen tietoisuuden lisääminen yhteentoimivuudesta ja parhaiden toimintatapojen jakaminen. 10. Toisen vaiheen loppuraportissa (katso kohta 2) ehdotettiin kutakin klusteria ja liitännäistoimenpidettä koskeva toimintasuunnitelma skenaarioiden tai käytännön toimien muodossa. 11. Komissio laati synteesin, jossa keskityttiin tärkeimpiin strategisiin suuntaviivoihin. Niillä on tarkoitus ohjata klustereihin liittyvää toimintaa ja liitännäistoimenpiteitä. Synteesin perusteella komissio ehdotti EIS:ää varten kokonaisstrategista lähestymistapaa sekä erityisiä strategisia suuntaviivoja klusterien ja liitännäistoimenpiteiden tasolla. 12. Komissio ehdotti, että ylhäältä alas- ja alhaalta ylös -lähestymistavat yhdistetään, jotta saadaan aikaan ristikkäishyötyjä testaamalla ja kehittämällä jatkuvasti nykyisiä periaatteita ja ohjeita käytännön tarpeisiin nähden sekä kehittämällä lisäpalveluja ja -välineitä selkeästi määriteltyjen tarpeiden perusteella. 13. Neljännessä kokouksessaan marraskuussa 2009 jäsenvaltioiden tietohallintojohtajat ilmaisivat hyväksyvänsä EIS-hankkeen toiseen vaiheeseen omaksutun lähestymistavan ja menetelmän sekä komission ehdotuksen. 14. Komission ehdotus ja tietohallintojohtajien neljännessä kokouksessa tehdyt päätelmät muodostavat kokonaisstrategisen lähestymistavan, johon ISA-ohjelman ja mahdollisten muiden EU:n aloitteiden työohjelma perustuu lähivuosina.

43 EUROOPAN YHTEENTOIMIVUUSSTRATEGIAN KOKONAISSTRATEGINEN LÄHESTYMISTAPA Komissio ehdottaa yhdistettäviksi kaksi lähestymistapaa, joilla pyritään viemään eteenpäin eurooppalaista yhteentoimivuustoimintaa edellä mainittujen kolmen klusterin ja kahden liitännäistoimenpiteen puitteissa: Ylhäältä alas -lähestymistapa (laaja-alainen): Otetaan huomioon poliittinen konteksti ja sen kehitys: Eurooppa strategia ja Euroopan digitaalistrategia. Kehitetään eri toteutuspuitteita, kuten EIS, eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF), arkkitehtuurin suuntaviivat ja muut menetelmät ja suuntaviivat. Arvioidaan ehdotetun EU:n uuden lainsäädännön tietotekniikkaan kohdistuvia vaikutuksia Alhaalta ylös -lähestymistapa (alakohtainen): Asiaankuuluvia erityisaiheita (kuten merkitykset, luottamus ja yksityisyys tai arkkitehtuuri) käsittelevien alakohtaisten hankkeiden avulla saadaan mahdollisuus puuttua yhteentoimivuuden todellisiin haasteisiin. Lähestymistavan avulla voidaan testata nykyisiä periaatteita ja ohjeita käytännön tarpeiden kannalta. Lisäksi varmistetaan, että kehitettävät uudet palvelut ja välineet perustuvat selkeästi määriteltyihin tarpeisiin. Kun tietylle alalle kehitetään uusia palveluja ja välineitä, olisi muistettava mahdollisuus käyttää ratkaisuja uudelleen muilla aloilla. Sovellettuaan tällaistä yhdistettyä lähestymistapaa kuhunkin klusteriin kuuluviin tavoitteisiin, komissio ehdottaa, että keskitytään seuraaviin toimiin: Klusteri Luotettava tietojen vaihto : Edetään käyttäen rajoitettua määrää poliittisesti merkittäviä ja konkreettisia alakohtaisia hankkeita EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Yhteentoimivuuden keskeisiä edellytyksiä, kuten sähköistä henkilötunnistusta, allekirjoitusta jne., koskevia ponnisteluja tuetaan edelleen EU:n tasolla. SEMIC-lähestymistapaa ja sen metodologiaa jatketaan. Pyritään avaamaan perusrekistereitä, joissa otetaan huomioon niihin liittyvät parhaat toimintatavat, mahdolliset riskit ja mahdollisuudet sekä tärkeimpien sidosryhmien erilaiset tarpeet ja odotukset. Pyritään luomaan keskitetty luettelo julkishallintojen EU:ssa tarjoamista palveluista. Klusteria koskeviksi haasteiksi on tunnistettu muun muassa seuraavat: Ensinnäkin miten toimintaan saadaan mukaan toimiala, standardointijärjestöt ja muut sidosryhmät? Toiseksi, ennen kuin tehdään aloitteita palveluluettelojen laatimiseksi, komissio ehdottaa, että arvioidaan yhtäältä jäsenvaltioiden valmius osallistua ja toisaalta se, missä määrin luettelo tukisi jäsenvaltioiden välisen yhteentoimivuuden lisäämistä. Lisäksi on yksilöitävä tämän alan nykyiset esimerkit parhaista toimintatavoista ja tutkittava niitä.

44 14.4. Klusteri Yhteentoimivuusarkkitehtuuri : Yhteentoimivuusarkkitehtuurista on kehitettävä yhteinen visio määrittelemällä ensin sen sovellusala ja yhteisten infrastruktuuripalvelujen ja yhteisten liitäntästandardien tarve. Annetaan ohjausta arkkitehtuurialueilla, joilla jäsenvaltioilla on yhteisiä etuja. Varmistetaan, että komissio käyttää järjestelmällisesti uudelleen arkkitehtuurin rakenneosat kehittäessään palveluja jäsenvaltioiden käyttöön. Tässä yhteydessä uudelleen käytettäviä ja järkeistettäviä voisivat olla nykyiset infrastruktuuripalveluosat (EIIS) 5 ja yleiset sovellukset (IMI 6, varhaisvaroitusjärjestelmät, avustusten hallinta jne.). Lisäksi EU ja jäsenvaltiot voisivat antaa panoksensa, jotta voitaisiin luoda luettelo arkkitehtuurin rakenneosista, joita jäsenvaltiot ja komissio voivat käyttää uudelleen Klusteri EU:n uuden lainsäädännön tietotekniikkaan kohdistuvien vaikutusten arviointi : Kehitetään suuntaviivoja ja menetelmiä komission ja jäsenvaltioiden tasolla. Testataan suuntaviivojen hyödyllisyyttä soveltamalla niitä käytännön tapauksiin, joihin osallistuu päätöksentekijöitä sekä oikeudellisia ja tietoteknisiä asiantuntijoita. Varmistetaan, että suuntaviivoja ja menetelmiä kehitetään jatkuvasti saatujen kokemusten pohjalta. Varmistetaan, että toimintatapaa, jonka mukaan tietoteknisiä vaikutuksia arvioidaan, sovelletaan yleisesti ja entistä järjestelmällisemmin, aina kun lainsäädännössä tapahtuu muutoksia (esim. kun tietotekniikkaan liittyvää lainsäädäntöä muutetaan tai siihen tehdään lisäyksiä) Liitännäistoimenpide Tietoisuuden lisääminen yhteentoimivuudesta : Kehitetään kattava viestintästrategia. Järjestetään tiedotuskampanjoita, jotka suunnataan aluksi päätöksentekijöille, mutta asteittain painopiste siirretään operatiiviselle ja tekniselle tasolle. Kehitetään julkishallinnoille itsearviointityökaluja tai -malleja, jotta ne voivat arvioida yhteentoimivuusvalmiuttaan Liitännäistoimenpide Parhaiden toimintatapojen jakaminen : Pyritään lähentämään EU:n nykyisiä yhteistyöfoorumeja ja varmistamaan käytettyjen foorumien ylläpidettävyys. Pidetään tarvittaessa yllä EU:n tasolla nykyisiä yhteisöjä, joissa jaetaan parhaita toimintatapoja ja käytetään uudelleen yhteisiä ratkaisuja. Tuetaan mahdollisten uusien yhteisöjen perustamista yhteentoimivuuteen tähtäävien toimien tuloksena. Tätä liitännäistoimenpidettä koskeva haaste: kuinka tehdä yhteistyötä muualla toteutettavien muiden samanlaisten aloitteiden kanssa? 5 EIIS tarkoittaa eurooppalaisia yhteentoimivuuden infrastruktuuripalveluja. 6 IMI tarkoittaa sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää.

45 14.8. Tähän mennessä on yksilöity seuraavat mahdolliset riskit ja mahdollisuudet: Sidosryhmien tuki, sitoutuminen ja hyväksyntä ovat olennaisia, kun noudatetaan hankepohjaista lähestymistapaa yhteentoimivuuteen. Jotta EIS voitaisiin onnistuneesti toteuttaa, alakohtaisten ja yhteentoimivuutta käsittelevien asiantuntijoiden on tehtävä yhteistyötä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Toimialan ja muiden sidosryhmien kanssa on saatava aikaan hedelmällistä yhteistyötä. Toimintatapoja muuttavien tekniikoiden (kuten etäresurssi- eli ns. pilvipalvelut) vaikutus EIS:ään ja sen täytäntöönpanoon. SEURAAVAT VA IHEET 15. Seuraava haaste on EIS:n muuntaminen joukoksi käytännön hankkeita ja tuloksia. Hankkeet muodostavat pääosan ISA-työohjelmasta. 16. ISA-työohjelmaa laadittaessa määritellään ja aloitetaan erilaisia toimia EIS:n täytäntöön panemiseksi. Hankejohtajat nimetään ja yksittäisten toimien tavoitteet määritellään, jotta voidaan saavuttaa merkittävää edistystä kussakin yhteentoimivuusklusterissa. 17. Asianmukainen hankeseuranta ja -raportointi tukee yhteentoimivuusaloitteiden toteuttamista. Siihen liittyy sopivien mittausmenetelmien, kuten keskeisten suoritusindikaattorien, määritteleminen kutakin tointa varten. Seuranta ja raportointi mahdollistavat suorituksen vertaamisen tavoitteisiin ja toimien arvioinnin, jotta nähdään, saavuttavatko ne tavoitteensa. 18. Yhteisen näkemyksen luomiseen käytetään kattavia hallintoperiaatteita, joiden avulla tuotetaan kutakin käynnissä olevaa tai suunniteltua tointa koskeva ohjeistus. Hallinnon avulla hankekokonaisuudesta tuotetaan moniulotteinen näkemys, jotta kutakin tointa voidaan arvioida EIS:n pohjalta ja saadaan selkeästi esiin, mitkä toimet tuovat lisäarvoa yhteentoimivuusvisioon. Kokonaiskuvan pohjalta kunkin toimen suhteelliset kustannukset voidaan tasapainottaa arvonmuodostusmahdollisuuksien kanssa. Joillakin toimilla voi esimerkiksi olla korkea mahdollinen arvo, mutta niihin voi liittyä kohtuuttoman korkea riski. Joitakin toimia voidaan määritellä uudelleen niiden riskiprofiilin muuttamiseksi. 19. Asianmukaisen hallinnon avulla varmistetaan tarvittava tasapaino rajallisten resurssien, riskien, soveltamisalojen ja ajoituksen välillä suhteessä odotettuihin tuloksiin ympäristön muuttuessa (myös siltä osin kuin ajantasaisissa strategisissa tavoitteissa heijastuvat poliittiset ja muut sidosryhmien painopisteet muuttuvat). Toinen keskeinen hankkeen hallintoon liittyvä toimi on hankkeen sidosryhmille tiedottaminen

46 FI FI FI

47 EUROOPAN KOMISSIO Bruxelles, le COM(2010) 744 final Liite 2 Liite 2 asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus FI FI

48 Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF) eurooppalaisia julkisia palveluja varten

49 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...i 1 Johdatus eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin Tarkoitus ja säädöskehys Määritelmät Eurooppalainen julkinen palvelu Yhteentoimivuus Yhteentoimivuusperiaatteet Yhteentoimivuuden tarpeet ja edut EIF-suositukset Taustaa EU:n yhteentoimivuuden poliittista ja historiallista taustaa Yhteentoimivuusperiaatteet Eurooppalaisen julkisen palvelun skenaariot Skenaario 1: Suora vuorovaikutus yrityksen/kansalaisen ja ulkomaisen hallinnon välillä Skenaario 2: Yritysten/kansalaisten pyyntöjä koskeva tietojen vaihto hallintojen välillä Skenaario 3: Tietojen vaihto kansallisten hallintojen ja EU:n toimielinten välillä Esimerkkejä eurooppalaisista julkisista palveluista Asiakirjan rakenne Eurooppalaisten julkisten palvelujen perusperiaatteet Johdanto Perusperiaate 1: toissijaisuus ja suhteellisuus Perusperiaate 2: käyttäjäkeskeisyys Perusperiaate 3: osallisuus ja saavutettavuus Perusperiaate 4: tietoturva ja yksityisyys Perusperiaate 5: monikielisyys Perusperiaate 6: hallinnollinen yksinkertaistaminen Perusperiaate 7: läpinäkyvyys Perusperiaate 8: tietojen säilyttäminen Perusperiaate 9: avoimuus Perusperiaate 10: uudelleen käytettävyys Perusperiaate 11: teknologianeutraalius ja sovitettavuus Perusperiaate 12: tehokkuus ja tuloksellisuus Julkisten palvelujen käsitteellinen malli Johdanto Käsitteellisen mallin keskeiset käsitteet Julkiset peruspalvelut Suojatun tiedonvaihdon kerros Koottujen palvelujen kerros Käsitteellisen mallin sovellukset Maiden rajat ylittävä esimerkki Alojen rajat ylittävä esimerkki Hallintorajat ylittävä esimerkki...21

50 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 4 Yhteentoimivuuden tasot Johdanto Poliittinen konteksti Oikeudellinen yhteentoimivuus Organisatorinen yhteentoimivuus Toimintaprosessien yhdenmukaistaminen Organisaatioiden suhteet Muutosten hallinta Semanttinen yhteentoimivuus EU:n semanttista yhteentoimivuutta koskeva aloite Tekninen yhteentoimivuus Yhteentoimivuussopimukset Johdanto Vahvistettujen eritelmien arvioiminen ja valitseminen Eritelmät, avoimuus ja uudelleenkäyttö Osallistuminen standardointiprosessiin Yhteentoimivuuden hallinta Lyhenteet ja sanasto Lyhenteet Sanasto...31 ii

51 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 1 Johdatus eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin 1.1 Tarkoitus ja säädöskehys Eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (EIF) tarkoitus on edistää ja tukea eurooppalaisten julkisten palvelujen toimittamista lisäämällä maiden ja alojen 1 rajat ylittävää yhteentoimivuutta ohjata julkishallintoja niiden tehtävässä tarjota eurooppalaisia julkisia palveluja yrityksille 2 ja kansalaisille täydentää ja sitoa yhteen erilaisia kansallisia yhteentoimivuusperiaatteita EU:n tasolla. Tämä ei ole tekninen asiakirja, vaan se on tarkoitettu kaikille, jotka osallistuvat eurooppalaisten julkisten palvelujen määrittelemiseen, suunnitteluun ja toteutukseen. EIF olisi otettava huomioon, kun tehdään eurooppalaisia julkisia palveluja koskevia päätöksiä, jotka tukevat EU:n poliittisten aloitteiden toteutusta. EIF olisi otettava huomioon myös, kun perustetaan julkisia palveluja, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää uudelleen osana eurooppalaisia julkisia palveluja. EIF:ää tuetaan ISA-ohjelmasta 3 läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission välillä. Ne tekevät yhteistyötä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 170 artiklan hengessä. Artiklan mukaan Euroopan unioni myötävaikuttaa Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen ja pyrkii edistämään kansallisten verkkojen yhteenliittämistä ja yhteentoimivuutta sekä pääsyä tällaisiin verkkoihin myötävaikuttaakseen 26 artiklassa määrättyjen sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden toteuttamiseen. EIF edistää sisämarkkinoiden toimivuutta lisäämällä eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuutta. 1.2 Määritelmät Eurooppalainen julkinen palvelu Tässä asiakirjassa eurooppalaisilla julkisilla palveluilla tarkoitetaan rajat ylittäviä julkisen sektorin palveluja, joita julkishallinnot 4 tarjoavat joko toisilleen tai eurooppalaisille yrityksille ja kansalaisille. Vaikka tieto- ja viestintätekniikalla ei tueta kaikkia eurooppalaisia julkisia palveluja, useimmissa palveluissa käytetään julkishallintojen kehittämiä toisiinsa linkitettyjä ohjelmistojärjestelmiä, jotka ovat etupäässä tilaustyönä tehtyjä Yhteentoimivuus EIF käsittelee yhteentoimivuutta eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamisen erityisnäkökulmasta Ala on ymmärrettävä hallinnonalana, kuten tulli, poliisi, sähköinen terveydenhoito, ympäristö, maatalous jne. EIF:n puitteissa yrityksen käsitteeseen sisältyvät valtioista riippumattomat järjestöt, voittoa tavoittelemattomat organisaatiot jne. Yhteentoimivuusratkaisuja eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA), EUVL L 260, , s. 20, Tällä tarkoitetaan joko kansallisia julkishallintoja (kaikilla tasoilla) tai niiden puolesta toimivia elimiä ja/tai EU:n julkishallintoa. Julkishallinnot tarvitsevat kaupallisten valmisohjelmistojen (käyttöjärjestelmät, tietokantajärjestelmät, tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmat jne.) lisäksi tilaustyönä tehtyjä ohjelmistoja, jotka vastaavat niiden erityisvaatimuksia (verohallinto, poliisiyhteistyö), jotta kaikkiin tarpeisiin voidaan vastata. 1

52 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Vaikka eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamiseen sisältyy miltei aina tietojen vaihtoa tietojärjestelmien välillä, yhteentoimivuus on tätä laajempi käsite. Se käsittää organisaatioiden kyvyn työskennellä yhdessä vastavuoroisesti hyödyllisten ja yhteisesti sovittujen päämäärien hyväksi. Tästä syystä EIF:ssä käytetään seuraavaa määritelmää 6 : Eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamisen yhteydessä yhteentoimivuudella tarkoitetaan erillisten ja erilaisten organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta käyttäen niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa. Yhteentoimivuus on luonteeltaan monenvälistä. Parhaiten se voidaan ymmärtää yhteisön yhteisenä arvona Yhteentoimivuusperiaatteet Yhteentoimivuusperiaatteet ovat yhteisesti sovittu lähestymistapa yhteentoimivuuteen niitä organisaatioita varten, jotka haluavat tehdä yhteistyötä yhteisten julkisten palveluiden tarjoamiseksi. Periaatteissa määritellään niiden soveltamisalalle useita yhteisiä osatekijöitä, kuten sanasto, käsitteet, periaatteet, toimintalinjat, suuntaviivat, suositukset, standardit, eritelmät ja toimintatavat. 1.3 Yhteentoimivuuden tarpeet ja edut Yhteentoimivuus on sekä eurooppalaisten julkisten palvelujen tehokkaan toimittamisen edellytys että edistäjä. Yhteentoimivuus koskee seuraavia tarpeita: yhteistyö julkishallintojen välillä, tavoitteena perustaa julkisia palveluja tietojen vaihto julkishallintojen välillä, tavoitteena täyttää lainmukaisia vaatimuksia tai poliittisia sitoumuksia tietojen jakaminen ja uudelleen käyttäminen julkishallintojen kesken, tavoitteena lisätä hallinnon tehokkuutta ja vähentää yrityksiin ja kansalaisiin kohdistuvaa byrokratiaa. Tulos: Julkisten palvelujen toimittaminen kansalaisille ja yrityksille tehostuu, kun julkisten palvelujen toimittamista keskitetystä asiointipisteestä on helpotettu. Julkisille hallinnoille, yrityksille ja kansalaisille aiheutuvat kustannukset alenevat julkisten palvelujen tehokkaan toimittamisen ansiosta. 1.4 EIF-suositukset EIF sisältää suosituksia, jotka koskevat erityisiä yhteentoimivuusvaatimuksia. Suositusten täytäntöönpanolla luodaan ympäristö, jonka ansiosta julkisten hallintojen on aiempaa helpompi perustaa uusia eurooppalaisia julkisia palveluja. Näin saadaan aikaan eurooppalaisen julkisen palvelun palvelujärjestelmä 7, jossa yhteentoimivuus on tuttu asia, jossa organisaatiot ovat valmiita tekemään yhteistyötä ja jossa yhteiset toteutuspuitteet, välineet ja palvelut helpottavat eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamista. 1.5 Taustaa EIF on yksi useista yhteentoimivuusaloitteista, joiden tavoitteena on tukea eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamista. 6 7 Yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) 16 päivänä syyskuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 922/2009/EY 2 artikla EUVL L 260, , s. 20. Palvelujärjestelmä on järjestelmä, jonka jäsenet hyötyvät toistensa osallistumisesta symbioottisten suhteiden välityksellä (suhteiden positiivinen summa). 2

53 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Eri aloitteiden suhde käy ilmi jäljempänä olevasta kuvasta: Euroopan yhteentoimivuusstrategia (EIS), EIF, eurooppalaisen yhteentoimivuuden suuntaviivat, eurooppalaisen yhteentoimivuuden palvelut ja välineet sekä toimet eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamiseksi. YHTEENTOIMIVUUSALOITTEET EUROOPPALAISIIN JULKISIIN PALVELUIHIN TÄHTÄÄVÄT TOIMET Strategia TUKI EIF:n soveltamisala Periaatteet Suuntaviivat Hallinta Suunnittelu Toteutus Palvelut Services ja välineet & Tools Käyttö Eurooppalaisten julkisten palvelujen luomiseen tähtääviä toimia tukevat yhteentoimivuusaloitteet Kuva 1-1 Yhteentoimivuutta olisi käsiteltävä EU:n tasolla järjestelmällisesti ja sille olisi asetettava erityiset tavoitteet. Euroopan yhteentoimivuusstrategia (EIS) 8 tarjoaa tätä varten perustan organisatorisille, rahoituksellisille ja operatiivisille toteutuspuitteille, joilla tuetaan maiden ja/tai alojen rajat ylittävää yhteentoimivuutta. EIS ohjaa EIF:ää ja kaikkia muita siihen liittyviä ponnisteluja asettamalla strategiset painopisteet ja tavoitteet. EIF:n tarkoituksena on helpottaa eurooppalaisten julkisten palvelujen suunnittelua. Eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden suuntaviivat helpottavat eurooppalaisten yhteentoimivuuspalvelujen ja -välineiden perustamista. Niillä tuetaan eurooppalaisten julkisten palvelujen toimittamista EU:n yhteentoimivuuden poliittista ja historiallista taustaa Julkisen sektorin on vastattava moniin haasteisiin, jotta eurooppalaiset julkiset palvelut voidaan toteuttaa. Maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävä yhteentoimivuus nähdään haasteiden voittamisen kannalta olennaisena tekijänä. Rajat ylittävän yhteentoimivuuden saavuttaminen on eurooppalaisen julkisen palvelun aloitteiden poliittinen painopiste. Saumattomien rajat ylittävien julkisten palvelujen tarjoaminen (jonka edellytys on yhteentoimivuus) voi vaikuttaa paljon yrityksiin ja kansalaisiin. 8 Strategiassa määritellään eurooppalaisten julkisten palvelujen toimittamisen yhteinen visio sekä kansallisella ja EU:n tasolla toteutettavia keskitettyjä toimia, joilla parannetaan Euroopan julkisten palvelujen yhteentoimivuutta. 3

54 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Jäljempänä esitetyt EU:n aloitteet kuvaavat julkishallintojen poliittista tukea yhteentoimivuudelle historiallisesta näkökulmasta Bangemannin raportti 1993 Delorsin asiakirja 2000 Kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia 2003 Julkisen sektorin tietoja koskeva direktiivi (2003/98/EY) eeurope aloite EIF V eeurope toimintasuunnitelma 2007 INSPIRE-direktiivi 2010 (2007/2/EY) EU strategia 2006 Palveludirektiivi 2009 (2006/123/EY) 2004 Julkisia hankintoja koskeva direktiivi (2004/18/EY) Päätös 2009/922/EY ISA-ohjelmasta 2010 EIF V Selitys Sininen EU-direktiivi Punainen Poliittinen aloite 2001 Sähköisen hallinnon ministerikokous Brysselissä 2003 Sähköisen hallinnon ministerikokous Comossa 2004 Päätös 2004/387/EY IDABC-ohjelmasta 2005 ModinisIDM ohjelma Manchesterin ministerijulistus 2007 i2010-aloite 2007 Lissabonin ministerijulistus 2006 Komission tiedonanto yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivuudesta 2010 Digitaalistrate gia 2009 Malmön ministerijulistus Yhteentoimivuuteen liittyvien EU-aloitteiden kehitys Kuva Yhteentoimivuusperiaatteet Monilla julkisilla hallinnoilla on jo käytössä periaatteet, jotka käsittelevät yhteentoimivuutta kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, tai ne ovat parhaillaan kehittämässä sellaisia. Periaatteiden soveltamisala on rajoitettu lainkäyttöalueille, joilla ne on kehitetty. Eurooppalaisten julkisten hallintojen on kuitenkin oltava valmiita työskentelemään yhdessä eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamiseksi, jotta yritysten ja kansalaisten tarpeisiin voidaan vastata. On tärkeää, että julkisten hallintojen soveltamat sekä kansalliset että eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet on yhdenmukaistettu sen osalta, kuinka yhteentoimivuus saavutetaan, jotta jäsenvaltiot voivat sopia EIF-suositusten käytännön toteutuksesta perustaessaan eurooppalaisia julkisia palveluita. Kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet ovat luonteeltaan yksityiskohtaisempia ja ohjeellisempia kuin EIF, joka toimii korkeammalla abstraktiotasolla eräänlaisina metaperiaatteina. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti se ei määrää jäsenvaltioiden valintoja eikä aseta niille velvoitteita. 9 Suositus 1. Julkishallintojen olisi yhdenmukaistettava yhteentoimivuusperiaatteensa eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden kanssa, jotta julkisten palvelujen toimittamisen eurooppalainen ulottuvuus voidaan ottaa huomioon. Koska EIF ja kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet täydentävät toisiaan, Euroopan komissio tukee Kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden seurantakeskusta (NIFO), jonka päätavoitteena on antaa tietoja kansallisista yhteentoimivuusperiaatteista, jotta julkishallinnot voivat jakaa kokemuksia ja tietoja. 9 Toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta pelkästään EU:n suhteessa jäsenvaltioihin, vaan joissakin tapauksissa myös jäsenvaltioiden sisällä liittovaltion/kansallisella tasolla tai muilla tasoilla (alueellinen, maakunnallinen, piirikunnallinen, kunnallinen). 4

55 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 1.6 Eurooppalaisen julkisen palvelun skenaariot EIF:n kattama yhteentoimivuus on mukana monissa vuorovaikutusskenaarioissa. EIF:n kattamat eurooppalaiset julkiset palvelut voidaan jakaa alaryhmiin rajat ylittävän vuorovaikutustyypin mukaan, kuten seuraava kaavio osoittaa. Jäsenvaltio X Jäsenvaltio Y A2B Yritys Kansalainen A2C Hallinto A2A Hallinto A2B A2C A2A A2A EU-hallinto Ensimmäinen tyyppi Toinen tyyppi Kuva 1-3 Ensimmäinen tyyppi on suora vuorovaikutus yhden jäsenvaltion yritysten tai kansalaisten ja yrityksille tai kansalaisille julkista palvelua toimittavan toisen jäsenvaltion julkishallinnon ja/tai EU:n hallinnon välillä (A2B ja A2C). Toinen tyyppi on vuorovaikutusta usean jäsenvaltion hallintojen tai EU:n hallintojen välillä (A2A). Tämä voi tukea hallintoja yritysten tai kansalaisten palvelemisessa (A2B ja A2C). 5

56 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Skenaario 1: Suora vuorovaikutus yrityksen/kansalaisen ja ulkomaisen hallinnon välillä Jäsenvaltio X Jäsenvaltio Y A2 C Kansalainen Hallinto A2 B Yritys Kuva 1-4 Esimerkki: jäsenvaltiosta Y oleva kansalainen, joka ottaa työpaikan kohteessa jäsenvaltio X, joutuu täyttämään useita muodollisuuksia jäsenvaltiossa X Skenaario 2: Yritysten/kansalaisten pyyntöjä koskeva tietojen vaihto hallintojen välillä Jäsenvaltio X Jäsenvaltio Y Kansalainen tai yritys A2C tai A2B Hallinto A2 A Hallinto Kuva 1-5 Esimerkki: Jäsenvaltioon X sijoittautunut palvelun tarjoaja, joka haluaa sijoittautua jäsenvaltioon Y, tekee sijoittautumista koskevan pyynnön jäsenvaltiossa Y. Jäsenvaltioiden X ja Y hallintoelimet voisivat vaihtaa tietoja suoraan, jotta pyyntö voidaan käsitellä eikä tietoja tarvitse pyytää palvelun tarjoajalta. Tämä edellyttää jäsenvaltioiden välistä yhteentoimivuutta. 6

57 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Skenaario 3: Tietojen vaihto kansallisten hallintojen ja EU:n toimielinten välillä Jäsenvaltio X Jäsenvaltio Y Jäsenvaltio Z Administration Hallinto Administration Hallinto Administration Hallinto EU EU-hallinto Administrations Administrations, Hallinnot, yritykset Business ja kansalaiset and Citizens Kuva 1-6 Tähän skenaarioon osallistuu yleensä tietyn alan hallintoverkostoja, kun EU:n oikeus edellyttää jäsenvaltioiden hallinnoilta tietojen keräämistä, vaihtamista ja jakamista keskenään ja/tai EU:n toimielinten ja virastojen kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita tapaukset, joissa jäsenvaltiot toimittavat tietoja ja tilastoja toimivaltaiselle EU:n virastolle, joka jakaa kootut tiedot asiaankuuluvalle yleisölle. 7

58 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Esimerkkejä eurooppalaisista julkisista palveluista Jäljempänä on esitetty alustava luettelo esimerkkejä 10 eurooppalaisten julkisten palvelujen yleisistä skenaarioista: 1.7 Asiakirjan rakenne Seuraavissa kappaleissa käsitellään eurooppalaisten julkisten palvelujen tehokkaan ja tuloksellisen tarjonnan kannalta keskeisiä EIF:n kysymyksiä. Kappaleessa 2 käsitellään perusperiaatteita. Siinä esitetään eurooppalaisia julkisia palveluja tukevat yleisperiaatteet. Ne kuvastavat julkisten palvelujen tarjoamista koskevia kansalaisten, yritysten ja julkishallintojen odotuksia. Kappaleessa 3 esitellään julkisten palvelujen käsitteellinen malli. Siinä ehdotetaan jäsentelyperiaatetta eurooppalaisten julkisten palvelujen suunnittelua varten. Sen mukaan suunnittelussa keskitytään peruspalveluihin, jotka voidaan yhdistää kootuiksi palveluiksi. Niiden avulla voidaan myöhemmin perustaa muita eurooppalaisia julkisia palveluita. Kappale 4 käsittelee yhteentoimivuuden tasoja. Se kattaa erilaisia yhteentoimivuuden näkökohtia, jotka on otettava huomioon eurooppalaisen julkisen palvelun suunnittelussa. Lisäksi siinä on yhteinen sanasto, jotta esiin nousevista kysymyksistä voidaan keskustella. Kappaleessa 5 esitetään tapa, jolla julkishallintojen välistä yhteistyötä voidaan helpottaa tietyn eurooppalaisen julkisen palvelun toimittamisessa. Siinä otetaan käyttöön yhteentoimivuussopimusten, vahvistettujen eritelmien ja avointen eritelmien käsitteet. Yhteentoimivuuden hallintaa käsittelevässä kappaleessa 6 esitetään, mitä tarvitaan eurooppalaisen julkisen palvelun tarjoamisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi ajan mittaan ja jotta yhteentoimivuuteen tähtäävät toimet voidaan koordinoida eri hallintotasojen välillä eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamisen tukemiseksi. 10 Yleiseurooppalaisia sähköisen hallinnon palveluja koskevista sidosryhmien vaatimuksista tehty tutkimus, loppuraportti v1.3, jossa luokitellaan ja kuvataan erilaisia yleiseurooppalaisia sähköisen hallinnon palveluja (ks. 8

59 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 2 Eurooppalaisten julkisten palvelujen perusperiaatteet 2.1 Johdanto Tässä kappaleessa esitetään hyvän hallinnon yleiset periaatteet, jotka ovat tärkeitä eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamisprosessissa. Ne kuvaavat ympäristöä, jossa eurooppalaisista julkisista palveluista päätetään ja jossa ne toteutetaan. Ne täydentävät toisiaan vaikka ovatkin luonteeltaan erilaisia (poliittisia, oikeudellisia tai teknisiä). EIF:n 12 perusperiaatetta voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Ensimmäisessä periaatteessa kuvataan eurooppalaisia julkisia palveluja koskevan EU:n toiminnan taustaa. Toisessa perusperiaatteiden ryhmässä esitetään käyttäjien yleiset tarpeet ja odotukset (2 8). Viimeinen ryhmä muodostaa julkishallintojen välisen yhteistyön perustan (9 12). 2.2 Perusperiaate 1: toissijaisuus ja suhteellisuus Ensimmäisessä perusperiaatteessa vaaditaan EU:n perustamissopimuksessa määrättyä toissijaisuutta ja suhteellisuutta. Toissijaisuusperiaate edellyttää, että EU:n päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaista. Toisin sanoen EU ei toteuta toimia, ellei se ole tehokkaampaa kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toteutettu toiminta. Suhteellisuusperiaate rajoittaa EU:n toiminnan siihen, mikä on välttämätöntä sovittujen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa, että EU valitsee ratkaisuja, jotka jättävät mahdollisimman paljon vapautta jäsenvaltioille. Toissijaisuutta ja suhteellisuutta sovelletaan myös eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamiseen ja siten palvelujen tarjoamisen edellyttämään tietojen vaihtoon. Tietojen vaihto ja eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoaminen on joko seurausta EU:n lainsäädännöstä tai siitä, että julkiset viranomaiset vapaaehtoisesti ja aktiivisesti osallistuvat koordinoituihin aloitteisiin. 2.3 Perusperiaate 2: käyttäjäkeskeisyys Julkisten palvelujen on tarkoitus palvella kansalaisten ja yritysten tarpeita. Niiden perusteella siis määräytyy, mitä julkisia palveluja tarjotaan ja kuinka julkiset palvelut toimitetaan. Pääsääntöisesti kansalaiset ja yritykset odottavat, että saatavilla on helppokäyttöisiä suojattuja ja joustavia palveluja, jotka mahdollistavat henkilökohtaisen tunnistuksen palveluja tarjotaan monikanavaisesti siten, että palveluja voi käyttää miten vain, missä vain ja milloin vain palveluja voi käyttää yhden keskitetyn asiointipisteen kautta, vaikka usean hallinnon olisi tarjottava palvelu yhteistyössä muita tietoja ei ole tarpeen antaa kuin ne, joita julkisen palvelun saamiseksi tarvitaan, ja että samat tiedot on annettava vain kerran hallinnot kunnioittavat yksityisyyden suojaa. 9

60 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 2.4 Perusperiaate 3: osallisuus ja saavutettavuus 11 Tieto- ja viestintätekniikan käytöllä luodaan kaikille kansalaisille ja yrityksille yhtäläiset mahdollisuudet tarjoamalla osallistavia palveluja, jotka ovat saatavissa syrjimättä. Osallisuus tarkoittaa sitä, että jokaiselle annetaan mahdollisuus voittaa sosiaaliset ja taloudelliset haitat ja syrjäytyminen käyttämällä täysimääräisesti hyödyksi uusien tekniikoiden tarjoamat mahdollisuudet. Saavutettavuudella varmistetaan, että vammaiset ja ikääntyneet voivat käyttää julkisia palveluja samalla palvelutasolla kuin kaikki muut kansalaiset. Osallisuuden ja saavutettavuuden on oltava osa eurooppalaisen julkisen palvelun koko kehityskaarta suunnittelun, tietosisältöjen ja toimittamisen kannalta sellaisten esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskevien eritelmien mukaan, jotka on laajalti tunnustettu Euroopassa tai kansainvälisellä tasolla. 12 Osallisuus ja saavutettavuus merkitsevät tavallisesti monikanavaista toimitusta. Perinteinen paperipohjainen tai henkilökohtainen palvelun tarjoaminen on ehkä säilytettävä sähköisen palvelun rinnalla, mikä antaa kansalaisille valinnan mahdollisuuden. Osallisuutta ja saavutettavuutta voidaan parantaa myös järjestelmän valmiudella antaa kolmansien osapuolten toimia sellaisten kansalaisten puolesta, jotka eivät joko pysyvästi tai väliaikaisesti itse pysty suoraan käyttämään julkisia palveluja. Suositus 2. Julkishallintojen olisi varmistettava, että julkiset palvelut ovat kaikkien kansalaisten saavutettavissa, myös vammaisten ja ikääntyneiden, sellaisten esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskevien eritelmien mukaan, jotka on laajalti tunnustettu Euroopassa tai kansainvälisellä tasolla. 2.5 Perusperiaate 4: tietoturva ja yksityisyys Kansalaisten ja yritysten on oltava varmoja siitä, että vuorovaikutus julkishallintojen kanssa tapahtuu luotettavassa ympäristössä ja täysin asiaankuuluvien muun muassa yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevien säännösten mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että julkishallintojen on taattava kansalaisten yksityisyyden suoja ja yritysten antamien tietojen luottamuksellisuus. Kansalaisilla ja yrityksillä on oltava tietoturvan vaatimukset huomioon ottaen oikeus tarkistaa tiedot, joita hallinnot ovat heistä keränneet, ja heiltä on tiedusteltava, saako tietoja käyttää muuhun tarkoitukseen, kuin mihin ne on alun perin annettu. Suositus 3. Julkishallintojen olisi otettava huomioon kunkin eurooppalaisen julkisen palvelun erityistarpeet yhteisen tietoturva- ja yksityisyyspolitiikan kannalta. 2.6 Perusperiaate 5: monikielisyys Monikielisyys on otettava huolellisesti huomioon, kun eurooppalaisia julkisia palveluja suunnitellaan. On löydettävä tasapaino kansalaisten ja yritysten odotuksille tulla palvelluksi omalla kielellään ja jäsenvaltioiden julkishallintojen valmiuksille tarjota palveluja kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Ihanteellisesti EU:n laajuisesti tarjottavien eurooppalaisten julkisten palvelujen olisi oltava käytettävissä kaikilla EU:n virallisilla kielillä sen varmistamiseksi, että EU:n kansalaisten oikeudet ja odotukset täytetään. Monikielisyys on otettava huomioon paitsi käyttäjäliittymässä, myös kaikilla eurooppalaisten julkisten palvelujen suunnittelun tasoilla. Esimerkiksi tietojen esittämistä koskevat valinnat voivat rajoittaa valmiutta tukea eri kieliä Katso myös Euroopan komission standardointitoimeksianto nro 376 helposti saavutettavia tietoteknisia tuotteita ja palveluita koskevien eurooppalaisten standardien kehittämisestä julkista hankintaa varten ( 10

61 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Yhteentoimivuuden monikielinen näkökulma tulee esiin silloinkin, kun eurooppalaiset julkiset palvelut edellyttävät tietojen vaihtoa tietojärjestelmien välillä yli kielirajojen, sillä vaihdettujen tietojen merkitys on säilytettävä samana. Tiedot olisi aina kun mahdollista siirrettävä kielestä riippumattomassa muodossa, josta on sovittu kaikkien osapuolten välillä. Suositus 4. Julkishallintojen olisi käytettävä eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamisessa tietojärjestelmiä ja teknisiä arkkitehtuureja, joissa monikielisyys otetaan huomioon. 2.7 Perusperiaate 6: hallinnollinen yksinkertaistaminen Yritykset kokoavat usein suuria määriä tietoja pelkästään laillisten velvoitteiden takia, vaikka tiedot eivät olisi välttämättömiä velvoittavan säädöksen tavoitteiden saavuttamiseksi eikä niiden keräämisestä ole yrityksille itselleen mitään välitöntä hyötyä. Tästä muodostuu huomattava hallinnollinen rasitus 13, joka voidaan ilmaista yrityksille aiheutuneina kustannuksina. Tästä syystä Euroopan komissio ehdotti tammikuussa 2007, että yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta olisi vähennettävä 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan julkisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamisessa. Tämä periaate liittyy läheisesti perusperiaatteeseen 2 eli käyttäjäkeskeisyyteen. 2.8 Perusperiaate 7: läpinäkyvyys Kansalaisten ja yritysten on voitava ymmärtää hallintoprosesseja. Heillä pitäisi olla oikeus seurata heitä koskevia hallintoprosesseja, ja heidän olisi voitava ymmärtää heihin vaikuttavien päätösten perusteet. Läpinäkyvyys antaa myös kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuden antaa palautetta tarjottujen julkisten palvelujen laadusta sekä myötävaikuttaa niiden kehittämiseen ja uusien palvelujen toteuttamiseen. 2.9 Perusperiaate 8: tietojen säilyttäminen Dokumentointimenettelyjä ja päätöksiä varten hallintojen hallussa olevat tallenteet 14 ja sähköisessä muodossa olevat tiedot on säilytettävä. Tavoitteena on varmistaa, että tallenteet ja muut tietomuodot säilyttävät luettavuutensa, luotettavuutensa ja eheytensä ja että niitä voidaan käyttää niin pitkään kuin on tarpeen ottaen huomioon tietoturva ja yksityisyys. Jotta sähköisten tallenteiden ja muunlaisten tietojen pitkäaikainen säilytys voidaan taata, tietomuodot on valittava siten, että varmistetaan tietojen pitkäaikainen saavutettavuus, mihin kuuluu myös niihin liittyvien sähköisten allekirjoitusten ja muiden sähköisten varmennusten, kuten valtuutusten, säilyttäminen. Kansallisten hallintojen omistamien ja hallinnoimien tietolähteiden säilyttäminen on puhtaasti kansallinen asia. Eurooppalaisten julkisten palvelujen ja sellaisten tietojen säilyttäminen, jotka eivät ole yksinomaan kansallisia, on EU:n asia, ja se vaatii asianmukaista säilytyspolitiikkaa. Suositus 5. Julkishallintojen olisi yhdessä muotoiltava pitkäaikaisen säilytyksen toimintalinjat eurooppalaisiin julkisiin palveluihin liittyviä sähköisiä tallenteita varten Määritelty sähköisten tallenteiden hallinnan mallivaatimuksissa (MOREQ): tallenne on henkilön tai organisaation toimintansa aikana tuottama tai saama asiakirja, jonka kyseinen henkilö tai organisaatio säilyttää. 11

62 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 2.10 Perusperiaate 9: avoimuus EIF:n yhteydessä avoimuus merkitsee henkilöiden, organisaatioiden tai muiden asiaankuuluvien yhteisöjen jäsenten halukkuutta jakaa tietoja ja herättää yhteisössä keskustelua. Lopullisena tavoitteena on lisätä tietoa ja käyttää tätä tietoa ongelmien ratkaisemiseen. Yhteentoimivuus sisältää tietojen jakamista vuorovaikutteisten organisaatioiden välillä, mikä edellyttää avoimuutta, mutta samalla tietosuojaa ja yksityisyyttä on kunnioitettava. Soveltamalla avoimuusperiaatetta kehittäessään yhdessä tilaustyönä tehtyjä ohjelmistojärjestelmiä eurooppalaiset julkishallinnot tuottavat tuloksia, joita voidaan liittää yhteen, käyttää uudelleen ja jakaa, mikä parantaa samalla tehokkuutta. Tästä eurooppalaisten julkishallintojen olisi tähdättävä avoimuuteen ottamalla huomioon tarpeet, painopisteet, perinteet, talousarvio, markkinatilanne ja useat muut tekijät. Suositus 6. Julkishallintojen olisi pyrittävä avoimuuteen tehdessään yhteistyötä eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamisessa, samalla kun ne ottavat huomioon omat painopisteensä ja rajoitteensa Perusperiaate 10: uudelleen käytettävyys Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan, että julkishallinto, jolla on erityisongelma, pyrkii hyötymään muiden jo tekemästä työstä tutkimalla, minkälaisia ratkaisuja on käytettävissä, ja arvioimalla niiden hyödyllisyyttä tai merkitystä käsillä olevan ongelman kannalta ja että hallinto päättää käyttää ratkaisuja, jotka ovat osoittautuneet arvokkaiksi muualla. Tämä edellyttää, että julkishallinnot ovat halukkaita jakamaan muiden kanssa ratkaisunsa, käsitemallinsa, periaatteensa, eritelmänsä, välineensä ja komponenttinsa. Tätä helpottaa edellä kuvatun avoimuusperiaatteen soveltaminen. Uudelleenkäyttö ja jakaminen johtavat luonnostaan yhteistyöhön, jossa hyödynnetään yhteistyöfoorumeita, 15 vastavuoroisesti hyödyllisten ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudelleenkäyttö on näin ollen keskeinen tekijä eurooppalaisten julkisten palvelujen tehokkaassa kehittämisessä. Suositus 7. Julkishallintoja kannustetaan käyttämään uudelleen ja jakamaan ratkaisuja ja tekemään yhteistyötä yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi eurooppalaisten julkisten palvelujen toteuttamisessa Perusperiaate 11: teknologianeutraalius ja sovitettavuus Julkishallintojen olisi eurooppalaisia julkisia palveluja perustettaessa keskityttävä toiminnallisiin tarpeisiin ja lykättävä tekniikkaa koskevia päätöksiä mahdollisimman pitkään voidakseen välttää sen, että heidän kumppaniensa on pakko käyttää tiettyjä tekniikoita tai tuotteita, ja voidakseen mukautua tekniikan nopeaan kehitykseen. Julkishallintojen olisi mahdollistettava julkisten palvelujen käyttö riippumatta mistään tietystä tekniikasta tai tuotteesta. Suositus 8. Julkishallintojen ei pitäisi eurooppalaisia julkisia palveluja perustaessaan velvoittaa kansalaisia, yrityksiä ja muita hallintoja käyttämään tiettyä teknistä ratkaisua. 15 EU:n tasolla on perustettu erilaisia foorumeita jakamaan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen komponentteja ( semanttisia hyödykkeitä ( ja parhaita toimintatapoja ( Lisäksi Euroopan komissio on luonut Euroopan unionin yleisen lisenssin ( helpottamaan ohjelmistokomponenttien jakamista. 12

63 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 2.13 Perusperiaate 12: tehokkuus ja tuloksellisuus Julkishallintojen olisi varmistettava, että ratkaisut palvelevat yrityksiä ja kansalaisia mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti ja antavat parhaan mahdollisen vastineen veronmaksajien rahoille. Julkisen palvelun ratkaisuja voidaan arvottaa monella tavalla, kuten ottamalla huomioon sijoituksen tuotto, kokonaiskustannukset, lisääntynyt joustavuus ja mukautuvuus, vähentynyt hallinnollinen rasitus, lisääntynyt tehokkuus, pienempi riski, läpinäkyvyys, yksinkertaistaminen, paremmat työmenetelmät ja julkishallintojen saavutusten ja pätevyyden tunnustaminen. 13

64 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 3 Julkisten palvelujen käsitteellinen malli 3.1 Johdanto Tässä kappaleessa ehdotetaan tapoja organisoida palvelujen perustaminen ja käyttäminen julkisten palvelujen käsitteellisen mallin avulla. Malli on johdettu jäsenvaltioissa tehdystä julkisten palvelujen toteutusta koskevasta tutkimuksesta, ja siinä yhdistetään yhteiset näkökohdat ja havaitut parhaat toimintatavat. Malli muodostaa tulevien eurooppalaisten julkisten palvelujen toteutussuunnitelman. Se auttaa kehittämään jäsenvaltioiden välille julkisen palvelun pääelementtejä ja niiden yhdistämistä koskevan yhteisen sanaston ja yhteisymmärryksen. Mallissa korostetaan eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamista rakenneosista lähtien siten, että mahdollistetaan palvelukomponenttien yhteenliittäminen ja käyttäminen uudelleen uusia palveluja kehitettäessä. Malli on luonteeltaan yleinen, joten jokainen nykyinen tai tuleva julkinen palvelu ei välttämättä täsmälleen sovi siihen. Se on kuitenkin riittävän yleinen, jotta sitä voidaan soveltaa millä tahansa julkisia palveluja tarjoavalla hallinnon tasolla paikallistasosta aina EU:n tasoon asti, ja se havainnollistaa sitä seikkaa, että mikä tahansa hallinnon taso voi toimia sekä peruspalvelujen että koottujen julkisten palvelujen tarjoajana. Tässä mielessä malli selkiyttää ja järkiperäistää niiden yksikköjen välistä suhdetta, jotka tekevät yhteistyötä julkisten palvelujen toimittamisessa. Mallin on tarkoitus tuoda eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamiseen käytännön etuja. Tästä on esimerkkinä toimintojen osittaminen julkisiksi peruspalveluiksi, joilla on hyvin määritellyt rajapinnat ja jotka on suunniteltu käytettäväksi uudelleen. Se yksinkertaistaa ja terävöittää koottujen palvelujen toteuttamista ja palvelukomponenttien uudelleenkäyttöä, ja päällekkäisyydet vältetään. 3.2 Käsitteellisen mallin keskeiset käsitteet Mallilla edistetään tietojen, käsitteiden, toimintamallien, ratkaisujen ja eritelmien uudelleenkäyttöä jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla. Malli pohjautuu siihen, että eurooppalaiset julkiset palvelut perustuvat eri lähteistä saataviin tietoihin, jotka sijaitsevat hallinnon eri tasoilla eri jäsenvaltioissa, ja yhdistävät julkisia peruspalveluja, jotka julkishallinnot ovat muodostaneet riippumattomasti eri jäsenvaltioissa. Tästä syystä mallissa korostetaan, että eurooppalaisten julkisten palvelujen toimittamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja modulaarisia, löyhästi kytkettyjä palvelukomponentteja, 16 jotka liittää yhteen infrastruktuuri. Mallissa kehotetaan nimenomaan ottamaan EU:n laajuisten järjestelmien suunnitteluun ja kehittämiseen lähtökohdaksi palvelulähtöisyys ja tietotekninen palvelujärjestelmä, joka koostuu yhtenäisistä ja joissakin tapauksissa yhdessä kehitetyistä palvelukomponenteista. Palvelulähtöisyys on erityinen tapa luoda ja käyttää palveluiksi yhdistettyjä toimintaprosesseja koko niiden elinkaaren ajan. Suositus 9. Julkishallintojen olisi kehitettävä komponenttipohjainen palvelumalli, joka mahdollistaa eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamisen käyttämällä mahdollisimman paljon uudelleen olemassa olevia palvelukomponentteja. 16 Palvelulähtöinen arkkitehtuuri (SOA) on tämän käsitteen toteutus. 14

65 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Julkishallintojen on sovittava yhteisestä toimintasuunnitelmasta palvelukomponenttien yhteen liittämiseksi. Tämän tekemiseen on olemassa hyvin tunnettuja ja laajalti käytettyjä teknisiä ratkaisuja, kuten wwwpalvelut, mutta niiden toteuttaminen EU:n tasolla vaatii julkishallintojen yhteistyötä sekä investointeja yhteiseen infrastruktuuriin. Suositus 10. Julkishallintojen olisi sovittava yhteisestä toimintasuunnitelmasta, jonka mukaisesti löyhästi kytketyt palvelukomponentit liitetään yhteen, ja otettava käyttöön tarvittava infrastruktuuri eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamiseen. Jäljempänä olevassa kaaviossa kuvataan käsitteellisen mallin perusosat. Käsitteellinen malli julkisia palveluja varten Käyttäjät Kootut julkiset palvelut Organisointi Suojatun viestinnän hallinta Suojattu Secure tiedonvaihto/-hallinta Data Yhteentoimivuuden helpottajat Julkiset peruspalvelut Ulkoiset palvelut Kuva 3-1 Mallin ymmärtämiseksi se on hyödyllistä jakaa kolmeen kerrokseen, joista kerrotaan yksityiskohtaisemmin seuraavissa jaksoissa: julkiset peruspalvelut, suojattu tiedonvaihto ja kootut julkiset palvelut Julkiset peruspalvelut Mallin alin kerros käsittelee yksinkertaisimpia peruspalvelukomponentteja, joista eurooppalaiset palvelut voidaan koota. Ne ryhmitellään kolmeksi komponenttityypiksi, eli yhteentoimivuuden helpottajiin, perusrekistereihin perustuviin palveluihin ja ulkoisiin palveluihin, joita yhdessä kutsutaan julkisiksi peruspalveluiksi. Basic Julkiset Public peruspalvelut Functions Yhteentoimivuuden Interoperability Facilitators helpottajat Perusrekisterit Base Perus- Registries rekisterit External Ulkoiset Services palvelut Kuva

66 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Eräät julkiset peruspalvelut on kehitetty etupäässä ne kehittäneen julkishallinnon välittömään käyttöön tai niiden suorien asiakkaiden, kuten yritysten ja kansalaisten, käyttöön, mutta ne annetaan käytettäväksi uudelleen muualla, jotta voitaisiin tarjota koottuja julkisia palveluja. Toiset ovat luonteeltaan yleiskäyttöisiä ja/tai infrastruktuuriin liittyviä, kun taas toiset edustavat ulkoisia eli kolmansien osapuolten tarjoamia palveluja. Seuraavissa jaksoissa kuvataan yksityiskohtaisesti jokaista julkisen peruspalvelun tyyppiä Perusrekisterit Tärkeimpiä komponentteja ovat perusrekisterit, jotka tarjoavat luotettavan tietolähteen eri asioista, kuten henkilöistä, yhtiöistä, ajoneuvoista, luvista, rakennuksista, paikoista ja teistä. Rekisterit ovat julkishallintojen laillisessa valvonnassa ja niiden ylläpitämiä, mutta tiedot olisi annettava käytettäväksi laajasti uudelleen, kunhan käytetään asianmukaisia suojaus- ja yksityisyystoimenpiteitä. Kaikkien perusrekisteritoteutusten yhteinen piirre on se seikka, että ne ovat autenttisia ja virallisia ja muodostavat yhdessä tai erikseen julkisten palvelujen perustan. Niiden sisältö ei yleensä ole staattinen, vaan ne kuvastavat myös tiedon elinkaarta. Suositus 11. Julkishallintojen olisi annettava autenttiset tiedonlähteensä muiden käyttöön toteuttamalla sellaisia käyttö- ja valvontamekanismeja, että tietoturva ja yksityisyys voidaan taata asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisesti. Eräs este eurooppalaisten julkisten palvelujen käsitteellisen mallin hyväksymiselle saattavat olla perinteiset järjestelmät. Tällaisilla järjestelmillä ja niiden taustalla olevilla tietovarastoilla on erityisominaisuuksia, jotka rajoittavat niiden uudelleenkäytön mahdollisuuksia (kuten julkaistujen rajapintojen puute), ja ne saattavat vaatia laajamittaista uudelleensuunnittelua, jotta niiden sisältämät tiedot saataisiin käytettäväksi eurooppalaisissa julkisissa palveluissa. Autenttisten tietolähteiden käyttö rajojen yli helpottuu, jos lähteiden rajapinnat julkaistaan ja yhdenmukaistetaan sekä semanttisella ja teknisellä tasolla. Suositus 12. Julkishallintojen olisi eurooppalaisia julkisia palveluja perustaessaan kehitettävä autenttisiin lähteisiin rajapintoja ja yhdenmukaistettava ne semanttisella ja teknisellä tasolla Yhteentoimivuuden helpottajat Yhteentoimivuuden helpottajat tarjoavat erilaisia palveluja, kuten käännöstä yhteyskäytäntöjen, formaattien ja kielten välillä, tai toimivat tietokonsultteina Ulkoiset palvelut Tähän sisältyvät ulkoisten osapuolten tarjoamat palvelut, kuten liiketoimintatasolla rahoituslaitosten tarjoamat maksupalvelut tai infrastruktuurien tasolla telepalveluyritysten tarjoamat liitettävyyspalvelut Suojatun tiedonvaihdon kerros Tämä kerros on käsitteellisessä mallissa keskeinen, koska julkisten peruspalvelujen käyttö tapahtuu kokonaan sen välityksellä. Secure Suojatun Communications viestinnän Management hallinta Secure Suojattu Data tiedonvaihto/-hallinta Exchange/Management Kuva

67 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Suojattu tiedonvaihto Toiminnalliselta kannalta hallinnot ja muut yksiköt vaihtavat virallisia tietoja, mihin saattaa sisältyä perusrekisterien käyttöä. Sen pitäisi tapahtua suojatun, yhdenmukaistetun, hallitun ja valvotun kerroksen kautta. Se mahdollistaa hallintojen, yritysten ja kansalaisten välisen tiedonvaihdon, joka on allekirjoitettua ja varmennettua sekä lähettäjä että vastaanottaja on tunnistettu ja todennettu sovittujen järjestelyjen avulla salattua vaihdetun tiedon luottamuksellisuus varmistetaan kirjattu lokiin sähköisistä tallenteista tehdään loki ja ne arkistoidaan laillisen kirjausketjun varmistamiseksi. Ehdotetussa käsitteellisessä mallissa nämä toiminnot on ryhmitetty suojatun tiedonvaihdon kerrokseen. Kerroksen on määrä varmistaa varmennettujen viestien, tallenteiden, lomakkeiden ja muunlaisen tiedon suojattu vaihto eri järjestelmien välillä. Tiedon siirtämisen lisäksi tämän kerroksen pitäisi käsitellä myös erityisiä suojausvaatimuksia, kuten sähköisiä allekirjoituksia, varmennusta, salausta ja aikaleimausta. Suojaus on mahdollisesti eräs yhteentoimivuuden tärkeimmistä esteistä, ellei sitä sovelleta yhdenmukaisella ja eri organisaatioiden välillä sovitulla tavalla. Käsitteellisessä mallissa korostetaan tätä ja kehotetaan kaikkia palvelun tarjoajia harkitsemaan tietoturvakysymyksiä etukäteen työstämään yhdessä yhteisiä toteutuspuitteita, jotta kunkin osapuolen tietoturvatarpeisiin voidaan vastata yhteensopivilla järjestelyillä ja yhteisesti sovittujen eritelmien avulla pääsemään yhteisymmärrykseen olennaisista piirteistä, kuten suojaustasomerkinnöistä, valtuutustasoista ja todennuksen vahvuudesta. Näin ollen julkishallintojen pitäisi sopia yhteisistä tietoturvaperiaatteista eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamisessa (katso suositus nro 2). Suojatulta tiedonvaihdolta odotetaan toimivuutta, jonka keskeisiä edellytyksiä on jäsenvaltioiden kansallisten tunnistus- ja todennusinfrastruktuurien kehittäminen siten, että saadaan aikaan toimiva rajat ylittävä toimintasuunnitelmassa. Suunnitelmassa olisi eriteltävä, mitä tietoteknisiä arkkitehtuureja ja tietoja rajat ylittävässä yhteydessä tarvitaan, jotta jäsenvaltioiden nykyisistä sähköisen henkilötunnistuksen infrastruktuureista saadaan yhteentoimivia Suojatun viestinnän hallinta Suojatun (eli allekirjoitetun, varmennetun, salatun ja lokiin kirjatun) tiedonvaihdon tarjoaminen edellyttää myös useita hallintatoimintoja, muun muassa seuraavat: palveluhallinta, jonka avulla valvotaan kaikkea tunnistamiseen, todentamiseen, valtuuttamiseen, tiedonsiirtoon jne. liittyvää viestintää, käyttöoikeudet, käyttöoikeuksien peruuttaminen ja tarkastus mukaan luettuina palvelurekisteröinti, jolla annetaan oikeus (asianmukaisella käyttöluvalla) käyttää palvelua, kun palvelu sitä ennen on paikallistettu ja on varmistettu, että se on luotettava palveluloki, jolla varmistetaan, että kaikki tiedonvaihto kirjataan lokiin myöhemmäksi todistusaineistoksi ja arkistoidaan tarvittaessa Koottujen palvelujen kerros Kootut julkiset palvelut muodostetaan ryhmittämällä useita julkisia peruspalveluja, joita voidaan käyttää suojatulla ja valvotulla tavalla. Useat hallinnot eri tasoilla paikallisella, alueellisella, kansallisella tai jopa EU:n tasolla voivat tarjota niitä. 17

68 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Tyypillinen koottu palvelu näyttää käyttäjistään (hallinnot, yritykset tai kansalaiset) yhdeltä ainoalta palvelulta. Transaktioita voidaan näkymättömästi toteuttaa maiden, hallinnonalojen ja hallintotasojen rajojen yli. Palvelujen kokoaminen toteutetaan räätälöidyillä järjestelyillä, jotka vastaavat tiettyjä toimintavaatimuksia. Yleisimmässä tapauksessa vaatimusten toteuttaminen edellyttää jonkin verran toimintalogiikkaa, ja järjestelyt voidaan toteuttaa useassa eri muodossa, kuten organisointi- tai työnkulkuohjelmistojen avulla, jotka kaikki sisältyvät portaalin kaltaiseen käyttöinfrastruktuuriin. Käsitteellinen malli julkisia palveluja varten Käyttäjät Kootut julkiset palvelut Organisointi Kuva 3-4 Käyttäjät odottavat nykyään voivansa käyttää julkisia palveluja hallinnon portaalien tai sivustojen lisäksi myös niiden välittäjien kautta, joihin he ovat säännöllisesti yhteydessä. Tästä syystä julkisia palveluja olisi kehitettävä siten, että ne voidaan helposti integroida välittäjien verkkosivustoihin erilaisilla järjestelyillä, kuten koostesovellusten tai pienoisohjelmien avulla. Vastuun palvelusta on kuitenkin pysyttävä hallinnolla, ja siihen on liitettävä selkeät tiedotteet, jotta käyttäjät voivat tehdä eron yksityisten ja julkisten palvelujen välillä. Jos välittäjät tarjoavat koottuja julkisia palveluja, julkishallintojen olisi laadittava valtuutusprosessi, jolla määritellään, mitä julkisia peruspalveluja voidaan paljastaa millekin välittäjälle, ja välittäjien varmennusprosessi luottamuksen aikaan saamiseksi käyttäjien ja palvelun tarjoajien välille. 3.3 Käsitteellisen mallin sovellukset Mallin vahvuus on sen joustavuus, joka mahdollistaa erilaisten koottujen palvelujen luomisen yhdistämällä usean eri tarjoajan julkisia peruspalveluja. Malli mahdollistaa erilaisten käytettävissä olevien palvelujen edelleen koostamisen ja yhdistelyn. Jäljempänä kuvataan kolmea tapausta, joilla kaikilla on paljon lisäarvoa EU:n yhteydessä: maiden rajat ylittävä esimerkki, eri alojen rajat ylittävä esimerkki ja hallintorajat ylittävä esimerkki. 18

69 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Maiden rajat ylittävä esimerkki Tässä kuvataan eurooppalaista julkista palvelua, joka on toteutettu yhdistämällä julkisia peruspalveluja, tässä tapauksessa eri jäsenvaltioissa toteutettujen kansallisten perusrekisterien käyttöä. Euroopan unioni / jäsenvaltiot Käyttäjät Kootut julkiset palvelut Organisointi Suojattu tiedonvaihto/-hallinta Julkiset peruspalvelut Julkiset peruspalvelut Julkiset peruspalvelut Perusrekisterit Base Base Registeries Registeries Perusrekisterit Base Base Registeries Registeries Perusrekisterit Base Base Registeries Registeries Jäsenvaltio X Jäsenvaltio Y Jäsenvaltio Z Mallia on selkeyden vuoksi yksinkertaistettu. Kuva 3-5 Kaaviossa kuvattu tilanne on alkuperäisen käsitteellisen mallin muunnelma, jolla on kuvattu sen rajat ylittävää sovellusta lisäämällä kansalliset rajat osoittamaan, missä yksittäiset julkiset peruspalvelut sijaitsevat. Tämä herättää joukon kysymyksiä: Luottamus: mallin rajat ylittävä sovellus edellyttää ulkoista pääsyä kansallisiin perusrekistereihin, mikä vaatii korkeatasoista tietoturvaa ja luottamusta. Eurooppalaisten julkisten palvelujen ja palvelutasojen riippuvuus alemman tason palveluista: Koottu palvelu on riippuvainen eri yksikköjen tarjoamista julkisista peruspalveluista. Julkisten peruspalvelujen yhteiset eritelmät: Se seikka, että eri julkishallinnot ovat kehittäneet ne julkiset peruspalvelut, joihin kootut palvelut perustuvat, korostaa yhteisten rajapintaeritelmien tarvetta teknisellä ja semanttisella tasolla. Yksityisyys ja tietosuoja: Silloinkin kun henkilötietoja vaihdetaan rajojen yli, sovelletaan kansallista tietosuojalainsäädäntöä. Suojatun tiedonvaihdon kerros toteuttaa ja valvoo kootun palvelun tietoturvavaatimuksia. Koska eri jäsenvaltioista tuleviin tietoihin voi kohdistua erilaisia tietosuojavaatimuksia, on sovittava yhteisistä tietosuojavaatimuksista, jotta koottu palvelu voidaan toteuttaa. Suositus 13. Kun julkishallinnot tekevät yhteistyötä eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamiseksi, niiden olisi käytettävä julkisten peruspalvelujen yhteistä taksonomiaa ja sovittava suojattua tiedonvaihtoa koskevista vähimmäispalveluvaatimuksista. 19

70 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Alojen rajat ylittävä esimerkki Tässä käsitteellisen mallin sovelluksessa yhdistetään eri alojen julkisia peruspalveluja uuden kootun julkisen palvelun tarjoamiseksi. Euroopan unioni Käyttäjät Kootut julkiset palvelut Organisointi Suojattu tiedonvaihto/-hallinta Julkiset peruspalvelut Julkiset peruspalvelut Julkiset peruspalvelut Perusrekisterit Base Base Registeries Registeries Perusrekisterit Base Base Registeries Registeries Perusrekisterit Base Base Registeries Registeries Ala - X Ala - Y Ala - Z Mallia on selkeyden vuoksi yksinkertaistettu. Kuva 3-6 Mallin tässä sovelluksessa vuorovaikutus kanavoidaan käyttäjien ja tarjottujen koottujen julkisten palvelujen välillä tekemällä eri alojen välistä yhteistyötä keskitetyn asiointipisteen välityksellä. Jotta menettely onnistuisi, on olennaisen tärkeää, että eri aloilla hyväksytään yhteinen palvelumääritelmä. 20

71 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Hallintorajat ylittävä esimerkki Tapauksessa kuvataan hallinnon eri kerroksista paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla peräisin olevien palvelujen kokoamista. Jäljempänä esitetään kuvitteellinen esimerkki. Euroopan unioni Käyttäjät Kootut julkiset palvelut Organisointi Jäsenvaltio Käyttäjät Jäsenvaltio Käyttäjät Kootut julkiset palvelut Kootut julkiset palvelut Organisointi Organisointi Alue Käyttäjät Suojattu tiedonvaihto/ -hallinta Kootut julkiset palvelut Julkiset peruspalvelut Organisointi Suojattu tiedonvaihto/ -hallinta Yhteentoimivuuden helpottajat Perusrekisterit Ulkoiset palvelut Julkiset peruspalvelut Yhteentoimivuuden helpottajat Perusrekisterit Ulkoiset palvelut Mallia on selkeyden vuoksi yksinkertaistettu. Kuva 3-7 Tämän sovelluksen toteutuksessa haasteena on hallita useasta palvelun tarjoajasta johtuva monimutkaisuus. Julkishallintojen välinen yhteistyö on jokaisella tasolla olennaisen tärkeää. 21

72 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 4 Yhteentoimivuuden tasot 4.1 Johdanto Tässä kappaleessa kuvataan yhteentoimivuuden neljää tasoa. Jokaiseen tasoon on kiinnitettävä erityistä huomiota uutta eurooppalaista julkista palvelua perustettaessa. Käsitteellisen mallin käytännön toteutus maiden ja alojen rajat ylittävissä palveluissa edellyttää, että jokainen taso otetaan huomioon. Yhteistyötä tekevät kumppanit, joilla on yhteensopivat visiot, yhdenmukaiset prioriteetit ja määritellyt tavoitteet Poliittinen konteksti Yhdenmukainen lainsäädäntö, jotta vaihdetuille tiedoille annetaan asianmukainen juridinen painoarvo Oikeudellinen yhteentoimivuus Lainsäädännön yhdenmukaistaminen Koordinoidut prosessit, joilla eri organisaatiot saavuttavat etukäteen sovitun ja kaikkia hyödyttävän tavoitteen Organisatorinen yhteentoimivuus Organisaatioiden ja prosessien yhdenmukaistaminen Vaihdettujen tietojen tarkka merkitys, joka pysyy muuttumattomana ja jonka kaikki osapuolet ymmärtävät Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhdenmukaistaminen Tietokonejärjestelmien ja palvelujen yhdistämiseen liittyvien teknisten näkökohtien suunnittelu Tekninen yhteentoimivuus Vuorovaikutus ja siirto Kuva Poliittinen konteksti Uuden eurooppalaisen julkisen palvelun perustaminen on tulosta poliittisen tason välittömästä tai välillisestä toiminnasta, toisin sanoen uusista kahdenvälisistä, monenvälistä tai EU:n sopimuksista. Jos uuden palvelun perustaminen on uuden EU-lainsäädännön välitön seuraus, palvelun sovellusala, painopisteet ja sen perustamiseen ja käyttämiseen tarvittavat resurssit olisi määriteltävä lainsäädännön antamisen yhteydessä. Poliittista tukea ja sponsorointia tarvitaan kuitenkin myös tapauksissa, joissa uudet palvelut eivät suoraan liity uuteen lainsäädäntöön, vaan ne perustetaan entistä parempien ja käyttäjäkeskeisempien julkisten palvelujen tarjoamiseksi. Poliittista tukea tarvitaan yhtä lailla, kun on kyse rajat ylittävän yhteentoimivuuden lisäämisestä, jolla helpotetaan julkishallintojen välistä yhteistyötä. 17 Tehokas yhteistyö edellyttää, että kaikilla osallistuvilla sidosryhmillä on yhteiset visiot ja että ne sopivat tavoitteista ja yhdenmukaistavat painopisteensä. Rajat ylittävän tason toiminta voi onnistua vain, jos kaikki osallistuvat jäsenvaltiot 17 ISA-ohjelma on esimerkki tällaisesta poliittisesta tuesta. 22

73 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN pitävät omia yhteentoimivuuspyrkimyksiään riittävän tärkeinä ja osoittavat niille voimavaroja, jotta yhteisesti hyväksytyt tavoitteet voidaan saavuttaa sovitussa aikataulussa. 4.3 Oikeudellinen yhteentoimivuus Jokainen eurooppalaisen julkisen palvelun tarjoamiseen osallistuva julkishallinto tekee sen omissa kansallisissa säädöskehyksissään. Joskus eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen ristiriidat tekevät yhteistyöstä monimutkaista tai jopa mahdotonta, vaikka kyseinen lainsäädäntö olisi tulosta EU:n direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lakia. Tilanteiden korjaamiseksi saatetaan tarvita uusia säädösaloitteita. Kun tietoja vaihdetaan jäsenvaltioiden välillä eurooppalaisen julkisen palvelun tarjoamiseksi, tietojen oikeudellinen pätevyys on säilytettävä rajojen yli ja lähettävän ja vastaanottavan maan tietosuojalainsäädäntöä on noudatettava. Suositus 14. Julkishallintojen olisi otettava eurooppalaisen julkisen palvelun perustamisessa huolellisesti huomioon kaikki tiedonvaihtoon liittyvä asiaankuuluva lainsäädäntö, myös tietosuojalainsäädäntö. 4.4 Organisatorinen yhteentoimivuus Tämä yhteentoimivuuden näkökulma liittyy siihen, miten organisaatiot, kuten eri jäsenvaltioiden julkishallinnot, tekevät yhteistyötä yhteisesti sovittujen päämäärien saavuttamiseksi. Käytännössä organisatorinen yhteentoimivuus edellyttää toimintaprosessien ja niihin liittyvän tiedonvaihdon integrointia. Organisatorisella yhteentoimivuudella pyritään myös täyttämään käyttäjäyhteisön vaatimukset antamalla palvelut käyttöön helposti tunnistettavassa ja saavutettavassa sekä käyttäjäkeskeisessä muodossa Toimintaprosessien yhdenmukaistaminen Jotta erilaiset hallintoyksiköt voisivat tehdä yhteistyötä tehokkaasti ja tuloksellisesti eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamisessa, niiden on mahdollisesti yhdenmukaistettava nykyiset toimintaprosessinsa tai jopa määriteltävä ja perustettava uusia toimintaprosesseja. Toimintaprosessien yhdenmukaistaminen edellyttää niiden dokumentointia sovitulla tavalla, jotta kaikki eurooppalaisen julkisen palvelun tarjoamiseen osallistuvat julkishallinnot voivat ymmärtää kokonaisprosessin ja oman tehtävänsä siinä. Suositus 15. Julkishallintojen olisi dokumentoitava toimintaprosessinsa ja sovittava, kuinka prosessit toimivat vuorovaikutuksessa eurooppalaisen julkisen palvelun tarjoamisessa Organisaatioiden suhteet Palvelulähtöisyys, johon julkisten palvelujen käsitteellinen malli perustuu, merkitsee, että palvelun tarjoajien ja palvelun käyttäjien välinen suhde on jäsenneltävä selkeästi. On siis löydettävä välineet vastavuoroisen avun, yhteisen toiminnan ja yhteenliitettyjen toimintaprosessien virallistamiseksi rajat ylittävän palvelun tarjoamisen yhteydessä. Esimerkkejä tällaisista välineistä ovat yhteistä toimintaa ja yhteistyötä koskevat yhteisymmärrysmuistiot ja/tai palvelutasosopimukset, jotka allekirjoitetaan osallistuvien julkishallintojen välillä. Rajat ylittävässä toiminnassa niiden olisi suotavaa olla monenvälisiä sopimuksia. Suositus 16. Julkishallintojen olisi täsmennettävä organisaatioiden väliset suhteet osana eurooppalaisen julkisen palvelun perustamista Muutosten hallinta Koska eurooppalaisen julkisen palvelun tarjoaminen on tulosta osapuolten kollektiivisesta työstä, jossa tuotetaan tai kulutetaan palvelun osia, muutosten hallintaprosessit ovat kriittisiä, jotta voidaan 23

74 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN varmistaa muille julkishallinnoille, yrityksille ja kansalaisille tarjotun palvelun täsmällisyys, luotettavuus ja jatkuvuus. Suositus 17. Yhdessä eurooppalaisia julkisia palveluja tarjoavien julkishallintojen olisi sovittava muutosten hallintaprosesseista jatkuvan palvelun tarjoamisen takaamiseksi. 4.5 Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhteentoimivuus mahdollistaa, että organisaatiot pystyvät käsittelemään ulkoisista lähteistä saatavia tietoja merkityksellisellä tavalla. Se varmistaa, että vaihdetun tiedon tarkka merkitys ymmärretään ja säilytetään osapuolten välisten vaihtojen aikana. Semanttisen yhteentoimivuuden saavuttaminen on EU:n yhteydessä suhteellisen uusi hanke, jollaista ei ole aiemmin toteutettu tällaisessa mittakaavassa. Useat julkishallinnot ovat kuitenkin viime aikoina saaneet kokemusta tältä alalta. Lähtökohtana on luoda alakohtaisia tietorakenne- ja tietoelementtisarjoja, joihin voidaan viitata semanttisina yhteentoimivuushyödykkeinä. Sen jälkeen kun ne on luotu, yhteistyötä tekevien organisaatioiden on sovittava vaihdettavan tiedon merkityksestä. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset kielelliset, kulttuuriset, oikeudelliset ja hallinnolliset ympäristöt, tämä merkitsee huomattavaa haastetta. EU:n monikielisyys lisää ongelman monimutkaisuutta. EIF:n yhteydessä semanttinen yhteentoimivuus käsittää seuraavat näkökohdat: Semanttinen yhteentoimivuus koskee tietoelementtien merkitystä ja niiden välistä suhdetta. Siihen sisältyy sanaston luominen kuvaamaan tiedonvaihtoa, millä varmistetaan, että viestinnän osapuolet ymmärtävät tietoelementit samalla tavalla. Syntaktinen yhteentoimivuus kuvaa vaihdettavan tiedon täsmällistä muotoa kieliopin, muodon ja mallien kannalta. Semanttinen yhteentoimivuus EU:n tasolla edellyttää vähintään semanttisten yhteentoimivuushyödykkeiden kehittämiseen tarvittavia sovittuja prosesseja ja menetelmiä alakohtaisten ja alojen välisten yhteisöjen sopimusta semanttisten yhteentoimivuushyödykkeiden käytöstä EU:n tasolla. Tehtävän monimutkaisuuden ja asianomaisten osapuolten suuren määrän takia tarvitaan yhteisiä ponnisteluja prosessien ja menetelmien yhdenmukaistamiseksi EU:n semanttista yhteentoimivuutta koskeva aloite 18 Semanttisen yhteentoimivuuden saavuttamiseen pyritään useilla aloitteilla sekä kansallisella että EU:n tasolla. EU:n semanttista yhteentoimivuutta koskeva aloite pyrkii luomaan eurooppalaisten julkisten palvelujen semanttisen yhteentoimivuuden perustan kaikilla aloilla ja läheisessä yhteistyössä kansallisten aloitteiden kanssa. Se tarjoaa valmennuspalveluja suunnittelu- ja toteutusvaiheisiin ja www-pohjaisen foorumin, jolla voidaan tehdä yhteistyötä ja jakaa semanttisiin yhteentoimivuusongelmiin löydettyjä ratkaisuja. Julkisia palveluja perustavien julkishallintojen olisi jokaisen hankkeen varhaisvaiheessa tarkistettava, onko olemassa semanttisia yhteentoimivuushyödykkeitä, joita voidaan käyttää uudelleen. Jos ei ole, ne voivat käyttää EU:n semanttista yhteentoimivuusfoorumia ilmoittaakseen tavoitteistaan ja lähestyä laajaa eurooppalaista yleisöä pyrkimällä kontaktiin ja yhteistyöhön muiden hankkeiden kanssa, joilla on vastaavia tarpeita. 18 SEMIC.EU: Semantic Interoperability Centre Europe (Euroopan semanttisen yhteentoimivuuden keskus). 24

75 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Suositus 18. Julkishallintojen olisi tuettava alakohtaisten ja alojen välisten yhteisöjen perustamista tavoitteena helpottaa semanttista yhteentoimivuutta. Niiden olisi kannustettava yhteisöjä jakamaan tulokset kansallisilla ja EU:n foorumeilla. 4.6 Tekninen yhteentoimivuus Tämä jakso kattaa tietojärjestelmien linkittämisen tekniset näkökohdat. Se koskee muun muassa rajapintaeritelmiä, yhteenliittämispalveluita, tiedon integrointipalveluita, tiedon esittämistä ja vaihtoa jne. Vaikka julkishallinnoilla on erityispiirteensä poliittisella, oikeudellisella, organisatorisella ja osittain semanttisella tasolla, teknisellä tasolla yhteentoimivuus ei ole julkishallintojen erityisongelma. Tästä syystä tekninen yhteentoimivuus olisi mahdollisuuksien mukaan varmistettava käyttämällä vahvistettuja eritelmiä, joko EU:n direktiivin 98/34 mukaisia standardeja tai tietoteknisen toimialan foorumien ja konsortioiden antamia eritelmiä. Suositus 19. Julkishallintojen olisi sovittava vahvistetuista eritelmistä, joilla varmistetaan tekninen yhteentoimivuus eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamisessa. 25

76 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 5 Yhteentoimivuussopimukset 5.1 Johdanto Tässä kappaleessa ehdotetaan tapaa helpottaa julkishallintojen välistä yhteistyötä tietyn eurooppalaisen julkisen palvelun tarjoamisessa. Kuten kautta asiakirjan on todettu, eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoaminen edellyttää eri julkishallintojen yhteistyötä edellisessä kappaleessa kuvatuilla eri yhteentoimivuustasoilla. Kullakin tasolla osallistuvien organisaatioiden olisi sovittava muodollisista yhteistyöjärjestelyistä yhteentoimivuussopimuksissa. Sopimukset olisi laadittava riittävän yksityiskohtaisesti, jotta saavutetaan niiden tavoite eurooppalaisen julkisen palvelun tarjoaminen samalla kun jokaiselle organisaatiolle jätetään mahdollisimman paljon sisäistä autonomiaa. Oikeudellisella tasolla yhteentoimivuussopimuksista tehdään sitovia, kun annetaan säädöksiä, kuten EU:n direktiivejä, jotka saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, tai kun tehdään kahden- ja monenvälisiä sopimuksia, jotka jäävät EIF:n soveltamisalan ulkopuolelle. Organisatorisella tasolla yhteentoimivuussopimukset voidaan tehdä esimerkiksi yhteisymmärrysmuistion tai palvelutasosopimuksen muodossa. Niissä eritellään kunkin sopimuspuolen velvollisuudet rajat ylittävissä toimintaprosesseissa. Organisatorisen tason yhteentoimivuussopimuksissa määritellään odotetut palvelutasot, tuki- ja eskalointimenettelyt, yhteystiedot jne., ja viitataan tarvittaessa taustalla oleviin semanttisen ja teknisen tason sopimuksiin. Semanttisella tasolla yhteentoimivuussopimukset voidaan tehdä viitetaksonomioiden, kaavioiden, koodiluetteloiden, tietohakemistojen, alakohtaisten kirjastojen jne. muodossa. Teknisellä tasolla yhteentoimivuussopimukset sisältävät rajapintaeritelmiä, viestintäprotokollia, viestieritelmiä, tietoformaatteja, tietoturvaeritelmiä tai dynaamista rekisteröintiä ja palvelun löytämistä koskevia eritelmiä. Oikeudellisella ja organisatorisella tasolla yhteentoimivuussopimukset liittyvät yleensä aivan erityisesti kulloiseenkin eurooppalaiseen julkiseen palveluun. Sen sijaan teknisellä ja vähemmässä määrin myös semanttisella tasolla yhteentoimivuussopimukset voidaan usein sijoittaa olemassa oleviin vahvistettuihin eritelmiin. Suositus 20. Julkishallintojen olisi perustettava eurooppalaisia julkisia palveluja varten tehtävät yhteentoimivuussopimukset olemassa oleviin vahvistettuihin eritelmiin tai, ellei sellaisia ole, tehtävä yhteistyötä samoilla aloilla työskentelevien yhteisöjen kanssa. Kun yhteentoimivuussopimuksia yritetään panna täytäntöön teknisellä tai semanttisella tasolla, voidaan usein valita useista toisiaan vastaavista ja keskenään kilpailevista eritelmistä, jotka voivat kaikki muodostaa tällaisen sopimuksen perustan. Julkishallinnot voivat päättää tukea useita vahvistettuja eritelmiä tai tekniikoita viestiäkseen kansalaisten ja yritysten kanssa. Tehokkuussyistä niiden olisi kuitenkin käytettävä mahdollisimman pientä määrää vahvistettuja eritelmiä ja tekniikoita eurooppalaisen julkisen palvelun tarjoamisessa. Vastaavia päätöksiä tehdään usein paitsi yksittäisen eurooppalaisen julkisen palvelun tarjoamiseksi myös laajemmassa yhteistyökontekstissa organisaatioiden sisällä tai niiden välillä. Niiden olisi tässä yhteydessä oltava tietoisia siitä, että sisäisistä rajapinnoista saattaa tulla tulevaisuudessa ulkoisia, kun luodaan uusia eurooppalaisia julkisia palveluja. Päätökset siitä, mitä vahvistettuja eritelmiä ja tekniikoita käytetään eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuuden varmistamiseksi, olisi tehtävä läpinäkyvästi, tasapuolisesti ja syrjimättä. Eräs tapa toteuttaa tämä on sopia yhteisestä arviointimenetelmästä ja valintaprosessista. 26

77 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 5.2 Vahvistettujen eritelmien arvioiminen ja valitseminen Kun julkishallinnot valitsevat yhteentoimivuuden varmistavia vahvistettuja eritelmiä tai tekniikoita, niiden olisi arvioitava asiaankuuluvat vahvistetut eritelmät. Arviointi on sovitettava kyseisen julkishallinnon kulloiseenkin yhteentoimivuustarpeeseen, mutta sen on perustuttava objektiivisiin kriteereihin, jotka liittyvät ensisijaisesti toiminnallisiin yhteentoimivuustarpeisiin. Jos useat vahvistetut eritelmät täyttävät toiminnalliset yhteentoimivuustarpeet, voidaan käyttää toteutuksen laatua, markkinoiden tukemista, uudelleenkäyttömahdollisuuksia ja avoimuutta koskevia lisäkriteerejä. Suositus 21. Julkishallintojen olisi käytettävä jäsenneltyä, läpinäkyvää ja objektiivista menetelmää arvioidessaan ja valitessaan vahvistettuja eritelmiä Eritelmät, avoimuus ja uudelleenkäyttö Virallistetun eritelmän avoimuuden taso määrittää tärkeällä tavalla mahdollisuuksia jakaa ja käyttää uudelleen kyseiseen eritelmään perustuvia ohjelmistokomponentteja. Tämä pitää paikkansa myös silloin, kun tällaisia komponentteja käytetään uusien eurooppalaisten julkisten palvelujen luomiseen. Kun avoimuusperiaatetta sovelletaan täysimääräisesti: Kaikilla sidosryhmillä on sama mahdollisuus osallistua eritelmän kehittämiseen, ja julkinen tarkastelu on osa päätöksentekoprosessia. Kaikilla on mahdollisuus tutustua eritelmään. Eritelmään liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet lisensoidaan FRAND-ehdoin 19 tai rojaltivapaasti tavalla joka mahdollistaa toteutukset sekä omistusoikeudella suojatuilla että avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla 20. Monissa poliittisissa julkilausumissa on kannustettu tällaisten avointen eritelmien käyttöön, koska ne vaikuttavat myönteisesti yhteentoimivuuteen. Niitä luonnehtivat edellä mainitut piirteet sekä tällaisten avointen eritelmien toteutuksissa käytettyjen ohjelmistojen jakaminen ja uudelleenkäyttö. Niiden käyttöä eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamisessa suositellaan. Avointen eritelmien myönteinen vaikutus näkyy myös internetin palvelujärjestelmässä. Julkishallinnot voivat kuitenkin päättää käyttää vähemmän avoimia eritelmiä, ellei avoimia eritelmiä ole tai ne eivät vastaa toiminnallisen yhteentoimivuuden tarpeita. Kaikissa tapauksissa eritelmien tulisi olla kypsässä vaiheessa ja niillä tulisi olla markkinoiden riittävä tuki, paitsi jos niitä käytetään osana innovatiivisten ratkaisujen luomista. Suositus 22. Julkishallintojen olisi suosittava eurooppalaisten julkisten palvelujen perustamisessa avoimia eritelmiä ottamalla asianmukaisesti huomioon toiminnallisten tarpeiden kattaminen, kypsyys ja markkinoiden tuki. 5.3 Osallistuminen standardointiprosessiin Joissakin tapauksissa julkishallinnot voivat havaita, että sopivia vahvistettuja eritelmiä ei ole käytettävissä erityistarpeeseen erityisalalla. Jos uusia eritelmiä on kehitettävä, julkishallinnot voivat joko kehittää eritelmät itse ja antaa tuloksen standardoitavaksi tai pyytää standardointiorganisaatioita kehittämään uuden vahvistetun eritelmän. Tuloksena saatavan vahvistetun eritelmän olisi oltava jaksossa esitettyjen ominaisuuksien mukainen. Vaikka vahvistettuja eritelmiä olisikin käytettävissä, ne kehittyvät ajan mittaan, ja kokemus osoittaa, että tarkistukset vievät usein paljon aikaa. Hallinnon aktiivinen osallistuminen standardointiprosessiin FRAND: Tasapuolinen, kohtuullinen ja syrjimätön (Fair, reasonable and non-discriminatory). Tämä edistää kilpailua, koska eri liikentoimintamalleilla toimivat yritykset voivat kilpailla keskenään tarjotessaan tällaisiin eritelmiin perustuvia tuotteita, teknologioita ja palveluja. 27

78 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN lieventää viipeistä aiheutuvia huolia, parantaa vahvistettujen eritelmien yhdenmukaistamista julkisen sektorin tarpeisiin ja voi auttaa hallintoja pysymään teknisten innovaatioiden tasalla. Suositus 23. Julkishallintojen olisi johdettava niiden työn kannalta merkittävää standardointityötä tai osallistuttava siihen aktiivisesti. 28

79 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 6 Yhteentoimivuuden hallinta Maiden ja joissakin tapauksissa hallinnonalojen rajat ylittävän luonteensa takia eurooppalaiset julkiset palvelut toimivat monimutkaisessa ja muuttuvassa ympäristössä. Jotta eurooppalaisen julkisen palvelun tarjoamista tukevien oikeudellisten asiakirjojen, organisaatioiden toimintaprosessien, tiedonvaihdon, palvelujen ja komponenttien välinen yhteentoimivuus voidaan varmistaa, sen eteen on tehtävä jatkuvasti työtä, koska ympäristössä tapahtuu muutoksia, jotka häiritsevät yhteentoimivuutta. Tällaisia ovat lainsäädännön, yritysten tai kansalaisten tarpeiden, julkishallintojen organisaation, toimintaprosessien tai tekniikoiden muutokset. Suositus 24. Julkishallintojen olisi varmistettava, että kun eurooppalaista julkista palvelua tarjotaan ja käytetään, palvelun yhteentoimivuus varmistetaan jatkuvasti. Vaikka yhteentoimivuutta pidettäisiin yllä tietyn eurooppalaisen julkisen palvelun osalta, sen toimittaminen nojaa usein komponentteihin, jotka ovat yhteisiä useille eurooppalaisille julkisille palveluille. Komponentit ovat tulosta eurooppalaisen julkisen palvelun soveltamisalan ulkopuolella tehdyistä yhteentoimivuussopimuksista, ja myös niiden jatkuva käytettävyys ajan mittaan olisi varmistettava. Yhteiset komponentit ja yhteentoimivuussopimukset ovat tulosta julkishallintojen eri tasoilla (paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla) tekemästä työstä, joten työn koordinointi ja seuranta edellyttävät lisäksi kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Suositus 25. Julkishallintojen olisi luotava yhteentoimivuuteen tähtäävien toimien hallintaa koskevat periaatteet hallinnollisten tasojen yli. 29

80 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 7 Lyhenteet ja sanasto 7.1 Lyhenteet A2A A2B A2C ABC EC EIF EIS EU EUPL HVTYK ICT ISA MoU MS NIF NIFO OSOR SEMIC.EU SLA SOA Hallinnolta hallinnolle Hallinnolta yritykselle Hallinnolta kansalaiselle Hallinto, yritys ja kansalainen Euroopan komissio Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet Euroopan yhteentoimivuusstrategia Euroopan unioni Euroopan unionin yleinen lisenssi Yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimiva toimittaminen julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille Tieto- ja viestintätekniikka Yhteentoimivuusratkaisuja eurooppalaisille julkishallinnoille Yhteisymmärrysmuistio Jäsenvaltio Kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet Kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden seurantakeskus Avoimen lähdekoodin seurantakeskus ja varasto Euroopan semanttisen yhteentoimivuuden keskus Palvelutasosopimus Palvelulähtöinen arkkitehtuuri 30

81 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN 7.2 Sanasto Asiakirja Autenttinen lähde Avoimen lähdekoodin seurantakeskus ja varasto (OSOR) Avoin lähdekoodi tai avoimen lähdekoodin ohjelmisto (OSS) Euroopan semanttisen yhteentoimivuuden keskus (SEMIC.EU) Euroopan yhteentoimivuusstrategia (EIS) Eurooppalainen julkinen palvelu Eurooppalaisen julkisen palvelun perustamisprosessi Hallinnollinen rasitus Julkiset peruspalvelut Kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet (NIF) Keskitetty asiointipiste Kootut julkiset palvelut Tallennettu tieto tai kohde, jota voidaan käsitellä yksikkönä (katso MOREQeritelmät osoitteessa Autenttinen lähde on tietoa, joka tallennetaan vain kerran ja jonka uskotaan olevan virheetöntä, joten se toimii perustana uudelleenkäytölle. Eurooppalaisten julkishallintojen avoimen lähdekoodin seurantakeskus ja varasto (OSOR) on foorumi, jolla vaihdetaan tietoja, kokemuksia ja avoimia lähdekoodeja käytettäväksi julkishallinnoissa ( Katso avointa lähdekoodia koskevan aloitteen verkkosivustossa oleva kriteeri 10, jossa määritellään avoimen lähdekoodin ohjelmisto: Vaihtoehtoinen määritelmä (Free Software) on osoitteessa: SEMIC.EU (Semantic Interoperability Centre Europe) on Euroopan komission tarjoama yhteistyöfoorumi ja palvelu, jolla tuetaan julkishallinnoissa ja sähköisessä hallinnossa käytettävien yhteentoimivuushyödykkeiden jakamista ( Euroopan yhteentoimivuusstrategia (EIS) muodostaa perustan niiden organisatoristen, taloudellisten ja operatiivisten puitteiden määrittelyyn (hallinta mukaan luettuna), joita tarvitaan varmistamaan maiden ja alojen rajat ylittävä jatkuva yhteentoimivuus ja tietojen vaihto eurooppalaisten julkishallintojen välillä. Rajat ylittävä julkisen sektorin palvelu, jonka julkishallinnot tarjoavat joko toisilleen tai eurooppalaisille yrityksille ja kansalaisille. Toimet, joita tarvitaan eurooppalaisen julkisen palvelun perustamiseen ja saattamiseen käytettäväksi. Kustannukset hallinnollisesta työstä, jota yritykset tekevät yksinomaan täyttääkseen lailliset velvoitteensa ( Julkiset peruspalvelut ovat perustavia elementtejä, joista eurooppalaiset julkiset palvelut voidaan koota. EIF:n käsitteellisen mallin mukaan julkisia peruspalveluja on kolmea perustyyppiä: perusrekisterit, yhteentoimivuuden helpottajat ja ulkoiset palvelut. Yksittäiset valtiot määrittelevät kansalliset yhteentoimivuusperiaatteet, joilla hallitaan kansallisia tietojärjestelmiä ja infrastruktuuria valtioiden sisällä. Tietyn palvelun tarjoajan yksi ainoa institutionaalinen yhteystaho, jonka kautta palvelun tarjoaja voi kerätä kaiken asiaankuuluvan tiedon ja hoitaa vaivatta etäältä ja sähköisesti kaikki palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyvät menettelyt ja muodollisuudet (katso palveludirektiivin 8 artikla EUVL L 376, ). Yleinen termi, jota EIF:n käsitteellisessä mallissa käytetään julkisista palveluista, jotka on koottu joukosta suojatulla ja valvotulla tavalla käytettäviä julkisia peruspalveluja, ennen kuin ne yhdistetään ja toimitetaan kokonaisuutena käyttäjille. 31

82 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Löyhä kytkentä Monikanavainen toimitus Omistusoikeuden suojaama ohjelmisto Omistusoikeuden suojaama eritelmä Löyhällä kytkennällä tarkoitetaan viestintää sellaisten järjestelmien välillä, jotka toimivat pääpiirteissään toisistaan riippumatta (asynkronisesti) ja joiden sisäiset tilat eivät juurikaan riipu toisistaan. Kytkentä tapahtuu kyseisten järjestelmien välisten viestien kautta, jotka tavallisesti toteutetaan käyttämällä jonkinlaista väliohjelmistokerrosta tai jonotusjärjestelmää siten, että kohdejärjestelmä käsittelee pyynnöt sitä mukaa ja silloin kun pystyy. Näin ollen kohdejärjestelmä ei välttämättä ole ollenkaan käytettävissä pyyntöajankohtana, jolloin pyyntö vain asetetaan jonoon myöhempiä toimia varten. Kanava on väline, jota hallinto käyttää toimiakseen vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa ja toimittaakseen näille palveluja ja jonka avulla käyttäjät voivat ottaa yhteyttä julkishallintoon julkisia palveluja saadakseen. Termi käyttäjä sisältää kansalaiset, yritykset ja organisaatiot julkisten palvelujen kuluttajina. Sähköisessä toimittamisessa käytettävien välineiden valikoima muuttuu jatkuvasti. Tällä hetkellä se käsittää www-pohjaiset tekniikat, puhelintekniikan, paperiviestimet, henkilökohtaiset yhteydet ja paljon muuta, näiden tekniikoiden sovellukset, kuten internet, sähköposti, tekstiviesti, puhelinkeskukset ja palvelupisteet, sekä laitteet näiden sovellusten käyttämiseen, kuten henkilökohtaiset tietokoneet, matkapuhelimet, kioskit tai digi-tv. Monikanavaisella toimittamisella tarkoitetaan julkisten palvelujen tarjoamista samanaikaisesti ja toisistaan riippumatta kahden tai useamman tällaisen kanavan kautta, jolloin käyttäjä voi valita kanavan omien tarpeidensa mukaan. Ohjelmisto, jota voi käyttää rajoitettu määrä käyttäjiä ja/tai jota voidaan käyttää rajoitetulla määrällä tietokoneita, yleensä maksua vastaan. Käyttäjä ei voi tutkia ja/tai muuttaa ohjelmiston sisäistä rakennetta (lähdekoodia). Tarkoittaa yleensä eritelmää, jota ei ole julkaistu kokonaan tai lainkaan tai joka on saatavana vain yhdeltä myyjältä merkittävää maksua vastaan ja/tai rajoittavin ehdoin, jolloin tarkoitetun eritelmän mukaisten tuotteiden toteuttaminen ja kolmansien osapuolten käyttö on valvottua. Organisointi Osallisuus tietoyhteiskuntaan Palvelulähtöinen arkkitehtuuri (SOA) Transaktiosarjojen koostaminen ja peräkkäinen suorittaminen, mihin sisältyy muiden palvelujen ja toimintojen käyttöä sellaisten toimintasääntöjen mukaan, jotka sisältyvät yhteen tai useampaan dokumentoituun toimintaprosessiin. Lopullisena tavoitteena on suorittaa jokin muu arvoa lisäävä toiminto tai palvelu taikka tarjota niitä. Organisointi liittyy läheisesti työnkulun käsitteeseen. Yleensä organisointi käsittää konfiguroitavan organisointiohjelman toteuttaman standardikielellä kuvatun prosessien sarjan. Ohjelma pystyy suorittamaan kaikki tarvittavat palvelukutsut ja reitittämään prosessien syötteet ja tulosteet standardikielessä kuvattujen sääntöjen mukaan. Osallisuus tietoyhteiskuntaan (einclusion) pyrkii estämään digitaalisen syrjäytymisen vaarat. Toisin sanoen pyritään varmistamaan, että epäedullisessa asemassa olevat ihmiset eivät jää jälkeen, ja välttämään uudet syrjäytymisen muodot, jotka johtuvat digitaalisesta lukutaidottomuudesta tai siitä, että saatavissa ei ole internetiä. Palvelulähtöinen arkkitehtuuri on paradigma, jonka avulla järjestetään ja käytetään hajallaan olevia toimintoja, jotka voivat olla eri omistajatahojen valvonnassa. Se tarjoaa yhdenmukaisen tavan tarjota, havaita ja käyttää toimintoja sekä toimia vuorovaikutuksessa niiden kanssa haluttujen vaikutusten aikaan saamiseksi mitattavin ennakkoehdoin ja odotuksin (OASIS, SOA-viitemalli: Palvelulähtöisyys Palvelulähtöisyydellä tarkoitetaan toimintaprosessien luomista ja käyttöä palveluiksi pakatussa muodossa. 32

83 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Perinteinen järjestelmä Perusrekisterit Rajapinta Palvelutasosopimus Rakenneosamenetelmä Saavutettavuus Sanasto Semanttiset yhteentoimivuushyödykkeet Standardi Virallinen sopimus kahden yhteistyötä tekevän yksikön, tavallisesti palvelun tarjoajan ja käyttäjän välillä. Sopimus tehdään kirjallisen, neuvotellun sopimuksen muodossa. Yleensä sopimuksessa määritellään erityiset mittarit (keskeiset suoritusindikaattorit) palvelun tarjoajan suoritusta mittaamaan (millä määritellään kokonaisuudessaan palvelutaso ). Lisäksi niihin kirjataan sitoumukset, jotka määritellään tiettyjä suoritusindikaattoreita koskevien erityistavoitteiden saavuttamisena, sekä liitännäistoimenpiteet, kuten korjaavat toimet. Palvelutasosopimukset voivat koskea myös käyttäjän sitoumuksia, esimerkiksi sitoumusta noudattaa tiettyjä ilmoitusmääräaikoja tai antaa käyttöön laitteita tai muita resursseja, joita palvelun tarjoaja tarvitsee palvelun tarjoamisen aikana tai ongelman ratkaisuun, taikka sitoumusta käsitellä palvelun tarjoajan käyttäjälle antamia syötteitä. Tarkoitetaan yleensä vanhahkoja järjestelmiä, jotka suorittavat edelleen olennaisia tehtäviä tai joilla säilytetään / joiden kautta käytetään olennaisia tietoja mutta jotka käyttävät vanhaa tekniikkaa, jota on vaikea integroida uusiin järjestelmiin, ja tästä syystä järjestelmien uudelleen toteuttaminen on vaikeaa tai kallista. Perinteiseksi järjestelmäksi voidaan kuitenkin sen iästä riippumatta luokitella mikä tahansa tietojärjestelmä, jota ei ole suunniteltu uudelleenkäyttöä varten tai integroitavaksi muihin järjestelmiin, vaikka se olisikin toteutettu vasta äskettäin. Julkishallinnon valvonnassa olevia autenttisia tietolähteitä. Esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa henkilö-, ajoneuvo-, yhtiö-, lupa-, alv-tunnus-, paikka-, rakennus- ja tierekisterit. Rajapinta on käsitteellinen tai fyysinen raja, jossa (vähintään) kaksi riippumatonta oikeusjärjestelmää, organisaatiota, prosessia, viestijää, tietojärjestelmää tai jotakin niiden muunnelmaa/yhdistelmää on vuorovaikutuksessa. Menetelmä, jossa tietojärjestelmät luodaan arkkitehtuurista alkaen ja toteutukseen asti siten, että tietojärjestelmä on suunniteltu kokoonpantavaksi komponenteista, jotka sulkevat sisäänsä tietoja ja toimintoja ryhminä, joita voidaan myös käyttää rakenneosina muiden julkisten palvelujen tai tietojärjestelmien kehittämisessä. Ymmärrettävä tässä kuten verkon sisällön saavutettavuus, joka tarkoittaa, että kaikki, myös vammaiset, voivat havaita verkkosisältöjä ja ymmärtää niitä, navigoida verkossa ja toimia sen kanssa vuorovaikutuksessa ja että heillä on mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. Saavutettavuus (accessibility) on laaja käsite, mutta eaccessibility-aloitteella (esteetön tietoyhteiskunta) pyritään varmistamaan erityisesti, että vammaiset ja ikääntyneet pystyvät käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa samoin perustein kuin muut. Sanasto on joukko termejä (sanoja tai lausekkeita), jotka kuvaavat tietoa tietyllä alalla. Semanttiset yhteentoimivuushyödykkeet ovat yhteentoimivuushyödykkeiden alaryhmä, johon kuuluvat kaikki semanttisen kerroksen elementit, kuten nimikkeistöt, tesaurukset, monikieliset sanakirjat, ontologiat, vastaavuustaulukot ja -säännöt, kartoitussäännöt, palvelunkuvaukset, luokat ja www-palvelut. Kuten se on määritelty EU:n lainsäädännössä (direktiivin 98/34/EY 1 artiklan 6 kohta): standardi on tekninen eritelmä, jonka tunnustettu standardointielin on hyväksynyt toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten ja jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä: kansainvälinen standardi: kansainvälisen standardointielimen hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla 33

84 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Standardointiorganisaatio Suojattu tiedonvaihto Sähköinen allekirjoitus eurooppalainen standardi: eurooppalaisen standardointielimen hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla kansallinen standardi: kansallisen standardointielimen hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla. Erioikeutettu organisaatio, jonka tehtävänä on tuottaa standardeja ja eritelmiä erityisten, tarkasti määriteltyjen vaatimusten, menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti. Standardointiorganisaatioita ovat muun muassa seuraavat: tunnustetut standardointielimet, kuten kansainväliset standardointikomiteat, joita ovat muun muassa Kansainvälinen standardisoimisjärjestö (ISO) ja kolme eurooppalaista standardointiorganisaatiota: Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI) foorumien ja konsortioiden standardointialoitteet, kuten Organisation for the Advancement of Structured Information Standards (OASIS), World Wide Web Consortium (W3C) tai Internet Engineering Task Force (IETF). Eurooppalaisten julkisten palvelujen käsitteellisen mallin komponentti. Sen tavoitteena on varmistaa, että kaikki rajat ylittävät tiedonvaihdot tehdään suojatulla ja valvotulla tavalla. Direktiivin 1999/93/EY mukaan sähköisellä allekirjoituksella tarkoitetaan sähköisessä muodossa olevaa tietoa, joka on liitetty tai joka loogisesti liittyy muuhun sähköiseen tietoon ja jota käytetään todentamisen välineenä. Sähköinen hallinto Sähköinen varmennus Sähköinen tallenne Sähköinen hallinto tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamien välineiden ja järjestelmien käyttöä entistä parempien julkisten palvelujen tarjoamiseksi kansalaisille ja yrityksille. Sähköisellä varmennuksella tarkoitetaan sähköisen allekirjoituksen käyttöä siihen erityisesti valtuutetun henkilön tai yksikön toimesta erityisessä kontekstissa erityistarkoitukseen. Useimmiten sitä käytetään osoittamaan, että tietty validointiprosessi on tehty ja että allekirjoittaja todistaa tietyn tuloksen. Yksinkertaisimmassa tapauksessa se voi merkitä pelkästään sitä, että valtuutettu henkilö vahvistaa jonkin tosiseikan. Sähköisessä muodossa oleva tallenne (katso MOREQ-eritelmät osoitteessa Taksonomia Taksonomia edustaa kaikkien tietyllä tiedon alalla käytettyjen termien standardoidun terminologian luokittelua. Taksonomiassa kaikki elementit ryhmitellään ja luokitellaan tiukan hierarkkisesti. Yleensä ne esitetään puurakenteessa. Taksonomiassa yksittäisten elementtien on kuuluttava samaan semanttiseen kokonaisuuteen, joten kaikki elementit ovat jossakin asteessa semanttisesti yhteydessä toisiinsa. Tallenne Henkilön tai organisaation tuottama(t) tai saama(t) asiakirja(t), jonka (jotka) kyseinen henkilö tai organisaatio säilyttää (katso MOREQ-eritelmät osoitteessa Huomaa: Tallenne voi käsittää yhden tai useamman asiakirjan (esim. jos asiakirjassa on liitteitä), ja se voi olla millä tahansa välineellä missä tahansa muodossa. Asiakirjan (asiakirjojen) sisällön lisäksi tallenteessa pitäisi olla mukana kontekstia koskevat tiedot ja tarvittaessa rakenteelliset tiedot (eli tiedot, jotka kuvaavat tallenteen komponentteja). Tallenteen keskeinen ominaisuus on, ettei sitä voida muuttaa. 34

85 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN Tiedot Tieto- ja viestintätekniikka Tietojen esittäminen Tietovarasto Tilaustyönä tehty ohjelmisto Toimintaprosessi Työnkulku Uudelleen käytettävyys Vahvistetut eritelmät Yhteentoimivuuden hallinta Yhteentoimivuuden tasot Yhteentoimivuus Yhteentoimivuusperiaatteet Yhteentoimivuussopimukset Tiedot ovat semanttisesti rikasta dataa eli tietokokoelmia, joilla on tietty merkitys ja tarkoitus. Tekniikkaa, kuten tietokoneita, tietokoneohjelmistoja ja viestintätekniikkaa, jota käytetään muuntamaan, tallentamaan, suojaamaan, käsittelemään, siirtämään ja hakemaan tietoja. Tapa, jolla tieto ilmaistaan symbolisesti tietokoneen bitteinä. Tietojärjestelmässä käytettäväksi (käsittely, varastointi, haut jne.) tarkoitettu tietokokoelma. Yleensä tietovarasto sisältää kyseistä tietoa koskevia rakenteellisia ja semanttisia lisätietoja, joiden tarkoituksena on helpottaa tiedon käyttöä (tietomallit, tietoelementtien väliset suhteet, metatieto jne.) Varastossa saattaa olla sinne varastoituun tietoon läheisesti liittyviä erityistoimintoja (haku, indeksointi jne.). Erityinen ohjelmisto, joka on joko kehitetty organisaation sisällä (EIF:n tapauksessa julkishallinnossa) tai jonka alihankkija on kehittänyt organisaatiota varten, jotta se täyttäisi organisaation erityisvaatimukset. Useimmissa tapauksissa organisaatio maksaa tilausohjelmiston kokonaan, on näin ohjelmiston omistaja ja omaa kaikki ohjelmiston jatkokäyttöön liittyvät oikeudet. Toimintaprosessi on sarja linkitettyjä toimintoja, joka luo arvoa muuntamalla panokset arvokkaammaksi tuotokseksi. Tämän voivat tehdä ihmiset tai tietojärjestelmät tai molemmat. Prosessin järjestäminen sarjaksi tehtäviä, jotka asianmukaisesti määrätyt, tietyissä rooleissa toimivat toimijat suorittavat prosessin loppuun saattamiseksi. Missä määrin ohjelmistomoduuli tai muu työstetty tuote voidaan käyttää muussa kontekstissa kuin sen alkuperäinen, tarkoitettu tai päätarkoitus. Vahvistetut eritelmät ovat joko EU:n direktiivissä 98/34 tarkoitettuja standardeja tai tietoteknisen toimialan foorumien tai konsortioiden vahvistamia eritelmiä. Yhteentoimivuuden hallinta käsittää yhteentoimivuusperiaatteiden omistajuuden, määrittelyn, kehittämisen, seurannan, edistämisen ja toteutuksen, kun on kyse useista organisaatioista, jotka tekevät yhteistyötä (julkisten) palvelujen tarjoamisessa. Se on korkean tason toiminto, joka huolehtii johtajuudesta, organisaatiorakenteista ja prosesseista sen varmistamiseksi, että yhteentoimivuusperiaatteet tukevat ja laajentavat organisaatioiden strategioita ja tavoitteita. Yhteentoimivuuden näkökohdat luokitellaan yhteentoimivuuden tasoiksi sen mukaan, ketä/mitä oikeudellinen, organisatorinen, semanttinen ja tekninen yhteentoimivuus koskee ja kattaa tietyssä poliittisessa kontekstissa. Erillisten ja erilaisten organisaatioiden kyky olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta käyttäen niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa. Yhteentoimivuusperiaatteet ovat yhteisesti sovittu lähestymistapa yhteentoimivuuteen niitä organisaatioita varten, jotka haluavat tehdä yhteistyötä yhteisten julkisten palveluiden tarjoamiseksi. Periaatteissa määritellään niiden soveltamisalalle useita yhteisiä osatekijöitä, kuten sanasto, käsitteet, periaatteet, toimintalinjat, suuntaviivat, suositukset, standardit, eritelmät ja toimintatavat. Kirjalliset yhteentoimivuussopimukset ovat konkreettisia ja sitovia asiakirjoja, joissa esitetään yhteistyötä rajapinnan kautta tekevän kahden sopimuspuolen 35

86 EUROOPPALAISET YHTEENTOIMIVUUSPERIAATTEET EUROOPPALAISIA JULKISIA PALVELUJA VARTEN velvoitteet täsmällisesti yhteentoimivuuden aikaansaamiseksi. Yhteistyöfoorumi Yhteisymmärrysmuistio Yhteyskäytäntö Joukko erityispalveluja ja toimintoja käytettäväksi tietyssä yhteisössä sekä niiden vuorovaikutus. Tavoitteena on helpottaa yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Palvelut liittyvät yleensä viestintään, ja niihin sisältyy vaihdettujen kohteiden, tietojen, materiaalien jne. varasto. Huomattava esimerkki on epractice.eu-foorumi, jonka tarkoituksena on, että foorumiin osallistuvat julkisia palveluja tuottavien julkishallintojen jäsenet voivat hyötyä toinen toisensa työstä, tiedoista ja kokemuksesta. Muita esimerkkejä ovat OSOR.eu ja SEMIC.eu. Kahden organisaation välinen kahden- tai monenvälinen kirjallinen sopimus, jossa luetellaan alat ja tavat, joilla ne tekevät yhteistyötä tai muutoin avustavat toisiaan. Toimien täsmällinen luonne riippuu kummankin organisaation luonteesta, kyseessä olevasta toiminta-alasta ja suunnitellun yhteistyön laajuudesta. Joukko konventioita, joilla hallitaan prosessien, laitteiden ja komponenttien vuorovaikutusta järjestelmien sisällä ja niiden välillä. 36

87 COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION Brussels, 28 February /11 TELECOM 20 MI 102 SOC 174 COMPET 68 NOTE From : Presidency To: Delegations Subject: Draft Council Conclusions on the European egovernment action plan Presidency text Delegations will find attached Presidency draft conclusions taking into account the results of the meeting of 8 February /11 ELK/ek 1 DG C IIB EN