Humanismi eilen, tänään ja huomenna Ke Helsinginsali, FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Humanismi eilen, tänään ja huomenna Ke Helsinginsali, FM Jussi Tuovinen

2 Humanismi eilen, tänään ja huomenna Humanismi kuulostaa kauniilta ja arvokkaalta, mutta mitä me sillä oikein ymmärrämme ja onko olemassa yksi vai monta humanismia ja miten elää humanistista elämää? Luentosarjan ohjelma: Humanismin aatehistoriaa Humanismin monet muodot Humanistiset manifestit ja globaali etiikka 4.2. Humanismin haastajat ja vastustajat Humanismin tulevaisuus

3 Luentoaineisto Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute on aina tervetullutta!

4 Humanismin lajeja Renessanssihumanismi Klassinen eli antiikin humanismi Akateeminen humanismi Eettinen humanismi Valistushumanismi Aatteellinen humanismi Sekulaari eli uskonnoton humanismi Uskonnollinen humanismi Posthumanismi Transhumanismi Uushumanismi

5 Renessanssihumanismi 1400-luvulta 1500-luvulle renessanssin ajan humanistit olivat erityisen kiinnostuneita antiikin Kreikan ja Rooman klassisen kirjallisuuden tutkimuksesta Antiikin teoksista he löysivät ihmisihanteen, jonka he halusivat elvyttää Italialaiset humanistit alkoivat korostaa ihmisen saavutuksia ja mahdollisuuksia, eivätkä enää nähneet ihmiselämää ensisijaisesti valmistautumisena tuonpuoleiseen elämään Humanistiseen ihanteeseen kuuluu sekä laaja tietopohja ja yleissivistys että kyky soveltaa näitä ihanteita käytäntöön eli käyttäytyä arvokkaasti ja muita kunnioittaen

6 Klassinen humanismi Antiikissa ei käytetty käsitettä humanismi, mutta jälkeenpäin tarkasteltuna monien kreikkalaisten ja roomalaisten oppineiden filosofiset ja moraaliset opetukset sisälsivät monia humanismin kanssa yhteensopivia näkemyksiä ja opetuksia Humanistiseen ihanteeseen liittyy myös laaja yleissivistys ja erityisesti antiikin tuntemus erityisesti taiteen ja kirjallisuuden saralla Klassinen humanismi ei ole välttämättä uskonnotonta, mutta korostaessaan pakanallisen antiikin merkitystä ja ottaessaan esille uskonnosta riippumattomia eettisiä teemoja, se asettui ainakin osittain kirkkoa vastaan

7 Akateeminen humanismi Antiikin ja myöhemmin muunkin kirjallisuuden tutkimisesta kehittyi vähitellen kaiken muunkin kielen, kulttuurin ja muun ihmisen aikaansaaman toiminnan tutkiminen, mistä on sittemmin kehittynyt yhä kasvava joukko humanistisia erityistieteitä, joiden merkitys kouluja yliopistomaailmassa on edelleen keskeinen Asetetaan joskus ehkä tarpeettomankin jyrkästi ns. kovien tieteiden eli luonnontieteiden vastakohdaksi ja sitä kautta ehkä yleensäkin pehmeämmäksi ja ihmisläheisemmäksi elämänasenteeksi Tuottaa usein väärinkäsityksiä erityisesti suhteessa tieteellistä maailmankuvaa suosivaan sekulaariin humanismiin

8 Eettinen humanismi Humanistisen kasvatusihanteen mukaista käyttäytymistä on alettu pitää myös eettisesti normatiivisena eli pelkän kuvailun ohella kyseessä ovat myös suositukset ja ohjeet Eettinen humanismi ei myöskään automaattisesti ota kantaa uskontoihin, mutta koska monet uskonnot lähtevät olennaisesti siitä, ettei ihminen itse voi määritellä omaa moraalista käyttäytymistään ja ohjeistoaan, vaan tarvitsee siihen jumalallista johdatusta tai suoria ohjeita ja määräyksiä, syntyy tästäkin sisäinen jännite Humanistisen etiikan katsotaan sisältävän joitain ylikulttuurisia ja yleispäteviä normeja kuten elämän ja toisten ihmisten kunnioitus, ihmisarvo, tasa-arvo ym.

9 Valistushumanismi Valistushumanismilla voidaan tarkoittaa paitsi ns. valistuksenaikana (erityisesti 1700-luku) tavalla tai toisella harrastettua humanismia tai sitten laajemmin jo renessanssin aikana syntynyttä ajatusta, että humanistinen toiminta edellyttää tietoa ja sivistystä Valistusaikana tämä ihanne laajeni käsittämään tutkijoiden ja pienen yläluokan ohella yhä laajempia kansankerroksia kunnes ja 1900-luvuille tultaessa se liittyi ajatukseen koko kansan sivistämisestä Edelleenkin voidaan katsoa, että erityisesti ns. laaja yleissivistys ja sen korostaminen esim. yhä kasvavaa erityistiedon tarvetta ja opetuksen sirpaloitumista vastaan edustaa valistushumanistisia painotuksia

10 Aatteellinen humanismi Aatteellinen humanismi on käytäntöön orientoitunutta humanismia kuten eettinen ja valistushumanismikin, mutta sillä on yleissivistyksen ohella myös selkeämpi aatteellinen agenda ja tavoite Aatteellisessa humanismissa pyritään siis paitsi ihmisten yleiseen sivistämiseen myös yhteiskunnan muokkaamiseen tiettyyn suuntaan tai säilyttämiseen tietyssä muodossa Keskeisin mutta ei ainoa jakolinja on suhde uskontoon Humanismi kehittyi kristityssä Euroopassa osin sen puitteissa ja osin sitä vastaan ja tästä rajankäynnistä ovat lähteneet kehittymään sekä sekulaari eli uskonnoton humanismi että uskonnollinen ja käytännössä kristillinen humanismi

11 Sekulaari humanismi Sekulaari humanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen Se pyrkii inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä

12 Sekulaari humanismi ja valistus Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan antiikista alkaen, mutta nykyaikaisen uskonnottoman humanismin juuriin kuuluu erityisesti valistuksen ajattelu Erityisesti valistuksen ranskalaisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli yhteistä arvosteleva asenne uskontoa kohtaan He asettivat perinnettä vastaan järjen ja kokemuksen, hylkäsivät ajatuksen yliluonnollisesta ja siten uskonnollisen ja poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan Jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että onnellisuus saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa

13 Kohti järjestäytynyttä humanismia Tieteellisen kehityksen ja yleisen modernisaation myötä uskonnottomuus tai vähintäänkin uskontojen erityisasemaa kritisoiva ajattelu alkoi levitä Euroopassa ja erityisesti Britanniassa 1800-luvulta lähtien Toiminta alkoi myös järjestäytyä, ja syntyneitä yhteisöjä ja niiden kannattajia alettiin kutsua vapaa-ajattelijoiksi, rationalisteiksi, sekularisteiksi ja/tai humanisteiksi Myös filosofiassa käytettävät termit materialismi, monismi ja naturalismi ovat olleet käytössä uskonnotonta tai sekulaaria ajattelua kuvattaessa Kyseiset termit ovat edelleen käytössä hiukan eri mitoissa eri maissa ja sekä päällekkäisin että erillisin agendoin

14 Monismi Ontologinen monismi on käsitys, jonka mukaan todellisuus koostuu vain yhdestä substanssista Monismi poikkeaa dualismista, jossa todellisuus muodostuu kahdesta eri substanssista, ja pluralismista, jonka mukaan substansseja on monta Tyypillisimpiä monismin muotoja ovat materialismin ja idealismin eri muodot Monismiksi voidaan myös kutsua joidenkin uskontojen tapaa ajatella, että kaikki koostuu esimerkiksi jumaluudesta tai että kaikki on pohjimmiltaan yhtä Hindulaisuus luokitellaan usein monistiseksi uskonnoksi

15 Materialismi Materialismi eli aineellinen todellisuuskäsitys on ontologinen käsitys, jonka mukaan todellisuus on aineellinen ja vain aineellinen Materialismin mukaan kaikki olemassa oleva koostuu tai on palautettavissa aineeseen, aineellisiin voimiin tai fysikaalisiin tapahtumiin Filosofian käsiteluokittelussa ontologinen materialismi on siis erän monismin muoto (materialistinen monismi) Materialistisessa monismissa ei ole tilaa esim. ruumiista erilliseen sielulle, jumalille, hengille tai muille aineettomille entiteeteille

16 Naturalismi ja fysikalismi Naturalismi (lat. natura, luonto) tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan luonto on kaikenkäsittävä eikä sen ulkopuolella ole mitään Nykyaikana naturalismi ja materialismi ovat käytännössä lähes synonyymeja, sillä fysiikassa aine käsitetään usein samaksi kuin luonnontieteellisten menetelmien tutkimuskohde yleensä Fysikalismi on vielä hiukan tiukempi kanta, jonka mukaan maailma ja kaikki oleva on olennaisesti fysikaalinen luonteeltaan ja kaikki siihen liittyvät kemialliset, biologiset ym. Ilmiöt ovat redusoitavissa eli palautettavissa fysiikkaan (reduktiivinen materialismi)

17 Vapaa-ajattelu Vapaa-ajattelu tarkoittaa uskonnosta ja muista rajoitteista vapaata ajattelua, joka suhtautuu arvostelevasti kirkkoon ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja uskonnottomuuden vapauteen Vaikka käsitteellisesti ateismi eli uskonnottomuus on varsin eri asia kuin vapaa-ajattelu, niin juuri historiallisista syistä johtuen vapaa-ajattelijoiden kritiikki on suuntautunut voimakkaimmin kirkkoa ja muita organisoituneita uskontoja vastaan ja sen kannattajista merkittävä osa on ateisteja tai vähintäänkin agnostikkoja

18 Rationalismi Rationalismi (lat. ratio, laskeminen, järki, harkinta) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko Myös arkiajattelussa rationalismi on järjen kannattamista korostava ajattelutapa Historiallisesti osa uskonnottomista on kutsunut itseään rationalisteiksi eli järjen käytön kannattajiksi vastakohtana sille, että tiedon, etiikan ja moraalisääntöjen lähde olisi jossain ihmisen itsensä ulkopuolella; jumalallisissa ilmoituksissa, pyhissä teksteissä, uskonnollisissa dogmeissa jne.

19 Sekularismi Sekularismi (lat. saecularis eli maallinen tai väliaikainen) tarkoittaa joko yksilön tai yhteisön irrottautumista uskonnosta Yksilöllisenä katsomuksena käytetään usein ilmaisua sekulaari humanismi kun taas sekularismilla tarkoitetaan yleensä kantaa, jonka mukaan yhteiskunnan ja sen instituutioiden (valtio, kunnat, oikeuslaitos jne.) pitäisi olla riippumattomia uskonnollisista instituutioista Tiukemman tulkinnan mukaan yhteiskunta pitäisi olla kokonaan uskonnoton kun taas lievemmän kannan mukaan sen pitäisi olla katsomusneutraali eli suhtautua uskontoihin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin samalla tavalla

20 Uskonnoton ja neutraali sekularismi Sekularistisessa keskustelussa ei ole ehkä riittävän hyvin vakiintunut käsite-ero uskonnottoman ja katsomusneutraalin sekularismin välillä, sillä niillä on merkittävä sekä periaatteellinen että käytännöllinen ero erityisesti suhteessa uskontoihin ja niiden harjoittamiseen (esim. Sveitsin minareettikiista, uskonnollisten symbolien ja asujen käyttö jne.) On ehdotettu käsitteitä ateistinen ja agnostinen sekularismi, mutta tämä on harhaanjohtavaa, sillä yksilö ja yhteisö ovat kaksi eri asiaa Periaatteessa voimakkaasti uskovakin voi hyvin kannattaa vähintäänkin katsomusneutraalia sekularismia, sillä silloin hän voi harjoittaa uskontoaan yhtä vapaasti kuin muutkin

21 Laïcité Laïcité (lausutaan la.i.siˈte) on ranskankielinen käsite, joka tarkoittaa julkisten ja uskonnollisten tahojen erottamista ja erillään pitämistä Laïcité voidaan suomentaa tunnustuksettomuudeksi tai valtion puolueettomuudeksi uskontojen ja muiden todellisuuskäsitysten suhteen Tunnustukseton valtio ei aseta mitään uskontoa erityisasemaan ja takaa jokaiselle ajatuksenvapauden Se suhtautuu puolueettomasti ja tasavertaisesti kaikkiin uskontoihin ja uskonnottomiin todellisuus- ja elämänkäsityksiin

22 Uskonnollinen humanismi Yhdistää uskonnolliset rituaalit humanistiseen elämänkatsomukseen Uskonnolliset humanistit ovat USA:ssa järjestäytyneet muun muassa Eettisen kulttuurin yhdistyksiin, jotka yhdessä muodostavat Amerikan eettisen liiton, joka oli mukana perustamassa Kansainvälistä humanistista ja eettistä liittoa (IHEU) vuonna 1952 IHEU:n perustajajäsen ja keskeinen vaikuttaja oli Unescon ensimmäinen pääjohtaja Julian Huxley, jonka teos Religion without revelation (Uskonto ilman ilmoitusta) 1927 on uskonnollisen humanismin keskeinen teos

23 Sir Julian Huxley ( ) Brittiläinen biologi, kirjailija ja humanisti, joka oli Unescon ensimmäinen johtaja ja mukana perustamassa Maailman luonnonsäätiötä WWF:ää Julian Huxleyn veli oli kirjailija Aldous Huxley, velipuoli Nobelin lääketieteen palkinnon saanut Andrew Huxley, isä kirjailija Leonard Huxley ja isoisä Thomas Henry Huxley, Charles Darwinin kollega ja tukija sekä agnostisismikäsitteen kehittäjä

24 IHEU Maailmanlaajuinen humanistien keskusliitto International Humanist and Ethical Union (IHEU) perustettiin Amsterdamissa 1952 Liittoon kuuluu yli sata humanistista, rationalistista, sekularistista, ateistista tai eettisen kulttuurin liikkeeseen kuuluvaa järjestöä Liitto ilmoittaa päätavoitteekseen humanistisen maailman, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan Asiantuntijaraportoijastatus Unescossa, Unicefissa, WHO:ssa sekä Euroopan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa Julkaisee International Humanist News -lehteä

25 Humanistinen tie Humanismista kirjoittaneen Edward L. Ericsonin mukaan uskonnolliset humanistit eivät usko jumaliin, henkiin, aaveisiin, sielun kuolemattomuuteen, tuonpuoleiseen eivätkä pelastusoppeihin, vaan rakentavat ihmiskunnan tulevaisuuden älyllisyyden, tieteen, henkisen vapauden, yksilön vastuun ja ihmisten yhteistoiminnan varaan Ericson sanoo kirjassaan The Humanist Way (1988), että hartaus, herkkyys, yhteenkuuluvuus ja pyhyyden ja luonnon kokeminen ihmisten, luonnon ja kaikkeuden kokonaisuuden edessä on uskontojen ja uskonnollisuuden ydin ja olennainen osa ihmisen mieltä, mikä jää jäljelle, vaikka usko henkilölliseen jumalaan häviää

26 Sekulaari vai uskonnollinen humanismi? Sekulaarin ja uskonnollisen humanismin ero onkin olennaisesti asenne näihin Ericsonin mainitsemiin pyhyyden kokemuksiin ja niiden merkitykseen ihmisille Ensinmainitut eivät pidä näitä välttämättöminä tai ainakaan olennaisina kun taas jälkimmäiset pitävät Ericson väittää, että jos ihminen jättää herkkyyden, hartauden ja pyhyyden ulottuvuuden pois elämänkäsityksestään, seurauksena on helposti kovuus ja kylmyys Mikäli yhteiskunnasta pyritään juurimaan pois uskonto, on Ericsonin mukaan seurauksena, että ihmiset hakevat näitä kokemuksia hyvinkin radikaalien uskontojen parista

27 Uskonto vai elämänkatsomus? Erityisesti USA:ssa humanistiliikkeessä on kiistelty pitkään siitä, pitäisikö humanismia kutsua uskonnoksi vai elämänkatsomukseksi (engl. life stance) Jälkimmäisen asennoitumisen alkuunpanija oli Corliss Lamont teoksellaan The Philosophy of Humanism (1949), joka korosti sekulaaria humanismia Merkittävä amerikkalainen humanisti ja skeptikko Paul Kurtz jatkoi samalla linjalla Lamont: Inhimillisen elämän pääasiallinen tarkoitus on työskennellä ihmisen onnen hyväksi tässä maailmassa ja luonnon rajojen sisällä, joka luonto on hänen kotinsa

28 Paul Kurtz ( ) Amerikkalainen sekulaari humanisti ja skeptikko, joka perusti useita humanismia ja skepsismiä harjoittavia ja edistäviä yhteisöjä ja lehtiä ja edesauttoi huomattavasti kyseisten liikkeiden organisoitumista ja näkyvyyttä Kehitti myös ainakin toistaiseksi vähemmin käytetyn termin kannattamalleen elämänkatsomukselle eupraksofia

29 Kurtz ja Eupraksofia Eupraksofia (engl. eupraxsophy, aikaisemmin eupraxophy) on Paul Kurtzin esittämä nimitys uskonnottomalle elämänasenteelle, joka painottaa eettistä elämäntapaa sekä järkiperäisiä menetelmiä, kuten logiikkaa, havaintoa ja tiedettä (uskon, mystiikan tai ilmestyksen sijasta) Sana tulee kreikan kielen sanoista hyvä käytäntö ja viisaus Käsitteen ongelma sen tietyn vierauden ohella on sen sisältämien termien yleispätevyys; mitä tahansahan voisi periaatteessa kutsua hyväksi käytännöksi

30 Kurtz ja skepsismi Ehkä tunnetuin Kurtzin perustamista yhteisöistä on 1976 toimintansa aloittanut skeptikkojärjestö CSICOP (Committee for the Scientific Investigation of Claims of the Paranormal), nykyiseltä nimeltään The Committee for Skeptical Inquiry (CSI), joka on merkittävästi edistänyt skepsismiä ja ollut monien eri maiden skeptikkojärjestöjen kuten esim. Suomen Skepsiksen esikuva Järjestön tavoitteena on tutkia objektiivisesti paranormaaleja ilmiöitä koskevia väitteitä, julkaista niitä koskevien tutkimusten tuloksia sekä saada laajempi yleisö arvostamaan tieteellistä tutkimusta Järjestön lehti on Skeptical Inquirer (aluksi The Zetetic)

31 Kurtz ja humanismi Csicopin rinnalle ja osin samoihin tiloihin New Yorkin Valtionyliopiston (SUNY) Amherstin kampukselle Buffaloon Kurtz perusti myös humanistijärjestön Council for (Democratic and) Secular Humanism (aluksi Codesh, nykyään CSH), joka julkaisee lehteä Free Inquiry vuodesta 1980 lähtien Vuodesta 1991 lähtien sekä CSI että CSH toimivat yhteisen kattojärjestön Center for Inquiry (CFI) alla ja mihin on sittemmin perustettu tai liitetty muitakin humanismia ja skepsismiä lähellä olevia yhteisöjä kuten esim. muslimien sekularisaatiota kannattava ja edistävä The Institute for the Secularisation of Islamic Society (ISIS)

32 Kurtz ja Prometheus Books Kurtzin aktiivisuus ulottui myös julkaisutoimintaan ja edistääkseen kannattamiaan aatteita ja liikkeitä hän perusti vaikutusvaltaisen kirjankustantamon Prometheus Books 1969 julkaisemaan aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta