Humanismi eilen, tänään ja huomenna Ke Helsinginsali, FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Humanismi eilen, tänään ja huomenna Ke Helsinginsali, FM Jussi Tuovinen

2 Humanismi eilen, tänään ja huomenna Humanismi kuulostaa kauniilta ja arvokkaalta, mutta mitä me sillä oikein ymmärrämme ja onko olemassa yksi vai monta humanismia ja miten elää humanistista elämää? Luentosarjan ohjelma: Humanismin aatehistoriaa Humanismin monet muodot Humanistiset manifestit ja globaali etiikka 4.2. Humanismin haastajat ja vastustajat Humanismin tulevaisuus

3 Luentoaineisto Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute on aina tervetullutta!

4 Eettinen humanismi Humanistisen kasvatusihanteen mukaista käyttäytymistä on alettu pitää myös eettisesti normatiivisena eli pelkän kuvailun ohella kyseessä ovat myös suositukset ja ohjeet Eettinen humanismi ei myöskään automaattisesti ota kantaa uskontoihin, mutta koska monet uskonnot lähtevät olennaisesti siitä, ettei ihminen itse voi määritellä omaa moraalista käyttäytymistään ja ohjeistoaan, vaan tarvitsee siihen jumalallista johdatusta tai suoria ohjeita ja määräyksiä, syntyy tästäkin sisäinen jännite Humanistisen etiikan katsotaan sisältävän joitain ylikulttuurisia ja yleispäteviä normeja kuten elämän ja toisten ihmisten kunnioitus, ihmisarvo, tasa-arvo ym.

5 Sekulaari humanismi Sekulaari humanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen Se pyrkii inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä

6 IHEU Maailmanlaajuinen humanistien keskusliitto International Humanist and Ethical Union (IHEU) perustettiin Amsterdamissa 1952 Liittoon kuuluu yli sata humanistista, rationalistista, sekularistista, ateistista tai eettisen kulttuurin liikkeeseen kuuluvaa järjestöä Liitto ilmoittaa päätavoitteekseen humanistisen maailman, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan Asiantuntijaraportoijastatus Unescossa, Unicefissa, WHO:ssa sekä Euroopan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa Julkaisee International Humanist News -lehteä

7 Humanistiset manifestit Koska humanismilla ei ole monien uskontojen tapaan pyhiä kirjoituksia tai muuten yksikäsitteisiä auktorisoituja uskonkappaleita tai teesejä, sen sisältöä ja pyrkimyksiä on pyritty tuomaan esille humanististen manifestien tai muiden julistusten muodossa Varsinaisia Humanistimanifesteja tunnetaan kolme ja ne kaikki on laatinut USA:ssa toimiva American Humanist Association (AHA), joka on rekisteröinyt ko. käsitteen ( Humanist Manifesto ) ja joka on myös kansainvälisen humanistiliiton IHEU:n perustajajäsen Mainitut manifestit ovat vuosilta 1933, 1973 ja 2003

8 Muita humanistisia julistuksia AHA:n kolmen humanistisen manifestin lisäksi on julkaistu myös muita humanistisia ohjelmajulistuksia, joista merkittävimpiä ja tunnetuimpia ovat: Paul Kurtzin johtaman järjestön, nimeltään tuolloin vielä Demokraattisen ja sekulaarin humanismin neuvosto (Council for Democratic and Secular Humanism, CODESH, nykyään vain Council for Secular Humanism, CSH) 1980 julkistama Sekulaarin humanismin julistus (A Secular Humanist Declaration) Eräänlaisena edellisen päivityksenä Paul Kurtzin vuosituhannen vaihteessa kirjan muodossa julkaisema Humanistinen manifesti kohti uutta planetaarista humanismia (Humanist Manifesto 2000: A Call for New Planetary Humanism)

9 IHEU:n julistukset Kansainvälisesti merkittävimpinä tai sitovimpina voisi varmaan humanistien kansainvälisen liiton IHEU:n julistuksia, joista keskeisiä on kolme: Liiton perustamisen yhteydessä Amsterdamissa 1952 julkistettu ns. Amsterdamin julistus IHEU:n 1988 julkistama yksityiskohtaisempi Keskinäisen riippuvuuden julistus: Uusi maailmanetiikka (Declaration of interdependence: A new global ethics) IHEU:n 50-vuotisjuhlien kunniaksi niinikään Amsterdamissa julkistettu uusi Amsterdamin julistus 2002

10 Humanistinen manifesti (I) 1933 Ensimmäinen Humanistinen manifesti (I) julkaistiin 1933 maailmanlaajuisen laman syvimpään aikaan USA:ssa, mutta se julkaistiin tuoreeltaan myös Britanniassa New Humanist lehdessä ja muuallakin maailmassa Julistuksen allekirjoitti 34 amerikkalaista humanistia (joukossa mm. tunnettu filosofi ja psykologi John Dewey) Manifesti heijasteli aikakaudelle ominaisia huolenaiheita ja suositteli uskonnotonta humanismia vaihtoehdoksi ajan uskonnoille ja poliittisille ääriliikkeille Poliittiselta ja sosiaaliselta linjaltaan se oli ehkä enemmän vasemmalle kallellaan nähden Hitlerin natsi-saksan Stalinin Neuvostoliittoa suurempana uhkana

11 Amsterdamin julistus 1952 Julistuksessa haluttiin ensin määritellä, mitä humanismi sen mukaan tarkoittaa: Humanismi on demokraattista ja se tähtää jokaisen ihmisen täydellisimpään mahdolliseen kehitykseen Demokraattisia periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ihmisten välisiin suhteisiin eikä niitä ole tarpeen rajoittaa pelkästään hallintoa koskevaksi Se pyrkii käyttämään tiedettä luovasti, ei hävittävästi Sen mielestä todellisuustutkimuksen (tieteellistä) menetelmää on sovellettava maailmanlaajuisesti inhimillisen hyvinvoinnin ongelmien ratkaisemiseksi

12 Humanismin eettisyys Amsterdamin julistuksen mukaan humanismi on myös eettistä ja kriittistä Se hyväksyy ihmisen vastuun ja yksilön oikeuden suurimpaan mahdolliseen kehittymisen vapauteen ottaen huomioon muiden oikeudet On syytä tiedostaa vaara, että pyrittäessä hyödyntämään tieteellistä tietoa monimutkaisessa yhteiskunnassa yksilön vapautta voivatkin rajoittaa tekijät, jotka on alun perin kehitetty sen suojaksi

13 Humanismi ja vapaus Humanismin mukaan henkilökohtainen vapaus on päämäärä, joka pitää yhdistää yhteiskunnalliseen vastuuseen jotta sitä ei uhrattaisi aineellisen hyödyn tavoittelulle Ilman henkistä vapautta perustutkimus, johon edistyksen on pitkällä tähtäyksellä perustuttava, saattaa olla mahdotonta Humanismi pyrkii rakentamaan maailman vapaalle persoonallisuudelle, joka on vastuussa teoistaan Humanismi on epädogmaattista eikä se pyri suostuttelemaan kannattajiaan johonkin uskoon Se kannattaa kasvatusta, joka on vapaa uskonnollisista ja muista ideologisista indoktrinaatiosta

14 Humanismi elämäntapana Humanismi on elämäntapa, joka pyrkii suurimpaan mahdolliseen tyydytykseen eettiseltä ja luovana elämällä Se voi olla sitä jokaiselle ja kaikkialla, jos yksilö kykenee hyväksymään tarpeelliset yhteiskunnalliset muutokset Nykyään humanismin päätehtävä on saattaa ihmiset yksinkertaisin käsittein tietoisiksi siitä, mitä humanismi heille tarjoaa ja mitä se heiltä edellyttää Käyttämällä tässä yhteydessä ja rauhanomaisessa mielessä uutta voimaa, jonka tiede antaa meille humanistit ovat vakuuttuneita siitä, että nykyinen kriisi voidaan voittaa Pelosta vapaan ihmisen energia on käytettävissä itsensä toteuttamiseen, jolle on mahdotonta nähdä rajoja

15 Humanistinen manifesti II maailmansota mullisti maailmaa monella tavalla ja myös AHA:ssa koettiin tarve manifestin päivittämiseksi 1973 julkaistu Humanistinen manifesti II kosketteli siihen mennessä esiin nousseita ilmiöitä: 1. Fasismin nousu ja tuho toisen maailmansodan aikoihin 2. Marxismi-leninismin ja maolaisuuden vaikutuksen kasvu ja poliittinen kylmä sota 3. Sodan jälkeinen talouden elpyminen Euroopassa ja Amerikassa 4. Siirtomaavallan laajamittainen häviäminen maailmasta ja YK:n luominen 5. Seksuaalinen vallankumous ja naisliikkeen voimistuminen 6. Vaatimukset vähemmistöryhmien tasa-arvosta sekä opiskelijaliikkeiden nousu

16 Nimekkäitä taustavoimia Julkisuuden ja vaikuttavuuden saamiseksi julistukseen kerättiin mahdollisimman nimekkäitä allekirjoittajia, johtavia ajattelijoita, tiedemiehiä ja muita vaikuttajia kuten: Neuvostoliittolainen toisinajattelija Andrei Saharov UNESCO:n entinen pääjohtaja Julian Huxley Filosofi Sidney Hook Feministi Betty Friedan Yhteiskunta- ja taloustieteilijä Gunnar Myrdal Biokemisti ja molekyylibiologian kehittäjä Jacques Monod Fyysikko ja DNA:n löytäjä Francis Crick Keksijä Margaret Knight Lääkäri ja ehkäisymenetelmien kehittäjä Allan Guttmacher Rauhanaktivisti Ritchie Calder Kansalaisoikeusaktivisti A. Philip Randolph

17 II manifestin teemoja Manifesti puolusti maailmanlaajuisia ihmisoikeuksia korostaen liikkumisen vapautta aikana, jolloin rautaesiripun tuolla puolen matkustusoikeus oli evätty Monet Itäisen Euroopan marxilaiset humanistit olivat hyökänneet totalitaarista valtiomallia vastaan, ja he toivottivat demokratian ja ihmisoikeudet tervetulleiksi Suunnitelmataloutta ei enää puolustettu Manifesti II:ssa, vaan se jätti kentän avoimeksi vaihtoehtoisille taloudellisille järjestelmille Allekirjoittajina olikin niin vapaita markkinoita kannattavia liberaaleja ja libertaristeja kuin sosiaalidemokraatteja ja demokraattisia sosialisteja, jotka uskoivat valtion keskeiseen asemaan hyvinvointivaltiossa

18 Moraalinen vallankumous Manifesti II kehotti taloudellisten järjestelmien demokratisointiin kaikkien kansalaisten kasvaneen hyvinvoinnin toimiessa kehityksen merkkinä Manifesti kirjoitettiin uuden moraalisen vallankumouksen kynnyksellä puolustaen oikeutta syntyvyyden säännöstelyyn, aborttiin, avioeroon, aikuisten väliseen vapaaehtoiseen seksuaaliseen vapauteen ja eutanasiaan Se pyrki suojaamaan mm. naisten, vanhusten, hyväksikäytettyjen lasten ja vammaisten oikeuksia, puolsi suvaitsevaisuutta erilaisia elämäntapoja kohtaan sekä suosi eroavaisuuksista käytävää rauhanomaista vuoropuhelua

19 Optimismin hengessä Manifesti II paheksui rodullista, uskonnollista tai yhteiskuntaluokkien vastakkainasettelua sekä vaati sorron ja vihanpidon lopettamista Se laadittiin Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen aikoihin, jolloin roomalaiskatolilaisuutta pyrittiin liberalisoimaan Manifesti antoikin tilaa sekä liberaalille uskonnolliselle että naturalistiselle humanismille ja suhtautui optimistisesti ihmiskunnan tulevaisuuden näkymiin Se korosti tieteen ja teknologian arvoa ihmiskunnalle ja ennusti, että 2000-luvusta voisi alkaa humanismin vuosisata (?)

20 Sekulaarin humanismin julistus 1980 Paul Kurtz oli ollut mukana AHA:ssa muotoilemassa Humanistista manifestia II, mutta hänelle tuli näkemyseroja järjestön kanssa ja hän erosi siitä perustaen oman humanistijärjestönsä, jonka yhteyteen liitti myös skeptisismiä ajavan liikkeen (CSICOP) lehtineen Sekulaarin humanismin julistus (A Secular Humanist Declaration) 1980 toimi uuden liikkeen ohjelmajulistuksena ja se annettiin ennen kaikkea vastauksena sille kritiikille, jota fundamentalistiuskovaiset ja äärioikeistolaiset poliitikot olivat kohdistaneet humanismia ja erityisesti Humanistinen manifesti II:ta vastaan

21 Humanismin puolustus Monet kriitikoista väittivät sekulaarin humanismin olevan itsessään uskonto ja siten sekulaarin humanismin kouluopetus soti USA:ssa vallitsevaa kirkon ja valtion erottamisen periaatetta vastaan Julistus vastasi syytöksiin toteamalla, että sekulaari humanismi ilmensi tiettyjä moraalisia arvoja sekä uskonnotonta filosofista ja tieteellistä näkökantaa, mitä ei voi verrata uskonnolliseen uskoon Sekulaarin humanismin näkemysten opettaminen ei siten ollut kirkon ja valtion erottamisen periaatteen vastaista, vaan puolusti näkemystä, jonka mukaan sekulaarin valtion tulee olla uskontojen suhteen neutraali, ei sen enempää niiden puolesta kuin niitä vastaan

22 Keskinäisen riippuvuuden julistus Keskinäisen riippuvuuden julistus: Uusi maailmanetiikka (Declaration of Interdependence: A New Global Ethics) on IHEU:n 10. Humanistisen maailmankongressin lopuksi Buffalossa 1988 hyväksytty julistus Julistuksen pyrkimys on olla hyväksymättä ihmisen tekojen ja toiminnan eettisen arvon perustaksi mitään vähäisempää kuin niiden merkitys koko ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta Julistus tähtää siihen, että ihminen katsoo olevansa ensiksi koko ihmiskunnan jäsen ja vastuullinen sille ja vasta sen jälkeen jäsen pienemmissä ryhmissä kuten valtioissa Näiden yksiköiden arvo ja merkitys voidaan suhteellistaa koko ihmiskunnan hyvää vasten

23 Julistuksen tarkoitus ja sisältö Julistus on tarkoitettu jokaiselle ihmiselle mahdolliseksi noudattaa omassa jokapäiväisessä elämässään Julistus jakautuu esipuheen lisäksi neljään lukuun, jotka ovat: 1. Maailmanlaajuisen moraalisen yhteisymmärryksen tarve 2. Ihmisoikeudet 3. Ihmisvelvollisuudet 4. Maailmanyhteisön etiikka

24 1. Moraalinen yhteisymmärrys Ensimmäinen luku on arvio ihmiskunnan tilanteesta Se päättyy johtopäätökseen: On polttava tarve kehittää uusia poliittisia, taloudellisia, kulttuurisia ja yhteisöllisiä laitoksia, jotka tekevät maapallon eri osien rauhanomaisen rinnakkaiselon ja yhteistyön mahdolliseksi Ennen kuin tämä on kuitenkaan mahdollista täysin saavuttaa, on olennaista, että me pääsemme aitoon maailmanlaajuiseen eettiseen yhteisymmärrykseen, joka tunnustaa vastuumme ja velvollisuutemme maailmanyhteisöä kohtaan

25 2. Ihmisoikeudet Toinen luku toistaa YK:n Ihmisoikeuksien julistuksen (1948) ja sen 30 artiklan keskeisen sisällön koskien mm. tasa-arvoa, fyysistä ja henkistä vapautta, turvallisuutta, ilmaisu- ja kokoontumisvapautta, taloudellista vapautta, lisääntymisvapautta, oikeutta terveydenhoitoon, sivistykseen ja opiskeluun, tasa-arvoa lain edessä, poliittista osallistumisoikeutta jne. Jo Gandhi oli aikoinaan kritisoinut YK:n ihmisoikeuksien julistusta siitä, että se puhui vain oikeuksista, mutta ei juuri mitään velvollisuuksista, ja niinpä juuri tätä puolta IHEU halusi korostaa julistuksensa 3. luvussa

26 3. Ihmisvelvollisuudet Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia maailmanyhteisöä kohtaan, sillä jokainen meistä on a) ihmislajin jäsen, b) planeetan nimeltä Maa asukas ja c) osa maailmanyhteisöä Kaikkien eri maiden kansalaisten olisi syytä lisätä seuraava vakuutuksen uskollisuuden lupauksiinsa: Minä vakuutan uskollisuutta maailmanyhteisölle, jonka osia me kaikki olemme Minä tunnustan, että kaikki henkilöt ovat tasa-arvoisia arvossa ja arvokkuudessa Minä puolustan ihmisoikeuksia ja vaalin ihmisen vapautta Minä lupaan kunnioittaa ja suojella maailmanlaajuista luonnontaloutta itsemme ja vielä syntymättömien sukupolvien hyväksi

27 4. Maailmanyhteisön etiikka Julistuksen mukaan aatteellisella humanismilla on merkittävä rooli todellisen maailmanyhteisön luomisessa Tähän tarvitaan maailmanlaajuista moraalista tietoisuutta keskinäisestä riippuvuudestamme sekä eroja ja vastakkaisuuksia korostavien asenteiden pehmentämistä Tieteellistä kasvatusta sekä kriittisen järjen ja ymmärryksen arvostamista pitää edistää keinona ratkaista ihmisen ongelmat ja lisätä ihmisen hyvinvointia Lisäksi tarvitaan mm. maailmanlaajuisia kansanvaltaisia instituutioita ihmisten suojaksi, kehitysyhteistyötä, uutta maailman talousjärjestelmää, poliittisen kansanvallan yleispätevää arvoa, ihmisten kansainvälistä kanssakäymistä ja luonnonsuojelua