7 4 7 G? C % "$! "# Internet on osa maailmanlaajuista sähköisen viestinnän (muita infrastruktuurin osia ovat televerkot sekä TV- ja radio

Transkriptio

1 Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. (WWW) - "Webin" "ymmärtäminen" lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen ensisijaisesti käytännöllisistä syistä - käyttö asiaa sen kummemmin ajattelematta, sosiaalisista syistä "koska kaikki muutkin käyttävät" - käyttö pelkkänä tiedon välityskanavana (esim. pelkkä tiedostojen siirto yms. kommunikointi) - käyttö "loogisena WWW:nä" (HTML-sivut, sovelmat, CGI-palvelut, servletit yms. "oikeat" WWW-sovellukset) WWW ei kuitenkaan ole oma "fyysinen" verkkonsa tms. kaapeleiden sekamelska, vaan standardoitu - taustalla Internet-verkkoon "kuuluvat" fyysiset verkot ja - Internetin peruspalvelut (läh. nimipalvelut, tiedonsiirto & sähköposti) Osa Internetin toiminnoista "näkyy läpi" tavassa jolla WWW toimii

2 7 4 7 G? C A@? % "$! "# Internet on osa maailmanlaajuista sähköisen viestinnän (muita infrastruktuurin osia ovat televerkot sekä TV- ja radioverkot) #" $ $ Internetkään ei yksi ole tietty fyysinen siirtotie (esim. kaapeliverkko), vaan lähinnä standardoitu (TCP/IP) tapa kytkeä tietokoneita verkkojen verkkoon Internet rakentuu lähi, alue, jne. -verkkojen, sekä erilaisten näitä yhdistävien yhdyskäytävien varaan ( ) Internet voidaan loogisesti jakaa esim. eli runkoverkkoihin, ' 2 1' , / ) *+ '' ( & - eli tilaajaverkkoihin ja >4 3 = 3 ;< : C D IC F H CC D C D B - Tyypillisiä (varsinaisia) Internet-palveluja ovat esim. - nimipalvelut, WWW-palvelut ja FTP-palvelut, sekä - postipalvelut, listapalvelut ja uutispalvelut

3 RN P KJ Internet toimii perustana ja tarjoaa useita "tietoverkkoihin" liitettäviä palveluita - sähköposti, keskusteluryhmät, tietokoneiden ja ohjelmien etäkäyttö, tiedostopalvelimet ("korkean tason" palvelut) - WWW:n tekninen perusta ja palvelut ("matalan" palvelut) WWW:n läpimurron myötä Internet on "loppukäyttäjien" näkökulmasta jäänyt "kulissien taakse" - perinteiset Internet-palvelut sulautettu osaksi WWW-palveluita - osa Internetin ominaisuuksista on "vanhentuneita" Internet vs. WWW - "paljaan" Internetin etuna tyypillisesti pienemmät resurssivaatimukset - Internetin perinteisten sovellusohjelmien ongelmana on näiden merkkipohjaisuus ja komentokielien käyttö ( ) LNL PQ N O L M

4 \[ ZYX ~ n ~ p pon xwv ƒ ³ ³ ³ ½¼» º¹ ½¼» º¹ ³ TS Seuraavassa lähetetään sähköpostia SMTP-palvelun avulla: ky j] Y cwgih ewf Y dc ab U` _ X V ^] UWV R: 250 OK { i} w yz stu m rq q lwm R: 250 OK Ž i Š Œ Š Š ˆ W R: 550 No such user here i Ÿ ž š œ W R: 250 OK ª «ª W R: 354 Start mail input; end with <CRLF>.<CRLF> ± ³ ³ ³ W ²± W ²± W µ µ µ ³ ³ ³ W W W R: 250 OK Huomioita: jotta hommassa olisi järkeä, vastaanottajan pitää "tunnistaa" mitä lähettäjältä on tulossa, SMTP ei koodaa "varsinaisen asiasisällön" rakennetta lainkaan (pelkkää ascii-"tekstiä") -- tälle on omia protokolliaan

5 ¾ Internet on useista verkoista ja näihin kytketyistä tietokoneista, koneiden palveluista ja tekniikan käyttötavoista muodostuva rönsyilevä toiminnallinen kokonaisuus - standardoitua tekniikkaa ja laitteita (esim. kaapeleiden standardit, IP-os.) - yhteisesti sovittuja tiedonkoodaustapoja (esim. ASCII [ XML] & MIME) - etikettejä tiedon välittämiseen verkon eri osien välillä (esim. SMTP, FTP) - em. määritysten mukaisesti toimivia ohjelmia (esim. pine, ftp) - "yleisesti hyväksyttyjä" käyttötapoja (sähköpostin käsite) Internetiä kokonaisuutena ei virallisesti "omista" tai "hallinnoi" mikään yksittäinen taho - suosituksia, standardeja (esim. IETF, W3C, Unicode, ECMA, IANA) -ratkaisuja (esim. IBM, Å Æ Â ÃÄ À Á - suurten organisaatioiden tai alan pioneerien SUN, Cisco) - käyttäytymisellään äänestäviä pienempiä palveluntarjoajia ja käyttäjiä

6 Maailmanlaajuinen "Sana on vapaa" - palsta - "sähköisen julkaisun" madaltunut kynnys seurauksena harrastajien helmiä, täyttä roskaa ja jotain tältä väliltä Globaali tietokanta - yhteisöjen tietokanava & tuoreen julkisen tiedon väylä - eksoottisen tai muuten vaikeasti saatavan tiedon lähde, ilmaisten ohjelmien, karttojen, kirjojen, yms. pohjaton varasto Markkinointikanava - suora tuotemainonta, mielikuvamainonta, ideologiamainonta, poliittinen mainonta,... Pitkään Internet oli "maksuton", "akateeminen" tai "underground" verkko, mutta Webin myötä asiat ovat muuttuneet (hyvässä ja pahassa) Uusien "Internet-palvelujen" luominen on periaatteessa erittäin helppoa: palvelinkoneeseen (ip) vain sopiva prosessi (portti) ja! ËÊÌ Í É ÇÈ

7 Taustalla "fyysisen laitehierarkian tapainen viritelmä" - perustana maailmanlaajuinen verkko - valtakunnallisia verkkoja - paikallisverkkoja tai alueverkkoja - lähiverkkoja - tietokoneita ("hostit": palvelimet ja asiakkaat) kautta Õ Ö Û Ü ÚØÖÙ Ø ÒÙ ØÕÖ ÑÕ Ö Ó Ô Ô Ñ Ò Ð Maailmanlaajuiseen verkkoon kytkeydytään (esim. Otaniemestä Tukholmaan) Esimerkkejä ( ) ÎÏ

8 æ åå ã äá ä ãßâ ð í éé ë ï ï ý ÿ on yhteydessä Espoon Otaniemen FICIXin (Finnish Commercial Internet exchange) kautta maailmanlaajuiseen Internet-verkkoon à ßá Þ ß - teleoperaattori (esim. Telia tai KPNQwest Finland Oy) omistaa ja ylläpitää fyysisen runkoverkon Suomen alueella - maailmanlaajuiseen verkkoon kytkeydytään globaaleja tietoyhteyksiä ylläpitävän yrityksen (esim. AT&T tai British Telecom) kautta ostaa teleoperaattorilta käyttöoikeuden tämän ylläpitämään ëê îí éì ê è é êë ç è runkoverkkoon - Internet-operaattori (esim. Jippii) kaupittelee tavallisille kuluttajille Internetpalveluja ja käyttöaikaa ottavat yhteyden Internet-operaattorin palvelimille (esim. puhelimella) ja siten edelleen Internetiin. on oma lähiverkko, joka on yhteydessä runkoverkkoon (mahd. I-operaattorin kautta) ø ùö øøö õöw ô ñò ó ÿ ý ý ÿ þý ú ûü Käytännössä maailman ääriin voi ottaa yhteyden myös ilman "valtakunnallisen runkoverkon" palveluita, esim. soittamalla puhelimella "suoraan" Japanilaisen Internet-operaattorille; käytännössä näin ei kuitenkaan tehdä, koska puhelinlinjan käyttö moiseen tulee pöyristyttävän kalliiksi (vaikka data loppujen lopuksi liikkuisikin samaa kaapelia pitkin) Ý Ý

9 & ) & - +,, << ; ; 8 : 6? 6? $% # # "! # ) &( % ' TUT (pienet yms. oppilaitokset, pienyritykset, jne.) Jippii,0/,-. *+ 4,.- 21 Muut yhteysmuodot (esim. suorat puhelinsoitot) FUNET Telia =< : FICIX 8KPNQwest 7B=? A =? ; E E :6A <0D <6: C?

10 ZY [ e jb po uts GF ("kiinteästi" verkkoon liitetty tietokone) on eli N MMLK J H I ^_ `\ ]\ XQ R V WV QUT Q R PS R O P Jokaisella Internetin yksikäsitteinen - perustana 32-bittinen osoite (esim ) (IPv6 tulossa) - osoitteet jakaa kansainvälinen NIC (Network Information Center) (tuloksena "selväkielinen" nimi, esim. f i h f g e b d b c a vuodesta 1984 käytetty ns. matriisi.ee.tut.fi) Suomessa nimipalveluista vastaa Viestintävirasto ( matriisi.ee.tut.fi qmr q mn kl fi ~ Suomen ISO-maakoodi (ns. top level domain, TLD) ee.tut ~ TUT-organisaation (hierarkinen) tunnus (jolla oma nimipalvelu) matriisi ~ koneen nimi ~ x v } z { z y z t x v w v Maakoodien lisäksi (epämääräisessä) käytössä on USA:n - com, edu, gov, mil, net, org

11 IP-osoitteen kertoo "vain" koneen loogisen sijainnin Internet-verkossa - varsinaiset palvelut kohdennetaan ns. perusteella Š ƒ ˆ ƒ - TCP hallitsee usean yhtäaikaisen yhteyden kahden hostin välillä - yhteyden määrittää käytännössä lukunelikkö (Aip, Aport, Bip, Bport) Œ Ž Internet-verkkoon liittymisen voi hoitaa usean erityyppisen avulla ( ): - kiinteät yhteydet - valinnaiset yhteydet - pääteyhteydet : œ Ÿ š ž œ š - kone "jatkuvasti kiinni" verkossa - oma pysyvä IP-osoite - tiedonsiirtonopeus esim. suuruusluokkaa Mbps

12 µ Á Â «ª«ª««- modeemi tai ISDN-yhteys - yhteys muodostetaan tarvittaessa - mahdollisesti tilapäinen IP-osoite - modeemi: nopeus < 28 Kbs - ISDN: nopeus < 64/128 Kbs µ ³ ³² ²± - tietokone toimii vanhan terminaaliyhteyden (esim VT100) tavoin - tehtävänä vain ohjata "näyttö & näppäimistö" keskuskoneelta terminaaliin ja päinvastoin (nopea yhteys puhelinverkon kautta ~ 2Mbps / 512kbps), (kiinteä yhteys kaapeli-tv-verkon kautta ~512/128 Kbps) º» ¹ Muita: Ä ÃÂ ÁÀ ¾ ¼½ ½ Pääteyhteysmuoto oli jo välillä kuolemassa pois, mutta erilaisten verkkotietokone-arkkitehtuurien myötä sama ideat toistuvat taas uusissa kuoseissa (tyypillisesti lähiverkkojen sisällä)

13 Ë É Ê É ÉÈÇ Palvelun perustana toimii siis Internetissä sijaitseva palvelin X, jonka kautta käyttäjät asioivat Palvelun nimi, käytetty protokolla ja palvelun toteuttava ohjelmisto sekoittuvat usein kielenkäytössä ~ yhteisesti sovittu valituntyyppisen tiedon ÌÌ Í - koodaus(kehystämis)tapa, kommunikointirajapinta ja eri osapuolien toiminnallisuus esim. ohjelmistojen välisessä tietoliikenteessä Perinteiset palvelut: - telnet (SSH) - sähköposti & news - FTP, IRC, Gopher & WAIS - pelit ~ HTTP + URL + HTML Î Î Î - Æ Å

14 ñ ë ññð ê ìëê é Û Þ áà avulla Ø ÙÚ Ö ÓÔ Õ ÑÒ Internet koostuu siis pienemmistä yhteen liitetyistä verkoista. Eri organisaatioiden sisäinen tietoliikenne tapahtuu yleensä paikallisen ð ò î í îï í Lähiverkon osista voidaan erottaa,, sekä (tms. siirtotie). Lähiverkot yhdistetään äç è æ ä åæ ãâ ÝÞß Û Ü ý ö û ÿö ü ùûüýþ ù ú ø ö ó ô õô Työnjaon motivaationa tietokoneiden käytön tehostaminen: - tiedon ja oheislaitteiden jakaminen - tietohallinnan ja ylläpidon keskittäminen Idea: Ð Ï

15 + + -mallissa verkon palvelut ja merkittävä osa tiedosta on keskitetty tiettyjen palvelinkoneiden hoidettavaksi $ ' $ %& " #! Hyötynä saadaan tietoturvan, tiedon varmistamisen, päivittämisen ja tehtävien automatisoinnin helppous sekä tietoturvan ja käytön valvonnan perusratkaisut Toinen (harvinaisempi) malli on ns. -malli, jossa koneet tapauskohtaisesti toimivat sekä palvelimina että asiakkaina *) )(, - *) )( Huomattava osa Internetin & Webin toiminnoista rakentuu asiakas/palvelinmallin varaan - luonteenomaista sovellusten hajautunut luonne ja yhtäaikaiset käyttäjät

16 / NL: Sputnik - USA pelkäsi joutuvansa alakynteen tiedekilvassa: ARPA (Advanced Research Projects Agency) perustetaan 1962 pakettiverkon perusideat - ei keskitettyä hallintoa - toimivuus huonoimmissa mahdollisissa olosuhteissa - verkko on epäluotettava - verkon epäluotettavuus ei saa estää verkon toimintaa - verkon solmut samanlaisia ja tasa-arvoisia - viestit jaetaan itsenäisesti reititettäviin paketteihin

17 ARPANET - NCP-protokolla - neljä solmua ARPANetissä 23 hostia 1972 ARPA->DARPA 1973 ensimmäiset kansainväliset yhteydet 1974 TCP-protokolla - termi "Internet" käytössä ensi kerran 1976 Ethernet keksitään, SATNET käyttöön 1982 EUnet (European Unix Network) perustetaan 1983 ARPANET siirtyy TCP/IP:n käyttöön 1984 ARPANET jakautuu MILNETiksi ja ARPANETiksi

18 1990 ARPANET lakkaa olemasta - ARPANETin vanhat 50Kbs yhteydet korvataan 1,5 Mbs -yhteyksillä (NSFNET) 1991 WAIS ja gopher 1992 CERN: WWW 1994 WWW:n räjähdysmäinen kasvu - sähköinen kaupankäynti ja pankkitoiminta alkaa (?) ( ) nykypäivä-tulevaisuus: - "Internet on liian tehoton" uusi nopea maailman (tai ainakin P- Amerikan ) laajuinen tietoverkko, jossa yhtymäkohtia myös vanhaan Internetiin - alusta asti "suunnitelmallisempi" kuin Internet (mukana yritysosapuolia) Muuta - Next Generation Internet - Mobiiliverkot yms. 3 2

19 GF GF II?? C < >=? = >= WWW on Internet-palveluiden varaan rakentuva metaverkko, joka WWWhypertekstin ohella tarjoaa integroidun graafisen käyttöliittymään verkon palveluihin erityistä selainohjelmaa käyttäen Näkymä Webiin rakentuu perusmuodossaan HTML-dokumenttien varaan, jotka tekstin ohella "liimaavat yhteen" mm. - lomakkeita ja objekteja (esim. kuvat, äänet ja sovelmat) ja Internet-palveluja (esim. sähköposti ja FTP) aitoja WWW-palveluja (CGI, Servlets, PHP, ), -...tarjoten siten saumattoman pääsyn WWW-palvelujen äärelle (esim. etäkomento tai näkymä tietokantaan) F < KJ?IDH >H?IDH >H > L= N ;< ; ; B? E B C = D A ;< ; ; : :

20 Z R W V U VS T TSR _f b a ] a a^ n p v w w X Y O PQ Internetin palvelut ja julkiset dokumentit kootaan suureksi tekstin f \ a a e\[ c \ c d^ Hyödynnetään Internetin alkuajoista ohella myös kuvien, äänen ja videokuvan välittämiseen _ `^ ^\ ]\[ Internetin paikoin vaikeakäyttöiset ja kirjavat palvelut sulautetaan yhdenmukaisen & helppokäyttöisen alle ss kku q sst oprq n jk lm i ihg (HTML, CSS, XML), z ƒ z z } x y z ~ x y y } z x { y z xw w Lisätään kokonaan joiden avulla mahdollista tuottaa uusia palveluita verkotetulle graafiselle perustalle ja ŒŒ r Ž Œ Œ Š ˆ Otetaan (ns. teollistuneissa maissa) liitetään osaksi todellista tiedottamista, markkinointia, kaupankäyntiä ja "kulttuuria" N M

21 Keksitään Internetiin uusia WWW:hen ja verkkoihin vahvasti suunnattuja kehitystyökaluja, tekniikoita (Java, sovelmat, ActiveX, skriptikielet) ja käyttötapoja (videokonferenssi, verkotettu yhteistoiminnallisuus) Sähköiset lehdet ilmestyvät, verkosta voi ostaa elintarvikkeita ja verkon kautta voi maksaa laskuja Verkosta löytyy jokapäiväistä tarpeellista tietoa: juna-aikatauluja, asiakastiedotteita, karttoja ja julkisia päätöksiä Verkon käyttö arkipäiväistyy "kriittinen massa" on saavutettu World Wide Web on syntynyt

22 1980 Tim Berners-Leen ensimmäinen "hypertekstiohjelma" CERNille 1989 CERNille "Information Management: A Proposal" (Tim B-L) 1990 WWW-hypertekstijärjestelmä CERNin tarpeisiin 1991 ensimmäiset WWW esittelyt 1992 WWW julkaistaan (Erwise ja Viola X-asiakasohjelmat) julkaistaan (NCSA) œ š vuoden loppuun mennessä yli 200 HTTP-palvelinta 1994 WWW:n suosion räjähdysmäinen kasvu - Euroopan komission tiedon valtatie -ohjelma - ensimmäinen WWW Consortium kokous 1995 WWW G7-kokouksen pääteemana, WWW:tä esitellään laajalti CERNissä tiedotusvälineille (läsnä 250 lehti-, radio- ja tv-toimittajaa)

23 ž lehtien, palveluiden ja sähköisen kaupankäynnin tuleminen verkkoon - tiedon salaaminen ja käyttäjien autentikaatio - WWW siirtyy televisoihin - NSCA kohahduttaa suurta yleisöä "salakuuntelemalla verkkoa" - kirjava lainsäädäntö ja -tulkinta aiheuttaa ongelmia rikosten tulkinnassa nykytilanne ( ) - langattomat (lähi)verkot tulevat - tammikuussa 2000 Internet-hostien lukumäärä yli 73 miljoonaa - virtuaaliyliopisto-hankkeet käynnistyvät Suomessa - Webin käyttäjien ikärakenteen ennustetaan vanhenevan -

24 ÅÄÃÃ ã àâ â âáà ë éè ê è éè Ÿ Hyperdokumentin perustana Hypertext Transfer Protocol (HTTP) -protokolla ja "Internetissä sijaitseva" «ª «, jossa Ã ½Â Ä ÇÀ ¾ Á Æ ÂÁÀ ¾ ¼ ½ - kukin näistä " " sisältää sijaitsevat tiedostot näkyvät osana Webiä» º µ ¹ µ ³ ±² ± ± - perusmuodossaan idea on se, että HTTP-palvelimet välittävät em. "julkistettuja" tiedostoja näitä pyytäville asiakkaille Í Î Ê ËÌ È É - Kuvien, äänien ja videokuvan siirtämiseen käytetään standardeja, sopimuksia ja MIME- : GIF, JPEG, WAV, AVI, MPEG,... Õ Ò Ï Ô Ñ ÒÓ Ï Ð Ð Käyttöliittymän ja tiedon integroinnin puitteet tarjoaa asiakaspäässä suoritettava (esim. Internet Explorer/Netscape Navigator/Lynx) Ø ß Ù ÝÞ Ú ÛÜ Ø Ù Ö, sijainti (nimi) ä áå - Webissä näkyvien tiedostojen, tai yleisemmin, verkossa, esitystapa ja linkitys on yhteisesti sovittu (tai agentti) pyytää WWW-palvelimelta tiedostoja ja æç æ æ - selain eli osaa esittää ne hyperdokumenttina. Selain toteuttaa esim. linkityksen, dokumentteihin upotetut sovellukset ja paljon muuta

25 íì Hyperavaruudessa rakentaminen & surffailu toimii pääpiirteissään seuraavasti: - standardimuotoisia tiedostoja (tekstiä, kuvia, ääntä, videokuvaa, ohjelmia) kootaan yhteen nippuun HTML-kielellä kirjoitetun "kuvausdokumentin" avulla WWW-palvelimen dokumenttihakemiston alle - selainohjelma (asiakas) ottaa yhteyden yhteyspyyntöjä kuuntelevaan WWWpalvelimeen (ip/portti) ja pyytää tältä jotakin tiettyä WWW-dokumenttia - selainohjelma lataa kuvausdokumentin ja tähän liittyvät muut dokumentit ja ohjelmat asiakkaan koneeseen ja esittää ne "Webbisivuna" ( ) Selainohjelma tarjoaa - graafisen käyttöliittymän käyttäjälle ja yhtenäisen esityksen WWWdokumentista - yhtenäisen käyttöliittymän eri protokollia hyödyntävään tietoliikenteeseen - apuohjelmia käyttäjälle navigointiin (usein myös kommunikointiin jne.) - teknisen alustan WWW-dokumenttiin sisältyville ohjelmille (esim. Java, Javascript) - kanavan tiedostojen käsittelyyn lokaalin koneen ohjelmilla sekä yhteyden verkon ja lokaalin koneen välillä (esim. tiedostojen siirto)

26 ù ô õ ô û ò ð ð ñ õ ô öò ó ðò ò òñð % $ # ÿò ñþ ùý ù ñ ôüõ ôú û ò õñ ñõ ùôù ø ò ô ñõ Osoittamisen idea on Perustana ns. URL-osoitteet (Universal Resource Locator) Rakenne: - protokolla: http, https, telnet, ftp, gopher (muita: mailto, news, javascript, ) - palvelin: HTTP-palvelinkoneen nimi (esim. matriisi.ee.tut.fi) - hakemisto: WWW-dokumentin suhteellinen sijainti WWW-palvelimen dokumenttihakemistossa - tiedosto: WWW-dokumentin tiedostonimi "! Osoitteet hierarkkisia, esim. Hakemisto ja tiedosto-osa voivat kokonaan puuttua tai ne saattavat olla mielivaltaisia - HTTP-palvelinohjelman asetukset, unix-linkit, kehystekniikat, dynaamiset palvelut, index.html -tiedosto, yms. îï

27 8 71 (.* -. 0 WWW-seitillä tarkoitetaan yleensä WWW-palvelimelle sijoitetusta HTMLsivustosta sekä integroiduista WWW-palveluista muodostuvaa kokonaisuutta "Tyypillinen" WWW-seitti - sijaitsee fyysisesti yhden WWW-palvelinkoneen HTTP-palvelulle määrätyssä dokumenttihakemistossa - sisältää skriptejä ja viittauksia palvelimen (mahd. räätälöityihin) ohjelmistoihin ja muihin palveluihin, - sisältää viittauksia myös muihin sivustoihin ja seitteihin Seitti voi sisältää myös - salasanalla suojattuja osia ja yksinkertaisen käyttäjäseurannan Mutta yleensä ei = <;1 85,: tai asiakaskohtaisia /.* - *,+ )( - käyttäjien - jälkimmäisten toteuttamiseen tarvitaan yleensä erityisiä palvelinohjelmistoja &'

28 ?> WWW-palvelinkoneen HTTP-palvelinohjelman asetuksissa valittu alihakemisto näkyy siis WWW- J F G A H,KD B E J IHGG F ED WWW-kotisivut ovat tämän käyttäjä- tai järjestökohtaisia dokumenttihakemiston alihakemistoja ja niissä majailevia tiedostoja "WWW-sivujen" tekeminen on periaatteeltaan erittäin yksinkertaista - luodaan oma alihakemisto jonnekin WWW-dokumenttihakemistoon (esim. unixissa tyyliin "mkdir ~/public_html, chmod a+rx ~/public_html") - sisältömateriaali esim. HTML- ja GIF-tiedostoina ("cp * ~/public_html") - lukuoikeuksien antaminen kaikille käyttäjille ("chmod a+rx ~/public_html/*") - WWW-dokumentin osoitteen kertominen muille ("ks. WWW-palvelimet (esim. Apache) ovat varsin monipuolisia ohjelmistoja, mahdollistaen erilaisten ohjelmien suorittamisen palvelupyyntöjen yhteydessä - esim. tyyliin "pyysit ladata tiedoston X, ko. 'tiedostoa' ei ole tosin staattisena olemassakaan, vaan luon tiedoston sinulle nyt pyyntöhetkellä"

29 Y Z a e tarkoitetaan yleensä organisaation sisäistä verkkoa, joka tarjoaa Internet-tyyppisiä palveluja (esim. lähiverkko, jotka UTPUV S O P,QR N,O ) ^^, ` Z,_ ^^X Z][ \ ZX X Z,[ Y WX - lähinnä WWW, FTP, sähköposti,..., (omat IP-numerot, ) Tyypillisesti mukana myös spesifimpiä sovelluksia - tietokannat, seurantaohjelmat, laskutusjärjestelmät,... ee,f c,d ba Intranet tulkitaan usein paikalliseksi Webiksi, joka vain on Internetistä (tavalla tai toisella) Ideaalisen Intranetin edut (vrt. Internet): - tiedonsiirron nopeus ja tiedon varma saatavuus - täydellinen hallinnointi, räätälöitävyys (ei esim. ohjelmistojen yhteensopivuusongelmia) ja korkea tietoturva Intranetia vastaavaan toiminnallisuuteen voidaan käytännössä päästä myös erilaisilla (integroiduilla) qrq,s q l ko,p m n k,l i j h g,h LM

30 š Œ Ž Intranetin täydellinen eristäminen muusta maailmasta ei kuitenkaan aina ole järkevää - sähköposti? WWW:n käyttö? Internetin muut palvelut? Täydellinen eristäminen suoritetaankin yleensä vain tietoturvasyistä (kun kompromissit eivät riitä) Käytännössä yleensä osa Internetistä rajataan organisaation Intranetiksi (ja ) avulla Š ˆ ƒ,,x, y w ~, }x { z zy w,x vu œ œ Ž œ š š š š t t

31 ž Verkkoa ei käytetä lainkaan, Ÿ Informaation välittäminen ([informative]),ª - staattisen ja kausiluonteisen informaation jakelu yksittäiset HTML-sivut Materiaalin välittäminen ([supplemental]), «- yksisuuntainen ajankohtaisen aineiston jakelu WWWseitit Verkkoperustaisuus ([essential]) µ, ³ ± ² - Web-kirjat työympäristöt Yhteisöllinen käyttö ([communial])» ¼ º¹ - kaikki osallistuvat materiaalintuotantoon, aktiivinen sähköpostin yms. työkalujen käyttö verkkoyhteisöt Kaikenkattava käyttö ([immersive]) Á Â À ½ ¾ - kaikki työskentely tapahtuu verkon välityksellä, fyysinen yhteys toimijoiden välillä ei ole enää oleellista