2 Internet & WWW. 2 Internet & WWW

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 Internet & WWW. 2 Internet & WWW"

Transkriptio

1 2 Internet & WWW Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. World Wide Webiin (WWW) - "Webin" "ymmärtäminen" lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen ensisijaisesti käytännöllisistä syistä - käyttö asiaa sen kummemmin ajattelematta, sosiaalisista syistä "koska kaikki muutkin käyttävät" - käyttö pelkkänä tiedon välityskanavana (esim. pelkkä tiedostojen siirto yms. kommunikointi) - käyttö "loogisena WWW:nä" (HTML-sivut, sovelmat, CGI-palvelut, servletit yms. "oikeat" WWW-sovellukset) WWW ei kuitenkaan ole oma "fyysinen" verkkonsa tms. kaapeleiden sekamelska, vaan standardoitu Internet-verkon metaverkko - taustalla Internet-verkkoon "kuuluvat" fyysiset verkot ja - Internetin peruspalvelut (läh. nimipalvelut, tiedonsiirto & sähköposti) Osa Internetin toiminnoista "näkyy läpi" tavassa jolla WWW toimii HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 33

2 Internet - verkkojen verkko Internet on osa maailmanlaajuista sähköisen viestinnän teknistä infrastruktuuria (muita infrastruktuurin osia ovat televerkot sekä TV- ja radioverkot) Internetkään ei yksi ole tietty fyysinen siirtotie (esim. kaapeliverkko), vaan lähinnä standardoitu (TCP/IP) tapa kytkeä tietokoneita verkkojen verkkoon Internet rakentuu lähi, alue, jne. -verkkojen, sekä erilaisten näitä yhdistävien yhdyskäytävien varaan Internet voidaan loogisesti jakaa esim. - siirtopalveluihin eli runkoverkkoihin, - liityntäpalveluihin eli tilaajaverkkoihin ja - varsinaisiin palveluihin Tyypillisiä (varsinaisia) Internet-palveluja ovat esim. - nimipalvelut, WWW-palvelut ja FTP-palvelut, sekä - postipalvelut, listapalvelut ja uutispalvelut HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 34

3 Internet ja WWW Internet toimii perustana ja tarjoaa useita "tietoverkkoihin" liitettäviä palveluita - sähköposti, keskusteluryhmät, tietokoneiden ja ohjelmien etäkäyttö, tiedostopalvelimet ("korkean tason" palvelut) - WWW:n tekninen perusta ja palvelut ("matalan" palvelut) WWW:n läpimurron myötä Internet on "loppukäyttäjien" näkökulmasta jäänyt "kulissien taakse" - perinteiset Internet-palvelut sulautettu osaksi WWW-palveluita - osa Internetin ominaisuuksista on "vanhentuneita" Internet vs. WWW - "paljaan" Internetin etuna tyypillisesti pienemmät resurssivaatimukset - Internetin perinteisten sovellusohjelmien ongelmana on näiden merkkipohjaisuus ja komentokielien käyttö (tai sitten ei!) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 35

4 Esimerkki "keskitason palvelusta": SMTP-protokolla Seuraavassa lähetetään sähköpostia SMTP-palvelun avulla: S: MAIL R: 250 OK S: RCPT R: 250 OK S: RCPT R: 550 No such user here S: RCPT R: 250 OK S: DATA R: 354 Start mail input; end with <CRLF>.<CRLF> S: Blah blah blah... S:...etc. etc. etc. S: <CRLF>.<CRLF> R: 250 OK Huomioita: jotta hommassa olisi järkeä, vastaanottajan pitää "tunnistaa" mitä lähettäjältä on tulossa, SMTP ei koodaa "varsinaisen asiasisällön" rakennetta lainkaan (pelkkää ascii-"tekstiä") -- tälle on omia protokolliaan HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 36

5 Mistä Internetissä oikeastaan on kyse? Internet on useista verkoista ja näihin kytketyistä tietokoneista, koneiden palveluista ja tekniikan käyttötavoista muodostuva rönsyilevä toiminnallinen kokonaisuus - standardoitua tekniikkaa ja laitteita (esim. kaapeleiden standardit, IP-os.) - yhteisesti sovittuja tiedonkoodaustapoja (esim. ASCII [ XML] & MIME) - etikettejä tiedon välittämiseen verkon eri osien välillä (esim. SMTP, FTP) - em. määritysten mukaisesti toimivia ohjelmia (esim. pine, ftp) - "yleisesti hyväksyttyjä" käyttötapoja (sähköpostin käsite) Internetiä kokonaisuutena ei virallisesti "omista" tai "hallinnoi" mikään yksittäinen taho - suosituksia, standardeja (esim. IETF, W3C, Unicode, ECMA, IANA) - suurten organisaatioiden tai alan pioneerien de facto -ratkaisuja (esim. IBM, SUN, Cisco) - käyttäytymisellään äänestäviä pienempiä palveluntarjoajia ja käyttäjiä HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 37

6 Internetin "sisältö" on sekamelska kaikkea mahdollista Maailmanlaajuinen "Sana on vapaa" - palsta - "sähköisen julkaisun" madaltunut kynnys seurauksena harrastajien helmiä, täyttä roskaa ja jotain tältä väliltä Globaali tietokanta - yhteisöjen tietokanava & tuoreen julkisen tiedon väylä - eksoottisen tai muuten vaikeasti saatavan tiedon lähde, ilmaisten ohjelmien, karttojen, kirjojen, yms. pohjaton varasto Markkinointikanava - suora tuotemainonta, mielikuvamainonta, ideologiamainonta, poliittinen mainonta,... Pitkään Internet oli "maksuton", "akateeminen" tai "underground" verkko, mutta Webin myötä asiat ovat muuttuneet (hyvässä ja pahassa) Uusien "Internet-palvelujen" luominen on periaatteessa erittäin helppoa: palvelinkoneeseen (ip) vain sopiva prosessi (portti) ja vóila! HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 38

7 Internetin rakenne Taustalla "fyysisen laitehierarkian tapainen viritelmä" - perustana maailmanlaajuinen verkko - valtakunnallisia verkkoja - paikallisverkkoja tai alueverkkoja - lähiverkkoja - tietokoneita ("hostit": palvelimet ja asiakkaat) Maailmanlaajuiseen verkkoon kytkeydytään globaalien tietoyhteyksien kautta (esim. Otaniemestä Tukholmaan) Esimerkkejä: HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 39

8 Teleoperaattori on yhteydessä Espoon Otaniemen FICIXin (Finnish Commercial Internet exchange) kautta maailmanlaajuiseen Internet-verkkoon - teleoperaattori (esim. Song tai EUnet Finland Oy) omistaa ja ylläpitää fyysisen runkoverkon Suomen alueella - maailmanlaajuiseen verkkoon kytkeydytään globaaleja tietoyhteyksiä ylläpitävän yrityksen (esim. AT&T tai British Telecom) kautta Internet-operaattori ostaa teleoperaattorilta käyttöoikeuden tämän ylläpitämään runkoverkkoon - Internet-operaattori (esim. Saunalahti) kaupittelee tavallisille kuluttajille Internet-palveluja ja käyttöaikaa Pienkäyttäjät ottavat yhteyden Internet-operaattorin palvelimille (esim. puhelimella) ja siten edelleen Internetiin. Organisaatioilla on oma lähiverkko, joka on yhteydessä runkoverkkoon (mahdollisesti Internet-operaattorin kautta) Käytännössä maailman ääriin voi ottaa yhteyden myös ilman "valtakunnallisen runkoverkon" palveluita, esim. soittamalla puhelimella "suoraan" Japanilaiselle Internet-operaattorille; käytännössä näin ei kuitenkaan tehdä, koska puhelinlinjan käyttö moiseen tulee pöyristyttävän kalliiksi (vaikka data loppujen lopuksi liikkuisikin samaa kaapelia pitkin) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 40

9 Periaatekuva Internet-palveluntarjoajista Käyttäjät Organisaatioiden lähiverkot (pienet oppilaitokset, pienyritykset, jne.) TUT Yliopistot ja korkeakoulut yms. Internetoperaattorit Saunalahti Teleoperaattorit Kansainvälinen Internet-verkko Song KPNQwest FICIX FUNET Muut yhteysmuodot (esim. suorat puhelinsoitot) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 41

10 Internet-osoitteet ja verkkoon liittyminen Jokaisella Internetin hostilla ("kiinteästi" verkkoon liitetty tietokone) on yksikäsitteinen Internet-osoite eli IP-osoite - perustana 32-bittinen osoite (esim ) (IPv6 tulossa) - osoitteet jakaa kansainvälinen NIC (Network Information Center) vuodesta 1984 käytetty ns. nimipalveluita (tuloksena "selväkielinen" nimi, esim. matriisi.ee.tut.fi) Suomessa nimipalveluista vastaa Viestintävirasto (www.ficora.fi) Esimerkki: matriisi.ee.tut.fi fi ee.tut ~ Suomen ISO-maakoodi (ns. top level domain, TLD) ~ TUT-organisaation (hierarkinen) tunnus (jolla oma nimipalvelu) matriisi ~ koneen nimi Maakoodien lisäksi (epämääräisessä) käytössä on USA:n verkkoaluetunnuksia - com, edu, gov, mil, net, org HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 42

11 IP-osoitteen kertoo "vain" koneen loogisen sijainnin Internet-verkossa - varsinaiset palvelut kohdennetaan ns. porttinumeroiden perusteella - TCP hallitsee usean yhtäaikaisen yhteyden kahden hostin välillä - yhteyden määrittää käytännössä lukunelikkö (Aip, Aport, Bip, Bport) Internet-verkkoon liittymisen voi hoitaa usean erityyppisen yhteysmuodon avulla: - kiinteät yhteydet - valinnaiset yhteydet - pääteyhteydet Kiinteä yhteys lähiverkon kautta: - kone "jatkuvasti kiinni" verkossa - oma pysyvä IP-osoite - tiedonsiirtonopeus esim. suuruusluokkaa Mbps HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 43

12 Valinnainen yhteys - modeemi tai ISDN-yhteys - yhteys muodostetaan tarvittaessa - mahdollisesti tilapäinen IP-osoite - modeemi: nopeus < 28 Kbs - ISDN: nopeus < 64/128 Kbs Pääteyhteys - tietokone toimii vanhan terminaaliyhteyden (esim VT100) tavoin - tehtävänä vain ohjata "näyttö & näppäimistö" keskuskoneelta terminaaliin ja päinvastoin Muita: ADSL (nopea yhteys puhelinverkon kautta ~ 2Mbps / 512kbps), kaapelimodeemi (kiinteä yhteys kaapeli-tv-verkon kautta ~512/128 Kbps) Pääteyhteysmuoto oli jo välillä kuolemassa pois, mutta erilaisten verkkotietokone-arkkitehtuurien myötä sama ideat toistuvat taas uusissa kuoseissa (tyypillisesti lähiverkkojen sisällä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 44

13 Internetin "perinteiset" palvelut Palvelun perustana toimii siis Internetissä sijaitseva palvelin X, jonka kautta käyttäjät asioivat Palvelun nimi, käytetty protokolla ja palvelun toteuttava ohjelmisto sekoittuvat usein kielenkäytössä - protokolla ~ yhteisesti sovittu valituntyyppisen tiedon koodaus(kehystämis)tapa, kommunikointirajapinta ja eri osapuolien toiminnallisuus esim. ohjelmistojen välisessä tietoliikenteessä Perinteiset palvelut: - telnet (SSH) - sähköposti & news - FTP, IRC, Gopher & WAIS - pelit - WWW ~ HTTP + URL + HTML HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 45

14 Tyypillinen Internetin peruspalanen on lähiverkko Internet koostuu siis pienemmistä yhteen liitetyistä verkoista. Eri organisaatioiden sisäinen tietoliikenne tapahtuu yleensä paikallisen lähiverkon avulla Lähiverkon osista voidaan erottaa työasemat, palvelimet, verkkosovittimet sekä kaapelointijärjestelmä (tms. siirtotie). Lähiverkot yhdistetään reitittimillä Työnjaon motivaationa tietokoneiden käytön tehostaminen: - tiedon ja oheislaitteiden jakaminen - tietohallinnan ja ylläpidon keskittäminen Idea: MUU INTERNET ALUE- VERKKO LÄHI- VERKKO HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 46

15 Verkon työnjaon perusratkaisu: asiakas/palvelin -malli Asiakas/palvelin-mallissa verkon palvelut ja merkittävä osa tiedosta on keskitetty tiettyjen palvelinkoneiden hoidettavaksi Hyötynä saadaan tietoturvan, tiedon varmistamisen, päivittämisen ja tehtävien automatisoinnin helppous sekä tietoturvan ja käytön valvonnan perusratkaisut Toinen (harvinaisempi) malli on ns. peer-to-peer -malli, jossa koneet tapauskohtaisesti toimivat sekä palvelimina että asiakkaina Huomattava osa Internetin & Webin toiminnoista rakentuu asiakas/palvelinmallin varaan - luonteenomaista sovellusten hajautunut luonne ja yhtäaikaiset käyttäjät HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 47

16 Internetin historiaa 1957 NL: Sputnik - USA pelkäsi joutuvansa alakynteen tiedekilvassa: ARPA (Advanced Research Projects Agency) perustetaan 1962 pakettiverkon perusideat - ei keskitettyä hallintoa - toimivuus huonoimmissa mahdollisissa olosuhteissa - verkko on epäluotettava - verkon epäluotettavuus ei saa estää verkon toimintaa - verkon solmut samanlaisia ja tasa-arvoisia - viestit jaetaan itsenäisesti reititettäviin paketteihin HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 48

17 1969 ARPANET - NCP-protokolla - neljä solmua ARPANetissä 23 hostia 1972 ARPA->DARPA 1973 ensimmäiset kansainväliset yhteydet 1974 TCP-protokolla - termi "Internet" käytössä ensi kerran 1976 Ethernet keksitään, SATNET käyttöön 1982 EUnet (European Unix Network) perustetaan 1983 ARPANET siirtyy TCP/IP:n käyttöön 1984 ARPANET jakautuu MILNETiksi ja ARPANETiksi HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 49

18 1990 ARPANET lakkaa olemasta - ARPANETin vanhat 50Kbs yhteydet korvataan 1,5 Mbs -yhteyksillä (NSFNET) 1991 WAIS ja gopher 1992 CERN: WWW 1994 WWW:n räjähdysmäinen kasvu - sähköinen kaupankäynti ja pankkitoiminta alkaa 1997-nykypäivä-tulevaisuus: Internet 2 (?) ( ) - "Internet on liian tehoton" uusi nopea maailman (tai ainakin P- Amerikan ) laajuinen tietoverkko, jossa yhtymäkohtia myös vanhaan Internetiin - alusta asti "suunnitelmallisempi" kuin Internet (mukana yritysosapuolia) Muuta - Next Generation Internet - Mobiiliverkot yms HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 50

19 World Wide Web (WWW) WWW on Internet-palveluiden varaan rakentuva metaverkko, joka WWWhypertekstin ohella tarjoaa integroidun graafisen käyttöliittymään verkon palveluihin erityistä selainohjelmaa käyttäen Näkymä Webiin rakentuu perusmuodossaan HTML-dokumenttien varaan, jotka tekstin ohella "liimaavat yhteen" mm. - lomakkeita ja objekteja (esim. kuvat, äänet ja sovelmat), Internet-palveluja (esim. sähköposti ja FTP) ja aitoja WWW-palveluja (CGI, Servlets, PHP, ), -...tarjoten siten saumattoman pääsyn WWW-palvelujen äärelle (esim. etäkomento tai näkymä tietokantaan) URIviittaus IP-osoite IP-osoite N WWW-palvelin WWW-asiakas HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 51

20 Webin kantava idea pähkinänkuoressa Internetin palvelut ja julkiset dokumentit kootaan suureksi hyperavaruudeksi Hyödynnetään Internetin alkuajoista parantuneen verkon kapasiteettia tekstin ohella myös kuvien, äänen ja videokuvan välittämiseen Internetin paikoin vaikeakäyttöiset ja kirjavat palvelut sulautetaan yhdenmukaisen & helppokäyttöisen graafisen käyttöliittymän alle Lisätään kokonaan uusia ominaisuuksia & standardeja (HTML, CSS, XML), joiden avulla mahdollista tuottaa uusia palveluita verkotetulle graafiselle perustalle Otetaan (ns. teollistuneissa maissa) suuressa mittakaavassa käyttöön ja liitetään osaksi todellista tiedottamista, markkinointia, kaupankäyntiä ja "kulttuuria" HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 52

21 Keksitään Internetiin uusia WWW:hen ja verkkoihin vahvasti suunnattuja kehitystyökaluja, tekniikoita (Java, sovelmat, ActiveX, skriptikielet) ja käyttötapoja (videokonferenssi, verkotettu yhteistoiminnallisuus) Sähköiset lehdet ilmestyvät, verkosta voi ostaa elintarvikkeita ja verkon kautta voi maksaa laskuja Verkosta löytyy jokapäiväistä tarpeellista tietoa: juna-aikatauluja, asiakastiedotteita, karttoja ja julkisia päätöksiä Verkon käyttö arkipäiväistyy "kriittinen massa" on saavutettu World Wide Web on syntynyt HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 53

22 WWW hypertekstijärjestelmänä Nykyään WWW/HTML -yhdistelmä on useimmille niin tuttu, että WWW:n voidaan sanoa toimivan hypermedian de facto referenssijärjestelmänä WWW ei kuitenkaan nykyisellään (ainakaan helposti & esim. suoraan HTMLspesifikaation muodossa) toteuta kaikkia niitä piirteitä, joita esim. Dexter hypertekstijärjestelmälle määrittelee - monensuuntaiset linkit, validi linkitys - universaali hakufunktio, Toisaalta HTML, WWW-hyperteksti sisältää ("määrittelee") muita nykyään hypertekstiin ja mediaan "luonnostaan" liitettäviä piirteitä & ominaisuuksia - kuvien yms. objektien liittäminen hypertekstiin - ohjelmien ja skriptien liittäminen hyperdokumentin solmuihin - hypertekstin solmujen (dokumenttien) rakenteen esittäminen elementtirakenteina HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 54

23 On myös syytä huomata, että WWW "kokonaisuutena" ei ole varsinainen standardi - kyseessä on alati liikkeessä oleva muuttuva kokonaisuus, jonka standardeista, yleisistä sopimuksista tai käytännöistä yleensä kerralla "käytetään/sovelletaan" vain osaa, esim. - Yksittäisten dokumenttien & (suurelta osin rakenteettoman) hypertekstin esittäminen (HTML) - hypermedia multimediaelementtien esittäminen (kuviin, äänin & videokuvaan liittyvät standardit, kuten esim. GIF, JPG, AVI, AU, WAV & MPEG) - hyperdokumentin solmujen nimeäminen ja näihin viittaaminen linkeillä (URL) - solmujen noutaminen luettavaksi (HTTP) & HTTP-palvelinohjelmistojen ominaisuuksien hyödyntäminen (esim. index.html-tiedostonimen käyttäminen) - skriptien kirjoittaminen (ECMAScript, JavaScript, VBScript, Perl, ) - dokumenttien muokkaaminen selainten tarjoaminen ohjelmointirajapintojen läpi (DOM), jne. WWW ei oikeastaan ota tarkasti kantaa siitä, millaista "hyvän hypermedian" tulisi olla, vaan tarjoaa leikkijöiden käyttöön legopalikat asenteella "tässä on kaikki tarpeellinen - tee lelusi itse" HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 55

24 WWW:n historiaa 1980 Tim Berners-Leen ensimmäinen "hypertekstiohjelma" CERNille 1989 CERNille "Information Management: A Proposal" (Tim B-L) 1990 WWW-hypertekstijärjestelmä CERNin tarpeisiin 1991 ensimmäiset WWW esittelyt 1992 WWW julkaistaan (Erwise ja Viola X-asiakasohjelmat) 1993 Mosaic julkaistaan (NCSA) - vuoden loppuun mennessä yli 200 HTTP-palvelinta 1994 WWW:n suosion räjähdysmäinen kasvu - Euroopan komission tiedon valtatie -ohjelma - ensimmäinen WWW Consortium kokous 1995 WWW G7-kokouksen pääteemana, WWW:tä esitellään laajalti CERNissä tiedotusvälineille (läsnä 250 lehti-, radio- ja tv-toimittajaa) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 56

25 lehtien, palveluiden ja sähköisen kaupankäynnin tuleminen verkkoon - tiedon salaaminen ja käyttäjien tunnistaminen (autentikointi) - NSCA kohahduttaa suurta yleisöä "salakuuntelemalla verkkoa" - kirjava lainsäädäntö ja -tulkinta aiheuttaa ongelmia rikosten tulkinnassa nykytilanne - langattomat (lähi)verkot tulevat - tammikuussa 2003 Internet-hostien lukumäärä yli 170 miljoonaa - virtuaaliyliopisto-hankkeet käynnistyvät Suomessa - Webin käyttäjien ikärakenteen ennustetaan vanhenevan - WWW on käytettävissä myös kannettavissa laitteissa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 57

26 Webin toteutus vs. toteutuminen Hyperdokumentin perustana on Hypertext Transfer Protocol (HTTP) -protokolla ja "Internetissä sijaitseva" HTTP-palvelinten verkosto - kukin näistä "WWW-palvelimista" sisältää dokumenttihakemiston, jossa sijaitsevat tiedostot näkyvät osana Webiä - perusmuodossaan idea on se, että HTTP-palvelimet välittävät em. "julkistettuja" tiedostoja näitä pyytäville asiakkaille Kuvien, äänien ja videokuvan siirtämiseen käytetään standardeja, de facto - sopimuksia ja MIME-koodauksia : GIF, JPEG, WAV, AVI, MPEG,... Käyttöliittymän ja tiedon integroinnin puitteet tarjoaa asiakaspäässä suoritettava selainohjelma (esim. Internet Explorer/Mozilla/Lynx) - Webissä näkyvien tiedostojen, tai yleisemmin, resurssien, sijainti (nimi) verkossa, esitystapa ja linkitys on yhteisesti sovittu - selain eli WWW-asiakas (tai agentti) pyytää WWW-palvelimelta tiedostoja ja osaa esittää ne hyperdokumenttina. Selain toteuttaa esim. linkityksen, dokumentteihin upotetut sovellukset ja paljon muuta HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 58

27 Hyperavaruudessa rakentaminen & surffailu toimii pääpiirteissään seuraavasti: - standardimuotoisia tiedostoja (tekstiä, kuvia, ääntä, videokuvaa, ohjelmia) kootaan yhteen nippuun HTML-kielellä kirjoitetun "kuvausdokumentin" avulla WWW-palvelimen dokumenttihakemiston alle - selainohjelma (asiakas) ottaa yhteyden yhteyspyyntöjä kuuntelevaan WWWpalvelimeen (ip/portti) ja pyytää tältä jotakin tiettyä WWW-dokumenttia - selainohjelma lataa kuvausdokumentin ja tähän liittyvät muut dokumentit ja ohjelmat asiakkaan koneeseen ja esittää ne "Webbisivuna" ( ) Selainohjelma tarjoaa - graafisen käyttöliittymän käyttäjälle ja yhtenäisen esityksen WWWdokumentista - yhtenäisen käyttöliittymän eri protokollia hyödyntävään tietoliikenteeseen - apuohjelmia käyttäjälle navigointiin (usein myös kommunikointiin jne.) - teknisen alustan WWW-dokumenttiin sisältyville ohjelmille (esim. Java, Javascript) - kanavan tiedostojen käsittelyyn lokaalin koneen ohjelmilla sekä yhteyden verkon ja lokaalin koneen välillä (esim. tiedostojen siirto) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 59

28 Hyperavaruuden perusta: Web-osoitteet Osoittamisen idea on resurssien yksikäsitteinen sijainti Internet-verkossa Perustana ns. URL-osoitteet (Universal Resource Locator) Rakenne: protokolla://palvelin/hakemisto/tiedosto - protokolla: http, https, telnet, ftp, gopher (muita: mailto, news, javascript, ) - palvelin: HTTP-palvelinkoneen nimi (esim. matriisi.ee.tut.fi) - hakemisto: WWW-dokumentin suhteellinen sijainti WWW-palvelimen dokumenttihakemistossa - tiedosto: WWW-dokumentin tiedostonimi Osoitteet hierarkkisia, esim. Hakemisto ja tiedosto-osa voivat kokonaan puuttua tai ne saattavat olla mielivaltaisia - HTTP-palvelinohjelman asetukset, unix-linkit, kehystekniikat, dynaamiset palvelut, index.html -tiedosto, yms HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 60

29 WWW-seitti eli "(koti)sivut Webissä" WWW-seitillä tarkoitetaan yleensä WWW-palvelimelle sijoitetusta HTMLsivustosta sekä integroiduista WWW-palveluista muodostuvaa kokonaisuutta "Tyypillinen" WWW-seitti - sijaitsee fyysisesti yhden WWW-palvelinkoneen HTTP-palvelulle määrätyssä dokumenttihakemistossa - sisältää skriptejä ja viittauksia palvelimen (mahd. räätälöityihin) ohjelmistoihin ja muihin palveluihin, - sisältää viittauksia myös muihin sivustoihin ja seitteihin Seitti voi sisältää myös - salasanalla suojattuja osia ja yksinkertaisen käyttäjäseurannan Mutta yleensä ei - käyttäjien autentikointia tai asiakaskohtaisia pysyviä palvelinprosesseja - jälkimmäisten toteuttamiseen tarvitaan yleensä erityisiä palvelinohjelmistoja HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 61

30 Dokumenttihakemisto & kotisivut WWW-palvelinkoneen HTTP-palvelinohjelman asetuksissa valittu alihakemisto näkyy siis WWW-dokumenttihakemistona WWW-kotisivut ovat tämän käyttäjä- tai järjestökohtaisia dokumenttihakemiston alihakemistoja ja niissä majailevia tiedostoja "WWW-sivujen" tekeminen on periaatteeltaan erittäin yksinkertaista - luodaan oma alihakemisto jonnekin WWW-dokumenttihakemistoon (esim. unixissa tyyliin "mkdir ~/public_html, chmod a+rx ~/public_html") - sisältömateriaali esim. HTML- ja GIF-tiedostoina ("cp * ~/public_html") - lukuoikeuksien antaminen kaikille käyttäjille ("chmod a+rx ~/public_html/*") - WWW-dokumentin osoitteen kertominen muille ("ks. WWW-palvelimet (esim. Apache) ovat varsin monipuolisia ohjelmistoja, mahdollistaen erilaisten ohjelmien suorittamisen palvelupyyntöjen yhteydessä - esim. tyyliin "pyysit ladata tiedoston X, ko. 'tiedostoa' ei ole tosin staattisena olemassakaan, vaan luon tiedoston sinulle nyt pyyntöhetkellä" HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 62

31 Intranet eli (organisaation) "sisäinen verkko" Intranetillä tarkoitetaan yleensä organisaation sisäistä verkkoa, joka tarjoaa Internet-tyyppisiä palveluja (esim. lähiverkko, jotka käytetään tietyllä tavalla) - lähinnä WWW, FTP, sähköposti,..., (omat IP-numerot, ) Tyypillisesti mukana myös spesifimpiä sovelluksia - tietokannat, seurantaohjelmat, laskutusjärjestelmät,... Intranet tulkitaan usein paikalliseksi Webiksi, joka vain on eristetty Internetistä (tavalla tai toisella) Ideaalisen Intranetin edut (vrt. Internet): - tiedonsiirron nopeus ja tiedon varma saatavuus - täydellinen hallinnointi, räätälöitävyys (ei esim. ohjelmistojen yhteensopivuusongelmia) ja korkea tietoturva Intranetia vastaavaan toiminnallisuuteen voidaan käytännössä päästä myös erilaisilla (integroiduilla) työryhmäohjelmilla HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 63

32 Intranet ja muu maailma Intranetin täydellinen eristäminen muusta maailmasta ei kuitenkaan aina ole järkevää - sähköposti? WWW:n käyttö? Internetin muut palvelut? Täydellinen eristäminen suoritetaankin yleensä vain tietoturvasyistä (kun kompromissit eivät riitä) Käytännössä yleensä osa Internetistä rajataan organisaation Intranetiksi palomuuri(ohjelmisto)n (ja proxyn) avulla KULUNVALVONTA MUU INTERNET ALUE- VERKKO LÄHI- VERKKO HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 64

33 Web-teknologioiden soveltamisen tasot organisaatiossa Taso 0: Verkkoa ei käytetä lainkaan Taso 1: Informaation välittäminen ([informative]) - staattisen ja kausiluonteisen informaation jakelu Taso 2: Materiaalin välittäminen ([supplemental]) - yksisuuntainen ajankohtaisen aineiston jakelu Taso 3: Verkkoperustaisuus ([essential]) - Web-kirjat Taso 4: Yhteisöllinen käyttö ([communial]) - kaikki osallistuvat materiaalintuotantoon, aktiivinen sähköpostin yms. työkalujen käyttö Taso 5: Kaikenkattava käyttö ([immersive]) yksittäiset HTML-sivut WWWseitit työympäristöt verkkoyhteisöt - kaikki työskentely tapahtuu verkon välityksellä, fyysinen yhteys toimijoiden välillä ei ole enää oleellista HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2003) 65

3 Internet & WWW. 3 Internet & WWW

3 Internet & WWW. 3 Internet & WWW 3 Internet & WWW Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. World Wide Webiin (WWW) - "Webin" "ymmärtäminen" lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen

Lisätiedot

7 4 7 G? C % "$! "# Internet on osa maailmanlaajuista sähköisen viestinnän (muita infrastruktuurin osia ovat televerkot sekä TV- ja radio

7 4 7 G? C % $! # Internet on osa maailmanlaajuista sähköisen viestinnän (muita infrastruktuurin osia ovat televerkot sekä TV- ja radio Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. (WWW) - "Webin" "ymmärtäminen" lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen ensisijaisesti käytännöllisistä

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Diplomityöseminaari Ville Pursiainen Aalto-yliopiston tietotekniikkapalvelut Valvoja: Prof Patric Östergård, Ohjaajat: DI Jari Kotomäki, DI Tommi Saranpää 7.10.2016

Lisätiedot

9 Hypermediajärjestelmistä

9 Hypermediajärjestelmistä 9 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa: lukijan ja laatijan näkökulma Hypertekstijärjestelmä (hypermediajärjestelmä)

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tässä alla vain sisällöt. Täydellinen taitotasotaulukko selittävine kommentteineen sekä koulukohtaisine toteuttamissarakkeineen on Akkunassa

Lisätiedot

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 23.1.2002 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

11 Hypermediajärjestelmistä

11 Hypermediajärjestelmistä 11 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan sekä hypermediajärjestelmien erikoistapauksena nykyaikaiseen WWW-arkkitehtuuriin. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa:

Lisätiedot

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN MUUTA ESITYKSET KESKUSTELUIKSI, IDEAT LUOMUKSIKSI JA TEHOKKUUS TUOTTAVUUDEKSI LUO, TEE YHTEISTYÖTÄ JA JAA Ihmiset muistavat alle 20 % näkemistään

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS. Palvelukuvaus 1 LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 1.1 Verkkoturvapalvelu... 3 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 3 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 3 1.2.1 Suodatettava

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name Summary Form Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot ing Scheme Lock 24-04-2012 14:06:21 Final Lock 26-04-2012 13:05:53 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Push- ja pull-protokollat

Push- ja pull-protokollat S: 220 helsinki.fi C: MAIL FROM: S: 250 OK C: RCPT TO: S: 250 OK C: DATA S: 354 Enter mail, end with.

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Tietokantajärjestelmien tulevaisuuden haasteet. Jan Lindström

Tietokantajärjestelmien tulevaisuuden haasteet. Jan Lindström Tietokantajärjestelmien tulevaisuuden haasteet Jan Lindström 1 Lähteet: "One Size Fits All": An Idea Whose Time Has Come and Gone,Michael Stonebraker (EECS Dept., M.I.T. and StreamBase Systems, Inc.),

Lisätiedot

Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Verkkokonsulttipäivä 28.11.2011 Maarit Pirttijärvi j Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi Virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen käyttäjät

Lisätiedot

Finnan ja kirjaston palveluiden ohjeita

Finnan ja kirjaston palveluiden ohjeita Finnan ja kirjaston palveluiden ohjeita Sisältö 1. Kirjautuminen Haka-kirjautumisella... 2 2. Kirjastokortin liittäminen... 6 3. Lainojen uusiminen... 7 4. Teoksen varaaminen... 8 5. Hyllyvarauksen tekeminen...

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

GroupWise Calendar Publishing Host User

GroupWise Calendar Publishing Host User GroupWise 8 Calendar Publishing Host User 8 17. lokakuu 2008 Novell GroupWise Calendar Publishing Host User PIKAKÄYNNISTYS www.novell.com YLEISTÄ Novell GroupWise Calendar Publishing Host User on Web-pohjainen

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

2 Internet & WWW. Internet - verkkojen verkko. Esimerkki keskitason palvelusta: SMTP-protokolla. Internet ja WWW

2 Internet & WWW. Internet - verkkojen verkko. Esimerkki keskitason palvelusta: SMTP-protokolla. Internet ja WWW 2 Internet & WWW Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. World Wide Webiin (WWW) Webin ymmärtäminen lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen ensisijaisesti

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA!!! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen

Lisätiedot

Videoneuvottelu Kari Tuononen Verkkopedagogiikan asiantuntija Opetusteknologiakeskus

Videoneuvottelu Kari Tuononen Verkkopedagogiikan asiantuntija  Opetusteknologiakeskus Videoneuvottelu Kari Tuononen kari.tuononen@helsinki.fi Verkkopedagogiikan asiantuntija http://ok.helsinki.fi/videoneuvottelu Opetusteknologiakeskus Videoteknologia määrittelyä a) Videoneuvottelu -> videoneuvotteluteknologiat

Lisätiedot

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3)

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3) LANGATON VIERAILIJAVERKKO 1(7) LANGATTOMAN VIERAILIJAVERKON KÄYTTÖ Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia tarjoaa vierailijoiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön suojatun langattoman verkon

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN

MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN Seinäjoen koulutuskuntayhtymä tarjoaa opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen MOT-sanakirjapalvelun. MOT-palvelu on suomalainen Kielikone Oy: n tuottama pilvipalvelu,

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri 3 Verkkopalveluarkkitehtuuri Verkkopalvelun arkkitehtuuri perustuu yleisesti asiakas-palvelin -malliin Tietokantapohjaisessa (verkko)palvelussa asiakas-palvelin -malli toimii seuraavasti: 1. Käyttäjä käyttää

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. järjestelmätyöt: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. järjestelmätyöt: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla tieto- ja tietoliikennealan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä

Lisätiedot

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista

Lisätiedot

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja:

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: AirPrint-opas Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: HL-340CW/350CDN/350CDW/370CDW/380CDW DCP-905CDW/900CDN/900CDW MFC-930CW/940CDN/9330CDW/9340CDW Versio A FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Miten Internet toimii?

Miten Internet toimii? Miten Internet toimii? WWW-sivu 2 HTML-koodi Nixu International Nixu

Lisätiedot

C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection

C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia

Lisätiedot

R6300v2 Älykäs Wi-Fi-reititin Asennusopas

R6300v2 Älykäs Wi-Fi-reititin Asennusopas Tavaramerkit NETGEAR, NETGEAR-logo ja Connect with Innovation ovat NETGEAR Inc:n ja/tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä ja/tai rekisteröityjä tavaramerkkejä Yhdysvalloissa ja/tai muissa maissa. Tietoja

Lisätiedot

VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille

VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille www.vy.fi/admin/vypedit TieVie 26.8.2005 Hely Lahtinen VypEdit sisällönhallintajärjestelmällä voi www.vy.fi/admin/vypedit tuottaa ja ylläpitää www-sivustoja SVY:n

Lisätiedot

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille AKVAn Syysseminaari Pia Ek, Counsel Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 26.9.2012 Castrén & Snellman Rakenne Taustatietoja Markkinointi uusien kanavien

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

Keskitetty käyttäjähallinto. VirtAMK-yhteyshenkilöpäivät Turku Jarmo Sorvari TAMK

Keskitetty käyttäjähallinto. VirtAMK-yhteyshenkilöpäivät Turku Jarmo Sorvari TAMK Keskitetty käyttäjähallinto VirtAMK-yhteyshenkilöpäivät Turku 27.4.2004 Jarmo Sorvari TAMK Sisältö Motivointia Organisaatiorajat ylittävät palvelut Shibboleth Organisaatioiden välinen luottamus HAKA-projekti,

Lisätiedot

Skannaaminen RightFaxiin. Pääkäyttäjän opas

Skannaaminen RightFaxiin. Pääkäyttäjän opas Skannaaminen RightFaxiin Pääkäyttäjän opas Toukokuu 2016 www.lexmark.com Sisällys 2 Sisällys Yleiskuvaus...3 Käyttöönottovalmiuden tarkistusluettelo...4 Sovelluksen asetusten määrittäminen...5 Sovelluksen

Lisätiedot

1 Kytke ADSL-kaapeli ADSL-linjaliitäntään I.

1 Kytke ADSL-kaapeli ADSL-linjaliitäntään I. Tuotetiedot A B C D E F G H I J K L M N O P A: Virtavalo B: LAN-portti -valo C: LAN-portti -valo D: LAN-portti -valo E: LAN-portti 4 -valo F: ADSL-datavalo G: ADSL-liitäntävalo H: Modeemin valmiusvalo

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain

Lisätiedot

Verkkosivun käyttöohje

Verkkosivun käyttöohje Verkkosivun käyttöohje GOLD RX, PX, CX, SD, ohjelmaversio.. Yleistä Koneessa on sisäinen verkkopalvelin, joka mahdollistaa koneen valvonnan, asetusten teon ja arvojen muuttamisen.. Kytkentä Tietokone ja

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC http://fi.yourpdfguides.com/dref/863340

Käyttöoppaasi. HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC http://fi.yourpdfguides.com/dref/863340 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC. Löydät kysymyksiisi vastaukset HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC käyttöoppaasta

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Pilvipalvelujen tietoturvasta Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.

Lisätiedot

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Mikko Viitala Sisältö WMS rajapintapalvelun toteuttaminen Teklan sovelluksilla Katselupalvelujen hyödyntäminen Teklan sovelluksissa WFS suorasaantipalvelun toteuttaminen

Lisätiedot

DNA Toimistoviestintä Microsoft - sähköposti

DNA Toimistoviestintä Microsoft - sähköposti DNA Toimistoviestintä Microsoft - sähköposti 30.10.2013 Luottamuksellinen MS Outlook, Standard postitilin asennus 1/6 Käynnistä Outlook 2010. Seuraava näyttö avautuu Valitse Next (Seuraava). 2 MS Outlook,

Lisätiedot

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1. Competitor Name

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1. Competitor Name Objective ing Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1 Sub Criterion SRV01 palvelin Sub Criterion A1 ing Scheme Lock 08-04-2014 09:35:59 Entry Lock 08-04-2014 19:36:30 O1 0.50 Palvelimen

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

AirPrint-opas. Tämä opas on tarkoitettu mustesuihkumalleille. Versio B FIN

AirPrint-opas. Tämä opas on tarkoitettu mustesuihkumalleille. Versio B FIN AirPrint-opas Tämä opas on tarkoitettu mustesuihkumalleille. Versio B FIN Soveltuvat mallit Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: DCP-J40DW, MFC-J430DW/J440DW/J450DW/J460DW/J470DW Kuvakkeiden selitykset

Lisätiedot

Tiedostojen jakaminen turvallisesti

Tiedostojen jakaminen turvallisesti Tiedostojen jakaminen turvallisesti Taustaa Tiedostojen jakaminen sähköisesti (File Sharing) on ollut joissakin organisaatioissa ongelmallista hallita. Jaettaviksi halutut viestit ovat liitetiedostoineen

Lisätiedot

2 Testaa Internet ensin ilman reititintä.

2 Testaa Internet ensin ilman reititintä. Tuotetiedot I H G F J A: Virtavalo B: Tilavalo C: Internetlinkki ja aktiviteetti Asennus A B C D E D: Langaton aktiviteetti E: Tietokonelinkki/-aktiviteetti F: Nollaus tehdasasetuksiin - painike G: Modeemiliitin

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

Google Cloud Print -opas

Google Cloud Print -opas Google Cloud Print -opas Versio 0 FIN Merkintöjen selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa vinkkityyliä: Vinkit kertovat, miten eri tilanteissa tulee toimia tai miten toimintoa voi käyttää muiden

Lisätiedot

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupan digimurros Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupanalan keskeisiä muutosvoimia tällä hetkellä Hidas talouskasvu Kilpailun lisääntyminen Sääntelyn purku Digitalisaatio Heikko ostovoimakehitys Kuluttajien

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ajax 2000-luvun alkuvuosina selainsotien rauhoituttua ohjelmistotalot alkoivat kehittää selainten luoman uuden ohjelmointiympäristön käyttötapoja. Syntyi AJAX (Asynchronous

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä.

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Ulkoiset laitteet Asiakirjan osanumero: 419462-351 Tammikuu 2007 Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Sisällysluettelo 1 USB-laitteen käyttäminen USB-laitteen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Voidaksesi käyttää taloyhtiön laajakaistaverkkoa

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista

Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)

Lisätiedot

Vapaat ohjelmat matkalla

Vapaat ohjelmat matkalla Vapaat ohjelmat matkalla Arto Teräs Finnish Linux User Group FLUG ry Teemailta Helsinki, 24.5.2010 Kalvo 1(14) Tietotekniikka (loma)matkalla Eihän lomalla tarvitse koskea tietokoneisiin.

Lisätiedot

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.

Lisätiedot