2 Internet & WWW. Internet - verkkojen verkko. Internet ja WWW. Esimerkki keskitason palvelusta: SMTP-protokolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 Internet & WWW. Internet - verkkojen verkko. Internet ja WWW. Esimerkki keskitason palvelusta: SMTP-protokolla"

Transkriptio

1 2 Internet & WWW Internet - verkkojen verkko Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. World Wide Webiin (WWW) Webin ymmärtäminen lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen ensisijaisesti käytännöllisistä syistä - käyttö asiaa sen kummemmin ajattelematta, sosiaalisista syistä ( koska kaikki muutkin käyttävät") - käyttö pelkkänä tiedon välityskanavana (esim. pelkkä tiedostojen siirto yms. kommunikointi) - käyttö loogisena WWW:nä (HTML-sivut, sovelmat, CGI-palvelut, servletit yms. oikeat WWW-sovellukset) WWW ei kuitenkaan ole oma fyysinen verkkonsa tms. kaapeleiden sekamelska, vaan standardoitu Internet-verkon metaverkko - taustalla Internet-verkkoon kuuluvat fyysiset verkot ja - Internetin peruspalvelut (läh. nimipalvelut, tiedonsiirto & sähköposti) Osa Internetin toiminnoista näkyy läpi tavassa, jolla WWW toimii HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 33 Internet on osa maailmanlaajuista sähköisen viestinnän teknistä infrastruktuuria (muita infrastruktuurin osia ovat televerkot sekä TV- ja radioverkot) Internetkään ei yksi ole tietty fyysinen siirtotie (esim. kaapeliverkko), vaan lähinnä standardoitu (TCP/IP) tapa kytkeä tietokoneita tähän verkkojen verkkoon Internet rakentuu lähi, alue, jne. -verkkojen, sekä erilaisten näitä yhdistävien yhdyskäytävien varaan Internet voidaan loogisesti jakaa esim. - siirtopalveluihin eli runkoverkkoihin, - liityntäpalveluihin eli tilaajaverkkoihin ja - varsinaisiin palveluihin Tyypillisiä (varsinaisia) Internet-palveluja ovat esim. - nimipalvelut, WWW-palvelut ja FTP-palvelut, sekä - postipalvelut, listapalvelut ja uutispalvelut HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 34 Internet ja WWW Internet toimii perustana ja tarjoaa useita tietoverkkoihin liitettäviä palveluita - sähköposti, keskusteluryhmät, tietokoneiden ja ohjelmien etäkäyttö, tiedostopalvelimet (korkean tason palvelut) - WWW:n tekninen perusta ja palvelut (matalan tason palvelut) WWW:n läpimurron myötä Internet on loppukäyttäjien näkökulmasta jäänyt kulissien taakse - perinteiset Internet-palvelut sulautettu osaksi WWW-palveluita - osa Internetin ominaisuuksista on vanhentuneita Internet vs. WWW - paljaan Internetin etuna tyypillisesti pienemmät resurssivaatimukset - Internetin perinteisten sovellusohjelmien ongelmana on näiden merkkipohjaisuus ja komentokielien käyttö (tai sitten ei!) Esimerkki keskitason palvelusta: SMTP-protokolla Seuraavassa lähetetään sähköpostia SMTP-palvelun avulla: S: MAIL R: 250 OK S: RCPT R: 250 OK S: RCPT R: 550 No such user here S: RCPT R: 250 OK S: DATA R: 354 Start mail input; end with <CRLF>.<CRLF> S: Blah blah blah... S:...etc. etc. etc. S: <CRLF>.<CRLF> R: 250 OK Huomioita: jotta hommassa olisi järkeä, vastaanottajan pitää tunnistaa mitä lähettäjältä on tulossa, SMTP ei koodaa varsinaisen asiasisällön rakennetta lainkaan (pelkkää ascii-tekstiä) -- tälle on omia protokolliaan HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 36

2 Mistä Internetissä oikeastaan on kyse? Internet on useista verkoista ja näihin kytketyistä tietokoneista, koneiden palveluista ja tekniikan käyttötavoista muodostuva rönsyilevä toiminnallinen kokonaisuus - standardoitua tekniikkaa ja laitteita (esim. kaapeleiden standardit, IP-os.) - yhteisesti sovittuja tiedonkoodaustapoja (esim. ASCII [ XML] & MIME) - etikettejä tiedon välittämiseen verkon eri osien välillä (esim. SMTP, FTP) - em. määritysten mukaisesti toimivia ohjelmia (esim. pine, ftp) - yleisesti tunnettuja käyttötapoja (sähköpostin käsite) Internetiä kokonaisuutena ei virallisesti omista tai hallinnoi mikään yksittäinen taho - suosituksia, standardeja (esim. IETF, W3C, Unicode, ECMA, IANA) - suurten organisaatioiden tai alan pioneerien de facto -ratkaisuja (esim. IBM, SUN, Cisco) - käyttäytymisellään äänestäviä pienempiä palveluntarjoajia ja käyttäjiä Internetin sisältö on sekamelska kaikkea mahdollista Maailmanlaajuinen "Sana on vapaa" - palsta - sähköisen julkaisun madaltunut kynnys seurauksena harrastajien helmiä, täyttä roskaa ja jotain tältä väliltä Globaali tietokanta - yhteisöjen tietokanava & tuoreen julkisen tiedon väylä - eksoottisen tai muuten vaikeasti saatavan tiedon lähde, ilmaisten ohjelmien, karttojen, kirjojen, yms. pohjaton varasto Markkinointikanava - suora tuotemainonta, mielikuvamainonta, ideologiamainonta, poliittinen mainonta,... Pitkään Internet oli maksuton, akateeminen tai "underground" verkko, mutta Webin myötä asiat ovat muuttuneet (hyvässä ja pahassa) Uusien Internet-palvelujen luominen on periaatteessa erittäin helppoa: palvelinkoneeseen (ip) vain sopiva prosessi (portti) ja vóila! HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 38 Internetin rakenne Taustalla fyysisistä laitteista koostuva hierarkkinen järjestelmä - perustana maailmanlaajuinen verkko - valtakunnallisia verkkoja - paikallisverkkoja tai alueverkkoja - lähiverkkoja - tietokoneita: isännät (host): palvelimet ja asiakkaat) Maailmanlaajuiseen verkkoon kytkeydytään globaalien tietoyhteyksien kautta (esim. Otaniemestä Tukholmaan) Esimerkkejä: Teleoperaattori on yhteydessä Espoon Otaniemen FICIXin (Finnish Commercial Internet exchange) kautta maailmanlaajuiseen Internet-verkkoon - teleoperaattori (esim. Song tai EUnet Finland Oy) omistaa ja ylläpitää fyysisen runkoverkon Suomen alueella - maailmanlaajuiseen verkkoon kytkeydytään globaaleja tietoyhteyksiä ylläpitävän yrityksen (esim. AT&T tai British Telecom) kautta Internet-operaattori ostaa teleoperaattorilta käyttöoikeuden tämän ylläpitämään runkoverkkoon - Internet-operaattori (esim. Saunalahti) kaupittelee tavallisille kuluttajille Internetpalveluja ja käyttöaikaa Pienkäyttäjät ottavat yhteyden Internet-operaattorin palvelimille (esim. puhelimella) ja siten edelleen Internetiin. Organisaatioilla on oma lähiverkko, joka on yhteydessä runkoverkkoon (mahdollisesti Internet-operaattorin kautta) Käytännössä maailman ääriin voi ottaa yhteyden myös ilman valtakunnallisen runkoverkon palveluita, esim. soittamalla puhelimella suoraan Japanilaiselle Internetoperaattorille; käytännössä näin ei kuitenkaan tehdä, koska puhelinlinjan käyttö moiseen tulee pöyristyttävän kalliiksi (vaikka data loppujen lopuksi liikkuisikin samaa kaapelia pitkin) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 40

3 Periaatekuva Internet-palveluntarjoajista Käyttäjät Organisaatioiden lähiverkot (pienet oppilaitokset, pienyritykset, jne.) Internetoperaattorit Teleoperaattorit Kansainvälinen Internet-verkko Song Saunalahti KPNQwest FICIX FUNET TUT Yliopistot ja korkeakoulut yms. Muut yhteysmuodot (esim. suorat puhelinsoitot) Internet-osoitteet ja verkkoon liittyminen Jokaisella Internetin isännällä (host, verkkoon liitetty tietokone) on yksikäsitteinen Internet-osoite eli IP-osoite - perustana 32-bittinen osoite (esim ) (IPv6 tulossa) - osoitteet jakaa kansainvälinen NIC (Network Information Center) vuodesta 1984 käytetty ns. nimipalveluita (tuloksena selväkielinen nimi, esim. matriisi.ee.tut.fi) Suomessa nimipalveluista vastaa Viestintävirasto (www.ficora.fi) Esimerkki: matriisi.ee.tut.fi fi ~ Suomen ISO-maakoodi (ns. top level domain, TLD) ee.tut ~ TUT-organisaation (hierarkinen) tunnus (oma nimipalvelu) matriisi ~ koneen nimi Maakoodien lisäksi (epämääräisessä) käytössä on USA:n verkkoaluetunnuksia - com, edu, gov, mil, net, org HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 42 IP-osoite kertoo vain koneen loogisen sijainnin Internet-verkossa - varsinaiset palvelut kohdennetaan ns. porttinumeroiden perusteella - TCP hallitsee usean yhtäaikaisen yhteyden kahden isännän välillä - yhteyden määrittää käytännössä lukunelikkö (Aip, Aport, Bip, Bport) Internet-verkkoon liittymisen voi hoitaa usean erityyppisen yhteysmuodon avulla: - kiinteät yhteydet - valinnaiset yhteydet - pääteyhteydet Kiinteä yhteys lähiverkon kautta: - kone jatkuvasti kiinni verkossa - oma pysyvä IP-osoite tai muuttuva IP-osoite DHCP:n (Dynamic Host Configuration Protocol) avulla - tiedonsiirtonopeus esim. suuruusluokkaa Mbps Valinnainen yhteys - modeemi tai ISDN-yhteys - yhteys muodostetaan tarvittaessa - mahdollisesti tilapäinen IP-osoite - modeemi: nopeus < 28 Kbs - ISDN: nopeus < 64/128 Kbs Pääteyhteys - tietokone toimii vanhan terminaaliyhteyden (esim VT100) tavoin - tehtävänä vain ohjata näyttö & näppäimistö keskuskoneelta terminaaliin ja päinvastoin Muita: ADSL (nopea yhteys puhelinverkon kautta ~ 2 Mbps / 512 kbps), kaapelimodeemi (kiinteä yhteys kaapeli-tv-verkon kautta ~512/128 kbps), GPRS (yhteys kannettavalla laitteella, teoreettinen yhteysnopeus 171,4 kbps) Pääteyhteysmuoto oli välillä kuolemassa pois, mutta erilaisten verkkotietokonearkkitehtuurien myötä samat ideat toistuvat uudestaan (tyypillisesti lähiverkoissa) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 44

4 Internetin perinteiset palvelut Palvelun perustana toimii siis Internetissä sijaitseva palvelin X, jonka kautta käyttäjät asioivat Palvelun nimi, käytetty protokolla ja palvelun toteuttava ohjelmisto sekoittuvat usein kielenkäytössä - protokolla ~ yhteisesti sovittu valituntyyppisen tiedon koodaus(kehystämis)tapa, kommunikointirajapinta ja eri osapuolien toiminnallisuus esim. ohjelmistojen välisessä tietoliikenteessä Perinteiset palvelut: - telnet (SSH) - sähköposti & news - FTP, IRC, Gopher & WAIS - pelit - WWW ~ HTTP + URL + HTML Tyypillinen Internetin peruspalanen on lähiverkko Internet koostuu siis pienemmistä yhteen liitetyistä verkoista. Eri organisaatioiden sisäinen tietoliikenne tapahtuu yleensä paikallisen lähiverkon avulla Lähiverkon osista voidaan erottaa työasemat, palvelimet, verkkosovittimet sekä kaapelointijärjestelmä (tms. siirtotie). Lähiverkot yhdistetään reitittimillä Työnjaon motivaationa tietokoneiden käytön tehostaminen: - tiedon ja oheislaitteiden jakaminen - tietohallinnan ja ylläpidon keskittäminen Idea: MUU INTERNET ALUE- VERKKO LÄHI- VERKKO HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 46 Verkon työnjaon perusratkaisu: asiakas/palvelin -malli Asiakas/palvelin-mallissa verkon palvelut ja merkittävä osa tiedosta on keskitetty tiettyjen palvelinkoneiden hoidettavaksi Hyötynä saadaan tietoturvan, tiedon varmistamisen, päivittämisen ja tehtävien automatisoinnin helppous sekä tietoturvan ja käytön valvonnan perusratkaisut Toinen (harvinaisempi) malli on ns. peer-to-peer -malli, jossa koneet tapauskohtaisesti toimivat sekä palvelimina että asiakkaina Huomattava osa Internetin & Webin toiminnoista rakentuu asiakas/palvelin-mallin varaan - luonteenomaista sovellusten hajautunut luonne ja yhtäaikaiset käyttäjät HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 47 Internetin historiaa 1957 NL: Sputnik - USA pelkäsi joutuvansa alakynteen tiedekilvassa: ARPA (Advanced Research Projects Agency) perustetaan 1962 pakettiverkon perusideat - ei keskitettyä hallintoa - toimivuus huonoimmissa mahdollisissa olosuhteissa - verkko on epäluotettava - verkon epäluotettavuus ei saa estää verkon toimintaa - verkon solmut samanlaisia ja tasa-arvoisia - viestit jaetaan itsenäisesti reititettäviin paketteihin HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 48

5 1969 ARPANET - NCP-protokolla - neljä solmua ARPANetissä 23 hostia 1972 ARPA->DARPA 1973 ensimmäiset kansainväliset yhteydet 1974 TCP-protokolla - termi Internet käytössä ensi kerran 1976 Ethernet keksitään, SATNET käyttöön 1982 EUnet (European Unix Network) perustetaan 1983 ARPANET siirtyy TCP/IP:n käyttöön 1984 ARPANET jakautuu MILNETiksi ja ARPANETiksi 1990 ARPANET lakkaa olemasta - ARPANETin vanhat 50Kbs yhteydet korvataan 1,5 Mbs -yhteyksillä (NSFNET) 1991 WAIS ja gopher 1992 CERN: WWW 1994 WWW:n räjähdysmäinen kasvu - sähköinen kaupankäynti ja pankkitoiminta alkaa 1997-nykypäivä-tulevaisuus: Internet 2 (?) - "Internet on liian tehoton" uusi nopea maailman (tai ainakin P-Amerikan ) laajuinen tietoverkko, jossa yhtymäkohtia myös vanhaan Internetiin - alusta asti suunnitelmallisempi kuin Internet (mukana yritysosapuolia) Muuta - Next Generation Internet - Mobiiliverkot yms HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 50 World Wide Web (WWW) WWW on Internet-palveluiden varaan rakentuva metaverkko, joka WWW-hypertekstin ohella tarjoaa integroidun graafisen käyttöliittymään verkon palveluihin erityistä selainohjelmaa käyttäen Näkymä Webiin rakentuu perusmuodossaan HTML-dokumenttien varaan, jotka tekstin ohella liimaavat yhteen mm. - lomakkeita ja objekteja (esim. kuvat, äänet ja sovelmat), Internet-palveluja (esim. sähköposti ja FTP) ja aitoja WWW-palveluja (CGI, Servlets, PHP, ), -...tarjoten siten saumattoman pääsyn WWW-palvelujen äärelle (esim. etäkomento tai näkymä tietokantaan) URIviittaus IP-osoite IP-osoite N Webin kantava idea pähkinänkuoressa Internetin palvelut ja julkiset dokumentit kootaan suureksi hyperavaruudeksi Hyödynnetään Internetin alkuajoista parantuneen verkon kapasiteettia tekstin ohella myös kuvien, äänen ja videokuvan välittämiseen Internetin paikoin vaikeakäyttöiset ja kirjavat palvelut sulautetaan yhdenmukaisen & helppokäyttöisen graafisen käyttöliittymän alle Lisätään kokonaan uusia ominaisuuksia & standardeja (HTML, CSS, XML), joiden avulla mahdollista tuottaa uusia palveluita verkotetulle graafiselle perustalle Otetaan (ns. teollistuneissa maissa) suuressa mittakaavassa käyttöön ja liitetään osaksi todellista tiedottamista, markkinointia, kaupankäyntiä ja kulttuuria WWW-palvelin WWW-asiakas HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 52

6 Keksitään Internetiin uusia WWW:hen ja verkkoihin vahvasti suunnattuja kehitystyökaluja, tekniikoita (Java, sovelmat, ActiveX, skriptikielet) ja käyttötapoja (videokonferenssi, verkotettu yhteistoiminnallisuus) Sähköiset lehdet ilmestyvät, verkosta voi ostaa elintarvikkeita ja verkon kautta voi maksaa laskuja Verkosta löytyy jokapäiväistä tarpeellista tietoa: juna-aikatauluja, asiakastiedotteita, karttoja ja julkisia päätöksiä Verkon käyttö arkipäiväistyy kriittinen massa on saavutettu World Wide Web on syntynyt WWW hypertekstijärjestelmänä Nykyään WWW/HTML -yhdistelmä on useimmille niin tuttu, että WWW:n voidaan sanoa toimivan hypermedian de facto referenssijärjestelmänä WWW ei kuitenkaan nykyisellään (ainakaan helposti & esim. suoraan HTMLspesifikaation muodossa) toteuta kaikkia niitä piirteitä, joita esim. Dexter hypertekstijärjestelmälle määrittelee - monensuuntaiset linkit, validi linkitys - universaali hakufunktio, Toisaalta HTML, WWW-hyperteksti sisältää ("määrittelee") muita nykyään hypertekstiin ja mediaan luonnostaan liitettäviä piirteitä & ominaisuuksia - kuvien yms. objektien liittäminen hypertekstiin - ohjelmien ja skriptien liittäminen hyperdokumentin solmuihin - hypertekstin solmujen (dokumenttien) rakenteen esittäminen elementtirakenteina HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 54 On myös syytä huomata, että WWW kokonaisuutena ei ole varsinainen standardi - kyseessä on alati liikkeessä oleva muuttuva kokonaisuus, jonka standardeista, yleisistä sopimuksista tai käytännöistä yleensä kerralla käytetään/sovelletaan vain osaa, esim. - Yksittäisten dokumenttien & (suurelta osin rakenteettoman) hypertekstin esittäminen (HTML) - hypermedia multimediaelementtien esittäminen (kuviin, äänin & videokuvaan liittyvät standardit, kuten esim. GIF, JPG, AVI, AU, WAV & MPEG) - hyperdokumentin solmujen nimeäminen ja näihin viittaaminen linkeillä (URL) - solmujen noutaminen luettavaksi (HTTP) & HTTP-palvelinohjelmistojen ominaisuuksien hyödyntäminen (esim. index.html-tiedostonimen käyttäminen) - skriptien kirjoittaminen (ECMAScript, JavaScript, VBScript, Perl, ) - dokumenttien muokkaaminen selainten tarjoaminen ohjelmointirajapintojen läpi (DOM), jne. WWW ei oikeastaan ota tarkasti kantaa siitä, millaista hyvän hypermedian tulisi olla, vaan tarjoaa leikkijöiden käyttöön legopalikat asenteella "tässä on kaikki tarpeellinen - tee lelusi itse" WWW:n historiaa 1980 Tim Berners-Leen ensimmäinen hypertekstiohjelma CERNille 1989 CERNille "Information Management: A Proposal" (Tim B-L) 1990 WWW-hypertekstijärjestelmä CERNin tarpeisiin 1991 ensimmäiset WWW esittelyt 1992 WWW julkaistaan (Erwise ja Viola X-asiakasohjelmat) 1993 Mosaic julkaistaan (NCSA) - vuoden loppuun mennessä yli 200 HTTP-palvelinta 1994 WWW:n suosion räjähdysmäinen kasvu - Euroopan komission tiedon valtatie -ohjelma - ensimmäinen WWW Consortium kokous 1995 WWW G7-kokouksen pääteemana, WWW:tä esitellään laajalti CERNissä tiedotusvälineille (läsnä 250 lehti-, radio- ja tv-toimittajaa) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 56

7 lehtien, palveluiden ja sähköisen kaupankäynnin tuleminen verkkoon - tiedon salaaminen ja käyttäjien tunnistaminen (autentikointi) - NSCA kohahduttaa suurta yleisöä salakuuntelemalla verkkoa - kirjava lainsäädäntö ja -tulkinta aiheuttaa ongelmia rikosten tulkinnassa nykytilanne - langattomat (lähi)verkot tulevat - tammikuussa 2004 Internet-isäntien lukumäärä yli 230 miljoonaa - virtuaaliyliopisto-hankkeet käynnistyvät Suomessa - Webin käyttäjien ikärakenteen ennustetaan vanhenevan - WWW on käytettävissä myös kannettavissa laitteissa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 57 Webin toteutus vs. toteutuminen Hyperdokumentin perustana on Hypertext Transfer Protocol (HTTP) -protokolla ja Internetissä sijaitseva" HTTP-palvelinten verkosto - kukin näistä WWW-palvelimista sisältää dokumenttihakemiston, jossa sijaitsevat tiedostot näkyvät osana Webiä - perusmuodossaan idea on se, että HTTP-palvelimet välittävät em. julkaistuja tiedostoja näitä pyytäville asiakkaille Kuvien, äänien ja videokuvan siirtämiseen käytetään standardeja, de facto - sopimuksia ja MIME-koodauksia : GIF, JPEG, WAV, AVI, MPEG,... Käyttöliittymän ja tiedon integroinnin puitteet tarjoaa asiakaspäässä suoritettava selainohjelma (esim. Internet Explorer/Mozilla/Opera/Apple Safari/Lynx) - Webissä näkyvien tiedostojen, tai yleisemmin, resurssien, sijainti (nimi) verkossa, esitystapa ja linkitys on yhteisesti sovittu - selain eli WWW-asiakas (tai agentti) pyytää WWW-palvelimelta tiedostoja ja osaa esittää ne hyperdokumenttina. Selain toteuttaa esim. linkityksen, dokumentteihin upotetut sovellukset ja paljon muuta HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 58 Hyperavaruudessa rakentaminen & surffailu toimii pääpiirteissään seuraavasti: - standardimuotoisia tiedostoja (tekstiä, kuvia, ääntä, videokuvaa, ohjelmia) kootaan yhteen nippuun HTML-kielellä kirjoitetun kuvausdokumentin avulla WWWpalvelimen dokumenttihakemiston alle - selainohjelma (asiakas) ottaa yhteyden yhteyspyyntöjä kuuntelevaan WWWpalvelimeen (ip/portti) ja pyytää tältä jotakin tiettyä WWW-dokumenttia - selainohjelma lataa kuvausdokumentin ja tähän liittyvät muut dokumentit ja ohjelmat asiakkaan koneeseen ja esittää ne Web-sivuna Selainohjelma tarjoaa - graafisen käyttöliittymän käyttäjälle ja yhtenäisen esityksen WWW-dokumentista - yhtenäisen käyttöliittymän eri protokollia hyödyntävään tietoliikenteeseen - apuohjelmia käyttäjälle navigointiin (usein myös kommunikointiin jne.) - teknisen alustan WWW-dokumenttiin sisältyville ohjelmille (esim. Java, Javascript) - kanavan tiedostojen käsittelyyn lokaalin koneen ohjelmilla sekä yhteyden verkon ja lokaalin koneen välillä (esim. tiedostojen siirto) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 59 Hyperavaruuden perusta: Web-osoitteet Osoittamisen idea on resurssien yksikäsitteinen sijainti Internet-verkossa Perustana ns. URI-osoitteet (Uniform Resource Identifiers) Rakenne: protokolla://palvelin/hakemisto/tiedosto - protokolla: http, https, telnet, ftp, gopher (muita: mailto, news, javascript, ) - palvelin: HTTP-palvelinkoneen nimi (esim. matriisi.ee.tut.fi) - hakemisto: WWW-dokumentin suhteellinen sijainti WWW-palvelimen dokumenttihakemistossa - tiedosto: WWW-dokumentin tiedostonimi Osoitteet hierarkkisia, esim. Hakemisto ja tiedosto-osa voivat kokonaan puuttua tai ne saattavat olla mielivaltaisia - HTTP-palvelinohjelman asetukset, unix-linkit, kehystekniikat, dynaamiset palvelut, index.html -tiedosto, yms HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 60

8 WWW-seitti eli (koti)sivut Webissä WWW-seitillä tarkoitetaan yleensä WWW-palvelimelle sijoitetusta HTML-sivustosta sekä integroiduista WWW-palveluista muodostuvaa kokonaisuutta Tyypillinen WWW-seitti - sijaitsee fyysisesti yhden WWW-palvelinkoneen HTTP-palvelulle määrätyssä dokumenttihakemistossa - sisältää skriptejä ja viittauksia palvelimen (mahd. räätälöityihin) ohjelmistoihin ja muihin palveluihin, - sisältää viittauksia myös muihin sivustoihin ja seitteihin Seitti voi sisältää myös - salasanalla suojattuja osia ja yksinkertaisen käyttäjäseurannan Mutta yleensä ei - käyttäjien autentikointia tai asiakaskohtaisia pysyviä palvelinprosesseja - jälkimmäisten toteuttamiseen tarvitaan yleensä erityisiä palvelinohjelmistoja HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 61 Dokumenttihakemisto & kotisivut WWW-palvelinkoneen HTTP-palvelinohjelman asetuksissa valittu alihakemisto näkyy siis WWW-dokumenttihakemistona WWW-kotisivut ovat tämän käyttäjä- tai järjestökohtaisia dokumenttihakemiston alihakemistoja ja niissä majailevia tiedostoja WWW-sivujen tekeminen on periaatteeltaan erittäin yksinkertaista - luodaan oma alihakemisto jonnekin WWW-dokumenttihakemistoon (esim. unixissa tyyliin mkdir ~/public_html, chmod a+rx ~/public_html) - sisältömateriaali esim. HTML- ja GIF-tiedostoina (cp * ~/public_html) - lukuoikeuksien antaminen kaikille käyttäjille (chmod a+rx ~/public_html/*) - WWW-dokumentin osoitteen kertominen muille (ks. WWW-palvelimet (esim. Apache) ovat varsin monipuolisia ohjelmistoja, mahdollistaen erilaisten ohjelmien suorittamisen palvelupyyntöjen yhteydessä - esim. tyyliin "pyysit ladata tiedoston X, ko. 'tiedostoa' ei ole tosin staattisena olemassakaan, vaan luon tiedoston sinulle nyt pyyntöhetkellä" HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 62 Intranet eli (organisaation) sisäinen verkko Intranetillä tarkoitetaan yleensä organisaation sisäistä verkkoa, joka tarjoaa Internettyyppisiä palveluja (esim. lähiverkko, jotka käytetään tietyllä tavalla) - lähinnä WWW, FTP, sähköposti,..., (omat IP-numerot, ) Tyypillisesti mukana myös täsmällisempään käyttötarkoitukseen tarkoitettuja sovelluksia - tietokannat, seurantaohjelmat, laskutusjärjestelmät,... Intranet tulkitaan usein paikalliseksi Webiksi, joka vain on eristetty Internetistä (tavalla tai toisella) Ideaalisen Intranetin edut (vrt. Internet): - tiedonsiirron nopeus ja tiedon varma saatavuus - täydellinen hallinnointi, räätälöitävyys (ei esim. ohjelmistojen yhteensopivuusongelmia) ja korkea tietoturva Intranetia vastaavaan toiminnallisuuteen voidaan käytännössä päästä myös erilaisilla (integroiduilla) työryhmäohjelmilla HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 63 Intranet ja muu maailma Intranetin täydellinen eristäminen muusta maailmasta ei kuitenkaan aina ole järkevää - sähköposti? WWW:n käyttö? Internetin muut palvelut? Täydellinen eristäminen suoritetaankin yleensä vain tietoturvasyistä (kun kompromissit eivät riitä) Käytännössä yleensä osa Internetistä rajataan organisaation Intranetiksi palomuuri(ohjelmisto)n (ja proxyn) avulla MUU INTERNET ALUE- VERKKO KULUNVALVONTA LÄHI- VERKKO HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 64

9 Web-teknologioiden soveltamisen tasot organisaatiossa Taso 0: Verkkoa ei käytetä lainkaan Taso 1: Informaation välittäminen ([informative]) - staattisen ja kausiluonteisen informaation jakelu yksittäiset Taso 2: Materiaalin välittäminen ([supplemental]) HTML-sivut - yksisuuntainen ajankohtaisen aineiston jakelu WWW- Taso 3: Verkkoperustaisuus ([essential]) seitit - Web-kirjat työympäristöt Taso 4: Yhteisöllinen käyttö ([communial]) - kaikki osallistuvat materiaalintuotantoon, aktiivinen sähköpostin yms. välineiden käyttö verkkoyhteisöt Taso 5: Kaikenkattava käyttö ([immersive]) kaikki työskentely verkon välityksellä, fyysinen yhteys toimijoiden välillä ei ole tärkeä HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 65

3 Internet & WWW. 3 Internet & WWW

3 Internet & WWW. 3 Internet & WWW 3 Internet & WWW Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. World Wide Webiin (WWW) - "Webin" "ymmärtäminen" lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen

Lisätiedot

2 Internet & WWW. 2 Internet & WWW

2 Internet & WWW. 2 Internet & WWW 2 Internet & WWW Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. World Wide Webiin (WWW) - "Webin" "ymmärtäminen" lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen

Lisätiedot

2 Internet & WWW. 2 Internet & WWW

2 Internet & WWW. 2 Internet & WWW 2 Internet & WWW Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. World Wide Webiin (WWW) Webin ymmärtäminen lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen ensisijaisesti

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana 17.9.2008 Digipolis Kouluttaja Timo Laapotti / F4U Foto For You f4u@f4u.fi 0400 684 358 http://f4u.fi/ Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko 1.1 Internetistä lyhyesti Alkuperä: - ARPAnet 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku - Verkon luotettavuus - ARPA organisaatioit (Advanced Research Projects Agency) - BITnet, CSnet 1970-luvun loppu ja 1980-luvun

Lisätiedot

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut TERVEYDENHUOLLON XXI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.1995 Kalastajatorppa, Helsinki Atk-päällikkö Pentti Sopanen KYS INTERNETIN KÄYTTO TERVEYDENHUOLLOSSA - MAHDOLLISUUKSIA JA

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy

dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet -tekniikan hyödynt dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet rakennusautomaatiossa Mahdollisuus avoimempaan rakennusautomaation hankintaan ja käyttöön

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Julkaiseminen verkossa

Julkaiseminen verkossa Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen

Lisätiedot

Tietojärjestelmät Metropoliassa. 28.08.2009 Mikko Mäkelä & JHH

Tietojärjestelmät Metropoliassa. 28.08.2009 Mikko Mäkelä & JHH Tietojärjestelmät Metropoliassa 28.08.2009 Mikko Mäkelä & JHH Tietohallinnon palvelujen toimintaperiaatteet Asiakaslähtöisyys palveluissa. Kaikille opiskelijoille tarjotaan samat peruspalvelut koulutusalasta

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Regulointi, standardointi, veloitus Yhteenveto 1/11 Reguloinnin motivaatio Televerkot ovat usein ns. luonnollinen monopoli Televerkkojen kilpailua ylläpidetään

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

ISACA Finland 24.1.2008 OWASP 24.1.2008. The OWASP Foundation. Timo Meriläinen Antti Laulajainen. http://www.owasp.org

ISACA Finland 24.1.2008 OWASP 24.1.2008. The OWASP Foundation. Timo Meriläinen Antti Laulajainen. http://www.owasp.org ISACA Finland 24.1.2008 Timo Meriläinen Antti Laulajainen 24.1.2008 Copyright The Foundation Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the terms of the License. The Foundation

Lisätiedot

Taustaa. CGI-ohjelmointi

Taustaa. CGI-ohjelmointi Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

URL-osoitteiden suunnittelu

URL-osoitteiden suunnittelu Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL

Lisätiedot

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

11 Hypermediajärjestelmistä

11 Hypermediajärjestelmistä 11 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan sekä hypermediajärjestelmien erikoistapauksena nykyaikaiseen WWW-arkkitehtuuriin. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa:

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

Tietojärjestelmät Metropoliassa. 28.08.2008 Mikko Mäkelä & JHH

Tietojärjestelmät Metropoliassa. 28.08.2008 Mikko Mäkelä & JHH Tietojärjestelmät Metropoliassa Mikko Mäkelä & JHH Tietohallinnon palvelujen toimintaperiaatteet Asiakaslähtöisyys palveluissa. Tarjotaan mahdollisimman paljon palvelua kasvokkain ja ollaan näkyvässä roolissa

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Kymenlaakson Kyläportaali

Kymenlaakson Kyläportaali Kymenlaakson Kyläportaali Klamilan vertaistukiopastus Tietoturva Tietoturvan neljä peruspilaria 1. Luottamuksellisuus 2. Eheys 3. Saatavuus 4. (Luotettavuus) Luottamuksellisuus Käsiteltävää tietoa ei paljasteta

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

H9 Julkaiseminen webissä

H9 Julkaiseminen webissä H9 Julkaiseminen webissä Tässä harjoituksessa opetetaan kaksi tapaa viedä tiedostoja jakoon webin kautta (tehtävä 1 ja tehtävä 3), sekä kokeillaan yksinkertaista, jokamiehen tapaa tehdä oma sivusto (tehtävä

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.

Lisätiedot

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 1 (6) DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 2 (6) CONTENTS 1. DOCUMENT MANAGER... 3 2. DOCUMENT MANAGER - KUVAUS... 3 2.1 Tuotteet... 4 2.1.1 Data Management... 4 2.1.2 ipost Letter...

Lisätiedot

2) Sisäverkon RJ45-portit kamerakäytössä (alk. S. 7) - kamera ei näy jossain modeemin takaseinän portissa tai se saa oudon näköisen IP-numeron

2) Sisäverkon RJ45-portit kamerakäytössä (alk. S. 7) - kamera ei näy jossain modeemin takaseinän portissa tai se saa oudon näköisen IP-numeron Notesco TeleWell ADSL modeemin asennusohje 1) Virtuaalipalvelimen luominen kamerakuvan näyttämiseen Internetissä (alk. S. 3) - ohje pätee yleisesti myös muille modeemeille (ADSL, 3G ja kaapelimodeemit)

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Oppimistehtävä 2 Ympäristöteknologia T571SA 15.1.2012

Oppimistehtävä 2 Ympäristöteknologia T571SA 15.1.2012 Hans Laihia VERKKOVIESTINTÄ Oppimistehtävä 2 Ympäristöteknologia T571SA 15.1.2012 1 Miia Liukkonen / Jorma Ronkainen Oppimistehtävä 2 1. Saat työpaikallasi tehtävän, jossa sinun tulee hoitaa organisaatiollesi

Lisätiedot

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä 2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user ) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net Paavo Räisänen WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa.

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

Webkoulutus 10.11.2012

Webkoulutus 10.11.2012 Webkoulutus 10.11.2012 Yleistä kotisivuista Ohjelma Lions liiton ohjeet websivuista Kotisivut Lions-liiton palvelimella Kotisivujen pohjamateriaali Kompozer ohjelma ja sen käyttö 10.11.2011 DC Mika Mustonen

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

Tutkimus web-palveluista (1996) http://www.trouble.org/survey/

Tutkimus web-palveluista (1996) http://www.trouble.org/survey/ Tietoturva Internet kaupankäynnissä E-Commerce for Extended Enterprise 29.4.98 Jari Pirhonen (Jari.Pirhonen@atbusiness.com) AtBusiness Communications Oy http://www.atbusiness.com Tutkimus web-palveluista

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Perusteet 16.3.2009 Rovaniemen Design Park Kouluttaja Timo Laapotti / F4U Foto For You f4u@f4u.fi 0400 684 358 http://f4u.fi/ ATK yrittäjän työvälineenä Esityksen sisältö A-ajokorttivaatimukset

Lisätiedot

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille:

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: 1 (13) Macintosh () Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: Valitse Omenavalikosta Järjestelmäasetukset. Järjestelmäasetuksista Verkko 2 (13) Verkkoasetuksista (1.) Kytkentä Ethernet ja (2.) Määrittelytapa

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot