1 HTML HyperText Markup Language

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 HTML HyperText Markup Language"

Transkriptio

1 1 HTML HyperText Markup Language 7 1 HTML HyperText Markup Language HTML-kieli on tullut kuuluisaksi internetin graafisen palvelun, www:n, yleistymisen myötä. Se on yksikertaisimmillaan helppo, mutta myös monipuolinen www-sivujen kuvauskieli. 1.1 Internetin historiaa Tässä luvussa käydään aluksi läpi internetin historia, sen kehittyminen pienestä yliopistojen välisestä verkosta massiiviseksi koko maailman kattavaksi tiedonvaltatieksi sekä luodaan silmäys tulevaisuuteen Alku Erään teorian mukaan internetin idea olisi syntynyt kylmän sodan jälkipeleissä. USA:n hallitus säikähti silloisen Neuvostoliiton laukaistua Sputnikin 1957 ja otettua avaruuden herruuden itselleen. Vihamielisen hyökkäyksen ensimmäisinä kohteina olisivat tietysti viestintäjärjestelmät. Niinpä USA:n hallitus halusi tietoliikennejärjestelmän, joka kestäisi avaruudesta tulevan hyökkäyksen. Tämän järjestelmän, eli verkon tuli toimia niin, ettei muutaman solmun tuhoutuminen estäisi tiedon perille menoa. Olipa kylmällä sodalla osansa asiaan tai ei USA:n hallitus perusti ARPAn (Advanced Research Projects Agency). Vuonna 1969 ARPA loi ensimmäisen kokeellisen verkon, jonka nimeksi tuli ARPANET. Verkko oli täysin kokeellinen ja sitä käytettiin lähinnä verkkoteknologian tutkimiseen ja kehittämiseen. Aluksi verkossa oli vain neljä solmua eli neljä isäntäkonetta, jotka olivat yliopistojen koneita eri puolilta USA:ta. Nämä koneet pystyivät siirtämään tietoa koneiden välillä, ja koneita pystyttiin jopa ohjaamaan toiselta koneelta. Vuonna 1972 ARPANET-verkkoon oli kytketty jo 37 konetta. Myös ARPAn nimi muutettiin kyseisenä vuonna DARPAksi (Defence Advanced Research Projects Agency). ARPANETin tavoitteena oli kehittyä verkoksi, joka toimisi edelleen vaikka osa verkosta kaatuisi. Verkon protokollana oli aluksi ollut NCP (Network Control Protocol), mutta se oli sittemmin vaihdettu TCP/IP:ksi, joka osoittautui hyväksi protokollaksi.

2 8 1 HTML HyperText Markup Language Kehitys Samaan aikaan käyttäjät olivat huomanneet, miten hyvä verkko oli kommunikoinnin välineenä. Jo toisena toimintavuonna ARPANETin liikenne koostui suurelta osin sähköpostiviesteistä. Verkko mahdollisti kätevän ja nopean viestinnän eri kohteiden välillä. Tutkijat kommunikoivat keskenään ja julkaisivat merkittäviä (ja miksei myös vähemmän tärkeitä) tutkimustuloksia verkon kautta, jolloin ne olivat heti muiden tutkijoiden käytössä. Vuonna 1973 keksittiin ensimmäinen lähiverkko ja tietokoneita alettiin liittää paikallisesti toisiinsa. ARPANET toimi selkärankaverkkona johon nämä lähiverkot voitiin liittää. Näin verkon käyttäjien määrä alkoi pikkuhiljaa nousta. Samoihin aikoihin kehitettiin myös telnet (1972) ja FTP (1973). Verkko pystyi nyt tarjoamaan hyviä palveluita kuten sähköposti ja tiedostojensiirto. Sen käyttäjämäärä alkoi nousta. Vuonna 1984 verkossa oli jo yli 1000 konetta. NSF (National Science Foundation) halusi tarjota supertietokoneiden käyttömahdollisuuden kaikille tutkijoille. Siihen asti supertietokoneita olivat saaneet käyttää ainoastaan asesuunnittelijat sekä suurimpien yritysten tutkijat. NSF rakensi viisi (erään lähteen mukaan kuusi) supertietokonekeskusta 80-luvun puolivälissä ja liitti ne toisiinsa (NSFNET). Sitten NSF:n tarvitsi jakaa tietokoneensa muulle maailmalle; se yritti ensin käyttää jo olemassa olevaa ARPANETiä, mutta yritys kaatui byrokratiaan ja henkilökuntaongelmiin. Niinpä NSF päätti rakentaa oman verkkonsa ja käytti verkossa ARPANETissä kehitettyä TCP/IP-teknologiaa. Seuraavaksi täytyi ratkaista ongelma, miten muut koneet (yliopistot, tutkimuskeskukset jne.) saataisiin liitettyä verkkoon. Olisi tullut aivan liian kalliiksi vetää kaapelit kaikkiin kohteisiin, ja siksipä NSF päätti tukea alueellisten verkkojen rakennusta. Nämä alueelliset verkot liitettiin sitten lähimpään naapuriin, jotka liitettiin lähimpään naapuriin ja lopulta NSFNET:iin eli supertietokoneverkkoon. Näin kaikki keskukset pystyivät kommunikoimaan toistensa kanssa. Tämän verkon yhteydessä alettiin käyttää nimitystä Internet. Internetin käyttäjät huomasivat, kuinka suuri tietovarasto heillä oli käytettävissään, ja ei mennyt kauaakaan, kun verkko oli liian hidas (vuonna 1987 jo konetta). Tästä alkoi päivitysrumba, joka jatkuu yhä näinä päivinä. ARPANET jäi NSFNETin eli Internetin jalkoihin ja niinpä se kuihtui pois vuoteen 1990 mennessä.

3 1 HTML HyperText Markup Language Www:n läpimurto Vuonna 1993 Tim Berners-Lee CERNistä (The European Laboratory for Particle Physics in Switzerland) julkaisi www:n (World Wide Web), joka käyttää HTTPprotokollaa sekä linkitettyä hypertekstiä. Tämä muutti tavan, jolla tieto oli järjestetty, esitetty ja haettu. Www:n hypertekstimuoto oli HTML. Hyperteksti on tekstiä, johon voidaan upottaa linkkejä toisille sivuille, kuvia, tiedostoja jne. Tämä mullisti Internetin käytön. Enää ei tarvinnut tietää toisista koneista mitään muuta kuin osoite, URL. Edes osoite ei ollut pakollinen, mielenkiintoisille sivuille pystyi löytämään myös selaamalla Internetiä seuraamalla mielenkiintoisia linkkejä sivuilta toisille. Tämä helpotti Internetin käyttöä ja niinpä Internetin koko kasvoi vuonna 1993 n %. Vuosina 1993 ja 1994 ilmestyivät ensimmäiset graafiset www-selaimet Mosaic ja Netscape. Ne levisivät nopeasti Internetin kautta ja saavuttivat suurta suosiota. 90-luvun puolivälissä kaupallisuus alkoi näyttäytyä verkossa: eri palveluista laskutettiin luottokorttinumerolla tai postissa lähetettävällä laskulla, myöhemmin verkkorahalla. Kaupallistumisen alkuaikoina oli helposti havaittavissa, että uusi laaja markkinapaikka oli löydetty, mutta ei oikein tiedetty, mitä siellä voisi myydä ja miten. Verkosta tuli eräänlainen postimyyntiluettelo, joka ei tarjonnut perinteiseen luetteloon verrattuna muita etuja kuin sen, että tilaus oli perillä nopeammin Nykyaika ja tulevaisuus Vuosituhannen loppua kohti Internetissä alettiin myydä sähköisiä tuotteita: ohjelmia, kirjoja, jne. Esimerkiksi DataClubin sähköiseen kirjakauppaan voi käydä tutustumassa osoitteessa josta voi tilata kirjoja sekä tutustua uusiin julkaisuihin. Nykyään Internetissä voi käydä tutustumassa erilaisiin museoihin, kansallispuistoihin, (tietysti) yrityksiin, siellä voi lukea uusimmat uutiset, sanomalehdet, sarjakuvat, kuunnella musiikkia, katsella musiikkivideoita, käydä videoneuvotteluita, puhua nettipuheluja, töllistellä nakukuvia, pelata uhkapeliä jne. Palveluita tulee koko ajan lisää ja niiden rajoitteena on teknologian lisäksi ainoastaan mielikuvitus. Tiedon paljouden (ja turhan tiedon) vuoksi tiedon löytäminen voi osoittautua vaikeaksi ellei jopa mahdottomaksi tehtäväksi. Käyttäjämäärän suuruuden vuoksi

4 10 1 HTML HyperText Markup Language anarkiset rynnäköt paikkoihin, jotka ovat in, saattavat jumiuttaa verkon. Siksi Internetin rinnalle on suunniteltu Internet 2 (I 2) -verkkoa, jonka siirtokapasiteetti on 2,4 gigabittiä sekunnissa (noin kertaa nopeampi kuin ISDN-yhteys). Tässä uudessa I 2:ssa tärkeällä tiedolla on etuajo-oikeus, mikä tarkoittaa sitä, että esim. kirurgin suorittaman leikkauksen vaatima yhteys on tärkeämpi kuin on-line pelin vaatima yhteys. 1.2 Kuinka Internet toimii Tässä luvussa käydään läpi internetin toiminta hyvin yleisellä tasolla. Ensin tutustutaan siihen, kuinka tietokoneet kommunikoivat verkossa, sitten tarkastellaan, kuinka tieto liikkuu verkossa ja lopuksi tutustutaan koneiden osoitteisiin Kommunikointi Internet toimii asiakas/palvelin-periaatteella. Palvelin on www-palvelin, FTPpalvelin, uutispalvelin tms. ja asiakas on tavallisen Internetin käyttäjän käyttämä www-selain, FTP-tiedonsiirto-ohjelma tms. Asiakkaan ja palvelimen kommunikoidessa ne eivät varaa jatkuvaa yhteyttä verkosta vaan yhteys muodostetaan ainoastaan tiedonsiirron ajaksi. Kun tieto on siirretty asiakkaalta palvelimelle tai päinvastoin, yhteys puretaan. Tyypillinen kommunikointi, jossa www-sivuja selaava käyttäjä haluaa selaimeensa sivun tapahtuu näin: 1. Käyttäjä kirjoittaa selaimensa URL-kenttään (Address tai Osoite) haluamansa osoitteen. 2. Selain ottaa yhteyden haluttuun palvelimeen ja lähettää sivupyynnön. 3. Palvelin ottaa vastaan sivupyynnön ja lähettää sivun vastaanottajalle. 4. Käyttäjän selain vastaanottaa palvelimen lähettämän ja tulkkaa sen luettavaan muotoon. Tämä oli erittäin paljon yksinkertaistettu malli käytännöstä. Todellisuudessa selaimen täytyy ensin kysyä nimipalvelimelta osoitetta vastaava IP-osoite (joka voisi esim. olla ). Tämän jälkeen, kun selain tietää palvelimen oikean osoitteen, se pystyy lähestymään sitä pyyntöineen.

5 1.2.2 Tiedonsiirto 1 HTML HyperText Markup Language 11 Koska verkossa liikkuu paljon tietoa ja koska kaikki tieto on keskenään tasaarvoista, täytyy tieto siirtää pienissä paloissa, jotteivät isokokoiset siirrettävät tiedostot omi verkkoa itselleen ja näin ruuhkauta sitä. Verkossa liikkuva tieto liikkuu siis paketteina. Tätä kutsutaan pakettivälitteiseksi tiedonsiirroksi. Siirrettävä tiedosto pilkotaan paketeiksi jotka sisältävät kohdeosoitteen, lähdeosoitteen, itse datan, sekä tiedon siitä, missä järjestyksessä perille saapuneet paketit kootaan. Pakettia kutsutaan myös nimellä kehys. Tavallaanhan paketti kehystää sisältämänsä tiedot. Kehyksien rakenne riippuu käytettävästä standardista (esim. Ethernet, Token Ring, 802.x, jossa x:iä on useita). 802.x:stä, joista yleisin on ehkä 802.3, löytyy lisää tietoa IEEE:n kotisivuilta. IEEE:n kotisivuilta osoitteesta standards.ieee.org/index.html löytyy tietoa eri standardeista.

6 12 1 HTML HyperText Markup Language Osoitteet Internetissä olevilla koneilla on siis kahdenlaisia osoitteita: IP-osoitteita ja DNSosoitteita. IP-osoite on muotoa Osoitteessa on siis neljä numeroa, jotka erotetaan toisistaan pisteillä. Koska kone käsittelee kaikkea ykkösinä ja nollina, se näkee yllä olevan osoitteen binäärimuodossa Koska ihmiset muistavat ja ymmärtävät paremmin tekstiä kuin numeroita, on koneilla myös IP-osoitteita vastaavat aluenimet (domain name). Nimipalvelin on se kone, joka tietää DNS-osoitteita vastaavat IP-osoitteet. Ylläolevan IPosoitteen DNS-osoite on altavista.digital.com Altavistan kotisivut, joilta voi etsiä tietoa joko hakusanalla tai aihealueittain.

7 1 HTML HyperText Markup Language URL Tässä luvussa tarkastellaan URL:lia, mitä se on ja mistä se koostuu. Lisäksi luodaan silmäys virtuaalinen osoite käsitteeseen URL URL:n (Universal Resource Locator) avulla voidaan jokaisen verkossa olevan resurssin eli sivun, kuvan, videon jne. sijainti määritellä. URL koostuu kolmesta osasta: 1. Protokollaosa, joka kertoo millä menettelyllä (http, ftp, mailto, gopher, news, nntp, telnet, wais, file) resurssia voidaan käsitellä. 2. Isäntäkone, eli DNS- tai IP-osoite, jossa tavoiteltava palvelin sijaitsee. 3. Resurssin nimi ja polku. Esimerkki URL:sta jossa protokollaosa on http, isäntäkone on ja resurssin eli sivun polku ja nimi on artists/0/bjorn_lynne.html. Jos isäntäkoneen nimen ja/tai polun jälkeen ei ole resurssin eli tiedoston nimeä, viittaa kyseinen URL silloin index.html-tiedostoon (palvelimen konfiguraatiosta riippuen hakemiston oletustiedosto voi olla myös default.htm tai index.htm) Virtuaalinen osoite Virtuaalinen osoite tarkoittaa sitä, että kaksi eri osoitetta (www.pankki.fi ja voivat sijaita fyysisesti samalla palvelimella. Ne ovat eri hakemistoissa ja eri hakemistoihin viitataan vain eri osoitteella. DNS-osoitteita ei voi noin vain päättää ja kirjoittaa omalle palvelimelle vaan ne täytyy anoa ja rekisteröidä. Useat yritykset rekisteröivät haluamasi nimen (jos se on mahdollista) markan summasta ja näin ollen sinun ei itse tarvitse uhrata aikaa tai rahaa rekisteröimiskäytännön selvittämiseen.

8 14 1 HTML HyperText Markup Language 1.4 HTML:n historia Olisi väärin olla kertomatta HTML:ää käsittelevässä kirjassa mitään HTML:n historiasta. HTML pohjautuu rakenteisiin dokumentteihin ja siksipä heti aluksi tutustutaan niihin. Seuraavaksi käydään pikaisesti läpi HTML:n eri kehitysversiot sekä tutustutaan yhden yhteisen määritelmän etuun. Lopuksi tarkastellaan tulevaisuutta sekä XML:ää Rakenteiset dokumentit Rakenteinen dokumentti tarkoittaa sitä, että dokumentti ei sisällä ohjaustietoa (esim. lihavointi tai fonttikoko) vaan se sisältää tiedon tekstin tyypistä (otsikko, normaaliteksti jne.). Lihavoinnit ja muut ohjaustiedot on yleensä koodattu dokumenttiin sovelluskohtaisesti. Tällöin ne eivät ole helposti siirrettävissä toiseen muotoon. Rakenteisilla dokumenteilla saavutetaan se etu, että dokumentti voidaan helposti esittää eri kielioppien avulla eri muodoissa (esim. HTML ja PostScript). HTML ei ole puhdas rakenteisen dokumentoinnin kieli, koska siinä on tageja, jotka ohjaavat tiedon esitystä (<B>=bold=lihavoitu), mutta tieto esitetään HTMLdokumentissa rakenteisesti. HTML:ssä rakenteet esitetään elementeillä. Elementti koostuu alkutagista, sisällöstä ja mahdollisesta lopputagista. Elementin alkua tai loppua (<HTML> tai </HTML>) kutsutaan siis tagiksi, kun taas tagit sisältönsä kanssa muodostavat elementin. Vaikka näitä sanoja yleisesti käytetään toistensa synonyymeinä, tässä kirjassa elementillä tarkoitetaan koko elementtiä ja tagilla alku- tai lopputagia. <TITLE>Tämä on dokumentin otsikko.</title> Ylläolevassa esimerkissä TITLEä kutsutaan tagiksi ja koko rakennetta elementiksi Versiot HTML esiteltiin Sen oli kehittänyt Tim Berners-Lee CERNistä (The European Laboratory for Particle Physics in Switzerland). Sen jälkeen sitä on kehitetty monilla eri tavoilla ja monien eri kehittäjien toimesta. Koska kaikkien tietoa Internetissä julkaisevien täytyisi kuitenkin käyttää samaa kieltä (jotta selaimet pystyisivät tulkitsemaan sen tarkoitettuun muotoon) onnistuttiin HTML:n myöhempienkin versioiden määritelmät pitämään hallittavissa.

9 1 HTML HyperText Markup Language 15 Vuonna 1995 julkaistiin IETF:n (Internet Engineering Task Force) kehittämä HTML 2.0, joka oli tehty HTML-dokumenttien teossa vuoden 1994 lopulla käytetyn yleisen käytännön mukaan. Vuoden 1996 tammikuussa julkaistiin HTML 3.2. Se toi jälleen uusia ominaisuuksia edeltäjäänsä verrattuna. Tällä hetkellä uusin versio on HTML 4.0. Mm. W3C on julkaissut HTML 4.0 -määritykseksi suosituksen, jonka uusin versio löytyy osoitteesta Yhteisen määritelmän etu Jo varhaisessa vaiheessa huomattiin kuinka tärkeää on, että sivujen tekijät tekevät sivuja yhden yhteisen määritelmän mukaan. Tällöin sivujen pitäisi näyttää kaikilla selaimilla katsottuna samanlaiselta. Kuitenkin suosituimmat selaimet tukevat yhteisen määritelmän lisäksi myös muutamia omia tagejaan. Sivuntekijän täytyy yleensä optimoida sivunsa jommallekummalle (Netscape tai Microsoft) suosituimmalle selaimelle Tulevaisuus ja XML HTML:n ongelma on siinä, ettei sillä voi määritellä uusia tageja. Olemassa olevien tagien määrityksiä voi toki muuttaa joko style sheetsien avulla tai muokkaamalla DTD:tä (Document Type Definition) suoraan HTML-sivulla. HTML on lisäksi melko rajoitettu ilmaisuvoimaltaan. Suurin ongelma ei kuitenkaan ole tiedon esittäminen vaan sen löytäminen. Jokainen, joka on joskus käyttänyt jotain Internetin hakukonetta (esim. Altavista), tietää ettei tiedon löytäminen nykyisestä Internetistä ole aina helppoa. Tämä johtuu lähinnä siitä, ettei tietoa voi etsiä dokumenttien rakenteista (esim. haettaisiin kaikki ne dokumentit, joissa on taulukko, jonka otsikkona on videokamerat). Suurelta osin hakua vaikeuttavat myös www:n tavat käsitellä ja hakea tietoa. Hakukoneet (esim. Altavista) nimittäin keräävät dokumentit tekstitiedostoksi ja kohdistavat haun tähän tiedostoon. Ratkaisuiksi näihin ongelmiin on tarjottu XML:ää (Extensible Markup Language). Se on metakieli, joka soveltuu kaikenlaisen tiedon esittämiseen ja on helposti laajennettavissa. XML:n avulla voidaan siis määritellä uusia kieliä, itse

10 16 1 HTML HyperText Markup Language asiassa ääretön määrä (joista yksi voisi olla nykyinen HTML). XML:n periaate on, että muotoilu erotetaan sisällöstä. Tällöin sisältötiedostossa lukee ainoastaan OTSIKKO1 ja muotoilutiedostossa on määritelty, kuinka OTSIKKO1 esitetään (millä fontilla, koolla, asettelulla jne.). XML mahdollistaa myös tehokkaan haun dokumentin eri rakenteista.

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

URL-osoitteiden suunnittelu

URL-osoitteiden suunnittelu Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL

Lisätiedot

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002 , XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi

Lisätiedot

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko 1.1 Internetistä lyhyesti Alkuperä: - ARPAnet 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku - Verkon luotettavuus - ARPA organisaatioit (Advanced Research Projects Agency) - BITnet, CSnet 1970-luvun loppu ja 1980-luvun

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana 17.9.2008 Digipolis Kouluttaja Timo Laapotti / F4U Foto For You f4u@f4u.fi 0400 684 358 http://f4u.fi/ Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla 1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

M. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2

M. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2 XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut TERVEYDENHUOLLON XXI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.1995 Kalastajatorppa, Helsinki Atk-päällikkö Pentti Sopanen KYS INTERNETIN KÄYTTO TERVEYDENHUOLLOSSA - MAHDOLLISUUKSIA JA

Lisätiedot

Tiedostojen siirto ja FTP - 1

Tiedostojen siirto ja FTP - 1 Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,

Lisätiedot

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

Julkaiseminen verkossa

Julkaiseminen verkossa Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006 H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

NTG CMS. Julkaisujärjestelm. rjestelmä

NTG CMS. Julkaisujärjestelm. rjestelmä NTG CMS Julkaisujärjestelm rjestelmä NTG CMS julkaisujärjestelmän avulla voit päivittää ja ylläpitää internetsivujen sisältöä helppokäyttöisen webkäyttöliittymän kautta, ilman minkäänlaista html-osaamista.

Lisätiedot

HTML perusteita (ei julkiseen jakeluun)

HTML perusteita (ei julkiseen jakeluun) HTML perusteita (ei julkiseen jakeluun) Tämä opas pyrkii selvittämään joitain verkkoviestintään liittyviä käsitteitä ja antamaan perustiedot HTML- kielestä sekä musiikin WWW- julkaisusta. Internetissä

Lisätiedot

Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15

Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15 Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

Kuva 1 Internet on pakettivälitteinen

Kuva 1 Internet on pakettivälitteinen Tietoverkot Ihmisellä on tarve kommunikoida sanallisesti, merkeillä, kirjallisesti ja/tai sähköisesti. Kommunikaation peruskysymyksiä ovat miten viesti siirretään, minne viesti siirretään, kuinka nopeasti

Lisätiedot

Notepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/

Notepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/ 1 HTML-perusteita HTML on lyhenne sanoista Hyper Text Markup Language. Aluksi oli kyse tekstidokumenteista, jotka oli linkitetty toisiinsa nk. hyperlinkkien avulla. Nykyään HTML-dokumentit sisältävät paljon

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

DL SOFTWARE Uumajankatu 2 Umeågatan FIN-65350 VAASA/VASA FINLAND +358-(0)207 701 701 Fax +358-(0)207 701 711 http://www.dlsoftware.

DL SOFTWARE Uumajankatu 2 Umeågatan FIN-65350 VAASA/VASA FINLAND +358-(0)207 701 701 Fax +358-(0)207 701 711 http://www.dlsoftware. 15.11.2007 1 (10) HELPDESKIN KÄYTTÖ JA OHJELMIEN PÄIVITYS INTERNETISSÄ DL Helpdesk Online Asiakastukemme avuksi on rakennettu Helpdesk, joka löytyy osoitteesta helpdesk.dlsoftware.com Jokainen ylläpitoasiakas

Lisätiedot

XML / DTD / FOP -opas Internal

XML / DTD / FOP -opas Internal XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE JULKAISUJÄRJESTELMÄÄN KIRJAUTUMINEN. Osoitekenttään kirjoitetaan www.domain.fi/admin. Kirjoita käyttäjätunnus: xxxxxx. Salasana:

Lisätiedot

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla) 6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot

Webkoulutus 10.11.2012

Webkoulutus 10.11.2012 Webkoulutus 10.11.2012 Yleistä kotisivuista Ohjelma Lions liiton ohjeet websivuista Kotisivut Lions-liiton palvelimella Kotisivujen pohjamateriaali Kompozer ohjelma ja sen käyttö 10.11.2011 DC Mika Mustonen

Lisätiedot

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy

dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet -tekniikan hyödynt dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet rakennusautomaatiossa Mahdollisuus avoimempaan rakennusautomaation hankintaan ja käyttöön

Lisätiedot

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

1 www-sivujen teko opetuksessa

1 www-sivujen teko opetuksessa RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa. TAULUKKO 1 Taulukoiden avulla voidaan informaatio esittää havainnollisesti esimerkiksi palstoitettuna. Lisäksi voidaan sijoittaa eri elementit haluttuihin paikkoihin (taulukkotaitto). Taulukko luodaan

Lisätiedot

Internetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi?

Internetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Internetin hyödyt ja vaarat Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Linkit Chrome https://www.google.com/intl/fi/chrome/browser/ Firefox http://www.mozilla.org/fi/ Opera http://www.opera.com/fi Vertailu

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

3 Internet & WWW. 3 Internet & WWW

3 Internet & WWW. 3 Internet & WWW 3 Internet & WWW Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. World Wide Webiin (WWW) - "Webin" "ymmärtäminen" lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS Tulostuslokin tallennus verkkoon Versio 0 FIN Oppaassa käytetyt kuvakkeet Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Vinkki kertoo, miten toimia tietyissä tilanteissa, tai

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

Google-dokumentit. Opetusteknologiakeskus Mediamylly

Google-dokumentit. Opetusteknologiakeskus Mediamylly Google-dokumentit 1 2 3 Yleistä 1.1 Tilin luominen 4 1.2 Docs-päävalikkoon siirtyminen 7 Dokumentit-päävalikko 2.1 Kirjaudu Dokumentteihin 9 2.2 Lähetä tiedosto Google-dokumentteihin 11 2.3 Uuden asiakirjan

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet. 11. Luento Tietotekninen turvallisuus

Yritysturvallisuuden perusteet. 11. Luento Tietotekninen turvallisuus Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 11. Luento Tietotekninen turvallisuus

Lisätiedot

Ryhmäharjoitus I: Google Drive. TIEY4 Tietotekniikkataidot, kevät 2017 Tehdään ryhmäharjoitustunnilla 13.3.

Ryhmäharjoitus I: Google Drive. TIEY4 Tietotekniikkataidot, kevät 2017 Tehdään ryhmäharjoitustunnilla 13.3. Ryhmäharjoitus I: Google Drive TIEY4 Tietotekniikkataidot, kevät 2017 Tehdään ryhmäharjoitustunnilla 13.3. Ryhmäharjoitus Johdanto (10 min) Tehtävä (60 min) Palaute (10 min) Miksi Virtuaalinen globaali

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Artikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö

Artikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö Artikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö Sisällysluettelo Kirjautuminen ja ylläpito...3 Kirjautuminen sivustolle...3 Ylläpitovalikko...3 Artikkeleiden muokkaaminen...4 Artikkelin asetukset...4

Lisätiedot

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h.

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h. Janne Parkkila Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijoiden tulee: - Yhdistellä eri lähteistä löytämiään tietoja. - Kirjoittaa kriteerit täyttäviä alku- ja loppuraportteja. - Ratkaista laboratoriotöissä

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUKSEN LÄHETTÄMINEN JULKAISULLE

KÄSIKIRJOITUKSEN LÄHETTÄMINEN JULKAISULLE Tieteellisten seurain valtuuskunta ojs.tsv.fi ohje v. 2/2007 1 KÄSIKIRJOITUKSEN LÄHETTÄMINEN JULKAISULLE Jokainen julkaisu voi harkita oman tarpeensa mukaan, miten järjestelmää käyttää artikkelien saamiseksi

Lisätiedot

HTML5 -elementit jatkuu

HTML5 -elementit jatkuu HTML5 -elementit jatkuu Harjoitus: xhtml.htm -> html5.htm Muuta tämä xhtml dokumentti HTML5:ksi: http://users.metropolia.fi/~norrm/s12/kalasu/xhtml.htm Validoi myös koodisi: http://validator.w3.org/ "Mallivastaus"

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot