1 HTML HyperText Markup Language
|
|
- Timo Karjalainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 HTML HyperText Markup Language 7 1 HTML HyperText Markup Language HTML-kieli on tullut kuuluisaksi internetin graafisen palvelun, www:n, yleistymisen myötä. Se on yksikertaisimmillaan helppo, mutta myös monipuolinen www-sivujen kuvauskieli. 1.1 Internetin historiaa Tässä luvussa käydään aluksi läpi internetin historia, sen kehittyminen pienestä yliopistojen välisestä verkosta massiiviseksi koko maailman kattavaksi tiedonvaltatieksi sekä luodaan silmäys tulevaisuuteen Alku Erään teorian mukaan internetin idea olisi syntynyt kylmän sodan jälkipeleissä. USA:n hallitus säikähti silloisen Neuvostoliiton laukaistua Sputnikin 1957 ja otettua avaruuden herruuden itselleen. Vihamielisen hyökkäyksen ensimmäisinä kohteina olisivat tietysti viestintäjärjestelmät. Niinpä USA:n hallitus halusi tietoliikennejärjestelmän, joka kestäisi avaruudesta tulevan hyökkäyksen. Tämän järjestelmän, eli verkon tuli toimia niin, ettei muutaman solmun tuhoutuminen estäisi tiedon perille menoa. Olipa kylmällä sodalla osansa asiaan tai ei USA:n hallitus perusti ARPAn (Advanced Research Projects Agency). Vuonna 1969 ARPA loi ensimmäisen kokeellisen verkon, jonka nimeksi tuli ARPANET. Verkko oli täysin kokeellinen ja sitä käytettiin lähinnä verkkoteknologian tutkimiseen ja kehittämiseen. Aluksi verkossa oli vain neljä solmua eli neljä isäntäkonetta, jotka olivat yliopistojen koneita eri puolilta USA:ta. Nämä koneet pystyivät siirtämään tietoa koneiden välillä, ja koneita pystyttiin jopa ohjaamaan toiselta koneelta. Vuonna 1972 ARPANET-verkkoon oli kytketty jo 37 konetta. Myös ARPAn nimi muutettiin kyseisenä vuonna DARPAksi (Defence Advanced Research Projects Agency). ARPANETin tavoitteena oli kehittyä verkoksi, joka toimisi edelleen vaikka osa verkosta kaatuisi. Verkon protokollana oli aluksi ollut NCP (Network Control Protocol), mutta se oli sittemmin vaihdettu TCP/IP:ksi, joka osoittautui hyväksi protokollaksi.
2 8 1 HTML HyperText Markup Language Kehitys Samaan aikaan käyttäjät olivat huomanneet, miten hyvä verkko oli kommunikoinnin välineenä. Jo toisena toimintavuonna ARPANETin liikenne koostui suurelta osin sähköpostiviesteistä. Verkko mahdollisti kätevän ja nopean viestinnän eri kohteiden välillä. Tutkijat kommunikoivat keskenään ja julkaisivat merkittäviä (ja miksei myös vähemmän tärkeitä) tutkimustuloksia verkon kautta, jolloin ne olivat heti muiden tutkijoiden käytössä. Vuonna 1973 keksittiin ensimmäinen lähiverkko ja tietokoneita alettiin liittää paikallisesti toisiinsa. ARPANET toimi selkärankaverkkona johon nämä lähiverkot voitiin liittää. Näin verkon käyttäjien määrä alkoi pikkuhiljaa nousta. Samoihin aikoihin kehitettiin myös telnet (1972) ja FTP (1973). Verkko pystyi nyt tarjoamaan hyviä palveluita kuten sähköposti ja tiedostojensiirto. Sen käyttäjämäärä alkoi nousta. Vuonna 1984 verkossa oli jo yli 1000 konetta. NSF (National Science Foundation) halusi tarjota supertietokoneiden käyttömahdollisuuden kaikille tutkijoille. Siihen asti supertietokoneita olivat saaneet käyttää ainoastaan asesuunnittelijat sekä suurimpien yritysten tutkijat. NSF rakensi viisi (erään lähteen mukaan kuusi) supertietokonekeskusta 80-luvun puolivälissä ja liitti ne toisiinsa (NSFNET). Sitten NSF:n tarvitsi jakaa tietokoneensa muulle maailmalle; se yritti ensin käyttää jo olemassa olevaa ARPANETiä, mutta yritys kaatui byrokratiaan ja henkilökuntaongelmiin. Niinpä NSF päätti rakentaa oman verkkonsa ja käytti verkossa ARPANETissä kehitettyä TCP/IP-teknologiaa. Seuraavaksi täytyi ratkaista ongelma, miten muut koneet (yliopistot, tutkimuskeskukset jne.) saataisiin liitettyä verkkoon. Olisi tullut aivan liian kalliiksi vetää kaapelit kaikkiin kohteisiin, ja siksipä NSF päätti tukea alueellisten verkkojen rakennusta. Nämä alueelliset verkot liitettiin sitten lähimpään naapuriin, jotka liitettiin lähimpään naapuriin ja lopulta NSFNET:iin eli supertietokoneverkkoon. Näin kaikki keskukset pystyivät kommunikoimaan toistensa kanssa. Tämän verkon yhteydessä alettiin käyttää nimitystä Internet. Internetin käyttäjät huomasivat, kuinka suuri tietovarasto heillä oli käytettävissään, ja ei mennyt kauaakaan, kun verkko oli liian hidas (vuonna 1987 jo konetta). Tästä alkoi päivitysrumba, joka jatkuu yhä näinä päivinä. ARPANET jäi NSFNETin eli Internetin jalkoihin ja niinpä se kuihtui pois vuoteen 1990 mennessä.
3 1 HTML HyperText Markup Language Www:n läpimurto Vuonna 1993 Tim Berners-Lee CERNistä (The European Laboratory for Particle Physics in Switzerland) julkaisi www:n (World Wide Web), joka käyttää HTTPprotokollaa sekä linkitettyä hypertekstiä. Tämä muutti tavan, jolla tieto oli järjestetty, esitetty ja haettu. Www:n hypertekstimuoto oli HTML. Hyperteksti on tekstiä, johon voidaan upottaa linkkejä toisille sivuille, kuvia, tiedostoja jne. Tämä mullisti Internetin käytön. Enää ei tarvinnut tietää toisista koneista mitään muuta kuin osoite, URL. Edes osoite ei ollut pakollinen, mielenkiintoisille sivuille pystyi löytämään myös selaamalla Internetiä seuraamalla mielenkiintoisia linkkejä sivuilta toisille. Tämä helpotti Internetin käyttöä ja niinpä Internetin koko kasvoi vuonna 1993 n %. Vuosina 1993 ja 1994 ilmestyivät ensimmäiset graafiset www-selaimet Mosaic ja Netscape. Ne levisivät nopeasti Internetin kautta ja saavuttivat suurta suosiota. 90-luvun puolivälissä kaupallisuus alkoi näyttäytyä verkossa: eri palveluista laskutettiin luottokorttinumerolla tai postissa lähetettävällä laskulla, myöhemmin verkkorahalla. Kaupallistumisen alkuaikoina oli helposti havaittavissa, että uusi laaja markkinapaikka oli löydetty, mutta ei oikein tiedetty, mitä siellä voisi myydä ja miten. Verkosta tuli eräänlainen postimyyntiluettelo, joka ei tarjonnut perinteiseen luetteloon verrattuna muita etuja kuin sen, että tilaus oli perillä nopeammin Nykyaika ja tulevaisuus Vuosituhannen loppua kohti Internetissä alettiin myydä sähköisiä tuotteita: ohjelmia, kirjoja, jne. Esimerkiksi DataClubin sähköiseen kirjakauppaan voi käydä tutustumassa osoitteessa josta voi tilata kirjoja sekä tutustua uusiin julkaisuihin. Nykyään Internetissä voi käydä tutustumassa erilaisiin museoihin, kansallispuistoihin, (tietysti) yrityksiin, siellä voi lukea uusimmat uutiset, sanomalehdet, sarjakuvat, kuunnella musiikkia, katsella musiikkivideoita, käydä videoneuvotteluita, puhua nettipuheluja, töllistellä nakukuvia, pelata uhkapeliä jne. Palveluita tulee koko ajan lisää ja niiden rajoitteena on teknologian lisäksi ainoastaan mielikuvitus. Tiedon paljouden (ja turhan tiedon) vuoksi tiedon löytäminen voi osoittautua vaikeaksi ellei jopa mahdottomaksi tehtäväksi. Käyttäjämäärän suuruuden vuoksi
4 10 1 HTML HyperText Markup Language anarkiset rynnäköt paikkoihin, jotka ovat in, saattavat jumiuttaa verkon. Siksi Internetin rinnalle on suunniteltu Internet 2 (I 2) -verkkoa, jonka siirtokapasiteetti on 2,4 gigabittiä sekunnissa (noin kertaa nopeampi kuin ISDN-yhteys). Tässä uudessa I 2:ssa tärkeällä tiedolla on etuajo-oikeus, mikä tarkoittaa sitä, että esim. kirurgin suorittaman leikkauksen vaatima yhteys on tärkeämpi kuin on-line pelin vaatima yhteys. 1.2 Kuinka Internet toimii Tässä luvussa käydään läpi internetin toiminta hyvin yleisellä tasolla. Ensin tutustutaan siihen, kuinka tietokoneet kommunikoivat verkossa, sitten tarkastellaan, kuinka tieto liikkuu verkossa ja lopuksi tutustutaan koneiden osoitteisiin Kommunikointi Internet toimii asiakas/palvelin-periaatteella. Palvelin on www-palvelin, FTPpalvelin, uutispalvelin tms. ja asiakas on tavallisen Internetin käyttäjän käyttämä www-selain, FTP-tiedonsiirto-ohjelma tms. Asiakkaan ja palvelimen kommunikoidessa ne eivät varaa jatkuvaa yhteyttä verkosta vaan yhteys muodostetaan ainoastaan tiedonsiirron ajaksi. Kun tieto on siirretty asiakkaalta palvelimelle tai päinvastoin, yhteys puretaan. Tyypillinen kommunikointi, jossa www-sivuja selaava käyttäjä haluaa selaimeensa sivun tapahtuu näin: 1. Käyttäjä kirjoittaa selaimensa URL-kenttään (Address tai Osoite) haluamansa osoitteen. 2. Selain ottaa yhteyden haluttuun palvelimeen ja lähettää sivupyynnön. 3. Palvelin ottaa vastaan sivupyynnön ja lähettää sivun vastaanottajalle. 4. Käyttäjän selain vastaanottaa palvelimen lähettämän ja tulkkaa sen luettavaan muotoon. Tämä oli erittäin paljon yksinkertaistettu malli käytännöstä. Todellisuudessa selaimen täytyy ensin kysyä nimipalvelimelta osoitetta vastaava IP-osoite (joka voisi esim. olla ). Tämän jälkeen, kun selain tietää palvelimen oikean osoitteen, se pystyy lähestymään sitä pyyntöineen.
5 1.2.2 Tiedonsiirto 1 HTML HyperText Markup Language 11 Koska verkossa liikkuu paljon tietoa ja koska kaikki tieto on keskenään tasaarvoista, täytyy tieto siirtää pienissä paloissa, jotteivät isokokoiset siirrettävät tiedostot omi verkkoa itselleen ja näin ruuhkauta sitä. Verkossa liikkuva tieto liikkuu siis paketteina. Tätä kutsutaan pakettivälitteiseksi tiedonsiirroksi. Siirrettävä tiedosto pilkotaan paketeiksi jotka sisältävät kohdeosoitteen, lähdeosoitteen, itse datan, sekä tiedon siitä, missä järjestyksessä perille saapuneet paketit kootaan. Pakettia kutsutaan myös nimellä kehys. Tavallaanhan paketti kehystää sisältämänsä tiedot. Kehyksien rakenne riippuu käytettävästä standardista (esim. Ethernet, Token Ring, 802.x, jossa x:iä on useita). 802.x:stä, joista yleisin on ehkä 802.3, löytyy lisää tietoa IEEE:n kotisivuilta. IEEE:n kotisivuilta osoitteesta standards.ieee.org/index.html löytyy tietoa eri standardeista.
6 12 1 HTML HyperText Markup Language Osoitteet Internetissä olevilla koneilla on siis kahdenlaisia osoitteita: IP-osoitteita ja DNSosoitteita. IP-osoite on muotoa Osoitteessa on siis neljä numeroa, jotka erotetaan toisistaan pisteillä. Koska kone käsittelee kaikkea ykkösinä ja nollina, se näkee yllä olevan osoitteen binäärimuodossa Koska ihmiset muistavat ja ymmärtävät paremmin tekstiä kuin numeroita, on koneilla myös IP-osoitteita vastaavat aluenimet (domain name). Nimipalvelin on se kone, joka tietää DNS-osoitteita vastaavat IP-osoitteet. Ylläolevan IPosoitteen DNS-osoite on altavista.digital.com Altavistan kotisivut, joilta voi etsiä tietoa joko hakusanalla tai aihealueittain.
7 1 HTML HyperText Markup Language URL Tässä luvussa tarkastellaan URL:lia, mitä se on ja mistä se koostuu. Lisäksi luodaan silmäys virtuaalinen osoite käsitteeseen URL URL:n (Universal Resource Locator) avulla voidaan jokaisen verkossa olevan resurssin eli sivun, kuvan, videon jne. sijainti määritellä. URL koostuu kolmesta osasta: 1. Protokollaosa, joka kertoo millä menettelyllä (http, ftp, mailto, gopher, news, nntp, telnet, wais, file) resurssia voidaan käsitellä. 2. Isäntäkone, eli DNS- tai IP-osoite, jossa tavoiteltava palvelin sijaitsee. 3. Resurssin nimi ja polku. Esimerkki URL:sta jossa protokollaosa on http, isäntäkone on ja resurssin eli sivun polku ja nimi on artists/0/bjorn_lynne.html. Jos isäntäkoneen nimen ja/tai polun jälkeen ei ole resurssin eli tiedoston nimeä, viittaa kyseinen URL silloin index.html-tiedostoon (palvelimen konfiguraatiosta riippuen hakemiston oletustiedosto voi olla myös default.htm tai index.htm) Virtuaalinen osoite Virtuaalinen osoite tarkoittaa sitä, että kaksi eri osoitetta ( ja voivat sijaita fyysisesti samalla palvelimella. Ne ovat eri hakemistoissa ja eri hakemistoihin viitataan vain eri osoitteella. DNS-osoitteita ei voi noin vain päättää ja kirjoittaa omalle palvelimelle vaan ne täytyy anoa ja rekisteröidä. Useat yritykset rekisteröivät haluamasi nimen (jos se on mahdollista) markan summasta ja näin ollen sinun ei itse tarvitse uhrata aikaa tai rahaa rekisteröimiskäytännön selvittämiseen.
8 14 1 HTML HyperText Markup Language 1.4 HTML:n historia Olisi väärin olla kertomatta HTML:ää käsittelevässä kirjassa mitään HTML:n historiasta. HTML pohjautuu rakenteisiin dokumentteihin ja siksipä heti aluksi tutustutaan niihin. Seuraavaksi käydään pikaisesti läpi HTML:n eri kehitysversiot sekä tutustutaan yhden yhteisen määritelmän etuun. Lopuksi tarkastellaan tulevaisuutta sekä XML:ää Rakenteiset dokumentit Rakenteinen dokumentti tarkoittaa sitä, että dokumentti ei sisällä ohjaustietoa (esim. lihavointi tai fonttikoko) vaan se sisältää tiedon tekstin tyypistä (otsikko, normaaliteksti jne.). Lihavoinnit ja muut ohjaustiedot on yleensä koodattu dokumenttiin sovelluskohtaisesti. Tällöin ne eivät ole helposti siirrettävissä toiseen muotoon. Rakenteisilla dokumenteilla saavutetaan se etu, että dokumentti voidaan helposti esittää eri kielioppien avulla eri muodoissa (esim. HTML ja PostScript). HTML ei ole puhdas rakenteisen dokumentoinnin kieli, koska siinä on tageja, jotka ohjaavat tiedon esitystä (<B>=bold=lihavoitu), mutta tieto esitetään HTMLdokumentissa rakenteisesti. HTML:ssä rakenteet esitetään elementeillä. Elementti koostuu alkutagista, sisällöstä ja mahdollisesta lopputagista. Elementin alkua tai loppua (<HTML> tai </HTML>) kutsutaan siis tagiksi, kun taas tagit sisältönsä kanssa muodostavat elementin. Vaikka näitä sanoja yleisesti käytetään toistensa synonyymeinä, tässä kirjassa elementillä tarkoitetaan koko elementtiä ja tagilla alku- tai lopputagia. <TITLE>Tämä on dokumentin otsikko.</title> Ylläolevassa esimerkissä TITLEä kutsutaan tagiksi ja koko rakennetta elementiksi Versiot HTML esiteltiin Sen oli kehittänyt Tim Berners-Lee CERNistä (The European Laboratory for Particle Physics in Switzerland). Sen jälkeen sitä on kehitetty monilla eri tavoilla ja monien eri kehittäjien toimesta. Koska kaikkien tietoa Internetissä julkaisevien täytyisi kuitenkin käyttää samaa kieltä (jotta selaimet pystyisivät tulkitsemaan sen tarkoitettuun muotoon) onnistuttiin HTML:n myöhempienkin versioiden määritelmät pitämään hallittavissa.
9 1 HTML HyperText Markup Language 15 Vuonna 1995 julkaistiin IETF:n (Internet Engineering Task Force) kehittämä HTML 2.0, joka oli tehty HTML-dokumenttien teossa vuoden 1994 lopulla käytetyn yleisen käytännön mukaan. Vuoden 1996 tammikuussa julkaistiin HTML 3.2. Se toi jälleen uusia ominaisuuksia edeltäjäänsä verrattuna. Tällä hetkellä uusin versio on HTML 4.0. Mm. W3C on julkaissut HTML 4.0 -määritykseksi suosituksen, jonka uusin versio löytyy osoitteesta Yhteisen määritelmän etu Jo varhaisessa vaiheessa huomattiin kuinka tärkeää on, että sivujen tekijät tekevät sivuja yhden yhteisen määritelmän mukaan. Tällöin sivujen pitäisi näyttää kaikilla selaimilla katsottuna samanlaiselta. Kuitenkin suosituimmat selaimet tukevat yhteisen määritelmän lisäksi myös muutamia omia tagejaan. Sivuntekijän täytyy yleensä optimoida sivunsa jommallekummalle (Netscape tai Microsoft) suosituimmalle selaimelle Tulevaisuus ja XML HTML:n ongelma on siinä, ettei sillä voi määritellä uusia tageja. Olemassa olevien tagien määrityksiä voi toki muuttaa joko style sheetsien avulla tai muokkaamalla DTD:tä (Document Type Definition) suoraan HTML-sivulla. HTML on lisäksi melko rajoitettu ilmaisuvoimaltaan. Suurin ongelma ei kuitenkaan ole tiedon esittäminen vaan sen löytäminen. Jokainen, joka on joskus käyttänyt jotain Internetin hakukonetta (esim. Altavista), tietää ettei tiedon löytäminen nykyisestä Internetistä ole aina helppoa. Tämä johtuu lähinnä siitä, ettei tietoa voi etsiä dokumenttien rakenteista (esim. haettaisiin kaikki ne dokumentit, joissa on taulukko, jonka otsikkona on videokamerat). Suurelta osin hakua vaikeuttavat myös www:n tavat käsitellä ja hakea tietoa. Hakukoneet (esim. Altavista) nimittäin keräävät dokumentit tekstitiedostoksi ja kohdistavat haun tähän tiedostoon. Ratkaisuiksi näihin ongelmiin on tarjottu XML:ää (Extensible Markup Language). Se on metakieli, joka soveltuu kaikenlaisen tiedon esittämiseen ja on helposti laajennettavissa. XML:n avulla voidaan siis määritellä uusia kieliä, itse
10 16 1 HTML HyperText Markup Language asiassa ääretön määrä (joista yksi voisi olla nykyinen HTML). XML:n periaate on, että muotoilu erotetaan sisällöstä. Tällöin sisältötiedostossa lukee ainoastaan OTSIKKO1 ja muotoilutiedostossa on määritelty, kuinka OTSIKKO1 esitetään (millä fontilla, koolla, asettelulla jne.). XML mahdollistaa myös tehokkaan haun dokumentin eri rakenteista.
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
LisätiedotATK yrittäjän työvälineenä
ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotHTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
LisätiedotURL-osoitteiden suunnittelu
Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
Lisätiedot1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko
1.1 Internetistä lyhyesti Alkuperä: - ARPAnet 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku - Verkon luotettavuus - ARPA organisaatioit (Advanced Research Projects Agency) - BITnet, CSnet 1970-luvun loppu ja 1980-luvun
LisätiedotATK yrittäjän työvälineenä
ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana 17.9.2008 Digipolis Kouluttaja Timo Laapotti / F4U Foto For You f4u@f4u.fi 0400 684 358 http://f4u.fi/ Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen
LisätiedotTIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word
LisätiedotEntiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla
1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
LisätiedotLaajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus
Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari
Lisätiedot10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri
10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna
LisätiedotM. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2
XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotSUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut TERVEYDENHUOLLON XXI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.1995 Kalastajatorppa, Helsinki Atk-päällikkö Pentti Sopanen KYS INTERNETIN KÄYTTO TERVEYDENHUOLLOSSA - MAHDOLLISUUKSIA JA
LisätiedotT-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
LisätiedotXHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),
LisätiedotHOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]
HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään
LisätiedotOhjeita informaation saavutettavuuteen
Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotTiedostojen siirto ja FTP - 1
Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään
LisätiedotTeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
LisätiedotLaitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
LisätiedotVMU-C EM. Asennus ja käyttö
VMU-C EM Asennus ja käyttö Asennus USB-kaapelinavulla 1. Liitetään tyhjä USB-muistitikkulaitteeseen ja odotetaan kunnes USB-valolakkaa vilkkumasta USB-muistitikku liitetään tänne 2. Irrotetaan USB-muistitikkuja
LisätiedotCode Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/
Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotJulkaiseminen verkossa
Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen
LisätiedotPika-aloitusopas. Haku Voit etsiä sivustoja, henkilöitä tai tiedostoja. Sivuston tai uutisviestin luominen
Pika-aloitusopas Saa aikaan enemmän olinpaikastasi riippumatta suojatun käytön, jakamisen ja tiedostotallennuksen avulla. Kirjaudu sisään Office 365 -tilaukseesi ja valitse SharePoint sovellusten käynnistyksestä.
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotDNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi
DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.
LisätiedotLinux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy
Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotCSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen
CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotNTG CMS. Julkaisujärjestelm. rjestelmä
NTG CMS Julkaisujärjestelm rjestelmä NTG CMS julkaisujärjestelmän avulla voit päivittää ja ylläpitää internetsivujen sisältöä helppokäyttöisen webkäyttöliittymän kautta, ilman minkäänlaista html-osaamista.
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotHTML perusteita (ei julkiseen jakeluun)
HTML perusteita (ei julkiseen jakeluun) Tämä opas pyrkii selvittämään joitain verkkoviestintään liittyviä käsitteitä ja antamaan perustiedot HTML- kielestä sekä musiikin WWW- julkaisusta. Internetissä
LisätiedotVERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN
VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotSaavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel
Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel. 0505588666 www.papunet.net/saavutettavuus GOOD DESIGN ENABLES BAD DESIGN DISABLES WCAG 2.x - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet World Wide
LisätiedotTCP/IP-protokollat ja DNS
TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2
LisätiedotYleinen ohjeistus Linux tehtävään
Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.
Lisätiedot6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
LisätiedotWWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>
WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotNotepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/
1 HTML-perusteita HTML on lyhenne sanoista Hyper Text Markup Language. Aluksi oli kyse tekstidokumenteista, jotka oli linkitetty toisiinsa nk. hyperlinkkien avulla. Nykyään HTML-dokumentit sisältävät paljon
LisätiedotXML / DTD / FOP -opas Internal
XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin
LisätiedotKuva 1 Internet on pakettivälitteinen
Tietoverkot Ihmisellä on tarve kommunikoida sanallisesti, merkeillä, kirjallisesti ja/tai sähköisesti. Kommunikaation peruskysymyksiä ovat miten viesti siirretään, minne viesti siirretään, kuinka nopeasti
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotDL SOFTWARE Uumajankatu 2 Umeågatan FIN-65350 VAASA/VASA FINLAND +358-(0)207 701 701 Fax +358-(0)207 701 711 http://www.dlsoftware.
15.11.2007 1 (10) HELPDESKIN KÄYTTÖ JA OHJELMIEN PÄIVITYS INTERNETISSÄ DL Helpdesk Online Asiakastukemme avuksi on rakennettu Helpdesk, joka löytyy osoitteesta helpdesk.dlsoftware.com Jokainen ylläpitoasiakas
Lisätiedot,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU
,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten
LisätiedotAntti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,
LisätiedotSalausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
LisätiedotHajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin
Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:
LisätiedotSuvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012
Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata
LisätiedotVIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE
VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE JULKAISUJÄRJESTELMÄÄN KIRJAUTUMINEN. Osoitekenttään kirjoitetaan www.domain.fi/admin. Kirjoita käyttäjätunnus: xxxxxx. Salasana:
LisätiedotDokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi
Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)
LisätiedotSähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005
Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer
LisätiedotNetemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotTärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...
Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat
LisätiedotXML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
Lisätiedotdyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy
Internet -tekniikan hyödynt dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet rakennusautomaatiossa Mahdollisuus avoimempaan rakennusautomaation hankintaan ja käyttöön
LisätiedotWebkoulutus 10.11.2012
Webkoulutus 10.11.2012 Yleistä kotisivuista Ohjelma Lions liiton ohjeet websivuista Kotisivut Lions-liiton palvelimella Kotisivujen pohjamateriaali Kompozer ohjelma ja sen käyttö 10.11.2011 DC Mika Mustonen
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotSkype for Business ohjelman asennus- ja käyttöohje Sisällys
Skype for Business ohjelman asennus- ja käyttöohje Sisällys Kirjautuminen Office 365 -palveluun... 2 Skype for Business ohjelman asentaminen... 3 Yhteyshenkilöiden lisääminen Skype for Business ohjelmassa...
LisätiedotVaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
LisätiedotYritysturvallisuuden perusteet. 11. Luento Tietotekninen turvallisuus
Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 11. Luento Tietotekninen turvallisuus
LisätiedotTee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.
TAULUKKO 1 Taulukoiden avulla voidaan informaatio esittää havainnollisesti esimerkiksi palstoitettuna. Lisäksi voidaan sijoittaa eri elementit haluttuihin paikkoihin (taulukkotaitto). Taulukko luodaan
LisätiedotWeb sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
LisätiedotInternetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi?
Internetin hyödyt ja vaarat Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Linkit Chrome https://www.google.com/intl/fi/chrome/browser/ Firefox http://www.mozilla.org/fi/ Opera http://www.opera.com/fi Vertailu
LisätiedotAvoimet standardit ja integraatio
Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot
LisätiedotRakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke
Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects
Lisätiedot1 www-sivujen teko opetuksessa
RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
Lisätiedot3 Internet & WWW. 3 Internet & WWW
3 Internet & WWW Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. World Wide Webiin (WWW) - "Webin" "ymmärtäminen" lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotArtikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö
Artikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö Sisällysluettelo Kirjautuminen ja ylläpito...3 Kirjautuminen sivustolle...3 Ylläpitovalikko...3 Artikkeleiden muokkaaminen...4 Artikkelin asetukset...4
LisätiedotVerkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden
LisätiedotVERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN
VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS Tulostuslokin tallennus verkkoon Versio 0 FIN Oppaassa käytetyt kuvakkeet Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Vinkki kertoo, miten toimia tietyissä tilanteissa, tai
LisätiedotHTML5 -elementit jatkuu
HTML5 -elementit jatkuu Harjoitus: xhtml.htm -> html5.htm Muuta tämä xhtml dokumentti HTML5:ksi: http://users.metropolia.fi/~norrm/s12/kalasu/xhtml.htm Validoi myös koodisi: http://validator.w3.org/ "Mallivastaus"
LisätiedotVerkkopalveluiden saavutettavuus
Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
LisätiedotWeb-palveluiden toteutus älykortille
älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTIES460 OPPIMATERIAALITUOTANTO,
TIES460 OPPIMATERIAALITUOTANTO, LUENTO 5 Yliopistonopettaja, FT Antti Ekonoja antti.j.ekonoja@jyu.fi 8.11.2017 KOKEMUKSIA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPPIMATERIAALIEN TUOTTAMISESTA 2006 2007 2012 2009
LisätiedotPertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotGoogle-dokumentit. Opetusteknologiakeskus Mediamylly
Google-dokumentit 1 2 3 Yleistä 1.1 Tilin luominen 4 1.2 Docs-päävalikkoon siirtyminen 7 Dokumentit-päävalikko 2.1 Kirjaudu Dokumentteihin 9 2.2 Lähetä tiedosto Google-dokumentteihin 11 2.3 Uuden asiakirjan
LisätiedotTIEDONHAKU INTERNETISTÄ
TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna
Lisätiedot