20. (35.20, osa, 30, osa ja 70) Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Transkriptio

1 20. (35.20, osa, 30, osa ja 70) Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen S e l v i t y s o s a : Väestönkasvu suurimmilla kaupunkiseuduilla ja niiden ympäristökunnissa jatkuu. Yhdyskuntarakenteen kestävä kehittäminen edellyttää asuntotonttien kaavoituksen lisäämistä yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. Elinympäristön ja rakentamisen hyvän laadun merkitys kilpailukykytekijänä kasvaa. Asuntojen uudisrakentaminen on ollut vilkasta. Sen idaan pysyvän edelleen noin asunnossa myös lähivuosina. Uusista asunnoista jo lähes kaksi kolmasosaa on pientaloja. Asuntotuotannon lisäys on viime vuosina kohdistunut pääosin kasvukeskusten ulkopuolelle. Etenkin Helsingin seudulla korkeat tonttihinnat vaikeuttavat asuntorakentamista. Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton tonttibarometrin 2006 mukaan asuntotonttien kysyntä kasvaa edelleen etenkin keskisuurissa, yli asukkaan kunnissa ja pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Väestöltään vähenevillä alueilla heikentyvä kysyntä laskee omistusasuntojen hintoja ja aiheuttaa taloudellisia ongelmia vuokratalojen omistajille. Asuntotonttien riittävän kaavoituksen edistämiseksi ja kaksinkertaisten valitusmahdollisuuksien rajoittamiseksi tehdyt maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan Ne parantavat tiedon saantia kaavoitettujen asuntotonttien riittävyydestä kasvavilla alueilla ja joustavoittavat kaavoitusmenettelyä. Valitusoikeuksien muutokset mahdollistavat kaavojen toteuttamisen nopeutumisen. Yhteiskunnallisesti merkittävien kaavojen osalta parannettiin tiedon saantia siitä, milloin tuomioistuin antaa asiassa ratkaisunsa. Suomen hyvä talouskehitys, vilkas muuttoliike ja matala korkotaso ovat kasvattaneet asuntolainakantaa nopeasti ja nostaneet asunto- sekä tonttikysyntää edelleen. Omistusasuntomarkkinoiden rauhoittumista puoltaisi asuntohintojen jo yli kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti jatkunut suhteellisen nopea nousu ja asuntoja ostaneiden nuorten ja keski-ikäisten kotitalouksien velkaantumisen nopea kasvu. Suuria lainoja ottaneiden kotitalouksien lainanhoitomenot sekä lainanhoitoon liittyvät riskit ovat kasvaneet. Vuokra-asuntoja on saatavissa valtaosassa kuntia varsin hyvin. Sosiaalisten vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut lähinnä pääkaupunkiseudulla. Vuokra-asuntoa hakevia oli marraskuussa 2006 koko maassa eli enemmän kuin vuonna Vaikka asukasvaihtuvuus on pienentynyt, sosiaalisia vuokra-asuntoja vapautuu vuosittain jaettavaksi noin , joista noin pääkaupunkiseudulla ja noin muissa suurimmissa kasvukeskuksissa. Vuokraasuntoa hakevat etenkin nuoret yhden ja kahden hengen kotitaloudet Vanhojen asuntojen hintojen muutos, % 7,4 6,4 7,3 9,0 6, Omakotitonttien hinnan muutos, % 7,8 10,3 12,7 13,2 7,5 5 5 Aravavuokrien suhde vapaarahoitteisiin vuokriin yli asukkaan kaupungeissa, % Vapaarahoitteisten vuokrien vuosimuutos, % 2,8 2,8 1,9 2,4 2,0 2 2 Aravavuokrien vuosimuutos, % 4,2 3,2 3,2 2,3 2,0 2 2 Kuluttajahintojen vuosimuutos, % 1,6 0,9 0,2 0,9 1,6 1,5 1,5 Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen vuosimuutos, % 2,1 5,3 4,0 1,4 1,5 2,5 2 Kotitalouksien uusien as.lainojen keskikorko,% 4,54 3,48 3,16 3,02 3,74 4,6 4,6 Vuokra-as.korkotukilainan korko, % (1.vuosi) 3,52 2,94 2,59 2,37 3,43 3,45 3,45 Asunnottomien määrä: Yhden hengen taloudet Perheet Vuosittain jaettavien sosiaalisten vuokra-asuntojen määrä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitys on erityisesti työmatkojen pitenemisen, ilmastonmuutoksen ja energian kulutuksen näkökulmasta merkittävä ongelma nopeimmin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Helsingin työssäkäyntialueella yhdyskuntarakennetta eheyttää asuntojen täydennysrakentaminen pääkaupunkiseudun kunnissa ja pääradan taajamissa, mutta sen ollessa riittämätöntä yhdyskuntarakenteen hajautuminen jatkuu uuden asutuksen joutuessa sijoittumaan kehysalueelle tai vielä kauemmas seudun työpaikkakeskittymistä. Maakuntakaavoitus on edennyt voimakkaasti. Vuoden alussa voimassa oli 14 maakuntakaavaa tai vaihemaakuntakaavaa. Vireillä oli seitsemän maakuntakaavan vahvistaminen ja maakuntien liitoissa oli valmisteilla 13 uutta maakuntakaavaa. Entistä suurempi osa rantarakentamisesta perustuu kaavoitukseen. Rannoista noin 20 % on kaavoitettu. Vuonna 2006 noin 60 % rantarakentamiseen myönnetyistä uusien rakennusten rakennusluvista perustui kaavoitukseen. Rakennetun omaisuuden tila on ROTI 2006 n mukaan kokonaisuutena tyydyttävä, mutta korjausvelka on kasvussa. Kosteus- ja homeongelmat aiheuttavat edelleen vaikeita ja kalliita terveyshaittoja. Ikääntyvä väestö ja liikuntakykyrajoitteisten osuuden kasvu muodostavat haasteen. Vuodesta 2003 alkaen on vuosittain sattunut myös suuronnettomuuden vaaratilanteeksi luokiteltuja rakennusten sortumia tai vaaratilanteita. Rakentamisen ja lainsäädännön muutokset ovat lisänneet kuntien rakennusvalvonnan tehtävien vaativuutta ja laajuutta. Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 30 %. Euroopan komission julkaiseman toimenpidepaketin tarkoituksena on vahvistaa uusi Euroopan energiapolitiikka ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja EU:n energiavarmuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Rakennustuotteiden markkinavalvonta kasvaa eurooppalaisen sisämarkkinoiden toteutumisen jatkuessa. Viranomaisperusteiset markkinavalvonnan tehtävät ovat muutoinkin lisääntymässä uusien osa-alueiden myötä. Valtion taloudellisia riskejä asuntosektorilla on pääomaltaan lähes 10 miljardin euron aravalainoissa sekä yhteensä noin 5,6 miljardin euron valtion takausvastuissa. Omistusasuntolainojen uusia valtiontakauksia otetaan kuitenkin aiempaa vähemmän. Markkinoille on tullut yksityisiä lainatakauksia, jotka mahdollistavat asunnon hankinnan pienemmällä omarahoitusosuudella. Luotto- ja takaustoimintaan liittyviä taloudellisia menetyksiä on valtiolle syntynyt vuoden 2006 loppuun mennessä yhteensä noin 30 milj. euroa. Menetyksiä on torjuttu aktivoimalla kuntien omistajapolitiikkaa sekä vapauttamalla vähentyneen asuntokysynnän alueilla vuokrataloja aravarajoituksista, jolloin niiden jäljellä olleet velat on kyetty maksamaan takaisin. Aravalainakannasta on 70 prosenttia kuuden suurimman kasvukeskuksen alueella. Aravalainojen maksuviiveiden määrä on edelleen hieman laskenut Arava-rajoituksista vapauttamiset (asuntoja) Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa) Omistusasuntolainojen valtiontakauksista saadut takausmaksut (1 000 euroa) Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3), % 0,2 0,19 0,23 0,29 0,17 0,16 0,16 Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnan tuloksellisuus Suotuisien asuinolosuhteiden turvaamiseksi, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden edistämiseksi ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjaamiseksi kestävämpään suuntaan edistetään riittävää kaavoitusta ja kaupunkiseutujen yleiskaavallista yhteistyötä. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten toteutetaan erityistä metropolipolitiikkaa. Rakennusvalvontaa ja rakentamismääräyksiä parantamalla vahvistetaan rakentamisen laatua ja kestävää rakentamista. Samalla torjutaan rakentamisen nopeutumisesta ja pirstaloitumisesta sekä osaavan työvoiman vajeesta aiheutuvia riskejä. Kuntien rakennusvalvonnan kehittäminen koko maassa asiantuntevaksi ja osaavaksi sekä palvelukykyiseksi ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 tehokkaaksi järjestelmäksi tukee näitä tavoitteita. Kuntien yhteistoiminta yhteisen rakennusvalvonnan aikaansaamiseksi varmistaa valvonnan riittävyyttä ja myös yhtenäistää rakentamismääräysten tulkintoja. Hallituskauden asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa määritetään tarkemmin toteutettavia toimenpiteitä. Valtion tukeman tuotannon perusteena on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeiden taloudellinen kestävyys. Uustuotannon lainoituksesta pääosa suunnataan edelleen tarpeiden mukaisesti suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. ARA-tuotannossa varaudutaan noin asunnon aloitukseen. Erityisryhmien asuntojen uustuotantoa idaan aloitettavan likimain vuonna 2006 toteutunut määrä noin asuntoa. Aravalainoituksesta sekä omistusasuntojen korkotukilainoituksesta luovutaan näiden tukimuotojen vähäisen käytön takia ja toiminnan kustannustehokkuuden parantamiseksi Koko asuntotuotanto 1) Helsingin seutu Muut kasvukeskukset Muu maa ARA-tuotanto Helsingin seutu Muut kasvukeskukset Muu maa Pienten (max. 2h+kk) asuntojen osuus ARA-tuotannossa (varsinaiset vuokratalot), % Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa (uustuotanto, hankinta, peruskorjaus) Valtioneuvoston vuonna 2000 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ajantasaisuus itiin vuonna Ehdotus tavoitteiden tarkistamiseksi valmistellaan valtioneuvostolle vuoden alkupuolella käsiteltäväksi. Rantojen suunnittelua kunnissa ohjataan niin, että vuoteen 2011 mennessä vähintään 70 % rantarakentamisesta suuntautuu kaavoitetulle alueelle. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tuetaan korjaus- ja energia-avustuksilla pientalojen ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksia sekä energiatehokkuutta parantavia investointeja rivi- ja kerrostaloissa. Korjaus- ja energia-avustusmäärärahan 10 milj. euron korotus varataan näihin avustuksiin ja myös kuntoiden laatimista ryhdytään jälleen tukemaan tavoitteena energiatalouden parantamistoimenpiteet. Muut korjausavustukset painotetaan ensisijaisesti hissien rakentamiseen vanhoihin hissittömiin kerrostaloihin sekä vanhusten ja vammaisten kotona asumista mahdollistaviin korjauksiin. Varmistetaan rakennusten energiatodistusta koskevan lain, rakennusten ilmastointijärjestelmien kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastusta koskevan lain ja öljykattiloiden pakollista tarkastamista korvaavan neuvontamenettelyn tehokas toteuttaminen. Uudis- ja korjausrakentamisen informaatio-ohjausta tehostetaan energiatehokkuuden oikeanlaatuisten parannusten varmistamiseksi Hissien rakentaminen nykyisiin kerrostaloihin (kpl) Kosteus- ja homevauriokorjausten laatua tulee parantaa. Sisäilman laadun parantaminen edellyttää edelleen toimenpiteitä. 1) Aloitetut uudet asunnot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Onnettomuustutkinnan suosituksia rakenteellisesta turvallisuudesta pannaan toimeen. Valmistellaan kantavien rakenteiden mitoitusta koskevien rakentamismääräysten uudistamista. Rakennusten paloturvallisuudessa tavoitteena on palokuolemien määrän tuntuva alentaminen lähivuosina. Rakentamista koskevien palomääräysten uudistaminen aloitetaan ja kiinnitetään huomiota erityisryhmien asuntojen paloturvallisuuteen. Edistetään puurakentamista ja puutuotealan kilpailukykyä periaatepäätöksen ( ) mukaisesti. Huolehditaan rakennustuotedirektiivin mukaisesta rakennustuotteiden markkinavalvonnasta, järjestetään uusien kuumavesikattiloiden hyötysuhdedirektiiviä ja energiamerkintää koskeva markkinavalvonta ja valmistellaan Eco-design direktiivin mukaista markkinavalvontaa. Jatketaan yhteiseurooppalaisten suunnittelustandardien käyttöönottoa valmistelemalla tarvittavat ympäristöministeriön asetukset. Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2006 ja vuosista 2006 asuntoa asuntoa asuntoa Aloitetut uudet asunnot yhteensä valtion tukema uustuotanto (korkotuki ja takaukset) muut asunnot Korjaustoiminnan korkotukilainoitus Asuntojen hankinta asuntosäästöpalkkiojärjestelmä sosiaaliset vuokra-asunnot Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 2) Asumisen eräiden tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2006 (milj. euroa) 2006 toteutuma budjetoitu varsinainen talous Korkotuki- ja takauslainojen valtuus ) 685 Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki Avustukset asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 70,0 50,5 60,5 avustukset erityisryhmille 44,9 45,0 60,0 tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 1,3 2,6 2,6 purkuavustukset 0,2 2,0 2,0 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 10,0 13,0 10,0 aluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille - 1,0 2,0 aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille - 0,6 0,6 lainojen anteeksianto purettavien talojen osalta 3,5 3,5 lainojen anteeksianto luottotappioiden vähentämiseksi 3,0 3,0 Luvun nimike on muutettu. 2) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen. 3) Arvioitu käyttö (sisältää aravalainat) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 01. ( ) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus aloittaa toimintansa vuoden alusta ja sen toimintaa uudistetaan useampivuotisen prosessin aikana. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion taloussta rahoitettavia aravalainoitukseen, asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä. Lisäksi se neuvoo ja ohjaa kuntia, valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa sekä osallistuu lainoihin ja takauksiin liittyvään riskienhallintaan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta vahvistetaan erityisryhmien asumisen sekä korjausrakentamisen ja asuntokannan käytön ja ylläpidon edistämisessä ottaen huomioon erityisesti vanhenevan väestön asumistarpeet, asuinalueiden kehittäminen ja energiatehokkuus. Toiminnassa painottuvat myös aiempaa enemmän asumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvät informaatiopalvelut. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus siirtyy Lahteen kesällä. Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus varmistaa, että hankkeiden suunnitelmat ovat laadultaan kustannustehokkaita ja elinkaari- sekä energiatehokkuustekijät huomioonottavia, huolehtii siitä, että ARA-kohteet ovat vuokratasoltaan kilpailukykyisiä, rakennuskustannusten hyväksytty nousu ei ylitä oleellisesti rakennuskustannusindeksin kehitystä ja tonttikustannukset ovat kohtuulliset, Eräiden toiminnan suoritteiden kehitys varmistaa valtion tukeman uustuotannon suuntaamisen pitkäaikaista käyttötarvetta vastaavasti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla oleviin hankkeisiin sekä kiinnittää erityistä huomiota erityisryhmille tarkoitettuun asuntotuotantoon, etsii yhdessä kuntien kanssa kestäviä ratkaisuja asuntojen vajaakäyttöongelmiin ja kehittää uusia toimintamalleja kuntien asuntostrategioiden laadintaan ja ARA-asuntokannan omistamiseen, ylläpitoon ja intiin, edistää korjausrakentamista taloudellisin tukitoimin ja informaatio-ohjauksen keinoin ottaen huomioon korjausrakentamisen strategian, vahvistaa osaamistaan ja eri osapuolten välistä yhteistyötä erityisryhmien asumisessa, käynnistää yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa hallitusohjelmassa tarkoitetun poikkihallinnollisen lähiöuudistusohjelman valmistelun, kehittää rakennusten energiatehokkuuden parantamista tukevaa osaamista, kehittää asuminen.fi -palvelua sekä asumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvää asiantuntijuutta ja informaatio-ohjausta, osallistuu aiempaa vahvemmin asumiseen liittyviin kehittämishankkeisiin, toimii yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa lainoihin liittyvien riskien minimoimiseksi, huolehtii toiminnan sujuvuudesta Lahteen siirryttäessä. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi toteutuma Lainapäätöksiä, kpl ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl Kuntien ja ympäristökeskusten myöntämät avustukset, maksatuksia kpl Rajoituksista vapauttamisia, asuntoa kpl Purkulupien myöntämisiä, asuntoa kpl Tarkastuskäynnit (kuntien vuokrataloyhtiöt ja yleishyödylliset yhteisöt), kpl Ohjauskäynnit, kuntien asuntotoimi (kunnat), kpl Korjaus- ja energia-avustusten myöntämisen tarkastuskäynnit (kunnat), kpl Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Kustannusten jakautuminen toiminnoittain (1 000 euroa) 2006 toteutuma Lainoitustoiminta Avustustoiminta Takaustoiminta Valvontatoiminta Asuntoalan kirjasto Asuntokannan kehittäminen Muu kehittämis- ja yhteistyötoiminta Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000) euroa Virka- ja työehtosopimus 196 Uusi palkkausjärjestelmä 10 Muuttoon liittyvät lisämenot 150 Tuottavuustoimet -60 Yhteensä 296 Momentin nimike on muutettu. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousesityksen euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus aloittaa toimintansa vuoden alussa. Valtion asuntorahasto -nimisenä toiminut virasto eriytetään sen yhteydessä toimineesta rahastosta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hoitaa Valtion asuntorahastosta ja valtion taloussta rahoitettavia aravalainoitukseen, asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä. Lisäksi se neuvoo ja ohjaa kuntia, valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa sekä osallistuu lainoihin ja takauksiin liittyvien riskien hallintaan. Valiokunta pitää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen perustamista tarpeellisena. Valiokunta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että keskuksen toimintaedellytykset tulee turvata osoittamalla sille riittävät resurssit asumisen kehittämishankkeisiin. talous IV lisätalous talous tilinpäätös Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) aluearkkitehtitoiminnan menoihin, 2) kaupunkiseutujen kestävää yhdyskuntakehitystä edistävään yleiskaavalliseen yhteistyön menoihin, 3) luonnonsuojelun, maiseman, rakennetun kulttuuriympäristön ja virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävien alueiden yleiskaavojen laatimiseen ja 4) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisten virkistysalueiden hankintaan. S e l v i t y s o s a : Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 98 avustusta saavaa kuntaa. Yleiskaavoituksen tukea suunnataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi erityisesti kaupunkiseutujen kestävää yhdyskuntakehitystä edistävään yleiskaavalliseen yhteistyöhön ja kuntien yhteisiin yhdyskuntarakenteen kehityshankkeisiin. Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. talous talous tilinpäätös ( ) Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 kaisiin avustuksiin. Avustuksia suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi ei vuonna myönnetä huoltokirjan laatimiseen. Ennen vuotta 2006 korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) nojalla myönnetyt avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla tuetaan ikääntyvien ja vammaisväestön kotona asumista. Painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tuetaan edelleen pientalojen ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksia sekä avustetaan energiatehokkuutta parantavia investointeja. Kuntoavustuksia ryhdytään jälleen myöntämään osana energiatalouden parantamistoimenpiteitä. Kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamista haja-asutusalueilla tuetaan. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan 60,5 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahalla tuetaan ikääntyvien ja vammaisväestön kotona asumista painottaen hissien rakentamista sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista kotona asumisen mahdollistamiseksi. Lisäksi avustetaan kiinteistökohtaisten talousvesijärjestelmien parantamista haja-asutusalueilla ja energiatehokkuutta lisääviä investointeja. Myös kuntoiden laatimista ryhdytään jälleen tukemaan tavoitteena energiatalouden parantamistoimenpiteet. Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 30 prosenttia. Rakentamisessa keskeisimmäksi kysymykseksi onkin turvallisuuden ja terveellisyyden ohella nousemassa rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valiokunta pitää myönteisenä ehdotettua 10 miljoonan euron lisämäärärahaa asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Valiokunta korostaa myös, että kuntoiden laatimisen tukeminen kannustaa taloyhtiöitä suunnitelmalliseen korjaustoimintaan ja auttaa ennakoimaan vanhenevan asuntokannan peruskorjaustarpeita sekä osaltaan painottaa energiatalouden merkitystä taloyhtiöissä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hissiavustusten tasoon ei ole ehdotettu korotusta. Ehdotetulla määrärahalla pystyttäneen tukemaan valtaosaa hissien jälkiasennushankkeista, mutta hissien korjaamisen avustaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista. Valiokunta pitää asuntojen esteettömyyttä parantavia toimia välttämättömänä, jotta vanhukset ja asumisessa apua tarvitsevat voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Väestön ikääntyessä perusparannusten ja korjaustöiden avustaminen yhteiskunnan varoin on perusteltua, sillä muut asumisratkaisut ovat selvästi kalliimpia. Valiokunta pitää korjaus- ja energia-avustuksen korotusta liian pienenä suhteessa tarpeeseen. talous talous tilinpäätös ( ) Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Korkotukilainat ja valtiontakaukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asuntoosakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja korkotukilainoiksi yhteensä enintään euroa. Vuonna saa asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain (126/2003) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään euroa vuoden lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä luopua osasta Valtion asuntorahaston varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan henkilökohtaisen asuntolainan pääomaa ja korkoa. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saadaan vuonna valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a :n mukaisesti jättää enintään euroa. Lisäksi saadaan, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a :n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään euroa vuonna. Avustukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla (688/2001) myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (1279/2004) on tarkemmin säädetty. Vuonna saa myöntää enintään euroa avustuksia Helsingin, Espoon tai Vantaan kunnalle vuonna 2006 tehdyn ehdollisen ennakkopäätöksen perusteella siten, että avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Vuonna saa valtion asuntorahastosta myöntää valtionavustuslain nojalla yhteensä enintään euroa määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia aravavuokraasuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden kehittämiseksi. Alueiden tulee sijaita valtioneuvoston nimeämillä äkillisillä rakennemuutosalueilla tai kunnissa, joissa on runsaasti ylitarjontaa aravavuokra-asunnoista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus nimeää hankealueet ja myöntää avustukset. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma, joka kytkeytyy kunnan asunto-olojen kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille kehittämis- ja suunnittelukustannuksiin sekä niihin liittyviin hankekustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2006 lukien myönnettyjen avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään euroa. Varainhankintavaltuudet Asuntorahastolla saa olla kerrallaan lyhytaikaista lainaa enintään euroa ja pitkäaikaista lainaa enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus toteutetaan korkotukilainoin ja aravalainojen myöntämisestä luovutaan. Omistusasuntojen korkotukilainoitus keskitetään asunto-osakeyhtiötalojen ylläpidon kannalta keskeisiin korjaustoimenpiteisiin kuten putkisto- ja ulkovaipparemontteihin sekä energiataloudellisiin korjauksiin. Näitä korkotukilainoja on tarkoitus myöntää asuntojen perusparantamisen tukemiseen alueilla, joilla asuntojen idaan säilyvän asuntokäytössä myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi omistusasuntojen korkotukilai- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 noja voidaan myöntää sellaisten uusien omakotitalojen rakentamiseen, joiden energiakulutus on matala. Kasvukeskusalueille kohdentuva kunnallistekniikkaavustusjärjestelmä on voimassa vuodesta 2005 vuoden 2009 loppuun asti ja siihen osoitetaan näinä vuosina yhteensä 50 milj. euroa. Vuonna myönnettävistä avustuksista on tehty ehdollisia ennakkopäätöksiä yhteensä 10 milj. euron arvosta. Vähentyvän asuntokysynnän aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi on käynnistetty määräaikainen projekti, johon osoitetaan yhteensä 2 milj. euroa vuosina Tavoitteena on sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten asuntoalueiden laadun kehittäminen sekä asuntokannan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi. Vuonna valtion asuntorahastolla ei ole tarvetta nettomääräiseen varainhankintaan. Asuntorahaston velka vähenee. Asuntorahaston rahoitusrakenteen idaan muodostuvan vuonna seuraavaksi: Arvio asuntorahaston rahoitusrakenteesta vuonna milj. Arvioitu saldo Tulot Tulot asuntolainoista 630 Tulot takausmaksuista 10 Menot Korkotuki- ja avustusmenot 175 Aravalainat (v. myönnettyjen maksu) 40 Rahaston velkojen menot korot 95 kuoletukset 190 Siirto talouson 148 Arvioitu saldo T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Talousesitykseen on tarpeen lisätä mahdollisuus myöntää edelleen omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia omakotikorkotukilainoja vuonna ja tukea siten energiaa säästävien omakotitalojen rakentamista. Omistusasuntojen korkotukilainoja voidaan myöntää sellaisten uusien omakotitalojen rakentamiseen, joiden energiankulutus on matala. Asuntorahaston varainhankintavaltuutta nostetaan siten, että varainhankinta voidaan rahoitusmarkkinoiden kehitys huomioon ottaen toteuttaa mahdollisimman edullisella tavalla. Vuonna valtion asuntorahastolla ei ole tarvetta nettomääräiseen varainhankintaan, vaan rahaston velka vähenee. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Väestön kasvu suurimmilla kaupunkiseuduilla ja niiden ympäristökunnissa jatkuu ja pitää asuntojen hintatason korkeana. Erityisesti ongelma on kärjistynyt pääkaupunkiseudulla. Valtion rahoittamaa vuokra-asuntotuotantoa on käynnistynyt kuluvana vuonna vain alle kappaletta. Suurimmiksi rakentamisen ongelmiksi on mainittu asuntotuotantoon soveltuvien maa-alueiden käyttöön saaminen sekä tonttien ja rakentamisen korkea hinta. Asumiskustannusten osuus on kaikissa asumismuodoissa noussut selvästi esim. elinkustannusindeksiä nopeammin. Asumisen kalleus rajoittaa mahdollisuuksia muuttaa kasvukeskuksiin, mikä vaikeuttaa myös työvoiman liikkuvuutta ja uusien työntekijöiden rekrytointia. Yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitys on erityisesti työmatkojen pidentymisen, ilmastonmuutoksen ja energian kulutuksen näkökulmasta merkittävä ongelma. Kysyntää vastaavan asuntotuotannon ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen muodostavat kasvavilla kaupunkiseuduilla suuren haasteen. Samanaikaisesti kohonnut hinta- ja korkotaso on lisännyt myös vuokranantajien kiinnostusta myydä asuntoja pois vuokramarkkinoilta. Väestöltään vähenevillä alueilla heikentyvä kysyntä puolestaan laskee omistusasuntojen hintoja ja aiheuttaa taloudellisia ongelmia vuokratalojen omistajille. Alueellinen eriytyminen onkin selvästi kasvanut viime vuosina. Valtion tukema asuntotuotanto pohjautuu vuonna korkotukilainoihin. Aravalainoituksesta on tarkoitus luopua sen vähäisen käytön takia, ja lisäksi sen edullisuus verrattuna markkinakorkoisiin lainoihin on viime vuosina ollut kyseenalainen. Etenkin eräiden perusparannusaravalainojen korot ovat jääneet kohtuuttoman korkealle tasolle. Valtion tukemista asunnoista on kuluvana vuonna ollut vain 17 prosenttia eli 525 kappaletta normaaleja vuokraasuntoja. Valiokunta korostaa, että korkotukilainojen tulee olla riittävän kilpailukykyisiä, jotta myös perusvuokraasuntotuotanto saadaan houkuttelevaksi. Valiokunta on huolissaan ennen vuotta 1995 tuotettujen asumisoikeusasuntojen vuosimaksujärjestelmän lainaehdoista. Valiokunnan saaman tiedon mukaan kuluttajahintaindeksiin sidotut lainojen korot johtavat siihen, ettei lainoja kyetä lyhentämään riittävästi ennen kuin talot tarvitsevat perusparannusta. Tämä vaikeuttaa korjaamiseen tarvittavan rahan keräämistä vastikkeilla ja talot joutu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 nevat ottamaan lisää lainaa. Valiokunta pitää tärkeänä ongelman selvittämistä, jotta se ei heikennä asumisoikeusasuntojen houkuttelevuutta ja niiden pysymistä kohtuuhintaisena asumismuotona. Valiokunta pitää omistusasuntojen korkotukilainoituksen jatkumista ja suuntaamista energiaa säästävien omakotitalojen rakentamiseen perusteltuna. Korkotason mahdollinen nousu lisää tuen tarvetta ja kunnat voivat tuen avulla ohjata rakentajia tarkoituksenmukaisiin suunnitteluratkaisuihin. Asuntopoliittinen toimenpideohjelma valmistuu vuoden alussa. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota asuntopolitiikan ongelmakohtien ratkaisemiseen, kuten vuokra-asuntotarjonnan riittävyyteen ja tonttipulaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että toimenpideohjelmalla pystytään lisäämään ARA-tuotannon houkuttelevuutta ja pitämään vuokra-asuntojen asumiskustannukset kohtuullisena. Ohjelmassa tulee huomioida myös kiristyvät tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. E r i t y i s r y h m i e n a s u n t o - o l o j e n p a r a n t a- m i n e n. Valtaosa ensi vuonna rakennettavasta valtion tukemasta asunnosta tulee olemaan sosiaalisinta asuntorakentamista eli erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. Erityisryhmille tarkoitettujen investointiavustusten määrä nousee 60 miljoonaan euroon kuluvan vuoden 45 miljoonasta eurosta. Tällä hetkellä käynnistysluvan saaneita investointihankkeita on noin 33 miljoonan euron edestä. Varauksen, joka edeltää urakkakilpailuvaihetta, on saanut 62 hanketta 39 miljoonan euron arvosta. Lisäksi Valtion asuntorahastossa on käsittelyä odottamassa avustushakemuksia 39 miljoonan euron edestä. Yhteensä hankkeet sitoisivat valtuutta 111 miljoonaa euroa, joka on huomattavasti enemmän kuin myöntämisvaltuus. Valtion asuntorahastoa on ohjeistettu siten, että ensi vuonna investointihakemuksiin tulee hakuaika ja nyt sisällä olevat hakemukset laitetaan samalle viivalle tulevien hakemusten kanssa. Investointiavustuksella rahoitettavat hankkeet ovat euromääräisesti painottuneet huonokuntoisten tai muistihäiriöisten vanhusten sekä kehitysvammaisten ja vammaisten palveluasuntoihin. Lukumääräisesti tarkasteltuna painottuvat myös opiskelija-asunnot. Väestön ikääntyessä on entistä enemmän tarvetta tuettuun ja mielekkääseen palveluasumiseen. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella rakennettiin aikaisemmin runsaasti vanhusten palvelutaloja, mutta RAY on tiukentanut kilpailuoikeudellisista syistä avustuslinjausta, ja siten painetta on yhä enemmän talousn rahoituksen käyttämiseen. Suomessa kehitysvammaista asuu edelleen lapsuudenkodeissaan. Heistä lähes puolet on yli 25-vuotiaita, joiden hoitovastuun kantavat omaiset ovat pääosin ikääntyneitä tai ikääntymässä. Kehitysvammalaitoksissa asuu noin henkilöä. Vammaispoliittinen selonteko ja kansainväliset sopimukset velvoittavat ja suosittavat järjestämään kehitysvammaisten henkilöiden asumisen muun väestön keskuudessa. Valiokunta korostaa, että kehitysvammaisten asumisen rakennemuutos tulee saada alulle mahdollisimman nopeasti, mikä edellyttäisi noin 600 asunnon rakentamista vuosittain vaalikauden ajan ja valtuuden nostamista noin 30 miljoonalla eurolla. Valiokunta pitää esitettyä 15 miljoonan euron korotusta riittämättömänä suhteessa tarpeeseen ja korostaa samalla, että hankkeiden priorisointi on erittäin vaikea, jopa kohtuuton, tehtävä, koska jokaisessa hakemuksessa on kyse erityisryhmän tarpeesta. Valiokunta katsoo, että valtuuden riittävä korotus auttaa myös kuntien rahoitustilannetta, koska suuri osa erityisryhmien taloista on kuntien hankkeita. Valiokunta korottaa eurolla erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaista avustusvaltuutta. A s u n n o t t o m a t. Asunnottomien määrä on viime vuosina vähentynyt. Yksinäisiä asunnottomia idaan kuitenkin edelleen olevan ja asunnottomia perheitä noin 250. Asunnottomista noin on pääkaupunkiseudulla. Ympäristöministeriön työryhmä antoi syksyllä ehdotuksensa asunnottomuuden vähentämiseksi. Vuosina 2011 toteutettava pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma tulee perustumaan ryhmän ehdotukseen, jonka mukaan tavoitteeksi on asetettava pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2011 mennessä ja poistaminen kokonaan vuoteen 2015 mennessä. Riski ajautua pitkäaikaisasunnottomaksi on suuri alle 25-vuotiailla, joilla on vaikeuksia päästä kiinni työelämään tai opiskeluun. Nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä ja hoidossa käytetään sosiaalija nuorisotyön keinoin toteutettavaa tuettua asumista. Noin 10 prosenttia nuorisoasuntojen hakijoista tarvitsee asumisen tueksi yksilöllisiä tukipalveluita. Valiokunta pitää pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista tärkeänä ja myös taloudellisesti kannattavana investointina, sillä syrjäytymisestä koituu yhteiskunnalle huomattavat kustannukset. Erityisesti palveluiden kehittämiseen asunnottomien yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi tulee kiinnittää huomiota. Valiokunta korostaa lisäksi asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen koh- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 dennettujen toimenpiteiden merkitystä, kuten asumispalvelujen kehittämistä ja niiden tuottamisen turvaamista, vähenevistä varoista huolimatta. talous IV lisätalous talous 2006 tilinpäätös 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) rakennussuojelulain (60/1985) 11 ja 13 :n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin, 2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 :n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille, 3) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun ja 4) merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoidon ja kunnostuksen avustuksiin. Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jos hankinnasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. Ennen vuotta 2006 myönnetyt tai varauspäätöksen saaneet avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. talous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11