20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää eheämpiä yhdyskuntarakenteita Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja siitä aiheutuva liikenne on ilmastonmuutoksen näkökulmasta merkittävä ongelma kasvavilla kaupunkiseuduilla. Asuntotonttien kaavoitusta ja saatavuutta on siksi tarpeen lisätä nykyiseen yhteiskuntarakenteeseen tukeutuen kohtuullisen lähellä työpaikkakeskittymiä ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Helsingin seudulla, jossa hajautuminen on ollut voimakkainta, tähän tavoitteeseen edetään valtion ja seudun kuntien yhteisellä aiesopimuksella, joka sisältää kuntakohtaiset asuntotonttien kaavoitustavoitteet. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen toteuttaa pitkän aikavälin ilmastostrategiaa ja valtioneuvoston vuonna tarkistamia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Keskeisiä keinoja ovat myös maakuntakaavoituksen ja kaupunkiseutujen kuntien yhteistyö maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa samoin kuin rakentamisen nykyistä suunnitelmallisempi ohjaus kaupunkiseutujen kehysalueilla. Alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksella varmistetaan tulvariskien ja ilmastonmuutoksen muiden vaikutusten huomioon ottaminen tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja ympäristöhallinnon vuonna valmistuneen ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelman pohjalta. Rantarakentamisen suunnitelmallisuutta edistetään. Tällä hetkellä noin 25 % rantaviivasta on kaavoitettu ja noin 60 % rantarakentamisesta perustuu kaavoitukseen. Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan Suomessa rakennusten lämmitys aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöistä noin 30 prosenttia ja energiankulutuksesta noin 40 prosenttia. Aloitetaan valmistella uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä, jotka perustuvat rakennusten kokonaisenergiankulutukseen. Tavoitteena on nostaa vuonna annettavien ja vuonna 2010 voimaan tulevien matalaenergiatason määräysten vaatimustasoa vielä viidenneksellä. Asuinrakennuksissa pientalojen energiatehokkuutta parantavia investointeja ja ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksia tuetaan pääasiassa kotitalousvähennyksellä, jonka ehtoja parannetaan nostamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärä euroon ja poistamalla käyttötarkoituksen sisällä olleet rajat. Niissä tapauksissa, joissa tuloja on vähän eikä tukea voida tämän vuoksi ohjata riittävästi kotitalousvähennyksen kautta, ryhdytään myöntämään tarveharkintaista energia-avustusta. Kerros- ja rivitalojen energia-avustuksia lisätään. Otetaan myös käyttöön asunto-osakeyhtiötalojen energiataloudellisten korjausten korkotukilaina, jossa korkotukilainan enimmäisosuus rakennuskustannuksista on 50 prosenttia. Uudis- ja korjausrakentamisen informaatio-ohjausta energiatehokkaasta rakentamisesta ja rakennusten kokonaisenergiakulutuksesta tehostetaan, valmistellaan uusien tuoteryhmien energiamerkintää ja ekologisen suunnittelun vaatimuksia energiaa käyttäville tuotteille. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus käynnistää korjausrakentamisen koerakentamisohjelman ja asumisen kehittämishankeohjelman. Helsingin seudun ja muiden kasvavien kaupunkiseutujen tonttitarjontaa ja asuntotuotantoa lisätään Väestönkasvu Helsingin seudulla ja eräillä muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla ja niiden ympäristökunnissa jatkuu. Helsingin seudun väestönkasvuksi ennustetaan runsasta uutta asukasta vuosittain. Seudun vähäisen tonttitarjonnan, kasvaneen kysynnän ja korkean hintatason vuoksi pientalorakentaminen on lisääntyvästi suuntautunut kehyskuntiin ja asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Helsingin seudun ja muiden keskeisten kaupunkiseutujen kuntien yleiskaavallista yhteistyötä edistetään. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksissä toteutetaan metropolipolitiikkaa sekä osallistutaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen toimeenpanoon. Aiesopimuksen mukaisesti kunnat lisäävät asemakaavoitusta yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla siten, että valmistuvissa asemakaavoissa osoitetaan vähintään asunnon vuosituotantoa vastaava vuotuinen uusi rakennusoikeus. Kunnallistekniikka-avustuksilla nopeutetaan uusien asuinalueiden käyttöönottoa. Kaavoitusta sujuvoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkistusten ja asuntopoliittisen toimenpide-ohjelman pohjalta sekä edistämällä parhaiden kaavoituskäytäntöjen käyttöä kunnissa. Asumiskustannusten alentamiseksi käynnistetään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 rakentamismääräysten tarkistaminen niin, että voidaan minimoida rakentamismääräysten kustannusvaikutukset rakentamiseen Vanhojen asuntojen hintojen muutos, % 9,00 6,60 5, Omakotitonttien hinnan muutos, % 15,60 12,30 7, Aravavuokrien suhde vapaarahoitteisiin vuokriin yli asukkaan kaupungeissa, % Vapaarahoitteisten vuokrien vuosimuutos, % 2,40 2,00 2,60 4,00 3,00 Aravavuokrien vuosimuutos, % 2,30 2,00 3,50 4,00 3,00 Kotitalouksien uusien asuntolainojen keskikorko, % 2,99 3,72 4, Asunnottomien määrä: Yhden hengen taloudet josta pitkäaikaisasunnottomia Perheet Asuntorakentamisen tuki kasvukeskusten vuokra-asuntotuotantoon ja erityisryhmien asuntotarjonnan lisäämiseen Helsingin seudulla etenkin vuokra-asuntojen rakentaminen on rakennusalan kuuman suhdannetilanteen, tontti- ja resurssipulan sekä ennätyskorkean kustannustason vuoksi ollut viime vuosina vähäistä, vaikka palvelualojen hyvä työllisyyskehitys seudulla on lisännyt nimenomaan niiden kysyntää. Tavoitteena Helsingin seudulla on lisätä vuotuista asuntotuotantoa asuntoon, josta valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon osuus olisi 20 prosenttia. Korkotukilainoitukseen liittyvillä käynnistysavustuksilla tuetaan normaalia vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa aiesopimuksessa mukana olevissa kunnissa. Valtion tukeman tuotannon kohdentamisessa perusteena on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeen taloudellinen kestävyys. Valtion täytetakauksilla tuetaan ns. välimallin vuokraasuntotuotantoa koko maassa. Valtion ja kuntien yhteistakauksesta vuokra- ja asumisoikeustalotuotannon tukemisessa luovutaan Koko asuntotuotanto 1) Helsingin seutu Muut kasvukeskukset Muu maa ARA-tuotanto: Helsingin seutu Muut kasvukeskukset Muu maa Pienten (max. 2h+kk) asuntojen osuus ARA-tuotannossa (varsinaiset vuokratalot), % Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa Erityisryhmien asuntojen tarvetta lisäävät heikkokuntoisten vanhusten määrän nopea kasvu ja erityisryhmien vähenevät laitoshoitopaikat. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toimeenpanolla pyritään puolittamaan pitkäaikaisasunnottomien määrä vuoteen 2011 mennessä. Ohjelmaan sisältyy myös olemassa olevien vapautuvien sosiaalisten 1) 2007 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 vuokra-asuntojen käyttäminen asunnottomien asuttamisessa. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotarjonnan lisäämiseen. Lähiöohjelmalla vuosina 2011 vahvistetaan eri toimijoiden kumppanuutta. Tavoitteena on lisätä lähiöiden kilpailukykyä ja vahvistaa myönteiseen mielikuvaan perustuvaa alueidentiteettiä. Luodaan uusia toimintamalleja lähiöiden kehittämiseen tukemalla muun muassa yhteisöllisyyttä vahvistavia toimia, kuten maahanmuuttajien kotoutumista ja asumisneuvontaa, täydennysrakentamisen kehittämistä sekä asuinympäristöjen turvallisuutta. Rakennuskannan toimivuutta parannetaan ja korjausvajetta vähennetään Rakennetun omaisuuden tila Suomessa on kokonaisuutena tyydyttävä, mutta etenkin asunto-osakeyhtiöiden korjausvelka on kasvussa. Ikääntyvä väestö sekä liikuntarajoitteisten osuuden kasvu, kosteus- ja homeongelmista aiheutuvat terveyshaitat ja rakennusten rakenteellisen turvallisuuden parantaminen edellyttävät nykyisen rakennuskannan mittavia korjauksia. Hissien rakentamista vanhoihin hissittömiin kerrostaloihin sekä vanhusten ja vammaisten kotona asumista mahdollistavia toimenpiteitä avustetaan. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustusten tulorajoja nostetaan keskimäärin 15 prosenttia. Korjaus- ja energia-avustusjärjestelmän toimivuutta ja yksinkertaistamista selvitetään Hissien rakentaminen nykyisiin kerrostaloihin (kpl) Kosteus- ja homevauriokorjausten suunnitelmallisuutta, laatua ja ongelmien ennaltaehkäisyä korostetaan informaatioohjauksessa. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden parantamiseksi jatketaan onnettomuustutkinnan suositusten toimeenpanoa ja kantavien rakenteiden mitoituksen rakentamismääräysten uudistamista. Paloturvallisuuden parantamisessa on asukkailla suuri vastuu, mutta myös rakennustapamuutosten tarvetta idaan. Erityisryhmien osalta selvitetään teknistaloudellisia keinoja paloturvallisuuden parantamiseksi. Kuntien rakennusvalvonnan tehtävien vaativuus ja laajuus ovat kasvaneet rakentamisen ja lainsäädännön muutosten myötä. Tavoitteena on kehittää kuntien rakennusvalvonta koko maassa asiantuntevaksi, palvelukykyiseksi ja tehokkaaksi. Rakennusvalvonnan ja -määräysten soveltamista yhtenäisyyttä vahvistetaan. Kuntien yhteistyöjärjestelyt rakennusvalvonnassa tukevat näitä tavoitteita. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittymisen myötä rakennustuotteiden viranomaisperusteisen markkinavalvonnan tarve on kasvussa. Turvatekniikan keskukselle maksetaan korvausta sen suorittamasta rakennustuotedirektiivin mukaisesta kansallisesta rakennustuotteiden markkinavalvonnasta sekä lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin ja energiamerkintä- ja EuP-direktiivien edellyttämästä markkinavalvonnasta. Valtion asuntorahaston taloudellisia riskejä ehkäistään ennakoivin toimenpitein Luotto- ja takaustappioita on syntynyt vuoden 2007 loppuun mennessä yhteensä noin 36 milj. euroa mukaan lukien lainojen anteeksiannot. Vuokrayhtiöiden yrityssaneerauksista ja -avustuksista aiheutuneiksi kustannuksiksi idaan lisäksi noin 36,5 milj. euroa. Tehostetulla Valtiokonttorin ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä toteutetulla riskienhallinnalla maksuviiveellisten lainasaatavien osuus lainakannasta on pystytty pitämään alle 0,2 prosentissa huolimatta entistä haasteellisemmaksi muuttuneesta toimintaympäristöstä. Pääosa myönnetyistä lainoista ja takauksista kohdistuu kuudelle suurimmalle kaupunkiseudulle. Suuret riskit keskittyvät väestöltään väheneville alueille, joilla riskejä ehkäistään ennakoivin tukitoimin vapauttamalla taloja rajoituksista sekä edistämällä Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen Käyttöaste-projektin toimintatapoja kunnissa. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhtiöiden avustus laajennetaan koskemaan korkotukivuokrataloja. Niille, jotka haluavat vaihtaa aravalainansa pankkilainaksi, annetaan pankkilainalle tietyin edellytyksin valtiontakaus Arava-rajoituksista vapauttamiset (asuntoja) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa) Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3), % 0,29 0,17 0,16 0,15 0,15 Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3) Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12) Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12) Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2007 ja vuosista 2007 asuntoa asuntoa asuntoa Aloitetut uudet asunnot yhteensä asuntolainojen korkotuki täytetakaus vuokra-asunnoille muut asunnot Korjaustoiminnan korkotukilainoitus Asuntojen hankinta asuntosäästöpalkkiojärjestelmä (ensiasunnonhankkijat) korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 2) Asumisen eräiden tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2007 (milj. euroa) 2007 toteutuma budjetoitu varsinainen talous Korkotukiasuntolainojen hyväksymisvaltuus 3) Vuokra-asuntojen takauslainojen hyväksymisvaltuus Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeustuki () Avustukset asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 50,5 60,5 68,5 käynnistysavustus ,0 avustukset erityisryhmille 44,9 85,0 110,0 tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 0,6 2,6 2,6 purkuavustukset 0,9 2,0 2,0 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 13,0 10,0 7,0 aluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille 1,0 2,0 3,0 aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille 0,1 0,6 0,6 lainojen anteeksianto purettavien talojen osalta 0,4 3,5 3,5 lainojen anteeksianto luottotappioiden vähentämiseksi 1,3 3,0 3,0 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : 2) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen. 3) Sisältää 23 milj. euroa aravalainoja v Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 V a l t i o n t u k e m a n a s u n t o t u o t a n n o n l i s ä ä m i n e n Suhdannetilanne on kuluvan syksyn aikana muuttunut nopeasti. Erityisesti asuntorakentaminen on kääntynyt jyrkkään laskuun. Työ- ja elinkeinoministeriö ennakoi talous- ja työmarkkinaennusteessaan, että rakennusalan työllisyys laskee hieman alle hengellä vuonna. Valiokunta pitää tässä tilanteessa erittäin tärkeänä, että valtion tukemaa asuntotuotantoa saadaan nopeasti liikkeelle. Valtion tukemalle asuntotuotannolle on jälleen tilaa ja kiinnostus sitä kohtaan on lisääntynyt. Valiokunta pitää myönteisenä hallituksen toimenpiteitä uustuotannon vauhdittamiseksi. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus on nostettu 920 miljoonaan euroon, joka mahdollistaa asunnon aloittamisen vuonna. Lisäksi uudella ns. välimallin mukaisella vuokra-asuntojen takauslainalla varaudutaan tukemaan asunnon rakentamista. Valiokunta pitää hyvänä myös Helsingin seudulle tehdyn aiesopimuksen mukaisten käynnistämisavustusten laajentamista koko maahan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansainvälisen rahoituskriisin seurauksena luottolaitosten kiinnostus korkotukilainoituksesta on selvästi vähentynyt. Tämä on lisännyt entisestään Kuntarahoitus Oyj:n merkitystä korkotukilainojen myöntäjänä. Valiokunta pitääkin tarpeellisena varmistaa Kuntarahoituksen pääomittamisella sen luotonannon kasvuedellytykset. Valiokunta korostaa, että valtion tukeman asuntotuotannon määrää tulee seurata tarkasti ja tarvittaessa etsiä uusia keinoja sen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi esiin mm. korkotukilainojen omavastuukoron alentaminen sekä lainaehtojen parantaminen esimerkiksi loiventamalla korkotuen alenemista ja pidentämällä korkotukiaikaa. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota viranomaisten mahdollisuuksiin alentaa rakennuskustannuksia. Valiokunta korostaa erityisesti pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten kuntien vastuullista toimintaa, jotta saatavilla olisi riittävästi kohtuuhintaisia tontteja. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tekemässä selvityksessä rakentamisen kustannuksia lisäävinä tekijöinä pidettiin lisäksi mm. liian yksityiskohtaista kaavoitusta ja kuntien erilaisia viranomaistulkintoja. Valiokunta pitää myönteisenä ympäristöministeriön käynnistämää hanketta "Rakentamisen normitalkoot turhat kustannukset kuriin" ja pitää tärkeänä, että havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi. Valiokunta esittää tässä yhteydessä huolensa myös siitä, rakennetaanko liikaa isoja ja materiaaleiltaan liian kalliita asuntoja. Suuri osa vuokraasuntojen käyttäjistä on pieni- ja keskituloisia, jolloin jo lähtökohtaisesti uustuotannon vuokrataso asettuu heille kohtuuttomaksi. K o h t u u h i n t a i s e n a s u m i s e n e d i s t ä m i n e n Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kiinteistöjen hoitokustannusten ja korkojen nousun aiheuttamat vuokrankorotuspaineet saattavat joissakin kunnissa nousta jopa yli 10 prosenttiin vuodelle. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin vuosimuutos, 9,9 prosenttia, nostaa yleisesti asumisen kustannuksia. Kuluttajahintaindeksin voimakas nousu vaikuttaa lisäksi kustannuksiin erityisesti 1990-luvun vuosimaksujärjestelmän mukaisilla aravalainoilla rahoitettujen kohteiden osalta. Kuluttajahintaindeksin mukaan määräytyvällä vuosimaksulla katetaan aravalainan korot ja lyhennykset. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuokra-asuntojen uustuotantoon otettujen aravalainojen vuosimaksu on 2,6 prosenttia pääomamenoista vuonna, mutta vuonna se kohoaa 4,4 prosenttiin. Perusparannusten aravalainoituksessa vastaavat luvut ovat 4,1 prosenttia ja 5,9 prosenttia. Valiokunta pitää korotuspaineita suurina ja muistuttaa samalla siitä, että kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen ennaltaehkäisee myös asunnottomuutta. Valiokunta pitää tärkeänä korjausrakentamisen ylläpitämistä ja tarkoitukseen myönnettävien korkotukilainojen ehtojen edullisuutta. Peruskorjausten tekeminen ajallaan varmistaa asuntojen hyvän kunnon ja säilymisen kohtuuhintaisessa vuokrakäytössä. Valiokunta muistuttaa lisäksi asukkaan vastuullisesta käyttäytymisestä. Veden käytön ja energian säästäminen sekä huoneiston kunnosta huolehtiminen vähentävät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä asumisen kustannuksia. Valiokunta pitää tärkeänä kiinnittää huomiota myös talousvaikeuksissa oleviin asuntovelallisiin ja pitää tarpeellisena selvittää uusiakin vaihtoehtoja heidän tilanteensa helpottamiseen. Mielenkiintoinen on esimerkiksi ns. asuntoparkkiajatus, jossa kodin menettämisen sijaan asumista voisi jatkaa vuokralla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tehtävänä on rahoitus- ja tukitehtävien lisäksi edistää asumiseen liittyvää kehittämistoimintaa. Valiokunta pitää harkinnan arvoisena ARAn kehittämisrahan käyttöönottoa. Ohjatessaan asuntotuotantoa se voisi myöntää tarpeellisiksi katsomiinsa hankkeisiin kehittämisrahaa ja tukea myös koerakentamista. Valiokunta korostaa, että ARAlla on merkittävä rooli asumisen kehittämisessä ja pitää tärkeänä, että sen toimintaedellytykset turvataan. 01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion taloussta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä. Lisäksi se ohjaa kuntien asuntotointa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa sekä osallistuu lainoihin ja takauksiin liittyvään riskienhallintaan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta vahvistetaan erityisryhmien asumisen sekä korjausrakentamisen ja asuntokannan ylläpidon edistämisessä ottaen huomioon erityisesti energiatehokkuuden parantamisen, vanhenevan väestön asumistarpeet ja asuinalueiden kehittämisen. Toiminnassa painottuvat myös aiempaa enemmän asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalvelut. Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vaikuttaa hankeohjauksella sekä korjaustoiminnan seurannalla ja kehittämisellä rakennusten energiatehokkuuden parantumiseen, Eräiden toiminnan suoritteiden kehitys edistää erityisesti Helsingin seudun asuntotuotantoa korkotukilainoituksen, käynnistysavustusten, erityisryhmien investointiavustusten sekä vuokraasuntojen takauslainojen avulla, huolehtii siitä, että tuen piiriin hyväksyttävät kohteet ovat vuokratasoltaan kilpailukykyisiä, ja ne kilpailutetaan avoimin ja tehokkain menettelyin siten, että rakennus- ja tonttikustannukset ovat kohtuulliset eikä rakennuskustannusten kehitys ylitä rakennuskustannusindeksin kehitystä, kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kustannustehokkaasti asuntomarkkinoilla kaikkein heikoimmille ryhmille sekä kehittää erityisryhmien asumiseen liittyvää osaamista, parantaa ikääntyvien kotona asumisen edellytyksiä edistämällä uusien hissien rakentamista, vahvistaa asumiseen, asuinalueiden parantamiseen ja rakentamiseen liittyvää kehittämistoimintaa. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kolmen henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi toteutuma 2007 toteutuma Lainapäätöksiä, kpl ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl Kuntien ja ympäristökeskusten myöntämät avustukset, maksatuksia kpl Rajoituksista vapauttamisia, asuntoa kpl Purkulupien myöntämisiä, asuntoa kpl Tarkastuskäynnit (kuntien vuokrataloyhtiöt ja yleishyödylliset yhteisöt), kpl Ohjauskäynnit, kuntien asuntotoimi (kunnat), kpl Korjaus- ja energia-avustusten tarkastuskäynnit (kunnat), kpl Kustannusten jakautuminen toiminnoittain (1 000 euroa) 2007 toteutuma Lainoitustoiminta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Avustustoiminta Takaustoiminta Valvontatoiminta Asuntoalan kirjasto Asuntokannan kehittäminen Muu kehittämis- ja yhteistyötoiminta Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset 177 Kertaluonteisen menon vähennys -150 Tuottavuustoimet (-3 htv) -105 Yhteensä -78 talous II lisätalous talous tilinpäätös Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aluearkkitehtitoiminnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 84 avustusta saavaa kuntaa. talous talous tilinpäätös Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin. Määrärahasta käytetään korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin euroa ja energia-avustuksiin euroa. Jos määrää ei voida käyttää kokonaan nimettyyn tarkoitukseen, käyttämättä jäänyt määrä saadaan käyttää muihin avustuksiin. Ennen vuotta 2006 korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) nojalla myönnetyt avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. S e l v i t y s o s a : Eduskunta on hyväksynyt talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain muuttamisesta, jolla pienituloisille pientaloissa asuville tuki ohjataan pääosin uudenmuotoisen tarveharkintaisen energia-avustuksen kautta käytettäväksi energiatehokkuutta parantaviin investointeihin ja ympäristöystävällisiin lämmitystapamuutoksiin. Muutoin pientalojen energiakorjauksia tuetaan verotuksen kautta parantamalla kotitalousvähennyksen ehtoja. Energia-avustuksia varten varatusta määrärahasta 2 milj. euroa on tarkoitus käyttää uuteen tarveharkintaiseen avustukseen ja 20 milj. euroa asuinrakennusten energiatalouden parantamista selvittäviin kuntoihin ja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin kerros- ja rivitaloissa. Korjausavustuksilla tuetaan ikääntyvien ja vammaisväestön kotona asumista. Lain 1184/2005 sallimista avustusten käyttötarkoituksista painotetaan yhtäältä energia- ja ilmastotavoitteiden kannalta tuloksellisimpia avustusmuotoja ja toisaalta kotona asumisen mahdollistavien hissien rakentamista ja vanhusten ja vammaisten asuntokorjauksia, jolloin lain 2 :n 5 kohdassa mainittuja huoltokirja-avustuksia ei myönnetä. Energiatehokkuuden parantamista painotetaan korjaus- ja terveyshaitta-avustuksia myönnettäessä. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 68,5 miljoonan euron määrärahaa. Valiokunta pitää myönteisenä erityisesti rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Rakennusten lämmitys aiheuttaa noin 30 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia energiankulutuksesta, joten toimenpiteet ovat oleellisia myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kerros- ja rivitalojen energiataloudellisiin korjauksiin osoitetaan tukea 20 miljoonaa euroa ja pientalojen tarveharkintaisiin energia-avustuksiin 2 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää lisäksi perusteltuna asunto-osakeyhtiöiden energiataloudellisten korjausten edistämiseksi käyttöön otettavaa korkotukilainaa sekä ympäristöministeriön toimintamenoihin varattua 2 miljoonan euron määrärahaa ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanon edellyttämiin selvityksiin ja viestintään rakennuksista aiheutuvien pääs- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 töjen vähentämiseksi sekä rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin esitetään käytettäväksi 46,5 miljoonaa euroa vuonna. Korjausavustuksilla tuetaan esimerkiksi ikääntyvien ja vammaisväestön kotona asumista. Valiokunta pitää tärkeänä, että mm. hissiavustuksiin varataan riittävät määrärahat. Asuntojen esteettömyyden toteutuminen mahdollistaa omatoimisen asumisen ja vähentää osaltaan tuetun asumisen tarvetta. talous III lisätalous talous tilinpäätös Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Korkotukilainat ja valtiontakaukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja korkotukilainoiksi yhteensä enintään euroa. Vuonna saa vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään euroa. Vuonna saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään euroa vuoden lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saadaan vuonna valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a :n mukaisesti jättää enintään euroa. Lisäksi saadaan, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeiltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a :n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään euroa vuonna. Avustukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa. Vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään euroa niille, jotka Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia vuokra- tai asumisoikeusasuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa ja sitä toteuttavissa kunnissa euroa ja muissa kunnissa euroa edellä tarkoitettua uudisrakennettavaa asuntoa kohden. Avustus vähennetään korkotukilainan määrästä. Käynnistysavustusta voidaan myöntää vain, jos Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on antanut luvan töiden aloittamiseen. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (1279/2004) on tarkemmin säädetty. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää pääkaupunkiseudun ja sen lähialueen, Tampereen seudun, Turun seudun, Jyväskylän seudun, Kuopion seudun ja Oulun seudun kunnille määräaikaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen yhteensä enintään euroa. Avustusta voidaan myöntää myös muulle kuin edellä mainittujen seutujen kunnalle, jos avustuksen myöntäminen kunnassa olevan lähiön kehittämiseksi on erityisen perusteltua. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeesta on laadittu suunnitelma. Avustusta voidaan myöntää asuinympäristön viihtyisyyden ja laadun kehittämiseen sekä turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää edellä tarkoitettujen hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin, asukkaiden yhteistilojen toteuttamiseen, alueiden ryhmäkorjaussuunnitelmien toimintamallien laatimiseen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 prosenttia kustannuksista. Lähiöitä koskevissa tutkimusja selvityshankkeissa avustuksen määrä voi olla 100 prosenttia ja avustusta voidaan myöntää myös tutkimustoimintaa harjoittavalle laitokselle. Jos avustus myönnetään vuonna 2006 tehdyn ehdollisen ennakkopäätöksen perusteella, avustuksen määrä on kuitenkin enintään 10 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Vuonna saa valtion asuntorahastosta myöntää valtionavustuslain nojalla yhteensä enintään euroa määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia aravavuokraasuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden kehittämiseksi. Alueiden tulee sijaita valtioneuvoston nimeämillä äkillisillä rakennemuutosalueilla tai kunnissa, joissa on runsaasti ylitarjontaa aravavuokra-asunnoista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus nimeää hankealueet ja myöntää avustukset. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma, joka kytkeytyy kunnan asunto-olojen kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille kehittämis- ja suunnittelukustannuksiin sekä niihin liittyviin hankekustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Varainhankintavaltuudet Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään euroa, josta pitkäaikaista enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Eduskunta on hyväksynyt talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi valtiontakauksesta aravalainojen takaisinmaksamiseksi. Esitys perustuu hallituksen asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan. Takaus, joka alentaa rahalaitoslainan korkoa ja ratkaisee luoton vakuusongelman, avaa järjestelyyn halukkaille joustavan mahdollisuuden aravalainojen takaisinmaksuun ja tarvittaessa myös korvaamiseen yhdellä keskitetyllä lainalla. Eduskunta on hyväksynyt talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista, jolla asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti tehdään taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhtiöiden avustus mahdolliseksi myös korkotukilainoitetuille vuokrataloille. Rakennusten energiatalouden parantamiseksi otetaan asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti asuntoosakeyhtiötalojen perusparantamisessa käyttöön energia- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 taloudellisten korjausten korkotukilaina, jossa lainan enimmäismäärä on 50 prosenttia kustannuksista. Lisäksi omistusasuntojen korkotukilainoja myönnetään sellaisten omakotitalojen rakentamiseen, joiden energiankulutus on matala. Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi ja muille kuin erityisryhmille tarkoitettujen korkotukiasuntojen tuottamisessa viime vuosina Helsingin seudulla kertyneen jälkeenjääneisyyden vuoksi vuokra- ja asumisoikeusasuntotarjontaa lisätään valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaisesti myöntämällä korkotuettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen käynnistysavustusta vuosina Kasvukeskusalueille kohdentuva kunnallistekniikkaavustus on voimassa vuosina 2005 ja siihen osoitetaan näinä vuosina yhteensä 50 milj. euroa. Vuonna myönnettävistä avustuksista on tehty ehdollisia ennakkopäätöksiä yhteensä 7 milj. euron arvosta. Asuinalueiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja eriytymisen ehkäisemiseksi toteutetaan poikkihallinnollinen lähiöohjelma, johon osallistuvat myös sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä opetusministeriön hallinnonalat. Ympäristöministeriön toimialalla lähiöohjelmaa edistetään myöntämällä avustuksia pääkaupunkiseudun seudun lisäksi Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seuduille. Perustellusta syystä avustusta voidaan myöntää myös muulla seudulla olevan lähiön kehittämiseen. Lähiöavustuksiin osoitetaan vuosittain 3 milj. euroa vuosina Avustuksilla kehitetään lähiöiden asuinympäristöä, edistetään niiden täydennysrakentamista ja tuetaan sosiaalista eheyttä. Vähentyvän asuntokysynnän aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi on käynnistetty määräaikainen projekti, johon osoitetaan yhteensä 2 milj. euroa vuosina Tavoitteena on sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten asuntoalueiden laadun kehittäminen sekä asuntokannan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi. Vuodenvaihteessa 2007/ valtion asuntorahastolla oli velkaa noin milj. euroa. Vuoden aikana rahastovelan idaan vähenevän noin 105 milj.eurolla. Velka koostuu pääosin lyhytaikaisista velkasitoumuslainoista, joiden määräajoin tapahtuva erääntyminen ja uusiminen edellyttävät kyseistä velkakantaa suurempaa varainhankintavaltuutta. Asuntorahaston rahoitusrakenteen idaan muodostuvan vuonna seuraavaksi: Arvio asuntorahaston rahoitusrakenteesta vuonna milj. Arvioitu saldo Tulot Tulot asuntolainoista 620 Tulot takausmaksuista 15 Menot Korkotuki- ja avustusmenot 230 Rahastojen velkojen menot korot 100 kuoletukset 105 Siirto talouson 204,5 Arvioitu saldo ,5 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Rakennusalan työllisyyden parantamiseksi sekä vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen vauhdittamiseksi käynnistysavustusta korotetaan talousesitykseen nähden aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa sekä ulotetaan avustus myös muualle maahan. Järjestelyä ei ole tarkoitus jatkaa vuoden 2010 jälkeen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : E r i t y i s r y h m i e n a s u m i n e n Erityisryhmien investointiavustusvaltuus esitetään pidettävän 85 miljoonan euron tasolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisryhmien investointiavustuksen tarve on kuitenkin yli kaksinkertainen esitykseen verrattuna. Vuoden avustuksia on haettu yli 200 miljoonan euron arvosta ja ne koskevat yhteensä yli asuntoa. Hakemusten asuntomäärä on vähentynyt noin asunnolla. Haettu avustussumma on kuitenkin suurempi kuin kuluvana vuonna, joten hankkeet ovat keskimäärin raskaampia kuin vuonna ja painottuvat entistä enemmän palveluasuntoihin. Valiokunta korostaa, että erityisryhmien investointiavustuksen tarvetta lisää huonokuntoisten ja muistihäiriöisten vanhusten määrän kasvaminen väestön ikääntymisen myötä ja laitoshoitopaikkojen korvaaminen tuetulla asumisella sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttaminen. Valiokunta toteaa kuitenkin samalla, ettei tuettu palveluasuminen ole mahdollista kaikille sitä tarvitseville kuten vaikeaa epilepsiaa sairastaville. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että annetut paloturvallisuusmääräykset lisäävät kustannuksia myös erityisryhmien asunnoissa ja aiheuttavat asukkaille vuokrankorotuspaineita. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että valtion asuntorahastosta rahoitetaan paloturvallisuuteen liittyviä korjausinvestointeja. Valiokunta korottaa 25 miljoonalla eurolla erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaista avustusvaltuutta. Lisäksi valiokunta täydentää ympäristöministeriöstä saadun selvityksen perusteella momentin Avustukset-kohdan toista kappaletta. talous III lisätalous II lisätalous talous 2007 tilinpäätös 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) rakennussuojelulain (60/1985) 11 ja 13 :n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin 2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 :n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille 3) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun ja 4) merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoidon ja kunnostuksen avustuksiin. Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jos hankinnasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. Ennen vuotta 2006 myönnetyt tai varauspäätöksen saaneet avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. talous talous tilinpäätös Kuntarahoitus Oyj:n pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuntarahoitus Oyj:n pääomittamiseen pääomasijoituksella. S e l v i t y s o s a : Keskeisen osan valtion tukemasta sosiaalisesta asuntotuotannosta rakennuttavat kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt. Siksi Kuntarahoitus Oyj, jonka luottoluokitus on paras mahdollinen, on perinteisesti ollut tärkein korkotukilainojen myöntäjä. Sen merkitys on entisestään kasvanut eräiden pankkien supistettua jälleenrahoituskustannustensa nousun vuoksi lainoitustoimintaansa. Pääomittamisella varmistetaan Kuntarahoituksen valtion tukemaan asuntotuotantoon kohdistuvan luotonannon kasvuedellytykset. Pääomasijoitus on tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti pääomalainana ja sen tarkempiin ehtoihin sisällytetään myös ehdot, joiden mukaisesti valtio voi rahoitusmarkkinoiden normalisoitumisen jälkeen irtautua pääomasijoituksestaan. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Momentti lisätään talousesitykseen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 20 miljoonan euron määrärahaa käytettäväksi Kuntarahoitus Oyj:n pääomittamiseen. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja toteaa, että toimenpiteellä varmistetaan Kuntarahoituksen valtion tukemaan asuntotuotantoon kohdistuvan luotonannon kasvuedellytykset. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pääomittamisessa käytettäviä pääomasijoituksia ei ole tarpeen tässä vaiheessa rajata. Toteutuksessa on teknisesti harkittavissa kolme vaihtoehtoa, joista esityksessä on mainittu kaksi, pääomalaina ja osakesijoitus. Kyseeseen voi kuitenkin tulla vaihtoehtona myös sijoitus vapaan oman pääoman rahastoon tai mainittujen keinojen yhdistelmä. talous Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11