20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys suuntaavat yhdyskuntien kehittämistä ja rakentamista Suurilla kaupunkiseuduilla hajanaisella yhdyskuntarakenteella on merkittäviä ilmastovaikutuksia lisääntyneen liikenteen takia. Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistetään maakunta- ja yleiskaavoituksella, riittävällä asuntotonttien asemakaavoituksella, kaupunkiseutujen aktiivisella maapolitiikalla sekä rakentamisen suunnitelmallisella ohjauksella olemassa olevien palvelujen ja yhdyskuntarakenteen piiriin. Kaupunkiseudulla painotetaan maankäytön, asumisen, palvelujen ja liikenteen yhteensovittamista. Valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi valmistellaan pitkän aikavälin kehityskuvaa yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Energiatehokkaalla rakentamisella, nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian käyttöönotolla saavutetaan mittavia energiansäästöjä ja päästövähennyksiä. Toteutetaan ERA-17 toimintaohjelman keskeisiä toimenpiteitä. Uudisrakentamisessa siirrytään 1.7. kokonaisenergiatarkasteluun rakennuksen energiatehokkuuden innissa ja otetaan huomioon myös rakennuksen lämmitystapa. Laaditaan korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti kustannustehokasta. Uudistusten toimeenpanossa tarvitaan runsaasti informaatio-ohjausta. Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää myös energiatodistusmenettelyn uudistamista. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapamuutosten tukemista jatketaan. Uusien rakennustuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksia valmistellaan ja säännösten toimeenpanosta huolehditaan. Rakentamisen materiaalitehokkuutta edistetään asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on kymmenkertaistaa nykyinen tuulivoimakapasiteetti megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimaloiden rakentamista ohjataan kaavoituksella ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille sekä sovitetaan yhteen maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa. Maakuntakaavoissa tulee osoittaa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet koko maassa. Tuulivoimarakentamisen kaavoituksen etenemistä ja laadukasta toteutusta maakunnan liitoissa ja kunnissa tuetaan. Asuntotarjonta vastaa asumistarpeita ja suuret kaupunkiseudut ovat hyvinvoivia Asuntotuotanto kääntyi rajuun nousuun vuoden 2010 aikana, ja asuntoaloituksia oli jopa noin asuntoa. Asuntotuotantoa kasvattivat voimakkaasti toisaalta vielä vuonna 2010 käytössä olleet asuntorakentamisen elvytystoimenpiteet ja toisaalta patoutuneesta omistusasuntojen kysynnästä ja hintojen noususta seurannut vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon selvä lisäys. Vuonna asuntotuotannon idaan tasoittuvan noin asunnon tasolle. Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma Koko asuntotuotanto Helsingin seudun aiesopimuskunnat Muut kasvukeskukset Muu maa ARA-tuotanto (osapäätökset): Aiesopimuskunnat Muut kasvukeskukset Muu maa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), % Uusien asuntoluottojen matala korkotaso on pitänyt omistusasuntojen kysynnän korkealla ja asuntojen hinnat nousivat ennätystasolle alkuvuoden aikana. Sekä omistus- että vuokra-asuntojen merkittävää lisätarjontaa tarvitaan pitkällä aikavälillä isoissa kasvukeskuksissa, erityisesti Helsingin seudulla. Vuokra-asunto-tuotannon osuus asuntotuotannossa on kasvanut viime vuosina rakennusalan työllisyyden elvytystoimenpiteiden johdosta, mikä on parantanut vuokramarkkinoiden toimintaa. Kaupungistumisen, kasvavan palvelusektorin työvoimatarpeen, väestön ikääntymisen ja maahanmuuton seurauksena vuokraasuntokysyntä lisääntyy nopeasti myös jatkossa. Tilanne on erityisen vaikea Helsingin seudulla, jonne valtion tukema uustuotanto siksi pyritäänkin painottamaan. Helsingin seudun aiesopimuksen toteutuminen aiesopimuskunnissa Tavoite Pitkän aikavälin tavoite/v 2009 toteutuma 2010 toteutuma Uudet kaavat (asuntoa) Koko asuntotuotanto (alkava) Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (alkava) ) Kysyntää vastaava asuntotuotanto ja asumisen kohtuuhintaisuus edellyttävät asuntotonttien riittävää kaavoitusta. Tonttien saatavuutta on tarpeen lisätä etenkin työpaikkakeskittymien läheisyydessä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Palveluja ja työpaikkojen tulee olla helposti eri väestöryhmien saavutettavissa asuinalueiden läheisyydessä. Helsingin seudulla yhdyskuntarakennetta eheytetään erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvalla täydennysrakentamisella. Nykyiseen rakenteeseen tukeutuvien pientalotonttien saatavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Suurilla kaupunkiseuduilla parannetaan seudun kuntien yhteistyötä ja seutujen toimivuutta kuntien ja valtion aiesopimuksilla, joita on tarkoitus kehittää osapuolia sitovammiksi. Lisäksi toteutetaan metropolipolitiikkaa, jolla edistetään muun muassa Helsingin seudun kestävää yhdyskuntarakennetta ja monipuolista asuntotarjontaa työvoiman saannin ja kilpailukyvyn edellytysten sekä sosiaalisen eheyden turvaamiseksi. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edellytyksiä parannetaan korkotukilainoituksen alemman omavastuukoron avulla. Korkotukilainoituksen lisäksi käytössä on yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolella oleva vuokra-asuntojen rakentamisen välimalli, jossa tukielementtinä on valtion täytetakaus. Valtion tukeman tuotannon perusteena on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeiden taloudellinen kestävyys. Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2010 ja vuosista 2010 toteutuma asuntoa asuntoa ja valtuudet asuntoa Aloitetut uudet asunnot yhteensä asuntolainojen korkotuki korkotuettu välimalli täytetakauksellinen välimalli vapaarahoitteiset ym. asunnot n n n Korjaustoiminnan korkotukilainoitus ) Ei sisällä välimallin vuokra-asuntoja eikä asumisoikeusasuntoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Asuntojen hankinta asuntosäästöpalkkiojärjestelmä korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 2) Edistetään toimivia asumisratkaisujen ja asuinoloja ikääntyneille. Erityisryhmien asuntojen tarvetta lisäävät heikkokuntoisten vanhusten kasvava määrä ja erityisryhmien vähenevät laitoshoitopaikat. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Pitkäaikaisasunnottomien vähentämisohjelmaa jatketaan tavoitteena pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan toteuttamalla heille suunnattua asumisen ohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrä neljännekseen vuoteen 2015 mennessä. Asunnottomien määrä yhden hengen taloudet yhteensä perheet yhteensä pitkäaikaisesti asunnottomat yhteensä Toimiva ohjausjärjestelmä vahvistaa elinympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja kulttuuriarvoja Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) toimivuuden kokonaisinti tehdään vuosina ja. Arvioinnin painopisteitä ovat muun muassa ohjausjärjestelmän toimivuus erityisesti kaupunkiseutujen kehityksen ja yhdyskuntarakenteen hallinnan näkökulmasta, rakentamisen laatu ja vastuukysymykset sekä eri toimijoiden roolit ja voimavarat suunnittelussa, ohjauksessa ja toteutuksessa. Arvioinnin perusteella valmistellaan tarpeelliset muutokset lakiin. Kaavajärjestelmän toimivuuden lisäksi huomiota kiinnitetään myös rakentamismääräysten kehittämiseen ja erityisesti korjausrakentamisen viranomaisohjaukseen. Korjausrakentamisesta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa jatketaan. Rakentamisen laadun varmistamisessa on rakennusvalvonta keskeisessä asemassa. Parannetaan rakentamisen viranomaisohjausta ja edistetään rakentamismääräysten ennakoivaa ja yhtenäistä tulkintaa. Kulttuuriympäristön merkitystä monipuolisen elinympäristön voimavarana vahvistetaan. Ministeriöiden yhteistyönä laaditaan kansallinen kulttuuriympäristöstrategia ja arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, jotka edistävät kulttuuriperinnön ja arkkitehtuurin huomioon ottamista kaupunkisuunnittelussa sekä korjaus- ja uudisrakentamisessa. Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi jatketaan "Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot" -toimenpideohjelmaa. Vuosille ajoittuvalla ohjelmalla pyritään vähentämään kosteus- ja homeongelmien aiheuttamia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä sekä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä uudis- ja korjausrakentamisessa. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden parantamiseksi jatketaan onnettomuustutkinnan suositusten toimeenpanoa ja kantavien rakenteiden turvallisuutta koskevien rakentamismääräysten uudistamista. Uudesta EU:n rakennustuoteasetuksesta johtuen rakennustuotteiden hyväksyntää koskeva lainsäädäntö on uudistettava. Valtion asuntorahaston takauskanta kasvaa nopeasti Valtion tukeman asuntotuotannon kasvu lisää valtiontakausten kokonaismäärää. Tuotanto keskittyy kuitenkin kasvukeskuksiin, minkä takia lainoihin kohdistuva valtion takausriski on varsin pieni. Myös olemassa oleva aravalainakanta painottuu suuriin kasvukeskuksiin vähentäen taloudellisia riskejä. Valtiokonttorin luottoriskimallin mukaan lainapääomista noin 93 prosenttia on pienen tai vähäisen riskin kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät väestöltään väheneville alueille ja aiheutuvat pääosin yhteisöjen taloutta rasittavista tyhjistä asunnoista. Ongelmayhtiöissä lainojen pääomat ovat varsin suuria ja lyhennykset takapainotteisia samalla, kun vuokrien korottaminen on vaikeaa. Ongelmia lievitetään 2) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 tarvittaessa vapauttamalla kohteita rajoituksista alueilla, joilla markkinat ovat tasapainossa tai ylitarjontatilassa sekä kohdekohtaisin tuki- ja huojennustoimin. Jatketaan AKKU-työryhmän ehdotusten pohjalta väestöltään vähenevien alueiden asumisen kehittämistä painottaen kustannustehokkaita toimenpiteitä. Yli 80 prosenttia aravalainojen koroista on inflaatiosidonnaisia. Vuoden 2010 heinäkuun inflaatioon perustuva aravakorkotaso nousee vuonna ja on suuressa osassa lainakantaa hiukan yli kolmen prosentin tasolla. Mahdollisuutta aravalainojen ennenaikaisiin takaisinmaksuihin rahoituslaitoslainoilla helpotetaan valtiontakauksin. Väestöltään vähenevillä alueilla valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään ennakoivin tukitoimin ja vapauttamalla taloja rajoituksista. Tukitoimia kehitetään joustavammiksi painottaen toimien kustannustehokkuutta. Perusparannukset kohdennetaan pitkäikäisen käytön kohteisiin. Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveiden määrä suhteessa lainakantaan on vähäinen ja takauskorvausten odotetaan edelleen pysyvän alhaisena Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3.) Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne ) Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne ) Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % 0,15 0,18 0,13 0,24 0,25 Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet % 0,31 0,36 0,4 0,4 0,4 Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa) Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) Asumisen tuen kehitys vuosina 2010 (milj. euroa) 2010 Taloussta maksettavat tuet Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset ,5 90,5 56,3 Suhdanneluonteinen korjausavustus ,4 46,0 15,0 Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki () 400,0 470,0 570,0 Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet Korkotuet asuntolainojen korkotuki 34,6 32,6 40,0 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja asuntosäästöpalkkio 7,5 10,5 0,0 Avustusten myöntämisvaltuudet käynnistysavustus 69,0 25,0 - avustukset erityisryhmille 110,0 110,0 110,0 tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 2,6 2,6 2,6 purkuavustukset 2,0 2,0 2,0 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 10,0 10,0 10,0 aluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille 3,0 3,0 - aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille 0,0 0,6 - suhdanneluonteinen korjausavustus 158,5 - - aravatalojen purkuakordit 3,5 3,5 3,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 aravatalojen rajoitusakordit 3,0 3,0 1,5 asumisneuvontatoiminta - - 0,6 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisraha 0,7 0,7 0,7 Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille Kokonaistakausvaltuuden muutos omistusasuntolainoille V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Kohtuuhintainen asuminen on merkittävä yleisen hyvinvoinnin edistäjä, ja on erittäin tärkeää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tiedostetaan asumisen ja asuntopolitiikan keskeinen rooli mm. talouden kasvussa sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisen edistämisessä. Asuntomarkkinat ovat eriytyneet alueellisesti toisistaan selvästi poikkeaviksi. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus jatkaa väestöltään vähenevien alueiden asumisen kehittämistä AKKU-työryhmän jättämän mietinnön pohjalta. Kasvukeskusten ja erityisesti pääkaupunkiseudun ongelmat ovat päinvastaiset. Pula kohtuuhintaisista asunnoista ja ennen kaikkea pienistä vuokra-asunnoista on muodostumassa esteeksi työvoiman saatavuudelle ja haittaa yleistä talouden kasvua ja kilpailukykyä. Riittämätön asuntotarjonta ilmenee paitsi korkeina asuntojen hintoina myös seudun yhdyskuntarakenteen hajautumisena. Vuosittainen rakentamisvaje on noin asuntoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtio yhdessä kuntien kanssa edistää tonttitarjontaa kaavoitusta lisäämällä ja nopeuttamalla. Oleellista on myös jatkaa Helsingin seudun aiesopimuksia. Tätä ns. maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyötä tulee kehittää entistä tavoitteellisemmaksi siten, että se tukee myös yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin kehittymistä kestävämmäksi, ja järjestelmän käyttöä tulee tarpeen mukaan laajentaa myös muihin kasvukeskuksiin. Asuntotuotannon lisäämisellä voidaan vaikuttaa myös rakentamisen kustannuksiin. Ympäristöministeriön selvityksen (ympäristöministeriön raportteja 8/) mukaan rakennusalan kilpailutilanne ei ole tyydyttävä ja alalle tarvitaan sekä lisää toimijoita että tuotantokapasiteettia. Keväällä voimaan saatettuja uusia rakentamisen palomääräyksiä voidaankin pitää hyvin tervetulleina. Muutokset helpottavat puun käyttöä sekä kerrostalojen uudis- että korjausrakentamisessa. Sen käyttö on osoittautunut kiinnostavaksi erityisesti täydennysrakentamisessa. Puun käytön lisäämisellä voidaan merkittävästi vähentää rakentamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia sen sitoman hiilidioksidin avulla. Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset tulisikin huomioida nykyistä paremmin hankkeiden kilpailutuksissa rakentamisen ekologisuuden lisäämiseksi. Valiokunta pitää hallitusohjelman tavoin tarpeellisena puurakentamisen edistämistä jatkossakin mm. työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimalla puurakentamisen ohjelmalla. Useampien materiaalien ja toimintatapojen yleistyminen lisää alan kilpailua ja mahdollisuuksia rakennuskustannusten alentumiseen pitkällä aikavälillä. Yhtenä keskeisenä syynä kustannustason kohoamiselle valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pidettiin myös rakentamista koskevaa lainsäädäntöä ja normiohjausta. Ympäristöministeriön johdolla toteutetut normitalkoot tuleekin valiokunnan mielestä viedä tehokkaasti käytäntöön. Valtion toimenpiteet riittävän asuntotuotannon aikaansaamiseksi ovat välttämättömiä, jotta kasvavan väestön asuntotarpeeseen voidaan vastata turvaten samalla myös elinkeinoelämän tarpeet täyttävä työvoiman liikkuvuus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuoden loppuun mennessä laadittavaan asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan sisällytetään esitykset keinoista, joilla pitkällä aikavälillä voidaan hillitä asumisen kustannuksia ja turvata riittävä asuntotuotanto. Valiokunta käsittelee tarkemmin valtion tukemaa asuntotuotantoa momentin kohdalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion taloussta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä ja rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa kuntien asuntotointa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa sekä osallistuu lainoihin ja takauksiin liittyvään riskienhallintaan sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa korostuvat asuntokannan kehittäminen ja erityisryhmien asuminen. Erityisesti se ottaa huomioon energiatehokkuuden parantamisen, vanhenevan väestön asumistarpeet ja asuinalueiden kehittämisen. Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus painottaa toiminnassaan asuntotuotantotuen tehokasta toimeenpanoa ja tuettavien hankkeiden toteutumista kustannustehokkain kilpailumenettelyin edistäen erityisesti Helsingin seudun asuntotuotantoa kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille ja tukee osaltaan ikääntymisen asumistarpeiden hoitoa, kehitysvammaisten asumista koskevan periaatepäätöksen toteuttamista ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkoa osallistuu valtion ja kaupunkiseutujen välisten aiesopimusten valmisteluun ja toteuttamiseen sekä edistää kuntien välistä yhteistyötä asumisessa edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja eheää yhdyskuntarakennetta korostaa ohjaus- ja valvontatoiminnassaan asuntotuotantotuen kohdentumista asukkaille sekä olemassa olevan asuntokannan, kiinteistönpidon ja suunnitelmallisen korjaustoiminnan kehittämistä osana luottoriskien hallintaa vahvistaa rooliaan asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa ja rahoittamisessa painottaen erityisesti tulosten vaikutuksia käytännössä. Keskeisten suoritteiden kehitys 2009 toteutuma 2010 toteutuma Korkotukilainaksi hyväksyminen, päätöksiä kpl ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl Kuntien myöntämät avustukset, maksatuksia kpl Avustukset hissien rakentamiseen, päätöksiä kpl Avustukset terveyshaittojen poistamiseen, päätöksiä kpl Luovutuksensaajan nimeämiset Rajoituksista vapauttamiset, päätöksiä kpl Omistusasuntolainojen takauskorvaukset, päätöksiä kpl Tarkastetut yleishyödylliset yhteisöt ja kuntien vuokrataloyhtiöt, lkm Korjaus- ja energia-avustusten tarkastuskäynnit kunnissa, kpl Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 72 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 2 Toimintamenosäästö (HO) -30 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -10 Tuottavuustoimet (-1 htv) -45 Tasomuutos -102 Yhteensä -113 talous III lisätalous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen 1) aluearkkitehtitoiminnan menoihin 2) tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten. Ympäristöministeriö myöntää avustukset tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille ja kunnille enintään 70 % kaavan laatimisesta aiheutuvista kuluista. S e l v i t y s o s a : Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 58 avustusta saavaa kuntaa. Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laadinnan tukemiseen. Mikäli kaavassa käsitellään tuulivoimarakentamisen ohella muita ohjaustarpeita, voidaan avustusta myöntää vain siihen osaan kuluja, jotka aiheutuvat tuulivoimarakentamisen ohjaamisesta kaavoituksessa. Avustuksilla edistetään valtioneuvoston hyväksymän ilmastoja energiastrategian tavoitetta lisätä tuulivoiman asennettua kokonaistehoa nykyisestä noin 200 megawatista megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen ripeää etenemistä sekä laadukasta kaavoitusta, joka perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tuulivoimarakentaminen ohjataan kaavoituksella ympäristön, teknisen infrastruktuurin ja talouden kannalta optimaalisille paikoille ensisijaisesti useamman voimalan yksiköihin ja sovitetaan yhteen muun muassa maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa. talous talous tilinpäätös Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin. S e l v i t y s o s a : Korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Avustuksia hissien korjaamiseen ei myönnetä eikä myöskään erillisiä avustuksia perusparannuksen suunnitteluun. Haja-asutusalueiden talousjätevesikorjauksien avustamisesta luovutaan. Energia-avustukset kohdennetaan kannustamaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Korjaus- ja energia-avustuksiin esitetään 55,5 miljoonan euron määrärahaa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan määrärahasta on tarkoitus suunnata 37,5 miljoonaa euroa korjausavustuksiin ja energia-avustuksiin 18 miljoonaa euroa. Määräraha on 35 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna, mikä vaatii avustusten tarkkaa kohdentamista niitä eniten tarvitseville ja asetettujen ilmastotavoitteiden kannalta vaikuttavimpiin kohteisiin. Valiokunta pitää kuitenkin myönteisenä, että uusien hissien jälkiasentamista sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista esteettömyyden vähentämiseksi ja kotona asumisen mahdollistamiseksi voidaan edelleen tukea. Tukea ei kuitenkaan myönnetä enää hissien korjaamiseen, erillisten perusparannusten suunnitteluun eikä haja-asutusalueiden talousjätevesijärjestelmien korjaamiseen vaatimusten mukaisesti. Määrärahan vähennyksestä 26 miljoonaa euroa kohdistuu energia-avustuksiin ja erityisesti uusiutuvan energian avustuksiin, jotka pienenevät 30 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan euroon. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian avustustusten väheneminen vaikeuttaa lämmitystapamuutoksia, kuten lämpöpumppujen ja pellettilämmityksen käyttöönottamista, ja hankaloittaa siten osaltaan uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Rakennuksissa käytetään noin 40 prosenttia energiasta, ja rakennusten lämmityksestä aiheutuu noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, joten rakennetulla ympäristöllä on muutenkin keskeinen rooli asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Asumisen ja rakentamisen ekotehokkuuden lisääminen on hyvin esillä kansallisessa toimintaohjelmassa (ERA17), joka on mainittu myös hallitusohjelmassa voimaan tulevien uudisrakentamista koskevien energiamääräyksien avulla siirrytään kohti asetettua tavoitetta lähes nollaenergiarakentamista vuoteen 2021 mennessä. Vuosittainen asuntojen uustuotanto on kuitenkin vain noin prosentti koko asuntokannasta. Ratkaisevassa asemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, mikä painottuu vääjäämättä tulevissa perusparannuksis- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 sa. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan korjausrakentamista koskevia energiamääräyksiä, jotka on EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti annettava heinäkuussa. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamaan suureen korjaustarpeeseen ja pitää valmisteltavien energiatehokkuutta parantavien määräysten vaikutusten intia välttämättömänä, jotta vältytään tulevilta kosteus- ja homevaurioilta. Valiokunta pitää myös erittäin tärkeänä Hometalkoot-ohjelman toteuttamista suunnitelmien mukaisesti. Momentin määrärahasta voidaan myöntää ns. terveyshaitta-avustusta terveyshaittoja aiheuttaneiden home- ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Muilta osin niiden aiheuttamaa korjaustarvetta avustetaan toisaalta valtion taloussta (esim. homekoulut mom ). Valiokunnan katsoo, että terveyshaitta-avustusten maksaminen on erittäin tarpeellista, mutta saadun selvityksen mukaan järjestelmän toteutustapa tulisi kuitenkin harkita uudelleen. Nykyinen järjestelmä on noin sadalle vuosittaiselle hakijalle raskas, ja avustus tulee usein myöhässä. Valiokunta toteaa, että korjaustoiminnan avustusten tarve on erittäin suuri. Avustuksilla on merkittävänä ohjaava vaikutus kalliiden korjausten aloittamisessa ja korjaustapojen valinnassa sekä suuren työllistävän vaikutuksensa myötä myös harmaan talouden ehkäisemisessä. Taloudellisen taakan keventämiseksi valiokunnan kuulemisissa esiin nousi erityisesti täydennysrakentaminen, jossa lisärakentamisoikeudesta kertyviä varoja voidaan käyttää korjausten rahoittamiseen. Valiokunta pitää myös mielenkiintoisina erilaisia rahoituksen laskentamalleja, joissa korjauskustannuksia katetaan laskennallisesti syntyvillä säästöillä. Valiokunta on huolissaan momentin määrärahan riittävyydestä sekä avustusten myöntämisperusteiden kiristämisestä ja korostaa, että muutosten vaikutuksia tulee seurata tarkasti ja myöntämisperusteita tulee myös taloudellisen tilanteen salliessa tarkastella uudelleen. Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille euroa energia-avustuksiin. talous talous tilinpäätös Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/2009) mukaisten avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Aiempina vuosina tältä momentilta myönnetyistä avustuksista idaan aiheutuvan valtiolle menoja euroa vuonna. Avustusten maksatus on ollut itua hitaampaa, ja vuoden 2010 määrärahasta jäi käyttämättä 19,6 milj. euroa. talous III lisätalous talous tilinpäätös Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Korkotukilainat ja valtiontakaukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään euroa. Vuonna saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään euroa. Vuonna saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään euroa vuoden lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasunto- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 lainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokraasuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkion suorittamisesta ennen vuotta 1993 tehdyissä asuntosäästösopimuksissa annetun lain (702/2001) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa. Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden idaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a :n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a :n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään euroa vuonna. Avustukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2010 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (965/2009) tarkemmin säädetään. Vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan ne suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/2009) mukaiset avustukset, jotka on myönnetty rahaston varoista. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti. Varainhankintavaltuudet Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 S e l v i t y s o s a : Kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset kaikkeen uudisrakentamiseen tulevat voimaan Aiemmin matalaenergiataloihin kohdistetut omistusasuntojen korkotukilainat kohdennetaan kiristyviä määräyksiä huomattavasti energiatehokkaampien omakotitalojen rakentamiseen. Kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan edelleen 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan 10 milj. euroa vuonna. Avustukset on sidottu kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu. Aiemmin lähiöohjelman avustuksista tuetun asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan lähinnä pitkäaikaisasunnottomuusohjelman sekä maahanmuuttajien asumiseen liittyen. Lähiöitä ja avaravuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsiviä alueita varten myönnettävistä avustuksista luovutaan. Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan pitkäaikaisasunnottomuusohjelmaan sekä maahanmuuttajien asumiseen liittyen. Vuonna valtion asuntorahaston velka vähenee. Asuntorahaston velka rahoitetaan pääosin lyhytaikaisin velkasitoumuslainoin, joiden määräajoin tapahtuva erääntyminen ja uusiminen edellyttävät todellista velkaa suurempaa varainhankintavaltuutta. Asuntorahaston rahoitusrakenteen idaan muodostuvan vuonna seuraavaksi: Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna milj. Arvioitu saldo Tulot Tulot asuntolainoista 605 Tulot takausmaksuista 5 Menot Korkotuki- ja avustusmenot 195 Rahaston velkojen menot korot 55 kuoletukset 230 Siirto talouson 130 Arvioitu saldo V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valtion asuntorahastosta myönnettävien uusien korkotukilainojen hyväksymisvaltuus on miljoonaa euroa. Sillä idaan tuettavan noin uuden korkotukiasunnon rakentamista. Lisäksi varaudutaan täytetakauksellisen ns. välimallin mukaisen vuokra-asunnon tukemiseen. Vuoden perusteella voidaan kuitenkin todeta, ettei voimassaoleva välimalli juurikaan ole houkutellut rakennuttajia. Viime vuosina valtion tukema asuntotuotanto on painottunut erityisesti erityisryhmille tarkoitettuihin vuokraasuntoihin ja kohtuuhintaisia valtion tukemia tavallisia vuokra-asuntoja on rakennettu selvästi vähemmän kuin hyväksymisvaltuus olisi mahdollistanut. Hallituksen tavoitteena on erityisesti tavallisten vuokra-asuntojen rakentamisen edistäminen. Valiokunta pitää myönteisenä toimijoiden kiinnostuksen lisäämiseksi tehtyä normaalien vuokra-asuntojen rakentamiseen osoitettua korkotukilainan perusomavastuun puolittamista (1,7 %) vuoden 2014 loppuun saakka. Muutoksen konkreettinen vaikutus riippuu lähinnä korkotason kehityksestä. Valiokunta toteaa, että on erittäin tärkeää saada valtion asuntorahaston hyväksymisvaltuus täysimääräisesti käyttöön heti vuoden alusta alkaen. Tavoitteen saavuttamiseksi valiokunta nostaa esiin myös yleishyödyllisyystyöryhmän ehdotusten toteuttamisen ainakin siltä osin, ettei rajoitteista vapautuva tuotanto estä uuden tuotannon käynnistämistä samaan taloyhteisöön. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on esitettyä valtuutta suurempi ja tarve näyttää tämän syksyn tietojen mukaan kasvan nopeasti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Rakentamishalukkuutta saattaa lisätä omistusoikeusasuntojen rakentamisen väheneminen, korkotason yleinen kehitys ja edellä mainittu vuokra-asuntojen perusomavastuukoron puolitus sekä mahdollisesti alenevat rakennuskustannukset. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden lisäämiseen on siten varauduttava, jos rakentamishalukkuus ja taloudellinen tilanne sitä vaativat. A s u m i s o i k e u s a s u n n o t. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös riittävään asumisoikeusasuntojen rakentamiseen. Asumisoikeusasuntojen kysyntä on selvästi kasvanut, ja niitä jonottaa jo yli hakijaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asumisoikeusasunnon määrä voitaisiin olemassa olevan tarpeen perusteella kaksinkertaistaa kymmenessä vuodessa. Asumisoikeusasuminen tarjoaa hyvän vaihtoehdon muiden hallintamuotojen rinnalle ja monipuolistaa asuntotarjontaa. E r i t y i s r y h m i e n a s u m i n e n. Erityisryhmien avustusvaltuudeksi esitettyä 110 miljoonan euron valtuutta voidaan pitää kohtuullisena. Erityisryhmien asuntojen tarve tulee kuitenkin kasvamaan mm. väestön ikääntymisen ja muistisairaiden määrän kasvun sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkamisen ja kehi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 tys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelman toteuttamisen myötä. Valtuuden riittävyyttä tulee seurata ja tarvittaessa palata sen korottamiseen lisätalousn kautta. Valiokunta pitää myönteisenä, että Asumisen rahoitusja tutkimuskeskus voi käyttää euroa asuntorahaston varoista asumisen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Näin tuetaan hankkeita, jotka kohdentuvat mm. asuntojen, asuinalueiden sekä ARA-tuotannon kehittämiseen sekä energiakäytöltään tehokkaaseen asuntojen peruskorjaamiseen. Hankkeet ovat käytännönläheisiä ja poikkeavat ministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoituksella toteutettavista vaikuttavuusselvityksistä. Asumisneuvonnan toiminnan tukemiseen esitettävää uutta euron avustusvaltuutta valiokunta pitää myös hyvin tarpeellisena. Sen turvin voidaan mm. ehkäistä asunnottomuutta ja edistää vanhusten sekä mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisujen ja -olojen parantamista. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tukipalveluiden turvaamiseen Kaste-ohjelman rahoituksella. Tukihenkilöstön avulla on pystytty puuttumaan tehokkaasti erityisesti nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseen. talous talous 2010 tilinpäätös 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 :n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin 2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 :n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille 3) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 % toimenpiteiden kustannuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään euron määrärahaa, joka on euroa vähemmän kuin vuonna. Määrärahaa myönnetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. Vanhan rakennuksen suojeluarvot säilyttävä ylläpito voi vaatia suurtakin panosta. Tästä syytä on kohtuullista, että valtio voi edelleen pieneltä osin tukea kiinteistöjen omistajien suojelutyötä. talous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11