20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Transkriptio

1 Talousesitys HE 95/ vp (17.9.) 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Rakennettu ympäristö on energiatehokas, elinvoimainen ja parantaa ihmisen hyvinvointia Yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä painotetaan erityisesti kaupunkiseutuja, joilla rakenteen hajautuminen vaikeuttaa arjen sujumista, lisää liikennetarvetta ja haittaa siirtymistä henkilöautoilusta kestävämpiin kulkumuotoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain vaikutusten ja toimivuuden innin perusteella tarkastellaan erityisesti yhdyskuntarakenteen ohjauksen välineitä toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen. Maakunta- ja yleiskaavoituksen strategista merkitystä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa painotetaan. Yhdyskuntarakenteeseen ja päästövaikutuksiin liittyvää vaikutusten intia kehitetään. Kaupan ohjauksessa painotetaan vaikutuksia palvelurakenteeseen, lähipalveluihin ja keskustojen kehittämiseen. Edistetään avustuksin ja ohjauksella tuulivoimarakentamista ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille tavoitteena tuulivoimakapasiteetin lisääminen megawattiin vuoteen 2020 mennessä Tuulivoimakapasiteetti 147 MW 198 MW 198 MW 350 MW 570 MW Ympäristöministeriö koordinoi metropolipolitiikkaa, jolla kehitetään metropolialuetta kokonaisuutena painottamalla eri toimijoiden välisten yhteistyömuotojen kehittämistä ja kansallisten politiikkatoimenpiteiden aluelähtöistä räätälöintiä. Keskeisiä hankkeita ovat MAL-aiesopimus, metropolialueen kilpailukykyaiesopimus, maahanmuuttajien aiesopimus ja sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelma. Energiatehokkaalla rakentamisella, nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian käyttöönotolla rakennusten lämmityksessä saavutetaan mittavia energiansäästöjä ja päästövähennyksiä. Käynnissä on uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Korjausrakentamisen energiavaatimuksia koskevat säädökset tulevat voimaan. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin edellyttämä uusittu energiatodistusmenettely otetaan käyttöön ja energiatodistusten valvontajärjestelmä perustetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen. Aloitetaan säädösten valmistelu minimivaatimuksista uusiutuvan energian käytölle rakennusten lämmityksessä sekä jatketaan selvityksiä lähes nollaenergiarakennuksista. Toimeenpannaan direktiivin mukainen lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastus- tai neuvontamenettely. Uudistusten toimeenpanoa ohjataan opasmateriaalilla ja neuvonnalla. Uusien rakennustuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksia valmistellaan ja huolehditaan säännösten toimeenpanosta. Toteutetaan tarvittava markkinavalvonta ja informaatio-ohjaus. Jatketaan selvitystyötä rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa. Saatetaan valmiiksi toimenpideohjelma rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämiseksi, ja ryhdytään toteuttamaan sitä. Annetaan ympäristöministeriön asetus kantavien rakenteiden suunnittelusta ja valmistellaan siihen liittyvä ympäristöministeriön ohje. Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi sekä niiden ennaltaehkäisemiseksi jatketaan vuosille 2009 ajoittuvaa "Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot" -toimenpideohjelmaa. Vuonna keskitytään erityisesti kiinteistön omistajien opastukseen sekä asennemuutokseen. Arvioidaan korjaus- ja energia-avustusten vaikuttavuutta ja kohdentumista. EU:n rakennustuoteasetuksesta johtuvaa lainsäädännön uudistamista rakennustuotteiden hyväksynnästä jatketaan antamalla uusi tuotehyväksyntäasetus sekä tarkistamalla rakennustuotteiden hyväksynnän tyyppihyväksyntäasetuksia. Jatketaan rakentamismääräysten sopeuttamista eurooppalaiseen kehitykseen. Kulttuuriympäristön merkitystä monipuolisen elinympäristön voimavarana vahvistetaan. Ministeriöiden yhteistyönä laaditaan valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia, jonka avulla yhtenäistetään ja parannetaan kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon laatua sekä luodaan alan kansainvälisten sopimusten kansalliselle toimeenpanolle kehykset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Asuinolot vastaavat ihmisten asumistarpeita ja asuntomarkkinat toimivat Heikon talouskehityksen takia asuntorakentamisen idaan alenevan alle asuntoon v.. Matala korkotaso ja odotukset talouskehityksen piristymisestä v. pitänevät asuntorakentamisen kokonaistason varsin vakaana. Sekä omistus- että vuokra-asuntojen merkittävää lisätarjontaa tarvitaan pitkällä aikavälillä isoissa kasvukeskuksissa. Kaupungistumisen jatkuminen, väestön ikääntyminen ja kasvavan palvelusektorin työvoimatarve sekä maahanmuuton kasvu lisäävät erityisesti vuokra-asuntoihin kohdistuvaa kysyntää kaupunkiseuduilla. Tilanne on erityisen vaikea Helsingin seudulla, jossa kohtuuhintaisten asumisratkaisujen tarve on suuri. Kysyntää vastaava asuntotuotanto ja asumisen kohtuuhintaisuus edellyttävät asuntotonttien riittävää kaavoitusta. Kasvukeskuksissa tonttien saatavuutta on tarpeen lisätä erityisesti työpaikkakeskittymien läheisyydessä ja alueilla, jotka voivat tukeutua hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Lisäksi palvelujen tulee olla helposti saavutettavissa uusilla asuinalueilla. Helsingin seudulla yhdyskuntarakennetta on tarkoituksenmukaista eheyttää myös raideliikenteeseen tukeutuvalla täydennysrakentamisella. Suurimmilla kaupunkiseuduilla aiesopimusten tavoitteena on luoda eheitä, toimivia ja kilpailukykyisiä kaupunkiseutuja vahvistamalla seudun kuntien keskinäistä sekä koko kaupunkiseudun ja valtion välistä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Aiesopimusmenettelyn käyttöä kaupunkiseuduilla laajennetaan alueellisesti ja sisällöllisesti siten, että niiden yhteydessä tarkastellaan myös palveluja ja elinkeinoja. Myös metropolipolitiikalla edistetään erityisesti Helsingin seudun kestävää yhdyskuntarakennetta ja monipuolista asuntotarjontaa työvoiman saannin ja kilpailukyvyn edellytysten sekä sosiaalisen eheyden turvaamiseksi. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin erityisesti Helsingin seudulle. Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma Asuntotuotanto Kasvukeskukset Muu maa ARA-tuotanto (osapäätökset): Kasvukeskukset Muu maa Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), % Asuntojen hintojen muutos, % 8,7 2,7 0 1 Vapaarahoitteisten vuokrien muutos, % 2,2 3,1 3 2 Aravavuokrien muutos, % 3,1 2,7 3 2 Helsingin seudun aiesopimuksen toteutuminen aiesopimuskunnissa Pitkän aikavälin Tavoite tavoite/v 2010 toteutuma 2011 toteutuma Uudet kaavat (asuntoa) Koko asuntotuotanto (alkava) Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (alkava) ) Vuosien määrät eivät sisällä välimallin vuokra-asuntoja eivätkä asumisoikeusasuntoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan hallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaan tavoitteena pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Hajautettuihin asumisratkaisuihin sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen panostetaan. Asumisen tukitoimissa korostuu monialainen liikkuva, kotiin vietävä tuki. Toteutetaan vaikuttavuusseuranta sekä EU-tason follow up -inti. Kansallista sekä kansainvälistä yhteistä kehittämistyötä jatketaan. Asunnottomien määrä Yhden hengen taloudet yhteensä Perheet yhteensä Pitkäaikaisesti asunnottomat yhteensä Toimivia asumisratkaisuja ja asuinoloja ikääntyneille edistetään ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman mukaisesti. Erityisryhmien asuntojen tarvetta lisäävät heikkokuntoisten vanhusten kasvava määrä ja erityisryhmien vähenevät laitoshoitopaikat. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan toteuttamalla heille suunnattua asumisen ohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrä neljännekseen vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumista. Korkotukilainoituksen lisäksi vuokra-asuntojen rakentamista tuetaan yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolisella välimallilla, jossa tukielementtinä on valtion täytetakaus. Valtion tukeman tuotannon perusteena on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeiden taloudellinen kestävyys. Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2011 ja vuosista 2011 toteutuma asuntoa asuntoa ja valtuudet asuntoa Aloitetut uudet asunnot yhteensä asuntolainojen korkotuki täytetakauksellinen välimalli vapaarahoitteiset ym. asunnot Korjaustoiminnan korkotukilainoitus Asuntojen hankinta asuntosäästöpalkkiojärjestelmä korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 1) ) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen. Asuinalueiden kehittämisessä painotetaan erityisesti suurimpien kaupunkien asuinalueita sekä niille sosiaalista eheyttä luovia toimenpiteitä, joilla parannetaan alueiden palvelukykyä, asukkaiden toimintamahdollisuuksia sekä alueiden toimivuutta. Vahvistetaan kaupunkistrategista kehittämisotetta asuinalueiden elinvoiman tukemiseksi ja kehittämistiedon levittämistä. Valtion asuntorahaston takauskannan merkitys korostuu jatkossa Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtiontakausvastuiden määrää. Korkotuettu tuotanto keskittyy kuitenkin valtaosin kasvukeskuksiin, minkä takia lainoihin kohdistuva takausriski on pieni. Myös aiemmin myönnetty aravalainakanta painottuu suuriin kasvukeskuksiin vähentäen lainoihin liittyviä taloudellisia riskejä. Valtiokonttorin luottoriskimallin mukaan lainapääomista noin 94 % on pienen tai vähäisen riskin kunnis- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 sa. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja aiheutuvat lähinnä yhteisöjen taloutta rasittavista tyhjistä asunnoista. Ongelmayhtiöissä lainojen pääomat ovat varsin suuria ja lyhennykset takapainotteisia samalla, kun vuokrien korottaminen alueen asuntomarkkinan vuoksi on vaikeaa. Ongelmia lievitetään tarvittaessa vapauttamalla kohteita rajoituksista sekä kohdekohtaisin tuki- ja huojennustoimin. Tukitoimia kehitetään joustavammiksi Asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti ns. AKKU-työryhmän ehdotusten pohjalta osana väestöltään vähenevien alueiden asumisen kehittämistä. Toimissa painotetaan kustannustehokkaita toimenpiteitä. Mahdollisuutta aravalainojen ennenaikaisiin takaisinmaksuihin rahoituslaitoslainoilla helpotetaan valtiontakauksin. Asuinrakennusten perusparannukset kohdennetaan pitkäikäisen käytön kohteisiin. Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveiden määrä suhteessa lainakantaan on vähäinen ja takauskorvausten odotetaan edelleen pysyvän alhaisena Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3.) Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne ) Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne ) Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % 0,13 0,24 0,22 0,20 Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa) Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) Asumisen tuen kehitys vuosina 2011 (milj. euroa) 2011 Taloussta maksettavat tuet Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset ,5 56,3 50,5 Suhdanneluonteinen korjausavustus ,8 15,0 - Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki () Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet Korkotuet asuntolainojen korkotuki 20,1 30,0 43,0 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja asuntosäästöpalkkio 15,2 - - Avustusten myöntämisvaltuudet käynnistysavustus 25,0 - - avustukset erityisryhmille tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 2,6 2,6 2,6 purkuavustukset 2,0 2,0 2,0 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 10,0 10,0 10,0 asuinaluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille 3,0-4,0 aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille 0,6 - - aravatalojen purkuakordit 3,5 3,5 3,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 aravatalojen rajoitusakordit 0,7 1,5 1,5 asumisneuvontatoiminta - 0,6 0, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisraha 0,7 0,7 0,7 Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille Kokonaistakausvaltuuden muutos omistusasuntolainoille Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Valtion asuntorahastosta esitetään korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi enintään miljoonaa euroa. Valtuudet mahdollistavat lta noin korkotukilainoitetun asunnon rakentamisen, mikä vastaa kuluvan vuoden tavoitetta. Lokakuun loppuun mennessä ARA-tuotantona on aloitettu asuntoa. Tästä normaalia kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa on vain 948 asuntoa, kun tavoite on asunnon rakentaminen. Valtion tuen myöntövaltuuden riittävyys ei ole ongelma, vaan se, että kiinnostus normaalien tuettujen vuokra-asuntojen rakentamiseen on ollut vähäistä. Asuntojen kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhta on kärjistynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suurimmat hakijamäärät kohdistuvat pieniin asuntoihin, mutta kysyntää on kaikissa asuntotyypeissä. Alueen neliöhintatasoero muuhun maahan nähden on jo puolitoistakertainen. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute on uhka pääkaupunkiseudun lisäksi myös muiden kasvukeskusten kehitykselle ja aiheuttaa työvoiman ja työpaikkojen siirtymää. Vuokra-asuntotilannetta huonontaa entisestään se, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä kohdekohtaisista käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuu yli aravalainoitettua ja korkotuettua ARA-vuokra-asuntoa. Valiokunta toteaa, että kohtuuhintainen asuntotuotantojärjestelmä ei toimi. Kasvukeskusten rakenteellinen asuntovaje on jo niin suuri, että sen lievittämiseksi tarvitaan kaikentyyppisen uudistuotannon monipuolista lisäämistä. Myös vuokra- ja omistusasuntojen välimaastoon sijoittuvien asumisoikeusasuntojen rakentamista pitää edistää, varsinkin kun niillä on kysyntää sekä asukkaiden että rakennuttajien taholta. Suurempien volyymien turvaamiseksi on kuitenkin välttämätöntä luoda toimivat puitteet tavanomaisten korkotukivuokra-asuntojen tuotannolle. Normaalin vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi on jo tehty useita selvityksiä. Syrjäsen selvityksessä (Ympäristöministeriön raportteja 18/) esitettiin mm. rakennuttajaksi uutta valtion ja yritysten omistamaa vuokrataloyhtiötä, käynnistysavustusta metropolialueelle ja asumisoikeusasuntotuotannon lisäämistä. Alan toimijoiden esityksiin sisältyvät uuden, 20-vuotisen korkotukimallin kehittäminen perinteisen 40 vuoden korkotukimallin rinnalle ja yleishyödyllisyyslainsäädännön lieventäminen. Ministerin toimesta selvitetään parhaillaan mm. mahdollisuutta valtion itsensä tuottamaan kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon esimerkiksi Kruunuasunnot Oy:öön kuuluvan yleishyödyllisen toimijan kautta. Valiokunta painottaa, että ratkaisuja pitää tehdä mahdollisimman nopeasti. Valtion tukema kohtuuhintainen asuntotuotanto on välttämätöntä saada vauhtiin. Kaikki vaihtoehdot tuotannon volyymin lisäämiseksi tulee ottaa tarkasteluun ja ida asuntomarkkinoita kokonaisuudessaan, yleishyödyllisyyslainsäädännön kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti ja koko tukijärjestelmän perusteita. Ongelman ratkaisuun tarvitaan useita eri keinoja. Valiokunta ehdottaa siten hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 Lausuma 11 Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää lisätoimia kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi valtion talousn valtuuttamaan täyteen määrään saakka. Valiokunta kiinnittää samalla myös huomiota siihen, että koko maassa on yhteensä noin ARA-asuntoa, joista suurin osa on kuntien omistuksessa ( asuntoa). Vain asuntoa on suurten valtakunnallisten ja muuten merkittävien yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa, ja niiden kiinnostus ARA-vuokra-asuntotuotantoon on entisestäänkin vähentynyt. Asuntomarkkinoilla ja merkittävien yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnassa on havaittavissa viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana selvä muutos liiketaloudellisempaan ajattelumalliin. Valiokunta pitää siten välttämättömänä, että valtion tukea annettaessa ja järjestelmään muutoksia tehtäessä varmistetaan, että tuki todella kanavoituu asukkaille. Valiokunnan mielestä normaalin ARA-vuokra-asuntotuotannon vauhdittamiseksi koko asuntoketju vaatii parannuksia. Asuntorakentamiseen soveltuvaa kaavoitettua tonttimaata on liian vähän, mikä ylläpitää niukkuutta ja muodostaa lähtökohtaisesti pullonkaulan asuntomarkkinoiden toiminnassa. Näin ollen on välttämätöntä, että kunnat hankkivat riittävästi raakamaavarantoa tulevaan kaavoitukseen ja kaavoittavat myös kohtuuhintaista asuntotuotantoa, joka mahdollistaa monipuolisen asukasrakenteen segregaation ehkäisemiseksi. Valiokunta kannustaa lisäämään myös valtion ja kuntien välistä yhteistyötä kaavoituksen varmistamiseksi ja pitää tärkeänä valtion ja kuntien välisten maankäytön, liikenteen ja asumisen MAL-aiesopimusten edelleen kehittämistä osana asuntopolitiikan keinovalikoimaa. Aiesopimuksilla pyritään luomaan edellytyksiä riittävälle asuntotuotannolle. Tavoitteiden kuntakohtainen toteuttaminen on kuitenkin vaihdellut merkittävästi, ja osa kunnista jäi jälkeen sekä asuntotuotannon että kaavoituksen tavoitteiden osalta. Valiokunta toteaa, että asuntopula selittyy osaltaan myös asuntorakentamisen korkeilla kustannuksilla, joiden yhtenä keskeisenä syynä pidetään heikosti toimivaa rakennusalan kilpailua (Ympäristöministeriön raportteja 8/2011). Myös rakentamista koskevien määräysten vaikutus asumisen hintaan on otettava vakavasti, ja hallitusohjelman mukaisesti tulee siten selvittää mm. mahdollisuudet luopua yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta. Puurakentaminen. Yksi keino toimijoiden määrän ja sitä kautta kilpailun lisäämiseen rakennusalalla on parantaa edelleen puun asemaa rakentamisessa. Palomääräysten uudistamisella ja kaavoituksella on onnistuneesti helpotettu puukerrostaloasuntojen rakentamista; suunnittelun eri vaiheissa on jo yli asuntoa. Erityinen mahdollisuus puun käytön lisäämiseen on myös vanhojen kerrostalojen korjaaminen. Samoin julkisivujen korjaamiseen kehitetyt puurakennejärjestelmät ovat osoittautuneet kilpailukykyisiksi. Valiokunta pitää puurakentamisen edelleen lisäämiseksi tärkeänä edesauttaa valtion tukeman asuntotuotannon kilpailutuksen laajentamista siten, että kerrostalokohteissa mukana on betonin rinnalla myös puurakenteinen runko. Väestöltään vähenevät alueet. Yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä väestöltään vähenevillä alueilla ongelmat ovat päinvastaisia, ARA-vuokra-asunnoista on ylitarjontaa tai asuntojen koko tai sijainti ei vastaa vuokralaisen nykypäivän tarpeita. Tyhjillään olevat asunnot lisäävät yhtiön muiden kohteiden vuokrankorotuspaineita. Tyhjistä ARArajoitusten alaisista vuokra-asunnoista luopuminen on hidas ja kankea prosessi. Valiokunta pitää tarpeellisena, että laina- ja purkuakordien myöntämisen kriteereitä tarkastellaan uudelleen ja idaan, voisiko kutakin vuokratalokohdetta tarkastella erikseen sen sijaan, että itaisiin koko omistajayhtiötä. Samalla tulee selvittää myös mahdollisuudet kasvukeskusten alueella sijaitsevien talousvaikeuksissa olevien vuokrataloyhtiöiden tilanteen helpottamiseen. 01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion taloussta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, tekee lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa korostuvat kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, erityisryhmien asumista ja asuntokannan kehittämistä koskevat tehtävät. Erityisesti se ottaa huomioon vaatimuksen kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta Helsingin seudulla ja muilla kasvukeskusalueilla, energiatehokkuu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 den parantamisen, vanhenevan väestön asumistarpeet ja asuinalueiden kehittämisen. Uutena tehtävänä virasto vastaa vuodesta energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta. Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus painottaa asuntotuotantotuen tehokasta toimeenpanoa edistäen erityisesti Helsingin seudun ja muiden aiesopimuskuntien normaalia vuokra-asuntotuotantoa sekä hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille ja tukee osaltaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman ja kehitysvammaisten asumista koskevan periaatepäätöksen toteuttamista ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkoa edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista, erityisesti eheää yhdyskuntarakennetta sekä uutena tehtävänä rakennusten energiatodistusmenettelyn tuloksellista käyttöönottoa ja kehittää rahoittamiensa hankkeiden elinkaarivaikutusten intia kehittää ohjaus- ja valvontatoimintaa ennakoivammaksi ja vaikuttavammaksi varmistaen asuntotuotantotuen kohdentumisen asukkaille ja kehittää asuntokantaa osana luottoriskien hallintaa täsmentää rooliaan asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa ja koordinoinnissa painottaen erityisesti tulosten vaikuttavuutta käytännössä. Keskeisten suoritteiden kehitys 2010 toteutuma 2011 toteutuma Korkotukilainaksi hyväksyminen, päätöksiä kpl ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl Kuntien myöntämät avustukset, maksatuksia kpl Avustukset hissien rakentamiseen, päätöksiä kpl Avustukset terveyshaittojen poistamiseen, päätöksiä kpl Luovutuksensaajan nimeämiset Rajoituksista vapauttamiset, päätöksiä kpl Omistusasuntolainojen takauskorvaukset, päätöksiä kpl Kehittämisrahalla tehdyt hankintapäätökset Kuntien vuokratalojen ja yleishyödyllisten yhteisöjen ohjaus- ja valvontakäynnit Korjaus- ja energia-avustusten tarkastuskäynnit kunnissa, kpl Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -19 Palkkausten tarkistukset 150 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -10 Tasomuutos 2 Yhteensä 123 talous II lisätalous talous tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että talousesitys ei sisällä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) rahoitusta hoitaa sille määrättyä energiatodistusmenettelyn valvontatehtävää eikä energiatodistustietojärjestelmän ylläpitoa. Esityksestä puuttuu myös resurssi, jolla ARA voi kehittää asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti asunto- ja lainakannan riskienhallintaa. Valiokunta lisää momentille euroa, josta euroa kohdistetaan energiatodistusmenettelystä aiheutuviin rekisteri- ja valvontaviranomaistehtäviin ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 euroa asunto- ja lainakannan riskienhallinnan kehittämiseen. Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään euroa. muun muassa maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa. talous talous tilinpäätös IV lisätalousesitys HE 165/ vp (24.10.) Momentilta vähennetään euroa. Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta. IV lisätalous talous tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (27.11.) Momentilta vähennetään euroa. 37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Talousesitys HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten. Ympäristöministeriö myöntää avustukset tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille ja kunnille enintään 70 % kaavan laatimisesta aiheutuvista kuluista. Määrärahaa käytetään tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laadinnan tukemiseen. Mikäli kaavassa käsitellään tuulivoimarakentamisen ohella muita ohjaustarpeita, voidaan avustusta myöntää vain siihen osaan kuluja, jotka aiheutuvat tuulivoimarakentamisen ohjaamisesta kaavoituksessa. Avustuksilla edistetään valtioneuvoston hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian tavoitetta lisätä tuulivoiman asennettua kokonaistehoa nykyisestä noin 200 megawatista megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista. Tuulivoimarakentaminen ohjataan kaavoituksella riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuen ympäristön, teknisen infrastruktuurin, kansalaisten ja kokonaistalouden kannalta optimaalisille paikoille ensisijaisesti useamman voimalan yksiköihin ja sovitetaan yhteen Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Momentin määrärahat esitetään käyttäväksi tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laadinnan tukemiseen. Käyttötarkoituksesta esitetään poistettavaksi avustukset aluearkkitehtitoiminnan menoihin. Aluearkkitehtitoiminnan avustusta ovat voineet hakea alle asukkaan kunnat, joilla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavoittajavelvoitetta. Vuonna on ollut 25, yleensä 2 4 kunnan yhdessä ylläpitämää, aluearkkitehtialuetta. Avustusta on voinut saada enintään 50 prosenttia muodostuneista kuluista. Valiokunta toteaa, että kokemukset toiminnasta ovat olleet erittäin hyviä. Aluearkkitehtien toiminta on edistänyt kuntien maankäytön suunnittelua ja kaavatuotantoa. Se on myös lisännyt kuntien välistä yhteistyötä ja yhtenäistänyt käytäntöjä. Aluearkkitehtien työ edistää osaltaan myös tuulivoimarakentamista, koska tuulivoimaa koskevia kaavoja on käsittelyssä useilla alueilla. Valiokunta palauttaa momentin päätösosan vastaamaan kuluvan vuoden talousta ja toteaa, että määrärahaa saa käyttää arkkitehtitoiminnan menojen maksamiseen enintään euroa. Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen 1) aluearkkitehtitoiminnan menoihin 2) tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten. Ympäristöministeriö myöntää avustukset tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille ja kunnille enintään 70 % kaavan laatimisesta aiheutuvista kuluista. 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Talousesitys HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin. Korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen. Avustuksia myönnetään lisäksi asuinrakennusten huoltokirjojen, kuntoiden ja kuntotutkimusten kustannuksiin sekä asuinrakennusten liikkumisesteiden poiston ja terveyshaittojen poiston kustannuksiin. Muita lain (1184/2005) mukaisia korjaus- ja terveyshaitta-avustuksia ei myönnetä. Energia-avustuksia myönnetään mainitun lain mukaisiin käyttötarkoituksiin poislukien avustukset uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos Yhteensä talous talous tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Momentille esitetään 50,5 miljoonan euron määrärahaa, josta on tarkoitus osoittaa korjaus- ja terveyshaittaavustuksiin 37,5 miljoonaa euroa ja energia-avustuksiin 13 miljoonaa euroa. Momentille on esitetty 5,8 miljoonan euron vähennystä vuoteen verrattuna kohdistuen energia-avustuksiin. Pienenevän määrärahan myötä uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa ei tueta enää vuonna. Uusiutuvan energian avustukset ovat ympäristöministeriön mukaan edistäneet merkittävästi ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista juurruttamalla uudenlaista ajattelua lämmitystapojen valintaan. Korjausavustusten painopisteet, hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen, ovat erittäin tarpeellisia, ja ne mahdollistavat omassa kodissa asumisen mahdollisimman pitkään. Avustuksia myönnetään lisäksi asuinrakennusten huoltokirjojen, kuntoiden ja kuntotutkimusten kustannuksiin sekä asuinrakennusten liikkumisesteiden ja terveyshaittojen poiston kustannuksiin. Momentilta myönnettävät avustukset pirstoutuvat varsin pieniin avustussummiin. Valiokunta toteaakin, että nykyinen rahoituksen taso edellyttää avustusjärjestelmän uudistamista, jotta sen vaikuttavuus voidaan maksimoida. Energiatehokkuus. Rakennusten energiankulutus vastaa noin 40 prosenttia Suomen energiankulutuksesta, ja siitä lähes puolet kohdistuu asunnoille. Asunnot ovat suurin yksittäinen energiansäästöpotentiaali, ja siksi siihen liittyvät toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta parantavat määräykset tulivat voimaan heinäkuussa. Uudisrakentamisen määrä on kuitenkin vuosittain vain yksi prosentti koko rakennuskannasta. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta ovat siten oleellisia korjausrakentamisen puolella tehtävät toimenpiteet ja valmistelussa olevien korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräysten tuleva toimeenpano. Ympäristöministeriö on teettänyt VTT:llä selvityksen, jonka tavoitteena oli ida rakennuskannan energiatehokkuuteen tähtäävien korjaustoimenpiteiden vaikutusta energiankulutukseen ja päästöihin. Realistisimmaksi idun vaihtoehdon mukaan vuoden 2020 asuin-, liikeja palvelurakennuskannan energiankulutus olisi kuusi prosenttia pienempi kuin vuonna. Tämä edellyttäisi olemassa olevan rakennuskannan energiankäytön merkittävää parantamista osana suunnitelmallista korjaustoimintaa ja kiinteistönpitoa. Skenaarion toteuttaminen vaatii toimijoiden aktivoimista määräyksillä ja informaatioohjauksella. Energian ja päästöjen lisäsäästöjä on mahdollista saada kohdistamalla taloudelliset kannustimet määräystasoa parempien ratkaisujen toteuttamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että asumisen energiaratkaisujen yhteydessä nostetaan esiin myös hajautetun uusiutuvan energiantuotannon, ns. lähienergian edistäminen. Talousesityksessä hyvin esillä olevan tuulivoiman edistämisen lisäksi tulisi tarkastella myös muuta hajautettua tuotantoa, kuten lähes nollaenergiarakentamiseen tarvittavia aurinkosähköjärjestelmiä ja paikallisesti tuotetun sähkön verkkoon syöttämistä. Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen uudisrakentamisessa tulee voimaan asteittain vuosina Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanon mahdollistava lainsäädäntö pitää siten saada aikaan hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Valiokunta korostaa myös, että rakennusten energiatehokkuudessa, älykkäissä sähköverkoissa ja energian varastoinnissa on merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden edistäminen vaatii ministeriöiden välistä yhteistyötä. Kosteus- ja homevauriot. Ympäristöministeriön hallinnonalalle esitetään käytettäväksi 0,5 miljoonaa euroa vuonna 2010 käynnistettyihin Valtakunnallisiin kosteus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 ja hometalkoisiin. Ohjelman tarkoitus on luoda työkalut, jotka tarvitaan kosteus- ja homeongelmien ja muiden sisäilmahaittojen todentamiseen ja korjaamiseen. Kosteus- ja homeongelmat johtuvat pitkälti rakennuskantaamme kasautuneesta miljardin euron korjausvelasta, josta yli 5,6 miljardia euroa koskee kuntien rakennuksia, kuten kouluja ja päiväkoteja. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveysvaikutusten vuosikustannukset ovat tarkastusvaliokunnan teettämän selvityksen (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/) mukaan 450 miljoonaa euroa ja merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat lta noin 1,4 miljardia euroa. Kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi eri ministeriöiden tulisi suorittaa oma osuutensa valtioneuvoston periaatepäätöksessä ( ) esitetyistä velvoitteista. Alan koulutusta tulisi lisätä ja sen tasoa parantaa niin kosteusvaurioiden ehkäisyn kuin niiden korjaamisenkin näkökulmasta. Myös korjaustapojen toimivuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Valiokunta toteaa, että kyseessä on suuri ja vaikea ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan valtion apua ja ohjausta. Kosteus- ja hometalkoiden näkemys on, että homeongelmien taittamiseksi tarvitaan 5 10-vuotinen valtakunnallinen jälleenrakennusohjelma, jonka rahoittamiseen ja laadun varmistamiseen hallitus ja eduskunta ovat omalta osaltaan sitoutuneet. Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin. 60. Siirto valtion asuntorahastoon Talousesitys HE 95/ vp (17.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. Korkotukilainat ja valtiontakaukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään euroa. Vuonna saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään euroa. Vuonna saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään euroa vuoden lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna aravalain 46 :n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden idaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a :n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a :n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään euroa vuonna. Avustukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty. Vuonna nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2015 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään euroa. Vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Vuonna nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille edellä mainittuja hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen sekä hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen liittyvään oppimateriaalituotantoon. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voivat käyttää euroa vuodessa ohjelman toteuttamista tukevaan viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 % hankkeen kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 %. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti. Varainhankintavaltuudet Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään euroa. Valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti kaavoitustavoitteiden saavuttamista varaudutaan tukemaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu. Avustuksilla edistetään valtion ja kasvukeskuskuntien välille solmittujen aiesopimusten toteuttamista. Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan lähinnä pitkäaikaisasunnottomuusohjelmaan, maahanmuuttajien ja mielenterveyskuntoutujien asumiseen liittyen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi laadittavan poikkihallinnollisen ohjelman toteuttamista varten varataan avustuksiin 4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 milj. euroa asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti. Ohjelma kohdistetaan työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla olevan kasvusopimusmenettelyyn piirin tuleville kaupunkiseuduille. Vuonna valtion asuntorahaston velka vähenee. Asuntorahaston velka rahoitetaan lyhytaikaisin velkasitoumuslainoin, joiden määräajoin tapahtuva erääntyminen ja uusiminen edellyttävät todellista velkaa suurempaa varainhankintavaltuutta. Rahaston velka oli milj. euroa. Asuntorahaston rahoitusrakenteen idaan muodostuvan vuonna seuraavaksi: Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna (milj. euroa) Arvioitu saldo Tulot Tulot asuntolainoista 610 Tulot takausmaksuista 5 Menot Korkotuki- ja avustusmenot 165 Rahaston velkojen menot korot 50 kuoletukset 280 Siirto talouson 117 Arvioitu saldo talous talous 2011 tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Erityisryhmien asuminen. Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia esitetään myönnettäväksi valtion asuntorahaston varoista enintään 110 miljoonaa euroa. Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat hankkeet, jotka on tarkoitettu kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille, kuten pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistisairaille vanhuksille. Muita erityisryhmiä ovat opiskelijat ja nuoret. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen jatko-ohjelman (PAAVO 2) tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmakaudella on tavoitteena tuottaa vähintään asuntoa tai tukiasuntoa. Erityisen huolestuttavana valiokunta pitää sitä, että asunnottomista noin viidennes, ja pääkaupunkiseudulla yli puolet, on nuoria. PAAVO 2 -ohjelman osana toteutettava laaja-alainen yhteistyöhanke nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi on siten erittäin tarpeellinen. Asumis- ja velkaneuvonnan avulla ongelmakierteitä pystytään ratkaisemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan tässäkin tapauksessa vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi valiokunta painottaa, että asunnottomuutta vähentää osaltaan myös normaalien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen ja opiskelijaasuntojen määrän lisääminen. Kehitysvammaisten asumisen ohjelman tavoitteet edellyttävät vähintään 600 asunnon rakentamista vuodessa. Valiokunta korostaa kehitysvammaisten asumisratkaisujen pitkäaikaisuutta ja turvallisuutta sekä pitää tarpeellisena selvittää myös mahdollisuudet joustavoittaa kehitysvammaisten yksilöllisten palveluiden hankintaa. Muistisairaille vanhuksille idaan tarvittavan noin uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa vuosittain. Ympäristöministeriö on lisäksi käynnistänyt mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishankkeen osana Kansallista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa (Mieli-ohjelma). Tarkoitus on edistää kohderyhmän asumista ja tarpeiden huomioon ottamista kuntien suunnitelmissa. Myös mielenterveyskuntoutujien asunto-olojen järjestäminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan erityisryhmille tarkoitettuja asuntohankkeita on alkanut lokakuun loppuun mennessä kohteessa. Halukkuutta asuntojen rakentamiseen on enemmän kuin mitä valtuus antaa myöden. Myös rakennuskustannusten nousu vaikuttaa siihen, että samalla valtuudella saadaan vuosi vuodelta aikaan vähemmän tuotantoa. Valtuuden riittävyyttä on siten seurattava, ja tarpeen mukaan hallituksen tulee kehysriihessä ida mahdollisuudet lisätä erityisryhmien asuntohankkeisiin tarkoitettua investointiavustusta ja korkotukilainoituksen valtuutta normaalien vuokra-asuntojen määrää vähentämättä. Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. Korkotukilainat ja valtiontakaukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korko- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 tuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään euroa. Vuonna saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään euroa. Vuonna saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään euroa vuoden lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna aravalain 46 :n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa. Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden idaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a :n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a :n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään euroa vuonna. Avustukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty. Vuonna nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2015 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13