Luuston terveys lapsuus- ja nuoruusiässä. Pekka Arikoski, Liisa Kröger, Heikki Kröger ja Nicholas J Bishop
|
|
- Juuso Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Luuston terveys lapsuus- ja nuoruusiässä Pekka Arikoski, Liisa Kröger, Heikki Kröger ja Nicholas J Bishop Lapsuus ja nuoruus ovat kriittistä aikaa luun massan ja mineraalitiheyden kehittymisen kannalta. Geneettiset tekijät määräävät 80 % luuntiheydestä. Monet ympäristötekijät kuitenkin vaikuttavat siihen, saavuttaako luusto sille geneettisesti ohjelmoituneen optimaalisen huipputiheyden ja murtumakestävyyden. Näihin tekijöihin kuuluvat muun muassa D-vitamiinin saanti raskauden, lapsuuden ja nuoruuden aikana, kalsiumin saanti, liikunta sekä tupakointi ja painon kehitys. Väestön ruokavalio on yksipuolistunut ja maitotuotteita käytetään aikaisempaa vähemmän. Liikunnan harrastaminen on vähentynyt television ja videoiden katselun sekä tietokonepelien myötä. Nämä tekijät voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, ettei geneettisesti ohjelmoitunutta luun huippumassaa saavuteta lapsuuden ja nuoruuden aikana. Tämä saattaa johtaa osteoporoosiriskin lisääntymiseen myöhemmässä aikuisiässä. Riittävän liikunnan ja terveellisen ruokavalion merkitystä kasvuiän aikana myös luuston kehittymisen kannalta tulisi korostaa. Terve luusto kykenee mukautumaan niin erilaisiin mekaanisiin rasituksiin kuin muutoksiin kalsiumin ja fosfaatin saannissa. Luuston tulee pystyä uusiutumaan normaalisti rakenteen vaurioitumisen kuten murtuman jälkeen. Terve luusto myös kehittyy niin, että se saavuttaa sille normaalin geneettisesti ohjelmoituneen rakenteen, joka säilyy eheänä läpi elämän. Tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa epäedullisesti luuston kehitykseen lapsuuden ja nuoruuden aikana, tunnetaan useita. Häiriöt luuston kehittymisessä saattavat johtaa pituuskasvun hidastumiseen ja siihen, että aikuispituus jää odotettua pienemmäksi. Lisäksi seurauksena voi olla luustokipuja ja murtumia sekä vaikeimmissa tapauksissa luun pehmenemisen aikaansaamia epämuodostumia, jotka heikentävät liikuntakykyä. Häiriöt luuston kehityksessä lapsuuden ja Käsikirjoitus pohjautuu P.M. Arikosken ja N.J. Bishopin artikkeliin»establishing good bone health». Curr Paediatr 2002;12: (2001 Harcourt Publishers Ltd.) nuoruuden aikana voivat johtaa myös liian vähäiseen luun mineraalipitoisuuteen ja luumassan pieneen huippupitoisuuteen, mikä lisää osteoporoosin ja siihen liittyvien murtumien riskiä myöhemmässä aikuisiässä. Luun kasvu, muotoutuminen ja uusiutuminen Ihmisen luustosta noin 80 % on kortikaalista luuta, jota esiintyy pääasiassa pitkien luiden varsissa eli diafyysialueella. Metabolisesti aktiivisempaa, trabekulaarista luuta on muun muassa selkänikamissa ja pitkien luiden päissä eli metafyysialueilla. Luun pituuskasvu tapahtuu metafyseaalisissa kasvulevyissä rustosolujen proliferaation, hypertrofioitumisen ja tapahtumaketjun loppuvaiheessa mineralisoitumisen myötä. Luun pituuskasvu päättyy kasvulevyjen sulkeutuessa. Luun leveyssuuntaisesta kasvusta huolehtivat osteoblastit muodostamalla uudisluuta trabekulaarisen ja kortikaalisen luun pinnalla. Os- Duodecim 2002;118:
2 teoklastit taas muovaavat luuta resorption myötä metafyysialueiden peri- ja endosteaalisilla pinnoilla. Luun muotoutumisprosessissa osteoblastit ja osteoklastit toimivat itsenäisesti säätelemättä toistensa toimintaa. Kasvun ja muotoutumisen lisäksi luustossa tapahtuu myös läpi elämän jatkuvaa uudistumista osteoblastien ja osteoklastien yhteistoiminnan vaikutuksesta. Luun uudismuodostus on tapahtumaketju, jossa osteoklastit ja osteoblastit säätelevät toistensa toimintaa niin kutsutuissa luun monisoluisissa toiminnallisissa yksiköissä (basic multicellular units, BMU). Uudismuodostusprosessin seurauksena osteoklastien BMU:ssa resorboimaa ikääntynyttä luuta korvautuu osteoblastien muodostamalla uudella luulla. Tämä prosessi ylläpitää luuston mekaanista kestävyyttä, säätelee elimistön mineraalitasapainoa sekä korjaa mikro- ja rasitusmurtumia. Lihasten aikaansaama mekaaninen rasitus, monet eri hormonit, kasvutekijät ja lukuisat muut paikalliset välittäjäaineet osallistuvat sekä luun muotoutumis- että uudistumisprosessien säätelyyn. Keskeisiä luumetaboliaan vaikuttavia hormoneita ovat parathormoni, D-vitamiini ja sen biologisesti aktiivinen muoto 1,25-(OH) 2 -D, kasvuhormoni, insuliininkaltainen kasvutekijä I (IGF-I), glukokortikosteroidit, sukupuolihormonit, kilpirauhashormoni, insuliini ja kalsitoniini vuoden iässä; pojilla tämä vaihe ajoittuu ikävuoden tienoille. Tämä korostaa kasvun ja puberteetin merkitystä luumassan kehittymisessä (Bonjour ym. 1991, Kröger ym. 1993) (kuva 1). Kaksosilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että luun huippumassan kehittymisestä noin 80 % on geenien ja noin 20 % ympäristötekijöiden määräämää (Slemenda ym. 1991). Geneettisistä tekijöistä tutkituimpia luuston kehittymisen kannalta ovat D-vitamiini- ja estrogeenireseptoripolymorfismit, tyypin I α1 kollageeni (COLLA1) -geenin polymorfismi ja IGF-I-geeni (Soyka ym. 2000). Myös androgeenireseptorin merkitys luumetaboliassa on tutkimuksen kohteena. Luumassan mittausmenetelmät lapsilla Mineralisoituneen luumassan mittaaminen tavallisella röntgenmenetelmällä on epäherkkää. Luun mineraalitiheys saattaa olla pienentynyt jopa 30 %, ennen kuin se on havaittavissa normaalissa röntgenkuvassa (Lachman 1985). Luumassan ja sen mineraalipitoisuuden mittaamiseksi on kehitetty useita noninvasiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisella tietokonetomografialla (QCT) pystytään analysoimaan kortikaalisen ja trabekulaarisen luun tiehyttä, mutta tutkimuksen rajoitteena ovat siitä saatavat suuret sädeannokset. Perifeerisessä QCT:ssä säde- Luumassan kehittyminen Luu koostuu pääosin osteoblastien tuottamasta tyypin I kollageenista ja sen ympärille kertyneestä mineraaliaineksesta, joka on suurimmaksi osaksi kalsiumfosfaattia eli hydroksiapatiittia. Luun mineraalitiheydellä tarkoitetaan mineraaliaineksen massaa tilavuusyksikköä kohden (tiheyden yksikkönä esimerkiksi g/cm 3 ). Luun varsinainen mineraalitiheys muuttuu vain vähän iän myötä. Kasvuiässä tapahtuva luumassan lisäys onkin suurimmalta osaltaan seurausta luun koon kasvusta. Luun massa kasvaa suurimmilleen noin 20 ikävuoteen mennessä (Kröger ym ja 1993, Slemenda ym. 1994). Luumassan lisääntyminen on tytöillä nopeimmillaan suhteellisen varhain, Luumassa Vajaan luumassan kehitys Miehet Naiset Murtumariskialue Ikä (v) Kuva 1. Luumassan kehitys. Luun mineraalipitoisuuden nopein kehitys ajoittuu murrosikään, ja luun massa on suurimmillaan noin 20 vuoden ikään mennessä. Vanhenemisen myötä alkaa ilmetä luumassan fysiologista vähenemistä, mikä lisää osteoporoosin ja siihen liittyvien murtumien riskiä. Katkoviivalla on kuvattu vajaaksi jäävän luumassan kehitys, jolloin murtumariskialue saavutetaan teoreettisesti aikaisemmin P. Arikoski, ym.
3 määrät ovat pieniä, mutta haittapuolena on mittauksen rajoittuminen perifeeriseen raajojen luustoon. Ultraäänimittauksilla saatetaan saada lisätietoa luun laadusta, kuten elastisuudesta ja jäykkyydestä. Kuitenkin tarvitaan vielä lisätutkimuksia ennen kuin tätä menetelmää voidaan käyttää systemaattisesti lapsipotilailla. Hyvän mittaustarkkuuden ja pienen sädeannoksen vuoksi kaksienergiaisesta röntgenabsorptiometriasta (dual-energy x-ray absorptiometry, DXA) on kehittynyt yleisin tekniikka lasten luumassan ja mineraalitiheyden arvioimiseen. DXA-tekniikka mittaa sekä trabekulaarisen että kortikaalisen luun massaa yhdessä erottelematta niitä toisistaan. Kaksienergiainen röntgenabsorptiometria lapsilla Käytettäessä DXA-tekniikkaa lasten luuston mineraalitiheyden arvioimiseen on tärkeää tietää menetelmään itseensä liittyvät rajoitukset. Suurin ongelma on se, että DXA ei pysty mittaamaan luun tiheyttä kolmiulotteisesti, vaan kyseessä on pinta-alamittaus. DXA:n antamat arvot ovat siis ns. pinta-alatiheyksiä (g/cm 2 ) eivätkä todellisia volumetrisia luun tiheyksiä (g/cm 3 ). Näin ollen luun koko vaikuttaa merkittävästi DXA:sta saataviin luuntiheysarvoihin. Esimerkiksi lapsella, jonka luut ovat kookkaat, on suurempi luun pinta-alatiheys kuin samanikäisellä pienempiluisella lapsella. Kuitenkin todellinen volumetrinen luuntiheys saattaa heillä olla yhtä suuri. Tämän vuoksi luuntiheysarvojen tulkinta voi olla virheellistä, jos luun koon vaikutusta ei oteta huomioon tehtäessä DXA-mittauksia lapsille. Tämä pätee muun muassa niihin, joilla esiintyy kasvuhormonivajauksen tai muun kroonisen sairauden aiheuttamaa lyhytkasvuisuutta. Ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty laskennallisia kaavoja, joilla DXA:n antamat pintaalatiheydet voidaan muuttaa oletetuiksi volumetrisiksi luuntiheyksiksi (Kröger ym. 1995). DXA-tulosteita analysoitaessa niitä tulee verrata ikä-, sukupuoli- ja väestövakioituihin arvoihin. Lisäksi on muistettava, että vertailuarvot ovat laitekohtaisia. Luuston metaboliset merkkiaineet Seerumista tai virtsasta määritettävät luun metabolista aktiivisuutta kuvaavat merkkiaineet ovat avuksi tutkittaessa tieteellisesti luuston aineenvaihduntaa ja kasvua. Luun muodostusta kuvaavia merkkiaineita ovat esimerkiksi seerumista mitattavat luuspesifinen alkalinen fosfataasi, osteokalsiini sekä tyypin I prokollageenin amino- ja karboksiterminaaliset ekstensiopeptidit (PINP, PICP). Hajoamista kuvaavia merkkiaineita ovat esimerkiksi virtsasta mitattavat kollageenimetaboliitit deoksipyridinoliini, pyridinoliini ja tyypin I kollageenin N-terminaalinen telopeptidi (NTX). Arvovaltainen kansainvälinen tutkijaryhmä ei kuitenkaan suosita näiden merkkiaineiden kliinistä käyttöä lapsilla tulosten tulkintaa hankaloittavien tekijöiden vuoksi (Szulc ym. 2000). Arvot ovat muun muassa riippuvaisia lapsen iästä, puberteettiasteesta, kasvunopeudesta ja ravitsemustilasta. Niissä esiintyy myös merkittävää vuorokaudenajasta riippuvaa ja päivästä toiseen tapahtuvaa vaihtelua. Ympäristötekijät ja luumassan kehittyminen Monet tekijät lapsuuden ja nuoruuden aikana voivat vaikuttaa epäedullisesti luuston kehitykseen. Useat pitkäaikaiset sairaudet, kuten anoreksia, lastenreuma, krooniset suolistosairaudet ja syövät, sekä niihin annettavat hoidot, kuten kortikosteroidit, voivat aiheuttaa häiriöitä luuston metaboliassa (Kotaniemi ym. 1998, Arikoski ym. 1999). Tunnetaan myös useita ympäristötekijöitä, joilla on epäedullisia vaikutuksia luustoon. Seuraavaksi tarkastellaan tutkimuksia niistä ympäristötekijöistä, joiden tiedetään vaikuttavan luuston kehitykseen lapsuus- ja nuoruusiässä. Raskausaika. Raskaudenaikaiset tekijät voivat vaikuttaa syntymän jälkeiseen luumassan kehittymiseen. Jones ym. (2000) tutkivat kahdeksanvuotiaita lapsia ja havaitsivat, että raskauden viimeisen kolmanneksen aikana ravinnosta saadun fosfaatin määrällä oli positiivinen ja rasvan määrällä negatiivinen yhteys lannerangan luun mineraalitiheyteen. Sama tutkimus- Luuston terveys lapsuus- ja nuoruusiässä 1253
4 ryhmä raportoi myös, että raskauden aikana tupakoineiden äitien täysiaikaisena syntyneillä lapsilla luun tiheys oli merkitsevästi pienentynyt lannerangassa ja reisiluun kaulan alueella kahdeksan vuoden iässä (Jones ym. 1999). Nämä lapset olivat myös keskimäärin 1,5 cm lyhyempiä kuin tupakoimattomien äitien lapset. Brooke ym. (1980) tutkivat D-vitamiinisupplementaation vaikutusta lapsen syntymäpituuteen ja kasvuun äideillä, joilla raskauden aikana oli todettu seerumin pienet D-vitamiinipitoisuudet. Osa äideistä sai raskauden viimeisen kolmanneksen aikana D-vitamiinilisää (1 000 IU/vrk) ja osa lumevalmistetta. Lumeryhmässä syntyi kaksi kertaa enemmän raskauden kestoon nähden pienikokoisia lapsia (29 % vs 15 %). Lisäksi havaittiin, että yhden vuoden iässä ne imeväiset, joiden äidit olivat saaneet D-vitamiinilisää, olivat merkitsevästi pidempiä ja painavampia (76,2 cm vs 74,6 cm ja 9,39 kg vs 8,98 kg) kuin lumevalmistetta saaneiden äitien lapset. Syntymäpaino ja lapsuusajan kasvu. Gale ym. (2001) havaitsivat positiivisen yhteyden kokovartalon luuntiheyden ja syntymäpainon välillä tutkiessaan vuoden ikäisiä henkilöitä. Analyyseissä huomioitiin tutkittavien tupakointi, alkoholinkäyttö, kalsiumin saanti, fyysinen aktiivisuus ja aikuispituus. Cooper ym. (1995) puolestaan totesivat, että nuorten aikuisten naisten lannerangan ja reisiluun kaulan luun huippupitoisuus korreloi merkitsevästi painoon yhden vuoden iässä. Merkitsevä positiivinen yhteys havaittiin myös lapsuudenaikaisten pituusmittausarvojen sekä aikuisiässä määritettyjen lannerangan ja reisiluun kaulan luuntiheyksien välillä. D-vitamiinia tarvitaan, jotta kalsiumia ja fosfaattia imeytyisi elimistöön. Vaikeaa riisitautiin johtavaa D-vitamiininpuutosta tavataan enää harvoin kehittyneissä maissa, mutta sen mahdollisuus tulee kuitenkin pitää mielessä, jos lapsella todetaan lihasheikkoutta, pituuskasvun hidastumista ja kävelyiässä alaraajojen taipumista. Sen sijaan vähäisempää D-vitamiinivajetta (hypovitaminoosi D) on viime aikoina todettu myös länsimaissa lasten ja nuorten keskuudessa (Guillemant ym. 1999, Lehtonen-Veromaa ym. 1999). Auringonvalon vaikutuksesta ihossa syntyvä D 3 -vitamiini (kolekalsiferoli) on tärkein D-vitamiinin lähde valoisaan vuodenaikaan. Ravinnon mukana D 2 -vitamiinia (ergokalsiferoli) saadaan esimerkiksi kalasta, kananmunista ja metsäsienistä. Margariineihin ja kevytlevitteisiin on lisätty D 3 -vitamiinia. D-vitamiinin vaikutus luun lineaariseen kasvuun raportoitiin ensimmäisen kerran v. 1936, kun Stearns ym. havaitsivat D-vitamiinilisää saavien imeväisten kasvavan muita lapsia nopeammin. Zamoran ym. (1999) tutkimuksessa todettiin, että 7 9-vuoden iässä reisiluun kaulan luuntiheys oli merkitsevästi suurempi niillä lapsilla, jotka olivat saaneet ensimmäisen ikävuoden aikana vitamiinilisänä 400 IU/vrk D-vitamiinia. Turkulaisilla 9 15-vuotiailla tytöillä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että seerumin 25(OH)Dpitoisuudet olivat 13,4 %:lla alle 20 nmol/l ja 68 %:lla alle 37,5 nmol/l talvikuukausien aikana ja että D-vitamiinin saanti jäi suurimmalla osalla tutkituista vajaaksi (alle 5 µg/vrk) (Lehtonen-Veromaa ym. 1999). D-vitamiinin saannin vajeella kasvuiän aikana saattaakin olla merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia, koska D- vitamiinin riittämätön saanti voi estää luumassan riittävän huippupitoisuuden saavuttamista ja lisätä osteoporoosin riskiä. D-vitamiinin nykyinen saantisuositus alle kolmevuotiaille lapsille ja äideille raskaus- ja imetysaikana on 10 µg/vrk (400 IU/vrk). Vanhemmille lapsille, nuorille ja aikuisille suositus on 5 µg/vrk (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998). Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen tuoreen suosituksen mukaan läpi vuoden annettava D-vitamiinilisä pelkästään D-vitamiinia sisältävinä tippoina ravinnon laadusta riippumatta alle yksivuotiaille lapsille olisi 10 µg/vrk. Yksi- ja kaksivuotiaille ympärivuotinen D-vitamiinilisä tippoina olisi 6 µg/vrk tai 10 µg/vrk, jos lapsi ei syö päivittäin maitotuotteita tai kala-ateriaa keskimäärin ainakin kerran viikossa. Kolme vuotta täyttäneen tulisi saada loka-maaliskuun aikana D-vitamiinia tippoina 6 µg/vrk kasvukauden loppuun saakka, jos hän ei syö päivittäin D- vitaminoituja maitotuotteita tai kala-ateriaa keskimäärin ainakin kerran viikossa tai jos kysees P. Arikoski, ym.
5 sä on tummaihoisen maahanmuuttajaperheen lapsi (Lastenlääkäriuutiset, joulukuu 2001). Kalsium ja maito. Normaali kasvu ja luumassan kehitys edellyttävät kalsiumin ja fosfaatin riittävää saantia. Johnston ym. (1992) havaitsivat lumekontrolloidussa kaksostutkimuksessaan, että kolmen vuoden kalsiumlisä (keskimäärin 718 mg/vrk mg/vrk normaalista ravinnosta) oli merkitsevästi kasvattanut luun mineraalitiheyttä värttinäluun, lannerangan ja reisiluun kaulan alueella kymmenvuotiailla tytöillä verrattuna heidän kaksossisariinsa, jotka olivat saaneet kalsiumia keskimäärin 908 mg/ vrk ainoastaan ravinnosta. Keskimääräinen ero mineraalitiheydessä värttinäluun alueella oli 5,1 % ja lannerangassa 2,8 %. Bonjour ym. (1997) totesivat, että yhden vuoden aikana maitotuotteista saatu kalsiumsuplementaatio (850 mg/vrk) lisäsi kahdeksanvuotiailla tytöillä merkitsevästi luumassaa värttinäluun ja reisiluun kaulan alueella verrattuna vain lumevalmistetta saaneisiin tyttöihin. Ryhmien välinen ero oli havaittavissa vielä 3,5 vuotta intervention jälkeen suoritetuissa seurantamittauksissa (Bonjour ym. 2001). Cadogan ym. (1997) taas havaitsivat, että 12-vuotiailla tytöillä 18 kuukauden aikana annettu maitolisä (450 ml/vrk verrattuna 150 ml/vrk) kasvatti merkitsevästi kokovartalon luun mineraalitiheyttä (9,6 % vs 8,5 %) ja mineraalipitoisuutta (27,0 % vs 24,1 %). Tämänhetkiset suomalaiset kalsiumin saantisuositukset on esitetty taulukossa 1. Lasillisesta maitoa (2 dl) saadaan kalsiumia noin 240 mg ja 10 g:n juustoviipaleesta noin 100 mg. Liikunta. Lihaksia vahvistava ja luustoa kuormittava fyysinen aktiivisuus on tärkeää luun optimaalisen huippumassan saavuttamiseksi. Bailey ym. (1999) tutkivat fyysisen aktiivisuuden vaikutusta luumassan lisääntymiseen 8 14-vuotiailla lapsilla. Aktiivisuudeltaan ylimpään neljännekseen kuuluvilla lapsilla ja nuorilla oli 9 % (tytöt) 17 % (pojat) suurempi luun mineraalipitoisuus kuin alimpaan neljännekseen kuuluvilla. Lapset tutkittiin vuosi sen jälkeen, kun he olivat läpikäyneet luun mineraalipitoisuuden kasvun nopeimman vaiheen (tytöillä keskimäärin 12,5 vuoden ja pojilla 14,1 vuoden Taulukko 1. Kalsiumin saantisuositukset. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998) Ryhmä Ikä (v) Suositeltu annos (mg/vrk) Vastasyntyneet alle 0, , Lapset ja nuoret Aikuiset Raskaana olevat 900 Imettävät 900 Ikääntyneet yli iässä). Noin 26 % aikuisiän luun mineraalipitoisuudesta arvioitiin saavutettavan luun mineraalipitoisuuden kasvun nopeimman vaiheen aikana. Janzin ym. (2001) tutkimuksessa havaittiin, että fyysinen aktiivisuus korreloi merkitsevästi luuntiheyteen jo 4 6 vuoden ikäisillä. Television katselun määrän ja luuntiheyden välillä todettiin negatiivinen yhteys tytöillä. Suomalaisessa tutkimuksessa (Kannus ym. 1995) todettiin, että naispuolisilla tenniksen ja squashin pelaajilla mailapuolen yläraajan luumassa oli 23,5 % suurempi kuin toisessa yläraajassa. Suurin osa pelaamisen aikaansaamasta luumassan lisäyksestä tapahtui ennen pituuskasvun päättymistä. Lisäyksen todettiinkin olevan suurempaa, jos pelaaminen oli aloitettu ennen puberteetin käynnistymistä. Viisi vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa sama ryhmä havaitsi, että ero mailakäden ja vastakkaisen yläraajan luumassan välillä oli säilynyt ja oli sitä suurempi, mitä nuorempana pelaaminen oli aloitettu (Kontulainen ym. 2001). Lihavuus. Goulding ym. (2000a) tutkivat 3 19-vuotiaita, jotka oli jaettu kolmeen ryhmään painoindeksin (BMI) perusteella: normaalipainoisiin (BMI alle 85. persentiilin), ylipainoisiin ( persentiili) ja lihaviin (vähintään 95. persentiili) Ikävakioitu kokovartalon luuston mineraalipitoisuus ja luun pinta-ala suhteessa painoon olivat 2,5 10,1 % pienempiä kuin odotusarvot sekä ylipainoisten että lihavien ryhmissä. Sama tutkimusryhmä havaitsi myös, että neljän vuoden seuranta-aikana 3 15-vuotiaista ty- Luuston terveys lapsuus- ja nuoruusiässä 1255
6 töistä 29,3 % sai uuden murtuman, jos anamneesissa oli aiempi rannemurtuma. Vastaava luku oli 8,0 % ryhmässä, jonka tytöillä ei ollut murtuma-anamneesia (Goulding ym. 2000b). Lihavuus, aiempi murtuma sekä pieni luuntiheys havaittiin uusien murtumien riskitekijöiksi. Tupakointi. Law ja Hackshaw (1997) selvittivät meta-analyysissään tupakoinnin, luuntiheyden ja lonkkamurtuman yhteyttä. Tupakoivien naisten lonkkamurtuman riski 60 vuoden iässä todettiin 17 % suuremmaksi kuin tupakoimattomien. Yhden kahdeksasta lonkkamurtumasta katsottiin johtuvan tupakoinnista. Suomalaisessa tutkimuksessa (Välimäki ym. 1994) seurattiin 9 18-vuotiaita henkilöitä noin kymmenen vuoden ajan ja havaittiin, että miehillä säännöllinen tupakointi pienensi reisiluun kaulan luun mineraalitiheyttä 9,7 % verrattuna tupakoimattomiin miehiin. Taulukko 2. Lasten ja nuorten luuston terveyden perustekijöitä. D-vitamiinin riittävä saanti raskauden, lapsuuden ja nuoruuden aikana Kalsiumin ja maitotuotteiden riittävä saanti Säännöllinen fyysinen aktiivisuus Terveellisen ruumiinpainon ylläpito Tupakoinnin välttäminen Taulukko 3. Lasten ja nuorten luuston terveyteen kohdistuvan tutkimuksen suuntaviivoja. Raskaudenaikaisen ruokavalion ja D-vitamiinilisän vaikutus lapsen kasvuun ja luumassan kertymiseen syntymän jälkeen Lapsuuden ja nuoruuden aikana liikunnalla ja kalsiumlisällä aikaansaadun luumassan kasvun säilyminen aikuisikään ja sen merkitys osteoporoosin ehkäisyssä Lapsuuden ja nuoruuden tupakoinnin vaikutus osteoporoosin syntymiseen Luumassan ja murtumariskin yhteyden selvittäminen lapsilla Lopuksi Lapsuus ja nuoruus ovat kriittistä aikaa luumassan kertymisen kannalta. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella myös raskaudenaikaiset tekijät vaikuttavat luuntiheyden kehitykseen. Geneettisillä tekijöillä on keskeinen asema luun kehittymisessä, mutta ympäristötekijät määräävät sen, pystyykö luusto saavuttamaan sille geneettisesti ohjelmoituneen huippupitoisuuden ja murtumakestävyyden ennen aikuisikää (taulukko 2). Näyttää siltä, että ympäristötekijöillä, kuten liikunnalla ja kalsiumlisällä, pystytään myös vauhdittamaan luun mineraalipitoisuuden kertymistä lapsuuden ja nuoruuden aikana, millä voi olla suotuisa vaikutus myöhemmän osteoporoosin ja siihen liittyvien murtumien ehkäisyssä. Luuston lapsuus- ja nuoruusaikaisen terveyden ja aikuisiän osteoporoosin välisen yhteyden selvittämiseksi tarvitaan tuloksia käynnissä olevista ja suunnitelluista seurantatutkimuksista (taulukko 3). Luuston kehittymisestä kertyneen tiedon valossa lapsia ja nuoria tulisi kannustaa harrastamaan riittävästi liikuntaa ja noudattamaan monipuolista ruokavaliota. Erityisen tärkeäksi asian tekee se, että television ja videoiden katselu, tietokonepelit ja yksipuolinen ruokavalio ovat yhä yleisempi osa lasten ja nuorten elämäntapoja. * * * Pekka Arikoski kiittää Lastentautien tutkimussäätiötä, Suomen Kulttuurirahastoa, Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiötä / Vuorisalo-rahastoa sekä Suomen Akatemiaa rahallisesta tuesta. Kirjallisuutta Arikoski P, Komulainen J, Riikonen P, ym. Impaired development of bone mineral density during chemotherapy: a prospective analysis of 46 children newly diagnosed with cancer. J Bone Miner Res 1999;14: Bailey D, McKay H, Mirwald R, Crocker P, Faulkner R. A six-year longitudinal study of the relationship of physical activity to bone mineral accrual in growing children: the university of Saskatchewan bone mineral accrual study. J Bone Miner Res 1999;14: Bonjour JP, Theintz G, Buchs B, Slosman D, Rizzoli R. Critical years and stages of puberty for spinal and femoral bone mass accumulation during adolescence. J Clin Endocrinol Metab 1991; 73: Bonjour JP, Carrie AL, Ferrari S, Clavien H, Slosman D, Theintz G. Calciumenriched foods and bone mass growth in prepubertal girls: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Clin Invest 1997;99: P. Arikoski, ym.
7 Bonjour JP, Chevalley T, Ammann P, Slosman D, Rizzoli R. Gain in bone mineral mass in prepubertal girls 3.5 years after discontinuation of calcium supplementation: a follow-up study. Lancet 2001; 358: Brooke O, Brown I, Bone C, ym. Vitamin D supplements in pregnant Asian women: effects on calcium status and fetal growth. BMJ 1980; 280: Cadogan J, Eastell R, Jones N, Barker M. Milk intake and bone mineral acquisition in adolescent girls: randomised, controlled intervention trial. BMJ 1997;315: Cooper C, Cawley M, Bhalla A, ym. Childhood growth, physical activity, and peak bone mass in women. J Bone Miner Res 1995;10: Gale C, Martyn C, Kellingray S, Eastell R, Cooper C. Intrauterine programming of adult body composition. J Clin Endocrinol Metab 2001;86: Goulding A, Taylor R, Jones I, McAuley K, Manning P, Williams S. Overweight and obese children have low bone mass and area for their weight. Int J Obes 2000(a);24: Goulding A, Jones I, Taylor R, Manning P, Williams S. More broken bones: a 4-year double cohort study of young girls with and without distal forearm fractures. J Bone Miner Res 2000(b);15: Guillemant J, Le Taupin HT, Taright N, Alemandou A, Peres G, Guillemant S. Vitamin D status during puberty in French healthy male adolescents. Osteoporos Int 1999;10: Janz K, Burns T, Torner J, ym. Physical activity and bone mass in young children: The Iowa bone development study. Pediatrics 2001; 107: Johnston C, Miller J, Slemenda C, ym. Calcium supplementation and increases in bone mineral density in children. N Engl J Med 1992; 327:82 7. Jones G, Riley M, Dwyer T. Maternal smoking during pregnancy, growth, and bone mass in prepubertal children. J Bone Miner Res 1999; 14: Jones G, Riley M, Dwyer T. Maternal diet during pregnancy is associated with bone mineral density in children: a longitudinal study. Eur J Clin Nutr 2000;54: Kannus P, Haapasalo H, Sankelo M, ym. Effect of starting age of physical activity on bone mass in the dominant arm of tennis and squash players. Ann Inter Med 1995;123: Kontulainen S, Kannus P, Haapasalo H, ym. Good maintenance of exerciseinduced bone gain with decreased training of female tennis and squash players: a prospective 5-year follow-up study of young and old starters and controls. J Bone Miner Res 2001;16: Kotaniemi A, Savolainen A, Kröger H, Kautiainen H, Isomäki H. Development of bone mineral density at the lumbar spine and femoral neck in juvenile chronic arthritis a prospective one year follow-up study. J Rheumatol 1998;25: Kröger H, Kotaniemi A, Vainio P, Alhava E. Bone densitometry of the spine and femur in children by dual-energy X-ray absorptiometry. Bone Miner 1992;17: Kröger H, Kotaniemi A, Kröger L, Alhava E. Development of bone mass and bone density of the spine and femoral neck a prospective study of 65 children and adolescents. Bone Miner 1993;23: Kröger H, Vainio P, Nieminen J, Kotaniemi A. Comparison of different models for interpreting bone mineral density measurements using DXA and MRI technology. Bone 1995;17: Lachman E. Osteoporosis: the potentialities and limitations of its radiologic diagnosis. Am J Radiol 1985;4: Lastenlääkäriuutiset, joulukuu Lausunto: lasten D-vitamiinilisä. Law M, Hackshaw. A meta-analysis of cigarette smoking, bone mineral density and risk of hip fracture: recognition of a major effect. BMJ 1997;315: Lehtonen-Veromaa M, Möttönen T, Irjala K, ym. Vitamin D intake is low and hypovitaminosis D common in healthy 9- to 15-year-old Finnish girls. Eur J Clin Nutr 1999;53: Szulc P, Seeman E, Delmas P. Biochemical measurements of bone turnover in children and adolescents. Osteoporosis Int 2000;11: Slemenda CW, Christian JC, Williams CJ, Norton JA, Johnston CC Jr. Genetic determinants of bone mass in adult women: a re-evaluation of the twin model and the potential importance of gene interaction on heritability estimates. J Bone Miner Res 1991;6: Slemenda CW, Reister TK, Hui SL, Miller JZ, Christian JC, Johnston C. Influences on skeletal mineralization in children and adolescents: evidence for varying effects of sexual maturation and physical activity. J Pediatr 1994;125: Soyka L, Fairfield W, Klibanski A. Hormonal determinants and disorders of peak bone mass in children. J Clin Endocrinol Metab 2000; 85: Stearns G, Jeans P, Vandecar V. The effect of vitamin D on linear growth in infancy. J Pediatr 1936;9:1 10. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Komiteamietintö 7. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, Välimäki M, Kärkkäinen M, Lamberg-Allardt C, ym. Exercise, smoking and calcium intake during adolescence and early adulthood as determinants of peak bone mass. BMJ 1994;309: Zamora SA, Rizzoli R, Belli DC, Slosman DO, Bonjour JP. Vitamin D supplementation during infancy is associated with higher bone mineral mass in prepubertal girls. J Clin Endocrinol Metab 1999;84: PEKKA ARIKOSKI, LT, erikoistuva lääkäri, Honorary Research Fellow pekka.arikoski@uku.fi KYS:n lastenklinikka PL 1777, Kuopio The University of Sheffield, Sheffield Children s Hospital Academic Child Health Unit, Sheffield S10 2TH, U.K. LIISA KRÖGER, LT, erikoislääkäri KYS:n lastenklinikka PL 1777, Kuopio HEIKKI KRÖGER, professori, erikoislääkäri Kuopion yliopisto ja KYS:n kirurgian klinikka PL 1777, Kuopio NICHOLAS J BISHOP, Professor of Paediatric Bone Disease The University of Sheffield, Sheffield Children s Hospital Academic Child Health Unit, Sheffield S10 2TH, U.K. Luuston terveys lapsuus- ja nuoruusiässä 1257
8 Mitä opin 1. Luusto a) koostuu pääosin trabekulaarisesta luusta b) jää metabolisesti staattiseen tilaan pituuskasvun päätyttyä c) on läpi elämän jatkuvan uudismuodostusprosessin alainen 2. Luun huippumassa a) saavutetaan aikuisiän lopulla b) saavutetaan noin 20 vuoden ikään mennessä c) vaikuttaa osteoporoosiriskiin myöhemmässä aikuisiässä 3. DXA-menetelmä lasten luumassan mittauksessa on ongelmallinen, koska a) siitä saatava röntgensäteilyannos on suuri b) se ilmaisee mitatun luumassan suhteessa luun pinta-alaan eikä tilavuuteen c) luun koko vaikuttaa saatavaan mittaustulokseen d) sen tarkkuus ei ole riittävä 4. Tutkimusten mukaan lapsuusiän lihavuus a) on suojaava tekijä murtumariskin kannalta b) lisää murtumariskiä c) ei vaikuta murtumariskiin Oikeat vastaukset sivulla
Osteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotD-vitamiinin tarve ja saanti
D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotLuun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin
Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat
LisätiedotLapsuusiän hankinnainen osteoporoosi
Katsaus PEKKA ARIKOSKI, LIISA KRÖGER JA OUTI MÄKITIE Lapsuusiän hankinnainen osteoporoosi diagnostiikan ja hoidon suuntaviivoja Lapsuus ja nuoruus ovat keskeistä aikaa luun massan ja lujuuden kehittymisessä.
LisätiedotNK6QA Luuntiheysmittaus
MENETELMÄOHJE 1 (5) NK6QA Luuntiheysmittaus 1. YLEISTÄ Osteoporoosi eli luukato voi johtua monista sairauksista ja riskitekijöistä ja niiden yhteisvaikutuksesta. Osteoporoosi johtaa luunmurtumiin, pituuden
LisätiedotLuuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.
Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based
LisätiedotD-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset
D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi
LisätiedotOsteoporoosilla tarkoitetaan luumassan vähentymisestä
Katsaus LIISA KRÖGER JA PEKKA ARIKOSKI Osteoporoosin on ajateltu olevan lähinnä vanhusväestöä koskeva ongelma. Lapsuus ja nuoruus ovat kuitenkin kriittistä aikaa, koska aikuisiän maksimaalinen luumassa
LisätiedotKustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan
Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan 26.11.2013 Ossi Riekkinen, tj. Bone Index Oy Osteoporoosi Osteoporoosi = luukato sairaus Luun määrä vähenee ja luun rakenne heikkenee
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotOsteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä. Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu
Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö n Luukudos ja luun elinkaari n Osteoporoosin
LisätiedotLuu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä
Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006 Sisältöä Luu kudoksena rakenne, solut, muut rakenneosat luun kehitys toimintaa Luuntiheys määrittely, merkitys osteoporoosi D-vitamiini
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotSISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet
LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotNuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos
LisätiedotOsteoporoosin puheeksi ottaminen
Osteoporoosin puheeksi ottaminen LL Eeva Kari Suomen osteoporoosiliitto ry Turun seudun osteoporoosiyhdistys ry 1. VANHAA LUUTA Luun uusiutuminen alkaa, kun luun hajottajasolut aktivoituvat hajottamaan
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotSuomessa todetaan vuosittain yli 30 000 osteoporoottista
Estrogeeni Luut murtuvat ilman estrogeenia Marja Komulainen, Marjo Tuppurainen ja Heikki Kröger Estrogeeni on elintärkeä aine luulle. Vaihdevuosi-iässä naisen estrogeenituotannon vähentyessä luuntiheys
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotSISÄLTÖ. Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet
LUUSTO 2018 SISÄLTÖ Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet LUUSTON TEHTÄVÄT Tukiranka Hampaat (syöminen)
LisätiedotLUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos
LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta luu hajoaa kuoppa luu rakentuu uusiutunut luukudos VAHVA LUUSTO RAKENTUU kalsium + D-vitamiini + liikunta LUUN KUNTOA VOI KOHENTAA,LUUKATOA EHKÄISTÄ JA PYSÄYTTÄÄ 50 vuotta 60
LisätiedotLUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.
LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1
LisätiedotKIISTELTY D-VITAMIINI?
KIISTELTY D-VITAMIINI? Apteekkari, FaT Risto Kanerva Humaliston Apteekki 10.3.2014 RISTO KANERVA Koulutus: proviisori 1987, farmasian tohtori 1998, Helsingin yliopisto Työkokemus: Humaliston apteekki,
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotMurtumille alttiin lapsen tutkiminen
TIETEESSÄ MATTI HERO LT, LASTENTAUTIEN SAIRAALALÄÄKÄRI HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA MERVI MÄYRÄNPÄÄ LL, LASTENKIRURGIAN SAIRAALALÄÄKÄRI HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA OUTI MÄKITIE DOSENTTI, LASTENTAUTIEN
LisätiedotPRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA
PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys
LisätiedotLasten D-vitamiinilisä
Lasten D-vitamiinilisä Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry, 10/2002 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asiantuntijaryhmä ehdottaa, että D3-vitamiinia lisättäisiin kaikkiin muihin kuin pikkulasten nestemäisiin
LisätiedotOsteoporoosin selvi-ely ja nykyhoito. Reproduk6oendokrinologia- kurssi 12.2.2016
Osteoporoosin selvi-ely ja nykyhoito Reproduk6oendokrinologia- kurssi 12.2.2016 Sisätau6en ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosenc: Tampereen yliopisto Päätoimi: oyl, TAYS, sisätau6en vastuualue Osallistunut
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.
Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen
LisätiedotElivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,
Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista
LisätiedotOSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO. 18.11.2014 Anna-Mari Koski
OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO 18.11.2014 Anna-Mari Koski Luennon rakenne 1. Osteoporoosilääkityksen indikaatiot 2. Lääkehoidon valinta 3. Lääkehoidon kesto Osteoporoosin kokonaisvaltainen hoito Kalsium D- vitamiini
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotBISFOSFANAATTIHOIDON TULOKSET JA SEURANTA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA SEKUNDAARISTA OSTEOPOROOSIA SAIRASTAVILLA LAPSIPOTILAILLA
BISFOSFANAATTIHOIDON TULOKSET JA SEURANTA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA SEKUNDAARISTA OSTEOPOROOSIA SAIRASTAVILLA LAPSIPOTILAILLA Suvi Urtti Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen
LisätiedotOSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI
OSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI Osteoporoosin hoitoketju -koulutus 22.3.2017 Keski-Suomen keskussairaala Omahoidon koordinaattori Pauliina Tamminen, Suomen Luustoliitto ry SISÄLTÖ Luustoliitto Osteoporoosi
LisätiedotBetter Bone Health. Better life.
Better Bone Health. Better life. Sisältö Osteoporoosi OsCare Sono Osteoporoosiseulonnan etuja Tieteellinen näyttö Viitteet Menossa olevat tärkeimmät tutkimukset Liitemateriaali Julkaisulista Oscare Medical
LisätiedotMITEN TULKITSEN LUUNTIHEYSMITTAUSTA?
MITEN TULKITSEN LUUNTIHEYSMITTAUSTA? Arja Uusitalo, Dosentti, m.a. professori, oyl, HUS-Kuvantaminen, Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 13.9.2016 7.9.2016 1 OIKEAN TULKINNAN EDELLYTYS ON LAADUKAS
LisätiedotD vitamiini ja ravitsemus murtumapotilailla
D vitamiini ja ravitsemus murtumapotilailla Osteoporoosin hoitoketju 22.3.2017, Jyväskylä Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Esityksen sisältö Murtumapotilaan ravitsemus Ravitsemustilan
Lisätiedot-viesti. Imeytyykö PILLERIVITAMIINI? Muista D-VITAMIINI- PÄIVÄ 4.11. Heli Viljakainen: D TEKEE TERÄÄ MIEHENKIN LUUSTOLLE. Paljonko.
-viesti AURINKOISTA ASIAA Heli Viljakainen: D TEKEE TERÄÄ MIEHENKIN LUUSTOLLE Paljonko D-vitamiinia tarvitset? Aurinkoa PURKISTA Pikkulapset ja D Muista D-VITAMIINI- PÄIVÄ 4.11. Imeytyykö PILLERIVITAMIINI?
LisätiedotMilloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit
Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Jones 2013 Jones 2013 Jones 2013 Norman and Bouillon 2013 Norman and Bouillon 2013 D-vitamiiniitilanteen
LisätiedotKolme askelta lujiin luihin. 26.11.2013 Jenni Tuomela Projektipäällikkö, Luustopiiri-hanke, Suomen Luustoliitto
Kolme askelta lujiin luihin 26.11.2013 Jenni Tuomela Projektipäällikkö, Luustopiiri-hanke, Suomen Luustoliitto Luustopiiri-hanke Luustopiiri-hanke on käynnistetty luustokuntoutujan tukemiseksi Hankkeessa
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotOsteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella
Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä Anni-Emilia Virtanen Opinnäytetyö Joulukuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotLiite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muuttamiselle
Liite II Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muuttamiselle 217 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista,
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotKUKKARO KIINNI. Työkalu parempaan luustoterveyteen Luustoviikon materiaalien julkaisu
KUKKARO KIINNI Työkalu parempaan luustoterveyteen Luustoviikon materiaalien julkaisu Pauliina Tamminen, omahoidon koordinaattori, Suomen Luustoliitto ry TAUSTAA #kukkarokiinni #hoitamattomuudenhinta 18
LisätiedotDosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry
Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotJuusto ravitsemuksessa
Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto
LisätiedotSuomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa
Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu 17.3.2015 www.laakarilehti.fi SUSANNA RAULIO HEINI HYVÄRINEN SUVI M. VIRTANEN Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa VERTAISARVIOITU D-vitamiinitilanteen
LisätiedotLujaK2. laadukas ravintolisä luustolle. K-vitamiini tukee luuston normaalia terveyttä.
LujaK2 laadukas ravintolisä luustolle K-vitamiini tukee luuston normaalia terveyttä. K-vitamiini parantaa luun laatua ja vähentää murtumia Laadukas ravintolisä luustolle K-vitamiinin hyödyt luustolle perustuvat
LisätiedotLÖYTÖRETKI LUUSTOTERVEYTEEN
LÖYTÖRETKI LUUSTOTERVEYTEEN Luun elinkaari Luusto on elävää kudosta, joka uusiutuu läpi elämän. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luusto uusiutuukin kokonaan
LisätiedotLUJAN LUUSTON KULMAKIVET
RAKASTA LUITASI Turvaa tulevaisuutesi LUJAN LUUSTON KULMAKIVET LAPSUUDESSA JA NUORUUDESSA www.luustoliitto.fi Osteoporoosi Osteoporoosi on sairaus, jossa luusto haurastuu ja siitä tulee heikko tämän vuoksi
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotLUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET
LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET Ravitsemus ja liikunta Tähän oppaaseen on koottu perustietoa luustoterveyttä tukevista elintavoista. Terve ja vahva luusto on tuki- ja liikuntaelimistön peruspilareita, ja sen
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotOsteoporoosi ja murtumariski. Olli Impivaara, dosentti, LKT
Osteoporoosi ja murtumariski Olli Impivaara, dosentti, LKT Osteoporoosi Luuston sairaus, jolle on ominaista pieni luumassa (tiheys) ja luukudoksen rakenteen rappeutuminen sekä näistä johtuva luun lujuuden
LisätiedotÄidin raskausajan D-vitamiinitilanteen yhteys lapsen luustoon yhden vuoden iässä. Tuuli Korhonen
Äidin raskausajan D-vitamiinitilanteen yhteys lapsen luustoon yhden vuoden iässä Tuuli Korhonen Pro gradu -tutkielma Ravitsemustieteen osasto Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotKuva: istockphoto. Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina.
Kuva: istockphoto Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina. 1 2 Ihmisen tukirangan muodostavat luut, nivelet ja rustot. Luiden liitoskohdassa
LisätiedotLääkehoito lonkkamurtumien sekundaaripreventiossa. Tuula Pekkarinen LT, dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri
Lääkehoito lonkkamurtumien sekundaaripreventiossa Tuula Pekkarinen LT, dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sidonnaisuudet Luentopalkkiot (Amgen, Eli Lilly, Novo Nordisk), matka-, majoitus-
LisätiedotTerapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus
Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Vastuullinen
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotHIV, antiretroviraaliset lääkkeet. Matti Ristola HIV-koulutus, Biomedicum 4.2.2010
HIV, antiretroviraaliset lääkkeet ja luusto Matti Ristola HIV-koulutus, Biomedicum 4.2.2010 HIV ja luusto Osteopenia ja osteoporoosi D-vitamiini Aseptinen luunekroosi Osteoporoosille altistavia tekijöitä
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotUudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium. Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013
Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset: D-vitamiini ja kalsium Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopisto 26.11.2013 D-vitamiiinitilannetta kuvaava merkkiaine S-25-hydroksi-D-vitamiini ( 25(OH)D)
LisätiedotTtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto
LisätiedotKun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013
Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä
LisätiedotSuomen Terveysravinto numero 3. Haastateltavana lääkäri. Hannu Vierola. Tutustu nyt. D-vitamiinin. YSTÄVÄTARJOUS! Katso takakansi. hyötyihin luustolle
Suomen Terveysravinto numero 3 Tutustu nyt Haastateltavana lääkäri Hannu Vierola D-vitamiinin hyötyihin luustolle YSTÄVÄTARJOUS! Katso takakansi. sisällys Haastateltavana lääkäri Hannu Vierola sivu 4 Naistentautien
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotLUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi
1 (5) LUUNTIHEYSMITTAUS Hakusanat/synnyymit: fysilgia, steprsi, luukat, DEXA, DXA, luuntiheys, murtuma, lnkkamurtuma, T-scre, Z-scre, murtumariski, seulnta, D-vitamiini. 1. YLEISTÄ Osteprsi eli luukat
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotKertausta lapsen kasvusta
Kertausta lapsen kasvusta LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Yleistä Lyhytkasvuisuus ja/tai kasvun taittuminen yleisimpiä syitä lähetteeseen
LisätiedotAliravitsemus Kotisairaanhoidossa jopa 90 % on aliravittuja tai aliravitsemusriskissä Yksipuolinen ruokavalio Yksinäisyys, ruokaa yhdelle?
Ikääntyminen Senioreilla noin kolmasosalla jonkin asteinen mahalaukun limakalvon surkastuminen, joka voi vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen Makuaisti ja hajuaisti heikkenevät Huonot hampaat, sopimaton
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
Lisätiedot-viesti. vastustuskykyyn. hidastaa vanhenemista. D-vitamiinista potkua. D-vitamiini. D + kalsium = luja luusto. D-viesti.
D -viesti A U R I N K O I S TA A S I A A 2010 2011 D-vitamiinista potkua vastustuskykyyn D-vitamiini hidastaa vanhenemista D + kalsium = luja luusto Yhteistyössä 1 Pääkirjoitus Kati Murto D-vitamiini on
LisätiedotPohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela
Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
LisätiedotTommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotLiikettä luille. Raija Korpelainen Tutkimuspäällikkö, terveysliikunnan professori ODL Liikuntaklinikka Oulun yliopisto 18.4.2012
Liikettä luille Raija Korpelainen Tutkimuspäällikkö, terveysliikunnan professori ODL Liikuntaklinikka Oulun yliopisto 18.4.2012 Lonkkamurtumat Suomessa 1970: 1 857; 1997: 7 122; 2008 >7000 400 000 suomalaista
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotSOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015
Sivu 1 / 6 SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Kirjoittakaa vastauksenne selvästi sille varattuun tilaan tai merkitkää x teihin sopivaan vastausvaihtoehtoon Hakijan koko nimi: Syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus:
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
Lisätiedot