Virkakieli kotoutumisen väylänä vai esteenä?

Transkriptio

1 Virkakieli kotoutumisen väylänä vai esteenä? Demokratiapäivä Osallistava kotouttaminen, selkokieli ja visualisointi Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus

2 Lähtökohtia 1. Kotoutujat ovat heterogeeninen joukko ihmisiä monenlaisella statuksella: Maahanmuuttajia ovat ihmiset, jotka asettuvat asumaan esimerkiksi Suomeen vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Maahanmuuttajia ovat siis kaikki ulkomailta muuttajat, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin. ( 2. Kielitaidottomia ei kukaan, suomen kielen taidottomia kylläkin 3. Virkakieli on myös suomenkielisille usein kuin vierasta kieltä 4. Ihminen voi päätyä sekä virkakielen kuluttajaksi että tuottajaksi 5. Virkakieli ja -kulttuuri liittyvät yhteen Kokemukset kotimaan viranomaisista Suomalainen järjestelmä: lahjomattomuus, valitusmahdollisuus, julkisuusperiaate, yhdenvertaisuus jne.

3 Perinteinen kapulakieli ei ainoa ongelma Ote toimeentulotukipäätöksestä: Hakijalle tehdyn laskelman perusosaa on alennettu 20 %, koska toimeentulotuen tarve on aiheutunut siitä, että hakija, joka on maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja, on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta ja osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin.

4 Ilman vastaanottokeskuksen väkeä perhe ei olisi selvinnyt suomalaisesta asunnonhakusysteemisestä * Kansalaisella kommunikaatiossa muukin kuin ymmärtäjän rooli! Saadakseen apua on esimerkiksi tunnistettava palveluntarjoaja ja osattava sijoittaa itsensä osaksi palvelujärjestelmää Terveyspalvelukeskuksen avovastaanottotoiminnan palveluyksikkö Olenko maahanmuuttaja, kotoutuja, aikuinen, kuntoutuja vai potilas? hahmotettava hakuprosessin kulku ja viestintäkanavat: reitti palveluihin kulkee usein asiakirjalta toiselle Oleskelulupa rekisteröinti ja osoitteenmuutos maistraatissa asumiskulut ja toimeentulo sosiaalitoimessa suomalaiseen sosiaaliturvaan Kelan lomakkeiden kautta ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi KOTO-suunnitelma. (*Kotiliesi 11/2016)

5 Paperimaassa puhutaan papereista Suostumus päätöksen oikaisemiseen Päätös, joka on annettu pp.kk.vvvv vanhuuseläkeasiassa, on virheellinen. Päätös tulisi oikaista seuraavasti: Voidaksemme antaa asiassa lopullisen päätöksen tarvitsemme suostumuksenne päätöksen oikaisemiseen. Jollemme saa suostumustanne, teemme muutoksenhakuviranomaiselle päätöksen poistamista koskevan esityksen. Poistoesityksen yhteydessä etuuden maksaminen voidaan keskeyttää tai sen määrää vähentää väliaikaisella päätöksellä, kunnes poistoesityksestä on annettu päätös. Kun virheellinen päätös on oikaistu, Teille annetaan mahdollisesta liikamaksusta erillinen takaisinperintäpäätös, josta Teillä on muutoksenhakuoikeus. Takaisinperinnän johdosta teitä kuullaan erikseen. Pyydämme Teitä antamaan vastauksenne pp.kk.vvvv mennessä. Oheisena vastauslomake ja palautuskuori. Palauttakaa myös tämä kuori vastauksenne ohessa.

6 Tavanomaisesti ulkomaalaisille esiteltävien ilmiöiden, kuten saunan ja sisun, ohella tärkeitä termejä ovat myös sellaiset käsitteet kuten työttömyysturva, sukupuolineutraali avioliittolaki, lasikatto, kestävä kehitys ja sote-uudistus. (Ali Hersi 2016)

7 Tekstit maahanmuuttajasta vai maahanmuuttajalle? 1) Maahanmuuttajille tarjotaan ohjausta, neuvontaa ja erilaisia kotouttamispalveluja. 2) Lisätietoja terveyspalveluista saa sosiaali- ja terveystoimen toimipisteistä 3) Sivuilta saat tarkempaa tietoa siitä, miten menetellä, kun sairastut ja tarvitset lääkäriä (Virkkunen 2015, 2016)

8 Kielitaito työllistämisen avain ja este Päiväkodeissa kirjoittamista viikossa: yli 10 tuntia 7 % 6 9 tuntia 16 % 2 5 tuntia 61 % neljäsosa työntekijöistä kirjaa päivän tai enemmän viikossa (Pyhäniemi 2010) Tekstityöhön kuluu n. 70 %:ssa valtion virastoja yli puolet työajasta (2011) ¼ valtion virastossa enemmän kuin 75 % työajasta (2011) (Viertiö 2011, ks. myös 2014)

9 Lähtökohdista päätelmiin Viranomaisten ja julkisten palvelujen toiminta nojaa läpikotaisin kieleen ja teksteihin. Hyvä ja saavutettava hallinto, ihmisten oikeusturva ja pääsy oikeuksiinsa ovat monella tapaa kielenkäytön ja viestinnän kysymyksiä. Ymmärtäminen on ihmisoikeus: perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta pitkälti juuri kielen kautta. Monikulttuurisessa demokraattisessa yhteiskunnassa osallisuutta tulisi rakentaa myös kielellisistä lähtökohdista käsin. (Ali Hersi 2016) Asiallisesta, selkeästä ja ymmärrettävästä virkakielestä sekä tarvittaessa selkokielestä hyötyvät kaikki. Kotoutujien näkökulma, voimavarat ja osaaminen käyttöön myös hallinnon ja virkakielen kehittämisessä!

10 Lähteitä Ali Hersi, Liban 2016: Oman äidinkielen osaaminen on tie osallisuuteen. Oikeusministeriön Demokratia-blogi: Hirsiaho & Pöyhönen & Saario 2007: Maahanmuuttajat suomalaista yhteiskuntaa lukemassa lukemisen ja kirjoittamisen etnografiaa paperimaassa. Teoksessa AFinLan vuosikirja 2007, Jyväskylä. Lehtonen, Heini 2016: Kuka on kielitaitoinen? Koneen säätiön Rohkeus-blogi: Pyhäniemi, Saija 2010: Päiväkotien kirjoitustyöt: mitä, miten, milloin? Kielikello 1/2010 Tiililä, Ulla 2009: Hyvinvointi on myös kielitaidon varassa. Hyvinvointikatsaus 1/2009. Viertiö, Annastiina 2011: Hallinnossa kaivataan koulutusta ja laatua viestintään. Kielikello 4/2011 Viertiö, Annastiina 2014: Kunnissa kaivataan aikaa tekstintekoon. Kielikello 1/2014. Virkkunen, Elli-Noora 2016: Virkakieltä ja verkkoviestintää maahanmuuttajat kuntien verkkosivuilla. Kielikello 3/2016. Virkkunen, Elli-Noora 2015: Vuorovaikutus ja näkökulma kuntien maahanmuuttajille suunnatuissa verkkoteksteissä. Pro gradu työ, Helsingin yliopisto. (Myös Kielikellon jutut verkossa, osa kaikille vapaasti luettavissa.)