Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 61 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:30-19:35 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Minna Eväsoja Nina From Inka Hopsu Taru Saraste Seppo Huhta, saapui klo :n 18 käsittelyn aikana, poistui klo :n 18 käsittelyn aikana, saapui klo :n 20 käsittelyn aikana Kaarina Järvenpää Juhana Malme Tiina Kujala, saapui klo :n 17 käsittelyn aikana Jarmo Nieminen Jukka Niemelä Arto Turunen Henrik Vuornos Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari Muut saapuvilla olleet Hannele Kerola kaupunginhallituksen edustaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Kaisu Toivonen suomenkielisen opetustoimen johtaja Titta Tossavainen suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila kehittämispäällikkö Juha Nurmi kehittämispäällikkö Carl Slätis toimitusjohtaja, poistui klo Juha Hovinen suunnittelupäällikkö, poistui klo Kasper Sukselainen nuvan edustaja Markku Kälviä henkilöstön edustaja Kaisa Pitkänen tiedottaja Tuija Seppänen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 61 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Minna Eväsoja Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 61 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 15 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 16 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Espoon kaupungin päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden 6 väistötilaperiaatteet Karhusuon koulun ja päiväkodin, Kirstin koulun ja 10 Tuomarilan koulun rakennushankkeiden tarveselvitykset 19 5 varhaiskasvatuslautakunnan vuosien Espoo-strategian tulostavoitteiden sekä vuoden 2013 talousarvion seuranta, tilinpäätösennakko, suomenkielinen opetus varhaiskasvatuslautakunnan vuosien Espoo-strategian tulostavoitteiden sekä vuoden 2013 talousarvion seuranta, tilinpäätösennakko, suomenkielinen varhaiskasvatus 21 8 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden käyttösuunnitelman hyväksyminen 22 9 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden käyttösuunnitelman hyväksyminen 23 Lasten päivähoidosta perittävien asiakasmaksujen 40 indeksitarkastus 24 Lisäopetusryhmien perustaminen lukuvuodelle Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen 46 Espoossa 26 Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n avustushakemus 51 vuodelle Komeetan koulun johtokunnan henkilökunnan edustajan 53 vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 28 Nuuksion koulun johtokunnan henkilökunnan 54 varaedustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 29 Viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden 55 johtokuntien päätökset Valmistelukehotus kolmiportaisen tuen toimivuuden selvittämisestä Espoossa 58

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä lautakunnan jäsenille sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Minna Eväsoja.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Espoon kaupungin päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh Jaana Suihkonen, puh Juha Nurmi, puh Tiina Andersson, puh Titta Tossavainen, puh Virpi Leino, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko hyväksyy omalta osaltaan ja esittää edelleen kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyttäväksi Espoon kaupungin päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet liitteen mukaisesti. Käsittely Päätös Esittelijän liitteeseen ja selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Espoon kaupungin päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet Johtosäännöt ja asian valmistelu Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 :n 1 kohdan mukaan kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päättää tilojen hankintaa ja käyttöä koskevista periaatteista. Tila- ja asuntojaosto toimii Tilakeskusliikelaitoksen johtokuntana, joka muun muassa huolehtii toimitilojen hankkimisesta ja luovuttamisesta sekä tilojen hallinnosta sekä niiden kiinteistönpidosta sekä päättää perus- ja vuosikorjauksista. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 7 kohdan mukaan lautakuntien tehtävänä on hyväksyä tilahankkeiden tarveselvitykset tehtäväalueensa osalta.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 61 Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 6 :n mukaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum -lautakunnan tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta huolehtia varhaiskasvatusta koskevista asioista mukaan lukien esiopetus, perusopetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevista asioista, lukiokoulutusta koskevista asioista ja opetuslainsäädännössä opetuksen järjestäjän tai kunnan velvollisuudeksi säädetyistä muista tehtävistä. Johtosäännön 7 :n mukaan lautakunta päättää tehtäväalueensa lainsäädännössä säädetyistä tehtävistä, ellei tehtävää ole siirretty peruskoulun tai lukion johtokunnan päätettäväksi taikka ellei lautakunta ole siirtänyt päätösvaltaa viranhaltijalle. Perusopetuslain 6 :n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Hallituksen esityksen 86/1997 koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi mukaan kunnan päätös koulun vaihtamisesta edellyttää sellaista tosiasiallista syytä, joka estää mainitun koulun käymisen. Hallituksen esityksen mukaan tällaisena syynä voi tulla kysymykseen, että koulun toiminta lakkautetaan, kunnan tekemä sopimus opetuksen hankkimisesta päättyy tai koulu tulee käyttökelvottomaksi. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita myös koulun epäterveellisyys tilojen huonon kunnon takia ja koulun peruskorjaus. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 6 ja 7 :n perusteella opetuksen järjestämispaikan vaihtamisesta väistötilanteissa päättää opetus- ja /Svenska rum -lautakunta. Ko. lautakuntien hyväksymän delegointipäätöksen mukaan tulosyksikön johtaja päättää peruskoulun/lukion opetuksen järjestämispaikasta peruskoulun/lukion rakennuksen korjauksen ajaksi hätäväistötapauksissa, jos päätös tulee tehdä ennen seuraavaa lautakunnan kokousta. Svenska rum -tulosyksikön ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön toimintaohjeiden mukaan tulosyksikön johtaja päättää päivähoidon toimipisteiden avaamisesta ja sulkemisesta. Mikäli sivistystoimen käytössä ei ole soveltuvaa tilakapasiteettia, käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen, jossa se tekee esityksen toiminnan järjestämispaikasta ja tarvittavan tilan määrästä. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto tai toimintaohjeessa määritelty Tilakeskuksen viranhaltija päättää tilojen hankkimisesta vuokraamalla. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto kehotti valmistelemaan kaupunkitasoiset väistötilaperiaatteet. Väistötilaperiaatteita on valmisteltu sivistystoimen ja Tilakeskuksen yhteistyönä. Väistötilaperiaatteet selkeyttävät opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum -lautakunnan harkintavaltaa opetuksen tai toiminnan järjestämispaikasta päätettäessä.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 61 Väistötilaperiaatteita on käsitelty kaupunginhallituksen johtoryhmässä sekä kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja Svenska rum -lautakunnan yhteisessä iltakoulussa Väistötilaperiaatteita käsitellään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja Svenska rum -lautakunnassa , minkä jälkeen ne viedään kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyttäväksi. Teknisen ja ympäristötoimen sekä sivistystoimen viestintä ovat valmistelleet yhteistyössä päiväkoti- ja koulukorjaukset -internetsivuston, jossa on perustietoa vuosi- ja peruskorjausten periaatteista ja väistöperiaatteista sekä linkitykset investointilistaan, prioriteettilistaan ja teknisen ja ympäristötoimen sisäilmasivustolle. Väistötilaperiaatteiden keskeisiä kohtia Väistötilanteet voidaan jakaa kahdenlaisiin: ns. suunniteltuihin ja akuutteihin. Ns. suunnitelluissa väistötilanteissa kyse on talousarvioon sisältyvistä ja aikataulutetuista päiväkodin/koulun peruskorjaushankkeista. Tällöin tarvittavista väistötiloista voidaan päättää kaupunginhallitus/valtuusto - tasolla osana korjaushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymistä. Käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen ja antaa lausunnon hankesuunnitelmasta. Väistötilojen suunnittelu perustuu olemassa olevaan palveluverkkoon tai hankesuunnitelmaan sisältyy esitys uusista hankittavista tiloista. Ns. akuutista väistötilanteesta on kyse esimerkiksi silloin, kun tiloissa sattuu tulipalo, vesivahinko tai muu vastaava ennakoimaton ja yllättävä tilanne, minkä vuoksi tilat tulee välittömästi sulkea kokonaan tai osittain. Akuutti väistötilanne on kyseessä myös silloin, jos Espoon seudun ympäristöterveys asettaa tilat käyttökieltoon. Lisäksi voi olla tilanteita, joissa Tilakeskus on tehnyt tiloissa sellaisia mittauksia ja havaintoja, joiden perusteella se arvioi, että ko. opetus- tai päiväkotitilat eivät ole terveellisiä tai turvallisia ja tilat tulisi siksi ottaa pois käytöstä. Väistötilaperiaatteissa esitetään, että ensisijaisesti väistötilana tulisi käyttää sivistystoimen käytössä olevia ko. tarkoitukseen soveltuvia tiloja, joissa on vapaata kapasiteettia, ja jotka ovat käytettävissä nopeasti. Päiväkotien väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään omalta varhaiskasvatuksen palvelualueelta. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa palvelualueita ovat: Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Leppävaara, Espoon keskus. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa palvelualueita ovat: pohjoinen, läntinen ja itäinen alue. Akuutin väistön alussa sekä tilanteissa, joissa omalla palvelualueelta ei selvityksistä huolimatta löydy soveltuvaa tilaa, väistötilat voidaan järjestää muulta palvelualueelta.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 61 Suomenkielisten peruskoulujen väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään omalta perusopetuksen palvelualueelta, joita ovat: Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Leppävaara, Keski- ja Pohjois-Espoo. Akuutin väistön alussa sekä tilanteissa, joissa omalta palvelualueelta ei selvityksistä huolimatta löydy soveltuvaa tilaa, väistötilat voidaan järjestää muulta palvelualueelta. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa Espoo on yksi palvelualue. Väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään ruotsinkielisen kouluverkon sisältä. Lukiokoulutuksessa ei ole palvelualuejakoa. Väistötilat kartoitetaan kaupunkitasoisesti. Mikäli omalta palvelualueelta ei pystytä osoittamaan soveltuvaa väistötilaa, hyödynnetään muuta toimintaan valmiiksi hyvin soveltuvaa tilaa tai kohtuullisin muutoksin toteutettavaa tilaa. Jos toimintaan soveltuvaa tai kohtuullisilla muutoksilla toteutettavaa tilaa ei löydetä, voidaan hankkia väliaikaisia vakioituja siirtokelpoisia tiloja. Väistötilaratkaisuja arvioitaessa huomioidaan, minkälainen toiminta on kyseessä. Arvioinnissa otetaan huomioon lasten ja nuorten ikä, kulkuyhteydet tai kuljetuksen järjestämismahdollisuudet ja se, että siirrettävä toiminta säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. Myös kunkin väistötilavaihtoehdon toteuttamisaikataulu ja väistön pituus huomioidaan vaihtoehdon valinnassa. Soveltuvaa väistötilaa kartoitettaessa tulee huomioida lasten päivähoidosta annetun lain, perusopetuslain ja lukiolain asettamat vaatimukset tiloille ja koulumatkan pituudelle sekä muita opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen liittyviä näkökohtia. On syytä todeta, että esitetyt väistötilaperiaatteet, joissa väistötila tulee ensisijaisesti järjestää omalta palvelualueelta, tulevat kustannuksiltaan kalliimmaksi verrattuna tilanteeseen, jossa väistötilat järjestetään lain asettamat vähimmäisvaatimukset huomioiden. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / / / Karhusuon koulun ja päiväkodin, Kirstin koulun ja Tuomarilan koulun rakennushankkeiden tarveselvitykset Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh Eija Riikonen, puh Erkko Helin, puh Juha Hovinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko hyväksyy seuraavien koulu- ja päiväkotihankkeiden tarveselvitykset liitteiden mukaisina siten, että päätös koskee tässä vaiheessa vain hankkeiden mitoituksia ja alustavia huonetilaohjelmia käytettäväksi rakennushankkeiden suunnittelun pohjana. 1. Karhusuon koulu suunnitellaan yhtenäiseksi 3-sarjaiseksi peruskouluksi, jonka laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 698. Samaan kiinteistöön tulevan Karhusuon päiväkodin mitoitus on 6 ryhmää eli 126 laskennallista hoitopaikkaa, johon sisältyy esiopetus. 2. Kirstin koulu peruskorjataan ja tilat suunnitellaan 1-6 luokkien 3- sarjaiselle peruskoululle ja esiopetukselle. Laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on Tuomarilan koulu peruskorjataan ja laajennetaan 3-sarjaiseksi 1-6 luokkien peruskouluksi, jossa on myös esiopetusta. Laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 474. Tarveselvityslomakkeet ja alustavat huonetilaohjelmat lähetetään Tilakeskus-liikelaitokselle esisuunnittelun lähtökohdiksi. Tilakeskusta pyydetään selvittämään rakennushankkeiden toteuttamismahdollisuudet ja vaihtoehtoiset ratkaisut sekä hankkeiden laajuudet, aikataulut ja kustannusarviot. Esisuunnitelmien perusteella täydennetään tarveselvityksiä ja tuodaan ne opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksyttäväksi. Käsittely Esittelijän oheismateriaaliin Karhusuon koulun alustava tilaohjelma esisuunnitelmaa varten, tekemä korjaus on huomioitu pöytäkirjassa. Puheenjohtaja Fromin ym. kannattama teki seuraavan lisäysehdotuksen: Vältetään kalliita arkkitehtikilpailuja ja rakennusratkaisuja. Haetaan yhtenä mahdollisena ratkaisuna uudenlaisia moduulipohjaisia

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 61 koulurakentamisratkaisuja, jossa osia voidaan lisätä ja purkaa. Pyritään standardirakentamiseen. Päiväkotien ja koulujen peruskorjauksissa kiinnitetään huomiota taloudellisesti järkeviin, toimiviin, joustaviin (muuntojoustavat) ratkaisuihin, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia, ympäristöystävällisiä ja terveellisiä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi opetus- ja esittää Tilakeskusliikelaitokselle: Vältetään kalliita arkkitehtikilpailuja ja rakennusratkaisuja. Haetaan yhtenä mahdollisena ratkaisuna uudenlaisia moduulipohjaisia koulurakentamisratkaisuja, jossa osia voidaan lisätä ja purkaa. Pyritään standardirakentamiseen. Päiväkotien ja koulujen peruskorjauksissa kiinnitetään huomiota taloudellisesti järkeviin, toimiviin, joustaviin (muuntojoustavat) ratkaisuihin, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia, ympäristöystävällisiä ja terveellisiä. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Karhusuon koulu ja päiväkoti, tarveselvitys 3 Kirstin koulun peruskorjaus, tarveselvitys 4 Tuomarilan koulun peruskorjaus ja laajennus, tarveselvitys - Karhusuon koulun alustava tilaohjelma esisuunnitelmaa varten - Kirstin koulun tilaohjelma esisuunnitelmaa varten - Tuomarilan koulun alustava huonetilaohjelma esisuunnitelmaa varten - Keski-Espoon väestöennusteet Valtuuston hyväksymässä taloussuunnitelman investointiosassa on Espoon toimitilat Oy:n ns. elinkaarihankkeiden neljänteen koriin esitetty Kirstin koulun peruskorjaus vuosina , Tuomarilan koulun peruskorjaus ja laajennus vuosina ja Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjaus vuosina Rakennusten omistus siirtyy Espoon toimitilat Oy:lle eikä rakennushankkeille voi hakea valtionosuutta. Neljännen korin yhteinen kustannusarvio on 51 M. Karhusuon koulun laajennus on taloussuunnitelmassa vuosilla investointihankkeena. Tarveselvityksen keskeinen sisältö on rakennushankkeen tarkoitus, laajuus, sijainti ja kustannusarvio sekä tarpeellisuuden perustelu. Peruskorjaushankkeissa on olennaista myös peruskorjauksen taso, ns

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 61 korjausaste, jonka perusteella harkitaan korjauksen tarkoituksenmukaisuus ja mahdolliset vaihtoehdot. Koulujen peruskorjaukset sisältävät aina myös tilamuutoksia, joiden avulla luodaan nykyiseen toimintatapaan ja tulevaisuuden muutoksiin soveltuvat tilat. Näitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja sekä niiden kustannuksia ei voida selvittää muuten kuin esisuunnitelman avulla. Lautakunnan päätettäväksi tuodaan tässä vaiheessa rakennushankkeiden tarkoitus, mitoitus ja tarpeellisuuden perustelu, sijainti ja alustavat laajuustiedot. Rakennushankkeen tarkoitusta kuvaa mitoitus eli oppilaspaikkojen määrä ja luokka-asteet sekä päiväkodin laskennallinen hoitopaikkamäärä. Rakennushankkeiden tarpeellisuus perustellaan väestöennusteen tiedoilla ja asemakaavoituksella. Ilman esisuunnitelmaa hankkeiden toteutuksen vaihtoehdoista, laajuudesta ja kustannuksista ei ole niin tarkkoja tietoja, että lopulliset päätökset hankkeiden tarpeellisuudesta voitaisiin tehdä. Sen vuoksi esitetään, että tarveselvitykset tuodaan lautakunnan käsittelyyn uudelleen siinä vaiheessa, kun riittävät tiedot on saatu. Perusopetuksen oppilaspaikkojen ja päivähoitopaikkojen tarve Keski- Espoossa Alueen väestöennuste sekä varhaiskasvatus- ja oppivelvollisuusikäiset on oheismateriaalina. Luvut eivät sisällä ruotsinkielistä väestöä. Taulukoissa on 6 vuotta täyttäneet jaettu puoliksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kesken. Ennusteen mukaan väestö kasvaa Keski-Espoon alueella 10 vuodessa noin 5000 asukkaalla. Väestön ikärakenne muuttuu siten, että varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä kasvaa vähemmän ja suhteessa eniten peruskoulun ylimpiä luokkia käyvien määrä. Ikärakenteen muuttuminen näkyy selvimmin radan eteläpuolella, kun taas radan pohjoispuolella kasvaa myös pienten lasten määrä merkittävästi. Tämä liittynee siihen, että asuinalueiden kaavoitus ja rakentaminen tuo lisää lapsiperheitä erityisesti radan pohjoispuolelle, kun taas eteläpuolella nykyiset lapset kasvavat vanhemmiksi ja pieniä lapsia syntyy ja muuttaa alueelle vähemmän. Oppivelvollisuusikäisten määrän kasvu vastaa alueella noin 4 luokkasarjan tilantarvetta, mutta on otettava huomioon myös nykyinen tilanpuute ja varauduttava väestön kasvuun ennustekauden jälkeen. Alle kouluikäisten määrän kasvu näyttää pysähtyvän radan eteläpuolella, mikä tuonee mahdollisuuden vähentää epätarkoituksenmukaisia päivähoitotiloja alueella varsinkin Suviniityn päiväkodin valmistumisen jälkeen. Radan pohjoispuolella päivähoitopaikkoja tarvitaan lisää, vaikka Kirkkojärven uuden päiväkotirakennuksen myötä paikkamäärä jo kasvaa hiukan. Myös tällä alueella on tarvetta luopua joistakin epätarkoituksenmukaisista hoitopaikoista. Kirstin, Tuomarilan ja Karhusuon koulut ovat Keski-Espoon oppilasalueen kouluja. Keski-Espoon alue on yksi vahvasti kasvavista alueista Espoossa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 61 Vireillä on asuinalueiden kaavoituskohteita, asuntorakentamista sekä yksityisten ja julkisten palvelujen toimitilahankkeita. Kirstin ja Tuomarilan koulun sijaitsevat junaradan eteläpuolella tiiviisti rakennetulla alueella, jolle rakennetaan edelleen asuntoja. Radan eteläpuolella on useita peruskouluja: 1-6 luokkien koulutiloja on yhteensä noin 8 yleisopetuksen luokkasarjalle. Yläkoulutiloja noin 4-5 yleisopetuksen luokkasarjalle, mutta Kirkkojärven koulu radan toisella puolella on lähellä. Tämän lisäksi on erityis- ja muuta pienryhmäopetusta. Koulut ovat täynnä. Kirstin koulun peruskorjauksen ja Tuomarilan koulun laajennuksen jälkeen on alakouluissa yleisopetuksen luokkasarjoja yhteensä 11. Karhusuon koulu sijaitsee radan pohjoispuolella Nupurintien varressa. Sen etelä- ja itäpuolella on paljon asutusta ja luoteissuunnassa on nousemassa uusia asuinalueita. Näiden alueiden lapsille Karhusuon koulu on lähin koulu. Karhusuon koulun laajennuksen yhteydessä luodaan myös päivähoitopaikkoja saman alueen väestölle. Keski-Espoossa radan pohjoispuolella on koulutiloja alakouluissa noin 7 yleisopetuksen luokkasarjalle. Yläkoulun yleisopetukselle on tilaa 4-5 luokkasarjalle Kirkkojärven koulussa. Koulut ovat lähes täynnä: Mikkelän koulussa yleisopetuksen tiloja käytetään erityisopetukselle ja Kirkkojärven koulu täyttyy muutamassa vuodessa. Luvut eivät sisällä Kauklahden kouluja. Karhusuon koulu ja päiväkoti, laajennus- ja muutoshanke Karhusuon koulu on rakennettu vuonna Siihen tehtiin peruskorjaus ja laajennus vuonna Koulu mitoitettiin 6 ryhmän 1-6 luokkien kouluksi, jossa on tilat myös kahdelle esiopetusryhmälle ja 6-vuotiaiden kokopäivähoidolle. Oppilaita on tällä hetkellä luokka-asteilla 1-6 yhteensä 173, perusopetusryhmien määrä on 9, opetushenkilökuntaa on 13. Alueen oppilasmäärä tulee kasvamaan asuinalueiden rakentamisen tuoman väestönkasvun johdosta. Rakennushanke sisältää 3-sarjaisen 1-9 -luokkien koulun mitoitusoppilasmäärällä 698 sekä kuuden ryhmän päiväkodin, jonka laskennallinen hoitopaikkamäärä on 126. Alustavan tilaohjelman suunnittelun lähtökohtana on ollut uusi laskennallinen mitoitus. Tilaohjelmaan on laskettu koulujen ja päiväkotien nykyisen toimintatavan mukainen tilantarve. Esisuunnitelmassa tulee selvittää, miten koulun nykyiset tilat käytetään osana uutta suurta koulu- ja päiväkotikokonaisuutta. Samalla otetaan huomioon koulun ja päiväkodin yhteistoiminta ja henkilökunnan suunnitelmat toiminnan kehittämiseen. Karhusuon koulun vieressä olevan kirjastorakennuksen tuleva käyttö tulee selvittää. Kirstin koulu Kirstin koulu on 2-sarjainen alakoulu, jonka oppilasmäärä on kuluvana lukuvuonna 320 ja perusopetusryhmien määrä on 22. Tähän sisältyy 4

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 61 esiopetusryhmä ja yksi valmistava esiopetusryhmä. Oppilaita lukuvuonna on 320. Opetushenkilökuntaa on Kirstin koulussa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, minkä vuoksi opettajamäärä on tavallista suurempi. Kirstin koulu on valmistunut vuonna Tilat rakennettiin 2-sarjaiselle alakoululle ja 4-5 -sarjaiselle yläkoululle. 1-6 luokkia varten lisättiin kevytrakenteinen lisätila, joka luvulla todettiin liian huonokuntoiseksi ja korvattiin pysyvällä lisärakennuksella. Tämä lisäsiipi muutettiin 6 ryhmän päiväkodiksi vuonna Pieniä toiminnallisia tilamuutoksia on tehty ja 1990-luvuilla, mutta kokonaisperuskorjausta ei ole tehty. Kirstin koulu pisteet koulujen peruskorjaustarpeiden priorisoinnissa 2013 veivät sen sijalle 7, mutta teknisen kunnon pisteet ovat toiseksi korkeimmat. Kirstin koulun 7-9 luokat on lopetettu 2010-luvulla. Yläkoulun erikoisluokkia ei ole purettu, vaan koulussa on käyttämätöntä tilaa. Kirstin koulun huono kunto kävi yhä selvemmäksi ja tehtiin päätös, että Kirstin koulun opetus järjestetään vuoden 2014 alusta alkaen pääosin siirtokelpoisissa koulutiloissa koulun lähialueella. Siirtokelpoisten koulutilojen käyttöönotto on kuitenkin siirtynyt lukuvuoden alkuun. Siirtokelpoisten koulutilojen ohella käytetään myös nykyisiä koulutiloja, mm. kädentaidon, liikunnan ja oppilashuollon tiloja koulun peruskorjaukseen saakka. Alustava tilaohjelma perustuu mitoitukseen, jonka mukaan koulussa on 1-6 luokilla 18 perusopetusryhmää, kaksi esiopetusryhmää ja kuusi pienryhmää. Laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 462. Alustavaan huonetilaohjelmaan on laskettu uutta mitoitusta ja nykyistä toimintatapaa vastaava tilantarve, mutta hankesuunnitteluvaiheessa sitä voidaan soveltaa koulun henkilökunnan kehittämissuunnitelmien ja Kirstin koulurakennuksen mahdollisuuksien mukaan. Kirstin koulu on valoisa ja avara. Sen laajat aulatilat soveltuvat uudenlaiseen oppimisympäristöajatteluun, jossa voidaan toimia, oppia ja työskennellä monella tavalla. Koulun keittiö palvelee sekä koulua että päiväkotia. Koululle muodostetaan auloista ja luokkatiloista uusi ruokailutila, jota voidaan käyttää kokous- ja esiintymistilana ja iltapäivätoiminnassa. Tuomarilan koulu Tuomarilan koulu on yksisarjainen alakoulu, perusopetusryhmien määrä on 6, lisäksi koulussa toimii yksi erityisopetuksen ryhmä. Oppilaita lukuvuonna on 160. Tuomarilan koulu on valmistunut vuonna Koulurakennus on peruskorjattu vuonna 1988, pieniä toiminnallisia tilamuutoksia on tehty 1990-luvulla. Viereinen opettaja-asuntola on osaksi koulun käytössä. Vuonna 2013 päivitetyn koulujen peruskorjausten priorisoinnissa Tuomarilan koulu sijoittui kiireellisimmäksi peruskorjauskohteeksi.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 61 Oheismateriaalina olevan alustavan tilaohjelman mukaan koulussa tulee olemaan 18 perusopetusryhmää luokka-asteilla 1-6, kaksi esiopetusryhmää ja 3 pienryhmää. Laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 474 oppilasta. Tuomarilan koulu on kulttuurihistoriallisesti melko merkittävä kivirakennus, jonka aula ja sitä ympäröivät luokkatilat sopivat myös uuteen oppimisympäristöajatteluun. Laajennusosaan voidaan sijoittaa enemmän tilaa ja teknologiaa edellyttävät erikoisluokat sekä hallinnon, oppilashuollon ja ruokapalvelujen tilat. Tilaohjelmaan on laskettu koulujen nykyisen toimintatavan mukainen tilantarve, mutta hankesuunnitteluvaiheessa sitä voidaan soveltaa koulun henkilökunnan kehittämissuunnitelmien mukaan sekä mahdollisuuksien mukaan vanhaa koulurakennusta arvostaen. Tiedoksi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu - Mimmu Hellsten, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö - Pauliina Pertamo, Kirstin koulu - Timo Turtiainen, Tuomarilan koulu

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / / / varhaiskasvatuslautakunnan vuosien Espoo-strategian tulostavoitteiden sekä vuoden 2013 talousarvion seuranta, tilinpäätösennakko, suomenkielinen opetus Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Mervi Katainen, puh Tuija Lindstedt, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen merkitsee tiedoksi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön seuranta II tilanteessa Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Suomenkielisen opetuksen seuranta II tilanteessa Kaivomestarin kiinteistön kustannukset ja käyttäjien kokemukset (seuranta II, ) Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan joulukuun lopun tilanteesta Seurantaraportti II. Raportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Seurantaraportissa määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen esitetään sitovuustasolla. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Talous Sivistystoimen toimintakate toteutuu vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Toimintakatteen alittuminen on seurausta tehdyistä säästötoimenpiteistä. Tulostavoite on toteutunut. PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa ei ole vuonna 2013 sovittu tuottavuustavoitteista. Tulostavoite ei ole toteutunut.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 61 Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena oli vaikuttavuuden paraneminen. Vuoden 2013 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä oli 47,5 % (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko-opiskeluun siirtyneiden määrä 2,0 %. Vastaavat luvut vuoden 2012 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 45,2 % ja jatko-opiskelun osalta 1,7 %. Tulostavoite on toteutunut. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa käynnistettiin verkostoyhteistyö, ja kumppaneiden kanssa työstettiin yhteistyön muotoja. Tulostavoite on toteutunut. Sivistystoimen omana tavoitteena oli toimialan tilahankkeiden priorisointi yhteistyössä tulosyksiköiden kanssa. Toimialan tilahankkeet priorisoitiin investointiesityksen yhteydessä. Tavoite on toteutunut. Henkilöstö Tulostavoitteena oli maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuden kasvaminen henkilöstössä. Vuoden 2013 lopussa maahanmuuttajataustaisia oli sivistystoimessa 3,4 % henkilöstöstä, kun vuoden 2012 lopussa vastaava luku oli 2,9 %. Tulostavoite on toteutunut. Sivistystoimen omista henkilöstötavoitteista työhyvinvoinnin pysymistä vähintään vuoden 2012 tasolla edistettiin monin tavoin. Sivistystoimessa valittiin tulosyksiköiden yleiset työhyvinvoinnin kehittämiskohteet Kunta10 - tutkimuksen tulosten perusteella. Lisäksi yksiköt valitsivat omia kehittämiskohteitaan. Tyhymatriisin lukuarvo saadaan vuoden 2014 alkupuolella. Tavoitteen toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Pitkillä sairauslomilla olevien määrän vähenemiseksi selvitettiin pitkään sairastaneiden (4/2012 mennessä 200 sairauspoissaolopäivää) tilanne ja tehtiin tarvittavat toimenpiteet. Kokonaisuudessaan pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Vuonna 2012 yli 100 päivää sairastaneita, edelleen palveluksessa olevia oli 76 ja vuonna 2013 vastaavasti 97. Tämän joukon sairauspoissaolopäivät lisääntyivät 3700:lla. Henkilöstöyksikkö alkoi syksyllä kontaktoida kaikki esimiehet, joilla on yli 90 päivää sairastanut työntekijä. Lisäksi sovittiin 30-päivän ilmoitusten sekä puheeksiottokeskusteluiden tosiasiallisen määrän seurantaprosessi. Johtoryhmille aletaan tuottaa kuukausittain työtapaturmiin, riskienarviointiin ja sairauspoissaoloihin liittyvää tietoa. Tavoite ei ole toteutunut. Työtapaturmataajuuden ja työmatkatapaturmataajuuden pienentämiseksi riskienarviointien päivityksissä pyritään kartoittamaan tapaturmia aiheuttavat tekijät ja luomaan suunnitelma riskin aiheuttajan poistamiseksi tai riskin vähentämiseksi. Yksiköt toimittivat riskienarviointinsa lokakuun loppuun mennessä. Omatoimista tapaturmien ehkäisyä pidettiin esillä koulutuksissa. Tapaturmataajuus ja työtapaturmataajuusluvut saadaan vuoden 2014 alussa. Tavoitteen toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 61 Espoolaista johtamisen mallia koskevan tavoitteen mukaisesti sivistystoimi osallistui aktiivisesti kaupungin yhteiseen johtamisen kehittämiseen (mm. esimiesareena ja johtamisen kehityskeskustelut) ja hyödynsi espoolaisen johtamisen mallia sivistystoimen johtamisessa. Tuloskortit ovat käytössä sivistystoimessa toimiala- ja tulosyksikkötasoilla ja osalla palvelualueista. Tuloskorttien käyttöä kartoitettiin syksyn aikana ja tuloskortin käyttöön järjestetään koulutusta syksyllä Tavoitteet ovat toteutuneet. Sivistystoimen laatu- ja arviointiverkosto edistää jatkuvan parantamisen toimintatavan käyttöä sivistystoimessa. Toimintatapa on laajalti käytössä, mutta sitä ei vielä käytetä kaikissa sivistystoimen yksiköissä. Tavoite ei ole toteutunut. Palvelujen järjestäminen Tulostavoitetta lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi kasvatuskumppanuuden avulla edistettiin monin eri toimenpitein. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa jatkettiin kasvatuskumppanuuskoulutusta, käytiin varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut kaikkien vanhempien kanssa ja laajennettiin dialogisiin vanhempainiltoihin liittyviä käytäntöjä osana Tukevasti alkuun -hanketta. Suomenkielisessä opetuksessa on käytössä varhaiskasvatuksen tavoin osin yhteisiä malleja ja osin paremmin kouluyhteisöön sopivia malleja dialogisiin vanhempainiltoihin. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä on jatkettu pedagogisten yhteisöjen rakentamista ja kasvatuskumppanuuskoulutusta. Kastehankkeen päätteeksi pedagogisista malleista ja yhteistyömalleista tehtiin ohjekirjat, jotka levitettiin kouluille. Perhe-ARTtiin hankittiin koulutusta. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa mm. Finnofamiljeskola -konsepti edistää kasvatuskumppanuutta. Opetussuunnitelmassa määritellään yhteiset linjaukset moniammatilliselle yhteistyölle nivelvaiheissa. Tulostavoitteen mittarina toimivan kouluterveyskyselyn vastaukset saatiin syksyllä, ja ne analysoitiin ja luotiin toimintamallit yhdessä SOTETin kanssa. Tulostavoite on toteutunut. Palveluprosessien uudistamista ja sähköisten palvelujen toteuttamista varten laaditun kehittämissuunnitelman mukaisia sähköisiä palveluja anottiin toteutettavaksi investointiehdotelmalla 7 kpl, joista 4 hyväksyttiin toteutettavaksi vuonna 2013 (resurssivarausjärjestelmä; sähköinen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma; kaupunkikulttuurin ja kulttuurin avustushakemus; liikunnan avustushakemus). Resurssivarausjärjestelmä ja sähköinen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma etenevät suunnitellusti. Avustushakemusten toteutus pysähtyi määrittelyvaiheeseen sähköisen asiointialustan hankintaan liittyvän selvityksen vuoksi. Tulostavoite ei ole toteutunut. Tilakeskuksen ja sivistystoimen välinen uusi toimitilaprosessi on otettu käyttöön. Prosessia kehitetään edelleen mm. tarveselvitysten osalta.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 61 Esteettömyys otetaan huomioon erityisesti uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Tulostavoitteet ovat toteutuneet. Tulostavoitetta yhtenäisten mittaustapojen hyödyntämisestä johtamisen työkaluina toteutetaan yhteistyössä konserniesikunnan kanssa. Lisäksi sivistystoimessa hyödynnetään palvelujen mittaamisessa muun muassa Kuntaliiton vertailutietohankkeiden mittareita ja vertailutietoja sekä päivähoidon kuusikkovertailuja. Tulostavoite on toteutunut. Sivistystoimen omista palvelujen järjestämistä koskevista tavoitteista tavoite yli 3-vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustason nostamisesta lisäämällä lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa on edistynyt suunnitellusti. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 20 lastenhoitajan vakanssia muutettiin lastentarhanopettajan vakansseiksi alkaen. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa muutettiin kolme lastenhoitajan vakanssia lastentarhanopettajan vakansseiksi. Peruskoulun oppilaita tukevan koulun ja nuorisotyön yhteistoimintamallin kehittäminen on edistynyt. Yhteistoimintamallin kehittämiseen saatiin tukea OKM:ltä lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman (Lanuke) avustuksista. Projekti sopeutettiin uudelleen suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, ja mallin kehittämistyö rajattiin kahteen alueeseen. Projekti käynnistyi syksyllä. Projektin vuoden 2013 osatavoitteet toteutuivat. Vanhemmuutta tukevista toimintamalleista kulttuurineuvolatoimintaa on tällä hetkellä 4 neuvolassa, mutta suunniteltu toiminnan laajentaminen viidenteen neuvolaan ei toteutunut. Kuntapalvelututkimuksesta saadun tuloksen perusteella terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä on lievässä laskussa, joten tavoite lukumäärän kasvamisesta ei toteutunut. Tavoitetta uusien pedagogisien ratkaisujen luomisesta varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä toteutettiin monin tavoin. Valmistavan esiopetuksen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista käynnistettiin selvitys. Jatkumo varhaiskasvatuksesta opetukseen otettiin huomioon opetussuunnitelmatyössä. Arvokas-koulutuksiin osallistui yhteensä 430 opettajaa. Ruotsinkielisessä opetuksessa kehitetään mm. resurssikeskusten toimintaa. Tavoite on toteutunut. Opetustoimien arviointisuunnitelmia päivitettiin ja opetustoimien arviointiraportteja kehitettiin siten, että ne perustuvat perusopetuksen laatukriteereihin. Tavoite on toteutunut. Sivistystoimen keskeisten prosessien kuvaukset tehdään keväällä 2014 sivistystoimen organisaation muutosten jälkeen. Tavoite ei ole toteutunut. Tavoite kaupungin sisäisten liikelaitosten kanssa tehtyjen sopimusten toteutumisen seurannasta ja reklamaatioiden käsittelymallin luomisesta on edennyt. Reklamaatiokäytännöt sisällytetään liikelaitosten kanssa tehtäviin sopimuksiin ja yhteistyökäytänteistä sovitaan sopimusneuvotteluissa ja kehityskokouksissa. Tavoite on toteutunut.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 61 Tavoitteen mukaisesti epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan mahdollisuuksien mukaan erityisesti varhaiskasvatuksessa ja kirjastoverkkoa uudistettaessa, kun toimintaan soveltuvia tiloja on saatavilla hyvien liikenneyhteyksien päässä. Varhaiskasvatuksessa luovuttiin kahdesta pienestä epätarkoituksenmukaisesta päivähoitotilasta (Kuusiniemi alkaen ja Puikkari alkaen). Kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönäkökulmat huomioidaan tavoitteiden mukaisesti palveluita suunniteltaessa ja tuotettaessa sekä tarjouspyynnöissä ja hankinnoissa. Asiakas ja kaupunkilainen Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjottiin lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta tulostavoitteen mukaisesti. Omnia, Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen vastasivat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen haussa olivat mukana Espoon ja Kirkkonummen perusopetuksen lisäopetus (10. luokka) sekä seuraavat Omnian koulutukset: ammattistartti, starttipaja, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Etsivän nuorisotyön ohjaajat ovat tukeneet nuorten sijoittumista koulutukseen tai muuhun nuoren kannalta sopivaan toimintaan. Tulostavoite on toteutunut. Asukkaiden tyytyväisyyttä palveluihin mittaava tutkimus toteutettiin syksyllä. Tulostavoitteena oli vähintään edellisen vuoden taso. Vuonna 2013 asuinkuntaindeksin lukuarvo oli 3,64, kun se edellisvuonna oli 3,57. Tulostavoite on toteutunut. Sivistystoimen omat asiakas ja kaupunkilainen -näkökulman tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Nuorten maahanmuuttajien opetuksessa oli 100 opiskelupaikkaa lukuvuonna Kaikki opiskelupaikat olivat täynnä. Nuorten maahanmuuttajien koulutuksen kysyntä on kasvanut jatkuvasti ja opetus- ja päätti opiskelupaikkojen määrän nostamisesta 120 opiskelijaan lukuvuodeksi Ruotsinkielisellä puolella oppivelvollisuusiässä oleville tarjotaan perusopetusta räätälöidyin ratkaisuin. Tavoite on toteutunut. Pääkaupunkiseudun yhteisen lukion 2. luokkalaisille osoitetun palvelukykykyselyn tulokset ovat samalla tasolla kuin naapurikunnissa. Tavoitteen mukaisesti oppilaat kokevat oppimisympäristönsä turvalliseksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun yhteisessä kyselyssä Mattlidens gymnasiumin toisen vuoden opiskelijoista 95 % oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä, että he tuntevat olonsa turvalliseksi lukiossa. Suomenkielisen opetuksen vastaavassa tutkimuksessa 98 % oppilaista tunsi olonsa turvalliseksi. Tavoitteet ovat toteutuneet. Tavoitteena ollut kuntalaisten osaamisresurssin hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä on toteutunut. Vuoden lopun kyselyn mukaan kuntalaisten osaamista hyödynnettiin kyselyjen ja palautteiden kautta.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 61 Palvelumuotoiluun ei ole vielä ehditty tutustua riittävästi, jotta sillä olisi ollut vaikutusta kehittämiseen. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Tulostavoitteena oli, että metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Matinkylän palvelutorin ja Espoonlahden alueen suunnitelmat etenevät ja sivistystoimen palvelujen sijoittuminen sisältyy suunnitelmiin. Sivistystoimi on mukana myös Tapiolan, Niittykummun ja Jousenpuiston asemaseutujen suunnittelussa. Suunnitelmat tarkentuvat kaavoitusvaiheessa. Tulostavoite on toteutunut. Sivistystoimen omista tavoitteista Tapiolan urheilupuistoa, Teatteritaloa, kulttuurikeskusta ja Ahertajankulmaa koskevat suunnitelmat etenevät, mutta ratkaisuja ei ole vielä tehty. Kohteet ovat investointiohjelman selvityskohteita. Sivistystoimelle ollaan laatimassa T3-suunnitelmaa, jossa painotetaan sen eettistä ja kasvatuksellista ulottuvuutta, huomioidaan T3 Tapiolan kehittämissuunnitelmissa sekä tutkitaan mahdollisuudet perustaa merkittävä T3-palkinto. Sivistystoimi toteuttaa kaupungin yhteisiä ilmastostrategian mukaisia tavoitteita, ja mm. ekotukihenkilöiden kouluttamista jatkettiin. Sivistystoimen yksiköiden kansainvälinen toiminta oli aktiivista. Kaupunkiyhteinen kansainvälisen toiminnan raportin kokoaminen siirrettiin vuodelle 2014 ja yhteisen seurantajärjestelmän kehittämisessä tähdätään vuoteen Sivistystoimessa seurantajärjestelmän kehittäminen on aloitettu, mutta toimintatavan suunnittelu ja käyttöönotto ovat vielä kesken. Tavoite ei ole toteutunut. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa 3 SIVISTYSTOIMI euroa Talousarvio 2013 Muutokset / Korotukset Muutettu TA 2013 Toteuma 2013 Poikkeama Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Toimintakate Toimialan tulokertymä oli joulukuun lopussa 44,2 milj. euroa eli 103,9 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 39,9 milj. euroa eli 99,3 prosenttia. Valmistus omaan käyttöön tulokirjauksia on lisäksi yhteensä noin 0,6 milj. euroa. Toimintatulot (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) jäivät noin 0,3 milj. euroa alle vuoden 2013 muutetun talousarvion. Alitus johtui varhaiskasvatuksen liian suuresta tulo-odotuksesta.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 61 Toimintamenojen kertymä oli 663,7 milj. euroa eli 99,0 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä on 627,8 milj. euroa eli 98,7 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 317,8 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 98,7. Sivistystoimen käyttötalouden määrärahojen ilman nettobudjetoituja yksiköitä jäi noin 8 milj. euroa alle vuoden 2013 muutetun talousarvion. Sitovien tasojen määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen: 31 Suomenkielinen opetus- ja Suomenkielisen opetuksen muutettu tulotavoite on 6,7 milj.euroa. Tulot ylittivät muutetun talousarvion yhteensä noin 0,4 milj. eurolla, johtuen kulttuuriministeriöltä sekä Opetushallitukselta saaduista avustuksista perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, tasa-arvoon ja kerhotoimintaan. Muutettu talousarvio on 283,6 milj.euroa. Menot alittivat muutetun talousarvion noin 2,7 milj. eurolla. Säästöä syntyi mm. työvoimakustannuksista ja tarvikehankinnoista sekä Kuninkaantien lukion palvelumaksuista. Henkilöstömenoista säästyi n. 4,7 milj.euroa, joka vastaavasti ylittyi palvelujen ostoissa, koska työvoimavuokrapalveluna ostetut avustajapalvelut kirjautuvat palvelujen ostoon eikä henkilöstömenoihin. Samoin osa aineisiin ja tarvikkeisiin kirjatuista määrärahoista toteutui palvelujen ostoina. Ensikertaisen kalustamisen määrärahasta syntyi säästöjä, koska osa menoista kirjautui käyttömenoihin ja osa hankinnoista siirtyi seuraavalle vuodelle. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / / / varhaiskasvatuslautakunnan vuosien Espoo-strategian tulostavoitteiden sekä vuoden 2013 talousarvion seuranta, tilinpäätösennakko, suomenkielinen varhaiskasvatus Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Jaana Turunen, puh Mervi Katainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön seuranta II/ennakkotilinpäätös tilanteessa Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 6 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen seuranta II/ennakkotieto vuoden 2013 tilinpäätöksestä 7 Pöytäkirjamerkinnät, seuranta Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Talous Sivistystoimen toimintakate toteutuu vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Toimintakatteen alittuminen on seurausta tehdyistä säästötoimenpiteistä. Tulostavoite on toteutunut. PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa ei ole vuonna 2013 sovittu tuottavuustavoitteista. Tulostavoite ei ole toteutunut. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena oli vaikuttavuuden paraneminen. Vuoden 2013 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä oli 47,5 % (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko-opiskeluun siirtyneiden määrä 2,0 %. Vastaavat luvut vuoden 2012 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 45,2 % ja jatko-opiskelun osalta 1,7 %. Tulostavoite on toteutunut. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 61 käynnistettiin verkostoyhteistyö, ja kumppaneiden kanssa työstettiin yhteistyön muotoja. Tulostavoite on toteutunut. Sivistystoimen omana tavoitteena oli toimialan tilahankkeiden priorisointi yhteistyössä tulosyksiköiden kanssa. Toimialan tilahankkeet priorisoitiin investointiesityksen yhteydessä. Tavoite on toteutunut. Henkilöstö Tulostavoitteena oli maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuden kasvaminen henkilöstössä. Vuoden 2013 lopussa maahanmuuttajataustaisia oli sivistystoimessa 3,4 % henkilöstöstä, kun vuoden 2012 lopussa vastaava luku oli 2,9 %. Tulostavoite on toteutunut. Sivistystoimen omista henkilöstötavoitteista työhyvinvoinnin pysymistä vähintään vuoden 2012 tasolla edistettiin monin tavoin. Sivistystoimessa valittiin tulosyksiköiden yleiset työhyvinvoinnin kehittämiskohteet Kunta10 - tutkimuksen tulosten perusteella. Lisäksi yksiköt valitsivat omia kehittämiskohteitaan. Tyhymatriisin lukuarvo saadaan vuoden 2014 alkupuolella. Tavoitteen toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Pitkillä sairauslomilla olevien määrän vähenemiseksi selvitettiin pitkään sairastaneiden (4/2012 mennessä 200 sairauspoissaolopäivää) tilanne ja tehtiin tarvittavat toimenpiteet. Kokonaisuudessaan pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Vuonna 2012 yli 100 päivää sairastaneita, edelleen palveluksessa olevia oli 76 ja vuonna 2013 vastaavasti 97. Tämän joukon sairauspoissaolopäivät lisääntyivät 3700:lla. Henkilöstöyksikkö alkoi syksyllä kontaktoida kaikki esimiehet, joilla on yli 90 päivää sairastanut työntekijä. Lisäksi sovittiin 30-päivän ilmoitusten sekä puheeksiottokeskusteluiden tosiasiallisen määrän seurantaprosessi. Johtoryhmille aletaan tuottaa kuukausittain työtapaturmiin, riskienarviointiin ja sairauspoissaoloihin liittyvää tietoa. Tavoite ei ole toteutunut. Työtapaturmataajuuden ja työmatkatapaturmataajuuden pienentämiseksi riskienarviointien päivityksissä pyritään kartoittamaan tapaturmia aiheuttavat tekijät ja luomaan suunnitelma riskin aiheuttajan poistamiseksi tai riskin vähentämiseksi. Yksiköt toimittivat riskienarviointinsa lokakuun loppuun mennessä. Omatoimista tapaturmien ehkäisyä pidettiin esillä koulutuksissa. Tapaturmataajuus ja työtapaturmataajuusluvut saadaan vuoden 2014 alussa. Tavoitteen toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Espoolaista johtamisen mallia koskevan tavoitteen mukaisesti sivistystoimi osallistui aktiivisesti kaupungin yhteiseen johtamisen kehittämiseen (mm. esimiesareena ja johtamisen kehityskeskustelut) ja hyödynsi espoolaisen johtamisen mallia sivistystoimen johtamisessa. Tuloskortit ovat käytössä sivistystoimessa toimiala- ja tulosyksikkötasoilla ja osalla palvelualueista. Tuloskorttien käyttöä kartoitettiin syksyn aikana ja tuloskortin käyttöön järjestetään koulutusta syksyllä Tavoitteet ovat toteutuneet. Sivistystoimen laatu- ja arviointiverkosto edistää jatkuvan parantamisen

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 61 toimintatavan käyttöä sivistystoimessa. Toimintatapa on laajalti käytössä, mutta sitä ei vielä käytetä kaikissa sivistystoimen yksiköissä. Tavoite ei ole toteutunut. Palvelujen järjestäminen Tulostavoitetta lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi kasvatuskumppanuuden avulla edistettiin monin eri toimenpitein. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa jatkettiin kasvatuskumppanuuskoulutusta, käytiin varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut kaikkien vanhempien kanssa ja laajennettiin dialogisiin vanhempainiltoihin liittyviä käytäntöjä osana Tukevasti alkuun -hanketta. Suomenkielisessä opetuksessa on käytössä varhaiskasvatuksen tavoin osin yhteisiä malleja ja osin paremmin kouluyhteisöön sopivia malleja dialogisiin vanhempainiltoihin. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä on jatkettu pedagogisten yhteisöjen rakentamista ja kasvatuskumppanuuskoulutusta. Kastehankkeen päätteeksi pedagogisista malleista ja yhteistyömalleista tehtiin ohjekirjat, jotka levitettiin kouluille. Perhe-ARTtiin hankittiin koulutusta. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa mm. Finnofamiljeskola -konsepti edistää kasvatuskumppanuutta. Opetussuunnitelmassa määritellään yhteiset linjaukset moniammatilliselle yhteistyölle nivelvaiheissa. Tulostavoitteen mittarina toimivan kouluterveyskyselyn vastaukset saatiin syksyllä, ja ne analysoitiin ja luotiin toimintamallit yhdessä SOTETin kanssa. Tulostavoite on toteutunut. Palveluprosessien uudistamista ja sähköisten palvelujen toteuttamista varten laaditun kehittämissuunnitelman mukaisia sähköisiä palveluja anottiin toteutettavaksi investointiehdotelmalla 7 kpl, joista 4 hyväksyttiin toteutettavaksi vuonna 2013 (resurssivarausjärjestelmä; sähköinen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma; kaupunkikulttuurin ja kulttuurin avustushakemus; liikunnan avustushakemus). Resurssivarausjärjestelmä ja sähköinen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma etenevät suunnitellusti. Avustushakemusten toteutus pysähtyi määrittelyvaiheeseen sähköisen asiointialustan hankintaan liittyvän selvityksen vuoksi. Tulostavoite ei ole toteutunut. Tilakeskuksen ja sivistystoimen välinen uusi toimitilaprosessi on otettu käyttöön. Prosessia kehitetään edelleen mm. tarveselvitysten osalta. Esteettömyys otetaan huomioon erityisesti uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Tulostavoitteet ovat toteutuneet. Tulostavoitetta yhtenäisten mittaustapojen hyödyntämisestä johtamisen työkaluina toteutetaan yhteistyössä konserniesikunnan kanssa. Lisäksi sivistystoimessa hyödynnetään palvelujen mittaamisessa muun muassa Kuntaliiton vertailutietohankkeiden mittareita ja vertailutietoja sekä päivähoidon kuusikkovertailuja. Tulostavoite on toteutunut. Sivistystoimen omista palvelujen järjestämistä koskevista tavoitteista tavoite yli 3-vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustason