Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM LOV Hilska Lassi VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM LOV Hilska Lassi VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite COM(2007) 606 final, SEC(2007) 1321, COM(2007) 608 final, COM(2007) 616 final, SEC(2007) 1351, SEC(2007) 1367 Asia EU: Tavaraliikenne: Komission tiedonantoja: Logistiikkapaketti: Tiedonannot Euroopan tavaraliikenteen asialistasta: 1. Euroopan rahtiliikenteen tehokkuuden, yhdentymisen ja kestävän kehityksen vahvistaminen 2. Rahtiliikennelogistiikan toimenpideohjelma 3. Tavoitteena ensisijaisesti tavaraliikenteelle suunnattu rautatieverkko 4. Euroopan satamapolitiikka 5. Merenkulku 6. Merten moottoritiet U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2007/1588 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys eduskunnan suurelle valiokunnalle asiakohdassa mainituista tiedonannoista. Osastopäällikkö, ylijohtaja Juhani Tervala

2 LIITTEET LVM , COM(2007) 606 final, SEC(2007) 1321, COM(2007) 608 final, COM(2007) 616 final, SEC(2007) 1351, SEC(2007) (3)

3 3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi liikennepolitiikka, rautatieliikenne, satamat, merenkulku, tavaraliikenne LVM ALR, EUE, KTM, MMM, OM, SM, TH, UM, VM, VNEUS, YM Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä

4 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LOV Hilska Lassi Asia EU: Tavaraliikenne: Komission tiedonantoja: Logistiikkapaketti: Perusmuistio sisältää seuraavat tiedonannot Euroopan tavaraliikenteen asialistasta: 1. Euroopan rahtiliikenteen tehokkuuden, yhdentymisen ja kestävän kehityksen vahvistaminen 2. Rahtiliikennelogistiikan toimenpideohjelma 3. Tavoitteena ensisijaisesti tavaraliikenteelle suunnattu rautatieverkko 4. Euroopan satamapolitiikka 5. Merenkulku 6. Merten moottoritiet Kokous Liitteet COM(2007) 606 final, SEC(2007) 1321, COM(2007) 608 final, COM(2007) 616 final, SEC(2007) 1351, SEC(2007) 1367 Viite Eutori nro EU/2007/1588 U/E-tunnus Käsittelyvaihe ja käsittelyn luonne Komissio on julkaissut tiedonannot Asiaa valmistellaan neuvoston työryhmässä. Tavoitteena on saada aikaan poliittiset päätelmät liikenneministerineuvostossa hyväksyttäväksi. Asiakirjaviitteet COM(2007) 606 final, SEC(2007) 1321, COM(2007) 608 final, COM(2007) 616 final, SEC(2007) 1351, SEC(2007) 1367 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittelijät Liikenne- ja viestintäministeriö, liikenneneuvos Lassi Hilska, puh Liikenne- ja viestintäministeriö, kv. asioiden neuvos Silja Ruokola, puh Liikenne- ja viestintäministeriö, yli-insinööri Jari Gröhn, puh

5 2(5) Suomen kanta/ohje Tiedonanto perustuu pääosaltaan Suomen puheenjohtajakaudella tehtyihin neuvoston päätelmiin komission logistiikkatiedonannosta. Suomi pystyi erittäin hyvin vaikuttamaan komission valmistelutyöhön, kun se laati tiedonantoa, joten sisältö vastaa hyvin Suomen tavoitteita. Rahtiliikenteen logistiikan toimenpideohjelma on kokonaisuus, joka on valtaosaltaan erittäin kannatettava. Ehdotettuja toimenpiteitä on paljon ja aikataulu haasteellinen. Kunkin toimenpiteen lopullinen sisältö ja mahdolliset vaikutukset selviävät vasta, kun komissio tekee ehdotuksen esimerkiksi uutena tai muutettuna yhteisölainsäädäntönä. Siinä vaiheessa Suomi muodostaa kantansa kuhunkin yksittäisehdotukseen. Komission ehdotus logistiikan alan palveluksessa olevien tai sille tulevien henkilöiden koulutusta ja harjoittelua koskevien vaatimusten yhtenäistämisestä on haastava. Yhteisön tulee luonnollisesti varmistaa, että elinkeinoelämän ja hallinnon palvelukseen saadaan pätevää ja osaavaa logistiikan henkilöstöä. Logistiikan tehtävät ovat usein monialaisia ja alalle tullaan eri pohjakoulutuksilla. Olisi jatkossakin jätettävä työnantajan vastuulle valita sopivimmaksi katsomansa henkilöt kulloisenkin tarpeensa mukaan. Yhtenäiset tutkinnot tai tutkintovaatimukset eivät edistä tätä tavoitetta. On mietittävä muuta lähestymistapaa, mikä ei rajoita logistiikan alalle tuloa. Yksi ratkaisu voisi olla logistiikan eri ammatteihin koulutusta tai jatkokoulutusta antavien oppilaitosten opetusohjelmille annettavat sisältö- ja määräsuositukset. Toimenpideohjelman ja siihen liittyvien keinojen valmistelu on tapahtunut nopeasti, mutta silti vajaan kahden vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Maapalloistumisen haasteisiin tulisi löytää uusia keinoja. Lisäksi Suomelle ja usealle EU:n maarajamaalle on Venäjän liikenteen nopea kasvu tuonut haasteita. Suomi aikookin toimenpidesuunnitelman käsittelyssä tuoda esiin näihin ongelmiin puuttumisen tärkeyden. Komission toimenpideohjelma käsittää kaikkiaan 34 yksittäistä toimenpidettä, joista osa on lainsäädäntöehdotuksia. Suomi tukee lähes kaikkia niistä, mutta tiettyjen keinojen osalta kantamme on poikkeava. Suomen tavoitteet voidaan kuitenkin huomioida, kun ohjelmaa toteutetaan. Suomi myös kannustaa komissiota huolehtimaan rautateiden rahtiliikenteen tarpeista nykyistä paremmin ja edistämään kuljetuksia yhteisömaiden välillä ja niiden sisällä. Tavoitteena on rautateiden palvelutason parantaminen ja kuljetusten nopeuttaminen mm. riittävästä ja kysynnän mukaisesta ratakapasiteetista huolehtimalla. Samoin tuetaan aloitetta yhteisön sisäisten merikuljetusten vapauttamiseksi nykyisestä tiukasta valvonnasta samalle tasolle kuin maa- ja ilmaliikenne ovat. Eurooppalainen merenkulkualue tarkoittaisi tätä. Yhteisön satamapolitiikka on jatkuvan kehittämisen tarpeessa. Suomi katsoo myös, että on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, joilla merten moottoriteihin asetetut toiveet toteutuisivat. Pääasiallinen sisältö Komissio on laatinut rahtiliikenteen logistiikan asialistan ja siihen sisältyvät eri liikennealojen toimenpidesuunnitelmia kuvaavat tiedonannot. Ne ovat suoraa seurausta Suomen aloitteesta puheenjohtajakaudellamme käynnistetystä logistiikan tehostamiseen

6 3(5) tähtäävistä toimista. Komissio antoi kesällä 2006 logistiikan tiedonannon, josta neuvosto laati päätelmät joulukuussa Päätelmissä komissiota kehotettiin jatkamaan työtään pääosin neuvoston tekemien linjausten mukaisesti. Aikataulu oli haasteellinen ja on selvästi nähtävissä, että komissio on pystynyt kohdentamaan resurssejaan tehokkaasti valmistelutyöhön. Logistiikan tehostamista koskeviin toimiin on tarkoitus ryhtyä useammilla liikennepolitiikan osa-alueilla. Toimenpideohjelmaan sisältyy kuusi toimenpidelohkoa, jotka koostuvat lukuisista toimenpidealueista ja toimenpide-ehdotuksista. Toimenpidelohkot ovat: 1. e-rahti ja älykkäät liikennejärjestelmät, 2. Kestävä laatu ja tehokkuus, 3. Kuljetusketjujen yksinkertaistaminen, 4. Ajoneuvojen ja lastiyksikköjen standardit, 5. Rahtiliikenteen vihreät liikennekäytävät ja 6. Kaupunkien rahtiliikennelogistiikka. Osa logistiikan tehostamiseen tähtäävistä toimista toteutetaan toimenpideohjelman ohella sitä tukien. Komissio julkisti suunnitelmansa yhdessä toimenpideohjelman kanssa. Ne ovat: 1. Tiedonanto: Tavoitteena ensisijaisesti tavaraliikenteelle suunnattu rautatieverkko, 2. Tiedonanto Euroopan satamapolitiikasta 3. Komission työasiakirja Kohti Eurooppalaista merenkulkualuetta ilman sisäisiä rajoja ja 4. Komission työasiakirja Merten moottoritiet. Komission tavoitteena on saada varmistettua yhteisöliikenteessä rautateiden tavaraliikenteelle riittävästi kapasiteettia tietyillä tärkeillä TEN -verkon osilla. Satamapolitiikan tiedonanto ei sisällä lainsäädäntöehdotuksia satamapalvelumarkkinoille pääsystä vaan siinä viitataan perustamissopimuksen palveluiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskeviin säädöksiin. Komissio lupaa antaa suuntaviivat julkisia tukia koskevien säädösten soveltamisesta satamiin. Eurooppalainen merenkulkualue tarkoittaa alusten reaaliaikaisella seurannalla toteutettua järjestelmää, jossa sisämarkkinaliikenne voidaan vapauttaa esimerkiksi tullivalvonnasta samaan tapaan kuin maaliikenne ja ilmaliikenne ovat jo nyt. Puheenjohtajan tarkoituksena on laatia toimenpideohjelmasta neuvoston päätelmät marraskuussa. Luonnosvaiheessa olevat päätelmät ovat komission ehdotuksia tukevat, mutta hyvin yleisluontoiset, eikä niissä vielä pyritä suuntaamaan tai vaikuttamaan toimenpideohjelmaan tai koko pakettiin. Suomen tarkoituksena on ottaa esille päätelmissä Euroopan unionin ja kolmansien maiden väliset suhteet. Kansallinen käsittely Kansallinen lainsäädäntö Ei välittömiä vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön.

7 Taloudelliset vaikutukset 4(5) Ei välittömiä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena on tavaraliikenteen tehostuminen, josta hyötyvät sekä elinkeinoelämä, kansalaiset että valtiovalta. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat seikat

8 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Lomakepohja: Perusmuistio, EU-ohje

9 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2007) 606 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EU:n tavaraliikenteen asialista: tehokkaampaa, yhdennetympää ja kestävämpää tavaraliikennettä Eurooppaan {SEK(2007) 1351} {SEK(2007) 1367} FI FI

10 KOMISSION TIEDONANTO EU:n tavaraliikenteen asialista: tehokkaampaa, yhdennetympää ja kestävämpää tavaraliikennettä Eurooppaan 1. TAUSTA JA PERUSTELUT Tavaroiden kuljettaminen aina raaka-aineista valmiisiin tuotteisiin on olennaisen tärkeää EU:n taloudelliselle toimeliaisuudelle ja elämän laadulle. Se mahdollistaa työn jakamisen ja suurtuotannon etujen saavuttamisen ja tuo suhteellisia etuja. Tavaraliikenne onkin yksi Euroopan kilpailukyvyn kulmakivistä. Hyvin organisoidut kuljetukset parantavat myös toiminnan kestävyyttä ja energiatehokkuutta ja lisäävät koheesiota, kun yritykset kaikkialla EU:ssa, myös sen syrjäisimmillä alueilla, voivat päästä paremmin sisämarkkinoille ja hyötyä niistä. Euroopan komission vuonna 2001 antaman valkoisen kirjan väliarvioinnissa ennustetaan EU-25:n tavaraliikennetoiminnan kasvavan 50 prosenttia (tonnikilometreinä) vuosina Tämä merkitsee kuitenkin myös sitä, että tavaraliikenne nostaa esiin eräitä poliittisia kysymyksiä, joihin on vastattava, jos tavaraliikenteen tehokkuus ja kestävyys halutaan säilyttää: Euroopan liikennejärjestelmän eräiden osien ruuhkautuminen nostaa kuljetuskustannuksia ja pidentää kuljetusaikoja sekä lisää polttoaineenkulutusta. Tavaraliikenteen on tehtävä oma osuutensa EU:n ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamiseksi 1 sekä epäpuhtaus- ja melupäästöjen vähentämiseksi. Tavaraliikenne on riippuvainen fossiilisista polttoaineista, joista suurin osa on tuotava. Liikenteen turvallisuutta ja turvatoimia on parannettava edelleen. On olemassa merkkejä siitä, että kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyvillä toimialoilla on vaikeuksia houkutella päteviä työntekijöitä. Ellei korjaavia toimia toteuteta, nämä ongelmat vain pahenevat tavaraliikenteen kasvaessa. Näiden haasteiden rinnalla on myös mahdollisuuksia, joita ei saa hukata: EU on tullut laajentumisten myötä entistä monimuotoisemmaksi, ja uudet mantereenlaajuiset markkinat edellyttävät, että ajan tasalle saatetut logistiikkatekniikat ja parhaat käytännöt otetaan nopeasti käyttöön kaikkialla EU:ssa. 1 Brysselissä 8. ja 9. maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät. FI 2 FI

11 Tavaraliikenteen logistiikalle on kehittynyt entistä integroidummat ja keskitetymmät maailmanlaajuiset markkinat, joilla monista eurooppalaisista yrityksistä on tullut markkinajohtajia maailmassa. Kauppasuhteita EU:n ulkopuolisiin maihin voidaan parantaa. Tästä syystä nyt ehdotettavissa poliittisissa aloitteissa otetaan huomioon myös tarve tehostaa liikenteen toimivuutta etenkin EU:n naapurimaiden kanssa. Tieto- ja viestintäteknologioiden entistä nopeampi kehitys mullistaa tapaa, jolla tavaraliikenteen logistiikka voidaan organisoida. 2. POLIITTINEN VASTAUS Näihin haasteisiin vastaamiseksi Euroopan komissio käynnistää rinnakkain useita poliittisia aloitteita, joita on hahmoteltu viime vuonna julkaistussa vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarvioinnissa 2. Nämä toimenpiteet ovat seurausta kaikkien asiasta kiinnostuneiden tahojen intensiivisestä kuulemisesta, jonka puitteissa järjestettiin 13 seminaaria ja konferenssia ja yli 30 muuta ulkopuolista tilaisuutta. Lisäksi saatiin lähes 160 kirjallista vastausta. Komissiolle lähettiin myös yli 500 ilmoitusta logistiikan pullonkauloista. Valkoisen kirjan väliarvioinnissa otetaan huomioon vuoden 2001 jälkeen tapahtunut toimintaympäristön muutos, jolle on luonteenomaista tuotannon kiihtyvä globaalistuminen, energiansaannin epävarmuus, maapallon lämpeneminen sekä EU:n mantereenlaajuinen ulottuvuus Keski- ja Itä-Euroopan maiden liittymisen jälkeen. Näiden muutosten valossa arvioinnissa ehdotetaan liikennepolitiikan painopisteiden ja välineiden laajentamista, jotta näihin uusiin haasteisiin voitaisiin vastata. Erityisesti siinä korostetaan tarvetta parantaa eri liikennemuotojen tehokkuutta sekä yksinään käytettyinä että yhteistoiminnassa keskenään (komodaalisuus). Nyt esitettävän toimenpidekokonaisuuden tarkoituksena on edistää tätä tavoitetta. Esitettävät poliittiset aloitteet ovat seuraavat: Tavaraliikenteen logistiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa 3 ehdotetaan toimenpiteitä, joilla edistetään kuljetusten ja liikenteen hallintaa, kestävää laatua ja tehokkuutta sekä hallinnollisten prosessien yksinkertaistamista. Lisäksi ehdotetaan lastausstandardien uudelleenarviointia sekä sen arviointia, onko ajoneuvojen mittoja ja painoja koskevaa direktiiviä 96/53/EY syytä muuttaa (pitäen mielessä tämän vaikutukset muihin liikennemuotoihin). Tavaraliikenteelle suunnattua rautatieverkkoa koskevassa tiedonannossa 4 tarkastellaan keinoja rautateiden tavaraliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi erityisesti varmistamalla lyhyemmät kuljetusajat sekä parantamalla rautateiden luotettavuutta ja kykyä vastata asiakkaiden vaatimuksiin Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan, KOM(2006) 314 lopullinen. KOM(2007) 607 lopullinen. KOM(2007) 608 lopullinen FI 3 FI

12 Euroopan satamapolitiikkaa koskevassa tiedonannossa 5 esitetään visio ja toimenpidevalikoima, joilla pyritään parantamaan satamien suorituskykyä Euroopan liikennejärjestelmän keskeisinä solmukohtina, autetaan satamia houkuttelemaan uusia investointeja, luodaan vakaa vuoropuhelu kaikkien sidosryhmien välillä ja parannetaan satamien julkista kuvaa. Tiedonannolla pannaan täytäntöön hiljattain annettu Euroopan unionin yhdennettyä meripolitiikkaa koskeva tiedonanto 6, jossa esitetään kokonaisvaltainen ja monialainen lähestymistapa merenkulun kysymyksiin. Lisäksi esitetään seuraavat aloitteet: Komission yksiköiden valmisteluasiakirjalla Kohti esteetöntä eurooppalaista meriliikennealuetta 7 käynnistetään kuulemisprosessi, jossa pyritään selvittämään, kuinka lähimerenkulku voi täysin hyötyä sisämarkkinoista, kun helpotetaan ja yksinkertaistetaan hallinnollisia ja asiakirjoihin liittyviä menettelyjä ja saatetaan merten tavaraliikenne tasavertaiseen asemaan muiden liikennemuotojen kanssa. Merten moottoriteitä koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa 8 kuvataan merten moottoriteiden kehittämisessä saavutettua edistystä ja ehdotetaan uusia laadullisia tekijöitä. 3. SYNERGIA Edellä kuvaillut poliittiset aloitteet tukevat toisiaan ja muodostavat poliittisen asialistan Euroopan tavaraliikenteen tehokkuuden parantamiseksi. Yhdessä ne auttavat parantamaan EU:n tavaraliikenteen tehokkuutta ja kestävyyttä. Vaikka kussakin aloitteessa käsitellään kyseessä olevan alan erityiskysymyksiä, kaikissa aloitteissa noudatetaan kuitenkin yhteistä lähestymistapaa, jolle on luonteenomaista: keskittyminen käytäviin, jotka myös yhdistävät naapurimaihin ja merentakaisille alueille suuntautuvat ja niistä tulevat kuljetusketjut, innovatiivisten teknologioiden ja käytäntöjen edistäminen infrastruktuureissa, kuljetusvälineissä (kuten ajoneuvoissa, vaunuissa ja aluksissa) ja kuljetusten hallinnassa, tavarankuljetusketjujen ja niihin liittyvien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen ja helpottaminen, ja laadun parantaminen Käytäviin perustuva lähestymistapa Mittakaavaetujensa vuoksi käytävät tarjoavat ainutlaatuisia teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia tehdä eri liikennemuotojen optimaalisesta käytöstä houkuttelevaa KOM(2007) 616 lopullinen. OM(2007) 575 lopullinen. EC(2007) SEC(2007) FI 4 FI

13 On olennaisen tärkeää, että eri liikennemuodot sekä itse käytävät voidaan yhdistää saumattomaksi ovelta ovelle -palveluksi käyttäen tarvittaessa hyvin suunniteltuja terminaaleja. Tämä on edellytys sille, että rahti voi siirtyä helposti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti liikennemuodosta toiseen. Tästä syystä satamapolitiikkaa ja tavaraliikenteelle suunnattua rautatieverkkoa koskevissa tiedonannoissa käsitellään uudelleenlastausrakenteiden saatavuutta ja käyttömahdollisuuksia, kun taas tavaraliikenteen logistiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa keskitytään tavaroiden kuljetuksen laatuun ja tehokkuuteen sekä sen varmistamiseen, että rahtia koskevat tiedot kulkevat helposti liikennemuotojen välillä. Jotta tavaraliikenne olisi kestävämpää, tavaroiden kuljetuksen energiankulutusta ja sen aiheuttamia melu-, epäpuhtaus- ja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä. Tätä silmällä pitäen logistiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa esitellään ns. ympäristöä säästävien käytävien käsite, eli tavaraliikennekäytävät, joille on luonteenomaista vähäiset vaikutukset kulttuuri- ja luonnonympäristöön. Rautatie- ja vesiliikenne ovat olennainen osa näitä ympäristöä säästäviä käytäviä Infrastruktuuri, kuljetusvälineet ja kuljetusten hallinta Liikenneinfrastruktuurin on pystyttävä ottamaan vastaan tuleville vuosille ennustettu huomattava tavaraliikenteen kasvu. Tähän tavoitteeseen tähtäävän strategian yksi osatekijä ovat Euroopan laajuiset liikenneverkot, joiden puitteissa kehitetään parhaillaan useita strategisesti merkittäviä rajat ylittäviä käytäviä. Toinen osatekijä on nykyisen infrastruktuurin tehokas käyttö, mukaan luettuna tietokonepohjaisten järjestelmien käyttö liikenteen ja kuljetusten hallinnan parantamiseen. Esimerkkeinä tämän suuntaisista käynnissä olevista toimista voidaan mainita rautatieliikenteessä Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS) ja tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset (TAF), sisävesiliikenteessä jokitiedotusjärjestelmä (RIS) sekä meriliikenteessä SafeSeaNet, alusliikenteen ohjaus- ja tietojärjestelmä (VTMIS), alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä (AIS) ja pitkän kantaman järjestelmä alusten tunnistamiseksi ja seuraamiseksi (LRIT). Logistiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään lisätoimenpiteitä älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) kehittämiseksi, jotta tieliikenteessä voitaisiin saavuttaa yhteentoimivuus. Lisäksi siinä ehdotetaan toimia kuljetusten integroidun seurannan ja jäljityksen toteuttamiseksi, ja pidemmällä aikavälillä kuljetusten reitittämiseksi eri liikennemuotojen välillä. Älykkäiden liikennejärjestelmien osalta komissio valmistelee parhaillaan merkittävää aloitetta vuodelle Sen puitteissa vahvistetaan etenemissuunnitelma älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämiselle ja käyttöönotolle Euroopassa, ja siinä käsitellään tärkeimpiä tavaraliikenteen logistiikan kannalta merkityksellisiä teknologiasovelluksia. Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien kuten EGNOSin ja Galileon käyttöönotto on tällaisen politiikan kulmakivi. Tavaraliikenteellä on myös kaupunkiulottuvuus. Tavaroiden jakelu kaupunkialueilla edellyttää pitkän matkan runkokuljetusten tehokasta liittämistä lyhyen matkan jakelukuljetuksiin lopulliseen määränpäähän. Tätä kysymystä käsitellään kaupunkiliikennettä koskevassa komission vihreässä kirjassa, jonka pohjalta tullaan ehdottamaan jatkotoimia tällä alalla. FI 5 FI

14 Toinen edellytys liikenneinfrastruktuurin tehokkaammalle käytölle on infrastruktuurin käyttömahdollisuuksia haittaavien toiminnallisten ja kaupallisten esteiden poistaminen. Tätä kysymystä käsitellään tavaraliikenteelle suunnattua rautatieverkkoa koskevassa tiedonannossa, sillä reittien jakamisen puutteellinen koordinointi tekee rajat ylittävistä liikennejärjestelyistä tarpeettoman monimutkaisia ja muodostaa uuden rautateiden toimintaa haittaavan esteen fyysisten esteiden ja tarpeettomien viivästysten lisäksi Yksinkertaistaminen Palvelut ja säännökset ovat ajan mittaan kehittyneet eri tavalla eri liikennemuodoissa ja usein myös eri maissa, mikä on johtanut toisistaan poikkeaviin asiakirjoja, vastuuta ja muita hallinnollisia vaatimuksia ja menettelyjä koskeviin sääntöihin. Tavaraliikenteen hallinnollisen toimintaympäristön yksinkertaistamiseen tähtäävissä toimenpiteissä keskitytään ensimmäisenä multimodaalisiin kuljetusketjuihin. Tavaraliikenteen logistiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa korostetaan, että tavarakuljetusten hallinnollisten vaatimusten osalta on tärkeää edetä kohti yhden palvelupisteen järjestelmää. Toimintasuunnitelmassa käsitellään myös kysymystä multimodaalikuljetusten asiakirjoista ja vastuusta. Tavaraliikenteelle suunnattua rautatieverkkoa koskevassa tiedonannossa puolestaan käsitellään sääntöjen yhdenmukaistamista rautatiekäytävien varrella. Lähimerenkulun hallinnollisten ja asiakirjoihin liittyvien vaatimusten monimutkaisuus on oma erityistapauksensa. Tämä johtuu osittain merenkulun erityispiirteistä, mutta myös siitä, että kahden EU:n sataman välillä kulkevan aluksen katsotaan poistuvan EU:n tullialueelta lähtösatamassa ja palaavan tälle alueella määräsatamassa. Tämä edellyttää lukuisien menettelyjen läpikäymistä. Tätä kysymystä käsitellään esteetöntä eurooppalaista meriliikennealuetta koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa Tavarakuljetusten laatu Tavarakuljetuspalvelujen laatua on parannettava, etenkin jos tieliikenteelle vaihtoehtoisista liikennemuodoista halutaan tehdä houkuttelevampia. Varsinkin rautateiden olisi pyrittävä parantamaan suorituskykyään. Myös vesiliikennemuotojen yhdentämistä kuljetusten logistiikkaketjuun olisi parannettava. Tavaraliikenteen logistiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa ehdotetaan tapoja logistiikkaketjujen suorituskyvyn parantamiseksi. Erityisesti siinä käsitellään palvelun tasoa multimodaalisissa uudelleenlastausterminaaleissa. 4. EY:N ROOLI Tavaraliikenteen tehokkuuden ja kestävyyden parantamiseksi viranomaisten on luotava suotuisat puiteolosuhteet ja tuettava kehitystä kohti liikennemuotojen yhteistoimintaa ja kestävää liikennettä. Tähän sisältyy asianmukaisen lainsäädännön vahvistaminen, teknistä standardointia koskevien toimeksiantojen antaminen, poliittisen ja taloudellisen tuen tarjoaminen sekä parhaiden käytäntöjen levittämisen edistäminen. Euroopan komissio käsittelee EU:n tasolla toteutettavia toimia tavaraliikenteen logistiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa, tavaraliikenteelle FI 6 FI

15 suunnattua rautatieverkkoa koskevassa tiedonannossa, Euroopan satamapolitiikkaa koskevassa tiedonannossa sekä esteetöntä eurooppalaista meriliikennealuetta ja merten moottoriteitä koskevissa komission yksiköiden valmisteluasiakirjoissa, jotka yhdessä muodostavat tavaraliikenteen asialistan vuodelle Liikennekäytäviä, liikenteen ja kuljetusten parempaa hallintaa, yksinkertaistamista ja laadun parantamista tukevat yhteisön toimet ovat välttämättömiä, kun otetaan huomioon käytävien rajat ylittävä luonne, rajat ylittävien tavarakuljetusten yleistyminen sisämarkkinoiden kehittyessä sekä mahdollisuudet kasvuun ja kauppaan EU:n rajojen ulkopuolella. Lisäksi eurooppalaisen lähestymistavan puuttuminen tällä vahvasti innovointiin tukeutuvalla alalla johtaisi markkinoiden pirstoutumiseen ja haittaisi uuden teknologian tai innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, erityisesti pk-yrityksissä. Myös tavaraliikenteen aiheuttamat ympäristöongelmat vaativat yhteisiä toimia. 5. TIE ETEENPÄIN Näiden tavaraliikenteeseen liittyvien aloitteiden rinnakkainen esittäminen on osoitus tämän aiheen merkityksestä Euroopan talouksien kestävälle kehitykselle ja kilpailukyvylle. Aloitteisiin sisältyvät ehdotukset ovat pitkän kuulemisprosessin tulos. Prosessin seurauksena on aloitettu satamia koskeva Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, ja se tulee todennäköisesti ruokkimaan tiivistä sosiaalista vuoropuhelua myös paikallis- ja aluetasolla. Tässä asiakirjassa esitelty poliittisten aloitteiden kokonaisuus viitoittaa tietä Euroopan tavaraliikennepolitiikalle, jonka perusperiaatteita ovat liikennemuotojen yhteistoiminta, älykkäät liikennejärjestelmät, ympäristöä säästävät käytävät ja asiakaslähtöisyys: liikennemuotojen yhteistoiminta edellyttää rautatie-, meri-, sisävesi-, lento- ja tieliikenteen sekä niihin liittyvien liikennekeskusten tehokkuuden, yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden parantamista, jotta ne voidaan integroida täydellisesti saumattomaksi ovelta ovelle -palveluksi; älykkäät liikennejärjestelmät tarjoavat keinon parantaa liikenteen ja kuljetusten hallintaa ja lisätä saatavilla olevan infrastruktuurin käyttöä; ympäristöä säästävien käytävien käsite antaa lisää konkreettista sisältöä tavoitteelle, jonka mukaan turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvien näkökohtien ohella myös ympäristönäkökohdat on otettava huomioon Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvien infrastruktuurien suunnittelussa ja käytössä; tulevaisuudessa painopisteeksi on asetettava käyttäjien vaatimukset. Nämä periaatteet ohjaavat Euroopan komission nyt ehdottamien toimien ja aloitteiden toteuttamista. FI 7 FI

16 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, KOM(2007) 607 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO Tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva toimintasuunnitelma {SEK(2007) 1320} {SEK(2007) 1321} FI FI

17 KOMISSION TIEDONANTO Tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva toimintasuunnitelma 1. JOHDANTO Valkoisesta kirjasta 1 tehdyssä väliarvioinnissa korostetaan logistiikan avainasemaa varmistettaessa kestävää ja kilpailukykyistä liikkuvuutta Euroopassa ja pyrittäessä myös muihin, esimerkiksi ympäristön puhtautta, energian huoltovarmuutta ja liikenneturvallisuutta koskeviin tavoitteisiin. Tavaraliikenteen logistiikka keskittyy tavarakuljetusten suunnitteluun, organisointiin, hallinnointiin, valvontaan ja toteutukseen toimitusketjussa; se on yksi Euroopan kilpailukyvyn vetureista ja siten eturivin tekijä kasvua ja työllisyyttä koskevan uusitun Lissabonin strategian toteuttamisessa. Tuotanto- ja jakeluverkkojen menestys on riippuvainen laadukkaista ja tehokkaista logistiikkaketjuista, joilla järjestetään raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetus EU:ssa ja sen rajojen yli. Se liittyy ensisijaisesti liiketoimintaan ja on siten teollisuuden tehtävä. Viranomaisilla on kuitenkin selkeä rooli tarkoituksenmukaisten puitteiden luomisessa. On arvioitu, että logistiikkateollisuuden osuus Euroopan BKT:stä on lähes 14 prosenttia. Viime vuosina logistiikkateollisuus on kasvanut keskimääräistä nopeammin Euroopan talouksissa. Esimerkiksi EU:n sisäisen ja ulkomaan kaupan arvo on kasvanut 55 prosenttia vuodesta Kasvua ovat edesauttaneet Euroopan yhdentyminen, kaupan vapautuminen ja tavaraliikenteen suhteellisen alhainen kustannustaso, joka on johtanut muutoksiin tuotanto- ja kauppatavoissa sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella. Yhtenä kasvun seurauksista konttikuljetusten ja merenkulun linjaliikenteen äkillinen lisääntyminen on ruuhkauttanut tiettyjä merisatamia ja niiden sisämaayhteyksiä. Euroopassa on useita maailmanlaajuisesti johtavia logistiikkayrityksiä. Alan toimiva eurooppalainen kehys voi olla alusta, jonka pohjalta voi keskustella logistiikkaan liittyvistä kysymyksistä muiden kauppakumppaneiden kanssa. Logistiikkapolitiikkaa on noudatettava kaikilla julkishallinnon tasoilla. Logistiikkaan tarvitaan yhä enemmän johdonmukaista EU:n lähestymistapaa, joka tarjoaa mahdollisuudet liikennepolitiikan eri ulottuvuuksien välisen yhteistyön ja koordinoinnin parantamiseen ja joka on otettava taustatekijäksi päätöksenteossa. Tämä tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva toimintasuunnitelma on osa poliittisten aloitteiden sarjaa, jonka Euroopan komissio käynnistää samanaikaisesti parantaakseen tavaraliikenteen tehokkuutta ja kestävyyttä Euroopassa 2. Siinä esitetään useita lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia, joilla autetaan Eurooppaa vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin ja varmistamaan kilpailukykyinen ja 1 2 KOM(2006) 314. EU:n asialista tavaraliikenteen alalla, KOM(2007) 606. FI 2 FI

18 kestävä tavaraliikennejärjestelmä Euroopassa. Näiden toimien ulkoista ulottuvuutta on tarkasteltava kolmansien ja erityisesti naapurimaiden integroimiseksi tehokkaasti logistiikkaketjuun Prosessin vaiheet tähän päivään asti Euroopan komissio antoi tiedonannon tavaraliikenteen logistiikasta Euroopassa 3 kesäkuussa Liikennekomitea antoi tukensa tiedonannolle ja siinä esitetyille toimille joulukuussa Euroopan parlamentti antoi myönteisen lausuntonsa syyskuussa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kannatti laajalti komission omaksumaa lähestymistapaa 6. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetyt asiat perustuvat laajoihin asianosaisten kuulemisiin. 2. TOIMET 2.1. efreight-aloite ja älykkäät liikennejärjestelmät Edistyksellisellä tieto- ja viestintäteknologialla voidaan merkittävästi edistää liikennemuotojen yhteiskäyttöä parantamalla infrastruktuuria ja liikenteen ja kuljetuskaluston hallintaa, helpottamalla tavaroiden paikantamista ja jäljitystä liikenneverkoissa ja parantamalla liikeyritysten ja hallinnon välisiä yhteyksiä. Tietoja viestintäteknologian laajalle ja saumattomalle käytölle tavaraliikenteen logistiikassa on kuitenkin useita esteitä, kuten tiedonsiirron standardoinnin riittämättömyys ja markkinatoimijoiden hajanaiset valmiudet käyttää teknologiaa. Myös oikeudelliset vaatimukset voivat olla tieto- ja viestintäteknologian käytön esteenä. Lisäksi on otettava huomioon tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset. efreight-käsitteellä tarkoitetaan visiota paperittomasta, sähköisestä tietovirrasta, joka liittää tavaroiden fyysisen virran tieto- ja viestintäteknologialla luotuun paperittomaan tietovirtaan. Siihen sisältyy mahdollisuus jäljittää ja seurata rahtia liikennemuodosta toiseen ja automatisoida sisältöön liittyvän tiedon vaihto sääntelytai kaupallisia tarkoituksia varten. Radiotaajuustunnistuksen (Radio Frequency Identification, RFID) 7 kaltaiset uudet teknologiat ja Galileosatelliittipaikannusjärjestelmän käyttö tekevät tästä käytännöllisempää ja kohtuuhintaisempaa. Rahdin tulisi olla tunnistettavissa ja paikannettavissa liikennemuotoon katsomatta. Tämä edellyttää, että toteutetaan standardoidut yhteyspinnat eri liikennemuotojen välille siten, että varmistetaan niiden yhteentoimivuus kaikissa liikennemuodoissa KOM(2006) joulukuuta P6_TA(2007)0375. TEN/262. KOM(2007) 96 lopullinen. FI 3 FI

19 efreight-konsepti voi tulevaisuudessa johtaa ns. rahdin internetin syntyyn, jossa tieto voisi olla turvallisesti saatavilla verkossa samoin kuin se nykyisin on "ihmisten Internetissä". Tällaisen järjestelmän yhtenä ominaispiirteenä on mahdollisuus tarkastella ja verrata verkossa olevia tietoja tavaraliikenneoperaattoreiden tarjoamista palveluista. Toinen ominaispiirre liittyy yksinkertaistamiseen. Kokemus on osoittanut, että hallinnollisten tietojen käsittelyyn luotuja tietojärjestelmiä voidaan käyttää myös yritystenväliseen yhteydenpitoon. Merenkulun alalla toteutettava järjestelmä, jossa siirretään tietoja alusten ja satamien välillä ja kaikkien asianosaisten kesken käyttäen sellaisia palveluja kuten SafeSeaNet, LRIT (Long-range Identification and Tracking, tunnistus ja jäljitys pitkillä välimatkoilla) and AIS (Automatic Identification System, automaattinen tunnistusjärjestelmä), parantaa merenkulku- ja logistiikkatoimintojen turvallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja siten myös merenkulun integroitumista muihin liikennemuotoihin (ns. emaritime-aloite). Muissa liikennemuodoissa edistymisestä kertoo mm. RIS- (River Information System, jokitietojärjestelmä), ERTMS- (European Rail Traffic Management System, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä), TAF- (Telematic Applications for Rail Freight, rautateiden tavaraliikenteen telematiikkasovellukset) ja VTMS- (Vessel Traffic Management and Information Systems, alusliikenteen hallinta- ja tietojärjestelmä) järjestelmien käyttöönotto. Maantieliikenteessä älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotto infrastruktuurin hallinnan ja liikenneoperaatioiden parantamisessa on kuitenkin hidasta. Maantiekuljetusten erityisvaatimukset sisältävien älykkäiden liikennejärjestelmien, kuten paikannusjärjestelmien, digitaalisten ajopiirtureiden ja tiemaksujärjestelmien, kattava käyttöönottosuunnitelma voisi merkittävästi edistää olennaista muutosta logistiikkaketjussa. Komissio laatiikin parhaillaan vuodeksi 2008 merkittävää aloitetta, jossa esitetään älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa Euroopassa koskeva yksityiskohtainen toteutussuunnitelma. Aloitteessa käsitellään myös tavaraliikenteen logistiikan tärkeimpiä teknologiasovelluksia. efreight Kehitetään yhdessä asianosaisten kanssa efreight-aloitteen toteuttamiseksi tiekartta, jossa kehitetään ns. rahdin internetin käsitettä ja yksilöidään ongelma-alueita, joilla tarvitaan EU:n toimia kuten standardointia. Määräaika: Toiminta-alojen yksilöinti vuoteen 2009 mennessä Kehitetään tietovirtoja koskeva standardi, jolla varmistetaan liikennemuotojen integrointi ja yhteentoimivuus tietojen tasolla, ja laaditaan avoin, vankka tietoarkkitehtuuri ensisijaisesti yrityksistä hallintoon ja hallintojen välillä kulkevia tietovirtoja varten. Määräaika: Valtuutetaan valmistelemaan rahtia kuvaava standardoitu tietokokonaisuus, joka sisältää sääntelyvaatimukset (samalla otetaan huomioon mm. vaarallisia FI 4 FI

20 aineita ja eläviä eläimiä koskevat nykyiset vaatimukset ) ja teknologiat, kuten RFID. Määräaika: Tehdään ns. emaritime-aloitetta koskeva ehdotus Määräaika: Älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä: Laaditaan puitteet myös tavaraliikenteen logistiikkaa käsittelevien älykkäiden liikennejärjestelmäsovellusten kehittämiselle; niihin sisältyvät vaarallisten aineiden ja elävien eläinten kuljetusten seuranta, jäljitys ja seuranta ja digitaaliset kartat. Määräaika: Perustetaan sääntelykehys yhtä yhteyspintaa (ajo-/lastiyksikkö) koskevien toiminnallisten eritelmien standardointiin, jotta voidaan toimittaa ja siirtää tietoja yrityksiltä hallintoon ja yritysten välillä. Määräaika: Nopeutetaan työskentelyä yhteentoimivuuden toteuttamiseksi sähköisessä maksunkeräyksessä 8 ja sisällytetään tarvittavat elementit yhteen yhteyspintaan. Määräaika: Kestävä laatu ja tehokkuus Jatkuva pullonkaula-analyysi Vuonna 2006 asianosaisia pyydettiin yksilöimään toiminnallisia, infrastruktuuriin liittyviä ja hallinnollisia pullonkauloja, joita saatiin lähes 500. Tämä inventaari antaa ensimmäistä kertaa yleiskuvan erityisistä esteistä, jotka haittaavat tavaraliikenteen logistiikkaa Euroopassa. Teollisuuden ja viranomaisten edustajia on ilmoittautunut vapaaehtoisiksi yhteyshenkilöiksi logistiikka-alan toimijoille. He myös auttavat analysoimaan raportoituja pullonkauloja ja etsimään niihin ratkaisuja. Jatketaan tavaraliikenteen logistiikan pullonkaula-analyysiä ja nopeutetaan mahdollisuuksien mukaan työtä käytännön ratkaisujen löytämiseksi ja tarkastellaan lainsäädäntötoimia tarvittaessa. Määräaika: Toiminta jatkuvaluonteista. Alustavat tulokset vuoteen 2008 mennessä. 8 Direktiivi 2004/52/EY. FI 5 FI

21 Tavaraliikenteen logistiikan henkilöstö ja koulutus Monilla tavaraliikenteen logistiikan alueilla on puutetta osaavasta henkilöstöstä. Näin ollen EU tutkii toimenpiteitä tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa parantaakseen logistiikka-alan ammattien houkuttelevuutta ja kannustaakseen liikkuvuuteen yli rajojen. Tässä yhteydessä koheesiopolitiikan välineillä (Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahastot) voitaisiin lieventää näitä puutteita kohdentamalla toimenpiteitä koulutukseen (toiminnan ja infrastruktuurin alalla). Tällä hetkellä alan opetus yliopistoissa ja muissa laitoksissa on Euroopassa varsin vaihtelevaa. Tarvitaan toimia, joilla keskitytään logistiikka-alan henkilöstön koulutustasoon ja sen parantamiseen esimerkiksi vahvistamalla liikennealan osaamista ja tuetaan elinikäistä oppimista. Tavaraliikenteen logistikkojen vapaaehtoinen eurooppalainen todistus vaikuttaisi myönteisesti koulutuksen johdonmukaisuuteen ja laatuun Euroopassa. Sellainen voitaisiin kehittää kaikille koulutustasoille, ja sitä voitaisiin tarvittaessa erilaistaa alakohtaisin vaatimuksin ja pitää pohjatutkintona, jonka lisäksi olisi alakohtaista alan järjestämää lisäkoulutusta. Vastavuoroisesti tunnustettava tavaraliikenteen ja sen liitännäisalojen (esim. varastotoiminnot) logistiikkatodistus voi helpottaa liikkuvuutta. Nykyiset koulutusstandardit olisi otettava asianmukaisesti huomioon. Komissio laatii työmarkkinaosapuolten ja muiden asianosaisten kanssa luettelon vähimmäispätevyydestä ja koulutusvaatimuksista eri erikoistumistasoilla; luettelo sisällytetään puitteisiin, joissa koulutustodistusten vastavuoroinen tunnustaminen voidaan taata. Määräaika: Komissio käynnistää vuoropuhelun Euroopan työmarkkinaosapuolten kanssa löytääkseen tapoja lisätä logistiikka-alan ammattien houkuttelevuutta ja korostaakseen mahdollisuuksia kohdentaa EU:n koheesiopolitiikan toimia logistiikkakoulutukseen. Määräaika: Aloitetaan 2008; sen jälkeen toiminta jatkuvaluonteista Suorituskyvyn parantaminen Tavaraliikenteen logistiikkaketjujen suoritusindikaattorit ovat hyödyllinen väline parantaa palvelun laatua. Niitä voidaan käyttää myös ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseen. Indikaattoreita on jo olemassa rautateiden yhdistetyissä kuljetuksissa, lentoliikenteessä ja lähimerenkulussa. Ei kuitenkaan ole vielä liikennemuotojen yhteistä tai tavaraliikenteen logistiikkaan liittyvää suoritusindikaattorijärjestelmää. Laaditaan asianosaisia kuullen ydinjoukko yleisiä indikaattoreita, jotka parhaiten sopisivat tavaraliikenteen logistiikkaketjun suorituskyvyn (esim. kestävyys, tehokkuus) mittaamiseen ja kirjaamiseen, jotta kannustettaisiin tehokkaampien ja puhtaampien liikennemuotojen käyttöön ja yleisesti ottaen FI 6 FI

22 parannettaisiin logistiikkaa. 9 Tämän jälkeen komissio tarkastelee niiden yhdistämistä parhaan käytännön sääntöihin tai suositukseen. Määräaika: Vuoden 2009 loppuun mennessä Intermodaaliterminaalien esikuva-analyysi Logistiikan toimivuuteen vaikuttaa olennaisesti intermodaaliterminaalien (muun muassa satamien ja lentoasemien) tehokkuus. Niille on aiheellista tehdä erillisiä esikuva-analyyseja edellä esitetyn suoritusindikaattorien edistämisaloitteen hengessä. Olisi laadittava joukko yleisiä eurooppalaisia vertailukohtia (sekä staattisia että dynaamisia), joita olisi mahdollista erilaistaa paikallistasolla. Vertailukohdat olisi laadittava tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa ja niitä olisi levitettävä asianmukaisesti. Maaliikenne-, satama-, lentoasema- ja sisävesisatamaterminaalien erilaisten ominaispiirteiden vuoksi vertailukohtia olisi voitava huomattavasti erilaistaa. Laaditaan yhdessä teollisuuden kanssa joukko yleisiä eurooppalaisia vertailukohtia (sekä staattisia että dynaamisia) terminaaleille, multimodaalisista maaliikenneterminaaleista aloittaen, yhdistetään ne parhaiden käytäntöjen sääntöihin tai suositukseen ja levitetään niitä koskevaa tietoa. Määräaika: Parhaiden käytäntöjen edistäminen Multimodaalista tavaraliikennettä käytetään vielä suhteellisen vähän. Tämä saattaa johtua siitä, ettei vaihtoehtoisten liikennemuotojen eduista, liikennemuotojen integrointimahdollisuudesta tai uudelleenlastauksen lisäkustannuksista tiedetä tarpeeksi. Näitä ongelmia voidaan käsitellä parhaiden käytäntöjen jakamista koskevalla laajalla aloitteella ja antamalla käytännön apua logistiikkainstituuttien verkostoa käyttäen ja laajentamalla lähimerenkulun edistämiskeskukset koskemaan myös maaliikenteen logistiikkaa. Laajennetaan lähimerenkulkukeskusten ja niiden eurooppalaisen verkoston roolia koskemaan myös maaliikenteen logistiikkaa. Määräaika: Toiminta jatkuvaluonteista. Perustetaan logistiikkainstituuttien verkosto ja edistetään teollisuuden aloitteita kokemustenvaihdon laajentamiseksi ja parhaiden käytäntöjen levittämiseksi. Määräaika: Tilastotiedot Tilastotietoa on olemassa huomattava määrä. Se ei kuitenkaan anna luotettavaa kuvaa Euroopan logistiikkamarkkinoista. On kehitettävä asiaankuuluvat indikaattorit 9 Päätös 1600/2002/EY. FI 7 FI

23 ja mittaamiskeinot, jotta voitaisiin arvioida tilannetta ja sen kehittymistä. Samalla olisi pidettävä jäsenvaltioille tai yrityksille koituva hallinnollinen taakka mahdollisimman pienenä. Komissio tarkastelee asianosaisten kanssa tietojen saatavuutta, määrittää, millaista tietoa tarvitaan tavaraliikenteen logistiikasta eri liikennemuodoissa ja arvioi tilastotietojen keräämisen parantamista. Määräaika: Liikenneketjujen yksinkertaistaminen Hallinnollisten määräysten noudattamisen yksinkertaistaminen Logistiikkateollisuuden on noudatettava hallinnollisista tarpeista syntyviä sääntelyvaatimuksia. Rahtiin liittyvän tiedonvaihdon yksinkertaistamisella ja hajauttamisella voidaan merkittävästi vähentää hallinnollisista vaatimuksista aiheutuvia kustannuksia, erityisesti silloin kun käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa. Tullaukseen sovellettava lainsäädäntö mahdollistaa jo muun muassa sen, että yhteisön ulkopuolelta tuleva tavara voidaan vapauttaa liikenteeseen satamassa tai siihen voidaan soveltaa siirtosääntöjä, kunnes se tullataan määränpään tullitoimipaikassa. Valmistelun tulisi pohjautua aloitteille, jotka käynnistettiin sähköisestä tulli- ja kauppaympäristöstä tehdyn komission päätösehdotuksen 10 seurauksena. Tämä sisältää kehyksen, jossa taloudellisten toimijoiden olisi annettava tiedot vain kerran (yhden luukun periaate), ja kyseiset viranomaiset tarkastaisivat tavarat samaan aikaan ja samassa paikassa (viranomaisten keskitetyt palvelupisteet). Komissio valmistelee edelleen ns. esteetöntä eurooppalaista meriliikennealuetta, jossa sekä aluksen matkan että tavaran voisi luotettavasti ja turvallisesti jäljittää, mikä vähentäisi yksittäisten valvontatoimenpiteiden toteuttamista liikenteessä yhteisön satamien välillä. Tämä parantaisi lähimerenkulun mahdollisuuksia hyötyä sisämarkkinoista kokonaisuudessaan. Perustetaan hallintomenettelyihin yhden luukun (yksi yhteyspiste) ja keskitettyjen hallintopalvelujen järjestelmä kaikissa liikennemuodoissa. Määräaika: Toimintavalmiudessa vuoteen 2012 mennessä. Tehdään lainsäädäntöehdotus lähimerenkulun yksinkertaistamisesta ja helpottamisesta esteettömän meriliikennealueen edistämiseksi. Määräaika: KOM(2005) 609. FI 8 FI

24 Yksi kuljetusasiakirja Vastuu Kuljetettavien tavaroiden mukana on nykyisin kuljettava niitä koskeva kuljetusasiakirja. 11 Tällaiset kuljetusasiakirjat ovat yleensä liikennemuotokohtaisia. Multimodaalikuljetuksia varten on olemassa asiakirjoja, mutta niiden käyttö sähköisessä muodossa ei ole riittävää. Komissio aikoo näin ollen valmistella yhteisen eurooppalaisen kuljetusasiakirjan laatimista. Asiakirjaa voisi käyttää kaikissa liikennemuodoissa ja siten helpottaa multimodaalista tavaraliikennettä ja parantaa multimodaalisilla rahtikirjoilla ja manifesteillä luotuja puitteita. Komissio tarkastelee myös mahdollisuuksia tehdä tästä asiakirjasta vapaaehtoinen ja laatia siitä sähköinen versio. Asianosaisia kuullen komissio tarkastelee kaikessa tavarankuljetuksessa liikennemuotoon katsomatta käytettävän yhteisen eurooppalaisen kuljetusasiakirjan laatimisen yksityiskohtia ja lisäarvoa. Komissio tekee asiaa koskevat mahdolliset lainsäädäntöehdotukset. Määräaika: Multimodaaliliikenteelle koituu lisäkustannuksista kitkasta, joka johtuu kaikki liikennemuodot kattavan yhtenäisen vastuujärjestelmän puuttumisesta. Vastuuta koskevan multimodaalisen sääntelyrakenteen laadinta on käynnissä maailmanlaajuisesti (UNCITRAL), mutta jos siinä ei edistytä, komissio käynnistää muiden, eurooppalaisten vaihtoehtojen pohtimisen. (1) Kyseeseen voisi tulla oikeudellinen toimi, jolla kaikkiin liikennetoimintoihin sisällytettäisiin vastuulauseke. Se voisi olla ns. palautuslauseke, mikä tarkoittaa, että vakiolauseketta sovellettaisiin automaattisesti, ellei kuljetussopimuksen osapuolten kesken ole toisin sovittu. Sopimuspuolet voisivat myös nimenomaisesti mainita sen kuljetussopimuksessa. (2) Nykyisten kansainvälisten vastuujärjestelmien väliset kuilut voitaisiin poistaa tavalla, joka kattaisi ne osat logistiikkaketjua, jotka tällä hetkellä jäävät eri liikennemuotokohtaisten vastuujärjestelmien ulkopuolelle. Arvioidaan tarvetta ottaa EU:ssa käyttöön vastuuta koskeva vakiolauseke (palautuslauseke). Määräaika: Kuulemiset vuoteen 2008 mennessä, mahdollinen ehdotus vuonna Arvioidaan tarve laatia oikeudellinen väline, joka mahdollistaa nykyisten liikennemuotokohtaisten vastuujärjestelmien kattavuuden koko multimodaalisessa logistiikkaketjussa. Määräaika: Kuulemiset vuoteen 2009 mennessä, mahdollinen ehdotus vuonna Asetus (EY) N:o 11/60 ja direktiivi 92/106/EY. FI 9 FI

25 Turvallisuus Turvallisuuskysymykset liittyvät suojautumiseen rikoksilta, varkauksilta ja kansainvälisiltä laittomilta teoilta, kuten terrorismilta, ja niiden ehkäisyyn. Turvallisuuskysymyksistä on tullut yhä enenevässä määrin olennainen osa logistiikan laatua ja kilpailukykyä. Siltä osin kuin on kyse EU:n rajojen yli käytävän kaupan toimitusketjun turvallisuudesta, tullikoodeksia 12 tarkistettiin ja siihen lisättiin valtuutetun taloudellisen toimijan käsite sekä säädettiin turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista vuodesta 2008 alkaen. On saavutettava tasapaino kaikkein tiukimpien turvamenettelyjen ja vapaan kaupankäynnin välillä. Esimerkiksi kokonaislisäarvo ja 100-prosenttisen konttitarkastuksen vaikutukset kauppavirtoihin olisi tarkoin harkittava ennen päätösten tekemistä. Viivästymisiä voidaan välttää käyttämällä älykkäitä teknologioita. Kauppavirtoihin sovellettavien turvallisuusvaatimusten vaikutuksia voidaan minimoida standardoinnilla ja parhailla käytännöillä. Merenkulun ja satamien turvallisuutta koskevan lainsäädännön uudelleentarkastelun yhteydessä voidaan arvioida satamiin pääsyn vaatimuksia ja tarkastella pääsyyn oikeuttavien monikäyttökorttien eurooppalaisen mallin kehittämistä. Käynnistetään eurooppalaisten standardien kehittäminen linjassa nykyisen lainsäädännön, kansainvälisten yleissopimusten ja kansainvälisten standardien kanssa liikennemuotojen turvallisen integroinnin helpottamiseksi logistiikkaketjussa. Määräaika: 2008 Satamiin pääsyn vaatimuksia yksinkertaistetaan merenkulun ja satamien turvallisuutta koskevien suuntaviivojen ja vähimmäisstandardien valmistelun yhteydessä. Määräaika: Ajoneuvojen mitat ja painot sekä lastausstandardit Vaikka eurooppalaisessa lainsäädännössä 13 asetetaan yleiset rajoitukset ajoneuvojen mitoille ja painoille kansainvälisessä maantieliikenteessä ja mitoille kansallisessa liikenteessä, siinä jätetään jäsenvaltioille tietty liikkumavara. Tämä on operaattorien kannalta epäjohdonmukaista ja tekee noudattamisen valvonnan vaikeaksi. Samanaikaisesti teknologian kehitys ja muuttuvat kuljetusvaatimukset ovat kyseenalaistaneet nykyiset standardit. Vaikka nykyistä eurooppalaista lainsäädäntöä olisikin näin ollen tarpeen tarkistaa, on pohdittava, mitä vaikutuksia nykyisten rajojen muuttamisella voisi olla tieliikenteen turvallisuuteen, energiatehokkuuteen, hiilidioksidipäästöihin, haitallisiin päästöihin, tieinfrastruktuuriin ja liikennemuotojen yhteiskäyttöön, ml. yhdistetyt kuljetukset. Olisi arvioitava myös mahdollista tarvetta tiukentaa ajoneuvoihin, niiden varustukseen ja kuljettajiin sekä reittivalintoja koskeviin rajoituksiin sovellettavia kriteerejä Asetus (EY) N:o 648/2005. Direktiivi 96/53/EY. FI 10 FI

26 Jotta helpotettaisiin liikennemuotojen välillä tapahtuvaa uudelleenlastausta ja otettaisiin huomioon teknologian kehitys, intermodaalisista lastausyksiköistä 14 tehtyä direktiiviehdotusta olisi muutettava intermodaalisen tavaraliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi. Ehdotuksella pyritään lieventämään tavarankäsittelyn kitkakustannuksia eri liikennemuotojen välillä standardoimalla intermodaalisten lastiyksiköiden tiettyjä käsittelyominaisuuksia ja parantamalla liikenteen turvallisuutta ottamalla käyttöön yksiköiden määräaikatarkastukset. EU:n standardointielimille annetaan erilliset valtuudet laatia kaikissa liikennemuodoissa käytettäviä lastausyksiköitä koskevat uudet standardit. Tutkitaan vaihtoehtoja muuttaa ajoneuvojen mitta- ja painostandardeja ja tarkastellaan direktiivin 96/53/EY muuttamisesta saatavaa lisäarvoa. Määräaika: Saatetaan vuonna 2003 tehty ehdotus intermodaalisista lastausyksiköistä teknologian kehityksen tasalle. Määräaika: Annetaan valtuudet standardoida optimaalinen eurooppalainen lastausyksikkö, jota voi käyttää kaikissa pintaliikennemuodoissa. Määräaika: Tarkastellaan lentoliikenteessä ja muissa liikennemuodoissa käytettyjen lastausyksikköjen välistä yhteensopivuutta ja tehdään tarvittaessa ehdotuksia. Määräaika: Ympäristöä säästävät ns. vihreät liikennekäytävät tavaraliikenteelle Liikennekäytäväkonseptille on tyypillistä tavaraliikenteen keskittyminen suurten solmukohtien välille ja suhteellisen pitkät välimatkat. Näiden käytävien varrella sijaitsevaa teollisuutta kannustetaan liikennemuotojen yhteiskäyttöön ja edistyneen teknologian hyödyntämiseen, jotta selvittäisiin kasvavista liikennevolyymeistä, vähennettäisiin haitallisia ympäristövaikutuksia ja edistettäisiin energiatehokkuutta. Vihreissä liikennekäytävissä hyödynnetään yhdistettyjen kuljetusten konseptia, jossa lähimerenkulku sekä rautatie-, sisävesi- ja maantieliikenne täydentävät toisiaan mahdollistaen ympäristöystävällisten kuljetusten valinnan. Käytävät varustetaan tarkoituksenmukaisilla, maantieteellisesti strategisilla paikoilla sijaitsevilla uudelleenlastauslaitoksilla (mm. merisatamat, sisävesisatamat, järjestelyratapihat ja muut olennaiset logistiikkaterminaalit ja laitokset) ja aluksi biopolttoaineiden ja jatkossa myös muiden ympäristöystävällisten voimanlähteiden tankkausasemilla. Vihreitä liikennekäytäviä voitaisiin käyttää ympäristöystävällisten innovatiivisten lastausyksiköiden ja edistyneiden tieto- ja viestintäteknisten sovellusten kokeiluun. Tätä tavoitetta tuetaan useilla aloitteilla, mukaan luettuina tavaraliikenteelle suunnattu rautatieverkko, merten moottoritiet ja NAIADES. Olisi otettava huomioon 14 KOM(2003) 155 lopullinen. FI 11 FI

27 liikenteen alan TEN-suuntaviivojen tarjoamat mahdollisuudet multimodaalisten liikenneketjujen kehittämiseen ja integrointiin. Oikeudenmukainen ja syrjimätön pääsy käyttämään käytäviä ja uudelleenlastauslaitoksia on liikennemuotojen yhteiskäytön edellytys, ja asiaa onkin käsiteltävä. Terminaalitoimintojen markkinoille pääsyn rajoituksilla muun muassa satamissa ja järjestelyratapihoilla voi olla heijastusvaikutuksia näiden laitosten asiakkaisiin. EY:n perustamissopimuksessa määrättyjen sääntöjen mukaisesti olisi varmistettava operaattorien ja asiakkaiden avoin ja syrjimätön pääsy näihin laitoksiin. Määritellään vihreät liikennekäytävät ja järjestetään viranomaisten ja tavaraliikenneoperaattoreiden välinen yhteistyö, jossa yksilöidään parannuksia, joilla varmistetaan kestävälle liikenteelle tarkoituksenmukainen infrastruktuuri. Määräaika: Vahvistetaan vihreiden käytävien asemaa liikenteen TEN-verkkojen ja Marco Polon prioriteeteissa. Määräaika: 2010 Kehitetään tavaraliikenteelle suunnattu rautatieverkko. Määräaika: Ehdotus vuoteen 2008 mennessä. Käytävärakenne vuoteen 2012 mennessä. Edistetään merten moottoriteiden perustamista ja tunnustamista muun muassa parantamalla koordinointia eri rahoituslähteiden kesken. Määräaika: Toteutetaan NAIADES-ohjelma sisävesiliikenteessä. Määräaika: Toteutettu vuoteen 2013 mennessä Tavaraliikenteen logistiikka kaupungeissa Tavaraliikenteen logistiikalla on merkittävä kaupunkiulottuvuus. Jakelu kaupunkialueilla ja taajamissa vaatii toimivia yhteyspintoja pitkän matkan runkokuljetusten ja lyhyiden matkojen loppujakelun välillä. Lisäksi tuotantokeskusten ja kaupunkialueilla sijaitsevien asiakkaiden välisen jakeluprosessin on oltava tehokas ja mahdollisimman vähäpäästöinen. Tavaraliikennettä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti, ja olisi kiinnitettävä huomiota maankäyttösuunnitelmiin, ympäristönäkökohtiin ja liikenteen hallintaan useiden muiden tekijöiden ohella. Tavara- ja henkilöliikenteen kysynnän hallintaa olisi helpotettava erottamattomana osana kaupunkisuunnittelua; se tarjoaa myös mahdollisuuksia innovatiivisten tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen käyttöönottoon. FI 12 FI

28 Komissio kannustaa kaupunkialueiden edustajien välistä kokemustenvaihtoa, joka auttaa laatimaan joukon logistiikkaa kaupunkialueilla (mm. tavarajakelu ja jakeluajoneuvot) koskevia suosituksia, parhaita käytäntöjä, indikaattoreita tai standardeja. Määräaika: Kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelma vuonna Annetaan suosituksia yhteisesti sovituista vertailukohdista tai suoritusindikaattoreista, joilla mitataan jakelun ja terminaalien sekä yleisemmin kaupunkiliikenteen logistiikan ja kaupunkisuunnittelun tehokkuutta ja kestävyyttä. Määräaika: Vahvistetaan CIVITAS-aloitteen rahtiosuutta siten, että parannetaan koordinaatiota tai integraatiota henkilö- ja tavaraliikenteen välillä sekä kaupunkien välisen (pitkän matkan) ja kaupunkiliikenteen logistiikan välillä. Tämä voi johtaa integroituun Rahti-CIVITAS-aloitteeseen. Määräaika: KATSE TULEVAAN Edellä kuvatut toimet on suunniteltu tehostamaan tavaraliikenteen logistiikkateollisuutta ja lisäämään sen kasvua pitkällä aikavälillä ratkomalla kysymyksiä, jotka voivat vaarantaa logistiikan tehokkuuden, ellei niihin puututa. Tällaisia kysymyksiä ovat mm. ruuhkat, saasteet ja melu, hiilidioksidipäästöt ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista. Näiden toimien lisäksi on syytä ponnistella pitkäjänteisesti yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhteisen perustan luomiseksi investoinneille tulevaisuuden tavaraliikennejärjestelmiin. Euroopan komissio raportoi toimintasuunnitelman toteuttamisen edistymisestä vuonna Raportin yhteydessä voidaan myös päättää, mitä jatkotoimia tarvitaan edellä esitetyillä aloilla ja kuinka EU:n tavaraliikenteen logistiikkapolitiikkaa voidaan kehittää talouden ja teknologian kehityksen mukaisesti. FI 13 FI

29 FI FI FI

30 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2007) 608 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tavoitteena ensisijaisesti tavaraliikenteelle suunnattu rautatieverkko {SEK(2007) 1322} {SEK(2007) 1324} {SEK(2007) 1325} FI FI

31 KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tavoitteena ensisijaisesti tavaraliikenteelle suunnattu rautatieverkko 1. TAUSTAA 1.1 Rautateiden tavaraliikenne: pieni markkinaosuus, hyvät kasvumahdollisuudet Tavaraliikenne kasvoi 2,8 prosenttia vuodessa vuosina nopeammin kuin BKT saman jakson aikana. Kuljetustekniikka (infrastruktuuri ja kalusto) kehittyi tuntuvasti. Samoin rahtiliikenteen asiakkaat tulivat yhä vaativammiksi kuljetusten suhteen. Rautateiden tavaraliikenteen markkinaosuus kaikista liikennemuodoista pienentyi kuitenkin jatkuvasti. Vuonna 1995 se oli noin 10 prosenttia 1 eli alhaisimmillaan vuoden 1945 jälkeen 2. Rautateiden tavaraliikennettä hankaloittavat tietyt vaikeudet, jotka ovat osaltaan syypäänä sektorin kyvyttömyyteen kasvattaa markkinaosuuttaan. Ne liittyvät etupäässä luotettavuuteen, kapasiteettiin, tiedonhallintaan, keskinopeuteen ja joustavuuteen. Uusia mahdollisuuksia näyttää kuitenkin avautuvan. Rautatierahti, joka on hiljattain avattu kilpailulle, on saanut uutta potkua joissain jäsenvaltioissa. Kehitystä ovat vauhdittaneet muun muassa kaupan kasvu, maanteiden ruuhkautuminen, öljyn korkea hinta ja ympäristökysymysten kasvava painoarvo. Lisäksi konttiliikenne ja kaukoliikenne, joissa rautatiekuljetukset tarjoavat todellisia etuja, kasvattavat jatkuvasti markkinoitaan (ks. liitteet I ja II). 1.2 Yhteisön jo toteuttamat toimet Euroopan yhteisö on jo viidentoista vuoden ajan harjoittanut rautatiepolitiikkaa, jolla on pyritty tuomaan uutta dynamiikkaa sektorille. Politiikalla on ollut seuraavat kolme painopistettä: Yleiseurooppalaisten markkinoiden luominen rautateiden rahtiliikenteelle ensimmäisellä 3 ja toisella rautatiepaketilla 4. Rautatierahdin markkinoiden vähittäiseen avaamiseen nämä markkinat ovat olleet täysin avoinna kilpailulle tammikuusta 2007 lähtien liittyi sektorilla toimineiden vakiintuneiden yhtiöiden rakenneuudistus. Rautatierahtiliikenteen kustannukset laskivat 2 prosenttia vuosina Sen kuljetustariffit puolestaan laskivat 3 prosenttia saman jakson aikana 5. Teknisen yhteentoimivuuden ja yhteisten turvallisuussääntöjen kehittäminen. Tähän sisältyvät junankuljettajien eurooppalaista lupakirjaa koskevat hiljattain tehdyt aloitteet sekä komission vuoden 2006 lopulla tekemä ehdotus liikkuvan kaluston ristiinhyväksynnästä (cross-acceptance) EU-25 (tonnikilometreinä). Liitteet on koottu tämän tiedonannon liitteenä olevaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan. Direktiivit 2001/12, 2001/13 ja 2001/14, annettu 26. helmikuuta Katso raportti ensimmäisen rautatiepaketin täytäntöönpanosta KOM(2006) 189, 3. toukokuuta Direktiivit 2004/49/EY, 2004/50/EY, 2004/51/EY ja asetus 881/2004/EY, annettu 29. huhtikuuta CER, The Future of Rail Freight in Europe. FI 2 FI

32 Rautatieverkon määrittely Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) puitteissa. Useita rautatiehankkeita on tuettu taloudellisesti TEN-T-varoista. Komissio on TEN-Tohjelman puitteissa myös käynnistänyt ERTMS-järjestelmän (European Rail Trafic Management System) kehittämisen ja edistänyt sen käyttöönottoa. ERTMS on yhteinen valvonta-, hallinta- ja merkinantojärjestelmä, jonka on määrä korvata nykyiset kansalliset järjestelmät. Yhteisö antaa rautatiesektorille merkittävää taloudellista tukea myös koheesiopolitiikkansa kautta. Nämä aloitteet eivät ole toistaiseksi tuottaneet toivottuja tuloksia. Jäsenvaltiot eivät ole vielä panneet eurooppalaista rautatielainsäädäntöä kaikilta osin täytäntöön. Yhteentoimivuudessa edistytään hitaasti, ja rajatylittävässä liikenteessä on yhä vaikeuksia. Näistä syistä rautateiden rahtikuljetusten laatuun liittyy edelleen merkittäviä ongelmia. Esimerkkinä mainittakoon, että UIRR:n tilastojen mukaan vain 53 prosenttia intermodaalisissa kuljetuksissa 6 käytetyistä junista (rautatie-maantie) saapui perille aikataulun mukaisesti vuonna Yhteisön toimien analyysi osoittaa, että kaiken kaikkiaan tulokset ovat toteutuneet myönteisemmin valtioiden sisäisesti kuin niiden välisesti. EU:n aloitteilla ei ole toistaiseksi kyetty riittävästi korjaamaan Euroopan rautamarkkinoiden hajanaisuutta. 1.3 Yhteisen liikennepolitiikan suuntaviivat Valkoisessa kirjassa Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010 esitettiin tavaraliikenteelle varattujen monimuotoliikennekäytävien kehittämistä, millä haluttiin edistää liikennemuotosiirtymää maanteiltä rautateille. Valkoisen kirjan väliarvioinnissa vuodelta 2006 EU:n painopisteeksi asetetaan komodaalisuuden kehittäminen eli eri liikennemuotojen tehokas hyödyntäminen yhdessä ja erikseen 8 ja esitetään ajatus rautatierahtiin painottuvan verkon edistämisestä (ks. liite 3). Rahtiliikenteelle suunnattua rautatieverkkoa edesauttavia toimenpiteitä peräänkuulutettiin myös komission kesäkuussa 2006 antamassa tiedonannossa Euroopan tavaraliikenteen logistiikka kestävän liikkuvuuden avaintekijä 9. Tällaisen verkon luominen on lisäksi osa EY:n perustamissopimuksessa määrättyä yhtenäismarkkinoiden toteuttamista ja Lissabonin strategiassa asetettuja kasvu- ja työllisyystavoitteita. Se myötävaikuttaa myös EU:n kestävän kehityksen politiikkaan. 2. ENSISIJAISESTI TAVARALIIKENTEELLE SUUNNATUN RAUTATIEVERKON TAVOITTEET JA VAIHTOEHDOT 2.1 Tämän tiedonannon tavoite: luoda TEN-T-verkkoon kuuluva strukturoiva eurooppalainen rautatieverkko, joka mahdollistaa luotettavamman ja tehokkaamman rahtiliikenteen Koska maantieliikenne tehostuu jatkuvasti, rautateiden on tultava kilpailukykyisemmäksi erityisesti kuljetusten laadun suhteen. Logistiikan asiakkaille laatu merkitsee ennen kaikkea Intermodaalisen liikenteen osuus on noin 15 prosenttia rautateiden tavaraliikenteen volyymista. UIRR (International Union of Combined Road-rail Transport Companies) katsoo aikataulun mukaiseksi enintään 30 minuutin myöhästymisen. Liikenteen valkoisen kirjan väliarvioinnissa esitetty komodaalisuuden määritelmä. KOM(2006) 336 lopullinen. FI 3 FI

33 kilpailukykyisiä toimitusaikoja, tavaraliikenteen luotettavuutta ja tarpeisiin sovitettua kapasiteettia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää useiden tekijöiden yhteistoimintaa. Sitä varten on muun muassa omaksuttava lähestymistapa, jossa käyttötoimintaan liittyviä menettelyjä ja koordinoituja prosesseja integroidaan koko unionin laajuudelta. Toisena edellytyksenä on infrastruktuurin saatavuus. Tällä tiedonannolla on tarkoitus edistää sellaisen strukturoivan eurooppalaisen rautatieverkon luomista, jossa voidaan tarjota toimitusajoissa, luotettavuudessa ja kapasiteetissa mitaten parempilaatuisia rahtipalveluja kuin nykyään. Palvelujen laadun parantamisella tässä verkossa pitäisi olla myönteinen vaikutus kaikkiin tavaraliikenteen markkinasegmentteihin, myös vaunukuormaliikenteeseen. Tavoite on jatkoa komission aloitteille rautateiden rahtiliikenteen laadun parantamiseksi Euroopassa. Sen jälkeen, kun komission kolmanteen rautatiepakettiin sisällyttämä asetusehdotus oli hylätty, komissio asetti itselleen tavoitteeksi seurata tarkasti sektorin kehitystä ja ehdottaa mahdollisia uusia toimenpiteitä sen ponnistelujen tueksi. Verkolle muodostavat perustan nykyiset Euroopan laajuiset verkot (joihin kuuluu direktiivissä 2001/12/EY kuvattu rahtiverkko) sekä liikennekäytävät, jotka on yksilöity ensisijaisiksi ERTMS-järjestelmän käyttöönottoa varten tai määritelty eurooppalaisissa tutkimushankkeissa (Eufranet, Trend, Reorient ja New Opera). Seuraava kartta antaa alustavaa käsitystä liikennekäytävistä, joita verkkoon voisi sisältyä. FI 4 FI

34 FI 5 FI