1. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Transkriptio

1 1. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Linnanmaa, puh. (08) vaihde, ohivalinta 553+alanumero, henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Osaston www-sivut: pyo.oulu.fi Toimisto puh. (08) /PO, (08) /YMP, (08) /Tentit, fax (08) Opetus ja tutkimustoiminta on jaettu kahdeksaan laboratorioon, jotka on esitetty seuraavassa rakennekaaviossa. Osastolla tehdään tutkimusta ja annetaan opetusta myös teollisuuden ympäristötekniikan alalla. Osastoon kuuluu lisäksi toimisto, opintoneuvoja ja työpaja. Kuitu- ja partikkelitekniikka Kemiallinen prosessitekniikka Osastoneuvosto Osastonjohtaja Laboratoriot Lämpö- ja diffuusiotekniikka Prosessimetallurgia Säätötekniikka Systeemitekniikka Vesi- ja ympäristötekniikka Bioprosessitekniikka Toimisto Opintoneuvoja Työpaja Toimisto (PR112, PR114) Toimistossa hoidetaan prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmiin liittyvät asiat. Toimistosta on saatavana opiskeluun liittyviä lomakkeita ja ohjeita sekä neuvontaa. Toimistossa laaditaan koulutusohjelmien lukujärjestykset. Opintoneuvoja (PR111) Osaston opintoneuvojana toimii suunnittelija, joka opastaa kaikenlaisissa opintoihin liittyvissä asioissa. Kirjasto Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät tämän opinto-oppaan teknillisen tiedekunnan esittelyosiosta. Opetuksen kehittämistyöryhmät Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla toimii osastonjohtajan johtama opetuksen kehittämistyöryhmä, Pokki. Pokin tehtävänä on opetuksen kehittäminen; kehittämisen painopisteenä ovat PYO 1 palautejärjestelmät, pienryhmäohjaus- ja omaopettajatoiminta sekä opiskelijoiden rekrytointi. Säännöllisesti kokoontuvassa Pokissa on opiskelija- ja opettajajäseniä. Pokin kokoukset ovat kaikille avoimia. Osastolla toimii myös jatko-opiskelun kehittämistyöryhmä Jopokki osaston varajohtajan johdolla. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus koostuu kolmesta toiminnosta: Osaston henkilökuntaan kuuluvat omaopettajat opastavat uudet opiskelijat tavoitteelliseen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun; omaopettaja toimii opiskelijan tuutorina. Tapaamiset omaopettajan kanssa ovat joko ryhmä- tai yksilötapaamisia. Omaopettaja toimii opiskelijan yhteyshenkilönä kandidaattiopintojen aikana, neuvoo henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisessa sekä ohjaa kandidaatintyötä yhdessä toisen ohjaajan kanssa. Pienryhmäohjaajina (ks. Opiskelu ja sen suunnittelu -opintojakson kuvaus) toimivat vanhemmat opiskelijat tutustuttavat uudet opiskelijat yliopistoyhteisöön.

2 Diplomi-insinöörivaiheessa opiskelijaa ohjaa opintosuuntaneuvoja, joka neuvoo opiskelijaa erikoistumisopinnoissa ja tarkastaa opiskelijan HOPSin Henkilökunta Osastonjohtaja: HILTUNEN, Jukka, TkL Osaston varajohtaja: KEISKI, Riitta, TkT Professorit: HÄRKKI, Jouko, TkT, metallurgia KEISKI, Riitta, TkT, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka KLÖVE, Björn, TkT, vesitekniikka KORTELA, Urpo, TkT, säätö- ja systeemitekniikka LAKSO, Esko, TkT, vesirakennustekniikka LEIVISKÄ, Kauko, TkT, säätötekniikka NEUBAUER, Peter, Dr.rer.nat., bioprosessitekniikka NIINIMÄKI, Jouko, TkT, mekaaninen prosessitekniikka TANSKANEN, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka Lehtorit: HILTUNEN, Jukka, TkL, systeemitekniikka NORDMAN, Timo, TkL, teollisuuden ympäristötekniikka Yliopisto-opettaja: HEIKKINEN, Eetu-Pekka, TkL, prosessimetallurgia Yliassistentit: AALTONEN, Harri, DI, ma., säätö- ja systeemitekniikka AHOLA, Juha, TkL, ma., kemiallinen prosessitekniikka IKONEN, Enso, TkT, systeemitekniikka JAAKO, Juha, TkT, säätötekniikka JUUSO, Esko, DI, ma., prosessitekniikka KOVÁCS, Jenô, TkT, systeemitekniikka AINASSAARI, Kaisu, TkL, ma., aineen- ja lämmönsiirtotekniikka RÄMÖ, Jaakko, TkT, ma., vesi- ja ympäristötekniikka ÄMMÄLÄ, Ari, TkT, kuitu- ja partikkelitekniikka Erikoistutkijat: FABRITIUS, Timo, TkT, prosessimetallurgia, vv. MATTILA, Olli, DI, prosessimetallurgia, vs. VASALA, Antti, FT, bioprosessitekniikka, vv. HILLUKKALA, Tomi, FT, bioprosessitekniikka, vs. Laboratorioinsinöörit: KARJALAINEN, Tapani, DI MATTILA, Riku, DI, ma. MUURINEN, Esa, TkT NIEMISTÖ, Pekka, TkL SALLANKO, Jarmo, TkT STOOR, Tuomas, TkT Yli-insinöörit: KUJALA, Kauko, TkT, yli-insinööri YLINIEMI, Leena, TkT, yli-insinööri Opintoneuvoja: LUHTAANMÄKI, Saara, DI, suunnittelija Toimisto: TIMONEN, Hannele, osastosihteeri HÄNNINEN, Leena, toimistosihteeri KALLIO, Kaisu, toimistosihteeri TAPIO, Raija, opintoasiainsihteeri VÄISÄNEN, Marja-Leena, toimistosihteeri PYO 2

3 1.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on kaksi koulutusohjelmaa: prosessitekniikan koulutusohjelma ja ympäristötekniikan koulutusohjelma. Osasto perustettiin vuonna 1959 nimellä Teollisuusinsinööriosasto, josta tuli myöhemmin Prosessitekniikan osasto. Vuoden 2000 syyskuusta alkaen nimenä on ollut Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, mikä vastaa paremmin osaston laaja-alaista opetus- ja tutkimustoimintaa. Koulutusohjelmat rakentuvat kandidaatinvaiheen perus- ja aineopinnoista sekä diplomiinsinöörivaiheen opintosuuntakohtaisista erikoistumisopinnoista. Koulutusohjelmien rakenteita on esitelty tarkemmin koulutusohjelmia kuvaavissa luvuissa. Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on vahvistettu seuraavat opintosuunnan valintaperiaatteet: 1. Opiskelijan on jätettävä anomuksensa pääsääntöisesti 3. vsk:n 4. periodin päätyttyä. Opiskelija valitsee opintosuuntansa ja erikoistumiskohteensa. 2. Opiskelijat pyritään jakamaan opintosuuntiin vuosikursseittain opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Mikäli opiskelijoiden jakautuminen vapaaehtoisuusperiaatteella ei noudata osaston katsomaa tarkoituksenmukaista jakoa, osasto voi puuttua suuntautumiseen ohjaamalla opiskelijoiden valintaa. 3. Osasto vahvistaa jaon opintosuuntiin. Opiskelijan, joka suuntautuu muun kuin varsinaisen opintojen aloittamisvuoden määräävän vuosikurssin mukaan, hänen opintosuuntansa hyväksymisestä päättää osastoneuvosto. 4. Opintosuunnan valinnan jälkeen opiskelija laatii HOPSin koko DI-vaiheelleen. HOPSiin valitaan suoritettavat moduulit ja täydentävien opintojen aihe. Osasto on aktiivisesti mukana uusien maisteriohjelmien kehitystyössä. Maisteriohjelmiin haetaan yleensä erillishaulla, mutta osaston opiskelijat voivat hyödyntää näihin ohjelmiin räätälöityä opetusta oman erikoistumiskohteensa opintojen tukena. Eräs tällainen on kansainvälinen Environmental Engineering maisteriohjelma, PYO 3 joka toteutetaan Barents Cross Boarder University-yhteistyön (BCBU) puitteissa syksystä 2009 alkaen Prosessitekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Prosessitekniikan koulutusohjelma suuntautuu seuraaville opintosuuntien mukaisille ammattitehtäväalueille: 1. prosessiteollisuuden käyttö, tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (tuotantoteknologia) 2. prosessiautomaatioon ja prosessien optimointiin sekä teollisuusprosessien instrumentointiin ja automaatiojärjestelmiin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (automaatiotekniikka) 3. tuotannonjohtamiseen, markkinointiin ja talousasioihin liittyvät tehtävät sekä tekniikan turvallisuutta ja ergonomiaa kehittävät tehtävät (tuotantotalous ja työtieteet) Prosessitekniikan koulutusohjelmasta valmistunut tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri voi sijoittua varsin laaja-alaisesti erilaisiin teollisuuden insinööritehtäviin. Hänen työnantajanaan voi olla jokin prosessiteollisuuden yritys (kemian teollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, vuoriteollisuus, metallurginen teollisuus, elintarvike- ja lääketeollisuus), prosessiteollisuuden koneita ja laitteita valmistava ja toimittava yritys, alan suunnittelu- tai konsulttitoimisto, automaatioalan tai automaatiota hyödyntävän alan yritys, erilaiset opetus- ja tutkimuslaitokset sekä julkinen hallinto. Opetuksen uutena linjauksena osasto tarjoaa mahdollisuutta erikoistua myös kaivosteollisuuden palvelukseen. Selvitysten mukaan henkilöstön ikääntyminen ja uusien kaivoshankkeiden toteutuminen ovat johtamassa kaivannaisalalla työvoimapulaan. Erityisesti on nähtävissä puute mm. rikastusinsinööreistä.

4 Koulutusohjelman tavoitteet Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa luovia ja yhteistyökykyisiä tekniikan alan akateemisia ammattilaisia, jotka tuntevat tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet sekä teollisuudessa esiintyvät, teollisuusalasta riippumattomat mekaanisiin ja kemiallisiin prosesseihin sekä lämmön- ja aineensiirtoon liittyvät ilmiöt ja niiden hallinnan. Koulutusohjelma antaa valmiuden suunnitella ja kehittää erilaisia prosesseja myös niiden automaattisen säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Koulutusohjelma perehdyttää myös tekniikan turvallisuuteen ja ergonomiaan sekä henkilöstökysymyksiin. Koulutusohjelman teollisuusalariippumaton, ilmiöperustainen tarkastelutapa antaa hyvät valmiudet soveltaa koulutusohjelman tietoja ja taitoja myös muihin systeemeihin kuin prosesseihin. Tekniikan kandidaatin tutkinto on yhtenäinen kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Se antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatkoopintomahdollisuudet sekä tuottaa valmiuksia alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin. Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opiskelijat saavat lisäksi valmiudet alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatkoopintoihin. Diplomi-insinöörin tutkinnossa prosessitekniikan koulutusohjelman opiskelija voi valita opintosuunnan sekä erikoistumiskohteen Tutkinnot ja opintosuunnat Prosessitekniikan koulutusohjelmassa kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto. Se koostuu matemaattis-luonnontieteellisistä perusopinnoista, henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista sekä varsinaisista prosessitekniikan aineopinnoista, jotka jakautuvat kolmeen vaiheeseen: 1. Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan tarkastelun kohteena oleviin prosessitekniikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla 2. Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkastelutapaa mallintamisen avulla PYO 4 3. Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknillistä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulmaa. Kaksi seuraavaa vuotta opiskelija suorittaa diplomi-insinöörivaiheen opintoja, jotka koostuvat pääosin syventävistä opintojaksoista. Kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa opiskelija valitsee opintosuuntansa, joita ovat tuotantoteknologia (Production Technology), automaatiotekniikka (Automation Technology) sekä tuotantotalous ja työtiede (Industrial Engineering and Management and Work Science). Ennen valintaa osasto järjestää valintavuorossa oleville opiskelijoille informaatiotilaisuuden, jossa esitellään opintosuuntien erikoistumiskohteita, tutkimusalueita sekä opintosuunnilta valmistuneiden työtilannetta. Lisäksi opintosuunnat voivat järjestää erillisiä informaatiotilaisuuksia. Tuotantoteknologian opintosuunnassa erikoistutaan kandidaatin opintojen antamien perusvalmiuksien pohjalta yhteen tai useampaan prosessitekniikan osa-alueeseen, joita ovat kemianlaitetekniikka, massa- ja paperitekniikka, mineraalien rikastustekniikka ja prosessimetallurgia. Ammattiosaamista voidaan täydentää perehtymällä vähimmäisvaatimuksia laajaalaisemmin ympäristötekniikkaan, tuotantotalouteen, työtieteisiin tai automaatiotekniikkaan. Varsinaisen erikoistumiskohteen tuottamia valmiuksia opiskelija voi lisätä myös yksilöllisempien mieltymystensä mukaisilla opintokokonaisuuksilla, kuten esim. tutustumalla konetekniikkaan tai syventämällä entisestään tekniikkaa tukevaa matematiikan ja luonnontieteiden hallintaansa. Automaatiotekniikan opintosuunnassa perehdytään erityisesti prosessien dynaamiseen käyttäytymiseen, jonka tunteminen muodostaa välttämättömän perustan prosessien automaatiotekniselle hallinnalle sekä prosessien toiminnan optimoinnille. Lisäksi opintosuunnan opiskelijat perehtyvät prosessiteollisuuden mittauksiin ja instrumentointiin, säätö- ja systeemitekniikan menetelmiin sekä erilaisiin automaatiojärjestelmiin. Opintosuunta antaa näin hyvät perusvalmiudet kehittyä prosessiautomaation lisäksi myös muiden automaation sovellusalueiden asiantuntijaksi.

5 Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunta tarjoaa seuraavat erikoistumiskohteet: 1) Tuotantotalouden erikoistumiskohteessa tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla teknillisen ammattitaidon lisäksi on tuotantoelämän taloudellisten tekijöiden tuntemus ja johtamiseen liittyviä valmiuksia niin, että he pystyvät toimimaan teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi- sekä muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä. 2) Työtieteen erikoistumiskohteessa opiskellaan ihmisen ominaisuuksien huomioonottamista ja riskien hallintaa teollisessa ja muussa työympäristössä. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Erikoistumiseen kuuluu muun muassa prosessien turvallisuustekniikkaa, työpsykologiaa, ergonomiaa, luovuutta, käytettävyystekniikkaa, johtamista sekä tuotannon ja suunnittelun organisointia käsitteleviä opintojaksoja harjoitustöineen. Tekniikan turvallisuus- ja ergonomia-asiat kuuluvat teollisuudessa yleensä tehdaspalvelutoimintoihin. Erikoistumiskohteessa perehdytään myös muihin tehdaspalvelun osa-alueisiin Opetussuunnitelma vuosina aloittaneille Prosessitekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 82 op, aineopintoja 90 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus opinnoista on 30 op. Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti. Keväällä 2008 ja sen jälkeen opintosuuntansa valinneet siirtyvät opiskelemaan opinto-oppaan mukaan. DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista ja diplomityöstä. DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja halutessaan sitä syventävän moduulin. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla toisen erikoistumiskohteen opintosuunnan moduulin tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunnan valinneet opiskelijat suorittavat täydentäväksi moduuliksi jonkin prosessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntien moduuleista (väh. 18 op ja Lisäharjoittelu). Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin. Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Yhteen täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua. Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen tutkimusmoduulin, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla. Osastoneuvoston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoiden HOPSien koostamisen ja hyväksyvät ne yhdessä opintoneuvojan kanssa. PYO 5

6 Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 30 op Syventävät moduulit 30 op Tuotantoteknologia Automaatiotekniikka Tuotantotalous ja työtiede Opintosuuntien moduulit 30 op Tuotantoteknologia Automaatiotekniikka Tuotantotalous ja työtiede Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op Täydentävä moduuli 30 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma PERUS- JA AINEOPINNOT 100 op P Opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 0,5 1-3 I P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 2,0 1,2 I P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 1,0 4 I P Prosessitekniikan perusta 5,0 3,0 1-3 I P Automaatiotekniikan perusta 5,0 3,0 4,5 I P Ympäristötekniikan perusta 5,0 3,0 5,6 I PYO 6

7 555260P Työsuojelun peruskurssi 3,0 2,0 5,6 I P Tekniikan englanti 3 6,0 4,0 1-6 I,II P Ruotsi 3,0 2,0 1-3/4-6 III P Tiedonhankintakurssi 1,0 0,5 1-6 II-III P Matematiikan peruskurssi I 5,0 3,0 1-3 I P Differentiaaliyhtälöt 4,0 2,5 4-6 I P Matriisialgebra 3,5 2,0 1-3 II P Tilastomatematiikka 5,0 3,0 4-6 II P Numeeriset menetelmät 5,0 3,0 4-6 III P Fysikaaliset mittaukset I 3,0 2,0 1,2 I P Perusmekaniikka 4,0 2,0 1,2 I P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 2,0 4 I P Kemian perusteet 4,0 2,0 1,2 I P Kemian perustyöt 3,0 2,0 1-3/4-6 I P Johdatus orgaaniseen kemiaan 4,0 2,0 3,4 I A Fluidi- ja partikkelitekniikka I 3,0 2,0 3 III A Fluidi- ja partikkelitekniikka II 4,0 2,5 4 III A Taselaskenta 5,0 3,0 1,2 II A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3,0 3 III P Tietotekniikkavalmiudet 1,5 1,0 I A Työharjoittelu 3,0 2,0 Yhteensä 100,0 60,0 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 20 op A Tekniikka, yhteiskunta ja työ 2,0 1,5 1-3 II P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 1,0 3 III A Liikkeensiirto 3,0 2,0 4 II A Termodynaamiset tasapainot 5,0 3,0 2 II A Prosessien säätötekniikka II 5,0 3,0 6 III A Prosessiautomaatiojärjestelmät 3,0 2,0 1 II Yhteensä 20,0 12,5 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2 20 op A Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä 3,0 2,0 3,4 III A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 2,0 3,4 III A Sellu- ja paperitekniikka 3,0 2,0 5 III A Reaktorianalyysi 4,0 2,5 3 II A Lämmönsiirto 4,0 2,5 5 II A Aineensiirto 3,0 2,0 1 III Yhteensä 20,0 13,0 TÄYDENTÄVÄ MODUULI 30 op PYO 7

8 031044A Matemaattiset menetelmät 3,0 1,2 II A Kiinteiden materiaalien rakenne 5,0 3,0 6 II A Erotusprosessit 5,0 3,0 1,2 III A Prosessisuunnittelu 5,0 3,0 4,5 III A Säätöjärjestelmien analyysi 4,0 2,5 1,2 III A Säätöjärjestelmien suunnittelu 4,0 2,5 4,5 III A Prosessitekniikan laboratoriotyöt 4,0 2,5 III Yhteensä 30,0 KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op A Kandidaatintyö 8, A Tekniikan viestintä 2,0 1 4,5/5,6 II Yhteensä 10, Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma TUOTANTOTEKNOLOGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Massa- ja paperitekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee massan- ja paperinvalmistusprosessit ja niiden raaka-aine- ja energiavirrat, ymmärtää osaprosessien toiminnan ja tekniikan sekä niiden oleelliset hallintaparametrit. Opiskelija saa perusvalmiudet tuotannollisiin insinööritehtäviin S Kemiallisten massojen valmistus* 3,0 2,0 1 IV S Mekaanisten massojen valmistus* 3,0 2,0 2 IV S Uusiomassojen valmistus* 3,0 2,0 2 IV S Paperin valmistus* 3,0 2,0 5 V S Paperiteollisuuden koneet 7,0 4, S Sellu- ja paperiteollisuuden automaatio 5,0 3, S Prosessiteollisuuden ympäristökuormitusten 4,0 2,5 6 hallinta S Energian tuotanto ja käyttö 3,0 2,0 1 Yhteensä 31,0 19,5 *Luennointi joka toinen vuosi Kemianlaitetekniikan moduuli Moduulin tavoitteena on laajentaa aiemmissa opinnoissa saavutettuja analyysitaitoja sisältämään myös epäideaalisuuksien huomioimisen ja useiden yhtäaikaisten ilmiöiden analyysiin kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehityksessä S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 3,0 1 IV S Epäideaaliset reaktorit 5,0 3,0 3 IV S Katalyysi prosessi- ja ympäristöteknolo- 5,0 3,0 4 IV PYO 8

9 giana S Advanced Separation Processes 4,0 2,5 6 IV S Teollinen ekologia 5,0 3,0 1 IV Energian tuotanto ja käyttö 3,0 2,0 1 IV Yhteensä 27,0 16,5 Prosessimetallurgian moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää keskeisimmät teollisissa korkealämpötilaprosesseissa esiintyvät faasit ja rajapinnat sekä ilmiöt, niihin vaikuttavat tekijät ja niiden merkityksen prosessin kokonaisuuden kannalta. Opetus kattaa fysikaaliseen kemiaan, siirtoilmiöihin ja aineen rakenteeseen pohjautuvat laskennalliset ja kokeelliset menetelmät ko. ilmiöiden tarkastelemiseksi ja mallintamiseksi S Pyrometallurgisten liuosten termodynamiikka 5,0 3,0 1 IV S Hydrometallurgisten liuosten termodynamiikka 3,0 2,0 3 IV S Pinnat ja faasirajat pyrometallurgiassa 4,0 3,0 5 IV S Sulaminen ja jähmettyminen 4,0 3,0 1 V S Hapettuminen ja pelkistyminen 5,0 3,0 2 V S Kuonat ja kuonanmuodostus 5,0 3,0 3 V S Metallurgian harjoitustyöt 4,0 2,0 1-3 V Yhteensä 30,0 19,0 Vuoriteollisuuden moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee kaivosalaan liittyvät osa-alueet, kuten geologian perusteet, louhintatekniikka, malmin rikastus, lainsäädäntö, työturvallisuus sekä ympäristörakentaminen A Geologian peruskurssi 4,0 2,5 1 IV A Louhintatekniikka* 3,0 2,0 2 IV A Mineraalitekniikan pintakemian perusteet 3,0 2,0 3 IV A Rikastustekniikan perusmenetelmät 5,0 3,0 4-6 IV A Ympäristölainsäädäntö 5,0 3,0 1 IV S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,0 3-5 IV A Geoympäristötekniikan peruskurssi 5,0 3,0 1-3 IV Yhteensä 30,0 18,5 *Opintojaksoon sisältyy kaivosvierailu TUOTANTOTEKNOLOGIAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Massa- ja paperitekniikan syventävä moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelijalla osaa analysoida mittaus- ja tutkimustuloksia ja pystyy soveltamaan siinä eri työkaluja. Opiskelija saa perusvalmiudet tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyviin tehtäviin S Painatustekniikka* 2,0 1,0 5 V S Massa- ja paperitekniikan mittaukset* 2,0 1,0 1 IV PYO 9

10 477110S Sellu- ja paperitekniikan tutkimusseminaari 3,0 2,0 5,6 V S Tutkimusmetodologia 5,0 3,0 2-6 IV S Prosessien optimointi 4,0 2, S Simulointi 3,0 2, S Massa- ja paperitekniikan harjoitustyö 3,0 2,0 V S Massa- ja paperitekniikan tutkimusharjoittelu 8,0 5,0 IV S Teollisuusekskursio 1,0 0,5 V Yhteensä 31,0 19,0 *Luennointi joka toinen vuosi Prosessisuunnittelun moduuli Moduulin tavoitteena on saada opiskelija muodostamaan vahva näkemys suunnittelumenetelmistä ja prosessisuunnittelun kokonaisuudesta sekä laventaa opiskelijan tietämystä yhdellä prosessisuunnitteluun liittyvällä erityisalueella S Prosessisuunnitteluprojekti 6,0 3,5 2,3 V S Prosessien optimointi 4,0 2,5 4 IV S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,0 3-5 Teollisuusvedet* S Vesitekniikan kemialliset prosessit 5,0 3,0 3 V S Vesien ja jätevesien käsittely 7,5 4,5 1,2 V S Teollisuuden vesitekniikka 2,5 1,5 4 V Biojalostamot* S Biojalostamot 3,0 2,0 4 V S Bioreaktoritekniikka 6,0 3,5 2, S Puukemia 3,0 2, S Kemiallisten massojen valmistus 3,0 2,0 1 Ilmiöiden mallinnus* S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 3,0 5 IV S Virtausdynamiikka 5,0 3,0 2 IV S Simulointi 3,0 2,0 3 IV PYO 10 Muu aihealue* Yhteensä 28,0-30,0 17,0-18,5 *Valitaan yksi erityisalue. Joidenkin erityisalueiden opetus voidaan järjestää harvemmin kuin vuosittain. Perustellusta syystä moduuli voi sisältään muunkin yhtenäisen erityisalueen. Vuoriteollisuuden syventävä moduuli Moduulissa syvennetään perusmoduulin osaamisalueita ja keskitytään erityisesti kaivos- ja rikastustekniikkaan sekä niihin liittyviin osa-alueisiin S Mineral processing 7,5 4,5 1-3 V S Mineraloginen instrumenttianalytiikka 4,0 2,5 1-3 V S Taloudellisen geologian maastokurssi 2,0 1,0 6 IV S Economic Geology 3,0 2,0 1,2 V

11 477723S Mining Economy and Risk Evaluation 7,5 4,5 2,3 V S Vesien ja jätevesien käsittely 7,5 4,5 1,2 V Yhteensä 31,5 19,0 AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Prosessiautomaation menetelmät Moduulin tavoitteena on antaa hyvät tiedot ja taidot keskeisistä perustekniikoista ja menetelmistä, joita käytetään yleisesti kaikissa automaattisesti toimivissa järjestelmissä. Painotus on prosessiautomaatiossa, kuitenkin suurin osa menetelmistä soveltuu prosessien lisäksi myös muihin systeemeihin. Perusmoduulissa tarkastelun painopiste on yksittäisissä säätö-, mittaus- ja ohjauspiireissä sekä osaprosessitason tarkasteluissa S Automaatiotekniikan laskentatyökalut 3,0 2,0 1 IV S Digitaalinen säätöteoria 4,0 2,5 2,3 IV A Signaalit ja järjestelmät 5,0 3,0 3,4 IV S Simulointi 3,0 2,0 3 IV S Prosessien optimointi 4,0 2,5 4 IV S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 1,0 4 IV S Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet 5,0 3,0 4,5 IV menetelmät S Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa 4,0 2,5 5 IV Yhteensä 30,0 18,5 AUTOMAATIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Prosessiautomaation sovellukset Syventävässä moduulissa pääpaino on laajojen prosessikokonaisuuksien automaatioteknisessä hallinnassa. Moduulissa käsitellään yleisimpien kokonaisprosessien säätötekniset erityispiirteet S Bioteknisten prosessien mallit ja säätö 5,0 3,0 1 IV S Sellu- ja paperiteollisuuden automaatio 5,0 3,0 3 V S Metallurgisen teollisuuden automaatio 5,0 3,0 5 IV S Voimalaitosautomaatio 5,0 3,0 5,6 IV S Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät 5,0 3,0 6 IV S Mine Automation 7,5 4,5 2,3 V Yhteensä 27,5 16,5 PYO 11

12 TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Tuotantotalouden ja työtieteen moduuli Moduuli antaa opiskelijalle lähtökohdan taloudellisen ja tuotannollisen toiminnan ymmärtämiselle sekä ihmisen ominaisuuksien huomioonottamiselle turvallisuuden näkökulmasta S Tuotannon johtaminen 3,0 2,0 4-6 IV A Laadun peruskurssi 5,0 3,0 4,5 IV A Työpsykologian peruskurssi 3,0 2,0 3,4 IV S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,0 3-5 IV A Tuotekehityksen perusteet 3,0 2,0 1-3 IV S Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 3,0 4-6 IV A Projektinhallinta 5,0 3,0 5,6 IV A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1,0 1-3 IV Yhteensä 31,0 19,0 TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Tuotantotalouden syventävä moduuli Tuotantotalouden moduulissa syvennytään liiketalouteen, tuotannollisen toiminnan johtamiseen ja tuotekehitykseen S Riskien hallinta 3,0 2,0 1-3 IV S Laatujohtaminen 5,0 3,0 5,6 IV S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 2,0 4-6 IV S Projektiliiketoiminta 5,0 3,0 1-3 V S Ostamisen hallinta 3,0 2,0 1-3 V S Teknologiajohtaminen 4,0 2,5 1-3 V S Tuotekehityksen jatkokurssi 6,0 3,5 1-3 V Yhteensä 29,0 18,0 Työtieteen syventävä moduuli Työtieteen moduulissa erikoistutaan Riskien hallintaan, työolojen parantamiseen sekä turvallisuuteen S Riskien hallinta 3,0 2,0 1-3 IV S Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 2,0 4-6 IV S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3,0 2,0 2,3 V S Työ- ja tuoteluovuus 5,0 3,0 1,2 IV S Ergonomia 5,0 3,0 1 V PYO 12

13 555365S Ergonomian tietokoneavusteiset menetelmät 3,0 2,0 5,6 IV S Työtieteen erikoistyö 6,0 3,5 2-5 V Yhteensä 28,5 17,5 TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja. Vaihtoehtoisesti voit valita opintoja seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 9 op. Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy. Tuotantoteknologian täydentävät moduulit Moduulit soveltuvat tuotantoteknologian sekä automaatiotekniikan opintosuunnille. Opinnot profiloivat joko käyttötehtäviin, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin tai teollisuustuotantoon ja teollisuusjohtamiseen esimerkiksi puunjalostuksen sekä siihen liittyvään kemiantekniikkaan ja laitevalmistukseen. Tuotanto ja käyttötehtävät Laajuus op. ov A Koneenpiirustus 3,5 2, A Kunnossapitotekniikka 5,0 3, A Materiaalitekniikka I 5,0 3, S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 1, S Teollinen ekologia 5,0 3, A Tuotekehityksen perusteet 3,0 2, A Projektinhallinta 5,0 3, S Tuotannon johtaminen 3,0 2, S Henkilöstöjohtaminen 3,0 2, S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3, S Projektijohtajuus 5,0 3,0 Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät A Koneenpiirustus 3,5 2, S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 5, A Tuotesuojaus 3,5 2, A Kunnossapitotekniikka 5,0 3, A Materiaalitekniikka I 5,0 3, S Prosessisuunnitteluprojekti 6,0 3, S Virtausdynamiikka 5,0 3, S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 1, A Tuotekehityksen perusteet 3,0 2, A Projektinhallinta 5,0 3, S Tuotekehityksen jatkokurssi 6,0 3, S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3, S Puukemia 3,0 2, S Paperikemia 3,0 2,0 PYO 13

14 Teollisuustuotanto ja -johtaminen A Kunnossapitotekniikka 5,0 3, A Tuotekehityksen perusteet 3,0 2, A Laadun peruskurssi 5,0 3, A Projektinhallinta 5,0 3, S Tuotannon johtaminen 3,0 2, S Ostamisen hallinta 3,0 2, S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 2, S Henkilöstöjohtaminen 3,0 2, S Tuotannon johtamisen erikoistyö 5,0 3, S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3,0 2, S Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 3, S Projektijohtajuus 5,0 3,0 Materiaalitekniikan moduuli Tämä moduuli soveltuu esimerkiksi prosessimetallurgian opiskelijoille joko syventäväksi tai täydentäväksi moduuliksi. Laajuus op. ov A Metalliopin perusteet 3,5 2, S Terästen valmistus ja ominaisuudet 3,5 2, S Fysikaalinen metallurgia I 7,0 4, S Fysikaalinen metallurgia II 7,0 4, A Materiaalitekniikka I 5,0 3, A Materiaalin tutkimustekniikka 3,5 2,0 Yhteensä 29,5 Kaivostekniikan moduuli Opintokokonaisuudessa syvennetään edelleen kaivoksen toimintaan liittyvää teknistä osaamista. Laajuus op. ov S Kallioperän geofysikaaliset tutkimusmenetelmät 3,0 2, A Tekninen mineralogia 5,0 3, A Kaivostekniikka 3,0 2, S Numerical Mine Modelling 3,0 2, S Mine Automation 7,5 4, S Geoympäristötekniikan jatkokurssi 5,0 3,0 Ympäristö, talous ja johtaminen Opintokokonaisuudessa keskitytään vuoriteollisuuden ympäristönsuojelullisten asioiden huomioonottamiseen sekä taloudellisiin ja hallinnollisiin näkökohtiin. Laajuus op. ov S Teollinen ekologia 5,0 3, S Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen hallinta 4,0 2, A Projektinhallinta 5,0 3,0 PYO 14

15 555321S Riskien hallinta 3,0 2, S Strateginen johtaminen 5,0 3,0 Biorikastus Opinnoissa syvennetään tietämystä bioteknisten menetelmien mahdollisuuksista malmin rikastuksessa. Laajuus op. ov A Biotekniikan perusteet 5,0 3, S Bioreaktoritekniikka 6,0 3,5 Tutkimusmoduuli Moduuli antaa opiskelijalle perustietoa tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, tutkimuksen metodeista ja tutkijan työstä. Opintojaksot antavat yleiskuvan tieteellisen tiedon ominaisuuksista ja hankkimisesta, tieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä menetelmistä, saatujen tulosten käsittelystä ja soveltamisesta erityisesti prosessi- ja ympäristötekniikan kannalta. Tutkimusmoduulia suositellaan jatko-opiskelijoiksi pyrkiville. Laajuus op. ov S Tutkimusmetodologia 5,0 3, S Tutkimusetiikka 2,0 1, S Koesuunnittelu ja mittausten luotettavuus 5,0 3, S Tieteellinen viestintä 5,0 3,0 *Erityisalueen opintoja 10 Yhteensä 27,0 *Lueteltujen opintojaksojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valitsemansa erityisalueen tutkimuspainotteisia syventäviä opintoja 10 op tai täyttää moduulin vapaavalintaisilla opintojaksoilla. Näistä opintojaksoista sovitaan erikseen ko. alan professorin kanssa Ympäristötekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa ympäristötekniikan alan perustehtäviin, sekä diplomi-insinöörivaiheessa seuraaville ammattitehtäväalueille: 1) vesistöjen käyttö ja hoito, yhdyskuntien vesi- ja jätehuolto, ilmansuojelu ja maaperän kunnostus sekä ympäristörakentaminen, 2) teollisuuden ja erityisesti prosessiteollisuuden vesien-, ilman- ja maaperän suojelu ja jätehuolto, 3) bioteknologian alan teollisuuden tehtävät. Ympäristötekniikan kandidaatin tutkinto antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatkoopintomahdollisuudet, ja tuottaa valmiuksia alan PYO 15 perustason tehtäviin. Ympäristötekniikan kandidaatti voi toimia prosessi- ja ympäristötekniikan alalla esimerkiksi kunnostus-, käyttö- ja suunnittelutehtävissä. Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opiskelijat saavat valmiudet alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatkoopintoihin. Ympäristötekniikan diplomiinsinööri voi työskennellä elintarviketeollisuudessa, bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, kemian teollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa, vuoriteollisuudessa, metallurgisessa teollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, laitetoimittajana, opetusja tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa, valtiolla, kunnissa ja kaupungeissa. Hän voi toimia erikoisalansa suunnittelu-, tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja johtotehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä.

16 Koulutusohjelman tavoitteet Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa tekniikan alan akateemisia ammattilaisia eli kouluttaa ensin ympäristötekniikan kandidaatteja, joilla on vahva prosessitekninen perusta, ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomiinsinööreiksi. Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmistuville kandidaattivaiheessa perustiedot ympäristö- ja prosessitekniikasta ja niitä tukevista luonnontieteistä sekä tuotantoelämän asettamista vaatimuksista. Lisäksi valmistuvat tuntevat ympäristöasioihin liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset lainalaisuudet sekä tekniikan turvallisuus- ja ergonomialähtökohdat. Diplomi-insinöörivaiheen tavoitteena on myös, että valmistuva tuntee biologisten, kemiallisten, fysikaalisten ja mekaanisten prosessien toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimintamallit sekä niiden suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät menetelmät ja tekniikat, ja että valmistuvalla on oman erikoistumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen Tutkinnot ja opintosuunnat Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto. Se koostuu matemaattis-luonnontieteellisistä perusopinnoista, henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista sekä varsinaisista ympäristötekniikan aineopinnoista, jotka jakautuvat kolmeen vaiheeseen: 1. Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan tarkastelun kohteena oleviin ympäristö- ja prosessitekniikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla 2. Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkastelutapaa mallintamisen avulla 3. Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknillistä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulmaa. Kaksi seuraavaa vuotta opiskelija suorittaa diplomi-insinöörivaiheen opintoja, jotka koostuvat pääosin syventävistä opintojaksoista. Opiskelija valitsee opintosuuntansa kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnat ovat vesi- ja geoympäristötekniikka (Water and Geoenvironmental Engineering) ja teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka (Industrial Environmental Engineering and Biotechnology). Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunta tarjoaa erikoistumiskohteikseen vesihuoltotekniikan, vesistösuunnittelun, geoympäristötekniikan sekä ympäristörakentamisen. Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikan opintosuunta tarjoaa vastaavasti erikoistumiskohteiksi teollisuuden ympäristötekniikan sekä bioprosessitekniikan. Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa diplomiinsinöörejä, jotka hallitsevat luonnon omat ja manipuloidut vesiprosessit: pinta- ja pohjavedet, vesiensuojelu, vesistöjen säännöstely, tulvasuojelu ja -torjunta, patoturvallisuus, rakennettujen alueiden maaperän kosteuden hallinta ja salaojitus sekä yhdyskuntien ja teollisuuden vesihuoltotekniikka, erilaisten jäte- ja vesivirtojen käsittely sekä jätehuolto ja maaperän suojelu ja kunnostus. Erityisesti kiinnitetään huomiota ympäristövaurioiden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen sekä ympäristövaikutusten arviointiin. Opetus ja tutkimus pohjautuvat pohjoisten olojen huomioon ottamiseen. Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunta antaa valmiudet toimia suunnittelu-, käyttö-, ylläpito-, tutkimus- ja viranomaistehtävissä vesistöhankkeissa, vesihuollossa ja geoympäristötekniikan alueilla. Opetuksen painopisteinä ovat vesistöjen käyttö ja kunnostus, vesivarat ja pohjavesitekniikka, vesien ja jätevesien käsittely sekä pilaantuneiden maiden kunnostus ja maaperässä tapahtuvat ilmiöt. Syventymistä vesistösuunnitteluun, vesihuoltoon tai geoympäristötekniikaan voidaan syventää vielä vapaavalintaisilla opinnoilla. Opintosuunnalla on myös mahdollisuus erikoistua ympäristörakentamiseen, jolloin pääpaino on maa- ja vesirakentamisessa. Tällöin osa opinnoista suoritetaan Luulajan teknillisessä yliopistossa Ruotsissa. PYO 16

17 Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikan opintosuunta tarjoaa seuraavat erikoistumiskohteet: 1) Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohde antaa valmiudet ympäristöystävällisten prosessien suunnitteluun sekä tehtaan sisäisin että ulkoisin toimenpitein. Lähtökohtana on prosessisuunnittelun näkökulma, jossa korostetaan erityisesti prosessianalyysiä, prosessien arviointia ja ympäristöteknisiä kysymyksiä. Teollisuuden ympäristötekniikkaan erikoistuneella diplomi-insinöörillä on valmiudet tyypillisen suunnitteluprosessin eri vaiheisiin, tietolähteisiin ja suoritusmetodiikkaan. Keskeistä on turvallisuus- ja ympäristötietoisuuden sekä prosessien kustannus- ja kannattavuusarviointien tekeminen. Erityisosaamisalueina valmistuvilla diplomiinsinööreillä ovat esim. katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa, suljetut kierrot, ympäristöystävälliset raaka-aineet, valmistusmenetelmät ja tuotteet sekä elinkaariarviointi. 2) Bioprosessitekniikan erikoistumiskohde tarjoaa valmiuden toimia erityisesti sellaisilla teollisuudenaloilla, joilla edellytetään bioprosessitekniikan, mikrobiologian ja biokemian asiantuntemusta sekä vahvaa tietotaitoa ympäristö- ja prosessitekniikasta. Valmistuneet diplomiinsinöörit voivat sijoittua bioteknologian alan suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja koulutustehtäviin tai he voivat hakeutua suorittamaan jatkotutkintoa. He voivat työskennellä esimerkiksi elintarvike-, lääke- tai muussa bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, suunnitteluja konsulttitoimistoissa, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, valtiolla tai kunnissa sekä yrittäjänä Opetussuunnitelma vuonna aloittaneille Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 82 op, aineopintoja 90 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus on 30 op. Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Kandidaattivaiheen opinnot ovat muuttuneet yhden moduulin osalta aiemmista oppaista. On toivottavaa, että opiskelijat suorittaisivat kandidaattivaiheen täydentävän moduulin opinto-oppaan mukaan. Opiskelija, joka on jo kyseisen moduulin suorittanut aloitusvuotensa oppaan mukaan, saa valmistua sen mukaan. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä voi valita erikoistumiskohteen, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti. Keväällä 2008 ja sen jälkeen opintosuuntansa valinneet siirtyvät opiskelemaan diplomiinsinöörivaihettaan opinto-oppaan mukaan. DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista ja diplomityöstä. DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja sitä syventävän moduulin. Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohteessa opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla jonkin prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnan moduuleista tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin. Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua. Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen tutkimusmoduulin, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla. Osastoneuvoston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoiden HOPSien koostamisen ja hyväksyvät ne yhdessä opintoneuvojan kanssa. PYO 17

18 Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 30 op Syventävät moduulit 30 op Vesi- ja geoympäristötekniikka Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka Opintosuuntien moduulit 30 op Vesi- ja geoympäristötekniikka Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op Täydentävä moduuli 30 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma PERUS- JA AINEOPINNOT 100 op P Opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 0,5 1-3 I P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 2,0 1,2 I P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 1,0 4 I P Prosessitekniikan perusta 5,0 3,0 1-3 I PYO 18

19 477012P Automaatiotekniikan perusta 5,0 3,0 4,5 I P Ympäristötekniikan perusta 5,0 3,0 5,6 I P Työsuojelun peruskurssi 3,0 2,0 5,6 I P Tekniikan englanti 3 6,0 4,0 1-6 I,II P Ruotsi 3,0 2,0 1-3/4-6 III P Tiedonhankintakurssi 1,0 0,5 1-6 II-III P Matematiikan peruskurssi I 5,0 3,0 1-3 I P Differentiaaliyhtälöt 4,0 2,5 4-6 I P Matriisialgebra 3,5 2,0 1-3 II P Tilastomatematiikka 5,0 3,0 4-6 II P Numeeriset menetelmät 5,0 3,0 4-6 III P Fysikaaliset mittaukset I 3,0 2,0 1,2 I P Perusmekaniikka 4,0 2,0 1,2 I P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 2,0 4 I P Kemian perusteet 4,0 2,0 1,2 I P Kemian perustyöt 3,0 2,0 1-3/4-6 I P Johdatus orgaaniseen kemiaan 4,0 2,0 3,4 I A Fluidi- ja partikkelitekniikka I 3,0 2,0 3 III A Fluidi- ja partikkelitekniikka II 4,0 2,5 4 III A Taselaskenta 5,0 3,0 1,2 II A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3,0 3 III P Tietotekniikkavalmiudet 1,5 1,0 I A Työharjoittelu 3,0 2,0 Yhteensä 100,0 60,0 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 20 op A Reaktorianalyysi 4,0 2,5 3 II A Liikkeensiirto 3,0 2,0 4 II A Lämmönsiirto 4,0 2,5 5 II A Aineensiirto 3,0 2,0 1 III A Erotusprosessit 5,0 3,0 1,2 III A Ympäristötekniikan laboratoriotyöt 1,0 0,5 4,5 II Yhteensä 20,0 12,5 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2 20 op A Ympäristölainsäädäntö 5,0 3,0 1 III A Termodynaamiset tasapainot 5,0 3,0 2 II A Ympäristöekologia 5,0 3,0 4,5 II A Mikrobiologia 5,0 3,0 5,6 II Yhteensä 20,0 12,0 TÄYDENTÄVÄ MODUULI 30 op PYO 19

20 477203A Prosessisuunnittelu 5,0 3,0 4,5 III A Vesihuollon verkostot 5,0 3,0 6 III A Biotekniikan perusteet 5,0 3,0 5,6 III A Hydrologiset prosessit 5,0 3,0 5,6 II A Geoympäristötekniikan peruskurssi 5,0 3,0 2,3 III A Prosessiautomaatiojärjestelmät 3,0 2,0 1 II P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 1,0 3 III Yhteensä 30,0 18,0 KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT A Kandidaatintyö 8, A Tekniikan viestintä 2,0 1 4,5/5,6 II Yhteensä 10, Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Vesitekniikan opintosuunnan moduuli Moduuli antaa opiskelijalle perusvalmiudet vesi- ja ympäristötekniikan alueelta. Moduuli luo valmiuksia ympäristöön vaikuttavien hankkeiden tai prosessien suunnitteluun ja hallintaan sekä niiden vaikutusten arviointiin A Ympäristövaikutusten arviointi* 5,0 3,0 2,3 IV / V A Teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuolto 5,0 3,0 6 IV S Pohjavesitekniikka* 5,0 3,0 1,2 IV / V S Ympäristötekniikan kenttäkurssi 2,5 1,5 1 IV S Vesistöjen ekologisen tilan seuranta* 4,0 1-3 IV / V S Geoympäristötekniikan jatkokurssi 5,0 3,0 3,4 IV A Sellu- ja paperitekniikka 3,0 2,0 5 IV Yhteensä 32,0 * Luennointi joka toinen vuosi VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Vesitekniikan syventävä moduuli Moduuli syventää opiskelijan tietämystä vesi- ja geoympäristötekniikasta. Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toimia vesivarahankkeiden, vesihuollon sekä ympäristögeotekniikan osaalueilla S Vesistösuunnittelu* 7,5 4,5 2,3 IV / V S Vesitekniikan kemialliset prosessit 5,0 3,0 3 V PYO 20

21 488111S Geoympäristötekniikan laskentamenetelmät 5,0 3,0 5,6 IV S Vesiensuojelun hydrauliikka* 5,0 3,0 1-3 IV / V S Vesien ja jätevesien käsittely 7,5 4,5 1,2 V Yhteensä 30,0 18,0 TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Teollisuuden ympäristötekniikan moduuli Moduuli antaa käsityksen teollisuuden aiheuttamasta ympäristökuormituksesta, ympäristökuormituksen hallinnasta ja erilaisten päästöjen ehkäisemisessä käytettävästä tekniikasta S Energian tuotanto ja käyttö 3,0 2,0 1 IV S Vesien ja jätevesien käsittely 7,5 4,5 1,2 IV S Teollinen ekologia 5,0 3,0 1 IV S Ilmansuojelutekniikat 5,0 3,0 3 IV S Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen 4,0 2,5 6 IV hallinta S Katalyysi prosessi- ja ympäristöteknologiana 5,0 3,0 4 IV Yhteensä 29,5 18,0 Bioprosessitekniikan moduuli Moduuli antaa opiskelijalle perustiedot ja luo tarvittavaa luonnontieteellistä pohjaa opintosuuntansa erikoistumiskohteen aihealueista S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 3,0 1 V S Bioreaktoritekniikka 6,0 3,5 2,3 IV S Biotekniikan jatkokurssi 5,0 3,0 4,5 IV S Bioteknisten prosessien mallit ja säätö 5,0 3,0 1 V A Biomolecules 5,0 3,0 1-4 IV A Aineenvaihdunta I 4,0 2,5 6 IV Yhteensä 30,0 18,0 TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Bioprosessitekniikan syventävä moduuli Moduuli täydentää opiskelijan tietoja ja taitoja bioprosessitekniikasta ja sitä tukevista muista tieteistä. Opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaisesti syventävään moduuliin erityisalueen BioChemical Engineering (tekninen tietotaito) tai erityisalueen BioMolecular Engineering (biokemiallinen ymmärrys) S Soveltava mikrobiologia 7,0 4,0 1-3 IV PYO 21

22 488307S Bioprosessitekniikka 7,0 4,0 4-6 IV S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 3,0 5 IV BioChemical Engineering* A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3,0 3 V S Epäideaaliset reaktorit 5,0 3,0 3 V BioMolecular Engineering* A Aineenvaihdunta II 4,0 2,5 1-3 V A Molekyylibiologia I 4,0 2,5 1-3 IV Yhteensä 27,0-29,0 16,0-17,0 *Valitaan toinen erityisalue. Teollisuuden ympäristötekniikan syventävä moduuli Moduuli syventää opiskelijan tietämystä teollisuuden ympäristövaikutuksista sekä laventaa opiskelijan tietämystä yhdellä prosessiteollisuuden alalla A Ympäristövaikutusten arviointi* 5,0 3,0 2,3 IV / V A Teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuolto 5,0 3,0 6 IV S Vesitekniikan kemialliset prosessit 5,0 3,0 3 V Prosessisuunnittelu** S Virtausdynamiikka 5,0 3,0 2 IV S Epäideaaliset reaktorit 5,0 3,0 3 IV S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 3,0 5 IV Massa- ja paperitekniikka** A Sellu- ja paperitekniikka 3,0 2,0 5 IV S Kemiallisten massojen valmistus* 3,0 2,0 1 IV S Mekaanisten massojen valmistus* 3,0 2,0 2 IV S Uusiomassojen valmistus* 3,0 2,0 2 IV S Paperin valmistus* 3,0 2,0 5 V Prosessimetallurgia** A Kiinteiden materiaalien rakenne 5,0 3,0 6 IV S Pyrometallurgisten liuosten termodynamiikka 5,0 3,0 1 IV S Hapettuminen ja pelkistyminen 5,0 3,0 2 V Yhteensä 29,0-30,0 18,0-19,0 *Luennointi joka toinen vuosi **Valitaan yksi erityisalue. TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja tai voit valita jonkin seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 9 op. Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy. PYO 22

23 Bioprosessitekniikan täydentävä moduuli Moduulilla voidaan syventää bioprosessitekniikan opintosuunnan antamaa osaamista. Laajuus op. ov A Aineenvaihdunta II 4,0 2, A Molekyylibiologia I 4,0 2, A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3, S Epäideaaliset reaktorit 5,0 3, S Tutkimusmetodologia 5,0 3, S Katalyysi prosessi- ja ympäristöteknologiana 5,0 3, S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3,0 2, S Prosessien optimointi 4,0 2, A Prosessien säätötekniikka II 5,0 3, S Prosessisuunnitteluprojekti 6,0 3, S Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen hallinta 4,0 2, S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3, S Teollinen ekologia 5,0 3, S Virtausdynamiikka 5,0 3,0 Vesi- ja geoympäristötekniikan täydentävä moduuli Moduulilla voidaan syventää vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan antamaa osaamista. Suositeltavia opintojaksoja on jaoteltu aihealueittain. Vesihuoltotekniikka Laajuus op. ov A Prosessisuunnittelu 5,0 3, A Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 1, A Prosessiautomaatiojärjestelmät 3,0 2, S Teollinen ekologia 5,0 3, S Koesuunnittelu 4,0 2, S Luonnonvesien kemiaa 4,0 2, S Kemiallisia sovellutuksia ongelmajätealalla ja ympäristöteknologiassa 4,0 2, A Vihreän kemian perusteet 4,0 2, A Ympäristökemia 3,0 2,0 Vesistösuunnittelu Laajuus op. ov S Virtausdynamiikka 5,0 3, A Elementtimenetelmät I 3,5 2, S Sisävesien biomonitoroinnin kenttämenetelmät 4, S Vesiensuojelun menetelmät 4, A Johdatus ympäristögeokemiaan 5, S Ympäristögeokemian seminaari 5, S Matemaattiset ohjelmistot 4,0 2,0 PYO 23