1. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Transkriptio

1 1. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Linnanmaa, puh. (08) vaihde, ohivalinta 553+alanumero, henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Osaston www-sivut: pyo.oulu.fi Opetus ja tutkimustoiminta on jaettu kahdeksaan laboratorioon, jotka on esitetty seuraavassa rakennekaaviossa. Osastolla toimii lisäksi kanslia, opintoneuvoja ja konetekniikan kanssa yhteinen työpaja. Kuitu- ja partikkelitekniikka Kemiallinen prosessitekniikka Osastonjohtaja Johtoryhmä Laboratoriot Lämpö- ja diffuusiotekniikka Prosessimetallurgia Systeemitekniikka Säätötekniikka Bioprosessitekniikka Osastosihteeri Opintoneuvoja Työpaja Vesi- ja ympäristötekniikka Opintoneuvoja (PR111) Osaston opintoneuvojana toimii suunnittelija, joka opastaa monenlaisissa opintoihin liittyvissä asioissa. Kirjasto Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät tämän opinto-oppaan teknillisen tiedekunnan esittelyosiosta. Koulutusohjelmat Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on kaksi koulutusohjelmaa: prosessitekniikka ja ympäristötekniikka, sekä erillinen kansainvälinen maisteriohjelma Master s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering (BEE). Maisteriohjelmassa on kaksi opintosuuntaa, Clean Production ja Water and Environment. Ohjelmaan voivat hakea vähintään alemman tekniikan tai luonnontieteiden yliopistotutkinnon suorittaneet. Opiskelijahaku on vuosittain marras-tammikuussa. Lisätietoa ohjelmasta ja hakemisesta: bee.oulu.fi. Osasto perustettiin vuonna 1959 nimellä Teollisuusinsinööriosasto, josta tuli myöhemmin Prosessitekniikan osasto. Vuoden 2000 syyskuusta alkaen nimenä on ollut Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, mikä vastaa paremmin osaston laaja-alaista opetus- ja tutkimustoimintaa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistyöryhmät Prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmilla on koulutusohjelmatoimikunnat, joiden tehtävänä on koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen ja kokonaisuuden hallinta. Säännöllisesti kokoontuvissa koulutusohjelmatoimikunnissa on opiskelija- ja henkilökuntajäseniä. Osaston palautteen käsittelytyöryhmä on Pakki. Pakin vakiojäseniä ovat osastonjohtaja, kiltojen opintovastaavat (opiskelijoita) ja oltermannit (henkilökuntaa), jotka kokoavat ryhmän käsittelyyn palautetta niin opiskelijoilta kuin henkilökunnaltakin. Opetussuunnitelmiin vaikuttavat palautteet tuodaan edelleen koulutusohjelmatoimikunnan käsittelyyn. Osastolla toimii myös jatko-opiskelun kehittämistyöryhmä Jopokki sekä tutkimuksen edistämistyöryhmä TETR. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus koostuu osastolla kolmesta toiminnosta; omaopettaja- ja pienryhmäohjaajatoiminnasta sekä DI-vaiheen HOPS-ohjauksesta. Näiden lisäksi osastolla toimii opintoneuvoja, joka koordinoi osaston opintoohjausjärjestelmää. 1. Osaston henkilökuntaan kuuluvat omaopettajat opastavat uudet opiskelijat tavoitteelliseen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun; PYO 1

2 omaopettaja toimii opiskelijan tutorina. Tapaamiset omaopettajan kanssa ovat joko ryhmä- tai yksilötapaamisia. Omaopettaja toimii opiskelijan yhteyshenkilönä kandidaattiopintojen aikana, neuvoo henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisessa sekä ohjaa kandidaatintyötä yhdessä toisen ohjaajan kanssa. 2. Pienryhmäohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat tutustuttavat uudet opiskelijat yliopistoyhteisöön (ks. Opiskelu ja sen suunnittelu - opintojakson kuvaus). 3. Diplomi-insinöörivaiheessa opiskelijaa ohjaa opintosuuntaneuvoja tai/ja opintoneuvoja, jotka neuvovat opiskelijaa erikoistumisopinnoissa ja tarkastavat opiskelijan HOPSin tarvittaessa Henkilökunta Osastonjohtaja: HILTUNEN, Jukka, TkL Osaston varajohtaja: KEISKI, Riitta, TkT Professorit: FABRITIUS, Timo, TkT, prosessimetallurgia IKONEN, Enso, TkT, systeemitekniikka KEISKI, Riitta, TkT, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka KLÖVE, Björn, TkT, vesitekniikka KUJALA, Kauko, TkT, maa- ja pohjarakennustekniikka LEIVISKÄ, Kauko, TkT, säätötekniikka NIINIMÄKI, Jouko, TkT, mekaaninen prosessitekniikka OJAMO, Heikki, TkT, bioprosessitekniikka TANSKANEN, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka N.N, rikastustekniikka Lehtorit: HILTUNEN, Jukka, TkL, systeemitekniikka Yliopistonlehtorit: AHOLA, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka HUUHTANEN, Mika, TkT, prosessitekniikka ILLIKAINEN, Mirja, TkT, mekaaninen prosessitekniikka JAAKO, Juha, TkT, säätötekniikka RONKANEN, Anna-Kaisa, TkT, vesi- ja ympäristötekniikka ÄMMÄLÄ, Ari, TkT, mekaaninen prosessitekniikka Yliopisto-opettajat: AINASSAARI, Kaisu, TkL, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka HEIKKINEN, Eetu-Pekka, TkL, prosessimetallurgia HONKANEN, Seppo, TkT, systeemitekniikka JUUSO, Esko, DI, prosessitekniikka LEIVISKÄ, Tiina, TkT, kemiallinen prosessitekniikka N.N., kemiallinen prosessitekniikka PANULA-PERÄLÄ, Johanna, DI, bioprosessitekniikka TANSKANEN, Pekka, FM, prosessimetallurgia TERVASKANTO, Manne, TkL, systeemitekniikka TORABI HAGHIGHI, Ali, MSc., vesi- ja ympäristötekniikka TUOMAALA, Eero, DI, lämpö- ja diffuusiotekniikka VÄISÄNEN, Virpi, DI, teollisuuden ympäristötekniikka Tohtorikoulutettavat: AALTONEN, Harri, DI, ma., säätö- ja systeemitekniikka Yliopistotutkijat: KOVÁCS, Jenö, TkT, osa-aik., voimalaitosautomaatio OJALA, Satu, TkT, teollisuuden ympäristötekniikka Tutkijatohtorit: TASKILA, Sanna, TkT, bioprosessitekniikka PYO 2

3 Muu henkilökunta: KARJALAINEN, Tapani, DI, laboratorioinsinööri KOSONEN, Katri, DI, osa-aik., suunnittelija, KV-koordinaattori LUHTAANMÄKI, Saara, DI, suunnittelija, opintoneuvoja MATTILA, Riku, DI, laboratorioinsinööri MUURINEN, Esa, TkT, laboratorioinsinööri MYLLYKOSKI, Liisa, TkL, suunnittelija PUIKKONEN, Marita, FM, ma., suunnittelija, KV-maisteriohjelman opintoneuvoja SALLANKO, Jarmo, TkT, laboratorioinsinööri STOOR, Tuomas, TkT, laboratorioinsinööri TIMONEN, Hannele, osastosihteeri 1.2. Prosessitekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Prosessitekniikan koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa prosessitekniikan alan perustehtäviin, sekä tarjoaa diplomiinsinöörivaiheessa orientaation seuraaville opintosuuntien mukaisille ammattitehtäväalueille: 1. prosessiteollisuuden käyttö, tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (tuotantoteknologia) 2. prosessiautomaatioon ja prosessien optimointiin sekä teollisuusprosessien instrumentointiin ja automaatiojärjestelmiin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (automaatiotekniikka) 3. tuotannonjohtamiseen, markkinointiin ja talousasioihin liittyvät tehtävät sekä tekniikan turvallisuutta ja ergonomiaa kehittävät tehtävät (tuotantotalous ja työtieteet) Prosessitekniikan koulutusohjelmasta valmistunut tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri voi sijoittua varsin laaja-alaisesti erilaisiin teollisuuden insinööritehtäviin. Hänen työnantajanaan voi olla jokin prosessiteollisuuden yritys (kemian teollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, vuoriteollisuus, metallurginen teollisuus, elintarvike- ja lääketeollisuus), prosessiteollisuuden koneita ja laitteita valmistava ja toimittava yritys, alan suunnittelu- tai konsulttitoimisto, automaatioalan tai automaatiota hyödyntävän alan yritys, PYO 3 erilaiset opetus- ja tutkimuslaitokset sekä julkinen hallinto Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa luovia ja yhteistyökykyisiä tekniikan alan akateemisia ammattilaisia ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomi-insinööreiksi. Koulutusohjelman kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto, joka on yhtenäinen kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Se antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatko-opintomahdollisuudet sekä tuottaa valmiuksia alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin. Tutkinto koostuu varsinaisista prosessi- ja ympäristötekniikan aineopinnoista, matemaattisluonnontieteellisistä perusopinnoista, sekä henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista. Opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen: 1. Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan tarkastelun kohteena oleviin prosessi- ja ympäristötekniikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla 2. Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkastelutapaa mallintamisen avulla 3. Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknillistä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulmaa. Osaston kandidaattikoulutuksen opinnot voidaan ryhmitellä myös neljään osaamiskokonaisuuteen, ns. juonteeseen. Kaikkien juonteiden tavoitteiden osalta pääpaino on yleisessä perussuunnittelussa sekä valmiuksissa syventää opintojaan jatko-opinnoissa (DI- ja TkT-vaiheet). Kandidaattivaiheen juonteet ja niiden osaamistavoitteet ovat: 1. Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu sekä niihin johtavat juonteet Opiskelija oppii ilmiöpohjaisen suunnittelun periaatteet sekä kykenee tekemään staattisia ja dynaamisia prosessimalleja sekä teollisista että luonnon prosesseista. Opiskelija osaa analysoida fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja geotieteelli-

4 siä ilmiöitä erilaisissa prosessi- ja ympäristötekniikan kohteissa. 2. Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta Opiskelija osaa arvioida tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon siihen vaikuttavat teknilliset, ympäristönsuojelulliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridiset tekijät. 3. Automaatiotekninen hallinta Opiskelija tunnistaa automaatiotekniikan tarpeen erilaisten systeemien toiminnan ohjauksessa sekä säädössä ja kykenee suunnittelemaan automaatiojärjestelmien fyysisiä ja ohjelmallisia osakokonaisuuksia. 4. Ei-teknilliset valmiudet Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Opiskelija pystyy kirjoittamaan, erittelemään ja arvioimaan oman ammatti- ja tieteenalansa tekstejä sekä toimimaan tavoitteellisesti erilaisissa työelämän esiintymisja ryhmäviestintätilanteissa. Prosessitekniikan koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut opiskelija tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet sekä teollisuudessa esiintyvät, teollisuusalasta riippumattomat mekaanisiin ja kemiallisiin prosesseihin sekä lämmön- ja aineensiirtoon liittyvät ilmiöt ja niiden hallinnan Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opintojen neljäntenä ja viidentenä vuonna opiskelija saa valmiuden alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatko-opintoihin. Diplomi-insinööriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet suunnitella ja kehittää erilaisia prosesseja myös niiden automaattisen säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Lisäksi hän on perehtynyt tekniikan turvallisuuteen ja ergonomiaan sekä henkilöstökysymyksiin. Diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija valitsee opintosuunnan sekä erikoistumiskohteen. Opinnot koostuvat pääosin opintosuunnan syventävistä opintojaksoista. Opintosuuntansa opiskelija valitsee kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa on neljä opintosuuntaa: 1. Automaatiotekniikka (Automation Technology) 2. Tuotantoteknologia (Production Technology) 3. Tuotantotalous ja työtiede (Industrial Engineering and Management and Work Science) 4. Sustainable Energy (Kestävä energia) Ennen opintosuunnan valintaa osasto järjestää valintavuorossa oleville opiskelijoille informaatiotilaisuuden, jossa esitellään opintosuuntien erikoistumiskohteita, tutkimusalueita sekä opintosuunnilta valmistuneiden työtilannetta. Lisäksi opintosuunnat voivat järjestää erillisiä informaatiotilaisuuksia. Koulutusohjelman teollisuusalariippumaton, ilmiöperustainen tarkastelutapa antaa hyvät valmiudet soveltaa koulutusohjelman tietoja ja taitoja myös muihin systeemeihin kuin prosesseihin. OPINTOSUUNNAT Kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa opiskelija valitsee opintosuuntansa DI-opintoja varten. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opiskelija valitsee opintosuunnakseen jonkin seuraavista: Automaatiotekniikka (Automation Technology), Tuotantoteknologia (Production Technology), Tuotantotalous ja työtiede (Industrial Engineering and Management and Work Science) tai kansainvälisen opintosuunnan Sustainable Energy (Kestävä energia). Opintosuuntien sisällä on lisäksi erikoistumiskohteita, jotka lisäävät valinnan mahdollisuutta. Automaatiotekniikan opintosuunnan valinnut opiskelija kykenee soveltamaan matemaattisia ja graafisia menetelmiä prosessien dynamiikan mallintamisessa. Dynaamisia malleja hän puolestaan kykenee käyttämään säädön suunnittelussa, vikadiagnostiikassa ja prosessin toiminnan optimoinnissa. Suoritettuaan automaatiotekniikan opintosuunnan opiskelija kykenee suunnittelemaan kohdeprosessien tarvitseman instrumentoinnin ja automaation järjestelmätason ratkaisut. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija osaa toimia prosessiautomaation asian- PYO 4

5 tuntijana, suunnittelijana, tutkijana ja kehittäjänä. Lisäksi hän kykenee kehittämään itseään myös muiden automaation sovellusalueiden asiantuntijana. Tuotantoteknologian opintosuunnassa erikoistutaan kandidaatin opintojen antamien perusvalmiuksien pohjalta yhteen tai useampaan prosessitekniikan osa-alueeseen, joita ovat kemiantekniikka, prosessisuunnittelu, massa- ja paperitekniikka, mineraalien rikastustekniikka ja prosessimetallurgia. Ammattiosaamista voidaan täydentää perehtymällä vähimmäisvaatimuksia laaja-alaisemmin ympäristötekniikkaan, tuotantotalouteen, työtieteisiin tai automaatiotekniikkaan. Varsinaisen erikoistumiskohteen tuottamia valmiuksia opiskelija voi lisätä myös yksilöllisempien mieltymystensä mukaisilla opintokokonaisuuksilla, kuten esim. tutustumalla konetekniikkaan tai syventämällä entisestään tekniikkaa tukevaa matematiikan ja luonnontieteiden hallintaansa. Tuotantoteknologian opintosuunnan suorittanut opiskelija hallitsee erikoistumiskohteensa teollisuudenalan osa- ja kokonaisprosessit, niiden raaka-aine- ja energiavirrat sekä tuntee niiden oleelliset hallintaparametrit. Opiskelija osaa myös ottaa huomioon epäideaalisuuksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä sekä arvioida prosessilaitoksen toimintaa. Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunta tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen käsityksen tuotannon, tuotantoyrityksen ja tilaustoimitusketjun johtamisesta ja hallinnasta sekä projektitoiminnasta. Opintosuunnan suorittanut diplomi-insinööri tuntee tuotannollisten prosessien hallinnan tilastollisen laadunhallinnan näkökulmasta ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Valmistuneella on työpsykologista tietoa ihmisestä ja työtoiminnasta, ja osaamista organisaation ja henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan. Hän on perehtynyt tuotekehityksen, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Lisäksi opiskelija osaa huomioida ihmisen osana työympäristöä ja suunnitella työntekijälle turvallisen työympäristön. Opintosuunnalta valmistuneet diplomiinsinöörit pystyvät toimimaan teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi- sekä muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä. Tekniikan turvallisuusja ergonomia-asiat kuuluvat teollisuudessa yleensä tehdaspalvelutoimintoihin. Sustainable Energy (kestävän energian) opintosuunnan suorittaneella opiskelijalla on valmius energiantuotannon ja -jakelun aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja muiden CO 2 - neutraalien energialähteiden hyödyntämiseen sekä energiatehokkuuden hallintaan teollisuudessa, liikenteessä ja rakentamisessa. Lisäksi opiskelija oppii työskentelemään monitieteisessä, monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä. Opintosuunta on prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien yhteinen, kansainvälinen vaihtoehto ja sen opetuskieli on kokonaan englanti. Opintojen ensimmäiset kaksi lukukautta opiskellaan Oulun yliopistossa ja kolmas lukukausi osaston määrittelemässä vaihtokohteessa Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaneille Prosessitekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 79,5 op, aineopintoja 92,5 op ja kandidaatintyö 8 Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus opinnoista on 30 Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti. DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä. DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja halutessaan sitä syventävän moduulin. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla toisen erikoistumiskohteen opintosuunnan moduulin tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien PYO 5

6 moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin. Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Yhteen täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua. Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunnan valinneet opiskelijat suorittavat täydentäväksi moduuliksi jonkin prosessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntien moduuleista tai osan yhdestä valitsemastaan moduulista (väh. 18 op ja Syventävä työharjoittelu). Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen tutkimusmoduulin, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla. Sustainable Energy opintosuunnan opetussuunnitelmassa ei ole valinnaisuutta, vaan opiskelijat opiskelevat opintosuunnan moduulin ja syventävän moduulin Oulun yliopistossa ja täydentävän moduulin opinnot suunnitelman mukaan vaihtoyliopistossa. Diplomi-insinöörivaiheen HOPSin opiskelija esittelee omaopettajalleen kandidaattivaiheen lopussa. Osaston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoita HOPSien koostamisessa. Opintoneuvoja hyväksyy DI-vaiheen HOPSit ennen opiskelijan valmistumista tarvittaessa yhdessä opintosuuntaneuvojan kanssa. PYO 6

7 Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 30 op Syventävät moduulit 30 op Tuotantoteknologia Automaatiotekniikka Tuotantotalous ja työtiede Opintosuuntien moduulit 30 op Tuotantoteknologia Automaatiotekniikka Tuotantotalous ja työtiede Sustainable Energy Sustainable Energy Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op Opintosuunnille valmistava moduuli 30 op Täydentävä moduuli 10 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 110 op PYO 7

8 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma PERUS- JA AINEOPINNOT 110 op Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu Opiskelija oppii taidon ilmiöpohjaiseen suunnitteluun sekä staattiseen ja dynaamiseen mallinnukseen prosessi- ja ympäristötekniikkaan liittyvissä kohteissa. Juonteessa kehitetään kykyä tarkastella fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja geotieteellisiä ilmiöitä P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I 5,0 1-3 I P Ympäristötekniikan perusta 5,0 5,6 I P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 I P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 I P Matriisialgebra 3,5 1-3 II P Tilastomatematiikka 5,0 4-6 II P Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 III P Fysiikan laboratoriotyöt 1 3,0 1,2 I P Perusmekaniikka 4,0 1,2 I P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4 I P Kemian perusteet 4,0 1,2 I P Johdatus orgaaniseen kemiaan 4,0 3,4 I P Kemian perustyöt 3,0 1-3/4-6 I A Taselaskenta 5,0 1,2 II A Termodynaamiset tasapainot 5,0 2 II A Liikkeensiirto 3,0 4 II A Lämmönsiirto 4,0 5 II A Aineensiirto 3,0 1 III A Reaktorianalyysi 4,0 3 II A Erotusprosessit 5,0 1,2 III A Kiinteät epäorgaaniset materiaalit 5,0 6 II A Fluidi- ja partikkelitekniikka I 3,0 3 III A Fluidi- ja partikkelitekniikka II 4,0 4 III A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3 III A Prosessien säätötekniikka II 5,0 6 III A Prosessitekniikan laboratoriotyöt 4,0 III Yhteensä 109,5 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 30 op Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta Tavoitteena on oppia tarkastelemaan tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon siihen vaikuttavat teknilliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridiset tekijät P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 4 I P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet 3,0 5,6 I P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 1-3 I PYO 8

9 555263A Tekniikka, yhteiskunta ja työ 2,0 1-3 II P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 3 III A Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä 3,0 3,4 III A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 III A Sellu- ja paperitekniikka 3,0 5 III A Process Design 5,0 4,5 III A Työharjoittelu 3,0 Yhteensä 29,0 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2 20 op Automaatiotekninen hallinta Opiskelija oppii hallitsemaan prosessi- ja ympäristötekniikan kohteita automaatiotekniikan keinoin P Automaatiotekniikan perusta 5,0 4,5 I A Ohjelmointi ja Matlab 2,5 1/5 II A Matemaattiset menetelmät 3,0 1,2 II A Prosessiautomaatiojärjestelmät 3,0 1 II A Säätöjärjestelmien analyysi 4,0 1,2 III A Säätöjärjestelmien suunnittelu 4,0 4,5 III Yhteensä 21,5 TÄYDENTÄVÄ MODUULI 10 op Ei-tekniset työelämävalmiudet Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja opintotehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Näitä taitoja harjoitellaan tämän juonteen opintojen aikana P Opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 1-3 I P Tekniikan englanti 3* 6,0 1-6 I,II P Ruotsi 2,0 1-3/4-6 II P Tiedonhankintakurssi 1,0 4 II Yhteensä 10,0 *Opiskelija voi halutessaan valita muunkin vieraan kielen. Ohjeet ks. kpl 5.5. Osastokohtaisia ohjeita/kielten opiskelu. KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op A Kandidaatintyö 8,0 II/III A Tekniikan viestintä 2,0 4,5/5,6 II Yhteensä 10,0 PYO 9

10 Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma TUOTANTOTEKNOLOGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Kemiantekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehityksessä aikaisempien analysointitaitojensa lisäksi myös epäideaalisuuksia, monikomponenttiseoksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä. Opiskelija myös tunnistaa katalyysin merkityksen sekä katalyyttiset prosessit prosessi- ja ympäristöteknisissä sovelluksissa. Lisäksi opiskelija osaa simuloida dynaamisten prosessien virtausnopeus- lämpötila- ja pitoisuusjakaumia virtauslaskennan avulla S Non-ideal Reactors 5,0 3 IV S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV S S Advanced Catalytic Processes* Advanced Separation Processes* 5,0 5,0 5 6 IV/V IV/V S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 5 IV S Virtausdynamiikka 5,0 2 IV Yhteensä 30,0 *Luennoidaan joka toinen vuosi. Prosessisuunnittelun moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa systemaattisia synteesimenetelmiä sekä kokonaisprosessien suorituskyvyn arviointimenetelmiä prosessisuunnitteluun. Hän osaa käyttää prosessien simulointia ja optimointia prosessisuunnittelun apuvälineenä. Lisäksi hän osaa arvioida prosessilaitoksen toimintaa huomioiden vesiteknisen näkökulman ja biopohjaisten raaka-aineiden erityisvaatimukset S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 1 IV S Chemical Process Simulation 5,0 2,3 IV S Prosessien optimointi 4,0 4 IV S Advanced Process Design 6,0 5,6 IV S Biojalostamot* 3,0 4 V S Teollisuuden vesitekniikka* 5,0 4 IV/V Yhteensä 28,0 *Luennoidaan joka toinen vuosi. Massa- ja paperitekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa massan- ja paperinvalmistusprosessit ja osaa selittää niiden raaka-aine- ja energiavirrat, osaprosessien toiminnan ja tekniikan sekä niiden oleelliset hallintaparametrit. PYO 10

11 477104S Kemiallinen puunjalostus* 3,0 1 IV S Mekaanisten massojen valmistus* 3,0 2 IV S Uusiomassojen valmistus* 3,0 2 IV S Paperin valmistus* 3,0 3 V S Paperiteollisuuden koneet 7, S Automation in Pulp and Paper Industry 5, S Environmental Load of Process Industry 4, S Production and Use of Energy 3,0 1 Yhteensä 31,0 *Luennointi joka toinen vuosi Prosessimetallurgian moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee keskeisimmät prosessimetallurgisessa (erityisesti raudan, teräksen ja ferroseosten pyrometallurgisessa) tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat menetelmät (liittyen mallinnukseen, kokeelliseen toimintaan ja analysointiin) sekä niiden kytkökset tarkastelun kohteina oleviin ilmiöihin (reaktiot, siirtoilmiöt, rakennemuutokset) ja sovelluskohteisiin (metallurgiset prosessit niissä esiintyvine materiaaleineen sekä ympäristövaikutuksineen) S Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa 10,0 1-3 IV S Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät 10,0 4-6 IV S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus 10,0 1-3 V Yhteensä 30,0 Vuoriteollisuuden moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee kaivosalaan liittyviä osa-alueita, kuten geologian perusteita ja malmigeologiaa, louhintatekniikkaa, malmien rikastusta, kaivoksiin liittyvää ympäristölainsäädäntöä, työturvallisuutta sekä ympäristörakentamista A Geologian peruskurssi 4,0 1 IV A Louhintatekniikka 5,0 2,3 IV A Mineraalitekniikan pintakemian perusteet 3,0 3 IV A Rikastustekniikan perusmenetelmät 5,0 5 IV A Environmental Legislation 5,0 4,5 IV S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3-5 IV A Johdatus malmigeologiaan 2,0 5 IV Yhteensä 29,0 PYO 11

12 TUOTANTOTEKNOLOGIAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Massa- ja paperitekniikan syventävä moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida mittaus- ja tutkimustuloksia erilaisia työkaluja käyttäen. Opiskelija osaa tehdä mittausdatasta johtopäätöksiä ja raportoida tulokset. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisen tutkimusprojektin sekä tulosten teknillistieteellisen raportoinnin S Painatustekniikka* 2,0 3 V S Massa- ja paperitekniikan mittaukset* 2,0 1 IV S Sellu- ja paperitekniikan tutkimusseminaari 3,0 5, S Research Methodology 5,0 2-6 IV S Prosessien optimointi 4, S Simulointi 3, S Massa- ja paperitekniikan harjoitustyö 3, S Massa- ja paperitekniikan tutkimusharjoittelu 8, S Teollisuusekskursio 1,0 6 Yhteensä 31,0 *Luennointi joka toinen vuosi Vuoriteollisuuden syventävät moduulit Valitse alla mainituista vaihtoehtoisista moduuleista toinen. Moduulin 1 opinnot voi suorittaa kokonaan Oulussa. Moduulin 2 opinnot suoritetaan kokonaan Luulajan teknillisessä yliopistossa Ruotsissa viidennen opintovuoden syyslukukaudella vaihto-opiskelun aikana. Moduulin 1 suoritettuaan opiskelija tuntee syvennetysti perusmoduulin osaamisalueita sekä niihin liittyviä ympäristö- ja turvallisuusasioita sekä menetelmiä. Moduuliin 2 valitaan oman kiinnostuksen mukaan vähintään 30 op alla lueteltuja ja/tai muita LTU:n syyslukukaudella tarjoamia kaivosalan opintojaksoja. Listatut opintojaksot suoritettuaan opiskelija tuntee rikastustekniikkaa laajasti, kaivostaloutta ja riskin arviointia, kaivosautomaatiota ja/tai kalliomekaniikan perusteita. Vuoriteollisuuden syventävä moduuli S Taloudellisen geologian maastokurssi 2,0 1 V S Geomekaniikka 5,0 3,4 IV/V A Maa- ja kallioperän geofysikaaliset tutkimusmenetelmät 6,0 1-3 IV A Kaivostekniikka 5,0 6 IV S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 V S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 IV Yhteensä 24,0 Vuoriteollisuuden syventävä moduuli 2 Mineral Processing 7,5 1-3 V Mining Economy and Risk Evaluation 7,5 1-3 V PYO 12

13 Mine Automation 7,5 1-3 V Environmental Geotechnics (LTU/G700B) 7,5 1-3 V Simulation of Mineral Processing (LTU/M7001K) 7,5 1-3 V Fundamentals of Rock Mechanics (LTU/T7001B) 7,5 1-3 V Yhteensä 30,0 AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Prosessiautomaation menetelmät Moduulin suoritettuaan opiskelijalla osaa käyttää keskeisiä perustekniikoita ja -menetelmiä kaikissa automaattisesti toimivissa järjestelmissä ja osaa arvioida niiden teknistä soveltuvuutta osaprosessitasolle asti. Painotus on prosessiautomaatiossa, kuitenkin suurin osa menetelmistä soveltuu prosessien lisäksi myös muihin systeemeihin. Perusmoduulissa tarkastelun painopiste on yksittäisissä säätö-, mittaus- ja ohjauspiireissä sekä osaprosessitason tarkasteluissa S PID-säädön perusteet 3,0 1 IV S Digitaalinen säätöteoria 4,0 2,3 IV A Signaalianalyysi 5,0 3,4 IV S Simulointi 3,0 3 IV S Prosessien optimointi 4,0 4 IV S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 4,5 IV S Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät 5,0 4,5 IV S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 4,0 5 IV Yhteensä 30,0 AUTOMAATIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Prosessiautomaation sovellukset Syventävässä moduulissa pääpaino on laajojen prosessikokonaisuuksien automaatioteknisessä hallinnassa. Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee yleisimpien kokonaisprosessien säätöteknisiä erityispiirteitä S Modelling and Control of Biotechnological Processes 5,0 1 IV S Automation in Pulp and Paper Industry 5,0 3 V S Automation in Metallurgical Industry 5,0 5 IV S Voimalaitosautomaatio 2,0 5 IV S Power Plant Control 3,0 6 IV S Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät* 5,0 6 IV S Mine Automation** 7,5 2,3 V Yhteensä 25-32,5 *Luennointi joka toinen vuosi. **Suositeltava, ei pakollinen PYO 13

14 TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Tuotantotalouden ja työtieteen moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys tuotannollisten prosessien hallinnasta tilastollisen laadunhallinnan näkökulmasta ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Opiskelijalla on työpsykologista tietoa ihmisestä ja työtoiminnasta, ja osaamista organisaation ja henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan. Opiskelija on perehtynyt tuotekehityksen, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Lisäksi hän hallitsee projektitoiminnan perusasiat A Laadun peruskurssi 5,0 4, A Työpsykologian peruskurssi 3,0 3, S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5, A Tuotekehityksen perusteet 3, S Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen 5, A Projektinhallinta 4,0 5, A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1-3 Yhteensä 27,0 TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Tuotantotalouden ja työtieteen syventävä moduuli Syventävän moduulin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys laatujohtamisesta ja soveltamisesta erilaisissa ympäristöissä. Lisäksi valintojen mukaan *Opiskelija osaa ratkaista tuotannonjohtamiseen liittyviä ongelmia, hän hallitsee strategisen ajattelun, muutosjohtamisen mallit sekä tuntee tilaustoimitusketjun toiminnan. *Opiskelija saa perusvalmiuden projektimaista toimintaa harjoittavan yrityksen johtamiseen ja tuntee johtamisen menetelmiä. * Opiskelijalla osaa ratkaista tuotannonjohtamiseen liittyviä ongelmia ja hän osaa arvioida ja kehittää yrityksen tuottavuutta ja suorituskykyä sekä ymmärtää teknologian merkityksen kilpailun näkökulmasta. * Opiskelija tuntee erilaiset vaarat ja osaa suunnitella turvallisen työympäristön. * Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa käytettävyystestausprosessin, hallitsee keskeiset ergonomisen suunnittelun menetelmät ja on altis kehittämään työympäristön olosuhteita S Laatujohtaminen 5,0 5,6 555xxxS Erikoistyö** 5,0/6,0 Tuotannonjohtaminen* S Strateginen johtaminen 5, S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3, S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6 Laatu ja projektit* S Laatujohtamisen erikoistyö 5,0 PYO 14

15 555385S Laatujohtamisen seminaari 5,0 Teknologiajohtaminen* S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3, S Teknologiajohtaminen 4, S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6 Työympäristö ja -hyvinvointi* S Ergonomia 5,0 1, S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3,0 2, S Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 Tuote-ergonomia* S Työ- ja tuoteluovuus 5,0 1, S Ergonomian tietokoneavusteiset menetelmät 3,0-6,0 5,6 555xxxS Ergonomian ajankohtaiskurssi 3,0 Yhteensä 30,0-37,5 *Valitse kaksi erityisaluetta **Valitse Tuotantotalouden osaston erikoistöistä toiseen valitsemaasi erityisalueeseen liittyvä erikoistyö. KESTÄVÄN ENERGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Basic Sustainable Energy Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys Barentsin alueesta sekä sen ympäristöllisistä ja sosio-ekonomisista erityispiirteistä. Hän ymmärtää globaalimuutoksen ja kestävän kehityksen monitieteisen luonteen ja osaa soveltaa tietämystään tekniikan alalla. Opiskelija tuntee tärkeimmät teollisen ekologian työkalut ja osaa soveltaa niitä teollisuuteen sekä ymmärtää teollisten, biologisten ja sosioekonomisten järjestelmien väliset vuorovaikutukset. Lisäksi opiskelija hallitsee energian tuotannon, jakelun ja käytön perusteet sekä energiamarkkinoiden rakenteen Suomessa. Hän myös tunnistaa merkittävimpien energialähteiden jakeluun, riittävyyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset A Introduction to the Environmental and Socioeconomical 2,0 1,2 IV Issues of the Barents Region A Sustainable Development 3,0 3 IV A Environmental Legislation 5,0 4,5 IV A Global Change 5,0 1,2 IV S Research Ethics 3,0 4 IV S Production and Use of Energy 3,0 1 IV S Industrial Ecology 5,0 2 IV S Air Pollution Control Engineering 5,0 3 IV Yhteensä 31,0 KESTÄVÄN ENERGIAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Advanced Sustainable Energy Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa merkittävimmät teollisuuden ympäristökuormituksen aiheuttajat ja osaa soveltaa erilaisia menetelmiä, työkaluja ja teknologioita ympäristövaikutusten hallit- PYO 15

16 semiseksi sekä niiden vähentämiseksi. Opiskelija tuntee yleisimmät energiantuotannon ja -jakelun järjestelmät ja osaa määritellä niiden aiheuttamat merkittävimmät ympäristökuormitukset. Hän tietää kestävän energian tunnusmerkit, osaa arvioida kestävän energian ympäristövaikutuksia sekä vertailla eri tuotanto- ja jakelumuotojen etuja, mahdollisuuksia ja seurauksia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Valitaan S Environmental Issues in the Barents Region 5,0 6 IV A Introduction to Sustainable Energy* 10,0 4-6 IV S Experimental Design 5,0 4 IV S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV S Advanced Separation Processes** 5,0 6 IV A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6 IV S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 IV S Advanced Practical Training* 3,0 Yhteensä 30,0 * merkityt ovat pakollisia opintojaksoja. ** Luennoidaan joka toinen vuosi. TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja. Vaihtoehtoisesti voit valita opintoja seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 10 Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy. Tuotantoteknologian täydentävä moduuli Moduulit soveltuvat tuotantoteknologian sekä automaatiotekniikan opintosuunnille. Opinnot profiloivat joko käyttötehtäviin, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin tai teollisuustuotantoon ja teollisuusjohtamiseen esimerkiksi puunjalostuksen sekä siihen liittyvään kemiantekniikkaan ja laitevalmistukseen. Laajuus Tuotanto ja käyttötehtävät A Koneenpiirustus 3, A Kunnossapitotekniikka 5, A Materiaalitekniikka I 5, S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2, S Industrial Ecology 5, A Tuotekehityksen perusteet 3, A Projektinhallinta 4, S Tuotannon johtaminen 3, S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät A Koneenpiirustus 3, S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 PYO 16

17 464085A Tuotesuojaus 3, A Kunnossapitotekniikka 5, A Materiaalitekniikka I 5, S Advanced Process Design 6, S Virtausdynamiikka 5, S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2, A Tuotekehityksen perusteet 3, A Projektinhallinta 4, S Tuotekehityksen jatkokurssi 6, S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5, S Puukemia 3, S Paperikemia 3,0 Teollisuustuotanto ja -johtaminen A Kunnossapitotekniikka 5, A Tuotekehityksen perusteet 3, A Laadun peruskurssi 5, A Projektinhallinta 4, S Tuotannon johtaminen 3, S Ostamisen hallinta 3, S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3, S Tuotannon johtamisen erikoistyö 5, S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3, S Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 Materiaalitekniikan moduuli Tämä moduuli soveltuu esimerkiksi prosessimetallurgian opiskelijoille joko syventäväksi tai täydentäväksi moduuliksi. Laajuus A Metalliopin perusteet 3, S Terästen valmistus ja ominaisuudet 3, S Fysikaalinen metallurgia I 7, S Fysikaalinen metallurgia II 7, A Materiaalitekniikka I 5, A Materiaalin tutkimustekniikka 3,5 Yhteensä 29,5 Vuoritekniikka Esimerkkiopintojaksoja suoritettuaan opiskelija tuntee kaivosmallinnusta, biotekniikan rikastustekniikalle tarjoamia mahdollisuuksia, kaivosprojektien ja riskien hallintaa sekä johtamista, malmigeologiaa ja/tai mineralogiaa S Numerical Mine Modelling 5,0 6 IV S Mining Project Feasibility Study 4,0 3 IV, V S Financial and Project Valuation of Mining Project 3,0 5 IV, V S Industrial Ecology 5,0 2 IV S Basics of Biotechnology 5,0 4,5 IV S Bioreactor Technology 6,0 1 V PYO 17

18 772333A Tekninen mineralogia 5,0 1-3 V S Mineraloginen instrumenttianalytiikka 4,0 1-3 V Kestävän energian täydentävät opinnot Tämä moduuli on pakollinen Kestävän energian opintosuunnan valinneille. Tähän ei poikkeuksellisesti kuulu Syventävää työharjoittelua, koska se sisältyy jo syventävään moduuliin. Moduulin opinnot suoritetaan kaikki Narvik University Collegessa Norjassa opintojen viidennen vuoden syyslukukaudella. Vaihtoehtoisesti osasto voi määritellä/tarjota vaihdon muuhunkin yliopistoon ja määritellä siellä suoritettavat energiatekniikan opinnot. Täydentävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaisesti kestävän energian tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyvät teknologiat teollisuudessa sekä rakentamisen energiatehokkuuteen ja energian säästöön liittyvät ratkaisut pohjoisilla alueilla. Solar and Wind Energy 10,0 1-3 V Bio-energy Systems 10,0 1-3 V Energy Systems in Building and Industry 10,0 1-3 V Tutkimusmoduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tutkimustyön ja tunnistaa erilaisia tutkimusmetodeja. Opiskelija tunnistaa tieteellisen tiedon ominaisuudet ja osaa soveltaa tietoa tiedonhankinnassa. Hän tunnistaa tieteellisessä tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä, osaa käsitellä saatuja tuloksia ja soveltaa näitä tietoja erityisesti prosessi- ja ympäristötekniikan alalla. Tutkimusmoduulia suositellaan jatko-opiskelijoiksi pyrkiville.. Laajuus S Research Methodology 5, S Research Ethics 3, S Experimental Design 5, S Tieteellinen viestintä 5,0 *Erityisalueen opintoja 10,0 *Lueteltujen opintojaksojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valitsemansa erityisalueen tutkimuspainotteisia syventäviä opintoja 10 op tai täyttää moduulin vapaavalintaisilla opintojaksoilla. Näistä opintojaksoista sovitaan erikseen ko. alan professorin kanssa Ympäristötekniikan koulutusohjelma Ammatillinen tehtäväalue Ympäristötekniikan koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa ympäristötekniikan alan perustehtäviin, sekä diplomi-insinöörivaiheessa seuraaville ammattitehtäväalueille: 1) vesistöjen käyttö ja hoito, yhdyskuntien vesi- ja jätehuolto, ilmansuojelu ja maaperän kunnostus sekä ympäristörakentaminen, 2) teollisuuden ja erityisesti prosessiteollisuuden vesien-, ilman- ja maaperän suojelu ja jätehuolto, 3) bioteknologian alan teollisuuden tehtävät. PYO 18

19 Ympäristötekniikan kandidaatti voi toimia prosessi- ja ympäristötekniikan alalla esimerkiksi kunnostus-, käyttö- ja suunnittelutehtävissä. Ympäristötekniikan diplomi-insinööri voi työskennellä elintarviketeollisuudessa, bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, kemian teollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa, vuoriteollisuudessa, metallurgisessa teollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, laitetoimittajana, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa, valtiolla, kunnissa ja kaupungeissa. Hän voi toimia erikoisalansa suunnittelu-, tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja johtotehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa tekniikan alan akateemisia ammattilaisia ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomiinsinööreiksi. Koulutusohjelman kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto. Tutkinto on yhtenäinen kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Se antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatko-opintomahdollisuudet sekä tuottaa valmiuksia alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin. Tutkinto koostuu varsinaisista ympäristö- ja prosessitekniikan aineopinnoista, matemaattisluonnontieteellisistä perusopinnoista, sekä henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista. Opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen: 1. Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan tarkastelun kohteena oleviin ympäristö- ja prosessitekniikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla 2. Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkastelutapaa mallintamisen avulla 3. Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknillistä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulmaa. Kandidaattikoulutuksen opinnot voidaan ryhmitellä neljään osaamiskokonaisuuteen, ns. juonteeseen. Kaikkien juonteiden tavoitteiden osalta pääpaino on yleisessä perussuunnittelussa sekä valmiuksissa syventää opintojaan jatkoopinnoissa (DI- ja TkT-vaiheet). Kandidaattivaiheen juonteet ja niiden osaamistavoitteet ovat: 1. Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu sekä niihin johtavat juonteet Opiskelija oppii ilmiöpohjaisen suunnittelun periaatteet sekä kykenee tekemään staattisia ja dynaamisia prosessimalleja sekä luonnon että teollisista prosesseista. Opiskelija osaa analysoida fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja geotieteellisiä ilmiöitä erilaisissa prosessi- ja ympäristötekniikan kohteissa. 2. Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta Opiskelija osaa arvioida tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon siihen vaikuttavat teknilliset, ympäristönsuojelulliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridiset tekijät. 3. Automaatiotekninen hallinta Opiskelija tunnistaa automaatiotekniikan tarpeen erilaisten systeemien toiminnan ohjauksessa sekä säädössä ja kykenee suunnittelemaan automaatiojärjestelmien fyysisiä ja ohjelmallisia osakokonaisuuksia. 4. Ei-teknilliset valmiudet Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Opiskelija pystyy kirjoittamaan, erittelemään ja arvioimaan oman ammatti- ja tieteenalansa tekstejä sekä toimimaan tavoitteellisesti erilaisissa työelämän esiintymisja ryhmäviestintätilanteissa. Ympäristötekniikan koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut opiskelija tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet, hänellä on hyvät tiedot ympäristö- ja prosessitekniikasta sekä tuotantoelämän asettamista vaatimuksista. Lisäksi valmistuva opiskelija tuntee ympäristöasioihin liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset lainalaisuudet sekä tekniikan turvallisuuslähtökohdat Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opintojen neljäntenä ja viidentenä PYO 19

20 vuonna opiskelija saa valmiuden alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatko-opintoihin. Diplomi-insinöörivaiheen suorittanut opiskelija tuntee biologisten, kemiallisten, fysikaalisten ja mekaanisten prosessien toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimintamallit sekä niiden suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät menetelmät ja tekniikat. Lisäksi hänellä on oman erikoistumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen. Diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija valitsee opintosuunnan sekä erikoistumiskohteen. Opinnot koostuvat pääosin opintosuunnan syventävistä opintojaksoista. Opintosuuntansa opiskelija valitsee kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntia on kolme: 1. Vesi- ja geoympäristötekniikka (Water and Geoenvironmental Engineering) 2. Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka (Industrial Environmental Engineering and Biotechnology) 3. Sustainable Energy (Kestävä energia) Ennen opintosuunnan valintaa osasto järjestää valintavuorossa oleville opiskelijoille informaatiotilaisuuden, jossa esitellään opintosuuntien erikoistumiskohteita, tutkimusalueita sekä opintosuunnilta valmistuneiden työtilannetta. Lisäksi opintosuunnat voivat järjestää erillisiä informaatiotilaisuuksia. OPINTOSUUNNAT Opiskelija valitsee opintosuuntansa kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnat ovat vesi- ja geoympäristötekniikka (Water and Geoenvironmental Engineering) ja teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka (Industrial Environmental Engineering and Biotechnology) sekä kansainvälinen Sustainable Energy (Kestävä energia). Opintosuuntien sisällä on lisäksi erikoistumiskohteita, jotka lisäävät valinnan mahdollisuutta. Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskellut diplomi-insinööri hallitsee luonnolliset veden ja aineiden kulkeutumisen prosessit sekä osaa soveltaa niitä ihmisen muuttamissa ympäristöissä. Opintosuunnan jälkeen opiskelija osaa laskea pinta- ja pohjavesien liikettä, ymmärtää vesiensuojelun pääkohdat ja osaa ottaa nämä huomioon vesivarahankkeissa. Opiskelija tietää vesistöjen säännöstelyn periaatteet ja osaa arvioida säännöstelystä aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön. Opintosuunnan jälkeen opiskelija osaa mitoittaa maaperän kuivatusratkaisut erilaisiin tarpeisiin. Hän myös osaa huomioida tulvasuojelun ja -torjunnan sekä patoturvallisuusasiat ympäristöhankkeissa. Opintosuunnan jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa yhdyskuntien ja teollisuuden vesihuolto- ja jätehuoltoratkaisuja sekä parantaa niitä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi opiskelija osaa kunnostaa pilaantuneet maaalueet ja tietää miten tällaista hanketta johdetaan. Opinnoissa kiinnitetään erityisesti huomiota ympäristövaurioiden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen sekä ympäristövaikutusten arviointiin. Opetuksessa ja tutkimuksessa painottuvat pohjoiset olot, jolloin opiskelija osaa huomioida mm. roudan ja talven vaikutuksen esimerkiksi maaperän kuivatussuunnitelmissa ja kaatopaikkojen pohjarakenteissa. Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskellut voi toimia suunnittelu-, käyttö-, ylläpito-, tutkimus- ja viranomaistehtävissä vesistöhankkeissa, vesihuollossa ja geoympäristötekniikan alueilla. Opetuksen painopisteinä ovat vesistöjen käyttö ja kunnostus, vesivarat ja pohjavesitekniikka, vesien ja jätevesien käsittely sekä pilaantuneiden maiden kunnostus ja maaperässä tapahtuvat ilmiöt. Syventymistä vesistösuunnitteluun, vesihuoltoon tai geoympäristötekniikaan voidaan syventää vielä vapaavalintaisilla opinnoilla. Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikan opintosuunta tarjoaa seuraavat erikoistumiskohteet: 1) Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohde antaa valmiudet ympäristöystävällisten prosessien suunnitteluun sekä tehtaan sisäisin että ulkoisin toimenpitein. Lähtökohtana on prosessisuunnittelun näkökulma, jossa korostetaan erityisesti prosessianalyysiä, prosessien arviointia ja ympäristöteknisiä kysymyksiä. Teollisuuden ympäristötekniikkaan erikoistunut diplomi-insinööri tuntee tyypillisen suunnitteluprosessin eri vaiheet, tietolähteet ja suoritusmetodiikan. Keskeistä on turvallisuus- ja ympäristö- PYO 20

21 tietoisuuden sekä prosessien kustannus- ja kannattavuusarviointien tekeminen. Erityisosaamisalueina valmistuvilla diplomi-insinööreillä ovat esim. katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa, suljetut kierrot, ympäristöystävälliset raakaaineet, valmistusmenetelmät ja tuotteet sekä elinkaariarviointi. 2) Bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen opinnot suoritettuaan opiskelija tuntee ja ymmärtää bioteknisten prosessien erityisvaatimukset. Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa ja yhdistää kandidaattivaiheessa sekä DIvaiheessa suorittamiaan muita prosessi- ja ympäristötekniikan opintoja bioteknisiin prosesseihin. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa erityisesti teollisuuden aloilla, joilla edellytetään bioprosessitekniikan, mikrobiologian ja biokemian asiantuntemusta sekä vahvaa tietotaitoa ympäristö- ja prosessitekniikasta. Valmistuneet diplomi-insinöörit voivat sijoittua bioteknologian alan suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja koulutustehtäviin tai he voivat hakeutua suorittamaan jatkotutkintoa. He voivat työskennellä esimerkiksi elintarvike-, lääke- tai muussa bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, valtiolla tai kunnissa sekä yrittäjänä. Kestävän energian (Sustainable Energy) opintosuunnan suorittaneella opiskelijalla on valmius energiantuotannon ja -jakelun aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja muiden CO 2 - neutraalien energialähteiden hyödyntämiseen sekä energiatehokkuuden hallintaan teollisuudessa, liikenteessä ja rakentamisessa. Lisäksi opiskelija oppii työskentelemään monitieteisessä, monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä. Opintosuunta on prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien yhteinen, kansainvälinen vaihtoehto ja sen opetuskieli on kokonaan englanti. Opintojen ensimmäiset kaksi lukukautta opiskellaan Oulun yliopistossa ja kolmas lukukausi osaston määrittelemässä vaihtokohteessa Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaneille Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 79,5 op, aineopintoja 92,5 op ja kandidaatintyö 8 Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus on 30 Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti. DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä. DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja sitä syventävän moduulin. Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin. Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohteessa opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla jonkin prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnan moduuleista tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua. Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen tutkimusmoduulin, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla. Sustainable Energy opintosuunnan opetussuunnitelmassa ei ole valinnaisuutta, vaan opiskelijat opiskelevat opintosuunnan moduulin ja syventävän moduulin Oulun yliopistossa ja täydentävän moduulin opinnot suunnitelman mukaan vaihtoyliopistossa. PYO 21