KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Edistymisraportti hotspot-järjestelmän täytäntöönpanosta Kreikassa

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg COM(2015) 678 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Edistymisraportti hotspot-järjestelmän täytäntöönpanosta Kreikassa FI FI

2 YLEISKATSAUS Kreikan saarille vuonna 2015 saapuneiden muuttajien valtava määrä ( tulijaa 3. joulukuuta mennessä Frontexin mukaan) synnytti humanitaarisen ja siirtolaiskriisin, joka edellyttää kiireellisiä toimia. Komissio antoi 29. syyskuuta 2015 tiedonannon Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvista välittömistä operatiivisista, taloudellisista ja lainsäädäntötoimenpiteistä sekä peräänkuulutti siirtojärjestelmän ja muuttoliikkeen hallinnan tukitiimien täysimääräistä käyttöönottoa eniten tulijoita vastaanottavilla alueilla (hotspot-alueet). Komission 29. syyskuuta antamassa tiedonannossa todettiin, että jäsenvaltiot ovat panneet Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomiseen tähtäävän Euroopan unionin lainsäädännön liian hitaasti täytäntöön. Sen vuoksi komissio antoi 14. lokakuuta tiedonannon, jossa tarkasteltiin Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutusta ja esitettiin seuraavien kuuden kuukauden aikana toteutettavat toimet. Erityisesti komissio kehotti Kreikkaa toteuttamaan kaikkien järjestelykeskusten käyttöönottoa koskevan toimintasuunnitelman marraskuun 2015 loppuun mennessä, parantamaan valmiuksia rekisteröidä sormenjäljet Eurodacin sormenjälkijärjestelmään, lisäämään väliaikaista majoituskapasiteettia hotspot-alueilla sekä perustamaan kriisinhallinnan komentorakenteen, jotta voidaan varmistaa hotspot-alueiden ja sisäisten siirtojen päivittäinen valvonta. Vaikka tulijoiden määrä on lokakuussa annetun edellisen kertomuksen jälkeen vähentynyt (lokakuun tulijasta marraskuun tulijaan Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston eli UNHCR:n mukaan), määrät ovat edelleen erittäin suuria. Jotta poikkeuksellisen suuria muuttovirtoja voitaisiin hallinnoida asianmukaisesti, on ratkaisevan tärkeää toteuttaa ensisijaiset toimet viidellä keskeisellä alalla: toimivien järjestelykeskusten perustaminen, siirtojärjestelmän täytäntöönpano, niiden maahantulijoiden tehokas palauttaminen, joilla ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun, rajaturvallisuuden lisääminen sekä riittävän vastaanottokyvyn kehittäminen. Asiassa on edistytty jonkin verran 15. lokakuuta järjestetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen. Toimet ovat kuitenkin viivästyneet alkuperäisestä aikataulusta. Kreikassa on tällä hetkellä vain yksi järjestelykeskus (Moria Lesboksen saarella), mutta se ei ole vielä täydessä toiminnassa. Marraskuun lopulle suunniteltu muiden järjestelykeskusten avaaminen ei ole toteutunut. Sen sijaan on käynnistetty työt Morian keskuksen laajentamiseksi ja parantamiseksi, ja lisäksi on aloitettu rakennustyöt Leroksen järjestelykeskuksen alueella. Rakennussuunnitelman mukaan kummankin alueen on tarkoitus olla täysin valmis 8. tammikuuta Chioksella on vahvistettu rakennuspaikka, ja rakennustarvikkeet toimitettiin paikalle 11. joulukuuta. Jos työt aloitetaan suunnitelmien mukaisesti joulukuuta, ne voidaan saada päätökseen tammikuun 2016 alkupuolella. Työt Kosilla eivät ole edenneet, ja Samoksella ei ole edes vahvistettu aluetta, jolla rakentaminen on tarkoitus käynnistää. Tätä työtä on vauhditettava. Eurooppa-neuvoston lokakuisen kokouksen jälkeen on toteutettu neljä lentoa turvapaikanhakijoiden siirtämiseksi, ja suunnitteilla on vielä kaksi lentoa, joista ensimmäinen 2

3 17. joulukuuta ja toinen tammikuun alussa. Lisäksi tarvitaan tehokkaampia toimia paikalla toimiville palveluntarjoajille ja muuttajille suunnatun tiedottamisen parantamiseksi. On myös tehostettava valmiuksia tunnistaa ja rekisteröidä ne tulijat, jotka voidaan mahdollisesti siirtää muihin jäsenvaltioihin. Epävarmuuden vähentämiseksi ja siirtojärjestelmän täytäntöönpanon tehostamiseksi siirtoa odottaville turvapaikanhakijoille on annettava asianmukaista tietoa heidän velvollisuuksistaan järjestelmän puitteissa. Samanaikaisesti jäsenvaltioita on muistutettava siitä, että järjestelmä on sitova ja että niiden on lisättävä tarjoamiensa paikkojen määrää. Tällä hetkellä suurimmat siirtojen ongelmakohdat ovat toisaalta aika, joka tarvitaan hyväksynnän saamiseksi vastaanottavilta jäsenvaltioilta, ja toisaalta se, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vastaanottamaan vain pieniä määriä turvapaikanhakijoita. Kreikan viranomaiset olivat 15. joulukuuta mennessä esittäneet muille jäsenvaltioille 297 turvapaikanhakijan siirtämistä. Muuttajien palaamista (sekä vapaaehtoista paluuta että pakkotoimin tapahtuvaa palauttamista) on tehostettava huomattavasti. Rajaturvallisuuden alalla edistyttiin 3. joulukuuta 2015, kun päästiin sopimukseen Frontexin toiminnan käynnistymisestä Kreikan pohjoisrajalla. Sopimuksen yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä määrittelemättä. Toinen merkittävä edistysaskel oli nopeiden rajainterventioryhmien käyttöönotto 12. joulukuuta. Tämän odotetaan parantavan rajavalvontakapasiteettia merellä. Myös vastaanottokapasiteetti on parantunut merkittävästi. Kun kaikki viisi järjestelykeskusta saadaan valmiiksi tammikuun 2016 loppuun mennessä, kyseisillä viidellä saarella on ensivastaanottotilat yhteensä tulijalle. Komissio ja UNHCR käynnistivät 14. joulukuuta vuokrajärjestelyn, jonka avulla Kreikan mantereella saadaan käyttöön uutta paikkaa turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja siirtämistä varten. Lesboksen, Leroksen ja Chioksen järjestelykeskusten kehittämisen yhteydessä saadaan käyttöön vastaanottopaikkaa viimeistään tammikuun 2016 alkupuolella. Kreikassa on tarkoitus olla viimeistään tammikuun 2016 alussa vastaanottopaikkaa (Kreikka sitoutui Länsi-Balkanin johtajien tapaamisessa tarjoamaan paikkaa ennen vuoden 2015 loppua ja yhteensä vähintään paikkaa). Vaikka komission käytännön tuella on saatu aikaan edistystä, vielä on paljon tehtävää. Kaikki viisi järjestelykeskusta on saatava valmiiksi ilman lisäviivytyksiä. Rekisteröintiprosessia on parannettava edelleen muun muassa lisäämällä merkittävästi Eurodac-järjestelmän sormenjälkilaitteiden määrää. Siirtojärjestelmää ja paluuohjelmaa on tehostettava edelleen. Lisäksi on nopeutettava asiantuntijoiden lähettämistä Frontexin kautta sekä varojen osoittamista. Komissio on pyrkinyt erityisesti avustamaan Kreikkaa järjestelykeskusten perustamisessa. Tässä on ollut apuna erityisesti 1. heinäkuuta 2015 toimintansa aloittanut komission uusi yksikkö, rakenneuudistusten tukipalvelu, joka toimii suoraan komission puheenjohtajan Jean- Claude Junckerin alaisuudessa ja tarjoaa jäsenvaltioille kohdennettua teknistä apua merkittävien hallinnollisten ja rakenneuudistusten toteuttamiseksi. Tukipalvelu on suoraan mukana järjestelykeskusten päivittäisessä kehittämisessä. Sen apuna Kreikassa on muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston tiimi, jonka jäsenet tarjoavat tukea paikan päällä ja käyvät usein viidellä hotspot-alueeksi määritellyllä saarella (yksi henkilö on sijoitettu pysyvästi Lesboksen saarelle). Komission käytännön tuki Kreikalle Rakenneuudistusten tukipalvelun pääjohtajan johtama komission tiimi tarjoaa käytännön tukea Kreikalle pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Tukipalvelun pääjohtaja on kahdeksan viime 3

4 viikon aikana viettänyt puolet työajastaan Kreikassa ohjaten tiimiä ja koordinoiden toimia Kreikan viranomaisten kanssa. Tiimin 47 jäsentä (joista 12 Ateenassa) auttavat Kreikkaa saamaan nopeammin hätärahoitusta, parantamaan eri toimijoiden välistä koordinointia, poistamaan hallinnollisia pullonkauloja sekä helpottamaan rajaturvallisuutta ja siirtoja koskevan tiedon jakamista. Rakenneuudistusten tukipalvelulla on ollut yhdessä UNHCR:n kanssa keskeinen rooli vuokrajärjestelyn käynnistämisessä. Järjestelyn tarkoituksena on tarjota vastaanottopaikkaa turvapaikanhakijoille Kreikassa. Tämä vastaa Länsi-Balkanin johtajien kokouksessa 25. lokakuuta 2015 annettua sitoumusta. Rakenneuudistusten tukipalvelun tiimi edisti ja nopeutti UNHCR:n kiinnostuksenilmaisupyynnön käynnistämistä mahdollisten kumppaneiden löytämiseksi vastaanottopaikan tarjoamiseksi muun muassa varmistamalla yhteistyössä muiden komission yksiköiden kanssa 80 miljoonan euron rahoituksen EU:n vuoden 2016 talousarviosta. Varoja tarvitaan vuokratukiin ja isäntäperheohjelmiin, jotta voidaan varmistaa tarvittavat vastaanottopaikat. Muita käytännön esimerkkejä tuesta: - Rakenneuudistusten tukipalvelun tuella on edistetty EU:n ja Pakistanin välisen, oikeudellisesti sitovan takaisinottosopimuksen täytäntöönpanoa. Sopimus ei toiminut tehokkaasti, sillä palautettavien henkilöiden matkustusasiakirjoja ei tunnustettu tai tarvittavien asiakirjojen saanti viivästyi toistuvasti. Tukipalvelun tiimi kutsui Kreikan ja Pakistanin viranomaiset keskustelemaan hallinnollisista vaikeuksista. Keskustelussa osapuolet sitoutuivat siihen, että takaisinottosopimuksen täytäntöönpanoa nopeutetaan ja että ne Pakistanin kansalaiset, joilla ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun, palautetaan aiempaa nopeammin. Ensimmäinen palautuslento Kreikasta Pakistaniin järjestettiin 2. joulukuuta, ja 19 henkilöä saatiin palautettua. - On toteutettu erilaisia toimenpiteitä, mukaan lukien useita rahoitukseen liittyviä virkamatkoja Brysselistä käsin, rahoitustuen saamiseksi käyttöön siirtoja, palautuksia ja vastaanottoa varten. Rakenneuudistusten tukipalvelun toiminnan ansiosta Kreikan poliisi ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) saivat joulukuussa hätäapua noin 2,5 miljoonaa euroa pakkoon perustuvaa palauttamista ja avustettua vapaaehtoista paluuta koskevan ohjelman uudelleen käynnistämiseksi. - Tuki siirtoja haittaavien hallinnollisten esteiden poistamiseen: Rakenneuudistusten tukipalvelu on yhdessä Kreikan turvapaikkaviraston kanssa laatinut tiedotteen ja lomakkeen sellaisten turvapaikanhakijoiden havaitsemiseksi, jotka voidaan mahdollisesti siirtää toiseen jäsenvaltioon. Tiedote ja lomake ovat saatavilla myös arabiaksi. - Neuvonta julkisia hankintoja koskevissa kysymyksissä: Rakenneuudistusten tukipalvelun tuella saatiin joulukuussa käynnistettyä nopeutettu julkisia hankintoja koskeva menettely kuuden Eurodac-sormenjälkilaitteen hankkimiseksi. - Virastojen välinen koordinointimekanismi, jossa on selkeät raportointisuhteet: Koordinointi on ollut yksi suurimmista järjestelykeskusten toimintaan liittyvistä haasteista. Vaikka poliittiset koordinointirakenteet oli helppo luoda, tarvittiin useita kokouksia rakenneuudistusten tukipalvelun ja Kreikan valtionhallinnon koordinointielimen pääsihteerin välillä ennen kuin voitiin nimittää operatiivinen johtaja jokaiselle hotspot-alueelle sekä keskustason yhteyshenkilö. Tämä helpottaa tiedonvaihtoa hotspot-alueiden ja keskustason välillä. Lisäksi Kreikan poliisi on nimetty keskusviranomaiseksi, joka vastaa rakennustöistä hotspot-alueilla. - Virastojen välisten työryhmien perustaminen järjestelykeskusten toiminnan ja siirtojärjestelmän optimoimiseksi sekä asiantuntijaneuvojen tarjoaminen näissä kysymyksissä 4

5 esimerkiksi antamalla apua silloin kun on esitetty pyyntö nopeiden rajainterventioryhmien käyttöön saamiseksi. - Tuki kolmansien maiden kanssa takaisinotosta käytävissä neuvotteluissa. Komissio tarjoaa huomattavasti taloudellista hätäapua vastaanoton, palautusten ja siirtojen tukemiseksi Kreikassa sen lisäksi, että muuttoliikettä ja rajaturvallisuutta varten on vuosina käytettävissä 474 miljoonaa euroa. Hätäapu Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto Ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline YHTEENSÄ Jäsenvaltio Kreikka euroa , , ,34 Kreikka/UNHCR euroa ,16 Kreikka/IOM euroa ,00 I. HOTSPOT-ALUEET TILANNEKATSAUS 1. Kreikan viranomaiset ovat määritelleet viisi hotspot-aluetta: Lesbos, Leros, Kos, Chios ja Samos. 2. Moria (Lesbos) on tällä hetkellä ainoa toiminnassa oleva järjestelykeskus, jossa käytetään rekisteröintimenettelyä. Tähän menettelyyn sisältyy suojelutarpeen arviointi, asiakirjojen tarkastus, sormenjälkien ottaminen ja rekisteröinti Frontexin tuella sekä mahdollisuus hakea turvapaikkaa ja pyytää siirtoa toiseen jäsenvaltioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) avulla. Sormenjäljet kirjataan suoraan Eurodac-järjestelmään. Käytössä on tällä hetkellä 22 Eurodac-laitetta. Arvioiden mukaan laitteita tarvitaan 36, ja loput saadaan käyttöön viimeistään tammikuun 2016 puolivälissä. 3. Kreikka on täsmentänyt 2. joulukuuta tehdyllä ministeriön päätöksellä, että ensivastaanottopalvelu hallinnoi järjestelykeskusten päivittäistä toimintaa. Maahanmuuttoasioiden varaministeri vastaa töiden suunnittelusta, koordinoinnista, teknisestä suunnittelusta, valvonnasta ja toteutuksesta tarvittaessa yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa. 4. Kreikan viranomaiset ovat laatineet teknisiä suunnitelmia Lesboksen, Leroksen, Chioksen ja Kosin hotspot-alueiden jatkokehittämistä ja kunnostusta varten. Viranomaiset ovat saaneet tukea UNHCR:n suunnittelijoilta ja Kreikan armeijalta. Työt aloitettiin joulukuun alussa Lesboksella ja Leroksella, ja suunnitelman mukaan ne on tarkoitus saada päätökseen 8. tammikuuta Rakennustarvikkeita toimitettiin Chiokselle 11. joulukuuta Mikäli rakentaminen aloitetaan suunnitelmien mukaan joulukuuta, työt saadaan todennäköisesti päätökseen viimeistään tammikuun puolivälissä. 5. Työt Kosilla ovat viivästyneet paikallisten vastalauseiden takia, ja vielä ei ole tiedossa, milloin työt aloitetaan uudelleen. Samoksen järjestelykeskuksen sijainti on vielä vahvistamatta, ja tekniset suunnitelmat on tarkoitus laatia siten, että työt saadaan päätökseen tammikuun loppuun mennessä. 5

6 6. Kreikka on perustanut keskuskoordinointikomitean. Siihen osallistuvat ne yksiköt, joita muuttoliike koskettaa eniten, ja sen puheenjohtajana toimii koordinoinnista vastaava pääsihteeri. Kreikka on myös nimittänyt Kreikan poliisin edustajia väliaikaisiksi hotspotkoordinaattoreiksi kutakin saarta varten. Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että poliisin edustajat korvataan ensivastaanottopalvelun virkamiehillä heti kun järjestelykeskuksia koskevat työt on saatu päätökseen. 7. On perustettu työryhmä, johon kuuluu Kreikan viranomaisten, Euroopan komission, EU:n virastojen ja UNHCR:n edustajia ja jonka tehtävänä on optimoida järjestelykeskusten organisaatio ja suunnitella tarvittavien varojen ja asiantuntijoiden käyttöönottoa. 8. Kreikan poliisikunnan keskuudesta valittiin 7. joulukuuta 2015 kaikkiaan 31 tiiminjohtajaa. Myös Frontex aikoo asteittain lisätä läsnäoloaan alueilla tammikuussa Frontex aikoo lähettää joulukuussa 2015 Kreikkaan 165 uutta työntekijää. Tällä hetkellä 304 Frontexin vierailevaa virkamiestä on sijoitettu viidelle hotspot-alueeksi luokitellulle saarelle auttamaan suojelutarpeen arvioinnissa, sormenjälkien ottamisessa ja asiakirjojen aitouden tarkistamisessa. 9. Rekisteröinnissä noudatetaan osittain Eurodac-menettelyä ja osittain se toteutetaan edelleen manuaalisesti paperin ja musteen avulla kaikilla hotspot-alueilla. Tämä johtuu siitä, että käytettävissä ei ole riittävästi Eurodac-sormenjälkilaitteita. Hotspot-alueilla on käytössä yhteensä 46 Eurodac-sormenjälkilaitetta, ja järjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvitaan vielä 30 laitetta. Tämän puutteen korjaamiseksi Saksa on toimittanut 15 Eurodac-laitetta, UNHCR on hankkinut yhdeksän laitetta, ja kuuden laitteen hankinta on parhaillaan käynnissä sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetyn hätäavustuksen turvin. Näin ollen hotspot-alueilla pitäisi olla viimeistään tammikuun puolivälissä riittävästi Eurodac-laitteita, minkä jälkeen sormenjälkiä ei enää tarvitse ottaa musteen avulla ja ne saadaan syötettyä viipymättä Eurodac-järjestelmään. Kreikan viranomaiset pyysivät 10. joulukuuta hätärahoitusta 90 uuden Eurodac-laitteen hankkimiseen manner-kreikan tarpeiden kattamiseksi ja vanhojen laitteiden korvaamiseksi. Toinen sormenjälkilaitteita koskeva pyyntö esitettiin 9. joulukuuta EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroitujen järjestelyjen (IPCR) foorumin kautta. 10. Frontex, EASO ja eu-lisa ovat saaneet päätökseen pilottihankkeen, jonka avulla pyritään parantamaan järjestelykeskusten käsittelyvalmiuksia työskentelytapoja järkeistämällä. Hankkeen tulokset on esitelty viranomaisille ja muille kumppaneille. Europol on lähettänyt virkamiehen Pireuksessa toimivan EU:n alueellisen toimintayksikön tueksi Frontexin ja EASOn jo aiemmin nimittämien virkamiesten lisäksi. 11. Komissio myöntää, että Kreikan viranomaiset ovat jo toteuttaneet toimenpiteitä ratkaistakseen laittomien muuttajien sormenjälkien ottamiseen liittyvän ongelman. Se antoi kuitenkin 10. joulukuuta Kreikalle virallisen ilmoituksen, jossa se pyysi Kreikan viranomaisilta lisätietoja tilanteesta. Komissio on todennut, että Kreikan ulkorajoilla havaittujen laittomien rajanylitysten määrä ja niiden ihmisten määrä, joilta on otettu sormenjäljet, eroavat toisistaan. Frontexin tietojen mukaan Kreikkaan saapui 20. heinäkuuta 2015 ja 30. marraskuuta 2015 välisenä aikana laittomasti kolmansien maiden kansalaista. Kreikkaa koskevien Eurodacin tilastojen mukaan sormenjäljet otettiin vain :ltä kolmansien maiden kansalaiselta. 6

7 Tulevat toimet 1. Kreikan on saatava päätökseen Lesboksen, Leroksen ja Chioksen järjestelykeskusten rakentaminen suunnitellun aikataulun mukaisesti. Rakennustyöt Kosilla olisi aloitettava välittömästi, ja Samoksella olisi päätettävä järjestelykeskuksen sijaintipaikasta, jotta keskus voidaan ottaa käyttöön tammikuun loppuun mennessä. 2. Kreikan olisi yhteistyössä Euroopan komission, EU:n virastojen ja UNHCR:n kanssa optimoitava järjestelykeskusten organisaatio toteuttamalla saarikohtaiset tarvearvioinnit ja hyödyntämällä virastojen välisen pilottihankkeen tuloksia. Tässä yhteydessä olisi otettava käyttöön jäsennelty järjestelmä tulijoiden ohjaamiseksi virallisiin maihinnousupaikkoihin ja kuljettamiseksi hotspot-alueille. 3. Jäsenvaltioiden olisi parannetun tarvearvioinnin perusteella annettava käyttöön tarvittava määrä asiantuntijoita, jotta voidaan varmistaa järjestelykeskusten täysimääräinen käyttöönotto heti kun rakennustyöt on saatu päätökseen. Kreikan olisi puolestaan varmistettava, että käytössä on riittävästi tiiminjohtajia ja että hotspot-alueilla on riittävästi turvahenkilöstöä. 4. Kreikan olisi hankittava tarvittavat uudet sormenjälkilaitteet viipymättä ja hyödyntäen direktiiveissä 2004/18/EY ja 2014/24/EU säädettyjä, kiireellisessä tai äärimmäisen kiireellisessä tapauksessa sovellettavia nopeutettuja/yksinkertaistettuja menettelyjä. 5. Tietotekniset järjestelmät olisi saatettava ajan tasalle, jotta voidaan ensinnäkin ottaa täysimittaisesti käyttöön sormenjälkien automaattinen tunnistusjärjestelmä (AFISjärjestelmä) ja sen jälkeen varmistaa yhteydet kansallisten ja EU:n/kansainvälisten tietokantojen välillä. Näin voidaan tehdä tulijoita koskevia kattavia hakuja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmästä (SIS II) ja Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannasta (SLTD-tietokanta). 6. Kreikan olisi Euroopan komission ja EU:n virastojen tuella määriteltävä kulttuurivälittäjien/tulkkien tarve ja lisättävä näiden läsnäoloa hotspot-alueilla. 7. Koordinointia on edelleen parannettava varmistamalla, että käyttöön otettuja koordinointimekanismeja käytetään järjestelmällisesti ja tuloksekkaasti. Saaria varten nimitetyille koordinaattoreille olisi annettava valtuudet erityisen toimeksiannon pohjalta koordinoida kaikkien asiaan osallistuvien valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden toimia hotspot-alueilla. 8. Europolin olisi vahvistettava läsnäoloaan Kreikassa ja tehtävä operatiivisia sopimuksia Kreikan viranomaisten kanssa tukeakseen ihmissalakuljetuksen torjuntaa. Tuen olisi sisällettävä talousrikostutkinnan käynnistäminen, toimet asiakirjarikosten torjumiseksi sekä kolmansissa maissa olevien maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen parempi hyödyntäminen tärkeinä tietolähteinä. 9. Kreikan poliisin olisi järjestettävä hotspot-alueilla toimiville poliiseille koulutusta väärennettyjen asiakirjojen tunnistamisessa. 7

8 II. SIIRROT TILANNEKATSAUS 1. Ensimmäiset 30 turvapaikanhakijaa siirrettiin Kreikasta Luxemburgiin lennolla 4. marraskuuta Joulukuussa siirtojen tahti kiihtyi, ja turvapaikanhakijoita lennätettiin 10. joulukuuta 2015 Suomeen, 14. joulukuuta Saksaan ja 15. joulukuuta Liettuaan. Seuraava lento on tarkoitus järjestää 17. joulukuuta Portugaliin ja toinen lento tammikuun alussa Latviaan. Kreikasta on 17. joulukuuta 2015 mennessä siirretty yhteensä 76 turvapaikanhakijaa. 2. Tällä hetkellä siirtoa odottaa 370 henkilöä, jotka hakevat kansainvälistä suojelua, ja Kreikan viranomaiset olivat 11. joulukuuta mennessä esittäneet muille jäsenvaltioille 297 siirtopyyntöä. 3. Tällä hetkellä siirtoa odottavia on enemmän kuin tarjolla on paikkoja. Vain yhdeksän jäsenvaltiota on ilmoittanut ottavansa vastaan yhteensä 305 siirrettävää turvapaikanhakijaa, ja 14 jäsenvaltiota on nimennyt yhteyshenkilön. Ensimmäinen yhteyshenkilöiden kokous Kreikassa järjestettiin 27. marraskuuta 2015 ja toinen kokous 9. joulukuuta. 4. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoille tiedotetaan siirtojärjestelmästä ainoastaan Lesboksen hotspot-alueella, jolla toimivat EASO, UNHCR ja Kreikan turvapaikkavirasto. EASOlla on tiedotustoimintaa varten kuusi asiantuntijaa, ja se aikoo kasvattaa määrän lähiaikoina kymmeneen. 5. EASO on hankkinut 10 uutta liikkuvaa yksikköä sekä laitteita tukeakseen siirtomenettelyä saarilla. Liikkuvat yksiköt ovat saapuneet Kreikkaan, ja ne voidaan ottaa käyttöön milloin tahansa kaikilla viidellä hotspot-alueeksi luokitellulla saarella. 6. Kreikan turvapaikkavirastolla ei vielä ole osoittaa kovin paljon henkilöstöä siirtoja varten. Työntekijöiden valmiudet tehdä rekisteröintejä ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat (40 50 rekisteröintiä päivässä) kuin rekisteröinnistä kiinnostuneiden turvapaikanhakijoiden määrät (noin 10 henkilöä päivässä). EASO aikoo tukea Kreikan turvapaikkavirastoa rekisteröintivaiheessa lähettämällä kansalaisuuden arviointiin ja poissulkemislausekkeisiin perehtyneitä asiantuntijoita. 7. Komissio aikoo osoittaa Kreikalle luvatun rahoitustuen (500 euroa siirrettyä henkilöä kohti) asianomaisen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kansallisen ohjelman kautta tukeakseen järjestelmän puitteissa toteutettavia siirtoja. Kreikan turvapaikkavirasto antaa IOM:lle tehtäväksi siirtojärjestelmän operatiivisten osaalueiden toteuttamisen, ja IOM on luvannut rahoittaa käynnissä olevat siirrot, kunnes Kreikka ja komissio pääsevät sopimukseen täydentävästä hätärahoituksesta, jonka määrä on 20 miljoonaa euroa. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa ennen joulukuun 2015 loppua. 8. Kreikan viranomaisten, Euroopan komission, EU:n virastojen, IOM:n ja UNHCR:n edustajista on muodostettu työryhmä, jonka tehtävänä on optimoida siirtomenettely. 9. Euroopan komissio tukee siirtomenettelyä antamalla käyttöön tarvittavan rahoituksen ja tarjoamalla teknistä apua Kreikalle kentällä toimivan tiiminsä kautta. 8

9 Tulevat toimet 1. Turvapaikanhakijoille on annettava tehokkaammin tietoa siirtojärjestelmästä muun muassa lisäämällä Kreikan turvapaikkaviraston ja EASOn henkilöstön määrää hotspot-alueilla sekä laatimalla ja jakamalla siirrosta mahdollisesti kiinnostuneille turvapaikanhakijoille tiedotusaineistoa siirtomenettelystä sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden olisi annettava siirrosta kiinnostuneille turvapaikanhakijoille tietoa kohdemaista. 2. Turvapaikkahakemusten rekisteröinti- ja käsittelykapasiteettia on parannettava huomattavasti. Kreikan turvapaikkavirasto aikoo palkata sitä varten 40 uutta työntekijää helmikuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen virasto kykenee rekisteröimään hakemusta päivässä. Henkilöstön määrää on tarvittaessa lisättävä edelleen rekisteröinnin nopeuttamiseksi. 3. Jäsenvaltioiden olisi lyhennettävä huomattavasti aikaa, jonka kuluessa ne vastaavat Kreikan viranomaisten esittämiin siirtopyyntöihin (ja pidättäydyttävä turhista tapauskohtaisista tarkastuksista Kreikassa). 4. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä huomattavasti siirtojärjestelmän puitteissa antamiaan sitoumuksia. 5. Siirtomenettelyä olisi tehostettava edelleen työryhmän suositusten perusteella. III. PALAUTUKSET TILANNEKATSAUS 1. Kreikka tarvitsee järjestelmällistä ja kattavaa strategiaa, joka koskee erityisesti pakkoon perustuvia palautuksia ja säilöönottomahdollisuutta, jotta se voi palauttaa laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset alkuperämaihin. 2. Kreikan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan vuoden 2015 alusta lähtien on pantu täytäntöön pakkoon perustuvaa palautusta, joista valtaosa Albaniaan. Frontexin vuokraamalla ja koordinoimalla tilauslennolla Ateenasta 2. joulukuuta oli tarkoitus palauttaa 49 Pakistanin kansalaista. Pakistanin viranomaiset suostuivat vastaanottamaan heistä vain 19. Muiden 30 henkilön ei annettu poistua lentokoneesta, ja heidät on palautettu Kreikkaan, vaikka heillä oli Pakistanin Ateenan-suurlähetystön myöntämät voimassa olevat matkustusasiakirjat. 3. Palauttamista varten on olemassa säilöönottopaikkaa. Määrän katsotaan riittävän lyhyellä aikavälillä ottaen huomioon tämänhetkiset rajalliset valmiudet toteuttaa pakkoon perustuvia palautuksia. Säilöönotto-olosuhteissa on havaittu vakavia puutteita, jotka liittyvät erityisesti elintarvikkeiden tarjontaan. Ongelmiin on puututtava viipymättä. 4. IOM:n tietojen mukaan henkilöä on palannut tänä vuonna vapaaehtoisesti saatuaan palaamista varten avustusta. Vapaaehtoisesti palanneiden määrä on heinäkuusta lähtien vähentynyt merkittävästi akuuttien rahoitusongelmien vuoksi. 5. Euroopan komissio on antanut Kreikan poliisille ja IOM:lle hätäapua (noin 2,5 miljoonaa euroa) pakkoon perustuvia palautuksia ja avustettua vapaaehtoista paluuta koskevan 9

10 ohjelman käynnistämiseksi pikaisesti uudelleen. Tämän seurauksena avustetun vapaaehtoisen paluun ohjelma on aloitettu uudelleen. 6. Euroopan komissio on tehnyt kohdennettuja käyntejä esimerkiksi Pakistaniin helpottaakseen takaisinottoa. 7. Euroopan komissio aikoo tehdä erityisen seurantakäynnin Kreikkaan. Tarkoituksena on keskittyä palautusjärjestelmään, arvioida tilannetta ja ehdottaa operatiivisia ratkaisuja EU:n lainsäädännön mukaisesti. Tulevat toimet 1. Kreikan viranomaisten on kehitettävä selkeä pakkoon perustuvia palautuksia koskeva strategia, jossa luetellaan ensisijaiset kolmannet maat ja ratkaistaan säilöönottojärjestelmän ongelmat. Kreikan on yksinkertaistettava hallinnollisia menettelyjään palautusten nopeuttamiseksi. 2. Kreikan on tehostettava pakkoon perustuvaa ja vapaaehtoista paluuta sekä toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallisesta ohjelmasta saatavilla oleva rahoitus hyödynnetään välittömästi. 3. Kreikan viranomaisten olisi palautusten osalta keskityttävä enemmän kansalaisuuksiin, joilla on eniten merkitystä hotspot-alueiden kannalta (pakistanilaiset, mutta myös afganistanilaiset, iranilaiset ja bangladeshilaiset), eikä albanialaisiin ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansalaisiin, kuten nyt tapahtuu. 4. Tulijoille olisi annettava tietoa avustetusta vapaaehtoisesta paluusta jo silloin, kun he oleskelevat hotspot-alueilla. Lisäksi olisi harkittava tiedotuskampanjaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian raja-alueen läheisyydessä. 5. Euroopan komission olisi jäsenvaltioiden tuella tehostettava entisestään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa sellaisten maahanmuuttajien takaisinoton helpottamiseksi, joilla ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun. Tähän sisältyy erityisesti myös uusia toimia, joilla varmistetaan kolmansien maiden kansalaisten takaisinotto Turkkiin. 6. Frontexin olisi varmistettava, että yhteisillä palautuslennoilla tehdään säännöllisesti välilaskuja Kreikkaan palauttamisoperaatioiden suorittamiseksi. 7. Olosuhteita säilöönottokeskuksissa on parannettava kiireellisesti. IV. RAJATURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TILANNEKATSAUS 1. Frontex avustaa Kreikan pyynnöstä tulijoiden rekisteröinnissä pohjoisella raja-alueella. Frontex ja Kreikan poliisi ovat toteuttaneet yhteisen teknisen tarkastuskäynnin määrittääkseen tekniset tarpeet. Frontexilla on jo rajallinen määrä henkilöstöä Idomenin alueella. Määrän odotetaan kasvavan tammikuun aikana. 10

11 2. EU on sopinut Turkin kanssa yhteisestä toimintasuunnitelmasta, jonka on määrä vähentää merkittävästi Turkista Kreikkaan saapuvien pakolaisten määrää. 3. Kreikka on perustanut Turkin kanssa yhteisiä työryhmiä syventääkseen rajaturvallisuusyhteistyötä. 4. Kreikka pyysi 3. joulukuuta 2015 nopeiden rajainterventioryhmien (RABIT) käyttöönottoa Egeanmerellä. Frontexin pääjohtaja teki myönteisen päätöksen nopeiden rajainterventioryhmien käyttöönotosta 10. joulukuuta. RABIT-operaation avulla tehostetaan yhteistä Poseidon-merioperaatiota, joka kattaa saman toiminta-alueen. 5. Jäsenvaltiot ovat tähän mennessä luvanneet henkilötyöpäivää (31 % pyydetystä määrästä) vastauksena Frontexin pyyntöön saada käyttöön henkilötyöpäivää. Tulevat toimet 1. Kreikan viranomaisten ja Frontexin olisi pikaisesti sovittava yksityiskohtaisesti Frontexin virkamiesten lähettämisestä Kreikan pohjoisrajalle. 2. Nopeiden rajainterventioryhmien käyttöönoton jälkeen jäsenvaltioiden olisi välittömästi annettava käyttöön henkilöstöä ja laitteita sen varmistamiseksi, että kaikki Kreikan ja Frontexin ilmoittamat tarpeet täytetään. V. VASTAANOTTOKYKY 1. Euroopan komissio ja UNHCR allekirjoittivat 14. joulukuuta yhteisen julkilausuman vuokrajärjestelystä, joka kasvattaa Kreikan vastaanottokykyä paikalla mantereella ja paikalla hotspot-alueilla. UNHCR:n on tarkoitus valita täytäntöönpanokumppanit 18. joulukuuta. Sen jälkeen UNHCR kykenee välittömästi tarjoamaan majoitusta turvapaikanhakijoille ja muihin jäsenvaltioihin mahdollisesti siirrettäville henkilöille. Komissio on luvannut osoittaa tähän tarkoitukseen 80 miljoonaa euroa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta. 2. Lesboksella, Leroksella ja Chioksella käynnissä olevien rakennustöiden tarkoituksena on luoda tilapäistä majoituspaikkaa tammikuun 2016 alkuun mennessä. Määrä kasvaa paikkaan (ensivastaanotto) sen jälkeen, kun Kosin ja Samoksen järjestelykeskukset saadaan valmiiksi. 3. Kreikan viranomaisilla on tällä hetkellä toissijaista vastaanottopaikkaa Ateenassa (Eleonas, Elliniko ja Palio Faliro). Kreikka on allekirjoittanut Euroopan neuvoston kehityspankin kanssa avustussopimuksen Ateenan lähellä sijaitsevan Eleonasin keskuksen laajentamisesta paikalla. 4. Eidomenin alueella on valmiudet vastaanottaa enintään henkilöä telttamajoitukseen. 5. Maasta poistettavia henkilöitä varten on tällä hetkellä käytettävissä paikkaa. 11

12 6. Kreikka pyysi 3. joulukuuta 2015 EU:n pelastuspalvelumekanismin käyttöönottoa. Jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan mekanismin kautta apua luontoissuoritusten muodossa vastaanotto-olosuhteiden parantamiseksi. Tulevat toimet 1. Kreikan on nopeasti vietävä päätökseen yhteensä vastaanottopaikan luominen kaikilla viidellä hotspot-alueeksi luokitellulla saarella. 2. Kreikan on parannettava muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, erityisesti ilman huoltajaa olevien alaikäisten, vastaanottoa. 3. On löydettävä uusia rakenteellisia ratkaisuja, jotka koskevat ruoan tarjoamista ja muista perustarpeista huolehtimista vastaanottotiloissa. 4. Kreikan olisi edelleen parannettava vastaanottokykyään Länsi-Balkanin johtajien kokouksessa antamiensa sitoumusten mukaisesti. 5. Jäsenvaltioiden olisi välittömästi vastattava pelastuspalvelumekanismin välityksellä esitettyyn avunpyyntöön. 12