Talousarvioesitys 2006

Transkriptio

1 6. Peruspalvelubudjettitarkastelu 6.1. Kuntien valtionosuusjärjestelmävaltionosuus- ja avustusjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisista opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista, verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta sekä yleisestä valtionosuudesta. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen rahoitusavustus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Kunnille myönnetään lisäksi valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen. Tehtäväkohtaisten valtionosuuksien valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla kuvaava valtionosuusprosentti on opetustoimessa ja kirjastotoimessa 45,30 sekä muussa kulttuuritoimessa kuin kirjastossa 29,70 v Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti on 33,32. Tehtäväkohtaiset valtionosuudet määräytyvät siten, että laskennallisten kustannusten (sosiaali- ja terveydenhuolto) ja yksikköhintojen (opetus- ja kulttuuritoimi) perusteella kummallekin hallinnonalalle erikseen lasketusta valtionosuuden perusteesta vähennetään kunnan rahoitusosuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet maksetaan kunnille, mutta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta maksetaan myös kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille. Kunnan rahoitusosuus on valtionosuustehtävissä kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Sen sijaan valtionosuuden määräytymisperusteissa otetaan huomioon kuntien erilaista palvelutarvetta kuvaavat tekijät sekä olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta myönnettäessä otetaan asukaskohtainen rahoitusosuus vähentävänä tekijänä huomioon kuntien osalta, mutta kuntayhtymien ja yksityisten koulutuksen järjestäjien valtionosuus myönnetään täyden rahoitusperusteen mukaisesti. Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Valtionosuuksien tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,5 % maan keskimääräisestä verotulosta. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vähennyksen määrä on 37,0 % tasausrajan ylittävästä osasta. Tasausten määrä muuttuu vuosittain verotustietojen perusteella.tehtäväkohtaiset valtionosuudet sekä perustamis- ja kehittämishankkeiden valtionosuudet ja -avustukset on budjetoitu asianomaisille hallinnonaloille, valtionosuuksien tasaus jakautuu opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäasiainministeriön hallinnonaloille myönnettyjen laskennallisten valtionosuuksien suhteessa.valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohja on riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Valtionosuudet ovat lähes kahdessa kolmanneksessa kuntia vähintään kolmannes verotulojen ja valtionosuuksien (verorahoitus)yhteismäärästä. Kunnan perimillä maksuilla ei ole vaikutusta verotuloihin tai valtionosuuksiin.valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihevuoden 2006 talousarvioesitykseen liittyen ehdotetaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäisenä vaiheena muutettavaksi kuntien valtionosuuslakia, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia, ammattikorkeakoululakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia, teatteri- ja orkesterilakia, museolakia ja valtionavustuslakia. Lisäksi on tarkoituksena antaa erillinen esitys laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta.valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamista koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että joka neljäs vuosi tehtävässä tarkistuksessa valtionosuuden määräytymisperusteina käytettävät laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat tarkistettaisiin toteutuneiden kustannusten mukaisiksi ja valtio osallistuisi näiden määräytymisperusteiden mukaisiin kustannuksiin laissa säädettävällä prosenttiosuudella. Valtionosuusprosenteista säädettäisiin erikseen joka neljäs vuosi, ensimmäisen kerran määrättäessä valtionosuuksia vuodelle Määräytymisperusteita tarkistettaisiin lisäksi vuosittain uudella kunnallisten perus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 palvelujen kustannuskehitystä kuvaavalla indeksillä. Uusi indeksi otettaisiin käyttöön vuoden 2006 alusta. Mahdollisuus kompensoida kustannusten muutos täyttä indeksiä alemmalla tasolla poistuu vuoden 2008 alusta.valtionosuusjärjestelmää selkeytetään myös siten, että erillisistä valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon vaikuttavista kuntien omarahoitusosuuksien korotuksista ja alentamisista luovutaan ja ne otetaan huomioon muuttamalla valtionosuusprosentteja.yleiseen valtionosuuteen ehdotetaan lisättäväksi uusi olosuhdelisä kunnissa, joiden asukasluvun muutos on merkittävä. Yleiseen valtionosuuteen sisältyvien saaristo- ja syrjäisyyslisien määräytymisperusteita ehdotetaan muutettavaksi ja liikenteen taajamalisä korvattavaksi taajamarakennelisällä. Harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen myöntämisen edellytyksenä olisi suunnitelma kunnan talouden tasapainottamistoimenpiteistä.sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusperusteena oleva syrjäisyyskerroin ehdotetaan uudistettavaksi siten, että kerroin määräytyisi kuntien valtionosuuslaissa säädetyn paikallisen ja seudullisen väestöpohjan mukaan määräytyvän syrjäisyysluvun perusteella. Uudeksi valtionosuusperusteeksi ehdotetaan vammaisten määrään perustuvaa kerrointa, joka ottaisi nykyistä paremmin huomioon vaikeavammaisten henkilöiden palveluista aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi erillinen, todellisiin kustannuksiin perustuva lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä ehdotetaan korvattavaksi lastensuojelun tarvetta kuvaavalla laskennallisella kertoimella.perusopetuksen valtionosuuteen vaikuttavasta kouluverkkotunnuksesta ehdotetaan luovuttavaksi siten, että se jäisi käyttöön vain harvimmin asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa. Uudeksi perusopetuksen yksikköhintaa korottavaksi perusteeksi ehdotetaan vieraskielisten oppilaiden määrää.ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen uudeksi määräytymisperusteeksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön todellisen opiskelijamäärän sijasta tuloksellisuus, jota arvioitaisiin opiskelijoiden sijoittumisella työelämään ja korkea-asteen jatko-opintoihin, koulutuksen keskeyttämisen ja opintojen suoritusajan perusteella laskettavalla suhdeluvulla, koulutuksen läpäisyasteella, opetushenkilöstön kelpoisuudella ja koulutuksen järjestäjän panostuksella henkilöstön kehittämiseen.ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteena ehdotetaan otettavaksi käyttöön tavoitesopimuksen mukainen laskennallinen oppilasmäärä. Valtionrahoituksen perusteena käytettävä yksikköhinta muodostuisi opiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen määrän perusteella. Yksikköhinnat laskettaisiin tutkintojen sijasta koulutusaloittain. Ammatilliseen opettajainkoulutukseen myönnettäisiin valtionavustuksen sijasta valtionosuutta.ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen perustamishankkeiden valtionosuudet, investointilisät ja vuosivuokran perusteella määrättävät yksikköhinnan korotukset ehdotetaan korvattavaksi järjestelmällä, jossa kirjanpidon mukaiset poistot sisällytettäisiin yksikköhinnan laskennassa käytettäviin valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin.kirjastojen käyttökustannusten valtionosuusperusteena käytettävästä asutusrakenneryhmityksestä ehdotetaan luovuttavaksi ja siirryttäväksi yhteen yksikköhintaan. Sitä korotettaisiin harvimmin asutuissa kunnissa ja opetusministeriön päätöksellä kirjastolle määrätyn erityisen tehtävän johdosta.teattereiden yksikköhintaan ehdotetaan vuosittaista indeksitarkistusta. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat ehdotetaan laskettavaksi kunkin laitosmuodon käyttökustannusten pohjalta joka neljäs vuosi vuodesta 2008 alkaen. Eräät koulutuksen ja kulttuuritoiminnan järjestäjille myönnettävät valtionavustukset ehdotetaan vähennettäväksi opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhintojen perusteena käytettävistä kustannuksista vuodesta 2008 alkaen.valtionosuusperusteiden muutoksista johtuvat kuntakohtaiset valtionosuuden lisäykset tai vähennykset ehdotetaan rajoitettavaksi siirtymäkaudella erillisellä hallinnonaloittain jaettavalla siirtymätasauksella. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen muutoksen osalta sovelletaan erillisiä siirtymäaikoja.taulukko 16. Valtionosuusperusteiden muutosten arvioidut kuntakohtaiset vaikutukset kuntien asukasluvun mukaan, milj. euroa ja euroa/asukasasukaslukumuutos yhteensä,milj. euroamuutos,euroa /asukasmuutos, euroa / asukas, ilman lastensuojelukerrointataloudel- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 6.2. Kuntatalouden kehitys vuoteen 2009 liset vaikutukset ilman lastensuojelukerrointa on otettu vertailulaskelmaksi, koska kertoimen myötä kumoutuvan lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän kuntakohtaisia taloudellisia vaikutuksia ei ole voitu selvittää.alle ,920,525, ,711,925, ,55,918, ,1-16,6-7, ,2-13,6-12, ,0-2,7-7,7yli ,010,9-2,8Koko maa2,80,6valtionosuusperusteiden muutosten vaikutukset kuntaryhmittäin tarkasteltuna kasvattavat valtionosuuksia eniten (20,5 euroa/asukas) alle asukkaan kunnissa. Seuraavaksi eniten valtionosuudet kasvavat (11,9 euroa/asukas) ja yli (10,9 euroa/asukas) asukkaan kunnissa. Eniten valtionosuudet vähenevät asukkaan kunnissa. Maakunnittain tarkasteltuna valtionosuudet kasvavat eniten Lapissa (44,8 euroa/asukas) ja Kainuussa (40,8 euroa/asukas). Etelä-Pohjanmaa menettää eniten valtionosuuksia (25,4 euroa/asukas).työmarkkinatukiuudistustyömarkkinatukea koskeva lainsäädäntö uudistetaan vuoden 2006 alusta. Uudistuksessa on tarkoituksena siirtyä järjestelmään, jossa valtio ja kunnat rahoittavat yhtä suurilla osuuksilla kustannukset, jotka aiheutuvat yli 500 päivää maksetusta ns. passiivituesta ja toimeentulotuen normitettavissa olevasta osasta. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako ei ehdotuksen johdosta muutu. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ja korottamalla kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausrajaa yhdellä prosenttiyksiköllä (ks. myös taulukko 25). Tarkoituksena on, että uudistus ei myöskään vaikuta yksittäisen kunnan talouteen. Tämä toteutettaisiin yleiseen valtionosuuteen sisällytettävällä erillisellä kuntakohtaisella korjauserällä kolmen vuoden siirtymäkauden ajan. Vuonna 2005 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate kohenee hieman, mutta jää selvästi käyttöomaisuuden poistoja pienemmäksi. Kuntatalouden rahoitustasapaino paranee v Vuosikate kasvaa vuoden 2005 ennakoidusta noin 1,5 mrd. eurosta noin 1,7 mrd. euroon, mutta jää hieman käyttöomaisuuden poistoja pienemmäksi. Tilikauden tuloksen arvioidaan kääntyvän v noin 0,2 mrd. euroa positiiviseksi, mutta vuosikate pysyy selvästi nettoinvestointeja alhaisemmalla tasolla. Kuntien rahoitustilanne pysyy edelleen kireänä. Kuntatalouden rahoitustasapainossa on lisäksi huomattavia kuntakohtaisia, alueellisia ja kuntaryhmittäisiä eroja. Kuntatalouden alijäämän pieneneminen johtuu yhtäältä verotulojen ja valtionosuuksien yhteensä noin 4,3 prosentin kasvusta sekä toisaalta toimintamenojen kasvun ennakoidusta hidastumisesta. Kuntien nettoinvestointien odotetaan pysyvän likimain v noin 2,4 mrd. euron tasolla. Edelleen jatkuva alijäämäisyys vähentää kuntien kassavaroja ja kasvattaa lainakantaa v noin 0,6 mrd. eurolla. Kun kassavaratkin supistuvat hieman, kuntien nettovelka kasvaa arviolta noin 0,8 mrd. euroa. Peruspalveluohjelman tarkasteluvuosina kuntatalous näyttää kirjanpidollisesti kehittyvän myönteiseen suuntaan, mutta vuosikate jää kuitenkin koko kehyskaudella selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi, mikä lisää kuntien velkaantumista. Vuosikatteen oletetaan kuitenkin kasvavan vuosittain ja ylittävän poistot vuodesta 2007 lähtien. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan keskimäärin noin 3½ prosenttiin. Tämä johtuu mm. ansiotasokehityksen hidastumisesta ja työnantajamaksujen alenemisesta. Kuntien väliset talouskehityksen erot ovat kasvaneet vuoden 2004 tilinpäätöstietojen perusteella. Suurissa talousvaikeuksissa olevia negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 138, ja lukumäärä kaksinkertaistui vuoteen 2003 verrattuna. Taloudelliset ongelmat keskittyvät erityisesti väestömäärältään pienempiin kuntiin. Eriytymiskehityksen arvioidaan kuntatalouden kokonaistilanteen paranemisesta huolimatta jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Rahoitustilanteen kireys edellyttääkin kunnilta ja valtiolta yhteistyötä palvelurakennetta ja tuottavuutta parantavissa päätöksissä niin, että toimintamenojen kasvu olisi pitkällä aikavälillä kestävää suhteessa tuloihin. Kuntatalouden vakauteen vaikuttavat myös kuntien omat päätökset erityisesti investointien määrästä ja ajoituksesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Taulukko 17. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitys vuosina , kuntien tilinpidon mukaan Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate Verotulot Valtionosuudet, käyttötalous 2) Rahoitustuotot ja kulut, netto Vuosikate (= ) Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (= ) Rahoitus 9. Vuosikate 3) Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus, netto (= ) Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet ja myyntitulot Investoinnit, netto (= ) Rahoitusjäämä (= ) Lainakanta Kassavarat Nettovelka (= ) Vuodesta 2004 vuoteen 2006 kuntien vuosikate paranee sisäasiainministeriön kuntaosaston ennusteen mukaan yli asukkaan kunnissa ja heikkenee alle asukkaan kunnissa painottuen alle asukkaan kuntiin. Tilanne kuitenkin paranee näissäkin kunnissa v vuoteen 2005 verrattuna, kuten muissakin kuntaryhmissä. Erityisesti vuosikate paranee yli asukkaan kunnissa. Useilta vuosilta kertynyttä, kumulatiivista alijäämää oli vuoden 2004 lopussa 165 kunnalla yhteensä noin 300 milj. euroa. Kertynyt alijäämä kohdistui pääasiassa alle asukkaan kuntiin. Kuntien lainakanta kasvaa vuodesta 2004 vuoteen 2006, mutta vuoteen 2005 verrattuna lainakannan kasvu on vähäistä v Tämä johtuu siitä, että yli asukkaan kunnissa lainamäärän arvioidaan pienenevän niiden hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi. Lainakannan kasvu jatkuu kuitenkin voimakkaana pienissä kunnissa. Taulukko 18. Kuntien talouskehitys vuosina kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin (vuodet 2005 ja 2006 eivät sisällä harkinnanvaraista rahoitusavustusta) Asukasluku Vuosikate 2004 Vuosikate 2005 Vuosikate 2006 Lainakanta 2004 Lainakanta 2005 Lainakanta 2006 alle ) Valtion kirjanpidon mukaiset valtionosuudet esitetään taulukossa 21. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 yli Koko maa Kuvio 10. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämä vuoden 2004 tilinpäätöksessä 6.3. Peruspalvelujen järjestäminen Kuntien menot Kuntien toimintamenoista noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa. Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Työn painopiste peruspalveluissa siirtyy väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena terveys- ja vanhuspalveluihin. Vakinaisen henkilöstön määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina ja kehityksen arvioidaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevina vuosina. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle vuosikymmenen lopulla kasvaa uuden henkilöstön rekrytointitarve kunnissa. Toimintamenojen kokonaismääräksi arvioidaan noin 27,5 mrd. euroa, mistä 16,9 mrd. euroa on palkkausmenoja. Toimintamenot kasvavat 4,4 %, mikä on noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin v Menojen kasvua hidastaa sopimuspalkkojen kasvun hidastuminen sekä hoitoon pääsyn turvaamiseksi vuodelle 2005 ajoittuvien lisämenojen oletettu aleneminen vuoden 2005 arvioidusta 145 milj. eurosta 30 milj. euroon. Ostopalvelujen kasvu hidastuu viime vuosien tasosta mutta jatkuu kuitenkin voimakkaana. Riskinä onkin, että menojen kasvu jatkuu entisellään. Kuntien bruttomenojen kansantuoteosuus alenee parilla kymmenyksellä 19,3 prosenttiin v Kuntien henkilöstömääräksi arvioidaan noin , mikä on yli 2000 enemmän kuin v Eläkkeelle siirtyvien määräksi arvioidaan noin henkilöä vuosittain. Taulukko 19. Kuntien ja kuntayhtymien menot , mrd. euroa (käyvin hinnoin) Toimintamenot 25,0 26,3 27,5 28,2 29,3 30,4 Palkkausmenot 15,5 16,3 16,9 17,4 18,0 18,7 Palkat 12,0 12,5 12,9 13,3 13,8 14,3 3) Mahdolliset poikkeamat johtuvat pyöristyksistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Muut henkilöstömenot 3,6 3,8 4,0 4,1 4,2 4,3 Ostot 7,5 8,0 8,3 8,7 9,1 9,6 Avustukset 1,7 1,7 1,9 1,9 1,8 1,8 Muut toimintamenot 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 2. Toimintatulot 7,9 8,3 8,8 9,1 9,5 9,8 3. Toimintakate (=2-1) -17,1-18,0-18,7-19,1-19,8-20,5 4. Korkomenot, brutto 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 5. ALV:n takaisinperintä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6. Investoinnit, brutto 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 7. Menot yhteensä ( ) 28,4 29,7 30,9 31,7 32,7 33,8 8. Bruttokansantuote 149,7 152,6 159,8 165,4 171,3 177,0 9. Bruttomenot, % BKT:sta 19,0 19,5 19,3 19,2 19,1 19,1 10. Kokonaistulot, % BKT:sta 18,1 18,6 18,7 18,7 18,8 18,8 11. Toimintatulot, % toimintamenoista 31,5 31,4 32,1 32,4 32,4 32,4 Työlliset, 1000 henkilöä Kuntien verotulot Kuntien peruspalvelut rahoitetaan pääosin kuntien omilla verotuloilla. Verotuloja arvioidaan kertyvän v noin 14,7 mrd. euroa. Taulukko 20. Kuntien verotulot vuosina , milj. euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yht Verotulot, % BKT:sta 9,1 9,3 9,2 9,2 9,3 9,3 Muutos, % Kunnallisvero 0,8 4,1 3,2 3,8 3,9 3,9 Yhteisövero 5,9 4,9 4,5 3,4 3,3 3,2 Kiinteistövero 3,5 3,8 2,8 2,7 4,0 2,6 Verotulot yht. 1,3 4,1 3,3 3,7 3,9 3,8 Kunnallisveroprosentti, keskimäär. 18,12 18,30 18,30 18,30 18,30 18,30 Yhteisöveroprosentti Kuntien osuus yhteisöverosta, % 19,75 22,03 22,03 22,03 22,03 22,03 Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 3,3 % v Kunnallisveron odotetaan kasvavan 3,2 %, mikä on hieman vähemmän kuin v Yhteisöveroa ennakoidaan kertyvän noin 4,5 % edellisvuotta enemmän. Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 730 milj. euroa. Kiinteistöveroperusteita muutetaan siten, että voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan, mikä lisää kuntien verotuloja noin 15 milj. eurolla. Lisäksi osana toimenpidekokonaisuutta, jolla lisätään ja nopeutetaan asuntotonttien saatavuutta ja kohtuullisten asuntojen hintatasoa, otetaan käyttöön korotettu kiinteistövero kokonaan rakentamatta oleville rakennuskelpoisille tonteille Helsingin seudulla. Tämän Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 arvioidaan lisäävän kiinteistöveron tuottoa noin 2 milj. eurolla. Kuntien verotulojen osuus bruttokansantuotteesta laskee kymmenyksellä 9,2 prosenttiin. Valtionavut Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 7,5 mrd. eurolla v Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan milj. euroa. Muihin valtionapuihin ehdotetaan 763 milj. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä 643 milj. eurolla v Lisäykseen sisältyvät valtionosuudet uusien tehtävien aiheuttamiin menoihin, valtionosuuksien indeksitarkistukset sekä v maksettava osuus neljälle vuodelle jaksotetusta valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Lisäksi valtionosuuksissa on otettu huomioon työmarkkinatukiuudistukseen, asumismenojen omavastuun poistamiseen toimeentulotuesta sekä sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen ja valtionverotuksen ansiotulovähennykseen liittyvät kustannusneutraalit kompensaatiot, 287 milj. euroa (yksityiskohtaisemmin taulukossa 25). Valtion päättämien toimenpiteiden lisäksi kuntien valtionapuihin vaikuttaa ikärakenteen ja väestön määrän muutos. Muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät 30 milj. eurolla v Opetustoimen osalta ikäluokkien pienentymisestä aiheutuu perusopetuksen valtionosuuksien vähentymistä kuntien osalta noin 23 milj. euroa. Vastaavasti nuorisoikäluokkien kasvusta arvioidaan lukioiden valtionosuuksien lisääntyvän kuntien osalta noin 10 milj. eurolla. Muutoksesta johtuen kuntien laskennalliset kustannukset lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa noin 90 milj. euroa ja opetustoimessa alenevat noin 22 milj. euroa. Taulukko 21. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut , milj. euroa ja muutos , % , % 4) Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen SM ,1 OPM ,3 siitä kuntayhtymien yksikköhintarahoitus ,9 STM ,1 Laskennalliset valtionosuudet yhteensä ,1 Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut SM, harkinnanvarainen rahoitusavustus SM, kuntien yhdistymisavustukset OPM, harkinnanvaraiset avustukset OPM, kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö OPM, perustamishankkeet STM, erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) STM, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) STM, lastensuojelu STM, lasten ja nuorten psykiatria, hoitojonot STM, perustamis- ja kehittämishankkeet STM, perustoimeentulotuki TM, työllistämistuki kunnille TM, kuntouttava työtoiminta TM, korvaukset maahanmuuttajista ) Lisäykset ja valtionapujen väliset muutokset aiheutuvat osittain v toteutettavista kustannusneutraaleista rahoitusjärjestelmän muutoksista ja veromenetysten kompensaatioista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä ,1 Peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä ,4 Tehtäväkohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien piirissä olevissa peruspalveluissa kuntien rahoitusosuus muodostuu lakiin perustuvasta omarahoitusosuudesta, joka on asukasta kohti kaikissa kunnissa samansuuruinen. Vuonna 2006 kuntien omarahoitusosuus on sosiaali- ja terveydenhuollossa euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 627 euroa asukasta kohti. Taulukossa 22 esitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, valtionosuudet ja omarahoitusosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Taulukossa 23 esitettävät opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ja valtionosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Kuntien rahoitusosuudet kattavat mainittujen palveluiden lisäksi rahoitusosuudet myös yksityisten ja valtion järjestämään koulutukseen. Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmissä on erityissäännöksiä kuntien omarahoitusosuudesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta kuntien omarahoitusosuutta on korotettu eräillä muusta lainsäädännöstä aiheutuvilla perusteilla, jotka ovat toisaalta pienentäneet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Kuntien omarahoitusosuutta on myös alennettu kuntien verotulojen menetyksen kompensaationa. Opetus- ja kulttuuritoimessa kuntien rahoitusosuutta koskevan erityissäännöksen perusteella on lähinnä toteutettu aiemmin päätettyjä valtiontalouden säästötoimenpiteitä. Vuoden 2006 alusta voimaan tulevaksi esitetyn valtionosuusuudistuksen myötä edellä mainitut erityissäännökset kumottaisiin järjestelmän yksinkertaistamiseksi, ja erityissäännösten vaikutus otettaisiin huomioon lähinnä valtionosuusprosenttia muuttamalla. Valtion ja kuntien välinen rahoitussuhde pysyisi tältä osin kustannusneutraalina, mutta uudistus vaikuttaisi merkittävästi edellä kuvattuun kuntien valtionosuuden ja oman rahoitusosuuden suhteen prosentuaaliseen kehitykseen. Taulukko 22. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, milj. euroa , % Sosiaali- ja terveydenhuolto laskennalliset kustannukset ,9 kuntien omarahoitusosuudet ,2 valtionosuudet (ilman tasauseriä) ,5 Taulukko 23. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin, milj. euroa , % Opetus- ja kulttuuritoimi laskennalliset kustannukset ,9 kuntien rahoitusosuudet ,6 valtionosuudet (ilman tasauseriä) ,1 Vuonna 2006 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaan olevan 2,6 %, mikä lisää peruspalveluiden järjestämisen kustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 311 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 141 milj. euroa, eli yhteensä 452 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävien indeksikorotusten kautta. Vuonna 2006 valtionosuuksiin tehdään 2,4 prosentin suuruinen indeksikorotus, joka on 75 % täysimääräisestä kustannustason muutoksesta v sekä vuoden 2004 tason 0,4 prosenttiyksikön suuruisesta korjauksesta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 170 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 154 milj. euroa. Täysimääräinen indeksikorotus olisi 3 % ja se lisäisi valtionosuuksia 227 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus olisi 205 milj. euroa. Rahoituslaskelmassa on vuodelle 2007 laskentaoletuksena käytetty indeksikorotusta, joka on 75 % täysimääräisestä korotuksesta, ja vuosille täysimääräistä indeksikorotusta. Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkin kunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2006 tasaus perustuu verovuoden 2004 tietoihin. Tasaus jaetaan kolmelle hallinnonalalle suhteessa STM 57 %, OPM 37 % ja SM 6 %. Taulukko 24. Valtionosuuksien tasaukset , milj. euroa Tasauslisät Tasausvähennykset Erotus / netto Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määrä on noin 709 milj. euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen noin 74 milj. euroa. Tasauslisää saa 336 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennys tehdään 80 kunnalle, määrältään noin 702 milj. euroa. Tasausrajan muutos lisää valtionosuuksia vuoteen 2005 verrattuna 160 milj. euroa Valtion toimenpiteet Valtion toimenpiteet lisäävät tai vähentävät kuntien ja kuntayhtymien menoja ja tuloja toiminnan muutosten, budjettipäätösten, valtionosuuksien indeksitarkistusten, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen sekä verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen muutosten johdosta. Vuonna 2006 arvioidaan edellä lueteltujen perusteiden vaikuttavan kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2005 verrattuna seuraavasti: Taulukko 25. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2005 vuoteen 2006 menot tulot 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Valtionosuusuudistus SM, OPM, STM siirtymätasaukset -7 OPM, opettajakoulutus +2 Työmarkkinatukiuudistuksen rahoitusmuutokset: TM, passiivinen työmarkkinatuki (yli 500 päivää) +258 STM, uusi korvamerkitty perustoimeentulotuki +221 STM, vähennys valtionosuuspohjasta -144 Työmarkkinatukiuudistukseen liittyvät kompensaatiot, josta +182 SM, OPM, STM verotulotasauksen tasausrajan nosto (+84) STM, valtionosuusprosentin korotus (+68) SM, yleinen valtionosuus siirtymäkauden korjauserä (+30) Sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen sekä valtionverotuksen uuteen ansiotulovähennykseen liittyvien verotulomenetysten kompensaatio verotulotasauksen kautta +98 SM, harkinnanvarainen rahoitusavustus -5 SM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki -16 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 STM, toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistaminen STM, laskennallinen valtionosuus: kansallinen terveyshanke (hoitoon pääsyn turvaaminen) sosiaalialan kehittämishanke, valtionosuus-%:n korotus +9 sosiaalihuollon täydennyskoulutusvelvoite (osa sos.hanketta) omaishoidon tuen kehittäminen (osa sos.hanketta) toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistamisen kompensaatio, valtionosuus-%:n korotus +7 STM, kehittämishankkeet +1 STM, perustamishankkeet -1 STM, lasten ja nuorten psykiatria -5-5 OPM, ammatillisen koulutuksen näytöt OPM, peruskoulujen tietoliikenneyhteydet +1 OPM, perustamishankkeet -4 Yhteensä Indeksikorotukset 2,4 % (75 % täysimääräisestä 2,6 %:n kustannustason noususta ja 75 % v ,4 %-yks. suuruisesta korjauksesta OPM, josta +71 kunnat (77 %) +55 yksityiset (23 %) +16 STM +95 SM +4 Yhteensä, josta +170 kunnat Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus OPM, josta 23 kunnat 18 yksityiset 5 STM 63 Yhteensä, josta 86 kunnat Verotuksen ja maksujen muutokset Sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyvä päivärahamaksun vähennyskelpoisuus -90 Valtionverotuksen ansiotulovähennyksen vaikutus kuntien verotuloihin -7 Kiinteistöveron korottaminen: rakentamattoman rakennusmaan korotettu kiintestövero Helsingin seudulla +2 voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten kiinteisöveroprosentin ylärajan korottaminen +15 Yhteensä -80 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä ilman indeksikorotuksia indeksikorotukset mukaan lukien Netto ilman indeksikorotuksia +70 Netto indeksikorotukset mukaan lukien +224 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Valtionosuusuudistus Työmarkkinatukiuudistus Verotulomenetysten kompensaatiot Valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe on tarkoitus toteuttaa pääosin kustannusneutraalisti siten, että valtion ja kuntien välinen kustannustenjako ei kokonaistasolla muutu. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusjärjestelmässä tarkistetaan eräitä yksittäisiä valtionosuuden määräytymisperusteita, mistä johtuen valtionosuuksien kuntakohtainen kohdentuminen muuttuu. Kokonaisuutena uudistus on kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon osalta kustannusneutraali. Sen sijaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmään esitetään eräitä muutoksia, jotka merkitsevät valtionosuuksien kasvamista tai alenemista. Ammatillisen opettajankoulutuksen rahoituksessa siirtyminen valtionavustuksista laskennalliseen valtionosuuteen lisää kuitenkin ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien tuloja 2 milj. eurolla vuoden 2003 kustannustasossa. Myös museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitukseen ehdotetut muutokset lisäävät merkittävästi valtionosuutta vuodesta 2008 lukien. Valtionosuuden perusteena käytettävän yksikköhinnan laskeminen kunkin taide- ja kulttuurilaitosmuodon toteutuneiden kustannusten pohjalta arvioidaan lisäävän vuosille jaksotettuna valtionosuuksia yhteensä noin 30 milj. eurolla. Vastaavasti opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusuudistukseen sisältyy myös eräitä muutosehdotuksia, jotka vähentäisivät kuntien valtiolta saamia tuloja. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitettujen valtionavustusten suuruisen euromäärän vähentäminen kokonaiskustannuksista laskettaessa valtionosuuden perusteena käytettäviä yksikköhintoja vuodelle 2008 alentaisi teattereita, orkestereita ja museoita lukuun ottamatta valtionosuuksia noin 13 milj. eurolla. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahoituksessa esitetään luovuttavaksi erillisestä investointirahoituksesta vuodesta 2006 lukien. Erillisrahoituksen sijasta ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien kirjanpidon mukaiset poistot luettaisiin mukaan yksikköhinnan laskennassa käytettäviin valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin, jolloin investointikustannukset olisivat mukana valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa. Uudistukseen liittyvät siirtymätasaukset vähentävät kuntien valtionosuuksia 7 milj. eurolla v ja 1,5 milj. eurolla v sekä lisäävät valtionosuuksia 0,2 milj. eurolla v Vuoden 2006 alusta voimaantuleva työmarkkinatukiuudistus on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti. Työmarkkinatuen passiiviosan ja toimeentulotuen normitettavissa olevan osan rahoitusmuutos lisää kuntien menoja nettomääräisesti arviolta 180 milj. euroa v Korvattava lisämeno alenee työmarkkinatuen aktivointiasteen noustessa 20 prosentista 30 prosenttiin siten, että kokonaiskompensaatio on 165 milj. euroa v ja 150 milj. euroa v Peruskompensaatioon kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien valtionosuusprosentin korotus lisää valtionosuuksia 68 milj. euroa ja valtionosuuksien tasausrajan nostaminen 84 milj. euroa. Siirtymäkauden kompensaationa toteuttava yleisen valtionosuuden korjauserä lisää valtionosuuksia 30 milj. euroa v Korjauserä alenee 15 milj. euroa v ja loput 15 milj. euroa v Osana sairausvakuutuksen rahoitusuudistusta ehdotetaan palkka- ja yritystulosta perittäväksi uutta, verotuksessa vähennyskelpoista sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Päivärahamaksun verovähennyskelpoisuuden arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa vuositasolla 90 milj. euroa. Valtionverotuksessa otetaan käyttöön uusi ansiotulovähennys, joka vaikuttaa välillisesti myös kunnallisveron tasoon ja vähentää kunnallisveron määrää 7 milj. euroa vuositasolla. Nämä verotulomenetykset kompensoidaan kunnille valtionosuuksien verotulotasausten kautta. Kompensaatio tehdään tasausrajojen muutoksen kautta, jolloin kompensaation määräksi tulee laskennallisesti 98 milj. euroa. Vuonna 2006 on varauduttu kuntien yhdistymisavustuksissa yhden uuden yhdistymisen voimaantuloon. Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräksi ehdotetaan 25 milj. euroa, jossa on vähennystä 5 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 73 milj. eurolla. Tästä käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen runsaat 59 milj. euroa, sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen 10 milj. euroa sekä omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen 4 milj. euroa. Vuonna 2006 kuntien menoja lisäävät omaishoidon ja perhehoidon kehittäminen (12 milj. euroa) sekä v käynnistyneen sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoitteen laajeneminen kokovuotiseksi (30 milj. euroa). Lisäksi kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen liittyvän hoitoon pääsyn turvaamisen arvioidaan lisäävän kuntien menoja 30 milj. euroa vielä v Osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjä toimenpiteitä toimeentulotuesta poistetaan asumismenojen omavastuu lukien. Kustannukset korvataan kunnille täysimääräisinä lisäämällä valtionosuuksia yhteensä 14 milj. eurolla. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on 55 milj. euroa, josta 30 milj. euroa on kansallisen terveydenhuollon hankkeen kehittämishankkeisiin ja loppuosa sosiaalialan kehittämishankkeen ja alkoholiohjelmaan hankkeisiin. Edellä mainitun valtionosuusuudistukseen sisältyvän ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen investointien rahoitusuudistuksen lisäksi myös muiden perustamishankkeiden valtion rahoitusta on tarkoitusta vähentää valtiontalouden kehyspäätöksessä sovitulla tavalla. Opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtionavustuksia alennetaan näin ollen v yhteensä noin 4 milj. eurolla, v yhteensä noin 6 milj. eurolla, v yhteensä noin 9 milj. eurolla ja v yhteensä noin 13 milj. eurolla. Opetus- ja kulttuuritoimen alalla on tarkoitus toteuttaa myös eräitä muita toiminnallisia muutoksia, joilla on vaikutusta kuntien tuloihin ja menoihin. Pienten koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan arvioidaan laajenevan v siten, että kuntien menot lisääntyvät noin 9 milj. eurolla. Vastaavasti kuntien tulot lisääntyvät valtionosuuksien nousun myötä arviolta 5 milj. eurolla v Ammatillisen koulutuksen näyttöjen käyttöönotto vuodesta 2006 vaikuttaa myös kuntien tuloihin ja menoihin. Vuonna 2006 näyttöjen käyttöönoton myötä kuntien menojen arvioidaan kasvavan noin 5 milj. eurolla, ja vastaavasti kuntien valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 3 milj. eurolla. Vastaavasti v. 2009, jolloin ammatillisen koulutuksen näyttöjä koskeva uudistus olisi täysimääräisesti voimassa, nousisivat kuntien menot yhteensä noin 10 milj. eurolla, ja valtionosuudet vastaavasti noin 6 milj. eurolla. Tietoliikenneyhteyksien parantamiseen liittyviin investointeihin lisätään valtionavustusta 1 milj. euroa sekä v että v Valtion toimenpiteiden arvioidaan lisäävän kunnallistalouden menoja yhteensä noin 344 milj. eurolla. Valtion toimenpiteiden vaikutusten yhteenveto sisältyy kokonaisuudessaan taulukkoon 25. Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2005 verrattuna nettomääräisesti 70 milj. euroa ilman indeksikorotuksia ja indeksikorotukset mukaan lukien 224 milj. euroa. Valtion vuoteen 2006 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys. Peruspalveluohjelman mukaan valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukäytännön muuttamista siten, että maksuissa otetaan huomioon palvelujen kustannusten kehitys. Omaishoitajien lakisääteisen vapaan toteuttamiseksi järjestettävät palvelut vähentävät kuntien asiakasmaksutuloja arviolta 5 milj. eurolla, joskin palvelujen tarkoituk- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Peruspalveluihin vaikuttavat hankkeet ja muu valmistelu Palveluiden tuottavuuden kehittäminen senmukaisella järjestämisellä voidaan osaltaan ehkäistä laitoshoidon lisätarvetta ja siten keventää kunnille aiheutuvia kustannuksia. Sisäasiainministeriö on asettanut vuoden 2006 toukokuun lopussa päättyvän kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen. Hankkeen tavoitteena on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten, että palvelujen laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon. Valtiovarainministeriön asettama tuottavuuden toimenpideohjelma jatkuu v Myös kansallinen terveydenhuollon hanke ja sosiaalialan kehittämishanke jatkuvat v ja päättyvät v Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa otetaan huomioon kustannusten kehitys vuodesta Terveydenhuollon toimintayksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimukseen myönnettävän valtion korvauksen perusteita uudistetaan asteittain vuodesta 2006 lukien. Opetusministeriön työryhmä esittää, että EU- ja ETAmaiden ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta aletaan periä lukukausimaksuja alkaen. Hallitus antaa vuoden 2005 aikana esityksen kuntalain talouden tasapainottamista koskevien säännösten uudistamiseksi siten, että ne nykyistä velvoittavammin turvaavat kunnan talouden hoidon edellytykset. Kokonaan uusiin palveluvelvoitteisiin suhtaudutaan hallituskaudella pidättyvästi. Peruspalvelujen kysynnän kasvu ja lisääntyvät menopaineet uhkaavat heikentää sekä koko talouden kasvumahdollisuuksia että kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä. Tämän vuoksi myös peruspalvelujen tuottavuuden mittaamista ja siihen liittyviä menetelmiä on ryhdytty kehittämään. Vaikka tuottavuuden mittaamiseen ja todentamiseen liittyy edelleen suuria puutteita, antaa nykyinen tietopohja varsin hyvän kuvan tuottavuuskehityksen suunnasta. Käytettävissä olevien tilastotietojen ja tutkimustulosten mukaan peruspalvelujen tuottavuus on 2000-luvun alussa ollut huonoa. Tilastokeskuksen tuottavuuskatsauksen tietojen mukaan kuntayhteisöjen koulutus-, sosiaali- ja kirjastopalvelujen yhteenlaskettu kokonaistuottavuus heikkeni vuosina yhteensä noin 10 %. Kokonaistuottavuuden lasku aiheutuu panosten määrän tuotosta nopeammasta kasvusta. Tämä on näkynyt kunnissa henkilöstön määrän voimakkaana kasvuna. Kuntien työllisten määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes henkilöllä ja vuodesta 2000 lähtien lähes henkilöllä. Kasvu on johtunut pääosin uusista tehtävistä, palvelujen laatutason kehittämisestä ja erilaisista kehittämishankkeista. Palvelujen laadunmuutoksista tietoa ei systemaattisesti ja kattavasti ole kuitenkaan kerätty, joten niiden vaikutuksia tuottavuusja tehokkuusmittoihin on hyvin vaikea arvioida. On mahdollista, että osa palvelujen tuottavuuden alenemisesta on selitettävissä henkilöstön lisäämisellä aikaansaadulla laadun paranemisella. Tuottavuuskehityksen ohella erityistä huomiota kannattaa kiinnittää tuottavuus- ja tehokkuuseroihin, jotka viittaavat mahdollisuuksiin lisätä tuottavuutta. Kunnissa tulisi erityisesti arvioida syitä, jotka aiheuttavat tehottomuutta. Palveluja tuottavien yksiköiden ja myös kuntien väliset tuottavuuserot ovat huomattavia. Palvelujen tuottavuudessa on myös suuria alueellisia ja kuntaryhmittäisiä eroja, ja erot ovat jossain määrin kasvaneet viime vuosina. Hallituksen tavoitteena on julkisten palvelujen tuottavuuden kasvu. Kuntasektorin vastuulla olevien peruspalveluiden tuotantoa pyritään tehostamaan ensisijaisesti kunta- ja palvelurakennehankkeella, jonka tuloksena määritellään kuntapalvelujen tarkoituksenmukaiset järjestämis- sekä tuottamistavat. Samaan tavoitteeseen pyritään kansallisessa terveydenhuollon hankkeessa sekä sosiaalialan kehittämishankkeessa. Kuntien edellytykset selvitä kasvavista menopaineista paranevat oleellisesti, jos uudistuksilla kyetään nostamaan tuottavuutta. Tuottavuuden nostamisessa ensisijaista on kuitenkin kuntien oma-aloitteellisuus arvioida ja ennakkoluulottomasti uudistaa palvelutuotantoaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13