Toimintakertomus PERUSOPETUS OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO AVUSTAJAPALVELUT
|
|
- Jere Kaarlo Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimintakertomus PERUSOPETUS OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO AVUSTAJAPALVELUT VÄESTÖVASTUUMALLI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA JA DIGITAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT KEHITTÄMISHANKKEET KOULURAKENTAMINEN JA KOULUKORJAUKSET KESTÄVÄ KEHITYS KANSAINVÄLISYYS KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- JA LOMA-AJAN HOITO KOULUN KERHOTOIMINTA SIIRTYMINEN TOISELLA ASTEELLE JA KOULUTUSTAKUU LUKIOKOULUTUS YHTEISHAKU JA OPISKELIJAVALINTA ESPOON LUKIOT JA OPISKELIJAT LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO KANSAINVÄLISYYS JATKO-OPINTOIHIN HAKEUTUMINEN OPISKELIJAHUOLTO TOISELLA ASTEELLA TAITEEN PERUSOPETUS KAUPUNKI VASTAA TAITEEN PERUSOPETUKSESTA HENKILÖSTÖ JA OPPILASMÄÄRÄT RAHOITUS JA LUVAT VARHAISKASVATUSYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ KOULUJEN KANSSA ARVIOINTI JA KEHITTYMINEN HENKILÖSTÖ ORGANISAATIO HENKILÖSTÖ KUNTA10-TULOKSET JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA JA TYÖNOHJAUS STRATEGISET TULOSTAVOITTEET JA TALOUS STRATEGISET TULOSTAVOITTEET TALOUS OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA KOULUJEN JOHTOKUNNAT... 36
2 2
3 1. PERUSOPETUS Osaava espoolainen 2020 Oppiva, luova ja osaava ihminen pystyy toimimaan tuntemattomassa tulevaisuudessa. Espoossa valmistaudutaan ottamaan uudet opetussuunnitelmat käyttöön Opetussuunnitelma uudistuksen keskiössä on pedagogisen toimintakulttuurin muutos perinteisten toimintatapojen muuttamisen ja digitalisaation kautta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö muuttui ja tuli voimaan Suurin muutos on siirtyminen ennaltaehkäisevään työskentelytapaan. Tämä toteutetaan yhteisöllisenä oppilashuoltotyönä. Lisäksi kouluissa toteutetaan lähinnä oppilashuoltohenkilöstön toimesta tapauskohtaista tai yksilötasoista oppilashuoltoa. Eheä oppimispolku Hyvinvoiva oppija elämän eri vaiheissa ja tilanteissa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Opetustoimessa valmisteltiin väestövastuumallia, jonka mukaisesti jokainen espoolainen koulu vastaa oman koulualueensa yleisopetuksen, tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaiden opetuksesta. Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa oleville varmistetaan jatkopaikka tiiviissä yhteistyössä. Oppilaaksioton prosessissa kokeiltiin keväällä 2014 aluepäälliköiden varaan rakennettua aikaisempaa keskitettyä mallia, mutta kesäkuussa päätettiin palata takaisin aikaisempaan rehtorin ratkaisuun perustuvaan malliin. Aluepäälliköt valvovat, että kaupungin linjaukset ja oppilaiden tasavertaisuus toteutuu koulukohtaisessa oppilaaksiotossa. Vastuullinen johtajuus Yksin ja yhdessä vastuu yhteisten tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2014 suuria muutoksia perusopetuksen osalta oli linjaorganisaation luominen ja aluepäälliköiden nimittäminen. Osana oppilashuollon lain uudistusta perustettiin Lasten- ja nuorten hyvinvoinninohjausryhmä. Ryhmä koordinoi perusopetuksen aluepäälliköiden johdolla alueellisia Lasten- ja nuorten hyvinvointiryhmiä. Näiden ryhmien tehtävänä on tuottaa tietoa ohjausryhmälle alueidensa erityistarpeista sekä toimia yhteistyöeliminä alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ryhmät edistävät myös SITO:n toimijoiden alueellista yhteistoimintaa. Perusopetuslinjan johtamista kehitettiin osana opetustoimen pilottina toteutettua kaupungin johtamisen kehittämisen projektia. Toimintaa kuluneena vuonna on erityisesti ohjannut opetustoimen tarinasta tuloskorttiin valittu tavoite korostaa koulun johtamisessa tapaa, jossa rehtorit ja koulunjohtajat johtavat kouluaan kehittämään oppilaiden osallisuutta omaan oppimiseen ja sen tapoihin. Koulun johto ohjaa koko henkilökuntaa käymään oppilaiden kanssa säännöllistä yksilö- ja ryhmätasoista keskustelua oppimaan oppimisesta näin lisäten oppilaiden tietoisuutta kunkin yksilöllisistä tavoista oppia. 3
4 Perusopetus vuonna 2014 Espoossa on 78 suomenkielistä peruskoulua, joista alakouluja on 46, yläkouluja 17, yhtenäisiä peruskouluja 13 ja erityiskouluja 2 ja sairaalakoulu. Espoon suomenkielisissä peruskouluissa opiskeli oppilasta, joista yläkoulun oppilaita oli ja erityisluokissa opiskelevia oppilaita 1871 (tilanne ). Espoon suomenkielisissä peruskouluissa oli vuoden 2014 lopussa vieraskielisiä oppilaita ja opiskelijoita yhteensä Alakouluissa opiskeltiin vieraina kielinä englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa, espanjaa ja venäjää. Vieraan kielen opetus alkoi yleensä 3. luokalla, mutta joissakin kouluissa kieleen tutustuttiin jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Espoossa on painotettua opetusta kuudessa alakoulussa ja kuudessatoista yläkoulussa. 3. luokalta alkavaa painotettua opetusta on musiikissa viidessä koulussa ja matemaattisluonnontieteellisissä aineissa yhdessä koulussa. Yläkouluissa painotettua opetusta annetaan musiikissa, liikunnassa, tanssissa, matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa, informaatioteknologiassa, kuvataiteessa ja ilmaisutaidossa. Kielikylpyopetusta annettiin Päivänkehrän, Westendinpuiston ja Soukan alakouluissa sekä Espoonlahden ja Haukilahden yläkouluissa. Kaksikielistä (suomi-englanti) opetusta annettiin Niittykummun, Jalavapuiston ja Tähtiniityn alakouluissa, Kilonpuiston yhtenäiskoulussa sekä Kuitinmäen yläkoulussa. Englanninkielistä peruskouluopetusta annettiin Komeetan ja Postipuun alakouluissa ja Espoo International yläkoulussa. Suomenkielistä esiopetusta järjestettiin 2178 lapselle 98 päiväkodissa ja 14 koulussa suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimesta. Lisäksi opetustoimen toteuttamassa esiopetuksessa oli 802 lasta 24 koululla. Kuljetuskustannukset olivat yhteensä noin euroa, joka on euroa enemmän kuin vuonna OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS Esi- perus- ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat uudistuvat syksyllä Valtioneuvosto hyväksyi uuden valtakunnallisen perusopetuksen tuntijaon ja Opetushallitus on antanut perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelmanperusteet Uuden opetussuunnitelman perusteiden uudistusprosessille asetettu tavoite on luoda paremmat edellytykset kestävälle tulevaisuudelle, koulun kasvatustyölle ja kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle. Tämä merkitsee koulun kehittämistä sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä. Uudessa opetussuunnitelmassa keskiössä on oppiminen. Se korostaa oppilaiden omaa aktiivista roolia oppijana, oppimisen iloa ja vuorovaikutustaitoja. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja laaja-alaisen osaamisen painottuminen opetuksessa edellyttävät opettajilta entistä enemmän yhteistyötä ja koulun pedagogiseen toimintakulttuurin kehittämistä uuden opetussuunnitelman suunnassa. Opetussuunnitelman teemoihin orientoivat OPS-treffit järjestettiin kaikille opettajille ja rehtoreille alueittain. OPS huone avattiin Fronterissa ja se toimii opetussuunnitelmaa koskevien asioiden tiedotus- ja keskustelupaikkana. 1.2 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut esiopetuksesta toiselle asteelle. Lain tavoitteena on turvata oppilaiden 4
5 tarvitsemien oppilashuoltopalvelujen saatavuus ja laatu sekä tarjota matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään ja yhteisöllisyyttä tukevaan oppilashuoltotyöhön. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. Laki korostaa myös monialaista yhteistyötä. Oppilaitosyksiköissä oppilashuolto on kaikkien yhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Tämän lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon kuuluu kouluterveydenhuollon palvelut, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen oppilashuolto. Lain myötä oppilaitosten oppilashuollon rakenteet ovat muuttuneet oleellisesti. Yksiköissä toimii kaksi eri oppilashuollollista ryhmää. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Se luo rakenteet oppilashuollon toiminnalle, laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä vastaa suunnitelman toteutumisesta. Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi, kun asia vaatii erityisosaamista. Asian käsittely yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu oppilaan ja opiskelijan suostumukseen. Lisäksi koulussa kokoontuu oppimisen tuen ryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä oppimisen tukeen liittyviä asioita. Yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon prosessien kuvaus aloitettiin syksyllä. Uuden lain tuomat velvoitteet tulevat muuttamaan toimintakulttuuria, rakenteita ja toimintatapoja. Muutoksen toteuttaminen vie aikaa. Uuden lain mukaan oppilaalla on oikeus päästä keskustelemaan psykologin ja kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tilanteissa keskustelumahdollisuus tulee järjestää jo samana tai seuraavana työpäivänä. Keskustelu on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella. Tämä tuo paineita oppilashuollon palveluissa pysyä määräaikojen puitteissa. Siksi syksyllä on aloitettu määräaikojen seuranta ja asia on kirjattu myös Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tuloskorttiin. Haasteeseen vastataan kehittämällä matalan kynnyksen sähköisiä palveluita, joiden avulla kyetään pitämään huolta lakiin säädettyjen määräaikojen toteutumisesta. Koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelman pohjaa kehitettiin. Uusi lainsäädäntö lähtee siitä että Espoon kaupunki vastaa alueellaan toimivien oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluista. Suunnitelmia ja neuvotteluita käytiin sosiaali- ja terveystoimen, ammattioppilaitosten ja yksityisten koulujen kanssa. Omnian seitsemän kuraattoria siirtyivät Espoon kaupungin työntekijöiksi lähtien. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tuottaa kuraattori- ja psykologipalvelut esiopetuksesta toiselle asteelle. Poikkeuksena on esiopetuksen psykologipalvelut, joista vastaa sosiaali- ja terveystoimen Lasten terapiapalvelut. Yksityisten oppilaitosten kanssa käydään vielä neuvotteluja oppilasja opiskelijahuoltopalvelujen järjestämisestä. Oppilas- ja opiskelijahuollon lain koulutusta on kevään ja syksyn aikana kohdennettu rehtoreille ja oppilashuollon ammattihenkilöille. Oppilas- ja opiskelijahuollon toteutumista tullaan arvioimaan säännöllisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii kaupunkitasoisena oppilas- ja opiskelijahuoltotyön johtoryhmänä. KOULUKURAATTORIPALVELUT Suomenkielisissä peruskouluissa on 32 koulukuraattoria, joista 4 toimii aluekuraattorina. Kunkin koulu- ja aluekuraattorin toimialueena oli 2-3 koulua. 5
6 Koulukuraattorin tehtävät liittyvät sekä yhteisölliseen että yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön. Tehtävät sisältävät asiakastyötä, opetussuunnitelman mukaista oppilashuoltotyötä sekä monialaista yhteistyötä koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Koulukuraattorin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psykososiaalista hyvinvointia, myönteistä kokonaiskehitystä sosiaalityön keinoin sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Esiopetuksen kuraattoripalvelut hoidetaan jatkossa entisin resurssein, mikä tuo esiopetusyksiköiden runsaan lukumäärän, oppilasmäärän lisäyksen sekä lain mukaisen määräaikojen noudattamisen osalta haastetta toteuttaa tasapuolisia ja laadukkaita oppilashuoltopalveluja eri yksiköissä. KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Suomenkielisissä peruskouluissa on 32 psykologia, joista 5 toimii aluepsykologina. Kunkin koulu- ja aluepsykologin toimialueena oli 2 4 koulua. Koulupsykologin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden saavuttamista. Käytännössä koulupsykologin tehtävänkuva muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu asiakastyötä, konsultaatiota, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä sekä yhteistyötä kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa. Kuraattorin ja psykologin keskimääräinen oppilasmäärä Espoossa Kuraattorit Psykologit Espoo Perusopetus Lukiot Perusopetus Lukiot Työn kohteet lukuvuonna Kuraattorit Psykologit Perusopetus Lukiot Perusopetus Lukiot Oppiminen 3,4 % 2,6 % 23,5 % 6,7 % Käyttäytyminen 29,8 % 24,0 % 19,4 % 11,5 % Tunne-elämä 16,9 % 12,4 % 28,2 % 58,5 % Perhe 15,1 % 38,1 % 6,53 % 9,1 % Sosiaaliset suhteet 26,9 % 18,6 % 7,4 % 8,8 % Koulunkäyntijärjestelyt 8 % 4,4 % 15,1 % 5,5 % TERAPIAPALVELUT Suomenkielisen opetuksen toimintaterapeutit (2) ja musiikkiterapeutti työskentelevät Kilon, Veräjäpellon ja Ruusutorpan kouluilla. Terapioihin ohjaudutaan oppilashuoltoryhmän, opettajien, vanhempien, kouluterveydenhuollon tai muiden yhteistyötahojen kautta. 6
7 1.3 AVUSTAJAPALVELUT Perusopetuslain mukaan vammaisille tai muille erityistä tukea tarvitseville oppilaille järjestetään opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut. Espoossa työskenteli vuonna 2014 noin 509 koulunkäyntiavustajaa, joista vakinaisia koulunkäyntiavustajia, kehitysvammaisten hoitajia tai autististen lasten koulunkäyntiavustajia oli yhteensä 265. Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta tilattiin koko lukuvuodeksi 244 koulunkäyntiavustajaa. Koulunkäyntiavustajapalveluita myönnettiin viikoittaista työtuntia, joista noin tuntia jaettiin laskennallisesti erityisluokille ja koulukohtaisena avustajapalveluna. Perusopetuksen iltapäivätoimintaan myönnettiin avustajapalvelua 280 viikoittaista työtuntia. 1.4 VÄESTÖVASTUUMALLI Kevään 2014 aikana valmisteltiin väestövastuumallia, jonka mukaisesti jokainen espoolainen koulu vastaa oman koulualueensa yleisopetuksen, tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaiden opetuksesta. Koulut saavat tarvittavat resurssit oppilaiden opetuksen järjestämiseksi lähikoulussa. Vaikeimmin kehitysvammaisten ja autististen oppilaiden resurssointi hoidetaan samaan tapaan kuin ennenkin. Lukuvuoden oppilaaksiotto toteutetaanvuosiluokkien 1-2 ja 7-8 osalta väestövastuumallin mukaisesti ja muiden vuosiluokkien osalta vaiheittain. Alkuvuodesta 2014 nimitettiin työryhmä valmistelemaan resurssointimallia. Peruskoulujen tuntilaskelmiin ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppilaaksiottoprosessiin tehtiin väestövastuumallin edellyttämät muutokset työryhmän valmistelun ja peruskoulujen rehtoreiden antamien palautteiden ja kehittämisideoiden perusteella. Peruskoulujen rehtoreille ja erityisopettajille, oppilas- ja opiskeluhuoltohenkilöstölle sekä varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestettiin syyskuussa 2014 neljä alueellista samansisältöistä koulutusta, joissa eri toimijat perehdytettiin väestövastuumallin mukaiseen resurssointimalliin ja oppilaaksiottoon. Lisäksi laaja-alaisille erityisopettajille järjestettiin koulutusta. Lukuvuoden väestövastuumallin mukaista resurssointimallia ja oppilaaksiottoa arvioidaan kevätkauden 2015 aikana eri toimijoilta kerättävien palautteiden ja kehittämisideoiden perusteella. Väestövastuumalliin tehdään tarvittaessa muutoksia. 1.5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA JA DIGITAALISET OPPI- MISYMPÄRISTÖT Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi euroa valtionavustusta perusopetuksen opettajien pedagogiseen ICT-ohjaukseen, jota toteutetaan vertaisohjauksen toimintamallilla kaikissa peruskouluissa. Tämän Espoossa LOISTO-hankkeena toteutettavan osaamisen kehittämisen toimintamallin tavoitteena on tukea kouluyhteisöjen osaamisen kehittämistä kouluissa havaittujen ja määriteltyjen osaamisen kehittämistarpeiden perusteella. Keskitettyä opettajien tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen osaamisen kehittämistä tuettiin edelleen vahvasti keskitetyllä koulutustarjonnalla sekä alueellisilla ja koulukohtaisilla täydennyskoulutustoiminnoilla. Erityisesti vahvistettiin alueellisten ja koulukohtaisten koulutusten toteuttamista. 7
8 Uusina pedagogisina toimintamuotoina olivat mobiilien päätelaitteiden käyttö opetuksessa sekä opiskelun tukena sekä tablettien hyödyntäminen oppilaiden ja opiskelijoiden aktivoimisessa. Täydennyskoulutuksen uutena toimintamuotona valmisteltiin MOOC-tyyppisten osaamisen kehittämisen menetelmien käyttöä. Rehtoreille ja koulun johtoryhmille suunnattu muutos- ja kehittämisjohtamista tukeva Osaamisen johtamisella ammatilliseksi oppimisyhteisöksi -koulutukseen osallistui 25 koulun edustajat. Syksyllä 2014 käynnistyneet valmennusryhmät ovat tämän valmennusohjelman viimeiset kouluryhmät. Seuraavan valmennusmuodon suunnittelu käynnistyy vuoden 2015 alusta. Espoon opettajat osallistuivat marraskuussa ensimmäistä kertaa valtakunnalliseen OPEKAosaamiskartoitukseen. Kartoitukseen osallistui noin opettajaa. Kartoituksen tulosten perusteella espoolaisten opettajien osaaminen on keskimäärin selvästi valtakunnallista tasoa kehittyneempää. Koulujen sisäinen, koulujen välinen ja Espoon alueiden välinen osaamistaso on eriytynyt ja eriytymässä. Espoo on mukana valtakunnallisen oppilaiden OPPIKAosaamiskartoitustyövälineen kehitystyössä, joka toteutetaan Opetushallituksen tuella ja Tampereen kaupungin koordinoimana. OPPIKA-kartoitustyöväline on tarkoitus valmistua vuoden 2015 aikana ja sitä pilotoidaan Espoossa keväällä Espoon kaupunki hankki loppuvuodesta 2014 kaikkien opettajien käyttöön digitaaliset työvälineet. Laitteiden jakelu ja käyttöönotto käynnistyi vuoden 2015 alusta. Vuoden 2014 aikana varustettiin viimeisetkin perusopetuksen oppimistilat nykyaikaisella oppimisteknologialla, joten tällä hetkellä kaikki perusopetuksen tilat on varustettu. Samalla toteutettiin elinkaarimallin mukaisia laitevaihtoja mm. vanhimpien dataprojektoreiden osalta. Pienryhmätiloja ei ole varustettu keskitetysti. Sähköisen oppimisympäristön Fronterin käyttöä laajennettiin ja syvennettiin. Uusina toiminnallisuuksina on kehitetty kaikille oppilaille tarkoitettua dialogista tavoite- ja arviointityökalua ja sen käyttöä. Sitä on kehitetty ja pilotoitu kolmen koulun verkostona. Kaikille huoltajille suunnattua HuoltajaFronter-toiminnallisuutta kehitettiin. Sen käyttöönottoa laajennetaan vuoden 2015 aikana. 1.6 KEHITTÄMISHANKKEET Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen rahoittamia hankkeita Perusopetusryhmien pienentäminen (OKM) Vuodelle 2014 avustusta saatu Avustusta on käytetty resurssiopettajien palkkaamiseen niihin ryhmiin, joissa oppilasmäärä on suuri ja joissa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita. Koulutuksellista tasa-arvoa edistävät toimenpiteet (OKM) Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 20 koululle on saatu 1,7 miljoonaa euroa vuosille Tällä rahoituksella koulut ovat voineet palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminnan kehittäminen (OPH) Rahoitusta saatiin euroa, hankkeessa on mukana 90 % alakouluista ja 60 % yläkouluista. Yhteistyötä tehtiin Wau ry:n kanssa tukemalla hankerahoituksella sen järjestämiä matalankynnyksen liikuntakerhoja. 8
9 Euroopan Unionin kotouttamisrahasto tukee Agora Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi koulussa -hanketta eurolla. Tavoitteena on lisätä kielitietoisuutta ja monilukutaitoa sekä kehittää työvälineitä katsomusdialogin edistämiseen kouluissa. Espoo on mukana valtakunnallisessa Helsingin yliopiston koordinoimassa Innokas - hankkeessa. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja innovatiivisen koulun kehittämiseen. Liikkuva koulu (OPH) Liikkuva koulu hankkeessa oli mukana 21 peruskoulua eli kahdeksan koulua enemmän kuin edellisenä vuonna. Hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana. Hankkeessa on yhteistyötahona Espoon Liikuntatoimi ja Tilakeskus -liikelaitos. Kielenopetuksen kehittämisessä jatkui pääkaupunkiseudun yhteinen Yksi maailma monta kieltä kehittämishanke. Hanketta koordinoi Helsinki. FIS Steps on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke, jonka tavoitteena on kehittää englanninkielisen opetuksen laatua ja uusia pedagogisia innovaatioita sekä perehtyä englanninkieliseen oppimateriaaliin. Autismiopetuksen fyysisten ympäristöjen ja turvallisuuden kehittämiseen on saatu hankerahoitusta. Hankkeessa on pilottikouluna Niittykummun koulu. Kestävän kehityksen RCE -toimintaan liittyen on saatu rahoitusta OPEDUCA projektiin. Hankkeessa on luotu materiaaleja opettajille työelämän näkökulmasta. Projektissa on mukana Etelä- Tapiolan lukio. Osaava espoolainen - Oppiva Espoo ohjelma edistää digitaalisten oppimisympäristöjen vahvaa hyödyntämistä opetuksessa. Pilotointi kouluissa on alkamassa. Microsoft tukee hanketta. Osaava -opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämishanke Pääkaupunkiseudun yhteisen Osaava- opetushenkilöstön täydennyskoulutushankkeen rahoitus on kohdennettu tietoyhteiskuntaosaamiseen, opetuksen ja johtamisen laadun parantamiseen sekä opetussuunnitelmatyöhön orientoivaan koulutukseen. Espoolla on ollut käytössä rahoitusta euroa. Lisäksi suomenkielisessä opetuksessa on koulujen omia hankkeita, joihin ne ovat saaneet ulkopuolista rahoitusta Euroopan Unionilta tai suoraan Opetushallitukselta 1.7 KOULURAKENTAMINEN JA KOULUKORJAUKSET Opinmäen oppimiskeskuksen rakentaminen jatkui. Auroran vanha koulu puretaan ja tilalle rakennetaan uusi koulu ja päiväkoti. Projekti alkoi syksyllä 2014 ja valmistuu kesällä Auroran koulun opetus järjestetään Järvenperän koulun yhteyteen sijoitettavissa siirtokoulutiloissa hyödyntäen samalla Järvenperän koulun vapaata kapasiteettia. Kirstin ja Veräjäpellon kouluissa koettiin sisäilmaongelmia ja kouluille tilattiin väliaikaiset, siirtokelpoiset tilat peruskorjauksen tai korvaavan uudisrakennuksen suunnittelun ja toteuttamisen ajaksi. Kirstin koulun peruskorjaus on aikataulutettu vuosille Siirtokelpoiset tilojen valmistuminen viivästyi ja ne saatiin käyttöön helmikuussa Veräjäpellon koulussa siirtokoulujen tilat valmistuivat vuoden 2014 lopussa. 9
10 Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus alkoi. Tapiolan koulu ja lukio toimivat väliaikaisissa tiloissa, lukio Spondalta vuokratuissa tiloissa Kerassa ja Tapiolan koulun opetus järjestetään Otaniemessä Miestentiellä peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Espoon Viherlaakson yläkoulu ja lukio kärsivät sisäilma- ja kosteusongelmista. Viherlaakson koulun opetus järjestetään väistökoulun tiloissa osoitteessa Lukionahde 1. Viherlaakson lukio toimii väistötiloissa Kutojantiellä Kilossa peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Lintuvaaran koulua peruskorjataan ja laajennetaan. Lintuvaaran koulun 5. ja 6. luokat toimivat Lintumetsän koulussa ja esiluokan ja vuosiluokkien 1-4 opetus järjestetään siirtokelpoisissa koulutiloissa. Peruskorjaus valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Karakallion koulun peruskorjaus valmistui kesällä 2014 ja otettiin koulukäyttöön syyslukukauden 2014 alussa. Mainingin koulun peruskorjaus alkoi vuoden 2014 alussa ja kestää arviolta kesään 2015 saakka. Mainingin koulun peruskorjauksen aikana vuosiluokat 1-6 toimivat entisen Mårtensbron koulun tiloissa ja vuosiluokat 7-9 toimivat Saunalahden koulun tiloissa peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Karhusuon koulun tilanahtautta helpotettiin vuokraamalla siirtokelpoinen rakennus koulu- ja esiopetustiloiksi. 1.8 KESTÄVÄ KEHITYS Espoon keskeisiä tavoitteita on toimia sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti. Espoon kaupunki on perustajajäsen kestävän kehityksen koulutuksen RCE (Regional Centre of Expertise) Espoo verkostossa ja sitoutunut edistämään kestävän kehityksen kasvatusta osana kestävän kehityksen koulutuksen RCE-verkostoa. Espoon kaupungin kestävän kehityksen kehittämisohjelma tukee myös kestävän kehityksen kasvatustyötä Espoossa. Kaupungin eri toimijoiden kestävän kehityksen kasvatuksen yhteistyötä on edistetty Toimekkaat - työryhmässä. Toiminnan tueksi on laadittu Kestävän kehityksen kasvatus selonteko. Kestävän kehityksen välttämättömyys ja ekososiaalinen sivistys nousevat esiin perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa. Perusopetuksen tavoitteena on avata näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. Tavoitteena on, että kestävä kehitys on luonteva osa kaikkien oppiaineiden opetusta ja että kestävä kehitys on osa koulujen toimintakulttuuria. Opetussuunnitelmaan on kirjattu, että koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. Opetussuunnitelmien kuntatason linjauksissa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen laajassa merkityksessä eli mukana ovat ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Koulujen lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan kestävän kehityksen kehittämiskohde, jota koulu toteuttaa. Vuosi vuodelta koulu rakentaa kestävän kehityksen toimintaansa ja sitä kautta kouluun syntyy kestävän kehityksen ohjelma, jossa kuvataan miten kestävää kehitystä koulussa toteutetaan. Koulujen kestävän kehityksen toimintaan antaa tukea kestävän kehityksen konsultoivat opettajat sekä heidän apunaan ympäristöalan erikoisammattitutkinto koulutukseen osallistuvat 10
11 opettajat. Kestävä kehitys on pysyvä koulutusteema, josta tarjotaan täydennyskoulutusta. Kouluille on järjestetty ekotukikoulutukset alueittain ja tavoitteena on, että kouluissa on vähintään kaksi koulutettua ekotukihenkilöä, joista ainakin yksi on opettaja. Kouluille kestävän kehityksen kehittämistyössä ovat apuna esimerkiksi Keke koulussa - materiaali, Vihreä lippu -ohjelma, jonka avulla voi saada ulkoisen tunnuksen, Kukko kummikoulutoiminnan aineistot tai Okka-säätiön materiaalit, joiden avulla koulu voi sertifioitua. 1.9 KANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyyttä toteutetaan kouluissa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Peruskoulujen ja opetussuunnitelmissa kulttuuri-identiteetti, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ovat keskeisiä aiheita. Myös Espoon laaja kieliohjelma tukee oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälistymistä. Suomen osallistuminen tutkimusohjelma PISAan (Programme for International Students Assessment) yhdessä OECD:n muiden jäsenmaiden kanssa tuo tärkeää kansainvälistä vertailutietoa opetuksen kehittämiseen. Monet koulut osallistuivat vuoden aikana mm. eurooppalaisten koulujen yhteistyötä edistäviin Erasmus-projekteihin sekä muihin kansainvälisiin projekteihin. Peruskoulujen yhteistyömaita ovat mm. Kanada, Ranska, Ruotsi, Unkari, Japani, Venäjä ja Viro. Espoolaisissa kouluissa kävi vuoden aikana runsaasti kansainvälisiä vieraita tutustumassa PISA -tutkimuksissa menestyneeseen suomalaiseen opetukseen. Lukuvuoden aikana Espoon kaupungin kouluissa ja lukioissa kävi lähes 180 vierailijaryhmää yhteensä 41 eri maasta. Pääsääntöisesti vierasryhmät olivat opetushallituksen tai opetus- ja kulttuuriministeriön välittämiä. Espoo on jäsenenä koulutusalan verkostossa nimeltä International Associaton of Educating Cities KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Espoon suomenkielisissä peruskouluissa oli vuoden 2014 lopussa vieraskielisiä oppilaita ja opiskelijoita yhteensä Vieraskielisten oppilaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 418 oppilaalla. Lisäksi suomenkielisessä perusopetuksessa on yhteensä runsaat monikielisten perheitten tai suomalaisten paluumuuttajaperheitten lasta, joiden virallinen äidinkieli on suomi, mutta jotka tarvitsevat samanlaisia tukitoimia kuin vieraskieliset lapset. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeli vuoden 2014 lopussa 545 oppilasta. Peruskoulussa toimi vuoden 2014 lopussa 17 alakoulun ja 8 yläkoulun erillistä perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmää, joissa opiskeli yhteensä 241 oppilasta. 204:lle valmistavan opetuksen tukea tarvitsevalle jonkin verran suomea puhuvalle oppilaalle järjestettiin valmistavaa opetusta inklusiivisesti omissa lähikouluissa. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyviä maahanmuuttajien määräaikaista tukea tarvitsevia oppilaita oli vuoden 2014 lopussa 714 oppilasta. Näistä 30 oppilasta opiskeli Mainingin koulussa erillisissä maahanmuuttajien pienryhmissä puutteellisen koulunkäyntitaustan vuoksi. Loput opiskelivat perusopetuksen ryhmissä omissa lähikouluissa. Suomi toisena kielenä -opetukseen osallistui vuoden 2013 lopussa peruskoulun oppilasta. Opetukseen osallistuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 479 oppilaalla. 11
12 Maahanmuuttajien äidinkielen opetusta ja suomenkielisten/ruotsinkielisten lasten ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta annettiin 38 eri kielessä. Lukion maahanmuuttajien äidinkielen kursseja järjestettiin 9 eri kielessä. Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistui yhteensä 3026 oppilasta, yli 500 oppilasta enemmän kuin vuonna Eniten oppilaita osallistui venäjän (631), somalin (353), arabian (287), englannin (261) ja viron (205) kielen opetukseen. Opetusta antoi 56 opettajaa. Oman äidinkielen opetukseen ilmoittautuminen tapahtui sähköisesti Wilman kautta. Kehittämistyö Valmistavassa opetuksessa ja suomi toisena kielenä -opetuksessa pedagogiset asiantuntijat konsultoivat kouluja ja perehdyttivät uusia opettajia. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajille järjestettiin perehdyttämiskoulutusta ja säännöllisiä tapaamisia, joissa hiottiin toimintatapoja ja vaihdettiin kokemuksia. Maahanmuuttajien äidinkielen opettajille opettajista muodostettu tieto- ja viestintätekniikkatiimi järjesti koulutuksia sähköisten opetusvälineiden käytöstä oman äidinkielen opetuksessa. Kaikki päätoimiset oman äidinkielen opettajat käyttävät opetuksessa tablettitietokoneita. Farsin/darin kielen, venäjän kielen, viron kielen ja albanian kielen opettaja toimivat myös osa-aikaisena kulttuuritulkkina. Koulut kokivat kulttuuritulkin osallistumisen haasteellisiin huoltajaneuvotteluihin erittäin hyödylliseksi Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue toteuttaa EU:n Kotouttamisrahaston rahoituksella hankkeen Agora - Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi koulussa. Hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaiden ja opettajien kielitietoisuutta kehittämällä ja vakiinnuttamalla kielitietoisia työtapoja ja samanaikaisopetusta suomeksi ja omalla äidinkielellä sekä kehittää työvälineitä katsomusdialogin edistämiseen kouluissa. Hankkeen puitteista järjestettiin peruskoulun opettajille seminaareja ja työpajoja, kokeiltiin katsomusdialogin toteuttamista peruskouluissa, samanaikaisopetusta alakouluissa ja kielitietoista opetusta yläkouluissa. Opetushallituksen tuella jatkettiin kehittämishanketta romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen. Romanin kielen opettaja antoi tukiopetusta muutamassa koulussa ja tuki mm. huoltajia yhteistyössä koulujen kanssa. Romanioppilaiden perusopetuksen kehittäminen jatkuu. Mainingin, Leppävaaran ja Tiistilän koulussa jatkoi kehitysyhteistyöjärjestön Planin Matkalla - hanke, jossa tavoitteena on parantaa oppivelvollisuusikänsä loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden nuorten ja heidän vanhempiensa mahdollisuuksia osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Osallistujien kanssa työskennellään nuorten ja vanhempien ryhmissä: niissä tutustutaan ja syvennytään suomalaiseen arkeen, harrastus- ja vapaaajantoimintaan, jatko-opiskeluun sekä työelämään. Mainingin koulu valittiin Planin Matkalla - hankkeen Vuoden kouluksi PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Perusopetuksen iltapäivätoimintaa tarjottiin suomenkielisten koulujen 1 2-luokkalaisille ja ylempien luokka-asteiden erityistä tukea tarvitseville oppilaille 15 oppilaan normaalikokoisissa ja 7 oppilaan pienennetyissä ryhmissä. Pienennetyt ryhmät koostuivat pääsääntöisesti erityisen tuen oppilaista. Toimintaa toteutettiin koulujen tiloissa sekä koulujen välittömässä läheisyydessä olevissa erillisyksiköissä. Erityisen tuen oppilaat osallistuivat joko oman koulunsa tai kotinsa lähellä olevaan iltapäivätoimintaan. Lukuvuonna iltapäivätoiminnan piirissä aloitti 3802 oppilasta, joka oli 632 oppilasta enemmän kuin lukuvuoden
13 2013 alussa. Lukuvuoden iltapäivätoiminnassa aloitti 3363 oppilasta, joista 260 oli erityisen tuen päätöksen omaavia oppilaita. Keväällä 2014 huoltajille annettiin mahdollisuus jättää hakemus ja saada päätös iltapäivätoiminnasta sähköisesti Wilman kautta. Hakuaikana saapui 3689 hakemusta. Sähköisen päätöksen valitsi 3160 huoltajaa ja kotiin postitettavan 529 huoltajaa. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö koordinoi ja valvoo perusopetuksen iltapäivätoimintaa sekä tekee iltapäivätoiminnan lapsivalinnat. Lukuvuonna kaupunki aloitti oman toiminnan pilotin Koulumäen ja Saunalahden kouluissa. Lisäksi iltapäivätoimintapalvelua tuotti 28 yksityistä palveluntuottajaa, jotka olivat yrittäjiä tai yhdistyksiä. Vuonna 2014 valmisteltiin ja päivitettiin perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen perusteita sekä palveluntuottajien valintakriteereitä ja avustuksen periaatteita, jotka vietiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätettäväksi marraskuussa Uudistetut perusteet ovat voimassa kuitenkin siten, että lukuvuoden lapsivalinnat tehdään jo uudistetuin perustein PÄIVÄ- JA LOMA-AJAN HOITO Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa päätettiin marraskuussa 2013 kehitysvammaisten ja autististen lasten aamu-, iltapäivä- ja lomahoidon toteuttamisesta Sivistystoimessa. Aamu- ja iltapäivähoito siirtyi Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toteutettavaksi alkaen ja loma-ajan hoito vuoden 2014 talvilomasta alkaen. Kehitysvammaisten ja autististen lasten opetuksessa työskentelevät koulunkäyntiavustajat työskentelivät myös kyseisten oppilaiden aamu- ja iltapäivähoidossa. Noin 200 oppilaalla on oikeus aamu- ja iltapäivähoitoon sekä loma-ajan hoitoon KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminta on lapsen ja nuoren kasvua tukevaa tavoitteellista vapaa-ajan toimintaa, jota koulut voivat halutessaan järjestää. Koulun kerhotoiminta tukee osaltaan koulun kasvatus- ja opetustyötä ja se kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Toiminnan tavoitteina ovat luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen ja terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Koulun kerhotoimintaan osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Vuonna 2014 yli 88 % Espoon peruskouluista järjesti koulun kerhotoimintaa valtion erityisavustuksen tuella. Kouluilta saatujen suunnitelmien mukaan alakoulujen kerhoihin osallistui noin oppilasta. Yläkoululaisille suunnatuissa kerhoissa oli noin 1300 osallistujaa. Valtion erityisavustuksen ja koulun oman rahoituksen lisäksi koulut järjestivät koulun kerhotoimintaa muun muassa vanhempainyhdistysten, seurakuntien sekä koti- ja kouluyhdistysten tuella. WAU ry järjesti koulun kerhotoiminnassa matalan kynnyksen liikuntakerhoja lähes 20 koululla. 13
14 1.14 SIIRTYMINEN TOISELLA ASTEELLE JA KOULUTUSTAKUU Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Vailla opiskelupaikkaa oleville varmistetaan jatkopaikka tiiviissä yhteistyössä. Kesällä 2014 yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jäi Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten peruskoulujen oppilaanohjaajilta kerättyjen tietojen mukaan noin 150 nuorta, kun vuotta aiemmin ilman paikkaa jääneitä nuoria oli noin 300. Yhteishaun pisteytyksen muutos toi edun suoraan peruskoulusta hakeneille. Lisäksi aloituspaikkojen lisäykset helpottivat koulutukseen pääsyä. Kaikki ilman paikkaa jääneet ohjattiin etsivän nuorisotyön piiriin. Kesän hakujen ja varasijapaikkojen täyttämisen jälkeen valtaosa sai lukuvuoden alussa paikan tutkintoon johtavasta koulutuksesta, kymppiluokilta, valmistavista koulutuksista tai työpajoilta. Toisen asteen tiedottamisessa ja markkinoinnissa tehtiin yhteistyötä Omnian, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa. Yhteistyössä tehtiin Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot -opas ja Yhteishaun jälkeen -esite. Tammikuussa 2014 järjestettiin tiedotustilaisuus huoltajille yhteishausta. Tilaisuudessa esiteltiin peruskoulun jälkeisiä jatkokoulutusvaihtoehtoja peruskoulun päättöluokkalaisille sekä heidän huoltajilleen. Lisäksi lukiot järjestivät oppilaille tiedotustilaisuuksia tammi-helmikuun aikana. 14
15 2. LUKIOKOULUTUS Osaava espoolainen 2020 Oppiva, luova ja osaava ihminen pystyy toimimaan tuntemattomassa tulevaisuudessa. Keskeisiä kehittämiskohteita vuonna 2014 olivat sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen ja sähköinen oppiminen sekä lukioiden kansainvälisyyden lisääminen. Kolmessa lukiossa pilotoitiin sähköistä ylioppilaskoeympäristöä ja kaikissa lukioissa lisättiin sähköisten kokeiden järjestämistä. Kaikille lukio-opettajille järjestettiin aineryhmäkohtainen koulutuspäivä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja sähköisiin kokeisiin liittyen. Lukioiden kansainvälinen yhteistyö on ollut vilkasta. Shanghai-yhteistyön merkeissä kuuden espoolaisen lukion rehtorit vierailivat Shanghaissa keväällä, ja vaihto-opiskelijatoimintaa edistetään kuluvana lukuvuonna. Kaiken kaikkiaan Espoon lukioista on tehty ulkomaille yli 40 matkaa, joissa opiskelijoita on ollut yli 500. Matkat ovat suuntautuneet yli 20 eri maahan. Espoolaislukiolaisia oli vaihdossa ulkomailla syksyllä 2014 yhteensä 85. Eheä oppimispolku Hyvinvoiva oppija elämän eri vaiheissa ja tilanteissa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Opiskelijan aktiivinen rooli oppimisensa kehittämisessä nostettiin lukiolinjalla yhdeksi kehittämiskohteeksi. Tavoitteena on, että opiskelijoilla on yhä parempi mahdollisuus antaa palautetta saamastaan opetuksesta. Opiskelijakuntien ja lukiolinjan yhteistyötä tiivistettiin. Lukiolinjan päällikkö ja suunnittelija tapasivat joulukuussa 2014 lukioiden opiskelijakuntien ja nuorisovaltuuston edustajia. Jatkossa tapaamisia järjestetään kahdesti vuodessa ja opiskelijakuntien edustajia pyydetään mukaan lukiolinjan kehittämistyöhön. Vastuullinen johtajuus Yksin ja yhdessä vastuu yhteisten tavoitteiden toteutumisesta. Lukiolinja aloitti toimintansa Lukiolinjan päällikkö toimii lukioiden rehtoreiden esimiehenä. Lukiolinjalla kehitetään Espoon lukiokoulutusta kokonaisuutena sekä tuetaan rehtoreita kunkin lukion toiminnan kehittämisessä. Vuoden 2014 aikana lukiolinjalla rakennettiin johtamisjärjestelmää, johon kuuluu lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen lukiokoulutukselle sekä toiminnan arvioinnin kehittäminen. Espoossa on 11 suomenkielistä päivälukiota, ruotsinkielinen lukio sekä yksi aikuislukio. Espoon suomenkielisissä päivälukioissa on opiskelijaa (tilanne ). Suomenkielisissä päivälukioissa oli 1453 aloituspaikkaa Lukiopaikkoja varattiin 61,5 % ikäluokasta Espoolaislukioon tarvittiin vähintään 7,5 keskiarvo Espoossa on kaksi erityistehtävän lukiota, kaksi IB-linjaa, kuusi lukiolinjaa ja kolme painotusta Opettajia suomenkielisissä päivälukioissa on noin 300. Espoon aikuislukio siirtyi hallinnollisesti osaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaa vuoden 2015 alusta alkaen.
16 2.1 YHTEISHAKU JA OPISKELIJAVALINTA Kevään 2014 yhteishaussa Espoon suomenkielisiin lukioihin oli 1600 ensisijaista hakijaa, mikä on 1,9 % vähemmän kuin vuonna Perusopetuksen päättävään ikäluokkaan suhteutettuna hakijoita oli kuitenkin edellisvuotta enemmän. Ensisijaisten hakijoiden määrä lukioiden aloituspaikkoja kohden oli 1,10 kun se vuotta aiemmin oli 1,12. Aloituspaikkoja suomenkielisiin lukioihin lukuvuodelle oli Lukion aloituspaikkoja varattiin 61,5 %:lle ikäluokasta, mikä oli prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna Päästäkseen espoolaiseen lukioon opiskelijan lukuaineiden keskiarvon tulee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tekemän linjauksen mukaan olla vähintään 7,00. Lopulliset sisäänpääsykeskiarvot vaihtelevat vuosittain hakijamäärän mukaan. Vuonna 2014 matalin sisäänpääsykeskiarvo tulosten julkistamisen aikaan oli 7,5. Keskiarvorajat nousivat edellisvuodesta kuuden lukion yleislinjalla ja viiden lukion erityislinjalla. Korkein alin keskiarvoraja 9,33 oli Etelä-Tapiolan lukiossa. Yhteishaku lukioihin järjestettiin ensi kertaa uuden valtakunnallisen Opintopolku-palvelun kautta. 2.2 ESPOON LUKIOT JA OPISKELIJAT Kaikissa Espoon lukioissa on laadukas yleislinja sekä osassa lukiolinja, painotus tai opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Erityisen koulutustehtävän lukioissa opiskelijat voivat jättää pois joitakin valtakunnallisia pakollisia kursseja ja valita tilalle lukion erityistehtävän mukaisia opintoja. Erityislukioihin ja lukiolinjoille opiskelijat valitaan erityisten valintakriteerien perusteella. Lukioiden painotukset näkyvät muun muassa syventävien ja soveltavien kurssien määrässä. Painotuksiin ei ole erillisiä valintakriteereitä. Lukio Erityinen koulutustehtävä, lukiolinja, painotus Opiskelijamäärä 1. Espoon yhteislyseon lukio yleislukio ja jalkapallolinja Espoonlahden lukio yleislukio ja kielipainotus Etelä-Tapiolan lukio yleislukio, talous- ja yhteiskuntatieteiden 479 painotus, IB-linja (erityislukio) 4. Haukilahden lukio yleislukio ja urheilulinja Kaitaan lukio yleislukio ja kuvataidelinja Kuninkaantien lukio yleislukio ja it- ja mediapainotus Leppävaaran lukio yleislukio ja urheilulinja Olarin lukio yleislukio ja matematiikka- ja luonnontiedelukio 362 (erityislukio) 9. Pohjois-Tapiolan lukio yleislukio ja ilmaisutaidon ja mediakasvatuksen 408 linja 10. Tapiolan lukio yleislukio ja musiikkilukio (erityislukio) Viherlaakson lukio yleislukio ja taidelinja 346 Suomenkieliset päivälukiot yhteensä Mattlidens gymnasium yleislukio ja IB-linja
17 Syyskuun 2014 tilastointipäivänä Espoon lukiolaisista vieraskielisiä oli 5,1 % ja ulkopaikkakuntalaisia 10,6 %. Tyttöjen osuus oli 52,3 % ja neljännen vuosikurssin opiskelijoiden 5,1 % (sisältää myös 3,5 vuodessa valmistuvat). Lukuvuonna lukiokoulutuksen keskeytti noin 150 henkilöä eli hieman yli 3 % opiskelijamäärästä. Lukiolaisista 1,3 % ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 2.3 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä toteutetun organisaatiouudistuksen myötä lukiolinja aloitti toimintansa Lukiolinja vastaa lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä yhdessä lukioiden rehtoreiden kanssa. Lukiolinjalla kehitetään Espoon lukiokoulutusta kokonaisuutena sekä tuetaan rehtoreita lukion toiminnan kehittämisessä. Vuoden 2014 aikana lukiolinjalla rakennettiin johtamisjärjestelmää, johon kuuluu lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen lukiokoulutukselle sekä toiminnan arvioinnin kehittäminen. Lukiokoulutuksen kehittäminen pohjautuu opetussuunnitelman lisäksi opetustoimen tarinaan sekä keskeisiin lukiolinjalla yhteisesti määriteltyihin laajempiin kehittämiskokonaisuuksiin. Opetustoimen tarinassa mainittu tavoite opiskelijan aktiivisesta roolista oppimisensa kehittämisessä on nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi. Tavoitteena lukiolinjalla on, että opiskelijoilla on yhä parempi mahdollisuus antaa palautetta saamastaan opetuksesta. Keskeisiä kehittämiskohteita lukuvuonna ovat sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen ja sähköinen oppiminen sekä lukioiden kansainvälisyyden lisääminen. Lisäksi tärkeinä kehittämiskohteina ovat korkeakoulu- ja työelämäyhteyksien tiivistäminen, opiskelijoiden osallisuuden parantaminen, lukioiden viestinnän ja näkyvyyden lisääminen sekä uuden opiskelijahuoltolain toteuttaminen. Opiskelijakuntien ja lukiolinjan yhteistyötä tiivistettiin vuoden 2014 aikana. Lukiolinjan päällikkö ja suunnittelija tapasivat joulukuussa 2014 lukioiden opiskelijakuntien ja nuorisovaltuuston edustajia. Jatkossa tapaamisia järjestetään kahdesti vuodessa ja opiskelijakuntien edustajia pyydetään mukaan lukiolinjan kehittämistyöhön. 2.4 SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö valmistautui vuoden 2014 aikana ylioppilastutkinnon sähköistämiseen pilotoimalla erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa sähköinen koe. Espoon yhteislyseon ja Etelä-Tapiolan lukioissa rakennettiin sähköinen koeympäristö saliratkaisuna ja Espoonlahden lukiossa luokkaratkaisuna. Pilotoinnissa oli suomenkielisen opetuksen lisäksi mukana mm. sivistystoimen tietohallinto, Svenska bildningstjänster, Kuntien Tiera Oy, ylioppilastutkintolautakunta (YTL) sekä palveluntoimittajia. Sähköisiä kokeita järjestettiin syyslukukauden ensimmäisellä koeviikolla hyödyntäen YTL:n kehittämää Digabi-käyttöjärjestelmää sekä Espoon Fronter-oppimisympäristö. Opiskelijat tekivät sähköisiä kurssikokeita noin 10 eri aineessa. Tärkeää pilotoinnissa oli testata erilaisia teknisiä ratkaisuja, koeympäristön rakentamista ja purkamista sekä itse koetilannetta, jossa käytettiin kymmeniä tietokoneita, kytkimiä ja satoja metrejä sähköjohtoja ja verkkoliikennekaapeleita. Noin 240 opiskelijalta sekä yli 10 opettajalta kerätyn palautteen perusteella pilotointi onnistui erittäin hyvin. Keskeinen osa sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista on sähköisen oppimisen ja arvioinnin lisääminen lukio-opiskelussa sekä siihen liittyvä opettajien koulutus. Marraskuussa 17
18 järjestettiin kaikkien lukio-opettajien yhteinen koulutuspäivä, jossa opettajat saivat jakaa kokemuksia sähköisten kokeiden järjestämiseen liittyen. Mukana oli myös YTL:n eri jaostojen edustajia. Lisäksi syyslukukauden alussa lukio-opettajilla oli mahdollisuus osallistua Fronterissa tehtävään webinaariin, jossa teemana oli sähköiset kokeet ja mm. Fronterin testityökalun harjoittelu. Lukiot tilasivat tarpeidensa mukaan Fronterilta myös räätälöityä koulutusta. Vuoden 2015 aikana sähköisen ylioppilastutkinnon vaatima koeympäristö rakennetaan myös muihin Espoon lukioihin. 2.5 KANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyyden toteuttaminen on keskeinen osa Espoon lukioiden kehittämistä. Kulttuuriidentiteetti, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ovat vahvasti korostettuina lukioiden opetussuunnitelmissa. Myös Espoon laaja kieliohjelma tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä. Lukioiden yhteistyö Shanghain kanssa tiivistyi vuoden 2014 aikana. Kuuden espoolaisen lukion rehtorit vierailivat Shanghaissa keväällä. Vierailun aikana tutustuttiin omaan kumppanuuskouluun ja sovittiin yhteistyön käynnistämisestä. Matkalla rehtorit vierailivat myös Tongjin ja Shanghain yliopistoissa tavoitteenaan tutustua jatko-opiskelumahdollisuuksiin suomalaisen lukiokoulutuksen jälkeen. Kaikilla espoolaisilla lukioilla on syksystä 2013 alkaen ystävyyslukiot Shanghaissa. Espoon lukioissa on käynyt lukuvuoden aikana yhteensä 33 ulkomaalaista vierailijaryhmää. Vierailijoita on saapunut Kiinasta, Etelä-Koreasta, Bahamalta, Japanista, Singaporesta, Australiasta, Saksasta, Norjasta, Hollannista, Espanjasta, Turkista, Isosta- Britanniasta, Yhdysvalloista, Italiasta. Ulkomailta saapuneita vaihto-opiskelijoita oli Espoon lukioissa syksyllä 2014 yhteensä 20. Espoon lukioista on tehty ulkomaille yli 40 matkaa, joissa opiskelijoita on ollut yli 500. Matkat ovat suuntautuneet yli 20 eri maahan. Espoolaislukiolaisia oli vaihdossa ulkomailla syksyllä 2014 yhteensä 85. Yhteydenpito ystävyyskoulujen kanssa on tiivistä. Lukioissa on järjestetty oppiainerajat ylittäviä, esimerkiksi kieltä ja kulttuurintuntemusta yhdistäviä kursseja. Joihinkin kursseihin on yhdistynyt opintomatkoja ulkomaille. Espoon lukioista on tehty ulkomaille yli 40 matkaa, joissa opiskelijoita on ollut yli 500. Matkat ovat suuntautuneet yli 20 eri maahan. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitetun lukioon valmistavan koulutuksen oli määrä alkaa Leppävaaran lukiossa lukuvuonna Ryhmää ei kuitenkaan saatu perustettua vähäisen hakijamäärän vuoksi. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön Kansainvälisen toiminnan opas valmistui syyskuussa Oppaassa linjataan kansainvälisen toiminnan ohjaus ja tavoitteet sekä ohjeistetaan kouluja kansainvälisyyden edistämisessä. Kansainvälisen toiminnan tavoitteet kirjataan vuosittain tulosyksikön tuloskorttiin sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmiin. 2.6 JATKO-OPINTOIHIN HAKEUTUMINEN Espoon lukioista siirrytään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin aktiivisemmin kuin keskimäärin Uudellamaalla. Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun mukaan Espoon suomenkielisistä päivälukioista sijoittui valmistumisvuonna 2012 jatko-opintoihin 35,7 % (ruotsinkielinen 18
19 Mattlidens gymnasium mukaan luettuna 36,1 %). Koko Uudellamaalla vastaava osuus on 32,7 %. Jatko-opiskelijoista 50,4 % sijoittui yliopistoon, 21,2 % ammattikorkeakouluun, 6,6 % ammatilliseen koulutukseen ja 21,8 %:n sijoittuminen ei ollut luokiteltavissa. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat edelleen lukiossa opiskelevat (syksyn ylioppilaat) sekä lukion jälkeen tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa tai ulkomailla opiskelevat. Naispuoliset lukiolaiset sijoittuivat vuonna 2012 miehiä useammin jatko-opintoihin (ero 1,2 %-yks.). Naisia sijoittui enemmän ammatilliseen koulutukseen sekä ammattikorkeakouluihin, kun taas miehiä meni enemmän yliopistoon. 2.7 OPISKELIJAHUOLTO TOISELLA ASTEELLA LUKIOKURAATTORIPALVELUT Lukiokuraattoreita on 3, joista 1 aloitti aluekuraattorin toimessa lähtien. Heillä on vastuullaan kullakin 3-4 lukiota. Ammattioppilaitos Omnian 7 opiskelijakuraattoria siirtyy lähtien Espoon kaupungin työntekijöiksi. Lukion ja ammattioppilaitoksien kuraattoripalvelut tulevat muodostamaan 2. asteen opiskeluhuollollisten palvelujen kokonaisuuden. Lukiokuraattorin työssä painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessa tuessa. Lukiokuraattori ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaista hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Itsenäistyvän nuoren tukeminen sekä nuoren taloudelliset ja sosiaaliset tarpeet ovat lukiokuraattorin erityisosaamista. Tavoitteena on yhdessä opiskelijan kanssa arvioida muutoksen tarvetta tämän toimintatavoissa, sosiaalisissa suhteissa, asuinoloissa, elintavoissa. Osallisena Suomessa - projektin kuraattorin työ päättyi keväällä. LUKIOPSYKOLOGIPALVELUT Lukiopsykologeja on 3 ja heillä on vastuullaan kullakin 3-4 lukiota. Joulukuussa kaupunginhallitus hyväksyi 2 psykologin uutta toimea sijoitettavaksi 2. asteelle. Lukion ja ammattioppilaitoksien psykologipalvelut tulevat muodostamaan 2. asteen opiskeluhuollollisten palvelujen kokonaisuuden. Lukiopsykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on opiskelijoiden myönteisen nuoruusiän kehityksen, toimintakyvyn ja mielenterveyden tukeminen. Lukiopsykologin asiakastyön periaatteita ovat luottamuksellisuus ja opiskelijalähtöinen yhteistyö. 19
20 3. TAITEEN PERUSOPETUS Osaava espoolainen 2020 Oppiva, luova ja osaava ihminen pystyy toimimaan tuntemattomassa tulevaisuudessa. Taiteen perusopetus on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista koulutustoimintaa. Tavoitteellisena ja elinikäiseen taideharrastukseen rohkaisevana koulutusmuotona taiteen perusopetuksen oppilaitokset, oppimäärät ja taidelajit edistävät oppimista, luovuutta ja osaamista. Taiteen perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen suunnittelu on alkanut Opetushallituksessa. Eheä oppimispolku Hyvinvoiva oppija elämän eri vaiheissa ja tilanteissa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa Elinikäistä ja eheää oppimispolkua edesauttaa taiteen perusopetuksen oppilaitosten yhteistyö. Oppilaitokset tekevät yhteistyötä keskenään sekä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tavoitteena on kehittää tavoitteellisen taideharrastuksen mahdollisuuksia oppijan lähiympäristössä. Myös lukioyhteistyötä on kehitetty. Vastuullinen johtajuus Yksin ja yhdessä vastuu yhteisten tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2014 organisaatiouudistuksessa taiteen perusopetus siirtyi suomenkieliseen opetusja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen. Taiteen perusopetuksen oppilaitosten rehtorien kanssa pidetään säännöllisesti rehtoritapaamisia. Syksyllä 2014 niihin kutsuttiin kaikkien taiteen perusopetuksen oppilaitosten rehtorit. Keväällä 2014 yhdeksän taiteen perusopetuksen oppilaitosta kirjoitti Espoo-tarinaan pohjautuen Taiteen perusopetuksen tarinan. 16 oppilaitosta Taiteen perusopetuksessa opiskeli yhteensä lasta ja nuorta, joista oli espoolaisia. Kevätlukukaudesta 2014 ( ) espoolaisten oppijoiden määrä kasvoi oppijalla. Oppilaitoksissa toimi syyslukukaudella 2014 päätoimisena 198 opettajaa. Sivutoimisesti niissä työskenteli 228 opettajaa. Lasten ja nuorten osuus on 95 % kaikista Taiteen perusopetuksen oppijoista, mukaanlukien varhaiskasvatuksen ja aikuisosastojen oppilaat. Espoossa taiteen perusopetusta annetaan arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityötaiteessa, musiikissa, sirkustaiteessa, tanssitaiteessa ja teatteritaiteessa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta myönsi Espoon kaupungin toiminta-avustusta ja muita tukia yhdeksälle espoolaiselle taiteen perusopetuksen oppilaitokselle yhteensä
Toimintakertomus 2014. Suomenkielinen opetus
Toimintakertomus 2014 Suomenkielinen opetus Uusin eväin uuteen aikaan Sisältö Elämme keskellä opetuksen murrosta. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan syksyllä 2016, oppimisen digitalisaatio etenee
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi
28.09.2016 Sivu 1 / 1 4002/2016 12.01.00 150 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2017-2018 Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 145. 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017
23.09.2015 Sivu 1 / 1 4015/12.01.00/2015 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 174. 174 Perusopetuksen lukuvuoden 2016-2017 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4433/12.01.02/2015 174 Perusopetuksen lukuvuoden 2016-2017 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Espoon kaupungin suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman hyväksyminen alkaen
17.02.2016 Sivu 1 / 1 610/2016 12.01.00.00 13 Espoon kaupungin suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman hyväksyminen 1.8.2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 190. 190 Perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset
22.10.2014 Sivu 1 / 1 4277/12.01.02/2014 190 Perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset
22.03.2017 Sivu 1 / 1 59 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ei kuntalain
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset
05.04.2016 Sivu 1 / 1 57 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ei kuntalain
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 35
13.03.2012 Sivu 1 / 1 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE
Espoon kaupungin suomenkielisen 3.2.2 1 (12) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 18.12.2015 Voimaan 1.1.2016 1 Toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 103
20.03.2013 Sivu 1 / 1 1384/12.01.00/2013 103 Lukuvuoden 2013-2014 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Kauber Astrid, puh. (09) 816 52024 Nurmi Juha, puh. (09) 816
LisätiedotMonikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32
18.03.2015 Sivu 1 / 1 1228/12.01.02/2015 32 Lukuvuoden 2015-2016 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 46
22.03.2017 Sivu 1 / 1 1256/2017 12.01.00.00 46 Lukuvuoden 2017-2018 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Merivuokko Gould, puh. 043 825 1832 Christina Rissanen, puh.
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 34
19.03.2014 Sivu 1 / 1 1238/12.01.02/2014 34 Lukuvuoden 2014-2015 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA
ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
Lisätiedot57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen
Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi
LisätiedotArjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset
10.06.2015 Sivu 1 / 1 116 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia
LisätiedotTilastotietoja perusopetuksesta
Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Perusopetuksen oppilasmäärä 3. Opetusryhmien koot 4. Erityinen tuki 5. Maahanmuuttajaopetus 6. Kielivalinnat 7. Painotettu opetus 8. Perusopetuksen iltapäivätoiminta 9.
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 62. 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset
15.04.2015 Sivu 1 / 1 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla
Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla 6.5.2018 Lähtökohdat Yhteenveto on laadittu LAPE-hankkeen oppilas- ja opiskeluhuollon alatyöryhmässä kunnilta kerättyjen tietojen perusteella Oppilasmäärätiedot
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja
HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 032 1 Meilahden ala-asteen koulun johtokunta Pikku Huopalahden ala-asteen koulun johtokunta Meilahden yläasteen koulun johtokunta LAUSUNTOPYYNTÖ PALVELUVERKON KEHITTÄMISESTÄ
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA
AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman
LisätiedotOppilashuolto Koulussa
1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan
LisätiedotUusi peruskoulu -ohjelma vauhtiin! Sanna Vahtivuori-Hänninen
Uusi peruskoulu -ohjelma vauhtiin! Sanna Vahtivuori-Hänninen KOULUTUS UUDISTUU Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen Uusi peruskoulu -ohjelma Lukiouudistus Ammatillisen koulutuksen reformi Korkeakoulutuksen
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen
26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotKuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo
KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA
Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012
LisätiedotMonikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta
Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke Lappeenranta Taustatietoja Vieraskieliset oppilaat 30..2008 kieliryhmittäin: Albnia Amhara Arabia Azeri Bosnia Englanti Espanja Gorania Ingusi Kiina Kurdi Mandi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus avustusta saavan palveluntuottajan valinnasta Komeetan koululla
15.04.2015 Sivu 1 / 1 1089/02.08.00/2013 54 Oikaisuvaatimus avustusta saavan palveluntuottajan valinnasta Komeetan koululla Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Miia Loisa-Turunen,
LisätiedotPainopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:
Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston
LisätiedotKoulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta
LisätiedotOhjausta kehittämään
Ohjausta kehittämään Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Messukeskus 18.4.2013 Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotOpintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.
Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotKotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011
Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 29.4.2011 Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Laadukas opetus (sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina
LisätiedotTILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA
TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA 2017-2018 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Perusopetuksen oppilasmäärä 3. Opetusryhmien koot 4. Erityinen tuki 5. Maahanmuuttajaopetus 6. Kielivalinnat 2017 2018 7. Painotettu
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotPERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA
PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset
LisätiedotPerusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12
Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,
LisätiedotSuomenkielinen opetus 2015 Toimintakertomus
Suomenkielinen opetus 2015 Toimintakertomus Sisällys 1 Perusopetus... 4 1.1 Opetussuunnitelmauudistus... 5 1.2 Oppiminen ja digitalisaatio... 6 1.3 Alueellinen toiminta... 8 1.4 Oppilashuolto... 9 1.5
LisätiedotAIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2016 1 (6) 4 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukokonaisuuksia seuraavan tason organisaatio HEL 2016-011067 T 00 01 00 Päätösehdotus päättää kasvatuksen ja koulutuksen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset
19.04.2017 Sivu 1 / 1 74 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ei kuntalain
LisätiedotAjankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017
Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Jari Kettunen Koulutusjohtaja Suomenkielisen koulutusjaosto TEHTÄVÄT Hallintosäännön mukaan koulutusjaostot:
LisätiedotSelvitysluonnoksesta annetut lausunnot
Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa (3/2017) 318/54/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM167/050/2017, 6.7.2017.
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotKuraattori- ja psykologipalvelut Turussa. Tea Kiviluoma/Johanna Käsnänen
Kuraattori- ja psykologipalvelut Turussa Tea Kiviluoma/Johanna Käsnänen 9.11.2017 Historiaa Sivistystoimeen perustettiin 2006 erityispalveluyksikkö, johon kuuluivat sekä suomenkielisen perusopetuksen kuraattorit
LisätiedotTilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä
Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen Helsinki 28.4.2014 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukiokoulutuksen tarkoitus Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa
LisätiedotTILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA
TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA 2016-2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Perusopetuksen oppilasmäärä 3. Opetusryhmien koot 4. Erityinen tuki 5. Maahanmuuttajaopetus 6. Kielivalinnat 2016 2017 7. Painotusopetus
LisätiedotNIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO
Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO
Lisätiedot4435/ /2015
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4435/12.01.00.00/2015 172 Kaksikielisen opetuksen laajentaminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Päivi Pelli-Kouvo, puh. 043 826 7063 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotRaimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689
Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen
LisätiedotSuomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma
Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Suomenkielisen opetuksen Tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Perustuu kaupungin omiin väestöennusteisiin perusopetus- ja lukioikäisten määrän kehityksestä
LisätiedotKirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia
Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena
LisätiedotSUOMENKIELISEN OPETUS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015
SUOMENKIELISEN OPETUS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 Asukkaat ja palvelut Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 161
12.06.2013 Sivu 1 / 1 161 Viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia päätöksiä: Suomenkielisen opetustoimen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotEspoon kaupungin suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimintaohje
Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimintaohje 1 (8) Espoon kaupungin suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimintaohje Sivistystoimen johtaja 18.12.2015 Voimaan 1.1.2016 Muutettu 7.6.2017 Voimaan
LisätiedotEspoon kaupungin suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimintaohje
Espoon kaupungin suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimintaohje Sivistystoimen johtaja 24.4.2019 Voimaan 1.8.2019 1 Toiminta-ajatus Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa lapsille ja nuorille
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotEspoon kaupungin suomenkielisen opetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuva ratkaisuvalta
Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden 1 (5) Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 15.6.2016 Voimaan 1.8.2016 Muutettu 17.8.2017 Voimaan 1.9.2017 Espoon kaupungin suomenkielisen opetuksen
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666
Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 69
19.04.2017 Sivu 1 / 1 617/2017 12.01.00.00 69 Komeetan ja Päivänkehrän koulujen yhdistäminen 1.8.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 043 825 4966 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234
LisätiedotHallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto
Hallituksen esitykset annettu 6.6.2013 Oppilas- ja opiskelijahuolto Janne Öberg HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilasja opiskelijahuoltoa
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotTavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü
2 AMMATTILUKIO Entinen lukiopolku-nimitys Syksystä 2018 alkaen Ammattilukiolla tarkoitetaan lukioopintoja ammatillisten opintojen rinnalla. Visio: päivälukiolaisilla mahdollisuus sisällyttää lukion oppimäärään
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
Lisätiedot