Muutokset vuoden 2012 verotukseen

Transkriptio

1 Muutokset vuoden 2012 verotukseen

2 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten jälkeisen nettopääomatulon) euroa ylittävältä osalta aletaan soveltaa 32 %:n suuruista pääomatulon korotettua tuloveroprosenttia. Pääomatulon verotuksen kireämpää kuin koskaan aikaisemmin eriytetyssä pääoma- ja ansiotuloverotuksessa. 2

3 Korkotulon lähdevero nousee 28 %:sta 30 %:iin. 3

4 Veronkiristyksen verovaikutus maataloudenharjoittajille Verotilaston mukaan maataloutta harjoittavat luonnolliset henkilöt maksoivat verovuoden 2009 verotuksessa 18,3 % koko pääomatulosta maksetusta tuloverosta. Näin ollen maatilatalouden harjoittajien osuus pääomatulon 162 milj. euron veronkiristyksestä on noin 30 milj. euroa. Pääomatulon veronkorotus kohdistuu mm. maatalouden tulon ja muun yritystulon pääomatulo-osuuteen, puun myyntituloon, luovutusvoittoihin, vuokratuloihin, osinkoihin, sijoitusrahastojen voitto-osuuksiin, henkivakuutuksen tuottoon, maa-ainestuloihin ja sellaisiin korkotuloihin, jotka eivät ole lähdeveron alaisia. 4

5 Yhteisön tuloveroprosentti Painopistettä siirretään maltillisesti yhteisön verotuksesta osakkaiden verotukseen. Yhteisöverokantaa ehdotetaan alennettavaksi 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Verokannan alentamisella pyrittäisiin myös osaltaan turvaamaan yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä. 5

6 Osingon verotus Pörssinoteeraamattoman osakeyhtiön verovapaan pääomatulo-osingon enimmäismäärä alennetaan eurosta euroon. Tällaisia yhtiöitä ovat mm osakeyhtiöt, joiden päätoimialana on maatalous. Itse osakeyhtiön tuloveroprosentti alenee 26 %:sta 24,5 %:iin. 6

7 Yritysneutraliteetti pitää säilyttää Pääomatuloverokannan kiristys ei saa kohdentua toiminnalliseen tuloon, kuten elinkeinotoiminnan ja maatalouden tuloon, metsätaloudesta saatavaan tuloon tai henkilöyhtiön osakkaan tulo-osuuteen. Mikäli pääomatuloverokantaa nostetaan, näiden muiden yritysmuotojen verotuksen kiristyminen tulee estää säätämällä elinkeinotoiminnan ja maatalouden pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo sekä yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus esim. 90 prosenttisesti veronalaiseksi pääomatuloksi. Järjestely on vastaava kuin julkisesti noteeratun yhtiön osingossa: julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle 70 % veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. 7

8 Kemera-tukien verovapaus poistuu Tämä merkitsee vuositasolla noin 5 milj. euron veronkiristystä. Kemera-tukia käsiteltäisiin siten verotuksessa vastaavalla tavalla kuin yritystukia yleensäkin, eli tuki olisi veronalaista tuloa ja tulon hankkimisesta aiheutuneet menot olisivat verotuksessa vähennyskelpoisia myös siltä osin kuin niihin on saatu tukea. 8

9 Yhteismetsän tulovero Valtiovarainministeriö esitti yhteismetsän tuloveron korottamista 26 %:sta 30 %:iin. Pääomatulon vero ja yhteismetsän tulovero olivat eriytyneet alkaen, pääomatulon veroa alennettiin 29 %:sta 28 %:iin ja yhteisöveroa sekä yhteismetsän veroa 29 %:sta 26 %:iin. Hallitus taipuikin pitämään budjettiriihessään veroporkkanan ennallaan, kun se päätti, että yhteismetsän tuloveroa korotetaankin 26 %:sta 28 %:iin, eikä VM:n kaavailemaan 30 %:iin. Sinänsä kiinteistön liittäminen yhteismetsän hallintoon ja verotukseen voidaan toteuttaa ilman veroseuraamuksia. Yhteismetsän maksettua 28 %:n tuloveron yhteismetsän osakas saa oman nettotulo-osuutensa ilman toiskertaista verotusta. 9

10 Asuntolainan korkovähennys Vakituiseen asuntoon kohdistuvan velan koron vähennysoikeutta rajattaisiin siten, että koroista olisi vähennyskelpoista Velan vähennyskelpoisuuden rajaaminen toteutettaisiin vaiheittain siten, että verovuonna 2012 vähennyskelpoista olisi 85, verovuonna 2013 vähennyskelpoista olisi 80 prosenttia ja verovuonna 2014 vähennyskelpoista olisi 75 prosenttia. Korkovähennysoikeuden rajoittaminen koskisi kaikkia verovelvollisten asuntovelkoja mukaan lukien ensiasunnon hankintaan otettu velka riippumatta siitä, milloin velka on otettu. 10

11 Perintö- ja lahjaverotus Perintö- ja lahjaveroasteikkoon palautetaan 16 %:n vero, joka poistettiin lähimmiltä omaisilta Tuolloin korkein veroprosentti alennettiin 16 %:sta 13 %:iin. Uusi veroprosentti koskee euroa ylittävää perintöosuuden tai lahjan osaa alkaen. Lahjat laskettaisiin edelleen yhteen kolmivuotiskausittain. 11

12 Kotitalousvähennys Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskisi eurosta euroon. Verovelvollinen olisi oikeutettu vähentämään nykyisen 60 prosentin sijasta 45 prosenttia kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta taikka tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta. Verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamastaan palkasta 15 prosenttia nykyisen 30 prosentin sijaan. Työn perusteella maksamansa työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun verovelvollinen olisi oikeutettu vähentämään nykyisen mukaisesti täysimääräisesti. 12

13 Muutosesityksiä ja muutoksia vuoden 2013 verotukseen

14 Varainsiirtoverolain muutos Hallitus ehdottaa esityksessään muutettavaksi varainsiirtoverolakia siten, että asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden sekä asuntoosuuskunnan osuuksien luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero korotettaisiin 1,6 prosentista 2 prosenttiin. Sama koskisi muun sellaisen osakeyhtiön osakkeiden luovutusta, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa. Säännöksiä sovellettaisiin myös sellaisen osakeyhtiön osakkeiden ja ulkomaisen yhteisön arvopaperien luovutukseen, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti edellä mainittujen osakkeiden ja osuuksien tai niiden ja Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen suoraa tai välillistä omistamista tai hallintaa.

15 Varainsiirtoverolain muutos Arvopaperien luovutuksia yleisesti koskevaa säännöstä veron laskentaperusteesta muutettaisiin siten, että vastikkeeseen luetaan myös luovutuksensaajan muulle kuin luovuttajalle tekemä suoritus, joka on luovutussopimuksen ehtona, samoin kuin suoritusvelvoite, josta luovutuksensaaja on luovutussopimuksen ehtojen mukaan ottanut vastattavakseen, jos suoritus tai suoritusvelvoite tulee luovuttajan hyväksi. Lisäksi lakia muutettaisiin asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden luovutusten osalta siten, että vastikkeeseen luetaan myös osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus, joka osakkaalla on silloin yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen tai hallituksen päätöksen tai muun sopimuksen tai sitoumuksen perusteella oikeus tai velvollisuus maksaa yhtiölle tai jonka osakas on luovutuksen yhteydessä maksanut. Vastikkeeseen luettaisiin myös luovutettuihin osakkeisiin kohdistuva osuus rakentamisaikaisista lainoista, vaikka päätöstä osakkaiden oikeudesta tai velvollisuudesta maksaa yhtiölainaosuus ei ole tehty.

16 Varainsiirtoverolain muutos Kun osake myydään rakentamisaikana tai aiemmin, vastikkeeseen luettaisiin kuitenkin luovutettuihin osakkeisiin kohdistuva osuus yhtiön kaikista veloista omistusoikeuden siirtymishetkellä tai silloin, kun luovutuksen kohderakennus on valmistunut ja hyväksytty käyttöönotettavaksi. Vastikkeeseen luetaan myös osakkeisiin kohdistuva velkaosuus, jonka luovutuksensaaja on siihen mennessä maksanut. Lisäksi ehdotetaan jatkettavaksi kuntien kiinteistövarallisuuden yhtiöittämiseen liittyvien määräaikaisten verovapauksien soveltamisaikaa koskemaan vuosina tapahtuvia luovutuksia. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Lakia sovellettaisiin, kun verovelvollisuus on alkanut lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

17 Verotusmenettelylain muutokset Rakennusalan verovalvontaa tehostavat säännökset rakennustyömailla noudatettavasta työntekijöitä ja rakennusurakoita koskevasta kuukausittaisesta ilmoittamismenettelystä. Rakentamispalvelujen tilaajan olisi toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin, samoin kuin tiedot tilaajan näille yrityksille maksamista vastikkeista.

18 Yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan olisi toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot yhteisellä työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Työmaalla toimivan yrityksen olisi puolestaan toimitettava päätoteuttajalle tiedot palveluksessaan olevista työntekijöistä.

19 Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön olisi annettava Verohallinnolle tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä samoin kuin näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista ennen maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuttajan olisi lisäksi annettava loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että hän on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. Laiminlyöntimaksua koskevaa säännöstä muutettaisiin lisäksi siten, että tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella voitaisiin määrätä laiminlyöntimaksu.

20 Työturvallisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan velvollisuudesta pitää ja säilyttää luetteloa työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Työnantajalle ja itsenäiselle työnsuorittajalle säädettäisiin velvollisuus toimittaa luettelon pitämiseksi tarpeelliset tiedot. Työturvallisuusrikkomusta koskevaa säännöstä muutettaisiin velvoitteiden täyttämisen tehostamiseksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan

21 Henkilön yleisradiovero Henkilön yleisradioveron määrä riippuu hänen tuloistaan. Yle-vero on 0,68 % puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärästä. Veron vuotuinen enimmäismäärä on kuitenkin 140 euroa. Veron vuotuinen vähimmäismäärä on 50 euroa siitä johtuen, ettei veroprosenttiperusteen mukaan alle 50 euron jäävää veroa panna maksuun.

22 Veron perusteena käytetään henkilölle MYEL:n tai YEL:n mukaan vahvistettua työtuloa, jos se on puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärää suurempi. Jos henkilölle on määrätty sekä MYEL:n että YEL:n mukaan vahvistettua työtuloa, perusteena käytetään ko. työtulojen yhteenlaskettua määrää, jos se on puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärää suurempi.

23 MYEL:n / YEL:n mukaan maatalousyrittäjänä / yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiömuodossa toimintaa harjoittavaa, jos hän omistaa yli 30 % yhtiön osakepääomasta tai hänellä on yli 30 % yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Jos em. prosenttiosuus ei täyty, osakasta pidetään MYELtai YEL-yrittäjänä myös, jos hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on yli 50 %:n omistusosuus tai äänivalta. Näissäkin tapauksissa henkilölle siis vahvistetaan MYEL:n/YEL:n mukainen työtulo.

24 Yhteisön yleisradiovero Eduskunta päätyikin yhteisön verotettavaan tuloon perustuvaan veromalliin. Verotettavan tulon jäädessä euron rajan alapuolelle yhteisöltä ei peritä yleisradioveroa euron verotettavan tulon kohdalla vero on 140 euroa ja 0,35 % euroa ylittävältä osalta. Veron enimmäismäärä on kuitenkin euroa. Tämä toteutuu noin euron verotettavan tulon kohdalla. Yhteisön yleisradioveron määrääminen edellyttää maatalouden/elinkeinotoiminnan (so. liike- ja ammattitoiminnan) harjoittamista. Yleisradiovero on yhteisön maatalouden/elinkeinotoiminnan tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno.

25 Yhteisetuudet Hallitus esitti yhteisön yleisradioveroa myös yhteisetuuksille, joita ovat yhteismetsä, tiekunta, kalastuskunta, jakokunta tai muu näihin verrattava yhteenliittymä. Eduskunta poisti yhteismetsät ja muut yhteisetuudet kokonaan yhteisön yleisradioveron piiristä. Käytännössä yhteismetsät eivät edes harjoittane ainakaan niin laajaa elinkeinotoimintaa tai maataloutta, että niille tulisi määrättäväksi yleisradiovero. Pelkkää metsätalouden harjoittamista ei pidetä elinkeinotoimintana tai maataloutena.

26 Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä

27 Valtionverotuksen vuoden 2013 ansiotulon tuloveroasteikko Hallitus on tekemänsä vuosien valtiontalouden kehyksiä koskevan päätöksen mukaisesti päättänyt luopua hallitusohjelmassa mainituista inflaation ja ansiotulon nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensaatioista vuosina 2013 ja Vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettava ansiotulon progressiivinen tuloveroasteikko on tämän johdosta euroon asti sama kuin vuonna euroa ylittävälle verotettavalle ansiotulolle hallitus esittää kahden prosenttiyksikön korotusta valtion ansiotulon veroon vuosiksi Valtionvero alarajan kohdalla olisi ,75 euroa ja tämän rajan ylittävästä tulon osasta 31,75 %. Yli euroa vuodessa ansaitsevia palkansaajia arvioidaan olevan noin

28 Vuoden 2013 tuloveroasteikko Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % ,00 6, ,00 17, ,00 21, ,00 29, ,75 31,75

29 Työtulovähennys Tuloverolain 125 :ssä säädettyä työtulovähennyksen enimmäismäärää hallitus esittää korotettavaksi 945 eurosta 970 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotettaisiin 7,1 prosentista 7,3 prosenttiin. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä euroa vähennyksen määrä pienenee 1,1 prosentilla puhtaan ansiotulon euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin euroa, työtulovähennystä ei enää myönnettäisi.

30 Kunnallisverotuksen perusvähennys Tuloverolain 106 :ssä säädettyä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää hallitus esittää korotettavaksi eurosta euroon. Perusvähennys tulisi täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin euron vuosituloille, palkkatulonsaajalla noin euron vuosituloille ja eläketulonsaajalle noin euron vuosituloille.

31 Kotitalousvähennys Hallitus esittää kotitalousvähennyksen myöntämistä myös ulkomaisen yrityksen myymien palvelujen osalta, kun palvelu tarjotaan toisessa Euroopan talousalueen valtiossa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolain 127 b :ää siten, että kotitalousvähennys myönnettäisiin myös niissä tilanteissa, joissa palvelu tarjotaan toisessa Euroopan talousalueen kuuluvassa valtiossa, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 :ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä.

32 Kotitalousvähennys Verovelvollinen voisi antaa tällaisen selvityksen kyseisen valtion veroviranomaisen antamalla todistuksella. Samalla todistuksella verovelvollinen voisi osoittaa että työkorvauksen saaja on merkitty kyseisessä valtiossa ennakkoperintärekisteriä vastaavaan rekisteriin. Muutos ehdotetaan tehtäväksi takautuvasti siten, että verovelvollinen olisi oikeutettu kotitalousvähennykseen työstä, joka on tehty vuonna 2007 tai sen jälkeen.

33 Korvaus olisi noussut kaksi senttiä vakiintuneen laskentamallin mukaan, mutta em. tuloverolain muutos leikkaa korvauksesta kaksi senttiä. Ilman tätä leikkausta oikea korvaus olisi ollut 47 senttiä kilometriltä. Kilometrikorvauksia koskevat muutokset verolainsäädäntöön Tuloverolaissa olevaa verovapaata kilometrikorvausta koskevaa säännöstä muutettaisiin vaiheittain siten, että vuodesta 2013 alkaen Verohallinto vähentäisi verosta vapaan kilometrikorvauksen yleistä määrää vahvistettaessa yksityisajojen osuutena 5 prosenttia Oman auton käytöstä maksettava kilometrikorvaus säilyy vielä ensi vuonna 45 sentissä. Työmarkkinajärjestöt saavuttivat sovun matkakustannusten korvauksista.

34 Kilometrikorvauksia koskevat muutokset verolainsäädäntöön Vuodesta 2014 alkaen Verohallinto vahvistaisi erikseen verosta vapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän kilometrin ylittävälle osalle. Siltä osin kuin työntekijän ajokilometrit ylittävät kilometriä, Verohallinto vahvistaisi verosta vapaaksi määräksi 55 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta kilometrikorvauksen enimmäismäärästä. Vastaavat muutokset tehtäisiin elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin ja maatilatalouden tuloverolakiin.

35 Arvonlisävero- ja vakuutusmaksuverolain muutokset Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan korotettavaksi 23 prosentista 24 prosenttiin. Elintarvikkeisiin, rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta ehdotetaan korotettavaksi 13 prosentista 14 prosenttiin.

36 Arvonlisävero- ja vakuutusmaksuverolain muutokset Kirjoihin, tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saatuihin korvauksiin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taideesineiden myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin sovellettava verokanta ehdotetaan korotettavaksi 9 prosentista 10 prosenttiin. Vakuutusmaksuvero ehdotetaan korotettavaksi 23 prosentista 24 prosenttiin. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan

37 Vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen ym. vähennyskelpoisuus Hallitus ehdottaa esityksessään muutettavaksi tuloverolain säännöksiä vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimusten sekä kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennysoikeudesta siten, että maksut ovat vähennyskelpoisia vain, jos vanhuuseläkettä tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvia suorituksia voidaan alkaa maksaa aikaisintaan työntekijän eläkelain mukaisesta lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavasta iästä eli henkilön täytettyä 68 vuotta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa. Eläkevakuutuksiin ja pitkäaikaissäästämissopimuksiin, jotka on otettu ennen lain voimaantuloa, sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Kollektiiviseen lisäeläkejärjestelyyn sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos verovelvollinen on ollut lisäeläkejärjestelyn piirissä lain tullessa voimaan.

38 Nestemäisten polttoaineiden, sähkön ym. valmisteveron muutokset Hallitus ehdottaa esityksessään muutettaviksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia siten, että energiaverotuksen painopistettä siirrettäisiin vähäpäästöisyyteen kannustavaksi korottamalla lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuutta. Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin nykyisestä 30 eurosta 35 euroon. Muutos toteutettaisiin käytännössä tuottoneutraalisti siten, että samalla alennettaisiin energiasisältöveron osuutta 7,70 eurosta 6,65 euroon megawattitunnilta. Maakaasusta kannettaisiin alennettua energiasisältöveroa 4,45 euroa megawattitunnilta vuoden 2014 loppuun. Lämmityspolttoaineista turpeen verotukseen ei ehdoteta muutoksia. Lisäksi ehdotetaan, että kaupallisen vesiliikenteen polttoaineiden verottomuus laajennettaisiin koskemaan myös maakaasua ja kivihiiltä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan

39 Perintö- ja lahjaverolain muutokset Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Hallitus ehdottaa esityksessään muutettavaksi perintö- ja lahjaverolakia. Veroasteikkoihin lisättäisiin uusi porras euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta, jossa ensimmäisessä veroluokassa veroprosentti olisi 19 prosenttia ja toisessa veroluokassa 35 prosenttia.

40 Perintö- ja lahjaverolain muutokset Vakuutuksesta edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saadun vakuutuskorvauksen lahjaverovapaudesta euron määrään asti luovuttaisiin. Lisäksi tarkennettaisiin kuolinpesän varoista tehtäviä vähennyksiä koskevia säännöksiä siten, että veron määrä ei riipu siitä, missä maassa perinnönjättäjä ja perillinen tai testamentinsaaja on asunut. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta. Veroasteikkojen muutokset olisivat voimassa väliaikaisesti ja niitä sovellettaisiin vuosina

41 Tuotannollisten investointien korotetut poistot Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina ja tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista annetun lain kumoamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina Lain mukaan uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saisi verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuotena kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäismäärän korotus koskisi uusia vuosina hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä.

42 Varainsiirtoverolain muutos Hallitus ehdottaa esityksessään muutettavaksi varainsiirtoverolakia siten, että asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden sekä asuntoosuuskunnan osuuksien luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero korotettaisiin 1,6 prosentista 2 prosenttiin. Sama koskisi muun sellaisen osakeyhtiön osakkeiden luovutusta, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa. Säännöksiä sovellettaisiin myös sellaisen osakeyhtiön osakkeiden ja ulkomaisen yhteisön arvopaperien luovutukseen, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti edellä mainittujen osakkeiden ja osuuksien tai niiden ja Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen suoraa tai välillistä omistamista tai hallintaa.

43 Varainsiirtoverolain muutos Arvopaperien luovutuksia yleisesti koskevaa säännöstä veron laskentaperusteesta muutettaisiin siten, että vastikkeeseen luetaan myös luovutuksensaajan muulle kuin luovuttajalle tekemä suoritus, joka on luovutussopimuksen ehtona, samoin kuin suoritusvelvoite, josta luovutuksensaaja on luovutussopimuksen ehtojen mukaan ottanut vastattavakseen, jos suoritus tai suoritusvelvoite tulee luovuttajan hyväksi. Lisäksi lakia muutettaisiin asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden luovutusten osalta siten, että vastikkeeseen luetaan myös osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus, joka osakkaalla on silloin yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen tai hallituksen päätöksen tai muun sopimuksen tai sitoumuksen perusteella oikeus tai velvollisuus maksaa yhtiölle tai jonka osakas on luovutuksen yhteydessä maksanut. Vastikkeeseen luettaisiin myös luovutettuihin osakkeisiin kohdistuva osuus rakentamisaikaisista lainoista, vaikka päätöstä osakkaiden oikeudesta tai velvollisuudesta maksaa yhtiölainaosuus ei ole tehty.

44 Varainsiirtoverolain muutos Kun osake myydään rakentamisaikana tai aiemmin, vastikkeeseen luettaisiin kuitenkin luovutettuihin osakkeisiin kohdistuva osuus yhtiön kaikista veloista omistusoikeuden siirtymishetkellä tai silloin, kun luovutuksen kohderakennus on valmistunut ja hyväksytty käyttöönotettavaksi. Vastikkeeseen luetaan myös osakkeisiin kohdistuva velkaosuus, jonka luovutuksensaaja on siihen mennessä maksanut. Lisäksi ehdotetaan jatkettavaksi kuntien kiinteistövarallisuuden yhtiöittämiseen liittyvien määräaikaisten verovapauksien soveltamisaikaa koskemaan vuosina tapahtuvia luovutuksia. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Lakia sovellettaisiin, kun verovelvollisuus on alkanut lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

45 Verotusmenettelylain muutokset Rakennusalan verovalvontaa tehostavat säännökset rakennustyömailla noudatettavasta työntekijöitä ja rakennusurakoita koskevasta kuukausittaisesta ilmoittamismenettelystä. Rakentamispalvelujen tilaajan olisi toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin, samoin kuin tiedot tilaajan näille yrityksille maksamista vastikkeista.

46 Yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan olisi toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot yhteisellä työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Työmaalla toimivan yrityksen olisi puolestaan toimitettava päätoteuttajalle tiedot palveluksessaan olevista työntekijöistä.

47 Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön olisi annettava Verohallinnolle tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä samoin kuin näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista ennen maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuttajan olisi lisäksi annettava loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että hän on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. Laiminlyöntimaksua koskevaa säännöstä muutettaisiin lisäksi siten, että tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella voitaisiin määrätä laiminlyöntimaksu.

48 Työturvallisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan velvollisuudesta pitää ja säilyttää luetteloa työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Työnantajalle ja itsenäiselle työnsuorittajalle säädettäisiin velvollisuus toimittaa luettelon pitämiseksi tarpeelliset tiedot. Työturvallisuusrikkomusta koskevaa säännöstä muutettaisiin velvoitteiden täyttämisen tehostamiseksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan

49 Henkilön yleisradiovero Henkilön yleisradioveron määrä riippuu hänen tuloistaan. Yle-vero on 0,68 % puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärästä. Veron vuotuinen enimmäismäärä on kuitenkin 140 euroa. Veron vuotuinen vähimmäismäärä on 50 euroa siitä johtuen, ettei veroprosenttiperusteen mukaan alle 50 euron jäävää veroa panna maksuun.

50 Veron perusteena käytetään henkilölle MYEL:n tai YEL:n mukaan vahvistettua työtuloa, jos se on puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärää suurempi. Jos henkilölle on määrätty sekä MYEL:n että YEL:n mukaan vahvistettua työtuloa, perusteena käytetään ko. työtulojen yhteenlaskettua määrää, jos se on puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärää suurempi.

51 MYEL:n / YEL:n mukaan maatalousyrittäjänä / yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiömuodossa toimintaa harjoittavaa, jos hän omistaa yli 30 % yhtiön osakepääomasta tai hänellä on yli 30 % yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Jos em. prosenttiosuus ei täyty, osakasta pidetään MYELtai YEL-yrittäjänä myös, jos hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on yli 50 %:n omistusosuus tai äänivalta. Näissäkin tapauksissa henkilölle siis vahvistetaan MYEL:n/YEL:n mukainen työtulo.

52 Yhteisön yleisradiovero Eduskunta päätyikin yhteisön verotettavaan tuloon perustuvaan veromalliin. Verotettavan tulon jäädessä euron rajan alapuolelle yhteisöltä ei peritä yleisradioveroa euron verotettavan tulon kohdalla vero on 140 euroa ja 0,35 % euroa ylittävältä osalta. Veron enimmäismäärä on kuitenkin euroa. Tämä toteutuu noin euron verotettavan tulon kohdalla. Yhteisön yleisradioveron määrääminen edellyttää maatalouden/elinkeinotoiminnan (so. liike- ja ammattitoiminnan) harjoittamista. Yleisradiovero on yhteisön maatalouden/elinkeinotoiminnan tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno.

53 Yhteisetuudet Hallitus esitti yhteisön yleisradioveroa myös yhteisetuuksille, joita ovat yhteismetsä, tiekunta, kalastuskunta, jakokunta tai muu näihin verrattava yhteenliittymä. Eduskunta poisti yhteismetsät ja muut yhteisetuudet kokonaan yhteisön yleisradioveron piiristä. Käytännössä yhteismetsät eivät edes harjoittane ainakaan niin laajaa elinkeinotoimintaa tai maataloutta, että niille tulisi määrättäväksi yleisradiovero. Pelkkää metsätalouden harjoittamista ei pidetä elinkeinotoimintana tai maataloutena.