Menetelmät arjen työssä Kooste webropol-kyselystä syksyltä 2013

Transkriptio

1 Marja-Sisko Tallavaara Menetelmät arjen työssä Kooste webropol-kyselystä syksyltä 2013 Kysely lähetettiin Tukeva Lapin osahankkeen menetelmäkoulutuksiin vuosina osallistuneille 82:lle työntekijälle. Vastauksia saatiin kaikkiaan 63:lta. Osa oli vaihtanut tehtäviä tai virkavapaalla tai työlomalla eikä siksi vastannut kyselyyn, joku ilmoitti ettei saanut vastauslinkkiä auki. Vastausprosenttia 77 % voi kuitenkin pitää korkeana. Kaiken kaikkiaan koulutuksiin on osallistunut moninainen työntekijäjoukko niin sosiaali-, terveys- kuin kasvatusalaltakin. 1. Mikä on tehtävänimikkeesi? Avoimet vastaukset: muu, mikä - koulusosionomi - Hoitaja - OPINTO-OHJAAJA - johtava sosiaalityöntekijä / lastenvalvoja - Sosiaalityöntekijä-koulukuraattori - perhetyöntekijä - oppilaanohjaaja - erityisluokanopettaja Hankkeessa järjestettiin koulutusta lasten ja nuorten ryhmämuotoisesta eroauttamisesta vuoden 2010 syksyllä Rovaniemellä, MAESTRO-stressinhallintakurssien ohjaajakoulutusta vuoden 2011 aikana Torniossa, ART-ohjaajakoulutusta Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä vuosien 2011 ja 2012 aikana, Lapset puheeksi- ja Neuvonpito -peruskoulutusta ja -kouluttajakoulutusta yhteistyössä PaKaste-hankkeen kanssa vuoden 2013 aikana sekä Vanhemman Neuvo ja Eroneuvo -koulutusta yhteistyössä Lapin ensi- ja turvakodin kanssa vuosina Rovaniemellä.

2 2. Mihin menetelmäkoulutuksiin olet osallistunut? 3. Anna kokonaisarvio koulutuksista, joihin olet osallistunut, valitsemalla mielestäsi sopivin vaihtoehto asteikosta. hyvä 1 hyvä 2 kohtalai nen 3 huono 4 huono 5 Lasten ja nuorten ryhmämuotoinen eroauttaminensirkku Niemelä ja Teea Tonttila MAESTRO -nuorten stressinhallintakurssin ohjaajakoulutusriitta Pelkonen ART-ohjaajakoulutusJaana Jokinen ja Teija Lampinen Lapset puheeksi ja neuvonpito -peruskoulutusjaana Jokinen ja Tiina Huilaja Lapset puheeksi -kouluttajakoulutusjaana Jokinen ja Tiina Huilaja Vanhemman Neuvo- ja EroneuvokoulutusNeuvokeskus , , , , , ,62

3 4. Arvioi koulutukseen sisältyvää materiaalia valitsemalla mielestäsi sopivin vaihtoehto asteikosta hyvä 1 hyvä 2 kohtalai nen 3 huono 4 huono 5 1. Lasten ja nuorten ryhmämuotoinen eroauttaminen 2. MAESTRO - stressinhallintakurssin ohjaajakoulutus , ,27 3. ART-ohjaajakoulutus ,79 4. Lapset puheeksi - ja Lapset puheeksi neuvonpito ,05 5. Lapset puheeksi -kouluttajakoulutus ,07 6. Vanhemman neuvo ja eroneuvokoulutus , ,94 5. Oletko pystynyt käyttämään koulutuksissa oppimaasi yksilö- tai perhekohtaisessa asiakastyössä? Vastaajien määrä: 62 en lainkaan jonkin verran melko paljon paljon en tee asiakast yötä 1. Lasten ja nuorten ryhmämuotoinen eroauttaminen 2. MAESTRO -stressinhallintakurssin ohjaajakoulutus , ,4 3. ART -ohjaajakoulutus ,37 4. Lapset puheeksi ja Lapset puheeksi -neuvonpito ,5 5. Vanhemman neuvo- ja eroneuvokoulutus , ,6

4 6. Oletko ohjannut menetelmien mukaisia ryhmiä, kursseja tai ryhmätilaisuuksia? Vastaajien määrä: 58 Ei Kyllä ART-ryhmä ,63 MAESTRO - nuorten stressinhallintakurssi ,44 Vanhempiensa eron kokeneiden lasten ryhmä Vanhempiensa eron kokeneiden nuorten ryhmä , ,11 Vanhemman neuvo -ryhmä ,25 Eroneuvotilaisuus ,11 Lapset puheeksi- ja neuvonpito koulutusryhmä , ,33 8. Jos et ole ohjannut ryhmiä, kursseja tai ryhmätilaisuuksia, mistä se mielestäsi johtuu? Vastaajien määrä: 30 - ei vielä sopivaa kohdetta eikä aikaa - Ei ole ollut mahdollisuutta, kun en tee asiakastyötä - osallistujia ei ole saatu tarpeeksi - Ryhmä toimii SYYS-LOKAkuussa. - Ryhmä alkoi, mutta ryhmäohjaus oli mahdoton viedä loppuun, koska lastenkodilla nuorten vaihtuvuus oli suuri ja erilaiset tilanteet pakottivat perumaan kokoontumiset. - Työaikaa ei ole ollut siihen, olen soveltanut oppimaani yksilökohtaisessa työskentelyssä sekä perhetilanteissa - Koulutus vielä menossa. Aloitan ryhmän ensi viikolla. - Ei ole ollut aikaa ja mahdollisuuksia eikä paria - Resurssipula, menetelmien käyttöön pitäisi olla aikaa valmistautua etukäteen. - Olemme suunnittelemassa lasten eroryhmää jonka tarkoitus käynnistyä lokamarraskuun aikana. - Ei välttämättä sovi tehtäväksi meidän työhön, pitäisi olla jonkun ulkopuolisen pitämä - Se, että olen ohjannut ryhmiä vain vähän, johtuu tehtävänkuvan muuttumisesta. - Asiakkaat ovat halunneet mieluummin yksilötapaamisia. Ryhmämuotoisten menetelmien käyttö koulussa haastavaa johtuen yläluokkalaisten lukujärjestyksistä, koeviikoista. Ryhmän toiminnan loppuvaiheessa käytetyn ajan hyödyt nousevat päällimmäiseksi. - Usein yhteisen - ja suunnitteluajan löytyminen tuottaa vaikeutta. - Olen ohjannut muita ryhmiä ja kursseja, kyseinen menetelmä ryhmämuotoinen työ on toisten työntekijöiden vastuualuetta tällä hetkellä - Edelliseen liittyen: ryhmä vasta alkamassa - Yritystä on ollut saada ryhmiä kasaan mutta se on tuottanut haasteita jolloinka ryhmien vetäminen on jäänyt - Työparikoulutuksen saanut henkilö ei ollut valmis ryhmän pystyttämiseen ja vetämiseen. Nyt hän ei enää ole paikkakunnalla. En ole jaksanut yksin ryhtyä puuhaan, joka pienellä paikkakunnalla muutoinkin vaatisi monenmoisten, erityisten seikkojen huomioon ottamista. - Ryhmiin ei ole saatu osallistujia - Kun kävin kurssin, työnkuvani oli niin 'hajanainen', että ryhmien ohjaaminen ei olisi silloin onnistunut. Nyt työpari, jonka kanssa kävin kurssin, ei ole enää samassa työpaikassa, joten se on vaan jäänyt... - Työtehtävä ja paikkakunta muuttunut. - Ei ole vielä ehtinyt - Työskentelen pääasiassa yksittäisten erityisen tuen piirissä olevien lasten kanssa.

5 - Varsinainen Lapset puheeksi- koulutus, jossa toimin kouluttajana, on juuri alkamassa. - Lapset puheeksi koulutus vasta äsken, en ole ehtinyt pitää. Kolmas ART menossa, jossa 6 lasta. - Työssä ei ole homogeenista ryhmää ohjattavaksi - Ajanpuute, kun työkaverit on vaihtunut tiheään tahtiin ja olen ollut yksin paljon vastuussa eli ei ole voinut ajatellakaan ryhmien pitämistä. 9. Jos olet osallistunut Lapset puheeksi koulutukseen, kuinka monta LP-keskustelua ja neuvonpitoa olet tehnyt koulutuksen aikana ja jälkeen? Vastaajien määrä: 26 Lapset puheeksi -keskustelujen määrä vaihtelee Tyypillisin määrä on 3. Yksi vastaaja on ehtinyt tehdä 25 ja yksi peräti 30. Neuvonpitoja on tehnyt 13 vastaajaa, määrä vaihtelee 1 15, tyypillisin määrä on yksi. 10. Vastaa seuraaviin menetelmien juurtumista koskeviin väittämiin valitsemalla parhaiten mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto eri jokseen kin eri jokseen kin samaa täysin samaa minulla ei ole käsityst ä asiasta Työmenetelmät, joista koulutusta on järjestetty, on otettu käyttöön työyhteisössämme ,85 Uusien työmenetelmien käyttöön ei ole aikaa ,1 Työparin puute on este uusien työmenetelmien käyttöön otolle. Alkuinnostuksen jälkeen palataan yleensä entisiin työtapoihin , ,32 Ryhmiin on vaikea saada osallistujia ,63 Työntekijöiden asenteet estävät uusien työmenetelmien käyttöön ottoa. Uusien työmenetelmien käyttöön otolle on lähijohdon tuki. Uusien työmenetelmien käyttöön otolle on ylemmän johdon tuki. Olen levittänyt menetelmäosaamista työyhteisössäni , , , ,11 Olen käyttänyt näitä työmenetelmiä myös seudullisesti toisen kunnan työntekijän ,34 työparina. Aion käyttää jatkossakin tätä menetelmää/näitä menetelmiä työssäni , ,7

6 Vastaajista 68 % on jokseenkin tai täysin samaa, että työmenetelmät, joista koulutusta on järjestetty, on otettu käyttöön työyhteisössä. Työmenetelmien käytölle ei ole esteenä ajan puute, koska vain 11 % on sitä, ettei uusien työmenetelmien käyttöön ole aikaa. Sen sijaan melko monen (52 %) mielestä työparin puute on este menetelmien käyttöön otolle. Ryhmämenetelmien käyttö edellyttää yleensä työparia ja samasta työyhteisöstä ei aina ole osallistunut koulutukseen useampia työntekijöitä tai sitten koulutukseen osallistunut työntekijä on vaihtanut työtehtäviä. Tämä tuli esiin edellä avovastauksissa kysymykseen, miksi ei ole ohjannut ryhmiä. Ryhmiin on joskus myös vaikea saada osallistujia, erityisesti kouluissa oppituntien aikana järjestettäviin ryhmiin. 41 % on samaa tai jokseenkin samaa asiasta. Totuttuihin rutiineihin on helppo palata, etenkin jos uuden menetelmän käyttäminen vaatii ylimääräistä työtä ja suunnittelua. Vastaajista 40 % on jokseenkin tai täysin samaa, että yleensä palataan alkuinnostuksen jälkeen entisiin työtapoihin. Hieman useampi vastaaja (49 %) näkee työntekijöiden asenteet esteenä uusien työmenetelmien käyttöön otolle. Lähes yhtä moni (47 %) on kuitenkin eri asiasta. Ilahduttavaa on, että 77 % on jokseenkin tai täysin samaa, että uusien menetelmien käytölle on lähijohdon tuki ja lähes yhtä monen (69 %) mielestä ylin johto myös tukee uusien työmenetelmien käyttöön ottoa. Peräti 86 % on levittänyt menetelmäosaamista työyhteisössään. Lopuksi paras kiitos järjestetyistä koulutuksista on että 90 % aikoo jatkossakin käyttää koulutuksissa oppimiaan menetelmiä.