Parisuhde ja lapset. Raisa Cacciatore Lastenpsykiatri, tietokirjailija Vanhemmuuskeskuksen johtaja. Suurin osa kuvista: Osmo Penna

Transkriptio

1 Parisuhde ja lapset Raisa Cacciatore Lastenpsykiatri, tietokirjailija Vanhemmuuskeskuksen johtaja Suurin osa kuvista: Osmo Penna

2 Mitä parisuhteelle tapahtuu? Tutkimusten mukaan parisuhdetyytyväisyys useimmiten heikkenee lapsen syntymän jälkeen Eroriski pikkulapsiperheessä pienempi, mutta kasvaa ja saavuttaa lapsettomien tason kun nuorin lapsi on kouluikäinen (Andersson, 1997) Lämmin ja läheinen parisuhde edistää lapsen kehitystä ja hyvinvointia Parisuhteen tyytyväisyys ennen vauvan tuloa antaa parhaan ennusteen, miten tyytyväisiä ollaan parisuhteeseen vauvan tulon jälkeen

3 Seksuaalisuus Seksuaalisuus on kokonaisvaltainen elämänalue, jossa on tärkeää arvostaa omaa itseään ja kehoaan Parisuhteessa läheisyys, arvostus, toisen ottaminen huomioon ottaminen ja tasa-arvo ovat pohjana eroottisuudelle ja hyvälle seksuaalisuudelle Molemmilla on vastuu parisuhteen toimivuudesta, molemmilla vastuu myös seksuaalisuudesta VÄESTÖLIITTO Suvi Laru, laillistettu psykologi, opettaja

4 Raskaus, synnytys ja seksuaalisuus Seksuaalisuus ja naisen keho muuttuvat raskausaikana ja synnytyksessä - Hormonaaliset vaikutukset: raskausaikana seksuaaliset halut lisääntyvät tai vähentyvät - Synnytyksen jälkeen seksuaaliset halut yleensä vähenevät: hormonaaliset muutokset, kivut, toiminnalliset vaikeudet, kuivuus, kehon kuvan muutos - Tutustuminen omaan kehoon uudelleen (erogeeniset alueet) Miehillä saattaa ilmetä seksuaalisten halujen lisääntymistä tai vähentymistä raskauden aikana ja vauvan syntymän jälkeen - Mielikuvat itsestä ja toisesta muuttuvat (Olet/olen nyt vanhempi/äiti/isä) - Parisuhteen toimintamallit muuttuvat VÄESTÖLIITTO Suvi Laru, laillistettu psykologi, opettaja

5 Raisa Cacciatore ja Minna Oulasmaa, Väestöliiton vanhemmuuskeskus 2015 MITÄ TULEE, KUN LAPSI SYNTYY? Paljon valvomista -> unen puute, väsymys Vastuunjako uusiksi kun boheemi laiskuus ei enää toimi 24h tarvitsevuus -> olla saatavilla katkoitta, käytettävissä (ei salilla tai humalassa...) Aiemmassa elämässä oltu ilman lapsikontakteja Liiaksi käsikirjoitettu, epärealistinen suunnitelma Tukiverkostojen puute Hankinnat/kulut lisääntyy, tulot tippuu ja eriarvoistuu. Ei yhteisöllistä lastenhoitamisen, tuen ja taidon kulttuuria Myyttiset hyvän vanhemman mallit jylläävät Uusperheessä toisen lasten sietämisen vaikeus Sateenkaariperheessä ympäristön ennakkoluulot, syrjintä Pitkäaikaissairaus, vammaisuus, -> joskus pettymys / ylisuojelun tarve Yh-vanhemman totaali yksin vastuussa olo ja jaksaminen. Kaksikulttuuristen perheiden haasteet erilaisissa oletuksissa, tavoissa, vanhemmuuden rooleissa ja lastenkasvatuksessa.

6 SEURAUKSET Pikkulapsiaika raskas, masennukselle ja uupumukselle altistava vaihe Yllättää, miten kaikki muuttuu. Vaativat uudet roolit on opeteltava, usein pakon edessä Suru: luopumista entisestä elämästä, (vapaus, aikatauluttomuus, pitkät unet). Parin odotukset eivät kohtaa, yhteisymmärrys katoaa Muutokset seksielämään (kuivuus, uupumus, ajan puute, kehon muutokset, rooliodotukset ) Pelottavuus: joku on täysin avuton ja oikeasti sinusta riippuvainen 18 vuotta -> ansassa olemisen ahdistavuus. Vanhemmuus nielaisee muut elämänalueet -> parisuhde, elämänhallinnan ja tasapainon tunne katoaa. Rutiinien tuoma tylsyys, kahlehdittu vaippa-tissi-pullo-keittiö-hiekkalaatikko-linjalle. Aikuiskontaktien väheneminen, yllättävä jatkuva seurustelu älyttömän kanssa. Epäoikeudenmukaisuuden tunteet: Toinen saa olla vapaampi; Toinen muuttui iloisesta, spontaanista vaativaksi huolestujaksi (vaikka saa olla lomalla kotona). Kaikki ei suju optimaalisesti -> pettymyksen ja katkeroitumisen tunteet Yksinäisyys kokemuksena ja konkreettisena kun ei pääse tapaamisiin, ei pääse liikkumaan vapaasti tai ei ole verkostoja. Ystävät menevät uusiksi, eivät jaksa kuunnella erivaiheista vauvahuumaa. *Vanhemmaksi tulo aktivoi oman kiintymyssuhdemuiston ja omia lapsuustraumoja. Raisa Cacciatore ja Minna Oulasmaa, Väestöliiton vanhemmuuskeskus 2015

7 Lähteet: Gottman, J. M. & Gottman, J. S. (2007) And Baby Makes Three: The six-step plan for preserving marital intimacy and rekindling romance after baby arrives. New York: Crown. Johnson, S. (2015) Suojelen sinua kaikelta. Kuinka rakastaa ja tulla rakastetuksi. (suom. Petri Auvinen teoksesta Love sense) Helsinki: Hogrefe Psykologien Kustannus. Katosiko parisuhdeonni, kun lapsi syntyi? Lasten synnyttyä parisuhde heikentyy useimmiten niillä, joiden on vaikea ylläpitää turvallista yhteyttä omaan kumppaniinsa. Turvallinen yhteys tarkoittaa kokemusta siitä, että voit kertoa kumppanillesi omista tunteistasi ja että saat niille vastakaikua. Turvallisessa parisuhteessa kumppanit ovat henkisesti ja fyysisestä läsnä toisilleen. On normaalia, että lapsen syntymä aiheuttaa ristiriitoja sekä yksilölle että parisuhteeseen. Lapsen syntymä aktivoi ihmisen omat kokemukset vanhemmistaan ja läheisistä ihmissuhteista. Se voi herättää ahdistusta, pelkoa ja huolta, ja joskus myös halua vältellä näitä tunteita. Joku ratkaisee ahdistuksen keskittymällä vain lapseen, ja laittaa parisuhteen sivuun. Samalla lapsen saaminen on uusi mahdollisuus työstää omaa tapaa olla läheisissä ihmissuhteissa. Sitoutumalla parisuhteeseen ja uuteen tulokkaaseen ihminen voi kohdata itseään syvemmin, kuin muissa ihmissuhteissa. Väestöliiton blogi psykologi Elina Nurminen

8 Kun tulee vauva, vanhemman oletetaan olevan juuri sen kokoinen kuin miltä näyttää ja toimivan muuttumattomana myös parisuhteessa. Oletetaan, että ollaan järkeviä, aikuisia, kypsiä. Vaikka varsin usein ei ollakaan.

9 Me kaksi Aikuisrakkaus: Antaa huolenpitoa Saada huolenpitoa Jakaminen Seksuaalisuus VÄESTÖLIITTO Suvi Laru, laillistettu psykologi, opettaja

10 Kolmenkeskeinen vuorovaikutus VÄESTÖLIITTO Suvi Laru, laillistettu psykologi, opettaja

11 Vauvan syntyessä syntyykin kolme lasta?

12 Pään sisällä alkaa kuulua ihan uusia ääniä Eihän tässä ole mitään hätää Näytän sille! Jonkun pitäisi antaa sille kunnon opetus Ei kannata ruveta riehumaan Parasta että pidän suuni kiinni...

13

14 Kolmenkeskeinen (?) vuorovaikutus epäoikeu denmuk aisuus petty nyt äiti vihaine n isä veli katkera avuton petty nyt äiti vihaine n isä epäoikeu denmuk aisuus avuton sisko katkera

15 Vanhemmuus laukaisee vanhoja muistoja. Eri ikäiset lapset laukaisevat eri muistoja. Ihminen muuttuu -> aiheuttaa väärintulkintoja parisuhteessa. Yksittäinen trauma / Traumaattisen ilmapiirin vaikutus Meissä asuu ja elää koko ajan erilaiset ikävaiheet, eri-ikäinen minä. Roolien jatkuva liikkuvuus. Samassa hetkessä itse voi olla äiti tai lapsi, mummi tai lapsenlapsi. Oikea käsi silittää: Olet minun mieheni; vasen käsi silittää: Ole minun vanhempani/isovanhempani. Yllättäen pelkään, mielistelen tai vaadin. (Väkivalta, epäreiluus, ei-toivottu lapsi )

16 Olen niin pettynyt, petetty. Koko elämäni on mennyt hukkaan! Mikä oikeus sinulla on kehittää itseäsi? Täällä pitää suorittaa ja uhrautua toisten hyväksi! Sinulla on kaikki ja kuitenkin valitat. Ei ole reilua. Minäkin itkin ja kerjäsin huomiota, huolenpitoa ja rakkautta. Miksi et ole minulle äiti, huomion ja rakkauden tarjoaja, ei janoaja? Isä sinun piti täyttää kaikki unelmani etkä tehnyt sitä! Miksi sinä saisit olla villi ja vapaa? Kiintymyssuhdertaumat aktivoituvat

17 Se, mikä on oma kiintymyssuhdemalli, on se, millä tavalla todennäköisimmin kohtelee lastaan. Ei se, miten haluaisi kohdella vaan se, mitä on ollut. Hautamäki, A, Hautamäki L, Maliniemi Piispanen, Neuvonen 2008; Rusanen 2011; Mäkelä, J 2015

18 Vanhemman vaikeus tuntea myötätuntoa En muista, että olisin koskaan päässyt äitini tai isäni syliin Kiintymyssuhdemallit elävät myös parisuhteessa. Vanhat kaunat, pettymykset, vihat ja pelot elävät kaikissa kiintymyssuhteissa. Koen Turvattomat: todella Välttelevä; suurta Ristiriitainen/vastusteleva; syyllisyyttä ja riittämättömyyttä Jäsentymätön/kaoottinen siitä, että en halua enkä pysty lohduttamaan lapsia. Mieheni huomauttelee minulle kylmyydestäni ja empatian puutteestani Tunnen olevani kuin jossain näytelmässä, kun lapsi tulee luokseni lohtua hakien. Mietin, miltä minun pitäisi nyt näyttää Voiko aikuinen, jonka tarvitsevuutta ei ole kohdattu lapsena, vastata lapsen tarvitsevuuteen? Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa 2013

19 Muistiverkot varastoivat tapahtumaan liittyviä tietoja. Näitä ovat mielikuvat, näköhavainnot, äänet, tunteet, kosketus, maku, ajatukset tapahtumahetkellä. Muistoa pidetään toimimattomana (dysfunktionaalisena), ellei se pääse yhteyteen hyödyllisten, myönteisten muistiverkkojen kanssa. Se on biologisesti varastoitunut kokemus-kokonaisuus. Trauma = voimakas, irrallinen muistihermoverkko.

20 Traumamuisto voi jäädä irralleen. Se ei keskustele aivojen muun informaation kanssa. Siihen ei saa järkeä, apua tai ymmärrystä. Se aiheuttaa oireita.

21 Yksi vai monta traumaa? Tyypillisesti jos on yksittäinen trauma ja PTSD, tarvitaan noin 3-6 emdr-sessiota joilla % paraneminen. Moninkertainen trauma (sotaveteraani, koulukiusaaminen) tarvitaan 12 sessiota tai enemmän. Sessio voi olla 45min 90min jos asiakas jaksaa sen hyvin. Myönteinen tulos edellyttää prosessoinnissa vaiheiden läpikäyntiä riittävän hyvin. (Emdr = Eye Movement Desensitization and Reprocessing)

22 Taustalla varhaisia tai kiintymyssuhdetraumoja Usein löytyy ydinmuisto, varhaisempi saman tapainen trauma joka vahvistaa uudempaa. Prosessoidaan se myös. Kannattaa työstää varhaisin muisto. Tai toistuvia mikrotraumoja: kiintymyssuhdetrauma Pitkäkestoinen, usein toistuva trauma Nämä vaativat pidempää hoitoa, usein vuosia

23 Erityisen kipeä asia on (irrationaalinen) kielteinen uskomus itsestä Olen vaarassa! (pelko, puristus rinnassa) Olen huono! (häpeä, kuristus kurkussa tms.) Kaikki on minun syytäni! Olen avuton! Olen ruma! En ole rakastamisen arvoinen! En voi luottaa!

24 Ei ole helppoa keskustella, avautua ja luottaa parisuhteessa, jos taustalla jyllää kovin kielteisiä ja itsellekin irrationaalisia, mutta vahvoja uskomuksia itsestä

25 Emdr:n idea Nopeutetaan / autetaan vaikeiden muistojen työstämistä. Nostetaan ne (erilliset, irralliset) esiin ja työstetään turvallisesti. Vahvistetaan myönteisiä muistiverkkoja. Nostetaan ne esiin. Terapiasuhde on myös myönteinen muistiverkko. Muistiverkostojen välinen keskustelu lisääntyy, ymmärrys ja hyväksyntä neutraloivat trauman. Tapahtuu integraatio. Asiakkaalla on jo kaikki (tai lähes kaikki) ymmärrys, mutta se ei löydä yhteyttä ilman apua.

26 Tavoitteena on: Antaa parhaiten tehoavaa hoitoa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla samalla ylläpitäen asiakkaan turvallisuutta ja vakautta. Saavuttaa asiakkaan tunnettuihin ongelmiin asianmukainen sopeuttava ja nopea ratkaisu. Asiakkaan kyky reagoida uusissa tilanteissa rakentavasti saadaan optimaaliseksi.

27 Mitä siinä tapahtuu? Integraatiota Häiritsevä muisto, tunne ja fyysinen tuntemus = väärin varastoitunut, toimimaton muistiverkosto. Nostetaan esiin, sidotaan aikaan, paikkaan, kehon kokemukseen, kielteiseen uskomukseen... Prosessoidaan. Myös assosiaatiot. Se kytkeytyy olemassa oleviin, mielekkäisiin, tarkoituksenmukaisiin ja toimiviin muistiverkkoihin. Häiritsevyys vähenee. Uudet oivallukset. Eheytyminen. Toimintakyky paranee. Tunteiden vakaus lisääntyy.

28 Emotionaalinen ja fyysinen häiriö väistyy (poisherkistäminen) Uuden oppiminen tulee mahdolliseksi koskien kyseistä traumaa. Muiston häiritsevyys katoaa. Oireet katoavat.

29 Työskentely kohdistetaan suoraan fysiologisesti varastoituneeseen muistoon sen sijaan, että siitä puhuttaisiin. Muutokset tapahtuvat siksi, että kohteeksi otetut muistihermoverkot prosessoituvat uudelleen.

30 Lähdetään suoraan ottamaan esiin muistoja ja uskomuksia. Halutaan nostaa häiritsevä muisto esiin siten, kun se on tallentunut. Etsitään varhaisemmat häiritsevät muistot, jos niitä on. Usein prosessoinnin aikana. Työstetään häiritsevää muistoa niin kauan, että sen häiritsevyys on 0.

31 Fraser G The dissosiative table technique: A strategy with ego states in dissociative disorders and ego-state therapy. Dissociation, 4, 4: Olen niin pettynyt, petetty. Koko elämäni on mennyt hukkaan! Mikä oikeus sinulla on kehittää itseäsi? Pelkään, että hylkäät minut, ellen mielistele! Täällä pitää suorittaa ja uhrautua toisten hyväksi! Sinulla on kaikki ja kuitenkin valitat. Ei ole reilua. Minäkin kerjäsin huomiota, huolenpitoa ja rakkautta. Miksi et ole minulle äiti, huomion ja rakkauden tarjoaja, ei janoaja? Isä sinun piti täyttää kaikki unelmani etkä tehnyt sitä! Neuvottelupöytätekniikka: Mikä on kunkin osan tehtävä? Mikä on taustalla oleva hyvä tarkoitus?

32 Mieli on palapeli? Ego State Therapy Ego State Therapy, kehittäjinä John ja Helen Watkins. Myös Gordon Emmerson, Arreed Barabasz, Woltemade Hartman, Maggie Phillips, Claire Frederics

33 Olet ehkä huomannut, että joskus olet ihan erilainen kuin toisessa tilanteessa. Joskus voit olla pelkuri ja tuntea olosi surkean pieneksi. Toisessa tilanteessa tunnet olevasi vahva ja rohkea. Jos pelkäät hämähäkkiä tai korkeita paikkoja, tajuat olevasi lapsellinen mutta et voi sille mitään. Ystävien kanssa olet ehkä rento ja hauska. Työ-minänä jälleen erilainen. Joskus vedät ehkä tarkoituksellistakin roolia, mutta aina et tee sitä vapaaehtoisesti. Minätilan vaihdos saattaa näkyä kehon kielessä, äänen voimakkuudessa jne. Aina et hallitse olojasi ja käytöstäsi.

34 Erilaisia oloja voi ajatella myös aivojen osina, hermoverkkoina. Jokainen olo on oma hermoverkkonsa, oma kohta aivoissa. Kun tuntuu joltain, on aivoissa juuri sitä tunnetta kantava osa toiminnassa. Voi esimerkiksi olla pieni arka osa ja iso rohkea osa ja paljon muita osia (ja tunteita) Jokainen osa on syntynyt jossain iässä, johonkin tarpeeseen. Kun ei ole ollut jo olemassa sopivaa toimintamallia. Ensimmäisenä koulupäivänä syntyy koululainen-osa ja ensimmäisessä seurustelussa syntyy kumppani-osa. Säikähdyksessä voi syntyä käärmeitä pelkäävä osa. Seksuaalisuudelle oma(t) osa(t)?

35 Ihmisen persoonallisuus ei siis ole tasainen samettinen sosekeitto, vaan ennemminkin värikäs vihannesvuoka. Tai aivojesi jukeboksissa on kymmeniä eri musiikkikappaleita, joista vain yksi voi soida kerrallaan. Joskus soitetaan reipasta räppiä ja joskus synkkää heviä tai suorastaan riehakasta afrobeattia. Levyjen vaihtamista ei aina itse voi hallita. Raisa Cacciatore ja Max Karukivi: Mieletön fiilis. Tammi 2014

36 Entäpä jos sinua onkin monta? Osat muuttuvat, kehittyvät ja voivat sulautua toisiinsa. Uusiakin osia tai hermoverkkoja voi syntyä. Osat voivat olla erilläänkin. Yksi tapa ajatella ihmisen persoonallisuutta on nähdä se palasina, osiensa summana. Ihminen on ikään kuin välillä yksi ja välillä toinen. Nämä palaset tai osat ovat pään sisällä ja saattavat olla eri aivoratoja. Ne aktivoituvat vuoron perään. Minäsi liikkuisi siis paikasta toiseen aivoissa ja kukin aivorata ajattelisi ja toimisi hiukan eri tyylillä, riippuen mikä palanen tai tila tai osa olisi vuorossa. Niillä voi olla omat tunteet ja muistot, tarpeet ja tavoitteet. Raisa Cacciatore ja Max Karukivi: Mieletön fiilis. Tammi 2014

37 Minätilojen teoria. Persoonallisuus kehittyy siten. Kaikilla on minätiloja. Persoonassa on monta erilaista minätilaa. Ne ovat vähän niin kuin rooleja, mutta ne ovat kuitenkin enemmän, kokonaisvaltaisempia ja hallitsemattomampia oloja. Välillä saatat siis olla asiallinen, Ammattilainen, joka tekee työtä. Sitten kumarrut kujertamaan vauvalle ja muutut pehmoisia leperteleväksi herkäksi Hoivaajaksi. Ja päästessäsi töiden jälkeen pelikentälle, salaman nopeasti sinusta kuoriutuu kiihkeän kilpailullinen, viimeiseen asti joukkueensa puolesta taisteleva Pelikaveri. Raisa Cacciatore ja Max Karukivi: Mieletön fiilis. Tammi 2014

38 Pinta- ja taustatilat Tietoisia, rinnakkaisia, pinnallisia, aikuisia, keskenään kommunikoivia rooleja Tiedostamattomia, usein lapsialkuisia

39 Usein puhutaan oloista tai rooleista. Minätila on kuitenkin enemmän kuin ne. Ihmisen koko olemus ja puhetapa, äänensävy, ilmeet, jopa asenteet voivat muuttua minätilan vaihtuessa. Sitä ei pysty itse hallitsemaan samalla tavalla kuin rooliaan. Sitä ei ehkä edes huomaa. Joku ulkopuolinen saattaa sanoa Muutuit ihan kummalliseksi ja itsekin saatat jälkeenpäin sanoa En ollut oma itseni. Mutta kyllä olit. Sinua vain on niin moneksi!

40 Minätiloilla on jokaisella omat tunteet. Maalitykki ei pysty tuntemaan hellyyttä ja empatiaa. Eikä helliä silityksiä jakava vauvanhoivaaja ole tippaakaan kilpailullinen. Eri osa = eri tunnetila, erilaiset ajatukset, erilaiset päämäärät ja tavoitteet. Ongelmia syntyy, jos palapeli ei pysy koossa haluamallasi tavalla. Jos maalivahti on taistelijan roolissaan, mutta maalin tullessa rysähtääkin surkimuksen oloon ja menettää pelin hallinnan. Raisa Cacciatore ja Max Karukivi: Mieletön fiilis. Tammi 2014

41 Vihaan itseäni, kun teen niin! Mä en kestä kun mä oon sellanen! Minätiloilla on alun perin ollut positiivinen tarkoitus ihmisen kannalta. Minätilojen lukumäärä on yksilöllinen (Emmerson: yli 10) Yksi minätila on aina vallitseva. Terapian tavoitteena on konfliktien vähentäminen, yhteyden lisääminen ja tarvitsevien / pienten /traumaosien löytäminen, vahvistuminen ja kehittyminen. Terapiassa käy usein vain pintaosa(t) Raisa Cacciatore ja Max Karukivi: Mieletön fiilis. Tammi 2014

42 Aina osat eivät ole samaa mieltä. Niiden välillä voi olla suuriakin mielipide-eroja. Aina ne eivät edes oikein keskustele toistensa kanssa vaan niiden välissä on etäisyyttä. Tämä voi olla hankalaa. Sinä todellakin päätät ja haluat aloittaa kuntoilun ja yks kaks vallassa onkin sellainen osa, joka sanoo, että mitä väliä, miksi vaivautua. Tai haluaisit mennä tutustumaan upeaan henkilöön, vaan kun lähestyt häntä, huomaatkin olevasi ihan vauva, kädet hikoaa, pelottaa eikä saa sanaa suustasi. Tai näin voi käydä kun joudut esiintymään. Ihan väärä minätila pompsahtaa pintaan ja siinäpä sitä sitten tutistaan. Raisa Cacciatore ja Max Karukivi: Mieletön fiilis. Tammi 2014

43 Sinussa voi olla myös hyvin katkera tai vihainen olotila, loukattu ja jumittunut minätila. Ne ovat hankalia. Ne saavat sinut voimaan pahoin, kärsimään ja olemaan vihainen ja ärtynyt. Kun sellainen minätila on vallassa, olet herkkä reagoimaan kaikkiin asioihin ja ihmisiin tuskalla. Joko suuttumalla, loukkaantumalla tai vetäytymällä kuoreesi. Ikään kuin sinulla olisi palovamma iholla ja jos joku hipaiseekin sitä, alat karjua tuskasta, ylireagoit. Voi olla hyvin lapsellisia minätiloja. Voi olla myös osia, jotka vain hyvin harvoin tulevat pintaan ja tuntuvat itselle hyvin vierailta. Kun oppii tuntemaan minätilojaan, se lisää niiden hallittavuutta ja siten elämänhallintaa kiperissä tilanteissa. Raisa Cacciatore ja Max Karukivi: Mieletön fiilis. Tammi 2014

44 Olen niin pettynyt, petetty. Koko elämäni on mennyt hukkaan! Mikä oikeus sinulla on kehittää itseäsi? Pelkään, että hylkäät minut, ellen mielistele! Täällä pitää suorittaa ja uhrautua toisten hyväksi! Sinulla on kaikki ja kuitenkin valitat. Ei ole reilua. Minäkin kerjäsin huomiota, huolenpitoa ja rakkautta. Miksi et ole minulle äiti, huomion ja rakkauden tarjoaja, ei janoaja? Isä sinun piti täyttää kaikki unelmani etkä tehnyt sitä! Kiintymyssuhdertaumat aktivoituvat

45 Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012 Ärtyneen kommunikoinnin kehä Ärtynyt, loukkaantunut Rakastava, hyvää tarkoittava ihminen Ärtynyt, loukkaantunut Rakastava, hyvää tarkoittava ihminen

46 Mitä validointi on? Kuuntelua, kuullun ymmärtämistä ja sen kertomista. Ymmärrän mitä sanoit ja se on loogista. Ei edellytä itse asian hyväksymistä. Kuulen sinua! Ymmärrän sinua! Viestisi on tullut perille. (Papukaijamielikuva) Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012

47 Ei näin Älä koske siihen! En mä oo ollu koskemassa! Aina sä huudat! Ite huudat! Vaan näin Älä koske siihen! Et halua että minä kosken siihen. No en!... Haluan tehdä tämän rauhassa! Haluat työrauhan. yleensä kolme validointia riittää

48 Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012 Validointi auttaa! Tuo tilanteeseen turvaa Rauhoittaa tunteita Kertoo arvostuksesta Luo läheisyyttä Rakentaa luottamusta Toisen on helpompi puhua aroista asioista Murtaa kielteisyyden kehän Vähentää vihaa ja tuomitsevuutta Helpottaa kaikin tavoin kohtaamista Edistää neuvottelun onnistumista

49 Kun saa oman päänsä sisään hiukan integraatiota, hiljaisuutta ja tyyneyttä, se auttaa ihmeesti sietämään myös parisuhteen ja vanhemmuuden kommervenkkejä!

50 Lähteet Laru, S. ja Saloheimo, A. (toim.) (2008) Yhdessä eteenpäin Pieni parisuhdeopas. Väestöliitto ry. Perttu, S. (2004) Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 6. Pulkkinen, L., Nygren, H. and Kokko K. (2002). Successful Development: Childhood Antecedents of Adaptive Psychosocial Functioning in Adulthood. Journal of Adult Development, Vol.9, No.4, October Repokari, L. (2008). Transition to parenthood after assisted reproductive treatment: Follow-up study of singleton pregnancies. Rowland M., Foxcroft L. Hopman, W. M. and Patel R. (2005): Breatsfeeding and sexuality immediatly post partum. Canadian Family Physician, 51: Twenge, J. M., Campbell, W. K., & Foster, C. A. (2003). Parenthood and marital satisfaction: A meta-analytic review. Journal of Marriage and Family, 65: VÄESTÖLIITTO Suvi Laru, laillistettu psykologi, opettaja 50