Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen"

Transkriptio

1 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen Näkemyksiä kansainvälistymismahdollisuuksien parantamiseksi

2 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen Näkemyksiä kansainvälistymismahdollisuuksien parantamiseksi

3 Sisältö Esipuhe 5 Taustaa 6 1 Palveluliiketoiminnan merkitys korostuu 6 2 Palveluiden vienti ja kansainvälistyminen tilastojen valossa 6 Sijoittautuminen merkittävä kansainvälistymisen muoto 7 Tilastoinnissa puutteita 7 EK:n selvitys jäsenyritysten palvelujen kansainvälistymisestä 8 Otos ja vastanneet 8 1 Palveluliiketoimintaa harjoittavat yritykset 9 Puolet palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä kansainvälistyneitä 9 2 Kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavat yritykset 10 Koneiden ja laitteiden huolto, asennus ja korjaus yleisintä 12 Puhtaat palveluyritykset melko kotimaakeskeisiä 12 EU ja Venäjä keskeiset markkina-alueet 12 Kolmannes yrityksistä operoi USA:ssa ja Kiinassa 13 Suuryritykset toimivat globaalisti 13 Kaksi kolmesta laajentaa kansainvälistä toimintaa 14 3 Kansainvälisen palveluliiketoiminnan esteitä ja ongelmia 14 4 Kotimaassa toimivien yritysten kansainvälistymishalukkuus ja ulkomainen kilpailu 15 Kansainvälisen palveluliiketoiminnan aloittamista suunnittelevia vähän 15 Kotimarkkinayritykset eivät ole pyrkineet kansainvälistymään 15 5 Kansainvälistymispalvelujen käyttö palveluliiketoiminnassa 16 Kansainvälistymispalvelujen käyttö vähäisempää palveluliiketoiminnassa 16 Palveluorganisaatioiden suosituimmat: Finpro, TE-keskukset ja yksityiset 16 Markkina-analyysit ja neuvontapalvelut käytetyimmät palvelut 17 Palveluissa puutteita, eikä niitä tunneta 18 Johtopäätökset 20 Palvelukaupan vapauttamista pitää jatkaa 20 Vientipotentiaalia löytyy korkean osaamisen palveluissa 21 Kotimaassa toimivien yritysten tulee huolehtia kansainvälisestä kilpailukyvystään 21 Palveluliiketoiminnan tarpeet huomioitava paremmin yrityspalveluiden kehittämisessä 21 Kansainvälisen palveluliiketoiminnan tilastointia parannettava 21 2 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

4 Esipuhe Kehittyvä palveluliiketoiminta oli yksi EK:n vuoden 2006 toimintasuunnitelman painopisteistä ja pysyvä osa EK:n strategisia tavoitteita. Tavoitteena on poistaa palveluliiketoiminnan esteitä ja kilpailuvääristymiä, avata julkisen sektorin markkinoita sekä edistää palveluinnovaatioiden hyödyntämistä. Myös palveluliiketoiminnan kansainvälistymistä halutaan edistää. Tämä raportti käsittelee EK:n jäsenyritysten palveluliiketoiminnan kansainvälistymisen nykytilaa ja kansainvälistymismahdollisuuksien parantamista. Raporttia varten tehtiin kysely EK:n jäsenyrityksille. Kyselyn tavoitteeksi asetettiin jäsenyritysten palvelujen ulkomaankaupan ja kansainvälistymisen tilan selvittäminen sekä vaikuttaminen kolmeen kokonaisuuteen: 1) EU:n sisämarkkinoihin palveludirektiiviehdotuksen ja muiden EU-aloitteiden avulla, 2) EU:n ulkopuolisiin markkinoihin WTO:n palvelukauppaneuvotteluissa sekä 3) palvelujen kansainvälistymisen edistämiseen suomalaisten kansainvälistymispalvelujen tarjontaa kehittämällä. Yritysten liiketoimintaa pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Palveluliiketoiminta on usein oleellinen osa tavarakauppaa ja yritysten liiketoimintakokonaisuutta, eikä sen erottaminen omaksi kokonaisuudekseen ole helppoa ja usein tarkoituksenmukaistakaan. Samasta syystä palveluliiketoiminnasta ei ole kattavaa tutkimustietoa tai tilastotietoja. Tähän raporttiin on tiivistetty kansainvälisen palveluliiketoiminnan taustaa, tavoitteita ja tuloksia sekä eräitä ajatuksia kansainvälistymismahdollisuuksien parantamisesta, jotka kumpuavat kyselyn tuloksista. Tammikuussa 2007 Jukka Ahtela Johtaja Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

5 Taustaa Suomen taloudellinen menestys on tulevaisuudessa yhä enemmän riippuvainen palveluista, joiden tärkeys uusien työpaikkojen luomisessa korostuu. Palveluliiketoiminnan merkitys osana teollisuusyritysten liiketoimintaa on kasvanut. Suomessa palveluliiketoiminta on monelta osin kehittymätöntä. Suomen palveluvienti on muihin OECD-maihin verrattuna melko vaatimatonta. Palvelujen ulkomaankaupan tilastointi on ongelmallista. Ulkomaisen kilpailun voidaan arvioida lisääntyvän Suomessa mm. palveludirektiivin myötä. 1 Palveluliiketoiminnan merkitys korostuu Teollisten työpaikkojen vähentyessä Suomen taloudellinen menestys on yhä enemmän riippuvainen palveluista. Palveluelinkeinojen merkitys on kehittyneissä talouksissa suuri. Suomessakin, jossa palvelusektorin koko on keskimääräistä pienempi, on palveluiden osuus bruttokansantuotteesta noussut yli 65 prosenttiin. Suomessa palveluliiketoiminta on monelta osin kehittymätöntä. Muun muassa tutkimuspanoksesta vain 12 % kohdistuu palveluihin. Suomessa palvelut työllistävät vähemmän, tuottavuus on matalampi, kilpailu vähäisempää ja hinnat korkeampia kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa ei ole vielä osattu hyödyntää palveluelinkeinojen potentiaalia. Monissa OECD-maissa, Suomi mukaan lukien, työllisyyttä ja tuottavuutta on mahdollista nostaa merkittävästi palveluja kehittämällä. Palveluliiketoiminnan merkitys osana teollisuusyritysten liiketoimintaa on kasvanut huomattavasti. Palveluliiketoimintaa ja teollista liiketoimintaa on käytännöstä usein mahdotonta erotella toisistaan, mikä vaikeuttaa palveluliiketoiminnan tarkastelua tilastollisesti. Teollisissa yrityksissä palvelun lisääntynyt osuus tuotannosta korostaa palveluliiketoiminnan merkitystä kansantaloudessamme. 2 Palveluiden vienti ja kansainvälistyminen tilastojen valossa Palvelujen merkitys maailmantaloudessa kasvaa jatkuvasti ja kansainvälisen palvelukaupan kasvu on ollut nopeampaa kuin tavarakaupan. Palvelut edustavat EU:n bruttokansantuotteesta ja työllisistä kahta kolmasosaa, mutta niiden markkinat ovat hyvin kansallisia. Vain 20 prosenttia jäsenvaltioiden välisestä kaupasta on palveluja. Palvelukaupan vapauttaminen EU:ssa, alueellisesti ja WTO:ssa lisää kilpailua sekä vienti- ja kansainvälistymismahdollisuuksia palveluliiketoiminnassa. Tilastojen mukaan Suomen palveluvienti on muihin EU- ja OECD-maihin verrattuna vaatimatonta. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 6 % (Ruotsissa 10 %, Tanskassa 16 %). Palveluviennin osuus kokonaisviennistä on vain vajaa 15 %, joka jää edelleen huomattavasti jälkeen esim. Irlannin (34), Yhdysvaltojen (30), Viron (30), Ruotsin (22) ja Hollannin (20) luvuista. Viime vuosina Suomen palveluvienti on kuitenkin ollut kasvussa, ja sen voidaan olettaa jatkuvan lähivuosina. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaisyritysten palvelujen vienti kasvoi vuonna 2005 yli 17 prosenttia ja tuonti 35 prosenttia edellisvuodesta. Palveluja vietiin ulkomaille vajaan 9,7 miljardin euron edestä ja tuotiin yli 5,8 miljardin euron edestä. Viennin toimialarakenne on melko lähellä muiden 4 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

6 EU- ja OECD-maiden palveluviennin toimialarakennetta. Suomessa kuljetus-, tietoliikenne- ja rakennuspalveluiden osuus viennistä on keskimääräistä suurempi. Vesiliikennepalveluiden osuus on Suomessa selvästi keskimääräistä suurempi. Rakennuspalveluiden vientiä selittävät rakennusprojektit Venäjällä. Informaatioteknologian vientiin liittyvää palveluvientiä on vauhdittanut toimialalle kehittynyt korkeatasoinen osaaminen ja vahva yritysverkosto. Palvelujen vienti on viime vuosina monipuolistunut tietotekniikka-, kommunikaatio- ja liikkeenjohdon palvelujen viennin moninkertaistuessa. Merkittävää potentiaalia nähdään jatkossakin korkean osaamisen palveluissa (konsulttipalvelut, liike-elämän palvelut, tietotekniikkapalvelut) sekä mm. hyvinvointipalveluiden saralla. Suomessa on paljon hyvinvointipalveluihin (terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, sosiaalipalvelut) liittyvää osaamista, ja markkinoiden avautuminen tuo mahdollisuuksia myös näiden palveluiden, konseptien, prosessien ja teknologian viennille. Sijoittautuminen merkittävä kansainvälistymisen muoto Palvelujen kansainvälistymistä arvioitaessa on myös otettava huomioon, että kaupallinen läsnäolo eli palveluyritysten suorat sijoitukset ulkomaille on varsinaista palveluvientiä merkittävämpi muoto palveluiden tarjoamiseksi ulkomailla. Näin on erityisesti Suomen osalta. Muutaman viime vuoden aikana suomalaiset palveluyritykset ovat laajentaneet tuotantoaan yhä enemmän ulkomaille. Monissa palveluissa sidos palvelun tuotantopaikan ja asiakkaan välillä on tiivis. Tietotekniikan hyödyntäminen on madaltanut kynnystä palveluiden tarjoamiselle rajan yli. Suomen Pankin mukaan ulkomailla toimivien teollisuusyritysten liikevaihto oli 75 mrd. euroa, ja niiden palveluksessa oli työntekijää. Merkittävimmät toimialat olivat metalli- ja metsäteollisuus. Osa tästä toiminnasta on palveluliiketoimintaa, mutta sitä Suomen Pankki ei erittele. Suomen Pankin mukaan suomalaisten palveluyritysten liikevaihto ulkomailla oli yli viisi kertaa suurempi kuin Suomen palveluvienti vuonna Vuonna 2005 suomalaisten palveluyritysten ulkomaisten tytäryritysten palveluksessa oli työntekijää. Näistä vajaa 60 % oli tilastoitu kaupan alan työntekijöiksi, koska esim. teollisuusyritysten myyntiorganisaatiot tilastoidaan tähän luokkaan. Tilastoinnissa puutteita Palveluiden ulkomaankaupan tilastointiin liittyy ongelmia. Palvelujen ja niiden ulkomaankaupan käsitteet ovat vaikeasti hahmotettavissa, palvelu on usein vaikeasti erotettavissa tuotteesta ja tilastointi perustuu suurelta osin epäsuoriin tietolähteisiin, oletuksiin ja arvioihin. Esimerkiksi laitevientiin liittyvä asennuspalvelu ja ulkomaisten tytäryritysten toiminta jäävät tilastoinnin ulkopuolelle. Keskeinen ongelma tilastoinnissa on teollisuusyritysten merkittäväksi kasvanut palvelukomponentin osuus. Esimerkiksi ulkomaankaupan tilastoissa teollisuusyrityksiksi luokiteltujen yritysten tuotannosta ja viennistä huomattava osuus, usein jopa yli puolet, muodostuu palveluista, jotka nykykäytännön mukaan tilastoidaan teollisuusvienniksi. Suomen Pankin kyselyn tuloksiin sisältyy epävarmuustekijöitä joiden takia ne eivät anna riittävän tarkkaa ja laajaa kuvaa suomalaisyritysten ulkomaisesta liiketoiminnasta. Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

7 EK:n selvitys jäsenyritysten palvelujen kansainvälistymisestä EK selvitti keväällä 2006 palvelujen kansainvälistymistä jäsenkentässään. Selvityksellä kartoitettiin EK:n jäsenyritysten kansainvälisen palveluliiketoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Selvityksessä kysyttiin myös, missä maissa yritykset palvelujaan tarjoavat ja minkälaisia ongelmia yritykset ovat mahdollisesti kohdanneet. Tämän ohella pyrittiin hahmottamaan syitä sille, miksi yritykset eivät ole kansainvälistyneet. Lisäksi tiedusteltiin yritysten kokemuksia viennin- ja kansainvälistymisen edistämispalvelujen käytöstä. Tietoa haettiin EK:n edunvalvonnan tueksi, ei kattavan tilastotiedon saamiseksi. Kyselyyn vastasi 32 % eli 728 yritystä. Vastausprosenttia voidaan pitää melko hyvänä. Vastanneet jakautuivat toimialoittain seuraavasti: teollisuus 45 %, palvelualat 34 %, kauppa 11 %, liikenne 7 % ja rakentaminen 3 %, mikä vastaa lähes identtisesti otoksen toimialajakaumaa. (Taulukko 1). Lähes puolet vastanneista yrityksistä oli keskisuuria. Pieniä yrityksiä oli neljännes (mikroyritysten osuus 4 %), ja yli 500 henkilöä työllistäviä vajaa kuudennes. Otos ja vastanneet Sähköinen kyselylomake lähetettiin 2241 jäsenyritykselle. Otokseen valittiin EK:n jäsenrekisteristä pääsääntöisesti yli 250 henkilöä työllistävät yritykset toimialasta riippumatta. Tämän lisäksi alle 250 henkilöä työllistävistä yrityksistä haarukoitiin ne, jotka olivat ilmoittaneet omaavansa ulkomaisen toimipaikan tai harjoittavansa vientiä. Otokseen valittiin myös ne yli 50 henkilöä työllistävät palvelutoimialojen yritykset, jotka eivät olleet täyttäneet edellä mainittuja ehtoja. Taulukko 1. Vastanneet yritykset toimialoittain (n = 728) Toimiala Osuus Osuus Vastaus-% vastanneista (%) otoksesta (%) Teollisuus teknologiateollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Palvelut tutkimus- ja tekniset palvelut Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

8 1 Palveluliiketoimintaa harjoittavat yritykset Kysely lähetettiin myös teollisuusyrityksille, jotta saataisiin käsitys niiden osallistumisesta palveluliiketoimintaan. Tulosten raportointia varten kaikista vastanneista piti erottaa ne yritykset, joilla ei ole palveluliiketoimintaa. Vastanneista yrityksistä yli puolet (401 yritystä) ilmoitti ylipäätään harjoittavansa palveluliiketoimintaa. Yleisimmät palveluliiketoiminnan toimialat olivat noin 20 prosentin osuuksilla koneiden ja laitteiden korjaus, asennus ja huolto sekä ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut. Muita merkittäviä ryhmiä olivat tieto- ja viestintäpalvelut, liikenne ja varastointi sekä hallinnolliset tukipalvelut, kauppa ja rakentaminen. Teollisuusyrityksistä kolmannes tarjoaa myös palveluja. Teknologiateollisuudessa osuus on vielä suurempi (40 %). Yritysten koon mukaan tarkasteltuna kävi ilmi, että mitä suurempi yritys, sitä todennäköisemmin se harjoittaa palveluliiketoimintaa. Yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä yli 70 prosentilla on palveluliiketoimintaa, kun taas alle 50 henkilöä työllistävistä vähän yli 40 % harjoittaa palveluliiketoimintaa. aloittamassa palvelujen tarjoamista kansainvälisesti ja 40 % toimivansa vain kotimaassa. (Kuva 1). Kun näiden kolmen ryhmän vastauksia tarkasteltiin toimialan ja yrityksen koon mukaan, kävi ilmi, että palveluliiketoimintaa harjoittavista keskisuurista yrityksistä keskimääräistä suurempi osuus (60 %) toimii vain kotimarkkinoilla, kun taas yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä keskimääräistä suurempi osuus on jo kansainvälistynyt. Kuva 1. Yritysten palveluliiketoiminnan kansainvälistymisen nykytila (n = 401) Yrityksellä on kansainvälistä palveluliiketoimintaa Puolet palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä on kansainvälistyneitä Selvitys rakennettiin niin, että palveluliiketoimintaa harjoittavat vastaajayritykset saivat erilaiset kysymykset riippuen siitä, mikä oli niiden palvelujen kansainvälistymisen tila. Ryhmiä oli kolme: 1) kansainvälistyneet 2) palvelujen kansainvälistämistä suunnittelevat tai aloittavat ja 3) vain Suomessa operoivat. Palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä hieman yli puolet tarjoaa palvelujaan myös kansainvälisesti. Vajaat 10 % ilmoitti suunnittelevansa tai olevansa Yritys toimii ainoastaan kotimarkkinoilla Yritys suunnittelee tai on aloittamassa kansainvälistä palveluliiketoimintaa % Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

9 2 Kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavat yritykset Palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä yli puolet toimii jo kansainvälisesti, vajaa puolet toimii vain kotimaassa ja vajaa kymmenesosa suunnittelee kansainvälistä toimintaa. Yritysten yleisin kansainvälistymisen muoto on vienti. Lähes puolet on sijoittautunut markkinoille, ja yli kolmannes tarjoaa palveluitaan lähettämällä työntekijöitä markkinoille. Tärkein markkina-alue on EU ja maista erityisesti Ruotsi, Viro, Norja ja Saksa. EU:n jälkeen tulevat Venäjä, muu Eurooppa, Aasia ja Amerikat. Kansainvälisesti palvelujaan tarjoavista yrityksistä vajaa 40 % on teollisuusyrityksiä eli teollisuusyritykset osallistuvat laajasti palvelujen kansainvälistymiseen. Tämä toiminta tilastoituu usein teollisuuden vienniksi eikä palveluvienniksi. Tärkein kansainvälisesti tarjottava palvelu on koneiden ja laitteiden korjaus, asennus ja huolto. Kolme neljästä kansainvälisesti toimivasta yrityksestä aikoo laajentaa kansainvälistä toimintaansa. Kansainvälistyneistä yrityksistä 40 prosenttia oli henkilöstömäärältään suuryrityksiä (yli 250 työntekijää), yli kolmannes keskisuuria ja vajaa neljännes alle 50 henkilön yrityksiä (kuva 2). Liikevaihdolla mitattuna yrityksistä kolmannes oli suuryrityksiä (yli 50 milj. euroa). Kansainvälisesti palvelujaan tarjoavat yritykset jakautuvat toimialoittain seuraavasti: palvelualat 39 %, teollisuus 37 %, liikenne 12 % kauppa 9 % ja rakentaminen 3 prosenttia. Puolella kansainvälistyneistä yrityksistä palveluiden osuus liikevaihdosta oli yli 75 %. Vajaa 40 prosenttia vastanneista oli puhtaita palveluyrityksiä. Kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavista vajaalla viidenneksellä palveluiden osuus liikevaihdosta jäi alle 10 prosenttiin. (Kuva 3). Selkeästi suurin palveluliiketoiminnan toimiala oli koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus. Muita merkittäviä toimialoja olivat ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut, liikenne ja varastointi, kauppa, rakentaminen sekä tieto- ja viestintäpalvelut. (Kuva 4). Vienti on yrityksille yleisin kansainvälistymisen muoto (60 %). Yrityksistä 45 % on sijoittautunut markkinoille ja vähän yli kolmannes tarjoaa palveluja lähettämällä työntekijöitä markkinoille. Yhden kansainvälistymistavan käyttäminen ei sulje pois toista, joten sama yritys voi olla kansainvälistynyt kaikilla tavoilla. Lähes kolmanneksella kansainvälisen palveluliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli alle 5 %, kolmanneksel- Kuva 2. Kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavat luokiteltuna henkilöstön lukumäärän mukaan (n = 211) Kuva 3. Kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavat, luokiteltuna palveluiden liikevaihto-osuuden mukaan (n = 187) 10 alle 10% % % yli 75% 500 joista 100 % % % 8 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

10 la 5 25 % ja vain 15 prosentilla yli 75 %. Voitaneen siis päätellä, että valtaosalle palveluliiketoimintaa kotimarkkinat ovat edelleen pääasiallinen markkina-alue. (Kuva 5). Valtaosalla kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä on varsin vähän palveluhenkilökuntaa ulkomailla. (Kuva 6). Kansainvälisesti palvelujaan tarjoavista yrityksistä vajaa 40 % on teollisuusyrityksiä. Teollisuusyritysten suurin toimiala on teknologiateollisuus (72 %). Huomionarvoista on, että ne teollisuusyritykset, jotka ylipäätään ilmoittivat harjoittavansa palveluliiketoimintaa operoivat myös palvelutoiminnassa valtaosin kansainvälisillä markkinoilla. Teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen on yleisempää kuin kaikilla vastanneilla keskimäärin. Näistä yrityksistä noin 70 prosenttia on pk-yrityksiä ja vajaa kolmannes yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Suurimman yksittäisen joukon muodostavat keskisuuret yritykset. Palveluliiketoiminnan osuus ei muodosta teollisuusyritysten liikevaihdosta kuitenkaan kovin suurta osaa. Sen osuus liikevaihdosta jäi noin kolmanneksella alle 10 prosenttiin ja vajaalla 40 prosentilla % välille. Kansainvälisen palveluliiketoiminnan osuus yrityksen liikevaihdosta jää valtaosalla alle 25 prosenttiin. Puolet työllistää palveluhenkilökuntaa ulkomailla alle 50 henkilöä ja neljänneksellä ei ole ulkomailla ollenkaan palveluhenkilökuntaa. Kuva 4. Yritysten kansainvälisesti tarjoamat palvelut (n = 211) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Aammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut Liikenne ja varastointi Kauppa Rakentaminen Tieto- ja viestintäpalvelut Hallinnolliset ja tukipalvelut Koulutus Hotellit ja ravintolat Vesi-, viemäröintija jätehuolto Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Kulttuuri- ja virkistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Muut palvelut % Kuva 5. Kansainvälisen palveluliiketoiminnan osuus yrityksen liikevaihdosta (n = 211) Kuva 6. Ulkomailla sijaitseva palveluhenkilökunta (n = 211) alle 5% Ei yhtään henkilöä 5-25% 1 10 henkilöä henkilöä 26-50% henkilöä 51-75% henkilöä yli 75% Yli 500 henkilöä % % Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

11 Koneiden ja laitteiden huolto, asennus ja korjaus yleisintä Ylivoimaisesti eniten yritykset tarjoavat kansainvälisenä palveluna koneiden ja laitteiden korjausta, asennusta ja huoltoa. Lähes kaikki (92 %) toimivat EUalueella. Sen lisäksi nämä yritykset operoivat tasaisesti ympäri maapalloa (Venäjä ja IVY 42 %, Aasia 41 %, Amerikat 38 % ja muu Eurooppa 36 %). Kolme neljästä aikoo myös laajentaa palveluliiketoimintaa ulkomailla entisestään. Keskeisiä kohdealueita palveluviennissä tulevat olemaan edelleen EU ja muu Eurooppa sekä Venäjä. Toimipaikan perustamista suunnitellaan EU-alueelle ja Venäjälle. EK:n selvitys vahvistaa Suomessa vallitsevan käsityksen teollisuusyritysten melko laajasta osallistumisesta palvelujen kansainvälistymiseen. Tämä joukko ei kuitenkaan näy virallisissa tilastoissa, koska vienti tilastoituu yrityksen teollisuustoimialan alle. Tällä perusteella voidaan arvioida, että Suomen palveluviennin osuus kokonaisviennistä pitäisi olla suurempi. Selvitys ei kuitenkaan anna vastausta siihen, kuinka paljon tavaraviennin alle tilastoituvasta viennistä on itse asiassa palveluvientiä. Puhtaat palveluyritykset melko kotimaakeskeisiä Palvelutoimialojen yritykset toimivat keskimääräistä enemmän kotimaassa. Myös kaupan alalla korostui kotimaakeskeisyys. Tosin tutkimus- ja tekniset palvelut ovat keskimääräistä kansainvälistyneempiä. Joillakin palvelutoimialoilla (esim. pankkipalvelut) vastausten tulkinta ja johtopäätösten vetäminen ei ole mahdollista, koska vastausprosentti on puutteellinen. On hyvin todennäköistä, että eräillä aloilla (kauppa, rahoituspalvelut) kansainvälinen palvelutarjonta on laajempaa kuin selvityksen tulokset antavat ymmärtää. EU ja Venäjä keskeiset markkina-alueet Valtaosa (89%) yrityksistä operoi EU-alueella, joten se on suomalaisten palveluntarjoajien tärkein markkina-alue. EU- ja ETA-alueella tärkeimmät markkina-alueet ovat Ruotsi (65%), Viro (53%), Norja (48 %), Saksa (45%) ja Iso-Britannia (40%). (Kuva 7). Kun yritysten toimintaa tarkastellaan kansainvälistymisen muodon perusteella (vienti, etabloituminen, työntekijöiden lähettäminen), on Ruotsi kansainvälistymisen muodosta riippumatta aina tärkein kohdemaa. Viennissä toisen sijan vie Norja ja kolmannen Saksa. Sijoittautumisessa Viro ja Puola seuraavat Ruotsia. (Taulukko 1). Muun Euroopan alueella Sveitsi on tärkein markkina-alue. EU:n ulkopuolisista markkina-alueista tärkeimpiä ovat Venäjä (53 %), muu Eurooppa (34 %) ja Aasia (33 %). Pieni joukko yrityksistä toimii myös Australiassa ja Oseaniassa sekä Afrikan ja Persianlahden alueella. Nämä osuudet eivät indikoi palveluliiketoiminnan volyymia, vaan ainoastaan maassa palveluliiketoimintaa harjoittavien yritysten lukumäärää. Venäjällä toimii yli puolet kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä. Teknologiateollisuuden yritysten osuus Venäjällä jää keskimääräistä hieman pienemmäksi ja tutkimus- ja teknisten palveluiden osuus (34 %) korostuu. Muita merkittäviä toimialoja ovat kauppa ja liikenne. Taulukko 1. Tärkeimmät kohdemaat (TOP 3) EU:ssa kansainvälistymisen muodon mukaan, % yrityksistä (n = 211) Maa Vienti Sijoittautuminen Työntekijöiden lähettäminen EU/ETA TOP 3 maata: TOP 3 maata: TOP 3 maata: Ruotsi (39) Ruotsi (29) Ruotsi (15) Norja (33) Viro (26) Saksa (13) Saksa (29) Puola (17) Viro (12) 10 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

12 Kuva 7. Alueet, joilla yrityksillä kansainvälistä palveluliiketoimintaa (n = 211) EU- tai ETA-maat Venäjä ja IVY Muu Eurooppa Aasia Amerikat Afrikka, Välimeren alue ja Persianlahden alue Australia ja Oseania % Taulukko 2. EU:n ulkopuolisia maita, joissa yrityksillä kansainvälistä palveluliiketoimintaa, % yrityksistä (n = 211) Venäjä USA Kiina Kanada Etelä-Korea Intia Japani Taiwan Venäjällä toimivista yrityksistä 80 % harjoittaa kansainvälistä palveluliiketoimintaa myös EU-alueella. Laajalti kansainvälistyneiden globaalisti toimivien suuryritysten rinnalla Venäjän markkinoilla toimii joukko lähimarkkinoille lähteneitä yrityksiä. Rajan yli palveluja tarjoaa 65 % Venäjän markkinoilla toimivista, toimipaikan on perustanut 56 % yrityksistä. Lähetettyjä työntekijöitä käyttää yli kolmannes. Kolmannes yrityksistä operoi USA:ssa ja Kiinassa EU:n ulkopuolisista maista toiseksi tärkeimpiä markkina-alueita ovat USA ja Kiina, joihin palveluvientiä harjoittaa lähes kolmannes yrityksistä. Seuraaviksi sijoittuvat Kanada ja Etelä-Korea (20 %). Yli 10 % osuuteen yltävät myös Sveitsi, Meksiko, Argentiina, Brasilia, Chile, Filippiinit, Hongkong, Indonesia, Intia, Japani, Malesia, Singapore, Taiwan, Thaimaa, Vietnam, Australia sekä Uusi-Seelanti. (Taulukko 2). Suuryritykset toimivat globaalisti EU:n ja Venäjän ulkopuolisilla markkinoilla toimivien yritysten enemmistö on suuryrityksiä sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Keskimääräistä useammin nämä yritykset ovat teknologiateollisuuden ja liikenteen yrityksiä. Tätä johtopäätöstä vahvistaa tulos, jonka mukaan keskimääräistä suurempi osuus kaukaisemmilla markkinoilla toimivista yrityksistä tarjoaa kansainvälisesti koneiden ja laitteiden huolto-, korjausja asennuspalveluita, liikenne- ja liikenteen tukipalveluita sekä ammatillisia, tieteellisiä ja teknisiä palveluita. Näillä yrityksillä kansainvälisen palveluliiketoiminnan osuus yrityksen liikevaihdosta on myös suurempi. Näiden yritysten kansainvälistyneisyys näkyy myös siinä, että monet näistä yrityksistä näistä ovat merkittäviä työllistäjiä ulkomailla. Toinen, ehkä vielä selkeämpi indikaattori tälle on yritysten toiminta muilla markkinoilla. Intiassa toimivat yritykset tarjoavat laajalti palveluita myös EU-maissa ja muualla Aasiassa, Venäjällä ja Amerikoissa ja myös Australian sekä Afrikan, Välimeren ja Persianlahden alueella. Kysymyksessä ovat siis valtaosin globaalisti toimivat yritykset. Palvelujen tarjoaminen rajan yli on yleisin kansainvälistymisen muoto. Toimipaikan perustamisen yleisyys korreloi selvästi maan ja markkinan suuruuden kanssa, esim. Vietnamiin toimipaikan on perustanut 13 % siellä toimivista, Intiaan kolmannes markkinoilla toimivista, mutta USA:han ja Kiinaan jo puolet markkinoilla toimivista. Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

13 Kaksi kolmesta laajentaa kansainvälistä toimintaa Kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi laajentavansa kansainvälistä toimintaa entisestään. Eniten (36%) nämä yritykset aikovat tarjota koneiden ja laitteiden korjausta, huoltoa ja asennusta. Seuraavaksi eniten tarjotaan arkkitehti- ja teknisiä palveluita sekä tietotekniikkapalveluita. Kansainvälisen toiminnan laajentamista suunnittelevista yli kolmannes aikoo laajentaa toimintaa jo vuoden sisällä, loput pitemmällä aikavälillä (3 5 vuotta). Huomionarvoista on, että kansainvälisen toiminnan lopettamista suunnittelevia ei ole yhtään ja supistavia vain 1 %. Noin kolmannes aikoo jatkaa toimintaa nykyisessä laajuudessaan. (Kuva 8). 3 Kansainvälisen palveluliiketoiminnan esteitä ja ongelmia Yritykset voivat kohdata palvelujen viennissä useita esteitä. Kyselyssä selvitettiin myös kansainvälistyneiden yritysten kohtaamia ongelmia tai esteitä kansainvälisillä palvelumarkkinoilla ei-tyhjentävän luettelon pohjalta. Kysymyksessä ei kuitenkaan ollut varsinainen kaupanestekysely, jolla pyritään pääsemään yksityiskohtaisempaan tietoon ongelmasta ja kohdemaasta. Tällaisia selvityksiä ovat mm. viranomaiset tehneet viime vuosina lukuisia. Lähes puolet kansainvälisistä yrityksistä oli kohdannut lupa- ja rekisteröintimenettelyihin liittyviä ongelmia, mikä kohosi tällä mittarilla merkittävimmäksi ongelmakokonaisuudeksi. Seuraavaksi merkittävimpiä olivat yrityksen oikeudelliselle muodolle tai organisaatiolle asetetut vaatimukset, kansalliset monopolit, työntekijöiden lähettämiseen liittyvät vaatimukset sekä sijoitettujen pääomien ja voittojen kotiuttamisrajoitukset. (Kuva 9). Venäjällä ja IVY-maissa toimivat yritykset ovat kohdanneet suhteellisesti enemmän kaiken tyyppisiä kaupan esteitä ja ongelmia kuin kyselyyn vastanneet keskimäärin. Sanallinen palaute osoittaa selkeästi, että Venäjä on yritysten palveluliiketoiminnassa ongelmallisin alue. Kuva 8. Yritysten suunnitelmat jatkaa palveluliiketoiminnan kansainvälistämistä Olemme laajentamassa kansainvälistä palveluliiketoimintaa entisestään Jatkamme kansainvälistä palveluliiketoimintaa nykyisessä laajuudessaan Olemme supistamassa kansainvälistä palveluliiketoimintaa Yrityksemme aikoo lopettaa kansainvälisen palveluliiketoimintansa % Kuva 9. Yritysten kohtaamat ongelmat tai esteet kansainvälisillä palvelumarkkinoilla (n = 211) Lupa- ja rekisteröintimenettelyt Palveluntarjoajan oikeudelliselle muodolle tai organisaatiolle asetetut vaatimukset Kansalliset monopolit / määrälliset rajoitukset Työntekijöiden lähettämiseen liittyvät vaatimukset Henkilöstön palkkaamiseen liittyvät vaatimukset Sijoitettujen pääomien ja voittojen kotiuttamisrajoitukset Kansallisuus- tai asuinpaikkavaatimukset (johto, omistajat) Valtion tuet tai hintakontrolli Syrjivä verolainsäädäntö Julkisten hankintojen markkinoiden toimimattomuus Maankäyttö-, ympäristö-, terveys- tai turvallisuusmääräykset Ammattivastuujärjestelmät Monialatoiminnan rajoitukset Sijoittautumisvelvollisuus % 12 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

14 4 Kotimaassa toimivien yritysten kansainvälistymishalukkuus ja ulkomainen kilpailu Kansainvälistymistä suunnittelevia yrityksiä on vähän, vain vajaa kymmenesosa vastanneista suunnittelee kansainvälistymistä. Kansainvälistymistä suunnittelevat aikovat tarjota ulkomaille koneiden ja laitteiden korjausta, huoltoa ja asennusta, arkkitehti-, teknisiä, työvoima- ja tietotekniikkapalveluja. Puolet yrityksistä aikoo suuntautua EU-alueelle, neljännes muualle Eurooppaan sekä Venäjälle ja IVY-maihin. Vastanneista 40 % toimii vain kotimaassa edustaen erityisesti seuraavia toimialoja: tieto- ja viestintäpalvelut, hallinnolliset ja tukipalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtaosa (92 %) ei ole pyrkinyt palvelujen kansainvälistämiseen. Näistä 40 % ilmoitti, ettei kansainvälistyminen kuulu yrityksen strategiaan. Viidennes on kansainvälisen konsernin Suomessa toimivia tytäryhtiöitä tai konsernin työnjaossa kansainväliset toiminnot kuuluvat toiselle yhtiölle Vain kotimaassa toimivilla yrityksillä on niukasti halua kasvaa kansainvälistymällä, joka heijastelee EK:n aiemminkin esiin tuomaa yritysten kasvuhaluttomuutta. Yli puolet yrityksistä ei koe tarvetta laajentaa markkinoitaan. Selvitys kertoo, että kasvuun tähtäävät yritykset ovat jo kansainvälistyneet, eikä merkittävää kansainvälistymisinnostusta ole havaittavissa vain kotimarkkinoilla toimivien yritysten joukossa. palvelun tarjoaminen rajan yli Suomesta toiseen maahan ja työntekijöiden lähettäminen toiseen maahan. Vientiä suunnittelevista yrityksistä lähes puolet aikoo suuntautua EU-alueelle, noin neljännes muualle Eurooppaan ja neljännes Venäjälle ja IVY-maihin. Kolmannes vastaajista suunnittelee toimipaikan perustamista EU-alueelle ja neljännes Venäjälle. Työntekijöiden lähettäminen Venäjälle on lähes yhtä suosittu kansainvälistymisen muoto kuin EU-maihin. Tämä johtunee mm. siitä, että lähetettyjä työntekijöitä koskevat määräykset eivät suuresti rasita yrityksiä. Kotimarkkinayritykset eivät ole pyrkineet kansainvälistymään Yrityksistä 40 % ilmoitti toimivansa vain kotimarkkinoilla. Näistä yrityksistä suuri osa (60 %) on keskisuuria. Toimialoittain tarkasteltuna suurimmat ryhmät olivat tieto- ja viestintäpalvelut (19 %), hallinnolliset ja tukipalvelut (18 %), sosiaali- ja terveyspalvelut (17 %) liikenne- ja varastointipalvelut (13 %), koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (11 %) ja kauppa (11 %). Valtaosa (92 %) näistä yrityksistä ei ollut pyrkinyt palvelujen kansainvälistämiseen. Yleisin syy (21 %) vain Suomessa toimimiseen on se, että yritys on kansainvälisen konsernin Suomessa operoiva tytäryhtiö tai että konsernin sisäisessä työnjaossa palvelut tarjotaan kansainvälisesti konserniin kuuluvan toisen yhtiön kautta. Viidennes ilmoitti, ettei kansainvälistyminen kuulu yrityksen strategiaan ja toinen viidennes että toiminta on selvästi tarkoitettu palvelemaan paikallista kysyntää. Vajaa kuudesosa yrityksistä koki, että kotimaan markkinat tarjoavat yritykselle riittävän suuren toimintaympäristön ja kasvumahdollisuudet. Vain joka kymmenes yritys vetosi resurssipulaan. (Taulukko 3). Kansainvälisen palveluliiketoiminnan aloittamista suunnittelevia vähän Kansainvälistymistä suunnittelevien yritysten joukko on pieni. Vain vajaa 10 prosenttia (31 yritystä) ilmoitti suunnittelevansa tai olevansa aloittamassa palvelujen tarjoamista kansainvälisesti. Näistä yrityksistä yli puolet oli keskisuuria yrityksiä. Vajaa 30 prosenttia oli pieniä ja mikroyrityksiä. Nämä yritykset ilmoittavat aikovansa tarjota ulkomailla koneiden ja laitteiden korjausta, huoltoa ja asennusta (23 %), arkkitehti- ja teknisiä palveluja (19 %), työvoimapalveluja (13 %) ja tietotekniikkapalveluja (13 %). Tasavertaisia kansainvälistymisen muotoja ovat Taulukko 3. Syyt siihen, että yritys ei ole kansainvälistänyt palvelujaan, % vastanneista Yritys ulkomaisen yrityksen tytäryhtiö tai konsernin työnjako Ei ole strategian tai toiminta-ajatuksen mukaista Toiminta luonteeltaan paikallista Kotimaassa riittää asiakkaita Resurssit eivät riitä kansainvälistymiseen Muu syy Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

15 Kansainvälistymisen esteenä ei vaikuta olevan markkinoillepääsyn hankaluus, rajoitukset tai muut kansainväliseen toimintaympäristöön liittyvät ongelmat. Yli puolet yrityksistä ei koe tarvetta laajentaa markkinoitaan, vaan nykyiset markkinat riittävät niille. Selvityksen perusteella voidaankin sanoa, että kasvuun tähtäävät yritykset ovat jo kansainvälistyneet, eikä vain Suomessa toimivilla yrityksillä ole tällä hetkellä suurta innostusta kansainvälistyä. Yksi Suomen haasteista on miten yhä useammasta palvelualasta voidaan tehdä kilpailukykyinen kasvuala. Selvityksen tulokset heijastelevat EK:n aikaisemminkin esiin tuomaa ongelmaa yritysten kasvuhaluttomuudesta. Tässä raportissa ei kuitenkaan käsitellä palvelumarkkinoiden kasvua hidastavia tekijöitä. Palveluliiketoiminnan kasvun edistämiseksi OECD on suositellut Suomelle kilpailun lisäämistä, sääntelyn purkamista, valtionomistuksen vähentämistä, työmarkkinauudistuksia sekä julkisten palveluiden tehostamista ja avaamista. Palveludirektiivin voimaantulon myötä kansainvälinen palvelutarjonta tulee lisääntymään Suomessa, jolloin vain kotimaassa toimivat yritykset joutuvat arvioimaan kansainvälisen kilpailukykynsä vaikka eivät kansainvälisesti toimisikaan. 5 Kansainvälistymispalvelujen käyttö palveluliiketoiminnassa Kansainvälistymispalveluita käytetään palveluliiketoiminnassa huomattavasti vähemmän kuin teollisuudessa. Suuret yritykset käyttävät Finprota ja yksityisiä palveluntarjoajia selvästi enemmän kuin pk-yritykset. Pk-yritykset käyttävät TE-keskusten palveluita selvästi enemmän teollisuudessa kuin palveluliiketoiminnassa. Markkina-analyysit ja neuvontapalvelut ovat käytetyimpiä kansainvälistymispalveluja. Niitä käytetään varsinkin suurissa yrityksissä palveluliiketoiminnan edistämisessä enemmän kuin perinteisessä teollisuudessa. Pk-yritysten kansainvälistymistukea hyödynnetään palveluliiketoiminnassa suhteellisen vähän. Kansainvälistymispalveluita ei käytetä, koska palveluille ei ole tarvetta, niitä ei tunneta, eivätkä ne vastaa yrityksen tarpeita. Tarjonta ei vastaa yhtä hyvin palveluliiketoiminnan kuin teollisuuden tarpeita. Tässä osiossa käsitellään kansainvälistymispalvelujen käyttöä koskevia EK:n kyselyn tuloksia ja verrataan niitä EK:n vuonna 2005 tekemän pk-yritysten kansainvälistymispalvelujen käyttöä selvittäneen kyselyn tuloksiin. Tämän kyselyn vastaajista ne 242 yritystä, jotka toimivat kansainvälisesti tai suunnittelevat kansainvälistymistä, ovat vastanneet kansainvälistymispalvelujen käyttöön liittyviin kysymyksiin. Vastaajista runsas kolmannes (37 %) edustaa suuria yrityksiä ja vajaa kaksi kolmannesta (63 %) pk-yrityksiä. Vuoden 2005 kyselyyn vastasi 334 pk-yritystä, josta yli 80 % edusti teollisuutta. Kyselyn tulokset heijastavat niin suurten, pienten kuin keskisuurten teollisuus- ja palveluyritysten näkemyksiä palveluliiketoiminnan kansainvälistymisen edistämisestä. Vuoden 2005 kyselyn vastaajat edustavat pääasiassa teollisuuden pk-yrityksiä. Hieman yleistäen tuloksia verrataan yhtäältä palveluliiketoiminnan ja toisaalta teollisuuden näkemyksinä. Kansainvälistymispalvelujen käyttö vähäisempää palveluliiketoiminnassa Kansainvälistymispalveluita käytetään palveluliiketoiminnassa huomattavasti vähemmän kuin teollisuudessa. Runsas kolmannes (34 %) yrityksistä on käyttänyt kansainvälistymispalveluita palveluliiketoiminnan kansainvälistymisen edistämiseen. Suuret yritykset ovat käyttäneet palveluita hieman enemmän (36 %) kuin pk-yritykset (32 %). (Kuva 10). Teollisuuden pk-yritykset käyttävät palveluita selkeästi enemmän kuin palveluliiketoimintaa harjoittavat yritykset. Vuoden 2005 kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes puolet (47 %) on käyttänyt kansainvälistymispalveluita. Palveluorganisaatioiden suosituimmat: Finpro, TE-keskukset ja yksityiset Eri palveluorganisaatioiden käytössä on selkeitä eroja niin yrityskoon kuin palveluliiketoiminnan ja teollisuuden suhteen. Kärkikolmikko on sama, oli kyseessä sitten suuryritykset, pk-yritykset, palveluliiketoiminta tai teollisuus: Finpro, yksityiset palveluntarjoajat ja TE-keskukset. (Kuva 11). Merkittävin ero on TE-keskusten palvelujen käytössä. Teollisuuden pk-yrityksille TE-keskus oli selkeästi suosituin palveluntarjoaja. Reilu neljännes näistä yrityksistä on ollut TE-keskuksen asiakkaana. Palveluliiketoiminnan pk-yrityksistä vain kuudennes on hyödyn- 14 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

16 Kuva 10. Kansainvälistymispalvelujen käyttö Kuva 11. Palveluorganisaatioiden käyttö Finpro Palveluliiketoiminta Yksityiset palvelut TE-keskus Tekes Teollisuuden Pk-yritykset Finnvera % KTM Entre Marketing Fintra Muu % Kaikki Suuret Pk-yritykset Teollisuuden Pk-yritykset tänyt näitä palveluita. TE-keskusten palvelut on suunnattu pääasiassa pk-yrityksille, joten suurten yritysten pieni osuus (7 %) on luonnollista. Pk-yritykset käyttävät Finpron ja yksityisten palveluntarjoajien palveluita saman verran niin palveluliiketoiminnan kuin teollisuuden tuotteiden kansainvälistämisessä. Teollisuuden pk-yritykset käyttävät hieman enemmän yksityisiä palveluita. Suuret yritykset käyttävät sekä Finpron että yksityisten palveluita selvästi enemmän kuin pk-yritykset. KTM:n palvelut on suunnattu pääasiassa pk-yrityksille, ja tämä selittää suurten yritysten varsin vähäisen osuuden. Muiden organisaatioiden osalta erot ovat suhteellisen pieniä. Entre Marketing Oy:n suuret erot johtunevat nimenmuutoksesta. Markkina-analyysit ja neuvontapalvelut ovat käytetyimpiä palveluja Kansainvälistymispalveluista käytetyimpiä palveluliiketoiminnan edistämisessä ovat markkina-analyysit ja neuvontapalvelut, joita käytetään selvästi enemmän kuin teollisuudessa, varsinkin suurissa yrityksissä. Kolmanneksi eniten käytetty palvelu on yhteistyökumppaneiden haku. Kolme eniten käytettyä palvelua ovat pitkälti Finpron, yksityisten palveluntarjoajien ja osin myös TE-keskusten palveluita. Palveluliiketoiminnassa markkinapalvelut ovat käytetyin palvelumuoto. Neuvonta, koulutus ja alkuvaiheen palvelut ovat toiseksi eniten käytetty kokonaisuus. Julkisia tukia käytetään hieman laajemmin kuin kansainvälistymisen rahoitusinstrumentteja. Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

17 Teollisuuden käytetyin palvelumuoto, TE-keskusten myöntämä pk-yritysten kansainvälistymistuki, nousee palveluliiketoiminnan puolella vasta neljännelle sijalle lähes puolet pienempänä kuin teollisuudessa. (Kuva 12). Suuret yritykset hyödyntävät markkina-analyysejä ja neuvontapalveluita selvästi pk-yrityksiä enemmän. Pk-yrityksillä korostuvat suuria yrityksiä voimakkaammin yhteistyökumppaneiden haku sekä pk-yrityksille kohdennetut tuotteet, kuten Globaali kansainvälistymisohjelma, kansainvälistymistuki, koulutus ja kansainvälistymissuunnitelman teko. (Taulukko 4). Kuva 12. Kansainvälistymispalvelujen käyttö Neuvonta Koulutus Globaali Kv-suunnitelma Markkina-analyysit Myynti- ja jakelutieselvitykset Markkinointipalvelut ja tapahtumat Vientirenkaat Pk-yritysten kansainvälistymistuki Yhteistyökumppaneiden haku Viennin takuut ja takaukset % Suuret Pk-yritykset Teollisuuden Pk-yritykset Kaikki Taulukko 4. Käytetyt kansainvälistymispalvelut (n = 242) Kaikki Suuret Pk-yritykset 2005 Neuvonta, koulutus ja alkuvaiheen palvelut: Neuvontapalvelut Kansainvälistymiskoulutus ja -ohjelmat Globaali pk-yrityksenkansainvälistymisohjelma Kansainvälistymissuunnitelman teko ,2 Markkinapalvelut: Markkina-analyysit Myynti- ja jakelutieselvitykset Markkinointipalvelut jatapahtumat Vientirenkaat Yhteistyökumppaneiden haku Julkiset tuet ja avustukset: Pk-yritysten kansainvälistymistuki (TE-keskus) Rahoitusinstrumentit: Viennin takuut ja takaukset Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

18 Palveluissa puutteita, eikä niitä tunneta Neljännes kansainvälistymispalveluja käyttäneistä yrityksistä oli havainnut palveluissa puutteita. Sekä suuret että pk-yritykset, ja niin jo kansainvälistyneet ja kuin vasta sitä suunnittelevat yritykset vastasivat tähän kysymykseen hyvin samalla tavalla. Ne kansainvälisesti toimivat tai kansainvälistymistä suunnittelevat yritykset, jotka eivät ole käyttäneet kansainvälistymispalveluita (n = 160) ovat sanoneet sen johtuvan pääasiassa siitä, että palveluille ei ole tarvetta (43 %) eikä yrityksessä tunneta palveluita (27 %). Noin viidennes totesi, että palvelutarjonta ei vastaa yrityksen palveluliiketoiminnan tarpeita. Pk-yritysten ja suurten yritysten vastausten välillä ei ollut suuria eroja. (Kuva 13). Tässä kysymyksessä on merkittäviä eroja vuoden 2005 pääasiassa teollisuuden pk-yrityksille tehdyn kyselyn ja tämän kyselyn välillä. Merkittävin ero on se, että palveluliiketoimintaa harjoittavista lähes kaksi kertaa suurempi osuus vastaajista kokee, että palvelutarjonta ei vastaa palveluliiketoiminnan tarpeita. Palveluliiketoiminnan kyselyssä vastaajat tunsivat palveluita vieläkin heikommin kuin teollisuuden pk-yritykset. Samaan aikaan palveluala kokee kansainvälistymispalvelut teollisuutta tarpeellisimmiksi. Kun tuloksia verrataan jo kansainvälistyneiden ja sitä suunnittelevien kesken, merkittävin ero on palvelujen tunnettuudessa puolet (50 %) kansainvälistymistä suunnittelevista yrityksistä ei tunne palveluita eivätkä sen tähden käytä niitä. Kansainvälistymistä suunnittelevilla on myös suurempi tarve palveluille. Kuva 13. Palvelujen käyttämättömyyden syyt Ei tarvetta Ei tunneta Ei vastaa tarpeita Muu syy % Palveluliiketoiminta Teollisuus Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

19 Johtopäätökset Kattavaa palvelukaupan vapauttamista pitää jatkaa. Palvelukaupan vapauttaminen EU:ssa, WTO:n palvelukauppaneuvotteluissa sekä alueellisissa ja kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissa lisää kilpailua sekä vienti- ja kansainvälistymismahdollisuuksia palveluliiketoiminnassa. Suomella on merkittävää vientipotentiaalia useissa korkean osaamisen palveluissa. Suurempien palvelukokonaisuuksien luomiseen tarvitaan ns. veturiyrityksiä ja/tai organisaatioita kehittämään kokonaiskonsepteja. Kotimaassa toimivien yritysten tulisi huolehtia kansainvälisestä kilpailukyvystään ulkomaisen kilpailun lisääntyessä. Suomessa tulisi panostaa uusien kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelualojen kehittymiseen ja asenneilmastoon Kehitettäessä yrityspalveluja ja -rahoitusta (ml. kansainvälistymispalvelut) on palveluliiketoiminnan tarpeet otettava huomioon vahvemmin. Nykyiset palvelut eivät vastaa palveluliiketoiminnan tarpeita, vaikka niille on selvästi kysyntää. Palveluviennin tilastointiin liittyvien ongelmien ratkaisuun tulisi panostaa kehittämällä suomalaisyritysten ulkomaisen liiketoiminnan seurantaa ja tilastointia sekä teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan tilastointia. Kansainvälisen palvelukaupan mahdollisuuksien parantamisen lisäksi kansainvälisten palvelumarkkinoiden avaamisella on merkitystä myös välillisesti elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittymisessä. Toimivat logistiset palvelut, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, telekommunikaatiopalvelut sekä infrastruktuuripalvelut ovat tärkeitä yritysten liiketoiminnalle maasta riippumatta. Palvelukaupan avaaminen parantaa talouskasvun ja vientikaupan edellytyksiä kaikissa maissa, luo laajempia liiketoimintamahdollisuuksia, laatua ja hintakilpailua, innovaatioita sekä teknistä kehitystä, mistä hyötyvät sekä yritykset että kuluttajat. Palvelukaupan vapauttamista pitää jatkaa EK:n kyselystä käy ilmi, että kansainvälisen palvelukaupan vapauttaminen on Suomen elinkeinoelämälle tärkeätä. Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja yritysten kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen vaativat kaupan esteiden vähentämistä erityisesti EU:n sisämarkkinoilla mutta myös EU:n ulkopuolella. Lisäksi tarvitaan panostusta palveluviennin ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yksittäisistä palvelukaupanesteistä tässä kyselyssä korostuivat voimakkaasti lupa- ja rekisteröintimenettelyt. Lupa- ja rekisteröintibyrokratian karsimiseen tuleekin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Selvitys osoittaa, miten tärkeä EU on suomalaisten yritysten palvelukaupan kohteena. Siten kaikki palvelukaupan helpottamiseen tähtäävät EU-tason hankkeet ja toimet ovat elinkeinoelämän kannalta tärkeitä. Erityistä huomiota pitää kiinnittää vastikään hyväksytyn palveludirektiivin yhdenmukaiseen kansalliseen toimeenpanoon jäsenmaissa, jotta direktiivin antamat mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti käyttöön. Myös ne palvelusektorit (esim. terveyspalvelut), jotka nyt jätettiin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, pitää pyrkiä vapauttamaan. Myös lähetettyjen työntekijöiden toimintaan liittyvät hallinnolliset menettelyt tulisi pyrkiä yksinkertaistamaan, vaikka ne jouduttiin jättämään direktiivin ulkopuolelle poliittisen herkkyyden vuoksi. EU:ssa pitäisi tästä huolimatta pyrkiä helpottamaan työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvää byrokratiaa, koska se on tämän selvityksen mukaan merkittävä palvelun toimitusmuoto viennin ja etabloitumisen rinnalla. Elinkeinoelämä kannattaa voimakkaasti WTO-neuvottelujen käynnistämistä uudelleen ja niiden nopeata päätökseen saattamista. Palvelukaupan vapauttaminen myös EU-alueen ulkopuolella on tarpeellista, ja siksi GATS-palvelukauppaneuvottelujen eteneminen merkittävin tuloksin on tärkeätä. Jo ennen neuvottelujen 18 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

20 keskeyttämistä elinkeinoelämän huolena oli GATSneuvottelujen hidas eteneminen ja tulosten vaatimattomuus. Elinkeinoelämä pitää perusteltuna ryhtyä neuvottelemaan myös kahdenvälisiä kauppasopimuksia eräiden keskeisten kauppakumppaneiden kanssa. Ensisijaisia kohteita olisivat ASEAN-maat, Intia, Etelä-Korea sekä Venäjä ja Ukraina (välittömästi WTO-jäsenyyksien ratkettua). Myös meneillään olevia neuvotteluja, erityisesti Mercosurin kanssa, tulee jatkaa. Yli puolet kyselyn kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä toimii Venäjällä, joten se on merkittävä markkina-alue. Siksi EU:n ja Venäjän kahdenvälisten neuvottelujen tavoitteena tulisi palvelukaupan osalta olla mahdollisimman laaja kattavuus sekä toimialoittain että kansainvälistymisen muodon mukaan. Neuvotteluja tulisi myös edistää käsittelemällä sopimukseen tulevia asioita jo nyt EU:n ja Venäjän neljän yhteistyöalueen taloutta käsittelevissä dialogeissa. Vientipotentiaalia löytyy korkean osaamisen palveluissa Tilastojen mukaan palvelujen vienti Suomesta on viime vuosina monipuolistunut tietotekniikka-, kommunikaatio- ja liikkeenjohdon palvelujen viennin moninkertaistuessa. Merkittävää potentiaalia nähdään jatkossakin korkean osaamisen palveluissa (konsulttipalvelut, liikeelämän palvelut, tietotekniikkapalvelut). Kyselyn tulokset vahvistavat tämän. Jo kansainvälistyneistä yrityksistä kolme neljästä aikoo laajentaa toimintaansa lähivuosina. Kyse on nimenomaan näistä korkean osaamisen palveluista, kuten arkkitehti- ja teknisen alan sekä tietotekniikan palveluista että koneiden ja laitteiden huollosta, asennuksesta ja ylläpidosta. Pk-yritysten kansainvälistymisen vauhdittamiseksi tarvitaan veturiyrityksiä tai -organisaatioita, joiden avulla kansainvälistymiskynnystä pystytään laskemaan. Kotimaassa toimivien yritysten tulee huolehtia kansainvälisestä kilpailukyvystään Vajaa puolet kyselyyn vastanneista palveluyrityksistä toimii tällä hetkellä vain kotimaassa. Valtaosa näistä yrityksistä ei ole lainkaan pyrkinyt kansainvälistymään. Kansainvälistymisen esteenä ei vaikuta olevan markkinoillepääsyn hankaluus ja rajoitukset tai muut kansainväliseen toimintaympäristöön liittyvät ongelmat, vaan nämä yritykset eivät ole kokeneet tarvetta kansainvälistymiseen. Selvityksen tulokset heijastelevat EK:n aikaisemminkin esiin tuomaa ongelmaa yritysten kasvuhaluttomuudesta. Yksi Suomen haasteista on miten yhä useammasta palvelualasta voidaan tehdä kilpailukykyinen kasvuala. Muun muassa palveludirektiivin voimaantulon voidaan odottaa lisäävän ulkomaista kilpailua Suomessa. Tästä syystä vain kotimaassa toimivien yritysten on pidettävä huolta kansainvälisestä kilpailukyvystään, vaikka ne eivät kansainvälistyisikään. Suomessa tulisi myös panostaa uusiin kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelualojen kehittymiseen ja asenneilmastoon. Palveluliiketoiminnan tarpeet huomioitava paremmin yrityspalveluiden kehittämisessä Kansainvälistyminen on perinteisissä teollisuusyrityksissä tapahtunut paljolti siten, että palvelu on keskeinen osa fyysistä tuotetta, ja asiakkaalle myydään kokonaiskonseptia. Tämä ilmiö ei kuitenkaan näy esimerkiksi tilastoissa. Yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä edistettäessä pitäisi ottaa huomioon tämä kokonaiskonseptoinnin tarve, kun palvelujen kansainvälistämisen edistämistä mietitään. Kansainvälistymispalveluille on selvästi tarvetta sekä teollisuuden että palvelualan yritysten palveluliiketoiminnan edistämisessä. Nykyinen tarjonta vastaa palveluliiketoiminnan tarpeita selvästi heikommin kuin perinteisen tavarakaupan tarpeita. Yrityksissä kansainvälistymispalveluita ei tunneta riittävästi. Kansainvälistymistä edistävien palvelu- ja rahoitustuotteiden kehittämisessä on huomioitava palveluliiketoiminnan korostunut asema ja erityistarpeet. Palvelualan yritysten ja teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan erilaiset liiketoimintamallit on otettava huomioon kehitystyössä. Erityisesti TE-keskusten palvelujen ja pk-yritysten kansainvälistymistukien soveltuvuutta palveluliiketoiminnan tarpeisiin olisi tarpeen kehittää. Kansainvälisen palveluliiketoiminnan tilastointia parannettava Palveluiden ulkomaankaupan tilastointiin liittyy merkittäviä ongelmia. Palvelujen ja niiden ulkomaankaupan käsitteet ovat vaikeasti hahmotettavissa, palvelu on usein vaikeasti erotettavissa tuotteesta ja tilastointi perustuu suurelta osin epäsuoriin tietolähteisiin, oletuksiin ja arvioihin. Keskeinen ongelma tilastoinnissa on teollisuusyritysten merkittäväksi kasvanut palvelukomponentin osuus. Jotta kansainvälisestä palveluliiketoiminnasta saataisiin selkeämpi kuva, tulisi palveluviennin tilastointia kehittää panostamalla suomalaisyritysten ulkomaisen liiketoiminnan seurantaan ja tilastointiin sekä teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan tilastointiin. Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot Kansainvälistymis ja kaupanestekysely Keskeiset havainnot Taustaa: vientiyritysten määrä EK:n yrityskyselyissä Vientiyritysten lukumäärä* 25 000 20 000 15 000 16 000 19 000 20 000 21 000 000 5 000 0 2008

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät 3.11.2016 Pääekonomisti Jukka Palokangas 11.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 50 % Suomen koko viennistä. Alan

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Finnvera oyj Mika Relander, aluepäällikkö Latinalainen Amerikka Elokuu 2016 Finnvera (ja tytäryritys Suomen Vientiluotto) - Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä Vappututkimus 2012: Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä 26.4.2012 Suomalaisen Työn Liitto Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008 Yritykset 2010 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008 Suomalaisyritysten henkilöstö ulkomailla keskittyi EU-maihin vuonna 2008 Henkilöstön määrällä mitattuna suomalaisyritysten ulkomailla sijaitseva toiminta

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Venäjän-kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Venäjän-kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Venäjän-kaupan barometri Syksy 014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Sisältö YHTEENVETO... VIENTI SUOMESTA VENÄJÄLLE... 4 TUONTI VENÄJÄLTÄ SUOMEEN... 8 LIIKETOIMINTA VENÄJÄLLÄ... 9 VENÄJÄN TALOUS... 1

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin 2.5.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on voimistunut viime kuukausina Teollisuuden

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot