Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen"

Transkriptio

1 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen Näkemyksiä kansainvälistymismahdollisuuksien parantamiseksi

2 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen Näkemyksiä kansainvälistymismahdollisuuksien parantamiseksi

3 Sisältö Esipuhe 5 Taustaa 6 1 Palveluliiketoiminnan merkitys korostuu 6 2 Palveluiden vienti ja kansainvälistyminen tilastojen valossa 6 Sijoittautuminen merkittävä kansainvälistymisen muoto 7 Tilastoinnissa puutteita 7 EK:n selvitys jäsenyritysten palvelujen kansainvälistymisestä 8 Otos ja vastanneet 8 1 Palveluliiketoimintaa harjoittavat yritykset 9 Puolet palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä kansainvälistyneitä 9 2 Kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavat yritykset 10 Koneiden ja laitteiden huolto, asennus ja korjaus yleisintä 12 Puhtaat palveluyritykset melko kotimaakeskeisiä 12 EU ja Venäjä keskeiset markkina-alueet 12 Kolmannes yrityksistä operoi USA:ssa ja Kiinassa 13 Suuryritykset toimivat globaalisti 13 Kaksi kolmesta laajentaa kansainvälistä toimintaa 14 3 Kansainvälisen palveluliiketoiminnan esteitä ja ongelmia 14 4 Kotimaassa toimivien yritysten kansainvälistymishalukkuus ja ulkomainen kilpailu 15 Kansainvälisen palveluliiketoiminnan aloittamista suunnittelevia vähän 15 Kotimarkkinayritykset eivät ole pyrkineet kansainvälistymään 15 5 Kansainvälistymispalvelujen käyttö palveluliiketoiminnassa 16 Kansainvälistymispalvelujen käyttö vähäisempää palveluliiketoiminnassa 16 Palveluorganisaatioiden suosituimmat: Finpro, TE-keskukset ja yksityiset 16 Markkina-analyysit ja neuvontapalvelut käytetyimmät palvelut 17 Palveluissa puutteita, eikä niitä tunneta 18 Johtopäätökset 20 Palvelukaupan vapauttamista pitää jatkaa 20 Vientipotentiaalia löytyy korkean osaamisen palveluissa 21 Kotimaassa toimivien yritysten tulee huolehtia kansainvälisestä kilpailukyvystään 21 Palveluliiketoiminnan tarpeet huomioitava paremmin yrityspalveluiden kehittämisessä 21 Kansainvälisen palveluliiketoiminnan tilastointia parannettava 21 2 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

4 Esipuhe Kehittyvä palveluliiketoiminta oli yksi EK:n vuoden 2006 toimintasuunnitelman painopisteistä ja pysyvä osa EK:n strategisia tavoitteita. Tavoitteena on poistaa palveluliiketoiminnan esteitä ja kilpailuvääristymiä, avata julkisen sektorin markkinoita sekä edistää palveluinnovaatioiden hyödyntämistä. Myös palveluliiketoiminnan kansainvälistymistä halutaan edistää. Tämä raportti käsittelee EK:n jäsenyritysten palveluliiketoiminnan kansainvälistymisen nykytilaa ja kansainvälistymismahdollisuuksien parantamista. Raporttia varten tehtiin kysely EK:n jäsenyrityksille. Kyselyn tavoitteeksi asetettiin jäsenyritysten palvelujen ulkomaankaupan ja kansainvälistymisen tilan selvittäminen sekä vaikuttaminen kolmeen kokonaisuuteen: 1) EU:n sisämarkkinoihin palveludirektiiviehdotuksen ja muiden EU-aloitteiden avulla, 2) EU:n ulkopuolisiin markkinoihin WTO:n palvelukauppaneuvotteluissa sekä 3) palvelujen kansainvälistymisen edistämiseen suomalaisten kansainvälistymispalvelujen tarjontaa kehittämällä. Yritysten liiketoimintaa pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Palveluliiketoiminta on usein oleellinen osa tavarakauppaa ja yritysten liiketoimintakokonaisuutta, eikä sen erottaminen omaksi kokonaisuudekseen ole helppoa ja usein tarkoituksenmukaistakaan. Samasta syystä palveluliiketoiminnasta ei ole kattavaa tutkimustietoa tai tilastotietoja. Tähän raporttiin on tiivistetty kansainvälisen palveluliiketoiminnan taustaa, tavoitteita ja tuloksia sekä eräitä ajatuksia kansainvälistymismahdollisuuksien parantamisesta, jotka kumpuavat kyselyn tuloksista. Tammikuussa 2007 Jukka Ahtela Johtaja Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

5 Taustaa Suomen taloudellinen menestys on tulevaisuudessa yhä enemmän riippuvainen palveluista, joiden tärkeys uusien työpaikkojen luomisessa korostuu. Palveluliiketoiminnan merkitys osana teollisuusyritysten liiketoimintaa on kasvanut. Suomessa palveluliiketoiminta on monelta osin kehittymätöntä. Suomen palveluvienti on muihin OECD-maihin verrattuna melko vaatimatonta. Palvelujen ulkomaankaupan tilastointi on ongelmallista. Ulkomaisen kilpailun voidaan arvioida lisääntyvän Suomessa mm. palveludirektiivin myötä. 1 Palveluliiketoiminnan merkitys korostuu Teollisten työpaikkojen vähentyessä Suomen taloudellinen menestys on yhä enemmän riippuvainen palveluista. Palveluelinkeinojen merkitys on kehittyneissä talouksissa suuri. Suomessakin, jossa palvelusektorin koko on keskimääräistä pienempi, on palveluiden osuus bruttokansantuotteesta noussut yli 65 prosenttiin. Suomessa palveluliiketoiminta on monelta osin kehittymätöntä. Muun muassa tutkimuspanoksesta vain 12 % kohdistuu palveluihin. Suomessa palvelut työllistävät vähemmän, tuottavuus on matalampi, kilpailu vähäisempää ja hinnat korkeampia kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa ei ole vielä osattu hyödyntää palveluelinkeinojen potentiaalia. Monissa OECD-maissa, Suomi mukaan lukien, työllisyyttä ja tuottavuutta on mahdollista nostaa merkittävästi palveluja kehittämällä. Palveluliiketoiminnan merkitys osana teollisuusyritysten liiketoimintaa on kasvanut huomattavasti. Palveluliiketoimintaa ja teollista liiketoimintaa on käytännöstä usein mahdotonta erotella toisistaan, mikä vaikeuttaa palveluliiketoiminnan tarkastelua tilastollisesti. Teollisissa yrityksissä palvelun lisääntynyt osuus tuotannosta korostaa palveluliiketoiminnan merkitystä kansantaloudessamme. 2 Palveluiden vienti ja kansainvälistyminen tilastojen valossa Palvelujen merkitys maailmantaloudessa kasvaa jatkuvasti ja kansainvälisen palvelukaupan kasvu on ollut nopeampaa kuin tavarakaupan. Palvelut edustavat EU:n bruttokansantuotteesta ja työllisistä kahta kolmasosaa, mutta niiden markkinat ovat hyvin kansallisia. Vain 20 prosenttia jäsenvaltioiden välisestä kaupasta on palveluja. Palvelukaupan vapauttaminen EU:ssa, alueellisesti ja WTO:ssa lisää kilpailua sekä vienti- ja kansainvälistymismahdollisuuksia palveluliiketoiminnassa. Tilastojen mukaan Suomen palveluvienti on muihin EU- ja OECD-maihin verrattuna vaatimatonta. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 6 % (Ruotsissa 10 %, Tanskassa 16 %). Palveluviennin osuus kokonaisviennistä on vain vajaa 15 %, joka jää edelleen huomattavasti jälkeen esim. Irlannin (34), Yhdysvaltojen (30), Viron (30), Ruotsin (22) ja Hollannin (20) luvuista. Viime vuosina Suomen palveluvienti on kuitenkin ollut kasvussa, ja sen voidaan olettaa jatkuvan lähivuosina. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaisyritysten palvelujen vienti kasvoi vuonna 2005 yli 17 prosenttia ja tuonti 35 prosenttia edellisvuodesta. Palveluja vietiin ulkomaille vajaan 9,7 miljardin euron edestä ja tuotiin yli 5,8 miljardin euron edestä. Viennin toimialarakenne on melko lähellä muiden 4 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

6 EU- ja OECD-maiden palveluviennin toimialarakennetta. Suomessa kuljetus-, tietoliikenne- ja rakennuspalveluiden osuus viennistä on keskimääräistä suurempi. Vesiliikennepalveluiden osuus on Suomessa selvästi keskimääräistä suurempi. Rakennuspalveluiden vientiä selittävät rakennusprojektit Venäjällä. Informaatioteknologian vientiin liittyvää palveluvientiä on vauhdittanut toimialalle kehittynyt korkeatasoinen osaaminen ja vahva yritysverkosto. Palvelujen vienti on viime vuosina monipuolistunut tietotekniikka-, kommunikaatio- ja liikkeenjohdon palvelujen viennin moninkertaistuessa. Merkittävää potentiaalia nähdään jatkossakin korkean osaamisen palveluissa (konsulttipalvelut, liike-elämän palvelut, tietotekniikkapalvelut) sekä mm. hyvinvointipalveluiden saralla. Suomessa on paljon hyvinvointipalveluihin (terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, sosiaalipalvelut) liittyvää osaamista, ja markkinoiden avautuminen tuo mahdollisuuksia myös näiden palveluiden, konseptien, prosessien ja teknologian viennille. Sijoittautuminen merkittävä kansainvälistymisen muoto Palvelujen kansainvälistymistä arvioitaessa on myös otettava huomioon, että kaupallinen läsnäolo eli palveluyritysten suorat sijoitukset ulkomaille on varsinaista palveluvientiä merkittävämpi muoto palveluiden tarjoamiseksi ulkomailla. Näin on erityisesti Suomen osalta. Muutaman viime vuoden aikana suomalaiset palveluyritykset ovat laajentaneet tuotantoaan yhä enemmän ulkomaille. Monissa palveluissa sidos palvelun tuotantopaikan ja asiakkaan välillä on tiivis. Tietotekniikan hyödyntäminen on madaltanut kynnystä palveluiden tarjoamiselle rajan yli. Suomen Pankin mukaan ulkomailla toimivien teollisuusyritysten liikevaihto oli 75 mrd. euroa, ja niiden palveluksessa oli työntekijää. Merkittävimmät toimialat olivat metalli- ja metsäteollisuus. Osa tästä toiminnasta on palveluliiketoimintaa, mutta sitä Suomen Pankki ei erittele. Suomen Pankin mukaan suomalaisten palveluyritysten liikevaihto ulkomailla oli yli viisi kertaa suurempi kuin Suomen palveluvienti vuonna Vuonna 2005 suomalaisten palveluyritysten ulkomaisten tytäryritysten palveluksessa oli työntekijää. Näistä vajaa 60 % oli tilastoitu kaupan alan työntekijöiksi, koska esim. teollisuusyritysten myyntiorganisaatiot tilastoidaan tähän luokkaan. Tilastoinnissa puutteita Palveluiden ulkomaankaupan tilastointiin liittyy ongelmia. Palvelujen ja niiden ulkomaankaupan käsitteet ovat vaikeasti hahmotettavissa, palvelu on usein vaikeasti erotettavissa tuotteesta ja tilastointi perustuu suurelta osin epäsuoriin tietolähteisiin, oletuksiin ja arvioihin. Esimerkiksi laitevientiin liittyvä asennuspalvelu ja ulkomaisten tytäryritysten toiminta jäävät tilastoinnin ulkopuolelle. Keskeinen ongelma tilastoinnissa on teollisuusyritysten merkittäväksi kasvanut palvelukomponentin osuus. Esimerkiksi ulkomaankaupan tilastoissa teollisuusyrityksiksi luokiteltujen yritysten tuotannosta ja viennistä huomattava osuus, usein jopa yli puolet, muodostuu palveluista, jotka nykykäytännön mukaan tilastoidaan teollisuusvienniksi. Suomen Pankin kyselyn tuloksiin sisältyy epävarmuustekijöitä joiden takia ne eivät anna riittävän tarkkaa ja laajaa kuvaa suomalaisyritysten ulkomaisesta liiketoiminnasta. Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

7 EK:n selvitys jäsenyritysten palvelujen kansainvälistymisestä EK selvitti keväällä 2006 palvelujen kansainvälistymistä jäsenkentässään. Selvityksellä kartoitettiin EK:n jäsenyritysten kansainvälisen palveluliiketoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Selvityksessä kysyttiin myös, missä maissa yritykset palvelujaan tarjoavat ja minkälaisia ongelmia yritykset ovat mahdollisesti kohdanneet. Tämän ohella pyrittiin hahmottamaan syitä sille, miksi yritykset eivät ole kansainvälistyneet. Lisäksi tiedusteltiin yritysten kokemuksia viennin- ja kansainvälistymisen edistämispalvelujen käytöstä. Tietoa haettiin EK:n edunvalvonnan tueksi, ei kattavan tilastotiedon saamiseksi. Kyselyyn vastasi 32 % eli 728 yritystä. Vastausprosenttia voidaan pitää melko hyvänä. Vastanneet jakautuivat toimialoittain seuraavasti: teollisuus 45 %, palvelualat 34 %, kauppa 11 %, liikenne 7 % ja rakentaminen 3 %, mikä vastaa lähes identtisesti otoksen toimialajakaumaa. (Taulukko 1). Lähes puolet vastanneista yrityksistä oli keskisuuria. Pieniä yrityksiä oli neljännes (mikroyritysten osuus 4 %), ja yli 500 henkilöä työllistäviä vajaa kuudennes. Otos ja vastanneet Sähköinen kyselylomake lähetettiin 2241 jäsenyritykselle. Otokseen valittiin EK:n jäsenrekisteristä pääsääntöisesti yli 250 henkilöä työllistävät yritykset toimialasta riippumatta. Tämän lisäksi alle 250 henkilöä työllistävistä yrityksistä haarukoitiin ne, jotka olivat ilmoittaneet omaavansa ulkomaisen toimipaikan tai harjoittavansa vientiä. Otokseen valittiin myös ne yli 50 henkilöä työllistävät palvelutoimialojen yritykset, jotka eivät olleet täyttäneet edellä mainittuja ehtoja. Taulukko 1. Vastanneet yritykset toimialoittain (n = 728) Toimiala Osuus Osuus Vastaus-% vastanneista (%) otoksesta (%) Teollisuus teknologiateollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Palvelut tutkimus- ja tekniset palvelut Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

8 1 Palveluliiketoimintaa harjoittavat yritykset Kysely lähetettiin myös teollisuusyrityksille, jotta saataisiin käsitys niiden osallistumisesta palveluliiketoimintaan. Tulosten raportointia varten kaikista vastanneista piti erottaa ne yritykset, joilla ei ole palveluliiketoimintaa. Vastanneista yrityksistä yli puolet (401 yritystä) ilmoitti ylipäätään harjoittavansa palveluliiketoimintaa. Yleisimmät palveluliiketoiminnan toimialat olivat noin 20 prosentin osuuksilla koneiden ja laitteiden korjaus, asennus ja huolto sekä ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut. Muita merkittäviä ryhmiä olivat tieto- ja viestintäpalvelut, liikenne ja varastointi sekä hallinnolliset tukipalvelut, kauppa ja rakentaminen. Teollisuusyrityksistä kolmannes tarjoaa myös palveluja. Teknologiateollisuudessa osuus on vielä suurempi (40 %). Yritysten koon mukaan tarkasteltuna kävi ilmi, että mitä suurempi yritys, sitä todennäköisemmin se harjoittaa palveluliiketoimintaa. Yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä yli 70 prosentilla on palveluliiketoimintaa, kun taas alle 50 henkilöä työllistävistä vähän yli 40 % harjoittaa palveluliiketoimintaa. aloittamassa palvelujen tarjoamista kansainvälisesti ja 40 % toimivansa vain kotimaassa. (Kuva 1). Kun näiden kolmen ryhmän vastauksia tarkasteltiin toimialan ja yrityksen koon mukaan, kävi ilmi, että palveluliiketoimintaa harjoittavista keskisuurista yrityksistä keskimääräistä suurempi osuus (60 %) toimii vain kotimarkkinoilla, kun taas yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä keskimääräistä suurempi osuus on jo kansainvälistynyt. Kuva 1. Yritysten palveluliiketoiminnan kansainvälistymisen nykytila (n = 401) Yrityksellä on kansainvälistä palveluliiketoimintaa Puolet palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä on kansainvälistyneitä Selvitys rakennettiin niin, että palveluliiketoimintaa harjoittavat vastaajayritykset saivat erilaiset kysymykset riippuen siitä, mikä oli niiden palvelujen kansainvälistymisen tila. Ryhmiä oli kolme: 1) kansainvälistyneet 2) palvelujen kansainvälistämistä suunnittelevat tai aloittavat ja 3) vain Suomessa operoivat. Palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä hieman yli puolet tarjoaa palvelujaan myös kansainvälisesti. Vajaat 10 % ilmoitti suunnittelevansa tai olevansa Yritys toimii ainoastaan kotimarkkinoilla Yritys suunnittelee tai on aloittamassa kansainvälistä palveluliiketoimintaa % Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

9 2 Kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavat yritykset Palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä yli puolet toimii jo kansainvälisesti, vajaa puolet toimii vain kotimaassa ja vajaa kymmenesosa suunnittelee kansainvälistä toimintaa. Yritysten yleisin kansainvälistymisen muoto on vienti. Lähes puolet on sijoittautunut markkinoille, ja yli kolmannes tarjoaa palveluitaan lähettämällä työntekijöitä markkinoille. Tärkein markkina-alue on EU ja maista erityisesti Ruotsi, Viro, Norja ja Saksa. EU:n jälkeen tulevat Venäjä, muu Eurooppa, Aasia ja Amerikat. Kansainvälisesti palvelujaan tarjoavista yrityksistä vajaa 40 % on teollisuusyrityksiä eli teollisuusyritykset osallistuvat laajasti palvelujen kansainvälistymiseen. Tämä toiminta tilastoituu usein teollisuuden vienniksi eikä palveluvienniksi. Tärkein kansainvälisesti tarjottava palvelu on koneiden ja laitteiden korjaus, asennus ja huolto. Kolme neljästä kansainvälisesti toimivasta yrityksestä aikoo laajentaa kansainvälistä toimintaansa. Kansainvälistyneistä yrityksistä 40 prosenttia oli henkilöstömäärältään suuryrityksiä (yli 250 työntekijää), yli kolmannes keskisuuria ja vajaa neljännes alle 50 henkilön yrityksiä (kuva 2). Liikevaihdolla mitattuna yrityksistä kolmannes oli suuryrityksiä (yli 50 milj. euroa). Kansainvälisesti palvelujaan tarjoavat yritykset jakautuvat toimialoittain seuraavasti: palvelualat 39 %, teollisuus 37 %, liikenne 12 % kauppa 9 % ja rakentaminen 3 prosenttia. Puolella kansainvälistyneistä yrityksistä palveluiden osuus liikevaihdosta oli yli 75 %. Vajaa 40 prosenttia vastanneista oli puhtaita palveluyrityksiä. Kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavista vajaalla viidenneksellä palveluiden osuus liikevaihdosta jäi alle 10 prosenttiin. (Kuva 3). Selkeästi suurin palveluliiketoiminnan toimiala oli koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus. Muita merkittäviä toimialoja olivat ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut, liikenne ja varastointi, kauppa, rakentaminen sekä tieto- ja viestintäpalvelut. (Kuva 4). Vienti on yrityksille yleisin kansainvälistymisen muoto (60 %). Yrityksistä 45 % on sijoittautunut markkinoille ja vähän yli kolmannes tarjoaa palveluja lähettämällä työntekijöitä markkinoille. Yhden kansainvälistymistavan käyttäminen ei sulje pois toista, joten sama yritys voi olla kansainvälistynyt kaikilla tavoilla. Lähes kolmanneksella kansainvälisen palveluliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli alle 5 %, kolmanneksel- Kuva 2. Kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavat luokiteltuna henkilöstön lukumäärän mukaan (n = 211) Kuva 3. Kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavat, luokiteltuna palveluiden liikevaihto-osuuden mukaan (n = 187) 10 alle 10% % % yli 75% 500 joista 100 % % % 8 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

10 la 5 25 % ja vain 15 prosentilla yli 75 %. Voitaneen siis päätellä, että valtaosalle palveluliiketoimintaa kotimarkkinat ovat edelleen pääasiallinen markkina-alue. (Kuva 5). Valtaosalla kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä on varsin vähän palveluhenkilökuntaa ulkomailla. (Kuva 6). Kansainvälisesti palvelujaan tarjoavista yrityksistä vajaa 40 % on teollisuusyrityksiä. Teollisuusyritysten suurin toimiala on teknologiateollisuus (72 %). Huomionarvoista on, että ne teollisuusyritykset, jotka ylipäätään ilmoittivat harjoittavansa palveluliiketoimintaa operoivat myös palvelutoiminnassa valtaosin kansainvälisillä markkinoilla. Teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen on yleisempää kuin kaikilla vastanneilla keskimäärin. Näistä yrityksistä noin 70 prosenttia on pk-yrityksiä ja vajaa kolmannes yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Suurimman yksittäisen joukon muodostavat keskisuuret yritykset. Palveluliiketoiminnan osuus ei muodosta teollisuusyritysten liikevaihdosta kuitenkaan kovin suurta osaa. Sen osuus liikevaihdosta jäi noin kolmanneksella alle 10 prosenttiin ja vajaalla 40 prosentilla % välille. Kansainvälisen palveluliiketoiminnan osuus yrityksen liikevaihdosta jää valtaosalla alle 25 prosenttiin. Puolet työllistää palveluhenkilökuntaa ulkomailla alle 50 henkilöä ja neljänneksellä ei ole ulkomailla ollenkaan palveluhenkilökuntaa. Kuva 4. Yritysten kansainvälisesti tarjoamat palvelut (n = 211) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Aammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut Liikenne ja varastointi Kauppa Rakentaminen Tieto- ja viestintäpalvelut Hallinnolliset ja tukipalvelut Koulutus Hotellit ja ravintolat Vesi-, viemäröintija jätehuolto Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Kulttuuri- ja virkistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Muut palvelut % Kuva 5. Kansainvälisen palveluliiketoiminnan osuus yrityksen liikevaihdosta (n = 211) Kuva 6. Ulkomailla sijaitseva palveluhenkilökunta (n = 211) alle 5% Ei yhtään henkilöä 5-25% 1 10 henkilöä henkilöä 26-50% henkilöä 51-75% henkilöä yli 75% Yli 500 henkilöä % % Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

11 Koneiden ja laitteiden huolto, asennus ja korjaus yleisintä Ylivoimaisesti eniten yritykset tarjoavat kansainvälisenä palveluna koneiden ja laitteiden korjausta, asennusta ja huoltoa. Lähes kaikki (92 %) toimivat EUalueella. Sen lisäksi nämä yritykset operoivat tasaisesti ympäri maapalloa (Venäjä ja IVY 42 %, Aasia 41 %, Amerikat 38 % ja muu Eurooppa 36 %). Kolme neljästä aikoo myös laajentaa palveluliiketoimintaa ulkomailla entisestään. Keskeisiä kohdealueita palveluviennissä tulevat olemaan edelleen EU ja muu Eurooppa sekä Venäjä. Toimipaikan perustamista suunnitellaan EU-alueelle ja Venäjälle. EK:n selvitys vahvistaa Suomessa vallitsevan käsityksen teollisuusyritysten melko laajasta osallistumisesta palvelujen kansainvälistymiseen. Tämä joukko ei kuitenkaan näy virallisissa tilastoissa, koska vienti tilastoituu yrityksen teollisuustoimialan alle. Tällä perusteella voidaan arvioida, että Suomen palveluviennin osuus kokonaisviennistä pitäisi olla suurempi. Selvitys ei kuitenkaan anna vastausta siihen, kuinka paljon tavaraviennin alle tilastoituvasta viennistä on itse asiassa palveluvientiä. Puhtaat palveluyritykset melko kotimaakeskeisiä Palvelutoimialojen yritykset toimivat keskimääräistä enemmän kotimaassa. Myös kaupan alalla korostui kotimaakeskeisyys. Tosin tutkimus- ja tekniset palvelut ovat keskimääräistä kansainvälistyneempiä. Joillakin palvelutoimialoilla (esim. pankkipalvelut) vastausten tulkinta ja johtopäätösten vetäminen ei ole mahdollista, koska vastausprosentti on puutteellinen. On hyvin todennäköistä, että eräillä aloilla (kauppa, rahoituspalvelut) kansainvälinen palvelutarjonta on laajempaa kuin selvityksen tulokset antavat ymmärtää. EU ja Venäjä keskeiset markkina-alueet Valtaosa (89%) yrityksistä operoi EU-alueella, joten se on suomalaisten palveluntarjoajien tärkein markkina-alue. EU- ja ETA-alueella tärkeimmät markkina-alueet ovat Ruotsi (65%), Viro (53%), Norja (48 %), Saksa (45%) ja Iso-Britannia (40%). (Kuva 7). Kun yritysten toimintaa tarkastellaan kansainvälistymisen muodon perusteella (vienti, etabloituminen, työntekijöiden lähettäminen), on Ruotsi kansainvälistymisen muodosta riippumatta aina tärkein kohdemaa. Viennissä toisen sijan vie Norja ja kolmannen Saksa. Sijoittautumisessa Viro ja Puola seuraavat Ruotsia. (Taulukko 1). Muun Euroopan alueella Sveitsi on tärkein markkina-alue. EU:n ulkopuolisista markkina-alueista tärkeimpiä ovat Venäjä (53 %), muu Eurooppa (34 %) ja Aasia (33 %). Pieni joukko yrityksistä toimii myös Australiassa ja Oseaniassa sekä Afrikan ja Persianlahden alueella. Nämä osuudet eivät indikoi palveluliiketoiminnan volyymia, vaan ainoastaan maassa palveluliiketoimintaa harjoittavien yritysten lukumäärää. Venäjällä toimii yli puolet kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä. Teknologiateollisuuden yritysten osuus Venäjällä jää keskimääräistä hieman pienemmäksi ja tutkimus- ja teknisten palveluiden osuus (34 %) korostuu. Muita merkittäviä toimialoja ovat kauppa ja liikenne. Taulukko 1. Tärkeimmät kohdemaat (TOP 3) EU:ssa kansainvälistymisen muodon mukaan, % yrityksistä (n = 211) Maa Vienti Sijoittautuminen Työntekijöiden lähettäminen EU/ETA TOP 3 maata: TOP 3 maata: TOP 3 maata: Ruotsi (39) Ruotsi (29) Ruotsi (15) Norja (33) Viro (26) Saksa (13) Saksa (29) Puola (17) Viro (12) 10 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

12 Kuva 7. Alueet, joilla yrityksillä kansainvälistä palveluliiketoimintaa (n = 211) EU- tai ETA-maat Venäjä ja IVY Muu Eurooppa Aasia Amerikat Afrikka, Välimeren alue ja Persianlahden alue Australia ja Oseania % Taulukko 2. EU:n ulkopuolisia maita, joissa yrityksillä kansainvälistä palveluliiketoimintaa, % yrityksistä (n = 211) Venäjä USA Kiina Kanada Etelä-Korea Intia Japani Taiwan Venäjällä toimivista yrityksistä 80 % harjoittaa kansainvälistä palveluliiketoimintaa myös EU-alueella. Laajalti kansainvälistyneiden globaalisti toimivien suuryritysten rinnalla Venäjän markkinoilla toimii joukko lähimarkkinoille lähteneitä yrityksiä. Rajan yli palveluja tarjoaa 65 % Venäjän markkinoilla toimivista, toimipaikan on perustanut 56 % yrityksistä. Lähetettyjä työntekijöitä käyttää yli kolmannes. Kolmannes yrityksistä operoi USA:ssa ja Kiinassa EU:n ulkopuolisista maista toiseksi tärkeimpiä markkina-alueita ovat USA ja Kiina, joihin palveluvientiä harjoittaa lähes kolmannes yrityksistä. Seuraaviksi sijoittuvat Kanada ja Etelä-Korea (20 %). Yli 10 % osuuteen yltävät myös Sveitsi, Meksiko, Argentiina, Brasilia, Chile, Filippiinit, Hongkong, Indonesia, Intia, Japani, Malesia, Singapore, Taiwan, Thaimaa, Vietnam, Australia sekä Uusi-Seelanti. (Taulukko 2). Suuryritykset toimivat globaalisti EU:n ja Venäjän ulkopuolisilla markkinoilla toimivien yritysten enemmistö on suuryrityksiä sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Keskimääräistä useammin nämä yritykset ovat teknologiateollisuuden ja liikenteen yrityksiä. Tätä johtopäätöstä vahvistaa tulos, jonka mukaan keskimääräistä suurempi osuus kaukaisemmilla markkinoilla toimivista yrityksistä tarjoaa kansainvälisesti koneiden ja laitteiden huolto-, korjausja asennuspalveluita, liikenne- ja liikenteen tukipalveluita sekä ammatillisia, tieteellisiä ja teknisiä palveluita. Näillä yrityksillä kansainvälisen palveluliiketoiminnan osuus yrityksen liikevaihdosta on myös suurempi. Näiden yritysten kansainvälistyneisyys näkyy myös siinä, että monet näistä yrityksistä näistä ovat merkittäviä työllistäjiä ulkomailla. Toinen, ehkä vielä selkeämpi indikaattori tälle on yritysten toiminta muilla markkinoilla. Intiassa toimivat yritykset tarjoavat laajalti palveluita myös EU-maissa ja muualla Aasiassa, Venäjällä ja Amerikoissa ja myös Australian sekä Afrikan, Välimeren ja Persianlahden alueella. Kysymyksessä ovat siis valtaosin globaalisti toimivat yritykset. Palvelujen tarjoaminen rajan yli on yleisin kansainvälistymisen muoto. Toimipaikan perustamisen yleisyys korreloi selvästi maan ja markkinan suuruuden kanssa, esim. Vietnamiin toimipaikan on perustanut 13 % siellä toimivista, Intiaan kolmannes markkinoilla toimivista, mutta USA:han ja Kiinaan jo puolet markkinoilla toimivista. Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

13 Kaksi kolmesta laajentaa kansainvälistä toimintaa Kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi laajentavansa kansainvälistä toimintaa entisestään. Eniten (36%) nämä yritykset aikovat tarjota koneiden ja laitteiden korjausta, huoltoa ja asennusta. Seuraavaksi eniten tarjotaan arkkitehti- ja teknisiä palveluita sekä tietotekniikkapalveluita. Kansainvälisen toiminnan laajentamista suunnittelevista yli kolmannes aikoo laajentaa toimintaa jo vuoden sisällä, loput pitemmällä aikavälillä (3 5 vuotta). Huomionarvoista on, että kansainvälisen toiminnan lopettamista suunnittelevia ei ole yhtään ja supistavia vain 1 %. Noin kolmannes aikoo jatkaa toimintaa nykyisessä laajuudessaan. (Kuva 8). 3 Kansainvälisen palveluliiketoiminnan esteitä ja ongelmia Yritykset voivat kohdata palvelujen viennissä useita esteitä. Kyselyssä selvitettiin myös kansainvälistyneiden yritysten kohtaamia ongelmia tai esteitä kansainvälisillä palvelumarkkinoilla ei-tyhjentävän luettelon pohjalta. Kysymyksessä ei kuitenkaan ollut varsinainen kaupanestekysely, jolla pyritään pääsemään yksityiskohtaisempaan tietoon ongelmasta ja kohdemaasta. Tällaisia selvityksiä ovat mm. viranomaiset tehneet viime vuosina lukuisia. Lähes puolet kansainvälisistä yrityksistä oli kohdannut lupa- ja rekisteröintimenettelyihin liittyviä ongelmia, mikä kohosi tällä mittarilla merkittävimmäksi ongelmakokonaisuudeksi. Seuraavaksi merkittävimpiä olivat yrityksen oikeudelliselle muodolle tai organisaatiolle asetetut vaatimukset, kansalliset monopolit, työntekijöiden lähettämiseen liittyvät vaatimukset sekä sijoitettujen pääomien ja voittojen kotiuttamisrajoitukset. (Kuva 9). Venäjällä ja IVY-maissa toimivat yritykset ovat kohdanneet suhteellisesti enemmän kaiken tyyppisiä kaupan esteitä ja ongelmia kuin kyselyyn vastanneet keskimäärin. Sanallinen palaute osoittaa selkeästi, että Venäjä on yritysten palveluliiketoiminnassa ongelmallisin alue. Kuva 8. Yritysten suunnitelmat jatkaa palveluliiketoiminnan kansainvälistämistä Olemme laajentamassa kansainvälistä palveluliiketoimintaa entisestään Jatkamme kansainvälistä palveluliiketoimintaa nykyisessä laajuudessaan Olemme supistamassa kansainvälistä palveluliiketoimintaa Yrityksemme aikoo lopettaa kansainvälisen palveluliiketoimintansa % Kuva 9. Yritysten kohtaamat ongelmat tai esteet kansainvälisillä palvelumarkkinoilla (n = 211) Lupa- ja rekisteröintimenettelyt Palveluntarjoajan oikeudelliselle muodolle tai organisaatiolle asetetut vaatimukset Kansalliset monopolit / määrälliset rajoitukset Työntekijöiden lähettämiseen liittyvät vaatimukset Henkilöstön palkkaamiseen liittyvät vaatimukset Sijoitettujen pääomien ja voittojen kotiuttamisrajoitukset Kansallisuus- tai asuinpaikkavaatimukset (johto, omistajat) Valtion tuet tai hintakontrolli Syrjivä verolainsäädäntö Julkisten hankintojen markkinoiden toimimattomuus Maankäyttö-, ympäristö-, terveys- tai turvallisuusmääräykset Ammattivastuujärjestelmät Monialatoiminnan rajoitukset Sijoittautumisvelvollisuus % 12 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

14 4 Kotimaassa toimivien yritysten kansainvälistymishalukkuus ja ulkomainen kilpailu Kansainvälistymistä suunnittelevia yrityksiä on vähän, vain vajaa kymmenesosa vastanneista suunnittelee kansainvälistymistä. Kansainvälistymistä suunnittelevat aikovat tarjota ulkomaille koneiden ja laitteiden korjausta, huoltoa ja asennusta, arkkitehti-, teknisiä, työvoima- ja tietotekniikkapalveluja. Puolet yrityksistä aikoo suuntautua EU-alueelle, neljännes muualle Eurooppaan sekä Venäjälle ja IVY-maihin. Vastanneista 40 % toimii vain kotimaassa edustaen erityisesti seuraavia toimialoja: tieto- ja viestintäpalvelut, hallinnolliset ja tukipalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtaosa (92 %) ei ole pyrkinyt palvelujen kansainvälistämiseen. Näistä 40 % ilmoitti, ettei kansainvälistyminen kuulu yrityksen strategiaan. Viidennes on kansainvälisen konsernin Suomessa toimivia tytäryhtiöitä tai konsernin työnjaossa kansainväliset toiminnot kuuluvat toiselle yhtiölle Vain kotimaassa toimivilla yrityksillä on niukasti halua kasvaa kansainvälistymällä, joka heijastelee EK:n aiemminkin esiin tuomaa yritysten kasvuhaluttomuutta. Yli puolet yrityksistä ei koe tarvetta laajentaa markkinoitaan. Selvitys kertoo, että kasvuun tähtäävät yritykset ovat jo kansainvälistyneet, eikä merkittävää kansainvälistymisinnostusta ole havaittavissa vain kotimarkkinoilla toimivien yritysten joukossa. palvelun tarjoaminen rajan yli Suomesta toiseen maahan ja työntekijöiden lähettäminen toiseen maahan. Vientiä suunnittelevista yrityksistä lähes puolet aikoo suuntautua EU-alueelle, noin neljännes muualle Eurooppaan ja neljännes Venäjälle ja IVY-maihin. Kolmannes vastaajista suunnittelee toimipaikan perustamista EU-alueelle ja neljännes Venäjälle. Työntekijöiden lähettäminen Venäjälle on lähes yhtä suosittu kansainvälistymisen muoto kuin EU-maihin. Tämä johtunee mm. siitä, että lähetettyjä työntekijöitä koskevat määräykset eivät suuresti rasita yrityksiä. Kotimarkkinayritykset eivät ole pyrkineet kansainvälistymään Yrityksistä 40 % ilmoitti toimivansa vain kotimarkkinoilla. Näistä yrityksistä suuri osa (60 %) on keskisuuria. Toimialoittain tarkasteltuna suurimmat ryhmät olivat tieto- ja viestintäpalvelut (19 %), hallinnolliset ja tukipalvelut (18 %), sosiaali- ja terveyspalvelut (17 %) liikenne- ja varastointipalvelut (13 %), koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (11 %) ja kauppa (11 %). Valtaosa (92 %) näistä yrityksistä ei ollut pyrkinyt palvelujen kansainvälistämiseen. Yleisin syy (21 %) vain Suomessa toimimiseen on se, että yritys on kansainvälisen konsernin Suomessa operoiva tytäryhtiö tai että konsernin sisäisessä työnjaossa palvelut tarjotaan kansainvälisesti konserniin kuuluvan toisen yhtiön kautta. Viidennes ilmoitti, ettei kansainvälistyminen kuulu yrityksen strategiaan ja toinen viidennes että toiminta on selvästi tarkoitettu palvelemaan paikallista kysyntää. Vajaa kuudesosa yrityksistä koki, että kotimaan markkinat tarjoavat yritykselle riittävän suuren toimintaympäristön ja kasvumahdollisuudet. Vain joka kymmenes yritys vetosi resurssipulaan. (Taulukko 3). Kansainvälisen palveluliiketoiminnan aloittamista suunnittelevia vähän Kansainvälistymistä suunnittelevien yritysten joukko on pieni. Vain vajaa 10 prosenttia (31 yritystä) ilmoitti suunnittelevansa tai olevansa aloittamassa palvelujen tarjoamista kansainvälisesti. Näistä yrityksistä yli puolet oli keskisuuria yrityksiä. Vajaa 30 prosenttia oli pieniä ja mikroyrityksiä. Nämä yritykset ilmoittavat aikovansa tarjota ulkomailla koneiden ja laitteiden korjausta, huoltoa ja asennusta (23 %), arkkitehti- ja teknisiä palveluja (19 %), työvoimapalveluja (13 %) ja tietotekniikkapalveluja (13 %). Tasavertaisia kansainvälistymisen muotoja ovat Taulukko 3. Syyt siihen, että yritys ei ole kansainvälistänyt palvelujaan, % vastanneista Yritys ulkomaisen yrityksen tytäryhtiö tai konsernin työnjako Ei ole strategian tai toiminta-ajatuksen mukaista Toiminta luonteeltaan paikallista Kotimaassa riittää asiakkaita Resurssit eivät riitä kansainvälistymiseen Muu syy Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

15 Kansainvälistymisen esteenä ei vaikuta olevan markkinoillepääsyn hankaluus, rajoitukset tai muut kansainväliseen toimintaympäristöön liittyvät ongelmat. Yli puolet yrityksistä ei koe tarvetta laajentaa markkinoitaan, vaan nykyiset markkinat riittävät niille. Selvityksen perusteella voidaankin sanoa, että kasvuun tähtäävät yritykset ovat jo kansainvälistyneet, eikä vain Suomessa toimivilla yrityksillä ole tällä hetkellä suurta innostusta kansainvälistyä. Yksi Suomen haasteista on miten yhä useammasta palvelualasta voidaan tehdä kilpailukykyinen kasvuala. Selvityksen tulokset heijastelevat EK:n aikaisemminkin esiin tuomaa ongelmaa yritysten kasvuhaluttomuudesta. Tässä raportissa ei kuitenkaan käsitellä palvelumarkkinoiden kasvua hidastavia tekijöitä. Palveluliiketoiminnan kasvun edistämiseksi OECD on suositellut Suomelle kilpailun lisäämistä, sääntelyn purkamista, valtionomistuksen vähentämistä, työmarkkinauudistuksia sekä julkisten palveluiden tehostamista ja avaamista. Palveludirektiivin voimaantulon myötä kansainvälinen palvelutarjonta tulee lisääntymään Suomessa, jolloin vain kotimaassa toimivat yritykset joutuvat arvioimaan kansainvälisen kilpailukykynsä vaikka eivät kansainvälisesti toimisikaan. 5 Kansainvälistymispalvelujen käyttö palveluliiketoiminnassa Kansainvälistymispalveluita käytetään palveluliiketoiminnassa huomattavasti vähemmän kuin teollisuudessa. Suuret yritykset käyttävät Finprota ja yksityisiä palveluntarjoajia selvästi enemmän kuin pk-yritykset. Pk-yritykset käyttävät TE-keskusten palveluita selvästi enemmän teollisuudessa kuin palveluliiketoiminnassa. Markkina-analyysit ja neuvontapalvelut ovat käytetyimpiä kansainvälistymispalveluja. Niitä käytetään varsinkin suurissa yrityksissä palveluliiketoiminnan edistämisessä enemmän kuin perinteisessä teollisuudessa. Pk-yritysten kansainvälistymistukea hyödynnetään palveluliiketoiminnassa suhteellisen vähän. Kansainvälistymispalveluita ei käytetä, koska palveluille ei ole tarvetta, niitä ei tunneta, eivätkä ne vastaa yrityksen tarpeita. Tarjonta ei vastaa yhtä hyvin palveluliiketoiminnan kuin teollisuuden tarpeita. Tässä osiossa käsitellään kansainvälistymispalvelujen käyttöä koskevia EK:n kyselyn tuloksia ja verrataan niitä EK:n vuonna 2005 tekemän pk-yritysten kansainvälistymispalvelujen käyttöä selvittäneen kyselyn tuloksiin. Tämän kyselyn vastaajista ne 242 yritystä, jotka toimivat kansainvälisesti tai suunnittelevat kansainvälistymistä, ovat vastanneet kansainvälistymispalvelujen käyttöön liittyviin kysymyksiin. Vastaajista runsas kolmannes (37 %) edustaa suuria yrityksiä ja vajaa kaksi kolmannesta (63 %) pk-yrityksiä. Vuoden 2005 kyselyyn vastasi 334 pk-yritystä, josta yli 80 % edusti teollisuutta. Kyselyn tulokset heijastavat niin suurten, pienten kuin keskisuurten teollisuus- ja palveluyritysten näkemyksiä palveluliiketoiminnan kansainvälistymisen edistämisestä. Vuoden 2005 kyselyn vastaajat edustavat pääasiassa teollisuuden pk-yrityksiä. Hieman yleistäen tuloksia verrataan yhtäältä palveluliiketoiminnan ja toisaalta teollisuuden näkemyksinä. Kansainvälistymispalvelujen käyttö vähäisempää palveluliiketoiminnassa Kansainvälistymispalveluita käytetään palveluliiketoiminnassa huomattavasti vähemmän kuin teollisuudessa. Runsas kolmannes (34 %) yrityksistä on käyttänyt kansainvälistymispalveluita palveluliiketoiminnan kansainvälistymisen edistämiseen. Suuret yritykset ovat käyttäneet palveluita hieman enemmän (36 %) kuin pk-yritykset (32 %). (Kuva 10). Teollisuuden pk-yritykset käyttävät palveluita selkeästi enemmän kuin palveluliiketoimintaa harjoittavat yritykset. Vuoden 2005 kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes puolet (47 %) on käyttänyt kansainvälistymispalveluita. Palveluorganisaatioiden suosituimmat: Finpro, TE-keskukset ja yksityiset Eri palveluorganisaatioiden käytössä on selkeitä eroja niin yrityskoon kuin palveluliiketoiminnan ja teollisuuden suhteen. Kärkikolmikko on sama, oli kyseessä sitten suuryritykset, pk-yritykset, palveluliiketoiminta tai teollisuus: Finpro, yksityiset palveluntarjoajat ja TE-keskukset. (Kuva 11). Merkittävin ero on TE-keskusten palvelujen käytössä. Teollisuuden pk-yrityksille TE-keskus oli selkeästi suosituin palveluntarjoaja. Reilu neljännes näistä yrityksistä on ollut TE-keskuksen asiakkaana. Palveluliiketoiminnan pk-yrityksistä vain kuudennes on hyödyn- 14 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

16 Kuva 10. Kansainvälistymispalvelujen käyttö Kuva 11. Palveluorganisaatioiden käyttö Finpro Palveluliiketoiminta Yksityiset palvelut TE-keskus Tekes Teollisuuden Pk-yritykset Finnvera % KTM Entre Marketing Fintra Muu % Kaikki Suuret Pk-yritykset Teollisuuden Pk-yritykset tänyt näitä palveluita. TE-keskusten palvelut on suunnattu pääasiassa pk-yrityksille, joten suurten yritysten pieni osuus (7 %) on luonnollista. Pk-yritykset käyttävät Finpron ja yksityisten palveluntarjoajien palveluita saman verran niin palveluliiketoiminnan kuin teollisuuden tuotteiden kansainvälistämisessä. Teollisuuden pk-yritykset käyttävät hieman enemmän yksityisiä palveluita. Suuret yritykset käyttävät sekä Finpron että yksityisten palveluita selvästi enemmän kuin pk-yritykset. KTM:n palvelut on suunnattu pääasiassa pk-yrityksille, ja tämä selittää suurten yritysten varsin vähäisen osuuden. Muiden organisaatioiden osalta erot ovat suhteellisen pieniä. Entre Marketing Oy:n suuret erot johtunevat nimenmuutoksesta. Markkina-analyysit ja neuvontapalvelut ovat käytetyimpiä palveluja Kansainvälistymispalveluista käytetyimpiä palveluliiketoiminnan edistämisessä ovat markkina-analyysit ja neuvontapalvelut, joita käytetään selvästi enemmän kuin teollisuudessa, varsinkin suurissa yrityksissä. Kolmanneksi eniten käytetty palvelu on yhteistyökumppaneiden haku. Kolme eniten käytettyä palvelua ovat pitkälti Finpron, yksityisten palveluntarjoajien ja osin myös TE-keskusten palveluita. Palveluliiketoiminnassa markkinapalvelut ovat käytetyin palvelumuoto. Neuvonta, koulutus ja alkuvaiheen palvelut ovat toiseksi eniten käytetty kokonaisuus. Julkisia tukia käytetään hieman laajemmin kuin kansainvälistymisen rahoitusinstrumentteja. Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

17 Teollisuuden käytetyin palvelumuoto, TE-keskusten myöntämä pk-yritysten kansainvälistymistuki, nousee palveluliiketoiminnan puolella vasta neljännelle sijalle lähes puolet pienempänä kuin teollisuudessa. (Kuva 12). Suuret yritykset hyödyntävät markkina-analyysejä ja neuvontapalveluita selvästi pk-yrityksiä enemmän. Pk-yrityksillä korostuvat suuria yrityksiä voimakkaammin yhteistyökumppaneiden haku sekä pk-yrityksille kohdennetut tuotteet, kuten Globaali kansainvälistymisohjelma, kansainvälistymistuki, koulutus ja kansainvälistymissuunnitelman teko. (Taulukko 4). Kuva 12. Kansainvälistymispalvelujen käyttö Neuvonta Koulutus Globaali Kv-suunnitelma Markkina-analyysit Myynti- ja jakelutieselvitykset Markkinointipalvelut ja tapahtumat Vientirenkaat Pk-yritysten kansainvälistymistuki Yhteistyökumppaneiden haku Viennin takuut ja takaukset % Suuret Pk-yritykset Teollisuuden Pk-yritykset Kaikki Taulukko 4. Käytetyt kansainvälistymispalvelut (n = 242) Kaikki Suuret Pk-yritykset 2005 Neuvonta, koulutus ja alkuvaiheen palvelut: Neuvontapalvelut Kansainvälistymiskoulutus ja -ohjelmat Globaali pk-yrityksenkansainvälistymisohjelma Kansainvälistymissuunnitelman teko ,2 Markkinapalvelut: Markkina-analyysit Myynti- ja jakelutieselvitykset Markkinointipalvelut jatapahtumat Vientirenkaat Yhteistyökumppaneiden haku Julkiset tuet ja avustukset: Pk-yritysten kansainvälistymistuki (TE-keskus) Rahoitusinstrumentit: Viennin takuut ja takaukset Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

18 Palveluissa puutteita, eikä niitä tunneta Neljännes kansainvälistymispalveluja käyttäneistä yrityksistä oli havainnut palveluissa puutteita. Sekä suuret että pk-yritykset, ja niin jo kansainvälistyneet ja kuin vasta sitä suunnittelevat yritykset vastasivat tähän kysymykseen hyvin samalla tavalla. Ne kansainvälisesti toimivat tai kansainvälistymistä suunnittelevat yritykset, jotka eivät ole käyttäneet kansainvälistymispalveluita (n = 160) ovat sanoneet sen johtuvan pääasiassa siitä, että palveluille ei ole tarvetta (43 %) eikä yrityksessä tunneta palveluita (27 %). Noin viidennes totesi, että palvelutarjonta ei vastaa yrityksen palveluliiketoiminnan tarpeita. Pk-yritysten ja suurten yritysten vastausten välillä ei ollut suuria eroja. (Kuva 13). Tässä kysymyksessä on merkittäviä eroja vuoden 2005 pääasiassa teollisuuden pk-yrityksille tehdyn kyselyn ja tämän kyselyn välillä. Merkittävin ero on se, että palveluliiketoimintaa harjoittavista lähes kaksi kertaa suurempi osuus vastaajista kokee, että palvelutarjonta ei vastaa palveluliiketoiminnan tarpeita. Palveluliiketoiminnan kyselyssä vastaajat tunsivat palveluita vieläkin heikommin kuin teollisuuden pk-yritykset. Samaan aikaan palveluala kokee kansainvälistymispalvelut teollisuutta tarpeellisimmiksi. Kun tuloksia verrataan jo kansainvälistyneiden ja sitä suunnittelevien kesken, merkittävin ero on palvelujen tunnettuudessa puolet (50 %) kansainvälistymistä suunnittelevista yrityksistä ei tunne palveluita eivätkä sen tähden käytä niitä. Kansainvälistymistä suunnittelevilla on myös suurempi tarve palveluille. Kuva 13. Palvelujen käyttämättömyyden syyt Ei tarvetta Ei tunneta Ei vastaa tarpeita Muu syy % Palveluliiketoiminta Teollisuus Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

19 Johtopäätökset Kattavaa palvelukaupan vapauttamista pitää jatkaa. Palvelukaupan vapauttaminen EU:ssa, WTO:n palvelukauppaneuvotteluissa sekä alueellisissa ja kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissa lisää kilpailua sekä vienti- ja kansainvälistymismahdollisuuksia palveluliiketoiminnassa. Suomella on merkittävää vientipotentiaalia useissa korkean osaamisen palveluissa. Suurempien palvelukokonaisuuksien luomiseen tarvitaan ns. veturiyrityksiä ja/tai organisaatioita kehittämään kokonaiskonsepteja. Kotimaassa toimivien yritysten tulisi huolehtia kansainvälisestä kilpailukyvystään ulkomaisen kilpailun lisääntyessä. Suomessa tulisi panostaa uusien kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelualojen kehittymiseen ja asenneilmastoon Kehitettäessä yrityspalveluja ja -rahoitusta (ml. kansainvälistymispalvelut) on palveluliiketoiminnan tarpeet otettava huomioon vahvemmin. Nykyiset palvelut eivät vastaa palveluliiketoiminnan tarpeita, vaikka niille on selvästi kysyntää. Palveluviennin tilastointiin liittyvien ongelmien ratkaisuun tulisi panostaa kehittämällä suomalaisyritysten ulkomaisen liiketoiminnan seurantaa ja tilastointia sekä teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan tilastointia. Kansainvälisen palvelukaupan mahdollisuuksien parantamisen lisäksi kansainvälisten palvelumarkkinoiden avaamisella on merkitystä myös välillisesti elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittymisessä. Toimivat logistiset palvelut, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, telekommunikaatiopalvelut sekä infrastruktuuripalvelut ovat tärkeitä yritysten liiketoiminnalle maasta riippumatta. Palvelukaupan avaaminen parantaa talouskasvun ja vientikaupan edellytyksiä kaikissa maissa, luo laajempia liiketoimintamahdollisuuksia, laatua ja hintakilpailua, innovaatioita sekä teknistä kehitystä, mistä hyötyvät sekä yritykset että kuluttajat. Palvelukaupan vapauttamista pitää jatkaa EK:n kyselystä käy ilmi, että kansainvälisen palvelukaupan vapauttaminen on Suomen elinkeinoelämälle tärkeätä. Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja yritysten kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen vaativat kaupan esteiden vähentämistä erityisesti EU:n sisämarkkinoilla mutta myös EU:n ulkopuolella. Lisäksi tarvitaan panostusta palveluviennin ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yksittäisistä palvelukaupanesteistä tässä kyselyssä korostuivat voimakkaasti lupa- ja rekisteröintimenettelyt. Lupa- ja rekisteröintibyrokratian karsimiseen tuleekin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Selvitys osoittaa, miten tärkeä EU on suomalaisten yritysten palvelukaupan kohteena. Siten kaikki palvelukaupan helpottamiseen tähtäävät EU-tason hankkeet ja toimet ovat elinkeinoelämän kannalta tärkeitä. Erityistä huomiota pitää kiinnittää vastikään hyväksytyn palveludirektiivin yhdenmukaiseen kansalliseen toimeenpanoon jäsenmaissa, jotta direktiivin antamat mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti käyttöön. Myös ne palvelusektorit (esim. terveyspalvelut), jotka nyt jätettiin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, pitää pyrkiä vapauttamaan. Myös lähetettyjen työntekijöiden toimintaan liittyvät hallinnolliset menettelyt tulisi pyrkiä yksinkertaistamaan, vaikka ne jouduttiin jättämään direktiivin ulkopuolelle poliittisen herkkyyden vuoksi. EU:ssa pitäisi tästä huolimatta pyrkiä helpottamaan työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvää byrokratiaa, koska se on tämän selvityksen mukaan merkittävä palvelun toimitusmuoto viennin ja etabloitumisen rinnalla. Elinkeinoelämä kannattaa voimakkaasti WTO-neuvottelujen käynnistämistä uudelleen ja niiden nopeata päätökseen saattamista. Palvelukaupan vapauttaminen myös EU-alueen ulkopuolella on tarpeellista, ja siksi GATS-palvelukauppaneuvottelujen eteneminen merkittävin tuloksin on tärkeätä. Jo ennen neuvottelujen 18 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007

20 keskeyttämistä elinkeinoelämän huolena oli GATSneuvottelujen hidas eteneminen ja tulosten vaatimattomuus. Elinkeinoelämä pitää perusteltuna ryhtyä neuvottelemaan myös kahdenvälisiä kauppasopimuksia eräiden keskeisten kauppakumppaneiden kanssa. Ensisijaisia kohteita olisivat ASEAN-maat, Intia, Etelä-Korea sekä Venäjä ja Ukraina (välittömästi WTO-jäsenyyksien ratkettua). Myös meneillään olevia neuvotteluja, erityisesti Mercosurin kanssa, tulee jatkaa. Yli puolet kyselyn kansainvälistä palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä toimii Venäjällä, joten se on merkittävä markkina-alue. Siksi EU:n ja Venäjän kahdenvälisten neuvottelujen tavoitteena tulisi palvelukaupan osalta olla mahdollisimman laaja kattavuus sekä toimialoittain että kansainvälistymisen muodon mukaan. Neuvotteluja tulisi myös edistää käsittelemällä sopimukseen tulevia asioita jo nyt EU:n ja Venäjän neljän yhteistyöalueen taloutta käsittelevissä dialogeissa. Vientipotentiaalia löytyy korkean osaamisen palveluissa Tilastojen mukaan palvelujen vienti Suomesta on viime vuosina monipuolistunut tietotekniikka-, kommunikaatio- ja liikkeenjohdon palvelujen viennin moninkertaistuessa. Merkittävää potentiaalia nähdään jatkossakin korkean osaamisen palveluissa (konsulttipalvelut, liikeelämän palvelut, tietotekniikkapalvelut). Kyselyn tulokset vahvistavat tämän. Jo kansainvälistyneistä yrityksistä kolme neljästä aikoo laajentaa toimintaansa lähivuosina. Kyse on nimenomaan näistä korkean osaamisen palveluista, kuten arkkitehti- ja teknisen alan sekä tietotekniikan palveluista että koneiden ja laitteiden huollosta, asennuksesta ja ylläpidosta. Pk-yritysten kansainvälistymisen vauhdittamiseksi tarvitaan veturiyrityksiä tai -organisaatioita, joiden avulla kansainvälistymiskynnystä pystytään laskemaan. Kotimaassa toimivien yritysten tulee huolehtia kansainvälisestä kilpailukyvystään Vajaa puolet kyselyyn vastanneista palveluyrityksistä toimii tällä hetkellä vain kotimaassa. Valtaosa näistä yrityksistä ei ole lainkaan pyrkinyt kansainvälistymään. Kansainvälistymisen esteenä ei vaikuta olevan markkinoillepääsyn hankaluus ja rajoitukset tai muut kansainväliseen toimintaympäristöön liittyvät ongelmat, vaan nämä yritykset eivät ole kokeneet tarvetta kansainvälistymiseen. Selvityksen tulokset heijastelevat EK:n aikaisemminkin esiin tuomaa ongelmaa yritysten kasvuhaluttomuudesta. Yksi Suomen haasteista on miten yhä useammasta palvelualasta voidaan tehdä kilpailukykyinen kasvuala. Muun muassa palveludirektiivin voimaantulon voidaan odottaa lisäävän ulkomaista kilpailua Suomessa. Tästä syystä vain kotimaassa toimivien yritysten on pidettävä huolta kansainvälisestä kilpailukyvystään, vaikka ne eivät kansainvälistyisikään. Suomessa tulisi myös panostaa uusiin kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelualojen kehittymiseen ja asenneilmastoon. Palveluliiketoiminnan tarpeet huomioitava paremmin yrityspalveluiden kehittämisessä Kansainvälistyminen on perinteisissä teollisuusyrityksissä tapahtunut paljolti siten, että palvelu on keskeinen osa fyysistä tuotetta, ja asiakkaalle myydään kokonaiskonseptia. Tämä ilmiö ei kuitenkaan näy esimerkiksi tilastoissa. Yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä edistettäessä pitäisi ottaa huomioon tämä kokonaiskonseptoinnin tarve, kun palvelujen kansainvälistämisen edistämistä mietitään. Kansainvälistymispalveluille on selvästi tarvetta sekä teollisuuden että palvelualan yritysten palveluliiketoiminnan edistämisessä. Nykyinen tarjonta vastaa palveluliiketoiminnan tarpeita selvästi heikommin kuin perinteisen tavarakaupan tarpeita. Yrityksissä kansainvälistymispalveluita ei tunneta riittävästi. Kansainvälistymistä edistävien palvelu- ja rahoitustuotteiden kehittämisessä on huomioitava palveluliiketoiminnan korostunut asema ja erityistarpeet. Palvelualan yritysten ja teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan erilaiset liiketoimintamallit on otettava huomioon kehitystyössä. Erityisesti TE-keskusten palvelujen ja pk-yritysten kansainvälistymistukien soveltuvuutta palveluliiketoiminnan tarpeisiin olisi tarpeen kehittää. Kansainvälisen palveluliiketoiminnan tilastointia parannettava Palveluiden ulkomaankaupan tilastointiin liittyy merkittäviä ongelmia. Palvelujen ja niiden ulkomaankaupan käsitteet ovat vaikeasti hahmotettavissa, palvelu on usein vaikeasti erotettavissa tuotteesta ja tilastointi perustuu suurelta osin epäsuoriin tietolähteisiin, oletuksiin ja arvioihin. Keskeinen ongelma tilastoinnissa on teollisuusyritysten merkittäväksi kasvanut palvelukomponentin osuus. Jotta kansainvälisestä palveluliiketoiminnasta saataisiin selkeämpi kuva, tulisi palveluviennin tilastointia kehittää panostamalla suomalaisyritysten ulkomaisen liiketoiminnan seurantaan ja tilastointiin sekä teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan tilastointiin. Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Pk-yritysten kansainvälistyminen

Pk-yritysten kansainvälistyminen Syksy 2015 Pk-yritysten kansainvälistyminen Kirjoittaja: Samuli Rikama, ekonomisti, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Pk-yritysten vienti 1. Pk-yritysten vienti. Pk-yritysbarometri 2015. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Pk-yritysten vienti 1. Pk-yritysten vienti. Pk-yritysbarometri 2015. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Pk-yritysten vienti 1 Pk-yritysten vienti Pk-yritysbarometri 015 Pk-yritysten vienti SISÄLLYS ESIPUHE... 1. VIENTI JA LIIKETOIMINTA ULKOMAILLA... 4 1.1 Kasvuhakuisuus ja vienti... 5 1. Vientimaat ja osuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Since 1969 Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Kansainvälistymisen edellytykset Kansainvälistyminen on yritykselle haastava askel, jonka onnistumista oikea tieto ja asiantunteva apu edistävät. Kansainvälistä

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelutilasto Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006 Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelut painottuivat teollisuuteen ja liikenteeseen Suomi on keskimääräistä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa

Lisätiedot

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014 Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun Anne Alho Imatra 18.3.2014 Sisältö Minkälaista kansainvälistyminen on? Miksi kansainvälistyminen? Peruskysymyksiä Valmiudet ja suunnittelu

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot