MEIJERINRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 KITEEN KAUPUNKI MEIJERINRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS Kaava-alueen ohjeellinen rajaus on osoitettu punaisella katkoviivalla (pohjakuva MML2016).

2 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys kaava-alueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskielto Pohjakartta Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Muut merkinnät Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vastineluettelo Poistuva asemakaava Seurantalomake, lisätään ehdotusvaiheessa

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3/ Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Kiteen kaupungin Selkuen (1) kaupunginosan kortteleita 58, 98, 107 ja 1059, Olkonkallion (2) kaupunginosan korttelin 2036 osaa sekä virkistys-, liikenne- ja katualueen osia. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kiteen kaupungin Selkuen (1) kaupunginosan korttelit sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueita Selkuen (1) ja Olkonkallion (2) kaupunginosissa. Kaava-alueen pinta-ala on m 2. Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin kilometri itään Kiteen keskustasta. Kaava-alue sijoittuu Savikontien pohjoispuolelle, Kiteen kirkon läheisyyteen. Kaava-alueella sijaitsee meijerin alue toimintoineen, asuinkerrostalo, uimaranta, vedenottamo sekä puistoalueita ja venevalkama. Kaavaalue sijoittuu kaupunginosan 1 Selkue ja 2 Olkonkallio alueille. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12 ha. Kaava-alueen alustava rajaus on osoitettu punaisella katkoviivalla.

4 2 TIIVISTELMÄ 4/ Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt Kiteen kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa OAS oli nähtävillä Kaavaluonnos oli nähtävillä _. Kaavaehdotus oli nähtävillä _. Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunginhallituksessa..201_. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan..201_. 2.2 Asemakaava Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa Meijerinrannan osayleiskaavassa kaava-alueelle asetettuja maankäytöllisiä tavoitteita. Asemakaavan muutos mahdollistaa Meijerinrannan vanhan teollisuusalueen muuttamisen liike-, yritys-, toimisto- ja matkailua palvelevien toimintojen sekä kulttuuri- ja julkisten palveluiden alueeksi, alueen täydennysrakentamisen pien- ja kerrostaloilla, sekä kevyenliikenteen yhteyden muodostamisen Hutsista Meijerinrannan kautta kohti pohjoista. Asemakaavan muutoksen välillisenä tavoitteena on aktivoida Meijerinrannan alueen ja alueelle sijoittuvien vanhojen rakennusten käyttöä alueen erityispiirteitä ja arvoja kunnioittavalla tavalla. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.

5 3 LÄHTÖKOHDAT 5/ Selvitys kaava-alueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue koostuu kiinteistöistä , , , , , , , , , ja Kaava-alue sijaitsee kaupunginosissa 1 Selkue ja 2 Olkonkallio. Ilmakuva kaava-alueesta. Kaava-alueen ohjeellinen sijainti on merkitty kartalle punaisella katkoviivalla (pohjakuva MML2016).

6 3.1.2 Luonnonympäristö 6/19 Kaava-alue on pääasiassa ihmisen muokkaamaa. Uimarannan koillispuolella on vanhaa peltomaata. Kaava-alueen vallitsevina metsätyyppinä ovat lehtomaiset kankaat. Rantatien eteläpuolisella puistoalueella on rehevä lehtolaikku, joka on metsälain 10 :n mukainen kohde Kiteen Meijerin ja ranta-alueen luonto- ja maisemaselvityksen (TOIMI- ympäristöalan asiantuntijuusosuuskunta, syyskuu 2011) mukaan. Selvitysalueella ei selvityksen mukaan ollut luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Meijerinrannan lepakkokartoituksen (Kiteen Meijerin ja ranta-alueen suunnittelualueen lepakkokartoitus, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu 2011) mukaan kaava-alueella on lepakoiden tärkeä ruokailualue kaava-alueen eteläisimmässä rannassa. Lepakoita on tavattu myös meijerin alueella sekä uimarannan alueella. Vuonna 2011 tehdyssä viitasammakkoselvityksessä (Kiteen Meijerinrannan viitasammakkoselvitys, TOIMI- ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu 2011) ei tehty havaintoja viitasammakosta kaava-alueella. Meijerin ja ranta-alueen lintukartoituksessa (Toimi-ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu 2011) uimarannan ympäristö todettiin selvitysalueen arvokkaimmaksi osa-alueeksi lintujen elinympäristönä. Meijerinrannan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä vuonna 2011 kohteelta tehtiin havainto valkoselkätikasta. Havainnon vuoksi aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa tehtiin päätös, että alueelta tulee tehdä lisäkartoitus (Lausunto, Kiteen meijerinrannan asemakaavan muutokseen kuuluvan osa-alueen merkityksestä valkoselkätikalle, Heikki Pönkkä ). Lausunnon ( Heikki Pönkkä) mukaan Kiteenjärven ranta-alueet ovat valkoselkätikan esiintymisaluetta ja kaava-alueella on valkoselkätikalle sopivaa elinympäristöä, vaikka alue ei ole riittävän kokoinen ruokailualueeksi. Riittävä ruokailualue kuitenkin useimmiten muodostuu useista pienialaisista lehtipuuta kasvavista alueista. Kaava-alueelle tulisi jättää lehtipuustoa tai siirtää poistettavaa lehtipuustoa jollekin lähialueen suojelualueelle. Suositukset huomioiden, välittömästi taajamassa sijaitsevana yksittäisenä pienialaisena kohteena ei tämän alueen kaavoituksella ole merkittävää haitallista vaikutusta valkoselkätikalle. Kaava-alue sijaitsee Kiteen 1. luokan pohjavesialueella ( ).

7 3.1.3 Rakennettu ympäristö 7/19 Kaava-alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, Kiteen kirkko ja pappila (RKY 2009). Kaava-alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Vanha osuusmeijeri alueineen. Meijerialueen rakennusten lisäksi alueella sijaitsee asuinkerrostalo, vedenottamo sekä uimarannan rakennuksia. Kiteen Meijerinrannan alue koostuu erivuosikymmenien aikana rakennetuista elinkeinoelämän rakennuksista. Alueella on toiminut meijerin ja myllyn lisäksi myös saha. Rakennukset meijerin alueella. 1. Vanha meijeri Kiteen osuusmeijerin kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu kivinen meijerirakennus on valmistunut vuonna Meijeriä laajennettiin itään päin vuonna 1928 korkeammalla osalla. Vuonna 2009 meijerinrakennuksen vesikatto uudistettiin ja samalla tehtiin sisäpuolen kunnostuksia parantaen rakennuksen tulevia käyttömahdollisuuksia. Vanha meijerirakennus ja savupiippu takana 2. Konehuonerakennus / Voimalaitos Vuonna 1942 rakennettu kaksikerroksinen voimalaitos sijaitsee meijerin alapuolella. Voimalaitos toimi ensi höyryvoimalla, sitten hakkeella ja myöhemmin öljyllä. Voimalaitoksessa on jäljellä vielä vanha höyrykone ja savupiippu. 3. Savupiippu

8 8/19 Savupiippu ja konehuonerakennus 4. Uusi meijeri / maidon vastaanottorakennus Uusi meijeri on vuonna 1961 rakennettu punatiilinen rakennus, jossa on betonisokkeli. Alkuperäiseltään käytöltään rakennus on meijeritoiminnassa ja nykyisellään se on liiketilana. Vasemmalla uusi meijeri eli nykyinen puusepänverstas sekä oikealla muuntamo 5. Muuntamo 6. Autotalli Nykyisellään rakennus on varastokäytössä. Rakennuksen kunto on kohtalainen ja se on rakennettu vuonna Vasemmalla autotalli ja mylly oikealla 7. Mylly Myllyrakennus on rakennettu vuonna Sitä on laajennettu vuosina 1950 ja Julkisivua korjattiin vuosina

9 9/19 Entinen asuinrakennus (nro 10) vasemmalla, keskellä vanha eläinsuoja (nro 9) sekä oikealla konttori/asuinrakennus (nro 8) Vasemmalla Konttorirakennus/asuinrakennus (rakennus nro 8) ja oikealla entinen asuinrakennus (nro 10) sekä eläinsuoja (nro 9) 8. Konttorirakennus /asuinrakennus Rakennus on toimistoasuinrakennus 1940-luvulta. Rakennus on käyttämätön. Päädyissä ja eteläseinustalla on koristepilariyhdistelmiä. Satulakaton toinen sivu on toista kapeampi. Rakennuksessa on alakerrassa ollut toimisto ja kokoustilat. Viimeksi vuokralaisia on ko. rakennuksessa ollut 1980-luvulla. 9. Eläinsuoja Eläinsuoja on rakennettu 1900-luvun alussa. Rakennus on hirsirunkoinen ja tiilikatteella katettu. Rakennuksen itäpääty on ilmeisesti rakennettu myöhemmin. Rakennus on ollut käyttämätön pitkään. 10. Entinen asuinrakennus 1900-luvun alussa rakennettu asuinrakennus ns. mylläreiden asunto. Hirsirunkoinen, tiilikatteella katettu lautavuorattu asuinrakennus on huonokuntoinen ja ollut pitkään käyttämätön. Kivijalka ylärinteen puolella on lähes täysin kadonnut mädänneen kasvillisuuden alle. Vesikatto on huonokuntoinen.

10 10/ Entinen asuinrakennus, joka on rakennettu luvun alussa. Hirsirunkoinen rakennus on huonokuntoinen ja ollut pitkään käyttämätön. Entinen asuinrakennus (rakennus nro 11) Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Savikontie sekä hieman etäämmällä Kiteentie, joista saattaa aiheutua jonkin verran meluhaittaa. Alueella ei ole muita merkittäviä ympäristöhäiriötekijöitä Maanomistus Kiteen kaupunki omistaa suurimman osan kaava-alueesta. Lisäksi Kiteen seurakunta sekä Lemminkäinen Oyj omistavat joitakin kiinteistöjä kaava-alueelta.

11 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 11/19 Kaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Kiteen kirkko ja pappila, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Lisäksi kaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Kiteenlahti, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Maakuntakaava Kitee kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaliiton alueeseen. Pohjois-Karjalan maakunnassa on tällä hetkellä voimassa tai vireillä viisi maakuntakaavaa: - Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava, jonka Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan Pohjois-Karjalan 2. vaihemaakuntakaava, jonka Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaava, jonka Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava, jonka Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Maakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. - Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käynnisti Pohjois-Karjalan maakuntakaava Asemakaava sijoittuu maakunnallisesti merkittävälle rakennetulle kulttuuriympäristölle (ma/km), taajamatoimintojen alueelle (A), taajamaseudun kehittämisen kohdealueelle (tkk) sekä tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv). Kuva 2. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavayhdistelmästä. Kaava-alueen ohjeellinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. Kaavaote: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

12 3.2.3 Yleiskaava 12/19 Alueella on voimassa Meijerinrannan osayleiskaava, jonka Kiteen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Osayleiskaavassa Meijerinrannan asemakaava-alueelle on osoitettu seuraavat käyttötarkoitukset: - Asuinkerrostalojen alue (AK-1) - Pientalovaltainen asuntoalue (AP-1) - Liike-, yritys-, toimisto- ja matkailua palvelevien toimintojen sekä kulttuuri- ja julkisten palvelujen alue (P-2), - Lähivirkistysalueeksi (VL) - Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) - Venesatama/venevalkama (LV) - Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) - Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Osayleiskaavassa on osoitettu P-2 alueelle neljä suojeltavaa rakennusta tai rakennelmaa (sr-1, sr-2, sr-3 ja sr-4). Pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP-1) on osoitettu säilytettävä rakennus (s). P-2 sekä AP-1 alueille sijoittuu maisemallisesti arvokas alue (ma-3, meijerin alue). M-Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) sijoittuu maisemallisesti arvokas alue (ma-4, kosteikko) sekä luonnonmonimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-29, keskiravinteinen kostea lehto). Osayleiskaavan lähivirkistysalueelle (VL) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Meijerinrannan asemakaava-alue on osayleiskaavassa osoitettu tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (pv). Nyt laadittava asemakaavan muutos on oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. Kuva 3. Ote Meijerinrannan osayleiskaavasta. Kaava-alueen ohjeellinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla.

13 3.2.4 Asemakaava Kaava-alueella ovat voimassa seuraavat kolme asemakaavaa: 13/19 - Asemakaava 1, joka on vahvistettu Pohjois-Karjalan lääninhallituksen päätöksellä n:o 879 L. Asemakaavaan sisältyy korttelissa 58 sijaitsevat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T), asuntokerrostalojen korttelialue (AK) sekä yhdistettyjen asuntokerros- tai rivitalojen korttelialue (AKR). Asemakaavaan sisältyy korttelissa 107 sijaitseva asuntokerrostalojen korttelialue (AK), luonnontilassa säilytettävä puistoalue (PL), uimalaitos- tai ranta (UV) sekä katualueita. - Asemakaava 6, joka on vahvistettu Pohjois-Karjalan lääninhallituksen päätöksellä n:o 1499 L. Asemakaavaan sisältyy venesatama/venevalkama (LV), puistoalue (P), korttelissa 1059 sijaitseva kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue (YT) sekä katualueita. - Asemakaava 19, joka on vahvistettu Pohjois-Karjalan lääninhallituksen päätöksellä n:o 415 L. Asemakaavaan sisältyy osa korttelin 2036 rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueesta (AR) sekä korttelin 2037 pohjoispuolella ja korttelin 2036 itäpuolella olevaa lähivirkistysaluetta (VL). Kuva 4. Ote Kiteen ajantasa-asemakaavasta (voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmä). Kaavaalueen ohjeellinen rajaus on osoitettu punaisella katkoviivalla Rakennusjärjestys Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on tullut voimaan Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja.

14 3.2.7 Pohjakartta 14/19 Asemakaavan muutos laaditaan numeerisessa karttakoordinaattijärjestelmässä KKJ 4 mittakaavaan 1:2000. Pohjakartta on hyväksytty ja sen on toimittanut Kiteen kaupunki Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Suunnittelutyössä hyödynnetään soveltuvilta osin aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia, kuten: - Lausunto, Kiteen Meijerinrannan asemakaavan muutoksen kuuluvan osa-alueen merkityksestä valkoselkätikalle, Heikki Pönkkä Toimi- ympäristöalan asiantuntija Kiteen Meijerinrannan osayleiskaava, Airix Ympäristö Oy, Liikenneselvitys, Kiteen kaupunki Meijerinrannan osayleiskaava, Airix Ympäristö Oy, Meijerinrannan yritys- ja kulttuurikeskus, toiminnallinen suunnittelu; Airix Ympäristö Oy; loppuraportti Kiteen meijerin ja ranta-alueen luonto- ja maisemaselvitys, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu Kiteen meijerinrannan viitasammakkoselvitys 2011, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu Kiteen meijerin ja ranta-alueen suunnittelualueen lepakkokartoitus, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu Kiteen ranta-alueen maiseman tarkastelu näkymien avaaminen, Airix Ympäristö Oy, Kiteen meijerin ranta-alueen maisemakuvaluonnos, Airix Ympäristö Oy, Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2003 julkaisu n:o 83 - Arvokasta Kiteellä, Kiteen kulttuuriympäristöohjelma, Marianne Rautiainen Pohjaveden tarkkailu, Kiteen vesikunta, Meijerinrannan vedenottamo, Kitee, Rakennuskulttuurin yleisluettelo, Sirpa Niinioja, ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa Meijerinrannan osayleiskaavassa kaava-alueelle asetettuja maankäytöllisiä tavoitteita. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava on tullut vireille kaupungin toimesta. Kiteen kaupunginhallitus on päättänyt Meijerinrannan asemakaavan muutoksen laadinnasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla välisen ajan. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1. LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

15 4.3.2 Vireilletulo 15/19 Kaavamuutoksen vireilletulosta ilmoitetaan yhtä aikaa kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireilletulosta tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä Kiteen kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan eri vaiheista tiedotetaan kuulutuksilla kaupungin ilmoituslehdissä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin Internet-sivuilla. Kaavaprosessiin liittyvän vuorovaikutuksen ja osallistumisen tiedot ovat tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. LIITE Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on pidetty viranomaisneuvottelu Joensuussa. Viranomaisneuvotteluun osallistui edustajat Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kiteen kaupungilta sekä kaavan laatijalta (Sweco Ympäristö Oy). Kunkin vaiheen aineistot toimitetaan viranomaisille ja pyydetään lausunnot. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut Asemakaava on tullut vireille Kiteen kaupungin toimesta. Asemakaavan muutoksella toteutetaan kaava-alueen tulevalle maankäytölle Meijerinrannan osayleiskaavassa asetettuja tavoitteita. Asemakaavan muutos mahdollistaa Meijerinrannan vanhan teollisuusalueen muuttamisen liike-, yritys-, toimisto- ja matkailua palvelevien toimintojen sekä kulttuuri- ja julkisten palveluiden alueeksi, alueen täydennysrakentamisen pien- ja kerrostaloilla, sekä kevyen liikenteen yhteyden muodostamisen Hutsista Meijerinrannan kautta kohti pohjoista. Asemakaavan muutoksen välillisenä tavoitteena on aktivoida Meijerinrannan alueen ja alueelle sijoittuvien vanhojen rakennusten käyttöä alueen erityispiirteitä ja arvoja kunnioittavalla tavalla.

16 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 16/ Kaavan rakenne Asemakaavan muutos mahdollistaa Meijerinrannan vanhan teollisuusalueen muuttamisen liike-, yritys-, toimisto- ja matkailua palvelevien toimintojen sekä kulttuuri- ja julkisten palveluiden alueeksi, alueen täydennysrakentamisen pien- ja kerrostaloilla, sekä kevyenliikenteen yhteyden muodostamisen Hutsista Meijerinrannan kautta kohti pohjoista. Asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan tavoitteiden mukainen. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on m². Käyttötarkoitus Pinta-ala (m²) Tehokkuus (e) Rakennusoikeus (k-m²) AK e= AO e= P e= ET e= VL VV e= LV LP kadut Aluevaraukset AK Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue sijaitsee korttelin 1032 tonteilla 1 ja 2. Asuinkerrostalojen korttelialueella sijaitseville tonteille saa rakentaa tehokkuuden e=0.45 mukaisesti. AO Erillispientalojen korttelialue Alueet sijaitsevat uuden katuyhteyden ja Meijerintien varrella kortteleissa 1032, 1033 ja Erillispientalojen korttelialueelle saa rakentaa tehokkuuden e=0.25 mukaisesti. P-1 Liike-, yritys-, toimisto- ja matkailua palvelevien toimintojen sekä kulttuuri- ja julkisten palveluiden rakennusten korttelialue. Alue sijaitsee korttelissa 1034 Meijerintien varrella. Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle saa rakentaa tehokkuuden e=0.40 mukaisesti. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä alueen kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallisesti arvokas luonne. VV Uimaranta- alue Alue sijaitsee kaava-alueen pohjoisosassa.

17 VL 17/19 Lähivirkistysalue Lähivirkistysalueet sijaitsevat korttelialueiden välissä sekä Kiteenjärven rannalla ja Rantatien eteläpuolella. LP Yleinen pysäköintialue Merkinnällä on osoitettu yleinen pysäköintialue Postinrannantien varteen. LV Venevalkama Alue sijaitsee kaava-alueen itäreunassa Rantatien pohjoispuolella. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue Merkinnällä on osoitettu vedenottamon kortteli 1036 sekä puistomuuntamoille osoitetut alueet Postinrannantien varressa sekä korttelissa Vedenottamolle on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuuden e=0.25 mukaisesti. 5.4 Muut merkinnät sr Suojeltava rakennus tai rakennettu ympäristö. Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jota MRL 41.2 :n nojalla ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien toimenpiteiden ja pihapiirin uudisrakentamisen ratkaisujen tulee olla sellaisia, että rakennusten ja pihapiirien erityiset arvot säilyvät. Ennen rakennusta tai sen ympäristöä muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Sr-merkinnällä on osoitettu Meijerin alueella sijaitsevat vanha meijeri, mylly, muuntamo sekä savupiippu. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Mahdollinen metsälain 10 :n tai luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde tai joku muu ympäristö-, luonto- tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Merkinnällä on osoitettu mahdolliset metsälain 10 :n kohteet, rehevä keskiravinteinen kostea lehtolaikku. luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu lepakoiden ruokailualueet alueen itärannalla. pv-1 Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue (I-luokka). Alueelle sijoittuva toiminta ei saa heikentää alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Tontin vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla. Merkinnällä on osoitettu Kiteen 1. luokan pohjavesialue, johon koko kaavoitettava alue kuuluu.

18 pima-1 18/19 Rakennuspaikan maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennusluvan myöntämistä. 5.5 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Asemakaavan muutos mahdollistaa paitsi alueen elinkeinoelämän kehittymisen myös alueen kulttuuri- ja luontoarvojen säilymisen, millä voidaan katsoa olevan elinympäristöä parantavia vaikutuksia. Kaavalla luodaan alueelle myös uutta asutusta mielenkiintoiseen ja monipuoliseen kulttuuriympäristöön Kiteen keskustassa. Asemakaavan muutos ei muuta merkittävästi melun tai päästöjen määrää alueella Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos eheyttää yhdyskuntarakennetta Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Asemakaavan muutos tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä mahdollistamalla Meijerin alueen kehittymisen monipuoliseksi liike-, palvelu- ja kulttuuritoiminnan keskukseksi Kiteellä Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan Asemakaavan muutos vähentää jonkin verran luonnontilaisten puistoalueiden määrää kaava-alueella. Luontokohteet huomioidaan kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Kaava-alueelle tulisi jättää lehtipuustoa tai siirtää poistettavaa lehtipuustoa jollekin lähialueen suojelualueelle. Valkoselkätikkalausunnossa todetaan, että suositukset huomioiden, välittömästi taajamassa sijaitsevana yksittäisenä pienialaisena kohteena ei tämän alueen kaavoituksella ole merkittävää haitallista vaikutusta valkoselkätikalle. Kaavalla osoitetaan yhtenäisiä viheralueita, istutettavia alueen osia sekä puurivejä, jotka tukevat valkoselkätikan elinympäristön säilymistä. Kaavassa on huomioitu kaavamerkinnöin alueen sijoittuminen tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle Vaikutukset kulttuuriympäristöön Asemakaavan muutoksella voidaan katsoa olevan myönteinen vaikutus kulttuuriympäristöön. Kaavalla mahdollistetaan meijerin entisen tehdasalueen kehittäminen monipuoliseksi liike-, yritys- toimisto- ja matkailupalveluja tuottavaksi kulttuuri ja julkisten palveluiden alueeksi. Meijerin alueella kaavalla osoitetaan suojeltaviksi meijeri, mylly, savupiippu sekä muuntamorakennus. Kaavalla osoitettava uudisrakentaminen on maltillista ja selvästi alisteista Kiteen kirkkoon nähden Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan toteutuessa ajoneuvoliikenteen määrä alueella ei muutu merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Näin ollen asemakaavamuutoksella ei oleteta olevan haitallisia vaikutuksia alueen liikenteen tai teknisen huollon järjestämiseen.

19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 19/19 Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampereella Sweco Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa Osastopäällikkö Arkkitehti SAFA, YKS-381 Maria Kirveslahti Suunnittelija Insinööri (AMK)