Postinrannan asemakaava SELOSTUS

Transkriptio

1 Postinrannan asemakaava SELOSTUS Luonnos Tullut vireille KITEEN KAUPUNKI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA SUUNNITTELUORGANISAATIO ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Ympäristön häiriötekijät Maanomistus KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ALOITE OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset taajamarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ASEMAKAAVAN TOTEUTUS KITEEN KAUPUNKI 2(12)

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Kirkonseudun asemakaavan korttelia 31 ja sen ympärillä sijaitsevia Kiteen kaupungin omistamia tiloja Lisä-Marttala 1:31, Lääkärilä 1:34 ja Ihantola 1:88. Asemakaavan muutoksella muodostuu katualuetta, autopaikkojen korttelialue (LPA) sekä kortteli Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,3 ha. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee keskeisellä paikalla Kiteen keskustan välittömässä läheisyydessä. Kaava-alue rajautuu Savikontien ja Rantapuiston väliselle alueelle ja sen halkaisee Uimarannantie, jolta on kulku uimarannalle. Kaava-alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Kiteen kirkkoon ja pappilaan. Kaava-alue sijoittuu sekä kaupunginosan 1 Selkue että 2 Olkonkallio alueelle. Nykyisin kaava-alueella sijaitsee entinen päiväkoti sekä entinen niin sanottu lääkärientalo ja pysäköintialue. Kaava-alue sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella. Kaava-alueelta on Kiteentielle teitse matkaa noin 200 metriä. Kuva 1. Kaavamuutoksen likimääräinen sijainti. KITEEN KAUPUNKI 3(12)

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Kaavatyö on käynnistynyt Kiteen kaupungin aloitteesta. Kiteen kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää hyvinvointikeskushanketta varten Postinrannan asemakaavamuutoksen. Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksella OAS oli nähtävillä Kaavaluonnos oli nähtävillä _. Kaavaehdotus oli nähtävillä _. Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunginhallituksessa..201_. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan..201_. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hyvinvointikeskuksen sijoittuminen kortteliin Lisäksi tavoitteena on korttelissa 1031 sijaitsevan lääkäriaseman korjausrakentaminen ja entisen päiväkodin purkaminen. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt tutkitaan kaavamuutoksen yhteydessä. Kaavamuutoksen myötä kortteli 31 lakkaa ja uusi korttelinumero tulee olemaan Suunnitteluorganisaatio Asemakaavatyötä on ohjannut Kiteen kaupungin maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula. Kaavan laatijana toimii arkkitehti Timo Rysä ja maanmittausinsinööri (AMK) Heidi Valkealaakso Sweco Ympäristö Oy:ltä. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. 2.4 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Kiteen keskustan tuntumassa, Ilmarisentien ja Savikontien kulmassa Kiteen kirkkoa vastapäätä. Kaava-alueella sijaitsee entinen päiväkoti sekä entinen niin sanottu lääkärientalo. Kaavoitettava alue sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella. Mikäli rakentaminen tai maankäyttötoimenpide saattaa vaarantaa pohjaveden laatua, on hankkeelle hankittava Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto. KITEEN KAUPUNKI 4(12)

5 3.1.2 Luonnonympäristö Kiteen Meijerinrannan osayleiskaavatyön ohessa alueelta on tehty mm. luonto- ja maisemaselvitys, lintukartoitus ja viitasammakkoselvitys. Linnustokartoituksen johtopäätöksenä lintujen elinympäristön selvitysalueen arvokkain alue sijoittuu kuvan 2 osa-alueen B mukaiselle alueelle. Erittäin uhanalainen valkoselkätikka havaittiin tällä alueella. Kuva 2. Kiteen meijerin ja ranta-alueen linnuston selvitysalue, osa-alueet sekä linnuston kannalta tärkeimmät alueet. Kaavamuutosalueen pohjoispuoli sijoittuu kuvissa 3 ja 4 sijaitsevan kuvion 21 lounaisosaan. Kuvion 21 kasvillisuustyyppi on entinen pelto. Vanhalla peltoalueella voi tavata pohjanlepakoita. Savikontien ja uimarannan välisellä rakentamattomalla alueella sijaitsee myös linnuston kannalta tärkeä alue. Muutoin kaavamuutosalue on rakennettua ja ympäristö on pitkälti ihmisen muovaamaa. Kuva 3. Luontoselvityksen mukaiset osayleiskaavan pohjoisosan kuviot. Kuva 4. Luontoselvityksen mukaiset osayleiskaavan eteläosan kuviot. KITEEN KAUPUNKI 5(12)

6 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, Kiteen kirkko ja pappila (RKY 2009). Aluetta vastapäätä Ilmarisentien ja Savikontien kulmauksessa sijaitsee Osuuskaupantalo, joka on merkitty rakennusperintörekisteriin edustaen funktionalistisen liikerakennusarkkitehtuurin parhaimmistoa. Kaavaalueen vieressä, Ilmarisentie 5:ssa sijaitsee Kästekonen, entinen Välttimäen koulu, joka edustaa luvun klassismia. Kästenkonen on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi Pohjois-Karjalan rakennusperintöinventoinnin päivitys- ja kohteiden arvottaminen selvityksessä. Varsinaisella suunnittelualueella sijaitsee kaksi rakennusta, joista entinen päiväkoti aiotaan purkaa. Entinen lääkärientalo peruskorjataan lääkärikeskukseksi Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Savikontie sekä hieman etäämmällä Kiteentie, joista saattaa aiheutua jonkin verran meluhaittaa. Alueella ei ole muita merkittäviä ympäristöhäiriötekijöitä. Kaava-alueen kiinteistöt omistaa kokonaisuudessaan Kiteen kaupunki. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Kiteen kirkko ja pappila, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Lisäksi kaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Kiteenlahti, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. KITEEN KAUPUNKI 6(12)

7 3.3 Maakuntakaava Kitee kuuluu Pohjois-Karjalan liiton alueeseen. Pohjois-Karjalassa ovat voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä ja valtioneuvoston vahvistama 1. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Pohjois-Karjalassa on vireillä maakuntakaavan 4.vaihe, jonka kaavaluonnos on nähtävillä välisen ajan. Maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Kaavaalue sijoittuu tärkeälle tai veden hankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv). Kaava-alue sijoittuu lisäksi taajamaseudun kehittämisen alueelle (tkk). Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kiteen kirkko ja pappila, jotka ovat maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (ma/km) sekä rakennussuojelukohteeksi (sr-1). Kuva 5. Ote 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavan yhdistelmäkartasta. KITEEN KAUPUNKI 7(12)

8 3.4 Yleiskaava Alueella on voimassa Meijerinrannan osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan Osayleiskaavassa Postinrannan asemakaava-alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Lisäksi kaava-alueelle on osoitettu pieniltä osin asuinkerrostalojen alueet AK ja AK-1. Kaava-alue kuuluu pohjavesialueelle (tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue pv). Osayleiskaavan yhteydessä laadittiin lukuisia selvityksiä, kuten: - Arvokasta Kiteellä, Kiteen kulttuuriympäristöohjelma. Marianne Rauti-ainen Kiteen ranta-alueen maiseman tarkastelu - näkymien avaaminen, Airix Ympäristö Oy, Pohjois-Karjalan rakennusperintöinventoinnin päivitys ja kohteiden arvottaminen, Keski-Karjala: Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi, Kiteen meijerin ja ranta-alueen lintukartoitus, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu Kiteen meijerin ja ranta-alueen luonto- ja maisemaselvitys, TOIMI -ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu Kiteen meijerin ja ranta-alueen suunnittelualueen lepakkokartoitus, TOIMI - ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu Meijerinrannan yritys- ja kulttuurikeskus, toiminnallinen suunnittelu. Loppuraportti , Airix Ympäristö Oy Selvitykset ovat olleet käytettävissä myös tämän asemakaavan laadinnan tukena. Kuva 6. Ote voimassa olevasta Meijerinrannan osayleiskaavasta KITEEN KAUPUNKI 8(12)

9 3.5 Asemakaava Alueella on voimassa ja vahvistetut asemakaavat. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 31 on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS) sekä asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu osa rantapuistoa (PL), leikkipuisto (VK), yleinen pysäköintialue (LP) sekä katualueita. 3.6 Rakennusjärjestys Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta. Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Se on tullut voimaan ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite Kiteen kaupunginhallitus on päätöksellä käynnistänyt Karelian Kotilot Oy:n hyvinvointikeskushanketta varten Postinrannan asemakaavan muutoksen. Lisäksi Lääkäriasema Resetti Oy on tehnyt päätöksen kunnostaa kaava-alueella sijaitsevan vanhan lääkärientalon lääkäriasemaksi. Sweco Ympäristö Oy (entinen AIRIX Ympäristö Oy) on Kiteen maankäyttöpäällikön hankintapäätöksellä hyväksytty kaavan laatijaksi. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ( , tark ). LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KITEEN KAUPUNKI 9(12)

10 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on tiedotettu kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen hoidetaan ilmoituksilla Koti-Karjala -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin Internet-sivuilla Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66) pidettiin Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kerrosalaltaan noin 8000 m² ja enintään VII kerroksisen hyvinvointikeskuksen rakentaminen siihen liittyvine asumisen ja palveluiden toimintoineen piha- ja paikoitusalueineen. Lisäksi tavoitteena on kerrosalaltaan noin 1000 m² lääkäriaseman korjausrakentaminen sekä alueella sijaitsevan entisen päiväkodin purkaminen. Tavoitteena on uudisrakentamisen sovittaminen ulkoasultaan ja volyymiltään mahdollisimman hyvin ympäristöönsä ottaen huomioon sekä rinnemaasto että toimivuus. Lisäksi suunnittelun tavoitteena ovat toimivat liikenteelliset ratkaisut, mukaan lukien kevyt liikenne, paikoitus sekä esteettömyys. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet YS Asemakaavan muutoksella muodostuu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) sekä autopaikkojen korttelialue (LPA). Kaava-alueen pinta-ala on m². Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueen (YS) pinta-ala on m². Korttelin 1031 pohjoisosan tontin suurin sallittu kerrosluku on VII ja korttelin 1031 eteläosan tontin suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelialueelle on osoitettu kaksi rakennusalaa, joista pohjoisemman rakennusalan kerrosala on m² ja eteläisemmän rakennusalan kerrosala on m². Autopaikkojen osalta kaavamääräystä tarkistetaan ennen ehdotusvaihetta. Autopaikkojen korttelialueen (LPA) pinta-ala on m². Korttelialueelle saa sijoittaa osan korttelin 1031 autopaikoista. Katualueiden pinta-ala on yhteensä m². Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue Korttelialue rajautuu Savikontien, Ilmarisentien ja Uimarannantien väliselle alueelle. Korttelin 1031 pohjoisosaan sijoittuvalla tontilla suurin sallittu kerrosluku on VII. Korttelin 1031 eteläosaan sijoittuvalla tontilla suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelialueen kahden rakennusalan yhteenlaskettu kerrosala on m². KITEEN KAUPUNKI 10(12)

11 LPA Muut alueet 5.3 Kaavan vaikutukset Autopaikkojen korttelialue Korttelialueelle saa sijoittaa osan korttelin 1031 autopaikoista. Korttelialueen lounais- ja luoteisosaan on osoitettu alueen osa, joka on tarkoitettu istutettavaksi. Lisäksi kyseisille alueen osille on osoitettu säilytettävät / istutettavat puurivit. Kaavamuutoksen myötä kaava-alueella tulee olemaan yhteensä m² katualuetta Vaikutukset taajamarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos on voimaan tulleen osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. Juuri voimaan tulleessa osayleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Kaavamuutos mahdollistaa hyvinvointikeskuksen rakentamisen kaava-alueelle. Asemakaavan muutoksella ei oleteta olevan suuria vaikutuksia taajamarakenteeseen eikä rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Kaavamuutos ei muuta tilannetta luonnonympäristön osalta. Alue on nykyisinkin rakennettua. Luonnontilaista ympäristöä ei ole juuri jäljellä. Kaavamuutoksella oletetaan olevan myönteisiä vaikutuksia kaava-alueen pihaalueisiin. Asemakaavan muutoksella osoitetaan pysäköintialueet, jotka on rajattava ja jäsennöitävä puu- ja pensasistutuksin. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja / tai rakenteilla. Pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä korkeatasoisesti. Kaava-alueelle sijoittuva hyvinvointikeskus on erittäin merkittävä alan työllistäjä ja palveluiden parantaja Kiteellä. Hyvinvointikeskus muodostaa alueen toimivan sydämen ja vahvasti omalta osaltaan edesauttaa Meijerinrannan tulevien asukkaiden palvelutarjontaa. Elinkeinojen kehittämisen kannalta hoivakeskuksella on ensiarvoisen tärkeä merkitys Kiteellä. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. Asemakaavan toteuttamisen myötä liikenteen uskotaan lisääntyvän jonkin verran kaava-alueella sekä sen välittömässä läheisyydessä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. KITEEN KAUPUNKI 11(12)

12 Tampereella Timo Rysä Projektipäällikkö Arkkitehti Heidi Valkealaakso Kaavasuunnittelija Maanmittausinsinööri (AMK) KITEEN KAUPUNKI 12(12)