MEIJERINRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA 1, YRITYSALUE

Transkriptio

1 KITEEN KAUPUNKI MEIJERINRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA 1, YRITYSALUE KAAVASELOSTUS EHDOTUS Kaava-alueen rajaus on osoitettu punaisella katkoviivalla (pohjakuva MML2016).

2 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 Tunnistetiedot... 3 Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ... 4 Kaavaprosessin vaiheet... 4 Asemakaava... 4 Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT... 5 Selvitys kaava-alueen oloista... 5 Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut Mielipiteiden huomioiminen ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Muut merkinnät Yleismääräykset Kaavan vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, , TARK , LIITE 2 Vastineluettelo LIITE 3 Poistuva asemakaava LIITE 4 Seurantalomake LIITE 5 Verkostokartta LIITE 6 Rakennusinventointi, Mikko Pönkkä LIITE 7 Rakentamistapaohjeet, Ramboll LIITE 8 Meijerinrannan katujen ja verkoston yleissuunnitelma, suunnitelmakartta, Ramboll

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3/25 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Kiteen kaupungin Selkuen (1) kaupunginosan korttelia 1059, osaa korttelista 58, sekä virkistys-, liikenne- ja katualueen osia. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kiteen kaupungin Selkuen (1) kaupunginosan korttelit 1034 ja 1035 sekä virkistys-, liikenne- ja katualueita. Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin kilometri itään Kiteen keskustasta. Kaava-alue sijoittuu Savikontien pohjoispuolelle, Kiteen kirkon välittömään läheisyyteen. Kaava-alueella sijaitsee meijerin alue toimintoineen, vedenottamo sekä puistoalueita ja venevalkama. Kaava-alue sijoittuu kaupunginosaan 1 Selkue. Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 ha. Kaava-alueen rajaus on osoitettu punaisella katkoviivalla.

4 2 TIIVISTELMÄ 4/25 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt Kiteen kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu OAS:in nähtävilläolosta kuulutettiin OAS oli nähtävillä Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta kuulutettiin Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta jätettiin 9 lausuntoa, mielipiteitä ei jätetty. Lausuntoihin on laadittu vastineet. Luonnosvaiheen jälkeen kaavatyötä on päätetty jatkaa kahdessa osassa. Kaavaehdotus valmistui helmikuussa Kaavaehdotus oli nähtävillä _. Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunginhallituksessa..201_. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan..201_. Kaava lainvoimainen _._.201_. Asemakaava Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kiteen keskustan kehittyminen, luoda edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, lisätä keskustan tonttitarjontaa sekä turvata Meijerin alueen kulttuurihistoriallisen ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan luonteen säilyminen. Asemakaavalla mahdollistetaan jalankulkuyhteyden muodostaminen Hutsista Meijerinrannan kautta kohti pohjoista. Luonnosvaiheen jälkeen kaavahanke on päätetty jakaa kahteen osaan, niin että yritysalue (osa 1) ja asuinalue (osa 2) käsitellään ehdotusvaiheessa omina kaavoinaan. Tämä asemakaavan muutos koskee Meijerinrannan yritysaluetta lähiympäristöineen. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.

5 3 LÄHTÖKOHDAT 5/25 Selvitys kaava-alueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue koostuu kiinteistöistä , , , , ja Kaava-alue sijaitsee kaupunginosassa 1 Selkue. Kaava-alue sijaitsee Kiteen keskustan tuntumassa. Kaava-alue käsittää meijerin alueen, vedenottamon ja venevalkaman sekä näihin rajautuvia puisto ja katualueita. Alue sijaitsee Kiteenjärven rannalla rajautuen etelässä Savikontiehen. Alueen lounaispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Kiteen kirkko. Ilmakuva kaava-alueesta. Kaava-alueen sijainti on merkitty kartalle punaisella katkoviivalla (pohjakuva MML2016).

6 Luonnonympäristö Kaava-alue on pääasiassa ihmisen muokkaamaa. 6/25 TOIMI- ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta on laatinut vuonna 2011 Meijeirinrannan osayleiskaavaa varten luonto- ja maisemaselvityksen, viitasammakkoselvityksen, lepakkokartoituksen ja lintukartoituksen, joita on hyödynnetty asemakaavan laadinnassa. Kaava-alueen vallitsevina metsätyyppinä ovat lehtomaiset kankaat. Rantatien eteläpuolisella puistoalueella on rehevä keskiravinteinen kostea lehtolaikku, joka on metsälain 10 :n mukainen kohde Kiteen Meijerin ja ranta-alueen luonto- ja maisemaselvityksen (TOIMI- ympäristöalan asiantuntijuusosuuskunta, syyskuu 2011) mukaan. Lehtolaikku on erittäin edustava saniaiskohde lahopuineen. Selvitysalueella ei selvityksen mukaan ollut luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Meijerinrannan lepakkokartoituksen (Kiteen Meijerin ja ranta-alueen suunnittelualueen lepakkokartoitus, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu 2011) mukaan kaava-alueella on lepakoiden tärkeä ruokailualue kaava-alueen eteläisimmässä rannassa. Lepakoita on tavattu myös meijerin alueella sekä uimarannan alueella. Ote lepakkokartoituksesta (Toimi- ympäristöalan asiantuntiuusosuuskunta, 2011). Osayleiskaavan rajaus esitetty punaisella. Vasemmalla kuvattu lepakoiden tärkeät ruokailualueet. Luokka II: tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti, luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Oikealla esitetty kartoituksessa tehdyt lepakkohavainnot. Vuonna 2011 tehdyssä viitasammakkoselvityksessä (Kiteen Meijerinrannan viitasammakkoselvitys, TOIMI- ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu 2011) ei tehty havaintoja viitasammakosta kaava-alueella. Meijerin ja ranta-alueen lintukartoituksessa (Toimi-ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu 2011) uimarannan ympäristö todettiin selvitysalueen arvokkaimmaksi osa-alueeksi lintujen elinympäristönä. Meijerinrannan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä vuonna 2011 kohteelta tehtiin havainto valkoselkätikasta. Havainnon vuoksi aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa tehtiin päätös, että alueelta tulee tehdä lisäkartoitus (Lausunto, Kiteen meijerinrannan asemakaavan muutokseen kuuluvan osa-alueen merkityksestä valkoselkätikalle, Heikki Pönkkä ).

7 7/25 Ote Meijerin ja ranta-alueen lintukartoituksesta (Toimi-ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu 2011). Lausunnon ( Heikki Pönkkä) mukaan Kiteenjärven ranta-alueet ovat valkoselkätikan esiintymisaluetta ja kaava-alueella on valkoselkätikalle sopivaa elinympäristöä, vaikka alue ei ole riittävän kokoinen ruokailualueeksi. Riittävä ruokailualue kuitenkin useimmiten muodostuu useista pienialaisista lehtipuuta kasvavista alueista. Kaava-alueelle tulisi jättää lehtipuustoa tai siirtää poistettavaa lehtipuustoa jollekin lähialueen suojelualueelle. Suositukset huomioiden, välittömästi taajamassa sijaitsevana yksittäisenä pienialaisena kohteena ei tämän alueen kaavoituksella ole merkittävää haitallista vaikutusta valkoselkätikalle. Kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan Kiteen 1. luokan pohjavesialueella ( ).

8 Rakennettu ympäristö 8/25 Kaava-alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, Kiteen kirkko ja pappila (RKY 2009). Kaava-alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Vanha osuusmeijeri alueineen. Meijerialueen rakennusten lisäksi alueella sijaitsee vedenottamo. Kiteen Meijerinrannan alue koostuu erivuosikymmenien aikana rakennetuista elinkeinoelämän rakennuksista. Alueella on toiminut meijerin ja myllyn lisäksi myös saha. Osayleiskaavassa suojeltaviksi rakennuksiksi on osoitettu vanha meijeri, savupiippu, mylly ja muuntamo. Konttori/asuinrakennus osoitettiin osayleiskaavassa säilytettävänä rakennuksena. Meijerin alueen rakennukset on inventoitu kesällä 2017 (Kiteen Meijerinranta rakennusinventointi 2017, Mikko Pönkkä) Rakennukset meijerin alueella. Kohteet 1, 3, 5 ja 7 on osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi osayleiskaavassa ja kohde 8 säilytettävänä rakennuksena. Meijerintien eteläpuolella sijaitsevat rakennukset 8-11 on huonokuntoisina purettu syksyllä Vanha meijeri Kiteen osuusmeijerin kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu kivinen meijerirakennus on valmistunut vuonna Meijeriä laajennettiin itään päin vuonna 1928 korkeammalla osalla. Vuonna 2009 meijerinrakennuksen vesikatto uudistettiin ja samalla tehtiin sisäpuolen kunnostuksia parantaen rakennuksen tulevia käyttömahdollisuuksia. Vuoden 2017 inventoinnissa todetaan vanhan meijerin olevan rakenteellisesti hyvässä kunnossa, mutta rakennuksen pikaista käyttöönottoa suositellaan. Vanha meijerirakennus ja savupiippu takana 2. Konehuonerakennus / Voimalaitos Vuonna 1942 rakennettu kaksikerroksinen voimalaitos sijaitsee rinteessä meijerin alapuolella. Voimalaitos toimi ensi höyryvoimalla, sitten hakkeella ja myöhemmin öljyllä. Voimalaitoksessa on jäljellä vielä vanha höyrykone ja savupiippu. Vuoden 2017 rakennusinventoinnissa todetaan entisen voimalaitoksen kattorakenteiden olevan hyvin huonossa kunnossa. Rakennus on käyttämätön ja sen kunto on huono.

9 3. Savupiippu 9/25 Vuoden 2017 rakennusinventoinnissa todetaan savupiipun yläosan olevan huonossa kunnossa, mikä aiheuttaa ympäristölleen turvallisuusriskin. Piipun yläosa tulisi korjata tai savupiippu purettava. Savupiippu ja konehuonerakennus 4. Uusi meijeri / maidon vastaanottorakennus Uusi meijeri on vuonna 1961 rakennettu punatiilinen rakennus, jossa on betonisokkeli. Alkuperäiseltään käytöltään rakennus on meijeritoiminnassa ja nykyisellään tilassa toimii puusepänverstas. Rakennusta on kunnostettu 2010-luvulla ja sen kunto on hyvä. 5. Muuntamo Muuntamo on rakennettu 1940-luvulla ja sille on tehty julkisivuremontti edellisen kerran vuonna Vasemmalla uusi meijeri eli nykyinen puusepänverstas sekä oikealla muuntamo 6. Autotalli Nykyisellään rakennus on varastokäytössä. Rakennus on rakennettu vuonna Rakennusinventoinnissa 2017 todetaan, että rakennuksen kunto on kohtuullinen, mutta vesikatto on osittain huonossa kunnossa. 7. Mylly Myllyrakennus on rakennettu vuonna Sitä on laajennettu vuosina 1950 ja Julkisivua korjattiin vuosina Rakennusinventoinnissa 2017 todetaan rakennuksen olevan hyvässä kunnossa. Nykyisin tiloissa on meijerituotteiden myymälä.

10 10/25 Vasemmalla autotalli ja mylly oikealla 8. Konttorirakennus /asuinrakennus Syksyllä 2017 purettu konttori-/asuinrakennus oli rakennettu 1940-luvulla. Rakennus oli ollut pitkään käyttämätön. Päädyissä ja eteläseinustalla oli koristepilariyhdistelmiä. Satulakaton toinen sivu on toista kapeampi. Rakennuksen alakerrassa oli ollut toimisto ja kokoustilat. 9. Eläinsuoja Eläinsuoja on purettu syksyllä Hirsirunkoinen ja tiilikatteinen rakennus oli rakennettu 1900-luvun alussa. Itäpääty oli ilmeisesti rakennettu myöhemmin. 10. Entinen asuinrakennus Entinen asuinrakennus purettiin syksyllä luvun alussa rakennettu hirsirunkoinen ja tiilikatteella katettu lautavuorattu asuinrakennus oli pitkään käyttämätön ja huonokuntoinen. 11. Entinen asuinrakennus, joka oli rakennettu luvun alussa, on purettu syksyllä Hirsirunkoinen rakennus oli huonokuntoinen ja ollut pitkään käyttämätön. Entinen asuinrakennus (nro 10) vasemmalla, keskellä vanha eläinsuoja (nro 9) sekä oikealla konttori/asuinrakennus (nro 8) Vasemmalla Konttorirakennus/asuinrakennus (rakennus nro 8) ja oikealla entinen asuinrakennus (nro 10) sekä eläinsuoja (nro 9)

11 11/25 Entinen asuinrakennus (rakennus nro 11). Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Savikontie sekä hieman etäämmällä Kiteentie, joista saattaa aiheutua jonkin verran meluhaittaa. Kaava-alueella on toiminut saha vuoteen 1963 asti. Sahan alueen maaperä on puhdistettu vuonna 2009 (Kiteen vanhan saha-alueen kunnostuksen loppuraportti, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, ). Luonnosvaiheen jälkeen Kiteen kaupunki käynnisti täydentävät maaperätutkimukset entisen lautatarhan alueesta aikalaiskertomuksiin pohjautuen (Tutkimuspöytäkirja: Meijerinranta, kortteli 1033, maaperän pilaantuneisuustutkimus/näytteenotto, Ramboll, ). Tutkimukset sijoittuvat kaavaluonnoksessa esitetyn korttelin 1033 alueelle. Tutkimustulosten perusteella alue vaatii kunnostustoimenpiteitä (Kts kaavaluonnoskartta s. 19). Maanomistus Kiteen kaupunki omistaa suurimman osan kaava-alueesta. Lisäksi maata on Kiteen seurakunnan, Kiteen vesikunnan sekä yksityisessä omistuksessa. Maanomistus, vaaleanpunaisella osoitettu Kiteen kaupungin omistamat maa-alueet, Kiteen seurakunnan maanomistus osoitettu sinisellä, Kiteen vesikunnan harmaalla ja AS OY Kiteen Rohtolan maanomistus violetilla värillä.

12 Suunnittelutilanne 12/25 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Kiteen kirkko ja pappila, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Lisäksi kaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Kiteenlahti, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Maakuntakaava Kitee kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaliiton alueeseen. Pohjois-Karjalassa maakuntakaava laaditaan vaiheittain. Neljä vaihetta on nyt vahvistettu ja Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaava 2040 laadinta on käynnissä. Pohjois-Karjalan maakuntakaavatilanne: - Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava, jonka Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan Pohjois-Karjalan 2. vaihemaakuntakaava, jonka Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaava, jonka Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava, jonka Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käynnisti Pohjois-Karjalan maakuntakaava Kokonaismaakuntakaava käsittää Pohjois-Karjalan kaikki kunnat ja se korvaa hyväksytyksi tultuaan aiemmat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavayhdistelmän ( ) mukaan asemakaava sijoittuu maakunnallisesti merkittävälle rakennetulle kulttuuriympäristölle (ma/km), taajamatoimintojen alueelle (A), tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv) sekä meijerinrannan matkailukohteeseen (rm-1). Kaava-alue rajautuu merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, Kiteen kirkko ja pappila (ma/kv)

13 13/25 Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavayhdistelmästä ( ). Kaava-alueen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. Kaavaote: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Meijerinrannan osayleiskaava, jonka Kiteen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sekä vuonna 1987 hyväksytty Keskustaajama- Tolosenmäki osayleiskaava Keskustaajama-Tolosenmäki osayleiskaava koskee venevalkaman länsipuoleista osaa sekä vedenottamon eteläpuoleista osaa. Alueet ovat Keskustaaja- Tolosenmäki osayleiskaavassa osoitettu venevalkamaksi sekä virkistysalueeksi. Meijerinrannan osayleiskaavassa asemakaava-alueelle on osoitettu seuraavat käyttötarkoitukset: - Asuinkerrostalojen alue (AK-1) - Pientalovaltainen asuntoalue (AP-1) - Liike-, yritys-, toimisto- ja matkailua palvelevien toimintojen sekä kulttuuri- ja julkisten palvelujen alue (P-2), - Lähivirkistysalueeksi (VL) - Venesatama/venevalkama (LV) - Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) - Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Osayleiskaavassa on osoitettu P-2 alueelle neljä suojeltavaa rakennusta tai rakennelmaa (sr-1 vanha meijeri, sr-2 savupiippu, sr-3 myllyrakennus ja sr-4 muuntamo). Pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP-1) on osoitettu säilytettävä rakennus (s). P-2 sekä AP-1 alueille sijoittuu maisemallisesti arvokas alue (ma-3, meijerin alue). M-Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) sijoittuu maisemallisesti arvokas alue (ma-4, kanjoni) sekä luonnonmonimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-29, keskiravinteinen kostea lehto). Osayleiskaavan lähivirkistysalueelle (VL) ja maa- ja metsätalousalueelle (M) on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Meijerinrannan asemakaava-alue on osayleiskaavassa osoitettu tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (pv).

14 14/25 Nyt laadittava asemakaavan muutos on pääasiassa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tavoitteiden mukainen lukuun ottamatta osayleiskaavassa säilytettäväksi osoitettua rakennusta sekä laajaa kerrostaloaluetta. Osayleiskaavavaiheessa säilytettäväksi osoitettu rakennus oli tarkoitus myydä kunnostettavaksi. Kaavan voimaantulon jälkeen alueen tavoitteet ovat näiltä osin tarkentuneet. Ote Meijerinrannan osayleiskaavasta. Laadittavan asemakaava-alueen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivalla. Asemakaava Kaava-alueella ovat voimassa seuraavat kaksi asemakaavaa: - Asemakaava 1, joka on vahvistettu Pohjois-Karjalan lääninhallituksen päätöksellä n:o 879 L. Asemakaavaan sisältyy korttelissa 58 sijaitsevat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) ja asuntokerrostalojen korttelialue (AK), luonnontilassa säilytettävä puistoalue (PL) sekä katualueita. - Asemakaava 6, joka on vahvistettu Pohjois-Karjalan lääninhallituksen päätöksellä n:o 1499 L. Asemakaavaan sisältyy venesatama/venevalkama (LV), puistoalue (P), korttelissa 1059 sijaitseva kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue (YT) sekä katualueita.

15 15/25 Ote Kiteen ajantasa-asemakaavasta (voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmä). Kaava-alueen rajaus on osoitettu punaisella katkoviivalla ja kaava-alueiden rajat sinisellä viivalla ja numerolla. Rakennusjärjestys Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on tullut voimaan Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Asemakaavan muutos laaditaan numeerisessa karttakoordinaattijärjestelmässä KKJ 4 ja korkeusjärjestelmässä N60 mittakaavaan 1:2000. Pohjakartta on hyväksytty (Kiinteistöinsinööri Timo Nokelainen Savonlinnan kaupunki) ja sen on toimittanut Kiteen kaupunki. Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Kaavatyön aikana laaditut selvitykset: - Meijerinrannan katujen ja verkoston yleissuunnitelma, Ramboll, Tutkimuspöytäkirja: Meijerinranta, kortteli 1033, maaperän pilaantuneisuustutkimus/ Näytteenotto, Olli Kolari, Ramboll, Kiteen Meijerinranta rakennusinventointi 2017, Mikko Pönkkä, Lausunto, Kiteen Meijerinrannan asemakaavan muutoksen kuuluvan osa-alueen merkityksestä valkoselkätikalle, Heikki Pönkkä Toimi- ympäristöalan asiantuntija

16 16/25 Suunnittelutyössä hyödynnetään myös soveltuvilta osin aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia, kuten: - Pohjois-Karjalan ELY- Keskuksen ohje koskien energiakaivoja ja maalämpökenttiä pohjavesialueilla, Kiteen Meijerinrannan osayleiskaava, Airix Ympäristö Oy, Liikenneselvitys, Kiteen kaupunki Meijerinrannan osayleiskaava, Airix Ympäristö Oy, Meijerinrannan yritys- ja kulttuurikeskus, toiminnallinen suunnittelu; Airix Ympäristö Oy; loppuraportti Kiteen meijerin ja ranta-alueen luonto- ja maisemaselvitys, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu Kiteen meijerinrannan viitasammakkoselvitys 2011, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu Kiteen meijerin ja ranta-alueen suunnittelualueen lepakkokartoitus, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu Kiteen meijerinrannan ja ranta-alueen lintukartoitus, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu Kiteen ranta-alueen maiseman tarkastelu näkymien avaaminen, Airix Ympäristö Oy, Kiteen meijerin ranta-alueen maisemakuvaluonnos, Airix Ympäristö Oy, Kiteen vanhan saha-alueen kunnostuksen loppuraportti, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2003 julkaisu n:o 83 - Arvokasta Kiteellä, Kiteen kulttuuriympäristöohjelma, Marianne Rautiainen Pohjaveden tarkkailu, Kiteen vesikunta, Meijerinrannan vedenottamo, Kitee, Rakennuskulttuurin yleisluettelo, Sirpa Niinioja, 1989

17 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 17/25 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa Meijerinrannan osayleiskaavassa kaava-alueelle asetettuja maankäytöllisiä tavoitteita. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Kiteen keskustan kehittyminen, luoda edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, lisätä keskustan tonttitarjontaa sekä turvata Meijerin alueen kulttuurihistoriallisen ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan luonteen säilyminen. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava on tullut vireille kaupungin toimesta. Kiteen kaupunginhallitus on päättänyt Meijerinrannan asemakaavan muutoksen laadinnasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla välisen ajan. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Kuntalaiset Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät Kiteen kaupungin luottamuselimet: o o o o Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtion viranomaiset: o o o o o Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Museovirasto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kiteen Lämpö Oy Kiteen vesikunta Pohjois-Karjalan Sähkö Oy

18 Vireilletulo 18/25 Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireilletulosta tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä Kiteen kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan eri vaiheista tiedotetaan kuulutuksilla kaupungin ilmoituslehdissä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin Internet-sivuilla. Jatkosuunnittelun aikana on kuultu alueen yrittäjien, taloyhtiöiden ja Kiteen Vesikunnan näkemyksiä kaavaratkaisusta. Kaavaratkaisua on esitelty myös kuntalaisille pidetyssä tilaisuudessa. Kaupungin sisäisiä kokouksia on järjestetty useita. Kaavaprosessiin liittyvän vuorovaikutuksen ja osallistumisen tiedot ovat tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. LIITE 1 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Joensuussa. Viranomaisneuvotteluun osallistui edustajat Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kiteen kaupungilta sekä kaavan laatijalta (Sweco Ympäristö Oy). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa käytiin läpi kaavan tavoitteet. Vaikutusten arviointiin liittyen kiinnitettiin huomioita elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Neuvottelussa todettiin, että alueen osayleiskaavan selvitysaineisto on kattava ja ajantasainen, eikä nyt laadittavan asemakaavan liitteeksi ole näin ollen tarkoitus laatia muita erillisselvityksiä kuin päivitys valkoselkätikasta havaintojen todentamiseksi. Valkoselkätikasta on tehty havainto alueella vuonna Kunkin vaiheen aineistot toimitetaan viranomaisille ja pyydetään lausunnot. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut Kunnan ja maanomistajan tavoitteet Asemakaava on tullut vireille Kiteen kaupungin toimesta. Asemakaavan muutoksella toteutetaan kaava-alueen tulevalle maankäytölle Meijerinrannan osayleiskaavassa asetettuja tavoitteita. Asemakaavan muutos mahdollistaa Meijerinrannan vanhan teollisuusalueen muuttamisen liike-, yritys-, toimisto- ja matkailua palvelevien toimintojen sekä kulttuuri- ja julkisten palveluiden alueeksi, alueen täydennysrakentamisen pientaloilla, sekä jalankulkuyhteyden muodostamisen Hutsista Meijerinrannan kautta kohti pohjoista. Asemakaavalla on tarkoitus turvata Meijerin alueen kulttuurihistoriallisen ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan luonteen säilyminen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavoitus Kaava tukeutuu voimassa olevaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavaan, jossa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja meijerinrannan matkailukohteeksi. Yleiskaavoitus Kaava tukeutuu Meijerinrannan osayleiskaavaan, jossa suunnittelualueelle on osoitettu alueita muun muassa palveluille, asumiselle, venevalkamalle, yhdyskuntatekniseen huoltoon sekä virkistykseen.

19 19/25 Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa eri toimijoiden sijoittuminen alueelle muodostaen alueesta toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi tavoitteena on edesauttaa Kiteenjärven hyödyntämistä: toiminnallisesti, maisemallisesti ja virkistyksen näkökulmasta ottaen huomioon alueen luonto-, ympäristö- ja maisema-arvot sekä ottaa Meijerinrannan alue ympärivuotisesti aktiivikäyttöön. Osayleiskaavasta poiketen Meijerintien eteläpuoleista puurakennusta ei osoiteta suojeltavana, sillä tavoitteet sen suojelemiselle ovat muuttuneet. Rakennus on purettu syksyllä Asiasta on sovittu museoviraston kanssa. Asemakaavoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Meijerinrannan käyttö palvelualueena. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu teollisuusalueena. Alueen käyttö teollisuusalueena ei ole enää tarkoituksenmukaista. Aluevarauksia muutetaan ja tarkennetaan niiltä osin kuin se on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnittelualueesta johdetut tavoitteet Suunnittelualueen käyttötarkoitusta tullaan muuttamaan teollisuusalueesta palvelualueeksi. Valkoselkätikka-lausunnon mukaan kaava-alueelle tulisi jättää lehtipuustoa. Luonnosvaiheen jälkeen alueelta on laadittu rakennusinventointi. Meijerintien eteläpuoleiset huonokuntoiset puurakennukset on purettu syksyllä Asiasta on sovittu museoviraston kanssa. Luonnosvaiheen jälkeen asemakaavatyötä päätettiin jatkaa kahtena erillisenä kaavana. Asuinaluetta käsittelevää kaavamuutosta päätettiin jatkaa, kun maaperän tutkimukset tarkentuvat. Ote kaavaluonnoksesta. Osa-alueiden rajautuminen esitetty sinisellä.

20 Suunnittelun aikana tarkentuneet tavoitteet 20/25 Luonnosvaiheen jälkeen Kiteen kaupunki käynnisti täydentävät maaperätutkimukset entisen lautatarhan alueesta aikalaiskertomuksiin pohjautuen. Tutkimukset sijoittuvat kaavaluonnoksessa esitetyn korttelin 1033 alueelle. Tutkimustulosten perusteella alue vaatii kunnostustoimenpiteitä, minkä vuoksi aluetta ei ehdotusvaiheessa osoiteta asumisen alueeksi. Vedenottamon korttelialuetta päätettiin luonnosvaiheen jälkeen laajentaa. Mielipiteiden huomioiminen Kaavaluonnos asetettiin nähtäville mielipiteiden esittämistä varten (MRL 62 ; MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta annettiin 9 lausuntoa eikä yhtään mielipidettä. Kaavakarttaa, määräyksiä ja selostusta on tarkistettu palautteen pohjalta. Palaute ja niihin laaditut vastineet on koottu vastineraportiksi, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Lisäksi luonnosaineiston nähtävilläolon jälkeisenä jatkosuunnittelun aikana on kuultu alueen yrittäjien, taloyhtiöiden ja Kiteen Vesikunnan näkemyksiä kaavaratkaisusta. 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Asemakaavan muutos mahdollistaa Meijerinrannan vanhan teollisuusalueen muuttamisen liike-, yritys-, toimisto- ja matkailua palvelevien toimintojen sekä kulttuuri- ja julkisten palveluiden alueeksi, alueen täydennysrakentamisen sekä jalankulkuyhteyden muodostamisen Hutsista Meijerinrannan kautta kohti pohjoista. Asemakaava on oikeusvaikutteisen Meijerinrannan osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 8, 0779 ha. Käyttötarkoitus Pinta-ala (m²) Tehokkuus (e) Rakennusoikeus (k-m²) Käytetty kerrosala AO e= P-1/s e= ET e= VL LV 3864 kadut 10441

21 AO-5 Aluevaraukset 21/25 Erillispientalojen korttelialue Asuinrakennuksiin saa osoittaa pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon rinnemaasto sekä ympäröivän alueen rakennetun ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Alueen rakentaminen tulee sovittaa meijerin alueen kulttuurihistorialliseen ja kaupunkikuvalliseen luonteeseen. Merkinnällä on osoitettu kortteli P-1/s-4 Liike-, yritys-, toimisto- ja matkailua palvelevien toimintojen sekä kulttuuri- ja julkisten palveluiden rakennusten korttelialue, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä alueen kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallisesti arvokas luonne. Uudisrakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, massoittelun, värityksen ja julkisivumateriaalien osalta noudattavat alueen ominaispiirteitä. Alue sijaitsee korttelissa Korttelialueelle saa rakentaa tehokkuuden e=0.40 mukaisesti. Kortteliin muodostuu 5 tonttia. Tontin pintaala Rakennusoikeus tontti tontti tontti tontti tontti käytetty kerrosala VL LV ET-3 Lähivirkistysalue Lähivirkistysalueet sijaitsevat Kiteenjärven rannalla ja Rantatien eteläpuolella. Venevalkama Alue sijaitsee kaava-alueen itäreunassa Rantatien pohjoispuolella. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Vedenottamoalueen läheisyydessä tehtävät maankaivu-, viemäri ym. työt on tehtävä erityistä huolellisuutta noudattaen yhteistyössä Kiteen Vesikunnan kanssa. Toimenpiteet eivät saa vaarantaa raakaveden laatua ja ottamon antoisuutta. Merkinnällä on osoitettu vedenottamon alue korttelissa Rakennusoikeutta on osoitettu tehokkuuden e=0,10 mukaisesti. Muut merkinnät sr Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennelma, jota MRL 57 :n nojalla ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien toimenpiteiden ja pihapiirin uudisrakentamisen ratkaisujen tulee olla sellaisia, että rakennusten ja pihapiirien erityiset arvot säilyvät. Ennen rakennusta tai sen ympäristöä

22 22/25 muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Sr-merkinnällä on osoitettu Meijerin alueella sijaitsevat vanha meijeri, mylly, muuntamo sekä savupiippu. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu metsälain 10 :n mukaiset kohteet ja muu arvokas elinympäristö. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilyttämisedellytykset. Merkinnällä on osoitettu metsälain 10 :n kohde, rehevä keskiravinteinen kostea lehtolaikku kaava-alueen eteläosassa. Alueella sijaitsee erittäin edustava saniaiskohde lahopuineen. luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Lepakoiden ruokailualue. Alueen puustoa tulee säilyttää luonnontilaisena. Merkinnällä on osoitettu lepakoiden ruokailualueet alueen itärannalla. ma-1 Maisemallisesti arvokas alue Merkinnällä on osoitettu Meijerin alue sekä kanjoni kaava-alueen eteläosasta. vm Alueen osa, joka on varattu puistomuuntamoa varten. pima-1 Rakennuspaikan maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia, ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennusluvan myöntämistä. Merkinnällä on osoitettu P-1/s-4- kortteli, jolla on aiemmin sijainnut saha. Yleismääräykset Tonttijako on ohjeellinen. Istutettavan alueen kautta saa järjestää kulkuyhteyden. Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan vedenhankinnan kannalta tärkeään tai soveltuvaan pohjavesialueeseen (I-luokka). Alueelle sijoittuva toiminta ei saa heikentää alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Tontin vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta on erotettava öljy ja hiekka. Öljynja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla. Sellaisista pohjavesialueelle kohdistuvista rakentamis- ja maankäyttötoimenpiteistä, jotka saattavat vaarantaa pohjaveden laatua, on hankittava Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto. Alueelle ei suositella rakennettavaksi energiakaivoja. Korttelia 1035 varten on laadittu erillinen rakentamistapaohje. Rakennuslupaa haettaessa on selvitettävä, ettei radonista aiheudu terveydellistä haittaa.

23 Kaavan vaikutukset 23/25 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Asemakaavan muutos mahdollistaa paitsi alueen elinkeinoelämän kehittymisen myös alueen kulttuuri- ja luontoarvojen säilymisen, millä voidaan katsoa olevan elinympäristöä parantavia vaikutuksia. Kaavalla luodaan alueelle myös uutta asutusta mielenkiintoiseen ja monipuoliseen kulttuuriympäristöön Kiteen keskustassa. Asemakaavan muutos ei muuta merkittävästi melun tai päästöjen määrää alueella. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos eheyttää yhdyskuntarakennetta. Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Asemakaavan muutos tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä mahdollistamalla Meijerin alueen kehittymisen monipuoliseksi liike-, palvelu- ja kulttuuritoiminnan keskukseksi Kiteellä. Meijerinrannalla on keskeinen sijainti ja monipuolinen kulttuurihistoria, mikä luo edellytyksiä esimerkiksi matkailun kehittämiseen alueella. Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan Asemakaavan muutos ei merkittävästi vaikuta virkistysalueiden määrään suunnittelualueella. Luontokohteet huomioidaan kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Kaava-alueelle tulisi jättää lehtipuustoa tai siirtää poistettavaa lehtipuustoa jollekin lähialueen suojelualueelle. Valkoselkätikkalausunnossa todetaan, että suositukset huomioiden, välittömästi taajamassa sijaitsevana yksittäisenä pienialaisena kohteena ei tämän alueen kaavoituksella ole merkittävää haitallista vaikutusta valkoselkätikalle. Kaavalla osoitetaan yhtenäisiä viheralueita, istutettavia alueen osia, jotka tukevat sekä valkoselkätikan että lepakoiden elinympäristön säilymistä alueella. Kaavamuutoksella ei muuteta puistoalueiden määrää merkittävästi. Puistoalueiden määrä vähenee vedenottamon läheisyydessä ja kasvaa palvelukorttelin länsipuolella Kaavassa on huomioitu kaavamerkinnöin alueen sijoittuminen tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Asemakaavan muutoksella voidaan katsoa olevan myönteinen vaikutus kulttuuriympäristöön. Kaavalla mahdollistetaan meijerin entisen tehdasalueen kehittäminen monipuoliseksi liike-, yritys- toimisto- ja matkailupalveluja tuottavaksi kulttuuri ja julkisten palveluiden alueeksi. Kaavalla osoitettava uudisrakentaminen on maltillista ja selvästi alisteista Kiteen kirkkoon nähden. Kaupunkikuva ja rakennusperintö Nyt laadittava asemakaavan muutos toteuttaa osayleiskaavassa määriteltyä kaupunkikuvallisia tavoitteita. Asemakaavan yhteydessä on laadittu Meijerinalueen rakennusinventointi. Suojeltaviksi rakennuksiksi on osoitettu mylly, meijeri, vanha muuntamo sekä savupiippu. Kaavamuutoksella osoitetaan Meijerinrannan eteläpuolinen rinne korttelissa 1035 erillispientalojen korttelialueeksi. Kortteliin muodostuu 5 tonttia. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaisi alueelle kerrostaloasumista. Osayleiskaavan mukaisesti rakentaminen alueelle tulee istuttaa rinteeseen huomioiden kirkon näkyvyys. Korttelia 1035 varten on laadittu erilliset rakentamistapaohjeet. Kaavalla mahdollistetaan meijerin palvelualueen täydennysrakentaminen.

24 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 24/25 Asemakaavan toteutuessa ajoneuvoliikenteen määrä alueella ei muutu merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Näin ollen asemakaavamuutoksella ei oleteta olevan haitallisia vaikutuksia alueen liikenteen tai teknisen huollon järjestämiseen. Rantaan on osoitettu jalankulku ja ulkoilureitti, josta osa on rakennettu. Kaavalla on yhdyskuntarakennetta eheyttäviä vaikutuksia joka parantaa osaltaan myös kunnallistekniikan rakentamistehokkuutta. Kaava-alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon. Alueen kiinteistöt on mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. Pohjois-Karjalan ELY- Keskuksen ohje koskien energiakaivoja ja maalämpökenttiä pohjavesialueella- ohjeen mukaan vedenottamoiden lähialueille ( m lähemmäksi) ei suositella rakennettavaksi lainkaan uusia maalämpöjärjestelmiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamista ohjaavat kaava-asiakirjat rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Kaava-alueelle on laadittu erilliset rakentamistapaohjeet (Ramboll ) sekä Meijerinrannan katujen ja verkoston yleissuunnitelma (Ramboll ). Ote rakentamistapaohjeiden havainnekuvasta (Ramboll ) Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Alue toteutuu Kiteen kaupungin ja maanomistajien toimesta kaavamuutoksen saatua lainvoiman. Meijerinrannan P-1/s-4 kortteliin rakentamishankkeissa tulee kuulla Museovirastoa. Rakentamishankkeissa, jotka saattavat vaarantaa pohjaveden laatua on kuultava Pohjois-Karjalan ELY-keskusta. Alueelle rakennetaan johtoverkostoa tarpeen mukaan. Verkoston tai muiden laitteiden siirrosta aiheutuvista kustannuksista tulee sopia hyvissä ajoin etukäteen. Alueen kiinteistöt on mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. Alueen kadut ja verkostot suunnitellaan Meijerinrannan katujen ja verkostojen yleissuunnitelman mukaisesti (Ramboll ). Katujen ja verkostojen yleissuunnitelmassa todetaan:

25 25/25 Alueelle suunniteltu jätevesiviemäri ja vesijohto liitetään nykyisiin linjoihin Meijerinrannan jätevedenpumppaamolle johtavan huoltotien kohdalla. Alueen rakentamistapaohjeessa on esitetty ohjeistus hulevesien viivytykselle. Korttelialueilla tulee pidättää tai viivyttää 0,5 m3/ 100 m2 vettä läpäisemätöntä pinta-alaa kohden. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 6 tuntia. Vesihuollon tonttiliittymien ja painanteiden hulevesikaivojen sijainti määritetään rakennussuunnittelun yhteydessä. Piha-alueilta muodostuvat hulevedet tulee johtaa hulevesiviemäriin. Hulevedet johdetaan Kiteenjärveen purkuputken kautta. Purkuputki sijaitsee korttelin 1034 tontin 5 pohjoispuolella. Korttelin 1034 alueella olevat nykyiset vesihuoltolinjat tulee huomioida kaavoituksessa ja alueen rakentamisen yhteydessä. Toteutuksen seuranta Kaupunki seuraa kaavan toteutusta rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Tampereella Sweco Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa Arkkitehti YKS-381 Maria Kirveslahti Kaavasuunnittelija