Web-sivustoihin käytettävät käytettävyystestausmenetelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Web-sivustoihin käytettävät käytettävyystestausmenetelmät"

Transkriptio

1 Web-sivustoihin käytettävät käytettävyystestausmenetelmät Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Luk-tutkielma Jouni Seppo Sakari Rissanen

2 2 Tiivistelmä Tässä Luk-tutkielmassa käsitellään eri käytettävyystestausmenetelmiä ja niiden käyttöä erityisesti web-sivustoilla ja web-järjestelmissä. Tutkielman tavoitteena on selvittää käytettävyystestausprosessiin ja käytettävyyteen liittyviä asioita ja menetelmiä. Tarkoituksena on kirjallisuutta hyödyntäen ottaa selville, mitä eri menetelmiä käytetään käytettävyystestausprosessissa, kun testin kohteena ovat web-sivustot ja webjärjestelmät. Lisäksi tutkielmassa kerrotaan kirjallisuudessa esiintyviä suunnitteluohjeita web-sivustoja luotaessa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kartoittavaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen tuloksena löydettiin kolme eri web-sivustoille tehtävää käytettävyystestausmenetelmää: laboratoriotestaus, etänä tehtävä testaus sekä heuristinen evaluointi. Asiasanat Tutkielma, tietojenkäsittelytieteet, käytettävyystestaus, web-käytettävyys, heuristinen evaluointi

3 3 Sisällys Tiivistelmä... 2 Sisällys Johdanto Laboratoriotestaus Testityypit Testauksen tavoitteet ja huolenaiheet Testaajien määrä ja rekrytointi Testien kesto, tehtävät ja testaajien palkitseminen Laboratorioasetelma Laboratoriotestauksen edut ja heikkoudet Paperiprototyypit laboratoriossa Etänä tapahtuva testaus Testaajat Eri lähestymistavat ja OpenWebSurvey User-reported Critical Incident Foorumit Päiväkirjat Heuristinen evaluointi Heuristisen evaluoinnin vahvuudet Heuristisen evaluoinnin heikkoudet Evaluoinnin antamat suuntaviivat suunnittelulle Yhteenveto Pohdinta ja jatkotutkimusaiheet Lähteet... 19

4 4 1. Johdanto Web-sivustojen ja erilaisten web-järjestelmien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana. Sivustoiden ja järjestelmien käytettävyyden pitää olla hyvällä tasolla, jotta ne erottuvat suuresta massasta. Käytettävyyttä voidaan parantaa käytettävyystesteillä ja muilla menetelmillä, joilla pyritään parantamaan käytettävyyttä. Web-järjestelmät ovat nykyään erittäin laajoja ja pitkälle kehittyneitä ohjelmistotuotteita, joiden käytettävyys voi määrittää niiden onnistumisen tai epäonnistumisen (Matera, Rizzo ja Carughi, 2006). Web-sivustot ja web-järjestelmät ovat yleensä pieniä yhden hengen projekteja tai sitten suurien firmojen sivustoja. Suurissa firmoissa voi olla kokonainen osasto suunnittelemassa sivustoja, mutta pienemmillä firmoilla ei ole käytettävyysasiantuntijoita apunaan ja monet eivät edes ymmärrä käytettävyyden merkitystä. Monilla ei ole aikaa tai halua tehdä käytettävyystestausta, koska sivusto tai järjestelmä täytyy julkaista nopeasti, jotta saavutetaan etua kilpailijoihin. (Schroeder & Spool 2001). Levi ja Conrad (1997) ovat sitä mieltä, että web-sivustojen laatiminen on kuin tavallinen ohjelmistokehitysprosessi ja sisältää kaikki samat vaiheet. He mainitsevat, että kehityksessä käytetään samoja työkaluja ja metodeja, mitä on käytetty aiemmissakin kehitysprojekteissa. Tämä tarkoittaa, että käytetään jo opittuja asioita. Levi ja Conrad (1997) kertovat, että tavallisesta ohjelmistokehitysprosessista puuttuu käytettävyyskomponentti, joten myös web-sivustoja kehitettäessä käytettävyyttä ei suunnitella. Pelkät hyvät käytettävyysohjeet eivät heidän mielestään riitä vaan tarvitaan jokin prosessi validoimaan käytettävyyttä. Hyvä validoiva prosessi on käytettävyystestausprosessi. Käytettävyystestausprosessista on erilaisia määritelmiä. Levi ja Condar (1997) luonnehtivat käytettävyystestausprosessia prosessiksi, jossa mitataan ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen ominaisuudet järjestelmässä ja virheet tunnistetaan korjaamista varten. Dumas ja Redish (1999, s. 22) kirjoittavat, että käytettävyystestauksen tavoite on parantaa testatun tuotteen käytettävyyttä, mutta lisäävät vielä, että tarkoitus on myös parantaa prosessia miten tuotteita suunnitellaan ja kehitetään, jotta samoja ongelmia ei ilmenisi jatkossa. Käytettävyystestauksesta on myös esitetty toisenlaisia näkökulmia. Esimerkiksi Kallepalli ja Tian (2001) ovat sitä mieltä, että käytettävyystestaus testaa ainoastaan käytettävyyttä ja sivustojen näkyvyyttä. Heidän mielestään sen pitäisi mitata enemmän myös luotettavuutta eli toimitetaanko käyttäjälle hänen tarvitsemansa informaatio. Käytettävyydelle on myös omat määritelmänsä. Nielsen (1993, s. 25) esittää käytettävyydelle ainakin seuraavat määritteet: helppo oppia, tehokas käyttää, helppo muistaa, vähän virheitä ja subjektiivisesti miellyttävä. Nielsen (1993, s. 26) muistuttaakin, että käytettävyys ei ole vain yksisuuntainen ominaisuus vaan sillä on ainakin edellä mainitut attribuutit. Dumas ja Redish (1999, s. 3) määrittelevät kirjassaan hyvän käytettävyyden niin, että tuotetta käyttävä käyttäjä voi suorittaa omat tehtävänsä nopeasti ja helposti. Dumas ja Redish (1999, s. 14) esittävät muutamia etuja, joita voidaan saavuttaa keskittymällä enemmän käytettävyyteen. Etuja ovat mm. myynnin parantuminen, yhtiön

5 maineen parantuminen sekä helpdesk -palvelupyyntöjen väheneminen. Myös Levi ja Conrad (1997) tukevat näitä väitteitä. Heidän mielestä huono käytettävyys voi olla kaupallinen katastrofi. Käytettävyystestaus ja käytettävyyden parantaminen alentaa heidän mielestään loppukäyttäjille annettavan tuen määrää. Heidän mielestään sähköpostikyselyiden ja puhelujen määrä on suoraan kytköksissä tuotteen käytettävyyteen. Jos tuotetta on helppo käyttää, yhteydenottojen määrä vähenee ja näin saavutetaan taloudellista hyötyä. Pearrow (2000, s. 3) on sitä mieltä, että käytettävyyttä ei tarvitse viedä äärimmäisyyksiin. Jos pyritään äärimmäisyyteen, tuloksena voi olla esteettisesti epämiellyttävä sivusto. Hänen mielestä onkin syytä pyrkiä tasapainoon sivuston ulkoasun ja käytettävyyden kanssa. Nielsen (1993, s. 23) puolestaan esittää asian niin, että koneiden ei tarvitse olla ystävällisiä käyttäjille. Käyttäjät haluavat vain, että kone ei estä heidän työntekoaan. Tätä tutkielmaa on lähdetty tekemään seuraavien tutkimuskysymysten pohjalta: mitä eri käytettävyystestausmenetelmiä kirjallisuudessa esitetään web-sivustoiden testaamiseen? Mitkä ovat eri testausmenetelmien hyvät ja huonot puolet? Mitkä ovat eri testausmenetelmien tyypillisimmät piirteet? Pystytäänkö eri menetelmien avulla antamaan suuntaviivoja sivustojen kehittämiseen ja millaisia nämä suuntaviivat ovat? Tutkielma pohjautuu useisiin aiheista tehtyihin teoksiin ja tutkimuksiin. Aineistona on käytetty eri tietokannoista löydettyjä artikkeleita, perinteistä kirjallisuutta sekä wwwlähteitä. Aineiston haussa on käytetty Google scholar hakupalvelua. Tietokannat, joista aineistoa kerättiin olivat ACM, College & Research Libraries ja Springerlink. Aineistoa on haettu tietojenkäsittelytieteiden aihealueelta. Tutkielmassa esitetään kirjallisuudessa kerrottuja erilaisia keinoja käytettävyystestausprosessin luontiin ja eri menetelmiä verrataan hieman myös toisiinsa, mutta tarkoituksena ei ole selvittää, mikä menetelmistä on paras vaan yleisesti esitellä eri menetelmiä. Tarkastelun kohteeksi on otettu laboratoriossa tehtävä käytettävyystestaus, etänä tapahtuva testaus sekä heuristinen evaluointi. Luvussa 2 käydään läpi laboratoriossa tapahtuvaa testausta. Luku 3 puolestaan keskittyy etänä tehtävään testaukseen. Luvussa 4 kerrotaan tarkemmin heuristisesta evaluoinnista ja miten se soveltuu web-käytettävyyteen. Luku 5 on yhteenveto, jossa tarkastellaan tutkielmaa kokonaisuudessaan. Luku 6 on pohdinta osuus, jossa tarkastelen kirjallisuuden tämän hetkistä tilaa ja tarkastellaan onko tutkimuskentässä nähtävissä selkeää aukkoa, joka kaipaisi jatkotutkimusta. 5

6 6 2. Laboratoriotestaus Käytettävyystestauksen tekeminen laboratoriossa on yksi perinteisimmistä testausmuodoista. Se onkin ollut käytössä jo useampia vuosia. Laboratoriotestien tehokkuus löytää ongelmia web-järjestelmistä on näin ollen yleisesti hyväksytty. (Tullis, Fleischman, McNulty, Cianchette & Bergel, 2002.) Laboratoriotestien teko websivustoille ja web-järjestelmille voi antaa sivustojen ja järjestelmien kehittäjille erilaisia vaihtoehtoja käytettävyyden suunnitteluun ja herättää uusia kysymyksiä. (Kantner & Rosenbaum, 1997). Isoilla organisaatioilla onkin usein hyvin varustetut käytettävyyslaboratoriot, joissa työskentelee monia käytettävyyden ammattilaisia. Laboratoriot voivat kuitenkin olla kalliita rakentaa ja varustaa. (Levi & Conrad, 1997.) Yleensä laboratoriot koostuvat kahdesta erillisestä huoneesta. Huoneet erotetaan lasilla, joka estää testaajaa näkemästä tarkkailutilaan. Testitila koostuu tietokoneesta ja lukuisista kameroista sekä mikrofoneista, joiden avulla voidaan tallentaa testaajan liikkeet ja muut toimet. (Hallahan, 2001.) Laboratoriotestauksen arvo piilee sen objektiivisuudessa, mikä tuodaan arviointiprosessiin (Hallahan, 2001). 2.1 Testityypit Rubin (1994, s. 30) esittää käytettävyystesteille neljää erilaista testityyppiä. Tutkivaa testausta tehdään tuotteen kehityskaaren aikaisessa vaiheessa. Käyttäjäryhmät ja tehtävät ovat kuitenkin jo määritetty. Tutkivassa testauksessa testataan suunnittelukonseptien tehokkuutta. Tässä vaiheessa tutkijan ja testaajan välinen kommunikaatio on yleensä runsasta. Seuraava testityyppi minkä Rubin (1994, s. 37) esittää on arvioiva testaus. Arvioivaa testausta pidetään kenties kaikkein tyypillisimpänä testausmuotona. Arvioivassa testauksessa tarkoituksena on, että testaaja tekee testattavalla järjestelmällä tiettyjä tehtäviä. Tässä testaustyypissä pyritään saamaan selville, miten hyvin käyttäjä selviää realistisista tehtävistä ja löytämään puutteita käytettävyydestä. Kolmas testityyppi on vahvistava testaus. (Rubin, 1994, s. 38) Vahvistavaa testausta käytetään yleensä tuotteen kehityskaaren loppuvaiheessa. Tässä testityypissä pyritään saamaan selville täyttääkö tuote asetetut tavoitteet ja miten kokonaisuus toimii eli miten dokumentointi, ohjelmisto ja rauta on integroitu yhteen. Viimeinen eli neljäs testityyppi on vertaileva testaus. (Rubin, 1994, s. 40) Vertailevaa testausta ei ole kiinnitetty mihinkään kehityskaaren vaiheeseen. Vertailevassa testauksessa voidaan verrata esimerkiksi eri käyttöliittymätyyppejä ja tutkia millä olisi suurin potentiaali toimia kohderyhmälle. Vertailevassa testauksessa voidaan tuotetta verrata myös kilpailijoiden tuotteeseen. 2.2 Testauksen tavoitteet ja huolenaiheet Web-sivustoja ja web-järjestelmiä käyttää kirjava käyttäjäkunta, joten kaikkien käyttäjäryhmien kannalta ei käytettävyystestausta voida suorittaa. Ennen testien aloittamista onkin syytä asettaa tavoitteet ja huolenaiheet testeille. Tavoitteiden ja

7 huolenaiheiden asettaminen tekee testien suunnittelusta huomattavasti helpompaa. (Dumas & Redish, 1999, s. 110.) Dumas ja Redish (1999, s. 110) ovat sitä mieltä, että tavoitteet voidaan asettaa yksinkertaisesti lauseilla. He antavat esimerkkitavoitteeksi lauseen käyttäjät pystyvät valitsemaan oikean kuvakkeen alle 30 sekunnissa eivätkä he tee enempää kuin yhden virheen. Huolenaiheet pystytään puolestaan ilmoittamaan kysymyksillä. Esimerkiksi pystyykö käyttäjä valitsemaan oikean näppäimen nopeasti ja tarkasti. (Dumas & Redish, 1999, s. 110.) Testaajien määrä ja rekrytointi Testaajien määrästä on keskusteltu jo pitkään. Mikä on sopiva testaajien määrä? Yleisesti on uskottu, että jopa 80% käytettävyyteen liittyvistä ongelmista löydetään jo viidellä testaajalla. Kuitenkin viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että websivujen käytettävyyttä testattaessa tarvitaan enemmän testaajia ja samaa tuotetta testaavat itsenäiset tiimit eivät saakaan samoja tuloksia. (Barnum, Bevan, Cockton, Nielsen, Spool, Wixon, 2003.) Barnum ja muut (2003) ovat käyneet asiasta paneelikeskustelua. Nielsenin mielestä oikea määrä on 3-4 testaajaa, sillä hän on ajattelut asian niin, että viidestä käyttäjästä yksi tai kaksi ei saavukaan testeihin. Eli kun hän puhuu viidestä testistä hän tarkoittaakin kolmea tai neljää. Cocktonin mielestä viisi testaajaa web-testauksessa on riittävä joissain tilanteissa. Hänen mielestään asia on niin, että viiden testin jälkeen uusia virheitä ei löydy ellei ne ole virheitä, jotka löytyvät helposti. Hänen mielestään useammalla testaajalla ongelmien profiili ja taajuus muuttuvat. Barnumin mielestä viisi testaajaa on tarpeeksi, jos alkuperäistä mallia seurataan ja tulokset ymmärretään selkeästi. Wixonin mielestä taas koko testaajien määrän miettiminen on täysin väärä ongelma mietittäväksi vaan pitäisi keskittyä muihin seikkoihin. Spoolin näkemys asiasta on, että suunnittelijoilla on rajallinen määrä aikaa ja resursseja, joten yksikin testaaja tulee olemaan aina parempi kuin ei yhtään. Schroeder ja Spool (2001) tekivät käyttäjätestit neljälle eri web-sivustolle ja huomasivat, että jokainen neljästä sivustosta tarvitsi enemmän kuin viisi testaajaa, jotta yli 85 % virheistä löydettiin. Viidellä testaajalla he löysivät vain keskimäärin 35% virheistä. He ovatkin sitä mieltä, että viisi testaajaa ei ole tarpeeksi web-sivujen testaukseen. Bruun, Gull, Hofmeister ja Stage (2009) käyttivät laboratoriossa tehdyissä käytettävyystesteissä peräti neljääkymmentä eri testaajaa. Brantley, Armstrong, Lewis (2006) on sitä mieltä, että viidellä testaajalla löydetään 80% virheistä ja kahdeksalla testaajalla 90% virheistä. Kaikki virheet eli 100% virheistä löydetään heidän mielestään viidellätoista testaajalla. Dumas ja Redish (1999, s. 136) esittävät kaksi ongelmaa liittyen testaajien valintaan. Ensimmäinen ongelma on, jos testihenkilöt ovat paljon kokeneempia kuin todelliset loppukäyttäjät tulevat olemaan. Näin syntyy valheellinen kuva tuotteesta. Toinen ongelma on, jos testaajilla ei ole niin paljon kokemusta kuin loppukäyttäjillä. Silloin saattaa löytyä enemmän ongelmia kuin on tarvetta. Dumasin ja Redishin mielestä näistä ongelmista ensimmäinen on yleisempi. Laboratoriotestaus voi epäonnistua, jos ei löydetä tarpeellista määrää varteenotettavia testaajia (Baravalle & Lanfranchi, 2003). Tullis ja muut (2002) rekrytoivat omiin käytettävyystesteihinsä testaajat heidän omasta organisaatiosta sisäisen puhelimen kautta. Dumas ja Redish (1999, s. 137) ovat asiasta sitä mieltä, että mikäli tuote on pääasiassa sisäiseen käyttöön, voivat käyttäjät silloin olla saman organisaation työntekijöitä. Bruun kumppaneineen (2009) rekrytoivat

8 käytettävyystesteihinsä sekä miehiä että naisia. Puolilla heistä oli tekninen koulutus ja toisella puoliskolla ei ollut minkäänlaista teknistä koulutusta. Lisäksi testaajilla ei ollut aiempaa tietoa käytettävyystestauksesta Testien kesto, tehtävät ja testaajien palkitseminen Tullis ja muut (2002) pitivät yhden testin pituutena puoltatoista tuntia. He tekivät käytettävyystestejä kahtena peräkkäisenä päivänä. Isoille järjestelmille käytettävyystestejä voidaan tehdä monena päivänä peräkkäin jopa viikkojen ajan. (Dumas & Redish, 1999, s. 101.) Bruun kumppaneineen (2009) tekivät käytettävyystestejä, joiden pituus oli yksi tunti. Tunti sisälsi järjestelmän testaamisen lisäksi myös alku- ja loppuhaastattelun sekä testaajan vaihdon. Myös Brantley kumppaneineen (2006) pitivät testien pituutena yhtä tuntia. He tekivät käytettävyystestejä kahden viikon ajan. Laboratoriotesteissä ei voida testata jokaista järjestelmän tai sivuston toiminnallisuutta, koska se olisi erittäin paljon aikaa vievää toimintaa. Niinpä onkin hyvä tehdä testaajille valmiita tehtäviä. Tehtävien on hyvä olla sellaisia, jotka löytäisivät järjestelmästä tai sivustolta käytettävyysongelmia. (Dumas & Redish, 1999, s. 160.) Tehtävät annetaan käyttäjälle yleensä paperilla, josta testaaja voi lukea tehtävänannon rauhassa (Tullis ja muut, 2002). Myös vieressä istuva tutkija voi lukea tehtävänannon testaajalle (Brantley kumppaneineen, 2006). Baravalle ja Lanfranchi (2003) ovat sitä mieltä, että tehtävien avulla pystytään kontrolloimaan käyttäjän tekemisiä paremmin. Käyttäjät on hyvä palkita jotenkin heidän panoksestaan käytettävyystesteissä. Yleensä palkinnot ovat jotain pieniä lahjoja. Tullis ja muut (2002) antoivat käytettävyystesteihin osallistuneille henkilöille elokuvaliput. Bruun kumppaneineen (2009) puolestaan antoi heidän käytettävyystesteihin osallistuneille testaajille viiniä. Tutkijat voivat käyttää myös pieniä summia rahaa palkkiona osallistumisesta käytettävyystesteihin (McGillis & Toms, 2001). 2.5 Laboratorioasetelma Kuten aiemmin kävi jo ilmi, laboratoriotestauksessa käytetään monia eri välineitä havaitsemaan käyttäjän toimet. Käytettävyyslaboratorio sisältää yleensä monia kameroita. Kamerat olisi hyvä sijoittaa niin, että ne vetävät mahdollisimman vähän huomiota itseensä, sillä ne voivat vaikuttaa testaajan toimiin. (Pearrow, 2000, s. 213). Laboratorioissa käytetään myös monia mikrofoneja, jotta kaikki kommunikointi testaajan ja tutkijoiden välillä tallentuu ja testaajan ääneen ajattelu tallentuu. (Pearrow, 2000, s. 209). 2.6 Laboratoriotestauksen edut ja heikkoudet Kanterin ja Rosenbaumin (1997) mielestä laboratoriotestaus on hyödyllistä silloin, jos täytyy tehdä selkeitä päätöksiä suunnittelun suhteen. Heidän mielestään laboratoriotestit keräävät määrällistä ja mitattavaa dataa, joten testit rakentavat uskottavuutta käytettävyystutkimuksille. Lisäksi he kertovat, että erityisesti yritysjohtajat pitävät laboratoriotesteistä saatavaa mitattavaa dataa rauhoittavana.

9 Laboratoriotesteillä on myös psykologinen vaikutus. Yleensä oikean loppukäyttäjän kohtaamat ongelmat sivustoa käytettäessä on vakuuttavampia kuin esimerkiksi käytettävyysasiantuntijan mielipiteet. (Kanter & Rosenbaum, 1997.) Kanter ja Rosenbaum (1997) pitävät laboratoriotestauksen heikkoutena sitä, että websivustoja katsotaan enemmän ja nopeammin kuin tavallisia sovelluksia. Vaikka käytettävyyttä pystytään nopeammin muuttamaan niin motivaatio testeille voi olla kuitenkin alhaisempi, koska sivustoja muutetaan nopeassa tahdissa. Vaikka laboratoriossa tehtävät käytettävyystestit pidettäisiin pienimuotoisina niin ne vaativat kuitenkin enemmän resursseja ja aikaa kuin esimerkiksi heuristinen evaluointi. Lisäksi lyhyellä aikavälillä on vaikeaa saada luotettavaa dataa. (Kantner & Rosenbaum, 1997.) Paperiprototyypit laboratoriossa Käytettävyyttä voidaan testata laboratorio-olosuhteissa myös käyttäen paperiprototyyppejä. Gradyn (2000) mielestä paperiprototyyppien käyttäminen on tehokasta, edullista ja niiden avulla voidaan säästää aikaa. Grady (2000) muistuttaa, että nykyään sivuja ei testata ennen kuin ne ovat valmiina. Lisäksi paperiprototyyppien etuna on, että niitä voidaan käyttää lähes missä tahansa. Testaajan on helpompi arvostella paperiprototyyppiä kuin valmista sivua. Paperiprototyyppien käyttäminen ei vaadi suuria teknisiä taitoja. (Grady, 2000.) Gradyn (2000) tehdessä käytettävyystestejä paperiprototyypeillä opastettiin testaajia ajattelemaan, että sormi on hiiri, jolla voi klikata mitä tahansa haluamaansa kohtaa. Lisäksi klikatessa täytyi kertoa, mitä oletti seuraavaksi tapahtuvan. Grady (2000) kertoo, että testien jälkeen paperiprototyyppejä on helppo muuttaa. Lisäksi hän muistuttaa, että suunnittelijat eivät puolusta omia näkemyksiään niin helposti ja testaajat uskaltavat kritisoida tehtyjä ratkaisuja paremmin, joten tilanne on eduksi molemmille osapuolille.

10 10 3. Etänä tapahtuva testaus Laboratoriotestaus ei ole ainoa vaihtoehto tehdä käytettävyystestausta. Etenkin webjärjestelmiä testattaessa on kehitetty uusia testausmuotoja. Yksi syy uusien testausmuotojen kehittämiseen on perinteisen laboratoriotestauksen kalleus. Sekä itse testitilat, että henkilöstö, saattavat maksaa erittäin paljon. Toinen syy uusien testausmuotojen kehittämiseen liittyy testaajiin. Laboratoriotestauksessa ei voida käyttää kovinkaan montaa testaajaa, koska kustannukset nousevat ja testaamiseen käytettävä aika on rajallinen. Etänä tehtävä testaus mahdollistaa siis useampien testaajien käyttämisen. Lisäksi käyttäjät voivat suorittaa testit missä tahansa, kunhan heillä on vain pääsy web-sivustolle. (Tullis ja muut, 2002.) Baravellen ja Lanfranchin (2003) mielestä etänä tehtävä käytettävyystestaus antaa tutkijoille mahdollisuuden evaluoida web-sivustojen käytettävyyttä etäkäyttäjien avulla. Monissa etänä tehtävissä käytettävyystestauksissa käyttäjä joutuu kuitenkin asentamaan jonkin erillisen sovelluksen koneelleen. Heidän mielestään suurin etu etänä tehtävällä käytettävyystestauksella on suurempi testaajien määrä ja pienemmät kustannukset yhtä testaajaa kohden. He kuitenkin muistuttavat, että etänä tehtävän käytettävyystestauksen tehokkuudesta väitellään edelleen, sillä etänä tehtävien testien ongelmana on pidetty tutkijoiden ja testaajien välistä kommunikaation puutetta. Bruun kumppaneineen, (2009) jakavat etänä tapahtuvan testauksen kahteen eri kategoriaan: synkroniseen ja asynkroniseen. Synkronisella metodilla he tarkoittavat, että testaaja ja tutkijat voivat olla fyysisesti eri paikoissa, mutta heidän täytyy olla ajallisesti läsnä yhtä aikaa. Testaajien toimet voidaan lähettää esimerkiksi videoyhteyksillä fyysisesti täysin eri paikkaan, mutta tämä vaatii tutkijoiden reaaliaikaisen läsnäolon, jotta he voivat kontrolloida testiä. Synkroninen metodi vaatii kuitenkin lähes yhtä paljon resursseja kuin perinteinen laboratoriotestaus. Asynkronisella metodilla Bruun kumppaneineen (2009) tarkoittavat metodia, jossa testaajat ja tutkijat voivat olla sekä fyysisesti että ajallisesti erillään. Testaajien ei siis tarvitse olla reaaliaikaisesti läsnä, kun testaajat työskentelevät järjestelmän kanssa. 3.1 Testaajat Yksi suuri ero etänä tapahtuvassa testauksessa perinteiseen laboratoriotestaukseen on suurempi testaajien määrä. Tullis ja muut (2002) suorittivat etänä kaksi eri käytettävyystestiä. Ensimmäisessä testissä he testasivat web-järjestelmää, jonka kautta organisaation työntekijöillä oli mahdollisuus tarkastella omia etujaan, palkkojaan, eläkkeitään ja muita henkilökohtaisia tietojaan. Testeihin he rekrytoivat työntekijöitä omasta firmastaan. Rekrytointi tapahtui täysin sattumanvaraisesti sähköpostia käyttäen. Käytettävyystestiin päätti osallistua 38 testaajaa, joista 29 suoritti testit loppuun saakka. Toisessa käytettävyystestauksessa Tullis ja muut (2002) testauttivat testaajillaan websivuston prototyyppiä. Tähän käytettävyystestiin osallistui kaiken kaikkiaan 108 testaajaa, joista 88 suoritti testin loppuun saakka.

11 Eri lähestymistavat ja OpenWebSurvey Baravalle ja Lanfranchi (2003) esittää kolme lähestymistapaa koskien etänä tehtävää käytettävyystestausta. Ne ovat web-selain, web-sivusto ja proxy. Web-selain lähestymistapa tarkoittaa, että käyttäjä joutuu käyttämään testaukseen erikoisvalmisteista ohjelmistoa selatakseen web-sivustoa. Erikoisvalmisteinen ohjelmisto on yleensä erikoisselain. Tämän lähestymistavan heikkous on kuitenkin se, että käyttäjä joutuu asentamaan itse ohjelmiston, mikä vie aikaa ja voi olla kokemattomille testaajille vaikeaa. Web-sivusto -lähestymistavassa ajatuksena on, että sivustolle asennetaan sovellus, jonka tarkoituksena on monitoroida käyttäjän tekemisiä. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että testauksen järjestäjillä pitäisi olla täysi pääsy web-sivuston lähdekoodiin, mikä monesti muodostuu ongelmaksi, sillä harva kehittäjä päästää tutkijoita muokkaamaan websivustoaan. (Baravalle & Lanfranchi, 2003.) Proxy -lähestymistapa perustuu asiakkaan ja palvelimen välissä olevaan sovellukseen, mikä monitoroi käyttäjän navigointia. Tämän lähestymistavan suurin etu on, että tutkijoiden ei tarvitse muokata sivustoa ja päästä näin käsiksi sivuston lähdekoodiin. Lisäksi käyttäjän ei tarvitse asentaa itse mitään erillistä sovellusta. Baravalle ja Lanfranchi (2003) kehittivät proxyyn perustuvan järjestelmän, joka mahdollistaa datan tallennuksen, varastoinnin, jaon sekä prosessoinnin. Sen nimeksi tuli OpenWebSurvey. OpenWebSurveyn hyödyllisyys tulee parhaiten esiin tehtäessä kyselyitä, joissa testaajan pitää etsiä esimerkiksi tekstiä web-sivustolta. Järjestelmän avulla on mahdollisuus tutkia käyttäjän löytämä vastaus sekä vastauksen löytymiseen käytetty tapa. Järjestelmä tallentaa dataa testaukseen osallistuvan etäkäyttäjän ympäristöstä ja käytettävän järjestelmän ominaisuuksista. Se tallentaa mm. web-selaimen nimen ja version, käyttöjärjestelmän tiedot ja käytettävän kielen. Lisäksi se tallentaa käyttäjän tekemät hiiren liikkeet ja painallukset. OpenWebSurvey toimii kuten tavallinen välityspalvelin web-palvelimen ja asiakkaan välissä. Järjestelmä pyytää webpalvelimelta web-sivun, jonka jälkeen järjestelmä muokkaa sivua ja lähettää sen takaisin asiakkaalle kuvan 1 mukaisesti. (Baravalle & Lanfranchi, 2003.) Kuva 1. OpenWebSurvey:n toiminta mukaillen Baravallen ja Lanfranchin alkuperäistä kuvaa. (Baravalle & Lanfranchi, 2003). Testin alussa järjestelmä antaa testaajalle uniikin koodin ja tallentaa yleistä dataa käyttäjän ympäristöstä kuten käytetyn selaimen nimen ja version sekä käyttöjärjestelmän. Seuraava tapahtuma on yhteydenotto web-palvelimelle ja web-sivun haku. Tämän jälkeen linkit kirjoitetaan uudelleen. Viimeisessä vaiheessa käyttäjälle tarjotaan sivu, jonka linkit on muokattu osoittamaan OpenWebSurvey palvelimelle uusia sivupyyntöjä varten. Mikä tahansa käyttäjän seuraama linkki kulkee OpenWebSurveyn kautta. Kaikki linkit siis automaattisesti uudelleen kirjoitetaan, jotta käyttäjä voi jatkaa proxyn käyttöä. (Baravalle & Lanfranchi, 2003.)

12 User-reported Critical Incident User-reported Critical Incident eli UCI on yksi etänä tapahtuvan testauksen testausmuodoista. UCI:n pääasiallinen voima on itse testaajissa. Testausmuodon idea on, että testaajat raportoivat itse löytämistään käytettävyysongelmista. Tämän pitäisi vapauttaa tutkijat testien järjestämisestä ja tulosten raportoinnista. On huomattu, että testaajat kykenevät ilmoittamaan kohtaamistaan ongelmista. (Bruun kumppaneineen, 2009.) Jäsentämätön ongelmien raportointi perustuu ideaan, jossa testaajat tekevät muistiinpanoja tehtävien teon aikana ilmenneistä ongelmista. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että testaajat pystyvät löytämään noin 66% ongelmista, jotka käytettävyysasiantuntijat löytävät. (Bruun kumppaneineen, 2009.) Bruun kumppaneineen (2009) teettivät käytettävyystestit sähköpostijärjestelmälle, jossa testaajille annettiin yhdeksän tehtävää. Aluksi he suorittivat käytettävyystestit perinteisesti laboratoriossa, jotta he saisivat vertailukohdan testeilleen. He käyttivät menetelmää, jossa he ohjeistivat testaajia ilmoittamaan sekä isoista että pienistä käytettävyysongelmista välittömästi. Tämä tapahtui web-sivustolla olevan lomakkeen avulla. Lomakkeella heiltä kysyttiin seuraavia asioita: Mitä tehtävää he olivat suorittamassa ongelman ilmetessä. Mikä on ikkunan nimi, jossa kyseinen ongelma sijaitsee. Mitä he olivat tekemässä kun ongelma ilmeni. Kuvailemaan mitä he odottivat järjestelmän tekevän juuri ennen kuin kyseinen ongelma ilmeni. Mahdollisimman yksityiskohtaisesti kuvailemaan ongelmaa ja miksi he luulevat sen tapahtuneen. Kuvailemaan mitä he tekivät päästäkseen pois kyseisestä ongelmasta. Olivatko he kykeneviä palautumaan kyseisestä ongelmasta. Tekivätkö he lisää virheitä ja tapahtuivatko samat virheet uudestaan. Kertomaan ongelman vakavuuden. Testaajia pyydettiin myös ottamaan talteen tehtäviin käytetty aika ja lähettämään se tutkijoille. Bruun kumppaneineen (2009) kuitenkin huomasivat testit analysoituaan, että perinteisellä laboratoriotestauksella löydettiin enemmän käytettävyysongelmia. 3.4 Foorumit Testaajat käyttävät erilaisia foorumeita keskustellakseen käytettävyysongelmista. Tutkijat eivät kuitenkaan erityisemmin kannusta testaajia raportoimaan käytettävyysongelmia foorumeille. Testaajat kuitenkin lähettävät yksityiskohtaista palautetta käytettävyyteen liittyen. (Bruun ja muut, 2009.) Bruun ja muut (2009) käyttivät foorumia testatessaan samaista sähköpostijärjestelmää, johon he käyttivät UCI-menetelmää. Aluksi testaajia pyydettiin asentamaan kyseinen

13 järjestelmä, jonka jälkeen heitä pyydettiin ottamaan muistiinpanoja mahdollisesti esiintyvistä käytettävyysongelmista ja niiden vakavuudesta sekä tallentamaan tehtäviin kulunut aika. Tehtävien suorittamisen jälkeen testaajien piti poistaa sovellus, jotta pitkäaikaista järjestelmän käyttöä ei tulisi. Kun tehtävät oli suoritettu, testaajia pyydettiin lähettämään löytyneet käytettävyysongelmat muiden testaajien nähtäväksi foorumille. Jos kyseinen käytettävyysongelma oli jo lähetetty foorumille jonkun muun testaajan toimesta, heitä pyydettiin kommentoimaan sitä. Foorumi menetelmän avulla ei löydetty kuitenkaan niin paljon käytettävyysongelmia kuin perinteisellä laboratoriotestauksella Päiväkirjat Bruun kumppaneineen (2009) esittelevät tutkimuksessaan myös päiväkirjojen käytön etänä tehtävässä käytettävyystestauksessa. Päiväkirjoja käytetään yleensä pitkäaikaiseen testaamiseen. Tämän menetelmän käytöstä on vähän tietoa ja sen hyödyllisyydestäkään ei ole kovin paljoa tietoa. Bruun kumppaneineen (2009) käyttivät menetelmää niin, että he antoivat testaajille viisi päivää aikaa kirjoittaa havaintoja ja niiden vakavuuksia päiväkirjaan sekä tehtäviin kulunut aika. Ensimmäisenä päivänä kaikille testaajille annettiin samat yhdeksän tehtävää. Heitä pyydettiin suorittamaan nämä tehtävät välittömästi ensimmäisen päivän aikana ja lähettämään ne tutkijoille. Seuraavina päivinä testaajille lähetettiin lisätehtäviä, jotka pyydettiin suorittamaan kyseisen päivän aikana. Lisätehtävät olivat alkuperäisten tehtävien kaltaisia. Koko menetelmän tarkoituksena oli saada aikaan pitkäaikainen käyttö järjestelmän parissa ja, että käyttäjät tekisivät päiväkirjaan merkintöjä päivittäin. Päiväkirjamenetelmän avulla ei myöskään löydetty niin paljon käytettävyysongelmia kuin laboratoriotestauksella.

14 14 4. Heuristinen evaluointi Web-sivustoille voidaan tehdä myös heuristista evaluointia. Heuristinen evaluointi on metodi, jossa yleensä pieni ryhmä käytettävyysalan asiantuntijoita tutkivat käyttöliittymää ja etsivät siitä virheitä, jotka rikkovat hyvän käytettävyyden periaatteita. Borges, Morales ja Rodriguez (1996) ovat sitä mieltä, että heuristinen evaluointi on hyväksi, sillä huono käytettävyys lisää turhaa liikennettä internetissä, heikentää tiedon etsimistä ja tuhlaa käyttäjän aikaa. (Dumas & Redish, 1999, s. 65.) Sutcliffe (2002) esittää artikkelissaan kaksi erilaista lähestymistapaa web-sivustoille tehtävään heuristiseen evaluointiin. Ensimmäisessä lähestymistavassa käyttäjiä tarkkaillaan heidän käyttäessä sivustoa. Toisessa lähestymistavassa asiantuntijat vertaavat käytettävyyttä yleisiin heuristiikkoihin. Matera kumppaneineen (2006) kertovat, että yleensä asiantuntijat käyvät järjestelmän lävitse ainakin kahdesti. Heidän mielestään ensimmäisellä kerralla järjestelmä silmäillään lävitse ja otetaan siihen tuntumaa. Toisella kerralla keskitytään yksityiskohtaisemmin ongelmiin ja verrataan suunnittelua heuristiikkoihin. Pohjana heuristiselle evaluoinnille käytetään monesti Nielsenin ja Molichin (1990) heuristiikkoja. Seuraavat heuristiikat ovat suomennoksia Nielsenin ja Molichin (1990) alkuperäisistä: 1. Helppo ja luonnollinen dialogi. 2. Käytä käyttäjän kieltä. 3. Minimoi käyttäjän muistikuorma. 4. Ole johdonmukainen. 5. Tarjoa palautetta. 6. Tarjoa selkeästi merkityt poistumiset. 7. Tarjoa oikopolkuja. 8. Käytä hyviä virheilmoituksia. 9. Ehkäise virheitä. Heuristisen evaluoinnin tekoon web-sivustoille käytettävyysasiantuntijalla täytyy olla tiedossa tiettyä taustainformaatiota. Arvioijan pitää tietää sivuston tai järjestelmän tarkoitus, mahdollisten käyttäjien profiilit sekä tyypillisimmät skenaariot käyttäjille, jotka käyvät sivustolla. Nämä tiedot ovat tärkeitä mitä tahansa tuotetta testattaessa, mutta niiden tärkeys korostuu etenkin web-sivustoja testattaessa. (Kantner & Rosenbaum, 1997.) Kantner ja Rosenbaum (1997) ovat sitä mieltä, että kahden tai useamman asiantuntijan tekemät heuristiset evaluoinnit voivat löytää suuren osan käytettävyysongelmista sivustolla. Heidän mielestään kaksi evaluoijaa löytävät noin 50% ongelmista ja kolme evaluoijaa noin 60% ongelmista. Tarvitaan kuitenkin entistä enemmän evaluoijia, mitä suuremmille prosenttiluvuille mennään, sillä 90% ongelmista löydetään vasta viidellätoista evaluoijalla. Useampi evaluoija löytää toki enemmän ongelmia, mutta he

15 myös pystyvät paremmin osoittamaan niiden vakavuuden. Useamman evaluoijan käyttäminen vaatii kuitenkin enemmän resursseja ja vie enemmän aikaa Heuristisen evaluoinnin vahvuudet Kantner ja Rosenbaum (1997) kertovat muutamia syitä, joiden vuoksi heuristinen evaluointi on kannattavaa web-sivustoille. Heidän mielestään heuristinen evaluointi on arvokasta silloin, jos aikaa on vähän ja resurssit ovat alhaiset. Parhaimmat evaluoijat pystyvät tuottamaan lyhyessäkin ajassa korkeatasoista jälkeä. Heuristisella evaluoinnilla voidaan löytää monia parannuksia käytettävyyteen ennen tuotteen julkaisua. Kantnerin ja Rosenbaumin (1997) mielestä heuristinen evaluointi on kannattavaa etenkin, jos kehitystiimi on avoin uusille ideoille. Kantnerin ja Rosenbaumin (1997) mielestä heuristinen evaluointi kasvattaa myös laboratoriotestauksen arvoa. Heuristisen evaluoinnin avulla voidaan poistaa kaikista selkeimmät ongelmat ja laboratoriotestauksessa voidaan keskittyä vaikeammin löydettäviin ongelmiin. Heidän mielestään ilman heuristista evaluointia laboratoriotestaukseen osallistuvat testaajat saattavat kuluttaa ajan samaan selkeään käytettävyysongelmaan ja muita tärkeitä ongelmia jää löytämättä. 4.2 Heuristisen evaluoinnin heikkoudet Heuristisella evaluoinnilla on myös heikkoutensa. Heuristisen evaluoinnin heikkous on, että evaluoijat eivät yleensä ole evaluoinnin kohteena olevan web-sivuston tyypillisimpiä käyttäjiä vaan yrittävät jäljitellä käyttäjiä. (Kantner & Rosenbaum, 1997.) Kantnerin ja Rosenbaumin (1997) mielestä todelliset käyttäjät monesti yllättävät tutkijat. Käyttäjillä saattaa ilmetä ongelmia, joita kehittäjät eivät oleta esiintyvän ja he saattavat selvitä helposti tilanteista, joissa oletetaan syntyvän ongelmia. Toinen heikkous on, että evaluointi ei löydä kaikkia pääkäyttäjäryhmiä ja näin ollen voi jäädä selvittämättä, mihin ongelmaan törmätään kaikista eniten. Lisäksi Kantner ja Rosenbaum (1997) muistuttavat, että evaluoinnin taso riippuu täysin evaluoijan kokemuksesta ja osaamisesta. Usein uusia web-sivuja luotaessa kehittäjillä on omat mielipiteensä sivuton ulkonäöstä. Evaluoinnin tekijöiden antamat parannusehdotukset voidaan kokea vain uusiksi mielipiteiksi, joten kehittäjät eivät välttämättä ota niitä tarpeeksi vakavasti. (Kantner & Rosenbaum, 1997.) 4.3 Evaluoinnin antamat suuntaviivat suunnittelulle Heuristisen evaluoinnin avulla on löydetty tiettyjä suuntaviivoja web-sivujen kehitykseen. Borges kumppaneineen (1996) tekivät heuristiset evaluoinnit kolmella evaluoijalla. Evaluointien kohteena olivat yliopistojen tietoarkistojen web-sivut. He valitsivat sattumanvaraisesti kymmenen sivua yli tuhannen sivun joukosta. Heuristisessa evaluoinnissa he löysivät kirjavan joukon käytettävyysongelmia ja näiden ongelmien perusteella he tekivät tiettyjä suuntaviivoja, joiden avulla web-sivustoista saataisiin käyttäjäystävällisempiä. Borges kumppaneineen (1996) antavat seuraavat suuntaviivat web-sivujen kehitykseen:

16 16 1. Otsikot eivät saisi olla yli 25% sivun kirjaisin koosta. 2. Ylä- ja alatunnisteet pitäisi erottua selvästi itse sivun rungosta. 3. Linkkien nimet pitäisi olla lyhyitä ja antaa vihje sivusta mihin ne osoittavat. 4. Pitäisi välttää lisäämästä selittäviä huomautuksia tekstimuodossa oleviin linkkeihin. 5. Pitäisi välttää linkkimaniaa. Eli tekemästä linkkiä aina kun avainsana mainitaan sivulla. 6. Täytyy varmistaa, että linkit osoittavat olemassa oleville sivuille. 7. Linkki-ikoneilla pitäisi olla erityispiirre sivusta, johon ne linkittyvät. 8. Ylläpidä samankaltaisuutta ikonien käytössä. Samaa ikonia pitäisi käyttää samaan tarkoitukseen. 9. Värit pitäisi valita niin, että sivut voidaan näyttää selkeästi. 10. Sivuille on suotavaa lisätä päivämäärä, jolloin sivua on viimeksi muokattu. Lisäksi voidaan lisätä sivua ylläpitävän henkilön sähköpostiosoite sekä alatunnisteeseen sivun URL-osoite. Pelkkien etusivujen luomiseen Borges ja muut (1996) antavat seuraavanlaisia suunnitteluohjeita. 1. Heti ylätunnisteen alle olisi hyvä laittaa tietoa laitoksesta ja pitää tiedon määrä minimissä. 2. Sivulla ei saisi olla liian paljon linkkejä. 3. Sivujen pitäisi olla lyhyitä. 4. Linkkien pitäisi ensisijaisesti olla pääsy tietoihin ja tekstimuotoinen tieto olisi hyvä sijoittaa muille sivuille. 5. Linkit olisi hyvä järjestellä tärkeyden mukaan. 6. Linkit tietoihin tai muihin arkistoihin olisi hyvä sijoittaa toiselle sivulle. 7. Laajempi ja hyvin koottu määrä linkkejä voidaan sijoittaa toiselle sivulle, jotta pääsy tietoihin nopeutuu. Borgesin ja kumppaneiden (1996) antamat suuntaviivat vaikuttavat selkeiltä ja niitä noudattamalla sivustosta saa varmasti selkeän. Ohjeet eivät välttämättä sovellu kaikkiin sivustoihin, koska sivustot ovat kaikki erilaisia. Esimerkiksi sivujen lyhyenä pitäminen voi tuottaa ongelmia, jos tietoa joudutaan laittamaan sivulle paljon. Silloin olisi hyvä miettiä miten tieto pystyttäisiin jakamaan järkevästi osiin. Heuristisen evaluoinnin avulla voidaan siis nopeasti ja resursseja säästämällä saada aikaan tietoja käytettävyysongelmista. Ongelmien löytämisen avulla voidaan tehdä tiettyjä suuntaviivoja sivujen luontia varten. Borgesin ja kumppaneiden (1996) mielestä tulevaisuudessa olisi kuitenkin syytä evaluoida laajempia määriä sivuja, jotta ohjeista saataisiin vielä tarkempia.

17 17 5. Yhteenveto Käytettävyyteen panostetaan nykyään enemmän ja käytettävyyden parantamiseksi tehdään koko ajan lisää tutkimuksia. Käytettävyys onkin yksi tärkeä ominaisuus miten kilpailijoista voidaan erottautua. Erityisesti webissä käytettävyyden asema korostuu ja käytettävyyden hyvällä suunnittelulla voidaan saada suuria etuja. Web-sivustot kyetään nykyään rakentamaan ja saamaan käyttäjien näkyville nopeasti. Käytettävyyden täytyy olla alusta alkaen hyvää, sillä webissä kilpailijoiden tarjoamat palvelut ovat vain muutaman hiiren painalluksen päässä. Huonolla käytettävyydellä voidaan menettää paljon käyttäjiä. Käytettävyyden tutkimiseen web-sivustoilla on kehitetty useita eri menetelmiä. Jos palaamme johdannossa esitettyihin alkuperäisiin tutkimuskysymyksiin, kirjallisuudesta löytyy ainakin kolme suurta käytettävyystestausmenetelmää, joiden avulla käytettävyyttä pyritään testaamaan. Laboratoriossa tehtävillä käytettävyystesteillä pyritään loppukäyttäjien avulla etsimään web-sivustoilla olevia käytettävyysongelmia. Loppukäyttäjät voivat testata myös paperiprototyyppejä, jolloin varsinaiseen lopputuotteeseen voidaan tehdä vielä muutoksia. Eri testaustyyppejä on neljä erilaista: tutkiva testaus, arvioiva testaus, vahvistava testaus ja vertaileva testaus. Laboratoriotestauksen eduiksi kirjallisuus esitti sen, että laboratoriotesteistä saatava informaatio on luotettavaa ja niiden avulla voidaan tehdä selkeitä päätöksiä suunnittelun suhteen. Haittoina puolestaan pidetään sitä, että laboratoriotestit vievät aikaa ja muita resursseja. Käytettävyyttä voidaan testata myös etänä tehtävällä testauksella. Tässä testausmenetelmässä tarkoituksena on, että havainnoijat ja testaajat ovat fyysisesti eri paikoissa ja havainnoijien ei tarvitse olla reaaliajassa seuraamassa testausta. Lisäksi testit voidaan suorittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Etänä tehtävissä käytettävyystesteissä voidaan käyttää modifioituja selaimia, sekä erilaisia päiväkirjoja ja foorumeja. Kirjallisuudessa oli selkeästi nähtävissä, että etänä tapahtuvan testauksen etuna pidetään resurssien säästämistä. Lisäksi testaajien lukumäärä on suurempi kuin perinteisessä laboratoriotestauksessa. Huonona puolena puolestaan mainittiin testaajien ja tutkijoiden välisen kommunikaation puute. Heuristisessa evaluoinnissa tarkoituksena on käytettävyyden tutkiminen käytettävyysasiantuntijan toimesta. Asiantuntija käy läpi käyttöliittymää ja tutkii rikkooko jokin osa siinä jotain käytettävyysheuristiikkaa. Heuristiset evaluoinnit ovat nopea tapa saada testattua käytettävyyttä. Heuristisen evaluoinnin vahvuudet ovat resurssien säästämisessä ja evaluoinnin avulla voidaan löytää selkeät käytettävyysongelmat esimerkiksi ennen laboratoriotestejä. Haitoiksi puolestaan mainittiin, että evaluoija ei välttämättä kuulu testattavan sivuston tyypilliseen käyttäjäryhmään. Heuristisessa evaluoinnissa löydettyjen käytettävyysongelmien avulla on web-sivujen kehitykseen pystytty luomaan tiettyjä ohjeita ja suuntaviivoja. Käytettävyyttä voidaan siis tutkia monella eri keinolla ja tässä tutkielmassa niistä käytiin läpi kolme tunnetuinta. Käytettävyyden tutkiminen on kuitenkin tärkeää ja tulevaisuudessa sen tutkimiseen saatetaan kehittää uusia menetelmiä. Hallahankin (2001) on todennut, että ilman käytettävyystestausta on vaara tehdä pahoja suunnitteluvirheitä.

18 18 6. Pohdinta ja jatkotutkimusaiheet Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia kirjallisuusselvityksen avulla eri käytettävyystutkimusmenetelmiä, kun testauksen kohteena ovat web-sivustot ja webjärjestelmät. Tutkielmassa keskityttiin kolmeen menetelmään, joita ovat laboratoriossa tehtävät käytettävyystestit, etänä tehtävä testaus sekä heuristinen evaluointi. Tutkimuksen teko osoitti, että aiheesta löytyi materiaalia kiitettävä määrä. Etenkin laboratoriossa tehtävästä testauksesta löytyi materiaalia helposti, mutta pelkästään websivujen testaukseen keskittyvää materiaalia oli vaikeampi löytää. Etänä tehtävästä testauksesta olisi voinut löytyä materiaalia enemmänkin. Tutkimuksen teko toi esille myös sen, että tutkimuksissa voitaisiin keskittyä enemmän etänä tehtävään testaukseen, sillä siinä on erittäin paljon potentiaalia nousta hyväksi käytettävyystestausmenetelmäksi. Esimerkiksi päiväkirjojen käytöstä testausmenetelmänä olisi mielenkiintoista saada lisää tietoa. On kuitenkin ymmärrettävää, että esimerkiksi päiväkirjojen käyttö on vähäistä, koska se vaatii aikaa ja yleensä web-sisältöjä luodaan nopeasti. Heuristisesta evaluoinnista löytyi myös tietoa, mutta siinäkin ongelmaksi muodostui, että materiaali keskittyi yleisesti heuristiseen evaluointiin ja web-sivujen evaluointiin keskittyvää materiaalia oli vaikeampi löytää. Heuristista evaluointia kuitenkin käytetään web-sisältöjen arviointiin, joten tulevaisuudessa tähän tutkimusalueeseen kyllä voisi keskittyä enemmänkin. Yleisesti tutkimuksen teko osoitti, että etänä tehtävässä testauksessa ja heuristisen evaluoinnin käytössä on nähtävissä pieni aukko tutkimuskentässä. Johdannossa kerroin kirjallisuudessa mainittuja etuja, joita voidaan saavuttaa eri käytettävyystestausmenetelmillä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yhtiöiden olisi siis syytä panostaa käytettävyyteen entistä enemmän, sillä siitä olisi pelkästään hyötyä sekä käyttäjille että yhtiölle itselleen. Tutkielman perusteella voidaan myös kyseenalaistaa onko perinteinen laboratoriotestaus paras vaihtoehto testata web-sivustoja vai pystyykö jokin muu menetelmä tuomaan parempia tuloksia. Esimerkiksi Kanter ja Rosenbaum (1997) pitivät laboratoriotestauksen heikkoutena sitä, että se vie aikaa ja web-sivustoja kuitenkin täytyy muuttaa nopeassa tahdissa. Pystyttäisiinkö esimerkiksi etänä tapahtuvaa testausta käyttämään niin, että sivut julkaistaisiin ja foorumeita, päiväkirjoja sekä muita menetelmiä apuna käyttäen parannettaisiin käytettävyyttä tarvittaessa. Tässä voi suureksi ongelmaksi muodostua se, että käytettävyyden ollessa alunperinkin huono, ei käyttäjä usko sen välttämättä parantuvan jatkossakaan. Käytettävyys on kuitenkin mielenkiintoinen ja monimuotoinen tieteenala, johon ei ole vain yhtä näkökulmaa. Tulevaisuudessa tulen keskittymään johonkin käytettävyyteen liittyvään alueeseen tulevassa pro gradu -tutkielmassani.

19 19 Lähteet Baravalle, A., & Lanfranchi V. (2003). Remote web usability testing. Behavior research methods, instruments, & computers, 35(3), Barnum, C., Bevan, N., Cockton, G., Nielsen, J., Spool, J., & Wixon, D. (2003). The "Magic number 5": is it enough for web testing? In Proceedings of the 1st European UPA Conference on European Usability Professionals Association Conference, Borges, J. A., Morales, I., & Rodriguez, N. J. (1996). Guidelines for designing usable world wide web pages. In Proceedings of the Conference on Human Factors in Computing Systems, Volume 2, Brantley, S., Armstrong, A., & Lewis, K. (2006). Usability testing of a customizable library web portal. College & Research libraries, 67(2), Bruun, A., Gull, P., Hofmeister, L., Stage, J. (2009) Let your users do the testing: A comparison of three remote asynchronous usability testing methods. In Proceedings of the 27 th international conference on Human factors in computing systems (CHI 09) Dumas, J., & Redish, J. (1999). A practical guide to usability testing, Exeter, UK: Intellect books. Grady, M. (2000). Web site design: a case study in usability testing using paper prototypes. Proceedings of IEEE professional communication society international professional communication conference and Proceedings of the 18th annual ACM international conference on Computer documentation: technology & teamwork, Hallahan, K., (2001). Improving public relations web sites through usability research. Public relations review, 27, Kallepalli, C., & Tian, J. (2001). Measuring and Modeling Usage and Reliability for Statistical Web Testing, IEEE Transactions on Software Engineering, 27(11), Kantner, L., & Rosenbaum, S. (1997). Usability studies of www sites: heuristic evaluation vs. laboratory testing. Proceedings of the 15th annual international conference on Computer documentation, Levi, M., & Conrad, F. (1997). Usability Testing of World Wide Web Sites. Lainattu , saatavilla: ty+testing,+web+usability,+web-based+testing&hl=fi&as_sdt=2000

20 Matera, M., Rizzo, F., & Carughi G. (2006). Web Usability: Principles and Evaluation Methods. Web Engineering, McGillis, L., & Toms, E. (2001). Usability of the academic library web site: Implications for design. College & Research libraries, 62(4), Nielsen, J. (1993). Usability engineering, San Diego, CA, USA: Academic Press. Nielsen, J., & Molich, R. (1990). Heuristic evaluation of user interfaces, Proc. ACM CHI'90 Conf. (Seattle, WA, 1-5 April), Pearrow, M. (2000). Web site usability handbook, Rockland, Massachusetts, USA: Charles river media, inc. Rubin, J. (1994). Handbook of usability testing: How to Plan, Design, and Conduct Effective Tests, New York, USA: John Wiley & Sons, Inc. Schroeder, W., & Spool, J. (2001). Testing web sites: five users in nowhere near enough, CHI 01 extended abstracts on Human factors in computing systems, Sutcliffe, A. (2002). Assessing the reliability of heuristic evaluation for website attractiveness and usability, In Proceedings HICSS-35 Hawaii International Conference on System Science, Tullis, T., Fleischman S., McNulty, M., Cianchette, C., & Bergel, M. (2002). An Empirical Comparison of Lab and Remote Usability Testing of Web Sites. Usability Professionals Association Conference.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia?

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Timo Jokela, FT Timo Jokela, FT historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY

Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY Nelli-portaalin käytettävyys Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY Pro gradu -tutkimus Nelli-portaalin hyödyllisyys tutkimustyöhön liittyvän tiedonhankintaprosessin tukemisessa

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Heuristinen arviointi. Laskari 7

Heuristinen arviointi. Laskari 7 Heuristinen arviointi Laskari 7 Heuristinen arviointi Arvioidaan käyttöliittymää suunnitelusääntöjen avulla Useimmiten käytetään Jakob Nielsenin kymmentä sääntöä Eräs asiantuntija-arviointitavoista Etsitään

Lisätiedot

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus Table of Contents Käytettävyystestaus......................................................................... 1 1 Johdanto.................................................................................

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Julkaisuohjelmistojen käytettävyys yksisivuisen printtimedian taitossa

Julkaisuohjelmistojen käytettävyys yksisivuisen printtimedian taitossa Julkaisuohjelmistojen käytettävyys yksisivuisen printtimedian taitossa Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Pro-gradu tutkielma Jouni Rissanen 20.11.2013 2 Tiivistelmä Erilaisten julkaisujen

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Oma kartta Google Maps -palveluun

Oma kartta Google Maps -palveluun TAMPERE 1 (6) Oma kartta Google Maps -palveluun Google Maps palveluun on mahdollista luoda karttoja omilla paikkamerkeillä. Tilin luonti Google-palveluihin Tehdäksesi karttoja omilla paikkamerkinnöillä,

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 VIIME KERRALLA MENETELMIÄ Musta laatikko Valkea laatikko Harmaa laatikko Regressio Automaatio Rasitus (kuormitus)

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2 Syksy 2005, laskari 2 Sisältö 1. Havainnointi 2. Havainnointi käytettävyystestissä 3. Contextual Inquiry Miten valita menetelmä? To study what people: say think SAY Haastattelut Kyselylomakkeet do use

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Janne Pitkänen Adusso Oy, Aalto yliopisto Matti Pitkäranta Adusso Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus 1/9 Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus Tehtävä ja tavoitteet Tehtävänä on arvioida Sitnet-projektissa tuotettavan sähköisen tenttimisen sovelluksen demoversion

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

MOODLE-OHJE: Liitetiedoston lisääminen ja päivittäminen

MOODLE-OHJE: Liitetiedoston lisääminen ja päivittäminen etusivulta yläoikealta. Kirjauduttuasi sisään SAMK Moodleen, mene omalle opintojaksollesi ja siirry muokkaustilaan. Muokkaustila päälle painike löytyy opintojakson Kun muokkaustila on päällä, siirry sen

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen:

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Microsoft SQL käyttö Yleistä VisualStudiosta Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: - sovellushallintaan -

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä

Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä Sirpa Riihiaho Teknillinen korkeakoulu Käytettävyysryhmä Käytettävyyteen tulisi panostaa ja sitä tulisi arvioida koko tuotekehitysprosessin ajan. Turhan usein käytettävyyttä

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUKSEN MENETELMIEN HYÖDYNTÄMINEN VERKKOSIVUSTON KEHITTÄMISESSÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUKSEN MENETELMIEN HYÖDYNTÄMINEN VERKKOSIVUSTON KEHITTÄMISESSÄ Opinnäytetyö (AMK) Tietotekniikan Koulutusohjelma Mediatekniikka 2015 Iiro Jalonen KÄYTETTÄVYYSTESTAUKSEN MENETELMIEN HYÖDYNTÄMINEN VERKKOSIVUSTON KEHITTÄMISESSÄ CASE www.turku.fi OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa

Lisätiedot

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Moodle-oppimisympäristö

Moodle-oppimisympäristö k5kcaptivate Moodle-oppimisympäristö Opiskelijan opas Sisältö 1. Mikä on Moodle? 2. Mistä löydän Moodlen? 3. Kuinka muokkaan käyttäjätietojani? 4. Kuinka ilmoittaudun kurssille? 5. Kuinka käytän Moodlen

Lisätiedot

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011

Lisätiedot

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT T-121.200 KÄYTTÖLIITTYMÄPSYKOLOGIA SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT Kirsi Männistö kmannist@cc.hut.fi T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 1 (7) Kirsi Männistö Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Pikaopas. The New Black. Kesäkuu 2014. Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14)

Pikaopas. The New Black. Kesäkuu 2014. Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14) Pikaopas The New Black Kesäkuu 2014 Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14) Taustatieto Tämä dokumentti on luotu helpottamaan uuden Datscha version käyttämistä. Uusi versio julkaistaan 27. kesäkuuta

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

GOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO

GOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO GOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry 09/2012 Tämän ohjeen avulla lippukuntanne voi luoda uudet nettisivut käyttäen valmista Google sivusto mallipohjaa. OHJE: Google

Lisätiedot

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi Luku 8 Rakennusvaihe Moduulisuunnittelu Detailed Design Programming Ohjelmointi Teknisen Complete suunnittelun Technical viimeistely Design Suunnittelukatselmuksen Design Perform suorittaminen Review Yhteisen

Lisätiedot

Project-TOP QUALITY GATE

Project-TOP QUALITY GATE Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Vähän minusta Päivi Ylitalo-Kallio

Lisätiedot

H9 Julkaiseminen webissä

H9 Julkaiseminen webissä H9 Julkaiseminen webissä Tässä harjoituksessa opetetaan kaksi tapaa viedä tiedostoja jakoon webin kautta (tehtävä 1 ja tehtävä 3), sekä kokeillaan yksinkertaista, jokamiehen tapaa tehdä oma sivusto (tehtävä

Lisätiedot

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Tulostinohjelmisto ja apuohjelmat 1 Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Windows 95/98/2000-, Windows NT 4.0- ja Macintosh-käyttöjärjestelmien MarkVision toimitetaan tulostimen mukana Drivers, MarkVision

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje Lumon tuotekirjaston asennusohje Asennus- ja rekisteröintiohje 1. Sisältö 1. Asennuspaketin lataaminen 4 2. Zip-tiedoston purkaminen ja sovelluksen asentaminen 4 3. Sovelluksen rekisteröiminen 7 4. Sisällön

Lisätiedot

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston

Lisätiedot

Nettisivujen Päivitysohje

Nettisivujen Päivitysohje Hämeenlinnan rauhanyhdistys ry Nettisivujen Päivitysohje Ohje päivitetty 18.7.2012 Hallintapaneeli Kirjautuminen nettisivujen hallintaan Hallintapaneeliin päästään kirjautumaan klikkaamalla linkkiä nettisivujen

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Send-It ilmoittautumisjärjestelmä (judotapahtumat Suomessa)

Send-It ilmoittautumisjärjestelmä (judotapahtumat Suomessa) Ilmoittautumis järjestelmän otsikko alue Jokaisella tapahtumalla on otsikko-osa joka on samanlainen joka puolella sovellusta. Tämä Judokilpailuissa käytetty otsikko-osa koostuu viidestä linkistä, joita

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas Lyseopaneeli 2.0 Käyttäjän opas 1. Esittely Lyseopaneeli on Oulun Lyseon lukion käyttäjätietojen hallintapalvelu jonka tarkoitus on niputtaa yhteen muutamia oleellisia toimintoja. 2. Yleistä paneelin käytöstä

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Pika-aloitusopas. Sisältö: Projektin luominen Projektin muokkaaminen ja hallinnointi Projektin/arvioinnin tulosten tarkastelu

Pika-aloitusopas. Sisältö: Projektin luominen Projektin muokkaaminen ja hallinnointi Projektin/arvioinnin tulosten tarkastelu Pika-aloitusopas Sisältö: Projektin luominen Projektin muokkaaminen ja hallinnointi Projektin/arvioinnin tulosten tarkastelu Tämä asiakirja on laadittu auttamaan sinua hallinnoimaan nopeasti CEB TalentCentral

Lisätiedot

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö 0349955 Pekka Hyvärinen 0342194 Joonas Heikelä 0327708 Miro Temonen 0350122 Sami Tuominen Yleistä Seminaarityö osa kurssia Käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus Minne Seppälä Avat 2014 Dokumentaatio 1 PROJEKTIN KUVAUS... 3 1.1 Projektin aloitus... 3 1.2 Aikataulu... 4 1.3 Kustannusarvio... 4 2 ULKOASU... 5 2.1

Lisätiedot

Käytettävyystutkimuksen yksiselitteisyys

Käytettävyystutkimuksen yksiselitteisyys TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Ilari Pulkkinen Käytettävyystutkimuksen yksiselitteisyys Kandidaatin työ Espoo 10.12.2008 Työn ohjaaja: Dosentti Timo Korhonen

Lisätiedot

Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta.

Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta. Mistä on kyse Lyhyt palvelukuvaus Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta. Kuntarekry.fi on valtakunnallinen kunta-alan työnhakupalvelu ja kuntatyönantajien rekrytointipalvelu.

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 2008 MOODLE TUTUKSI Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALOITUSNÄKYMÄ... 4 2. TUTUSTUMINEN... 5 3. KESKUSTELUT... 8 4. VIESTIT... 10 5. CHATIT... 10 6. TIEDOSTOJA OMALTA

Lisätiedot

Sisältö. 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP. 29/05/2015 Anna-Stina Lindblad

Sisältö. 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP. 29/05/2015 Anna-Stina Lindblad Toimittajaportaali Sisältö 3 Yleistä 4 Toimittajaportaalin edut 5-10 Rekisteröinti 11-22 Laskun teko 23 Lasku JIP 2 Yleistä Toimittajaportaali on Baswaren internetissä toimiva sovellus, jonka kautta voi

Lisätiedot

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9 AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

WordPress-blogin perustaminen

WordPress-blogin perustaminen WordPress-blogin perustaminen Mene osoitteeseen http://wordpress.com/ ja luo itsellesi tili. Tilin luomiseen tarvitset seuraavat tiedot: sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Klikattuasi

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Mikko Karttunen KEVENNETTYJEN KÄYTETTÄVYYSMENETELMIEN HYÖDYLLISYYS

Mikko Karttunen KEVENNETTYJEN KÄYTETTÄVYYSMENETELMIEN HYÖDYLLISYYS Mikko Karttunen KEVENNETTYJEN KÄYTETTÄVYYSMENETELMIEN HYÖDYLLISYYS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2013 TIIVISTELMÄ Karttunen, Mikko Kevennettyjen käytettävyysmenetelmien hyödyllisyys

Lisätiedot

Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä

Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006 12 09 Jani Eränen Alustava DOKUMENTIN TILA: Alustava Valmis Tarkastettu

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön Kirjautumisesta Opiskelijat: kirjaudu aina tietokoneelle wilmatunnuksella etunimi.sukunimi@edu.ekami.fi + wilman salasana Opettajat: kirjaudu luokan opekoneelle @edu.ekami.fi

Lisätiedot

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE JULKAISUJÄRJESTELMÄÄN KIRJAUTUMINEN. Osoitekenttään kirjoitetaan www.domain.fi/admin. Kirjoita käyttäjätunnus: xxxxxx. Salasana:

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

Opus Internet ajanvaraus on maksullinen lisäominaisuus. Lue lisää www.opusdental.com

Opus Internet ajanvaraus on maksullinen lisäominaisuus. Lue lisää www.opusdental.com Internetajanvaraus Opus Internet ajanvaraus on maksullinen lisäominaisuus. Lue lisää www.opusdental.com Kuinka Opus Internet ajanvaraus toimii? OpusOnlineClient Opus Online Client on ohjelmisto, joka huolehtii

Lisätiedot