KHALL Valmistelija talousjohtaja Tellervo Pakkala puh

Transkriptio

1 Kunnanhallitus LAUSUNTO MERJA WIRKKALA-VAPAAVUOREN KESKUSTAN OYK:N HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSESTÄ TEKEMÄÄN VALITUKSEEN KHALL Valmistelija talousjohtaja Tellervo Pakkala puh Kaustisen kunnanvaltuusto on :ssä 24 hyväksynyt Kaustisen keskustan osayleiskaavan. Merja Wirkkala-Vapaavuori on tehnyt päätöksestä valituksen Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitus on jätetty määräaikaan mennessä. Vaasan hallinto-oikeus kehottaa Kaustisen kunnanhallitusta tai kunnanvaltuustoa antamaan lausuntonsa ja liittämään asiakirjoihin kaikki asiassa kertyneet asiakirjat. Lausunto ja pyydetyt asiakirjat on palautettava viimeistään mennessä. Valittaja vaatii Kaustisen kunnanvaltuuston päätösta kumottavaksi ja Kaustisen kunnan Mikkolan tilaan kuuluvan erillisen alueen säilyttämistä pientalovaltaisena asuntoalueena (AP-2) vuonna 1997 vahvistetun Kaustisen keskustan osayleiskaavan mukaisesti. Kyseinen maa-alue on kunnanvaltuuston hyväksymässä valmistuneessa kaavaehdotuksessa muutettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Perusteet Kunnanvaltuuston päätos valittajan omistaman alueen käyttötarkoituksen muuttamisesta on perusteeton. Alue sijaitsee Virkkalan vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä. Länsi-Suomen vesioikeus päätti suojavyöhykkeistä vuonna 1995 (Päätös / 54-55/1995/2) Tämän päätöksen jälkeen tehty, vuonna 1997 vahvistettu Kaustisen kirkonkylän osayleiskaava määräsi kaukosuojavyöhykkeen länsi- ja eteläpuolen pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP-2/avs). Osayleiskaavamääräysten mukaan tällaiselle "Alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka voivat vaarantaa pohjaveden laatua." Näiden määräysten on katsottu sallivan pientalovaltaisen asuntorakentamisen rakentamisen koko kaukosuojavyöhykkeellä valittajan omistaman alueen eteläpuolella. Alue onkin vuoden 1997 jälkeen silta osin täyteen rakennettu. Valittaja on lähettänyt Kaustisen kunnanhallitukselle muistutuksen, jossa hän pyysi, että alue kaavoitettaisiin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) (Liite ). Muistutus hylättiin (KHALL ). Muutoksen ainoana perusteluna todettiin alueeni sijaitsevan vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä ja paatokseksi tuli varsin ylimalkainen "Uusia asuinalueita ei muodosteta vedenottamon läheisyyteen". Vaatimukseni tueksi valittaja viittaa 1)Perustuslakiin. Valittaja katoo, että päätös loukkaa perustuslain säädöksiä ihmisten yhdenvertaisuudesta (6 ) ja omaisuuden suojasta (15 ), koska täysin vastaavalla alueella on rakentaminen sallittu muille maanomistajille Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1995 tekemien vedenottamon suoja-alueita koskevien päätösten jälkeen. Rakentamisen salliminen osoittaa, ettei pientalojen rakentamisen tälle kaukosuojavyöhykkeelle ole arvioitu aiheuttavan pohjavedelle vaaraa. Olosuhteiden alueella ei ole osoitettu muuttuneen kielteisesti, ainakaan

2 sellaisia perusteluja ei muistutuksen hylkäämiseen ole esitetty. Alueella on lisäksi kunnallinen viemäriverkosto, joka varmistaa pohjaveden olevan riittävästi suojattu. Nain ollen hän katsoo, että Kaustisen kunnanvaltuuston päätos asettaa hänet eriarvoiseen asemaan muihin alueen maanomistajiin nähden. 2) Maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka mukaan valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksesta "on niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa" (191 ). 3) Hallintolakiin, jonka mukaan "Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia." (6 ). Valittajan mielestä Kaustisen kunnanvaltuuston päätös ei ole puolueeton, koska se kohtelee häntä toisin kuin muita alueen maanomistajia Se ei myöskään ole oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden, koska se ei paranna Virkkalan vedenottamon pohjanveden suojaamista entuudestaan alueella, jolle on aikaisemmin sallittu rakentaa huomattava määrä asuinrakennuksia. Muita perusteluja Suunnitellessaan vedenottamon suoja-alueita Länsi-Suomen vesioikeus on selvittänyt pohjaveden muodostumista ja virtaussuuntia. Niistä käy ilmi, että Harjualueen reunoilla ja pinnassa on hienompia maalajikerrostumia. Harjualueen keskellä, sydänosassa, on paremmin vettä johtavia kerrostumia. Maaperä on pääosiltaan hiekkaa ja kivistä hiekkaa. Pohjaveden luonnollinen virtaussuunta on liitteen ja luonnollinen purkautuminen tapahtuu Perhonjokeen (s. 4). sekä Virkkalan vedenottamon pohjavesi muodostuu etupäässä sen itä- ja koillispuolella. Vähemmissä määrin vettä muodostuu pohjois- ja eteläpuolella. Länsipuolella on tiiviimpiä maakerroksia. virtaussuunta on kohti Perhonjokea ja veden muodostuminen on vähäisintä (s. 5). Yllä olevat huomiot korostavat sitä, että valittajan omistamaa aluetta koskeva päätös on kohtuuton, tarpeeton ja perusteeton ja asettaa hänet ja hänen omaisuutensa eri asemaan muiden kaukosuojavyöhykkeellä olevien alueiden omistajien kanssa. Alue sijaitsee vedenottamon länsipuolella, missä "on tiiviimpiä maakerroksia, virtaussuunta on kohti Perhonjokea ja veden muodostuminen on vahaisinta." Alueelta ei siis kohdistu uhkaa vedenottamolle. Tämä selittää senkin, että aikaisempina vuosina asutuksen rakentaminen vedenottamon lounais- ja länsipuolelle on muitta mutkitta sallittu, eikä siitä ole koitunut pohjavedelle uhkaa. Valittaja vaatii, että kunnanvaltuuston päätöstä valittajan omistamaa aluetta koskien ei tule hyväksyä. Valittaja vaatii, että Vaasan hallinto-oikeus kumoaa Kaustisen

3 kunnanvaltuuston tekemän kaavoituspäätöksen silta osin kuin se koskee hänen omistamaansa aluetta ( ), ja että alue säilyy pientalovaltaisena asuinalueena. Esitys kj Kunnanhallitus antaa seuraavanlaisen lausunnon: Tila muodostuu kahdesta eri palstasta, joista läntisempi sijoittuu kaavassa maaseutumaisten pientalojen alueelle (AP-1) ja itäisempi maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Valituksessa viitataan tilan itäiseen palstaan, joka sijoittuu vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle. Valittaja on antanut mielipiteen kaavaehdotuksesta, johon hänellä on annettu vastine asiakirjan päivämäärällä Vastineessa on todettu, että valittajan tekemää esitystä AP -alueen laajentamisesta tilansa alueelle ei tehdä. Vastineessa on todettu, että uusia asuinalueita ei muodosteta vedenottamon läheisyyteen. Lisäksi on todettu, että alue sijoittuu pohjavesialueella pohjavedenottamon suojavyöhykkeelle, jonne ei ole nähty suotavaksi laajentaa AP-aluetta. Kunnanhallitus on käsitellyt kaavaehdotuksen kuulemisesta annettuja vastineita sekä hyväksynyt nähtäville 2. kaavaehdotuksen tarkistuksin ja siten kaavaehdotuksen kuulemisesta annettavat vastineet Kaavaehdotuksesta muistutuksen antaneille on lähetetty vastine tiedoksi, jos heidän osoitetietonsa ovat olleet saatavilla. Valittaja ei ole jättänyt muistutusta 2. kaavaehdotuksesta. Suhde perustuslakiin: Kunnanvaltuuston päätös ei loukkaa perustuslain säädöksiä ihmisten yhdenvertaisuudesta (6 ) ja omaisuuden suojasta (15 ). Kaavassa tehdyt ratkaisut perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä tehtyihin selvityksiin. Maanomistajia on kohdetultu tasapuolisesti ja tehdyt ratkaisut ovat perustuneet kaikkia maanomistajia yhtenäisesti koskeviin kaavassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Jo vanhentuneen lainsäädännön aikana tehdyt rakentamispäätökset eivät ole peruste uuden rakentamisen osoittamiselle. Kaustisen kunnanvaltuuston paatos ei aseta valittajaa eriarvoiseen asemaan muihin alueen maanomistajiin nähden. Suhde maankäyttö- ja rakennuslakiin: Valittajalla on ollut oikeus valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä, sillä on hän osallinen kaavaprosessissa. Suhde hallintolakiin: 4) Viitaten kohtaan suhde perustuslakiin, Kaustisen kunta on kohdellut hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käyttänyt toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimet ovat olleet puolueettomia oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään

4 nähden. Kaustisen kunnanvaltuuston päätös on puolueeton, koska se kohtelee kaikkia maanomistajia tasapuolisesti. Päätöksen pohjana on kaavaprosessi, jossa on huomioitu osallisten kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimalla tavalla sekä noudatettu hallinnollisissa käsittelyissä hallintolakia. Maanomistajia on kohdetultu tasapuolisesti ja tehdyt ratkaisut ovat perustuneet kaikkia maanomistajia yhtenäisesti koskeviin kaavassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Jo vanhentuneen lainsäädännön aikana tehdyt rakentamispäätökset eivät ole peruste uuden rakentamisen osoittamiselle. Kaustisen kunnanvaltuuston paatos ei aseta valittajaa eriarvoiseen asemaan muihin alueen maanomistajiin nähden. Maanomistajalla tai haltijalla ei ole subjektiivista oikeutta saada käyttää tilaansa rakentamiseen, vaan rakennusoikeuksien osoittamista ohjaa laissa kaavalle asetetut sisältövaatimukset. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei täten tarkoita, että jokaisella maanomistajalla tulisi olla mahdollisuus tasapuolisuuden nimissä mahdollisuus rakentamiseen. Muut perustelut: Kaavan pohjavesialueille toimintoja sijoitettaessa kaavoituksen yhtenä lähtöselvityksenä on ollut Kaustisen suojelusuunnitelma ("Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 2009). Suojelusuunnitelmassa on kaukosuojavyöhykkeen osalta todettu, että kaukosuojavyöhykkeelle rakennettaessa on huomioitava saman suojelusuunnitelman kohdan 9.2. rajoitteet. Kaukosuojavyöhyke ei itsessään estä asuinrakentamista, jos pohjavesialueen suojelu toteutuu ja asuinrakennus on esim. liitettävissä viemäriverkostoon. Kaavassa on kuitenkin asetettu tavoitteeksi, että vedenottamoiden läheisyyteen ei tavoitteellisesti osoitettaisi uutta rakentamista. Myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ohjaavana viranomaisena lausunut, että kaukosuojavyöhykkeille ei tulisi osoittaa uutta rakentamista. Kyseinen tilan 16:362 itäinen palsta sijoittuu Virkkalan vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle. Täten alueelle ei ole osoitettu kaavan tavoitteiden ja viranomaisohjauksen mukaisesti asuinaluevarausta. Voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty Tämän jälkeen ovat tulleet voimaan pohjaveden suojelua ohjaavat ympäristönsuojelulaki vuonna 2000, vanhan vesilain 1. luvun 18 vuonna 2000 sekä uusi vesilaki vuonna Kunta voi pohjavesien suojelusuunnitelman toteuttamiseksi tässä yleiskaavaprosessissa poistaa sellaisia voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettua asuinrakentamiseen tarkoitettuja rakentamattomia alueita tai niiden osia, jotka sijoittuvat vedenottamon lähi- tai kaukosuojavyöhykkeelle. Viereisen Mikontanhuan asemakaava-alueen osalta kyseessä on voimassa oleva asemakaava, joka on osoitettu kaavassa olemassa olevan tilanteen mukaisesti pientalovaltaisen asuntoalueen (AP) merkinnällä. Mikontanhuan asemakaavassa lähi- ja kaukosuojavyöhykkeille jo aiemmin asemakaavan mukaisesti rakennetut asuintontit eivät ole peruste pientalovaltaisen asuntoalueen (AP) laajentamiseksi yleiskaavassa.

5 Maanomistajalla tai haltijalla ei ole subjektiivista oikeutta saada käyttää tilaansa rakentamiseen, vaan rakennusoikeuksien osoittamista ohjaa laissa kaavalle asetetut sisältövaatimukset. Kaustisen keskustan osayleiskaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa kaavalla asetetut sisältövaatimukset sekä perustuu riittäviin ja ajantasaisiin selvityksiin, esim. pohjavesien suojelusuunnitelmaan. Osayleiskaavan laadinnassa on otettu huomioon myös vallitseva lainsäädäntö esim. pohjavesien suojelun suhteen. Kunnanvaltuutetuilla on oikeus hyväksyä yleiskaava, jossa muutetaan asuinrakentamiseen varattuja alueita suhteessa voimassa olevaan yleiskaavaan. Hyväksymispäätös ei ole tältä osin yleisten oikeusperiaatteiden vastainen. Kaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) sijoittuvat omakotitalot eivät ole jääneet ilman rakennusoikeutta, vaan niillä on myönnetyn rakennusluvan mukainen rakennusoikeus. Mahdollinen uudisrakentaminen tai nykyisen rakennuskannan laajentaminen ratkaistaan maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla poikkeamisluvalla tai suunnittelutarveratkaisulla. Valituksessa esitetyillä perusteilla ei voida katsoa, että tilan osalta ei olisi yhdenmukaisesti noudatettu kaavoituksessa määriteltyä periaatteita rakennusoikeuksien osoittamisen osalta tai että valittajaa olisi kohdeltu epätasa-arvoisesti verrattuna muihin maanomistajiin. Kaustisen kunnanhallitus toteaa edellä mainituilla perusteilla, että valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista uutta seikkaa, joka ei olisi ollut tiedossa jo Kaustisen keskustan osayleiskaavaa hyväksyttäessä eikä sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen valtuuston päätös tulisi kumota tai palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanhallitus myös katsoo, että valituksessa esille tuodut tutkimuksiin ja selvityksiin sekä yleiskaavan sisältövaatimuksiin liittyvät seikat on kohdistettu valituksessa koskemaan ainoastaan valittajan omistuksessa olevan tilan itäistä palstaa. Valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista seikkaa, joka vaikuttaisi koko rantaosayleiskaava-alueeseen tai muihin kaava-alueen saariin. Kunnanhallitus pyytää Vaasan hallinto-oikeutta hylkäämään Merja Wirkkala-Vapaavuoren tekemän valituksen kokonaisuudessaan. Päätös Hyväksyttiin.