LAUSUNTO TERHO PESOLAN KESKUSTAN OYK:N HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSESTÄ TEKEMÄÄN VALITUKSEEN

Transkriptio

1 Kunnanhallitus LAUSUNTO TERHO PESOLAN KESKUSTAN OYK:N HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSESTÄ TEKEMÄÄN VALITUKSEEN KHALL Valmistelija talousjohtaja Tellervo Pakkala puh Kaustisen kunnanvaltuusto on :ssä 24 hyväksynyt Kaustisen keskustan osayleiskaavan. Terho Pesola on tehnyt päätöksestä valituksen Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitus on jätetty määräaikaan mennessä. Vaasan hallinto-oikeus kehottaa Kaustisen kunnanhallitusta tai kunnanvaltuustoa antamaan lausuntonsa ja liittämään asiakirjoihin kaikki asiassa kertyneet asiakirjat. Lausunto ja pyydetyt asiakirjat on palautettava viimeistään mennessä. Valittaja vaatii, että Vaasan hallinto-oikeus kumoaisi päätöksen siltä osin kuin se koskee Kotimetsän tilan pientalovaltaisen asuntoalueen (AP) Mikontanhuan katualueeseen rajoittuvaa osaa, joka on kaavoitettu M-alueeksi, ja velvoittaisi kunnanvaltuuston kaavoittamaan alue asuntoalueeksi. Perusteet Valtuuston päätös perustuu Kotimetsän tilan alueen osalta vanhentuneisiin ja virheellisiin tietoihin. Valtuuston pöytäkirjan otteen mukaan aluetta on käsitelty kahdessa eri kohdassa. Ensimmäisen kerran kh:ssa Talloin esitetään, että "alue sijaitsee Virkkalan vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä noin 40 m etäisyydellä lähimmästä kaivosta". Valittajan muistutuksen johdosta kh päätti, että "Uusia asuinalueita ei muodosteta vedenottamon läheisyyteen". Mitä päätös tarkoitti ja mihin se perustui ei ole sanottu. Toisen yleiskaavaehdotuksen kaavakartta osoitti, että muistutus oli hylätty. Kun tämä on kv:n pöytäkirjassa ainoa kommentointi muistutuksiin, niin oletettavasti päätös on tehty sen perusteella. Tuo päätös ja muistutus ovat kuitenkin vanhentuneita, koska ne koskevat eri kaavaehdotusta ja eri muistutusta. Nyt kysymys on 2. yleiskaavaehdotuksesta tekemästäni muistutuksesta (liite 3). Toisessa kohdassa (kh ) todettiin, että nähtävillä oloaikana elokuussa 2013 jätettiin 12 muistutusta. Niitä ei ole kommentoitu. Päätöstä omasta muistutuksestaan valittaja ei ole nähnyt. Pöytäkirjassa on todettu, että "merkittävistä muutoksista on järjestetty marras-joulukuussa 2014 MRA:n 32 :n mukainen erilliskuuleminen muutosten vaikutusalueen kiinteistönomistajille". Maanomistajien erilliskuulemisessa marras-joulukuussa 2014 valittajaa ei ole kuultu. Kunnanvaltuuston päätöksen kaavakartasta voin päätellä, että muistutus on hylätty. Yllä mainitut tiedot ovat virheellisiä nyt esillä olevaan 2. kaavaehdotukseen. Muistutukseni kohdealue ei ole "noin 40 metrin etäisyydellä lähimmästä kaivosta sijaitseva uusi asuinalue". Sen etäisyydet kaivoista ovat samat kuin rajanaapurinkin ( ) eli lähin raja on 150 metrin ja rakennusala 170 metrin päässä kaivosta (liite 9). Alue

2 liittyy saumattomasti vanhaan, rakennettuun, pientaloalueeseen, lännessä asuintonttiin ja etelässä Mikontanhuan katualueeseen (liite 10). Valtuuston päätös loukkaa maanomistajien yhdenvertaisuutta Virkkalan vedenottamon lähialueilla Länsi-Suomen vesioikeus on vahvistanut vedenottamon suoja-aluemääräykset Voimassa oleva yleiskaava on vahvistettu Siina on faktatietoihin perustuvat suoja-aluemääräykset jo otettu huomioon. Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevät maakerrokset ja maan korkeussuhteet ovat pysyneet ennallaan. Käsillä olevan aineiston, erityisesti suoja-aluemääräysten, perusteella asuminen vedenottamon eteläpuolella Mikontanhuan varrella olevalla omakotialueella ei muodosta uhkaa kaivojen pohjaveden laadulle. Kaivojen pohjavesi muodostuu hyvin vettä läpäisevillä sora- ja hiekka-alueilla pääasiassa kaivojen koillis- ja itäpuolella. Voimassa olevan yleiskaavan mukaiset asuinalueet on kuitenkin uudessa kaavassa juuri Mikontanhuan varrella ja sen eteläpuolella muutettu kokonaan metsäksi tai pelloksi. Samanaikaisesti kaivojen pohjoispuolella sallitaan lähisuoja-alueellakin suuria teollisuusrakennuksia ja niiden toimintoja (liite 9). Mikontanhuan kohdalla Perhonjoen rannalla olevat omakotitalot on rakennettu poikkeusluvin voimassa olevan yleiskaavan maatalousalueelle. Nyt hyväksytyssä kaavassa kaikkien rakennuspaikat on kaavoitettu asuinalueeksi. Mikontanhuan alueen itäosaan vuonna 2014 valmistuneen omakotitalon rakennuspaikka Kivikankaan tilalla on sen sijaan kaavoitettu M-alueeksi (liite 8). Valtuuston päätös on yleisten oikeusperiaatteiden vastainen ja kohtuuton Mikontanhuan asemakaava-alueen lähialueilla. Kunnanvaltuutetuilla on oikeus hyväksyä yleiskaavat eikä kaavaan perustuvaa rakennusoikeutta pidetä sellaisena, joka nauttii perustuslain suojaa. Hyväksymispäätös ei kuitenkaan saa olla yleisten oikeusperiaatteiden vastainen. Yleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueilla. Monet omakotitalot sijaitsevat asemakaava-alueen lähialueella kiinteistöillä, jotka ovat jääneet rakennusoikeudetta. Niiden infrastruktuuriin on investoitu niin paljon sekä kunnan että maanomistajien varoja, että sen alasajo on käytännössä mahdotonta. Kaavaa ei siksi voi käytännössä toteuttaa rakennusoikeudetta jääneiden omakotitalojen osalta. Niiden tuleva lisärakentaminen ja peruskorjaukset on tehtävä toistuvin poikkeuksin kaavasta hyväksytyn yleiskaavan voimassaoloaikana. Rakennusoikeudetta jääneen kiinteistön arvonalennus kaavan johdosta realisoituu tapauskohtaisesti myyntitilanteessa. Vedenottamon veden laadun suojelun nimissä tehty kaavoitus on johtanut tulokseen, jossa merkittävä osa Virkkalan asuinalueesta on muutettu viheralueeksi. Nain on tapahtunut myös asuinalueille jotka monesta eri syystä ovat vielä rakentamattomia, kuten valituksen alaiselle Kotimetsan tilan alueelle. Kaavoitusprosessista valittaja toteaa, että Kaustisen nykyinen yleiskaava on valtion viranomaisen vahvistama. Vahvistamisvelvollisuus poistui

3 uuden lain myötä. Tätä monet asiantuntijat pitivät ja edelleen pitävät virheenä. Sillä valitettavan usein kuntien kaavapaatoksia ovat ohjanneet muut näkökohdat kuin hyvä yhteiskuntarakenne ja elinympäristön viihtyvyys. Eduskunta liitti maankayttö-ja rakennuslain hyväksymistä koskevaan paatokseensa kolme pontta. Niistä ensimmäisessä eduskunta edellytti, että uuden lain toimivuutta seurataan kiinnittäen erityistä huomiota kansalaisten yhdenvertaisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä viranomaisten voimavaroihin. Esitys kj Kunnanhallitus antaa seuraavanlaisen lausunnon: Valtuuston päätös Kotimetsän tilan alueen osalta ei perustu vanhentuneisiin ja virheellisiin tietoihin. Valittaja on antanut mielipiteen kaavaluonnoksesta, johon hänellä on annettu vastine asiakirjan päivämäärällä Vastineessa on todettu, että valittajan tekemää esitystä AP -alueen laajentamisesta tilansa alueelle ei tehdä, vaan AP -alueen rajaus määräytyy kohdassa asemakaava-alueen mukaisesti. Kunnanhallitus on hyväksynyt nähtäville kaavaehdotuksen tarkistuksin ja siten kaavaluonnoksen kuulemisesta annettavat vastineet Valittaja on antanut mielipiteen kaavaehdotuksesta, johon hänellä on annettu vastine asiakirjan päivämäärällä Vastineessa on todettu, että valittajan tekemää esitystä AP -alueen laajentamisesta tilansa alueelle ei tehdä. Vastineessa on todettu, että uusia asuinalueita ei muodosteta vedenottamon läheisyyteen. Muutoin AP-alueen rajaus Virkkalan vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Kaavan pohjavesialueille toimintoja sijoitettaessa kaavoituksen yhtenä lähtöselvityksenä on ollut Kaustisen suojelusuunnitelma ("Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 2009). Suojelusuunnitelmassa on esitetty muun muassa seuraavat suojeluohjeet: Lähisuojavyöhykkeille ei tule sijoittaa uutta asutusta, Pohjavesialueille ei pääsääntöisesti tule perustaa uusia asuinalueita, Vedenottamon lähisuojavyöhykkeille ei tule rakentaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kaavaehdotuksesta antaman lausunnon mukaisesti vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle ei tule osoittaa uutta asutusta. Kyseinen tilan 16:412 palsta sijoittuu Virkkalan vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle, täten alueelle ei ole osoitettu viranomaisohjauksenmukaisesti asuinaluevarausta. Vedenottamon lähisuojavyöhykkeen suojeluohje koskee myös poikkeusluvalla haettavaa rakentamista. Kunnanhallitus on käsitellyt kaavaehdotuksen kuulemisesta annettuja vastineita sekä hyväksynyt nähtäville 2. kaavaehdotuksen tarkistuksin ja siten kaavaehdotuksen kuulemisesta annettavat vastineet Kaavaehdotuksesta muistutuksen antaneille on lähetetty vastine tiedoksi, jos heidän osoitetietonsa ovat olleet saatavilla. Valittaja on antanut mielipiteen 2. kaavaehdotuksesta, johon hänellä on annettu vastine asiakirjan päivämäärällä Vastineessa on todettu, että valittajan tekemää esitystä AP -alueen laajentamisesta tilansa

4 alueelle ei tehdä. Vastineessa on todettu, että kaavan pohjavesialueille toimintoja sijoitettaessa kaavoituksen yhtenä lähtöselvityksenä on ollut Kaustisen suojelusuunnitelma ("Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 2009). Suojelusuunnitelmassa on esitetty muun muassa seuraavat suojeluohjeet: Lähisuojavyöhykkeille ei tule sijoittaa uutta asutusta, Pohjavesialueille ei pääsääntöisesti tule perustaa uusia asuinalueita, Vedenottamon lähisuojavyöhykkeille ei tule rakentaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kaavaehdotuksesta antaman lausunnon mukaisesti vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle ei tule osoittaa uutta asutusta. Kyseinen palsta sijoittuu Virkkalan vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle, täten alueelle ei ole osoitettu viranomaisohjauksen mukaisesti asuinaluevarausta. Vedenottamon lähisuojavyöhykkeen suojeluohje koskee myös poikkeusluvalla haettavaa rakentamista. Voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty Tämän jälkeen ovat tulleet voimaan pohjaveden suojelua ohjaavat ympäristönsuojelulaki vuonna 2000, vanhan vesilain 1. luvun 18 vuonna 2000 sekä uusi vesilaki vuonna Kunta voi pohjavesien suojelusuunnitelman toteuttamiseksi tässä yleiskaavaprosessissa poistaa sellaisia voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettua asuinrakentamiseen tarkoitettuja rakentamattomia alueita tai niiden osia, jotka sijoittuvat vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle. Kunnanhallitus on käsitellyt 2. kaavaehdotuksen kuulemisesta annettuja vastineita sekä hyväksynyt annettavat vastineet kaavan hyväksymisen yhteydessä. 2. kaavaehdotuksesta muistutuksen antaneille on lähetetty vastine tiedoksi, jos heidän osoitetietonsa ovat olleet saatavilla. MRA 32 :n mukainen erilliskuuleminen on koskenut niitä osallisia, joiden omistamalla tilalla tai tilan lähialueella maankäyttö on muuttunut merkittävästi 2. kaavaehdotuksen kuulemisen jälkeen ko. kuulemisen tai muiden esille tulleiden asioiden perusteella. Valittajan osalta tilan maankäyttö ei ole muuttunut kaavaprosessin aikana, joten kyseessä ei ole ollut sellainen 2. kaavaehdotuksen jälkeen esille tullut merkittävä muutos, josta olisi tullut kuulla maanomistajaa erikseen. Valtuuston päätös ei loukkaa maanomistajien yhdenvertaisuutta Virkkalan vedenottamon lähialueilla. Kaavan pohjavesialueille toimintoja sijoitettaessa kaavoituksen yhtenä lähtöselvityksenä on ollut Kaustisen suojelusuunnitelma ("Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 2009). Suojelusuunnitelmassa on esitetty muun muassa seuraavat suojeluohjeet: Lähisuojavyöhykkeille ei tule sijoittaa uutta asutusta, Pohjavesialueille ei pääsääntöisesti tule perustaa uusia asuinalueita, Vedenottamon lähisuojavyöhykkeille ei tule rakentaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kaavaehdotuksesta antaman lausunnon mukaisesti vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle ei tule osoittaa uutta asutusta. Kyseinen tilan 16:412 palsta sijoittuu Virkkalan vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle, täten alueelle ei ole osoitettu viranomaisohjauksen mukaisesti asuinaluevarausta. Vedenottamon lähisuojavyöhykkeen suojeluohje koskee myös poikkeusluvalla haettavaa rakentamista. Voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty Tämän jälkeen ovat tulleet voimaan pohjaveden suojelua ohjaavat ympäristönsuojelulaki vuonna 2000, vanhan vesilain 1. luvun 18 vuonna

5 2000 sekä uusi vesilaki vuonna Kunta voi pohjavesien suojelusuunnitelman toteuttamiseksi tässä yleiskaavaprosessissa poistaa sellaisia voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettua asuinrakentamiseen tarkoitettuja rakentamattomia alueita tai niiden osia, jotka sijoittuvat vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle. Mikontanhuan asemakaava-alueen osalta kyseessä on voimassa oleva asemakaava, joka on osoitettu kaavassa olemassa olevan tilanteen mukaisesti pientalovaltaisen asuntoalueen (AP) merkinnällä. Mikontanhuan asemakaavassa lähisuojavyöhykkeelle jo aiemmin asemakaavan mukaisesti rakennetut asuintontit eivät ole peruste pientalovaltaisen asuntoalueen (AP) laajentamiseksi yleiskaavassa. Valtuuston päätös on yleisten oikeusperiaatteiden mukainen eikä ole kohtuuton Mikontanhuan asemakaava-alueen lähialueilla. Maanomistajalla tai haltijalla ei ole subjektiivista oikeutta saada käyttää tilaansa rakentamiseen, vaan rakennusoikeuksien osoittamista ohjaa laissa kaavalle asetetut sisältövaatimukset. Kaustisen keskustan osayleiskaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa kaavalla asetetut sisältövaatimukset sekä perustuu riittäviin ja ajantasaisiin selvityksiin, esim. pohjavesien suojelusuunnitelmaan. Osayleiskaavan laadinnassa on otettu huomioon myös vallitseva lainsäädäntö esim. pohjavesien suojelun suhteen. Kunnanvaltuutetuilla on oikeus hyväksyä yleiskaava, jossa muutetaan asuinrakentamiseen varattuja alueita suhteessa voimassa olevaan yleiskaavaan. Hyväksymispäätös ei ole tältä osin yleisten oikeusperiaatteiden vastainen. Kaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) sijoittuvat omakotitalot eivät ole jääneet ilman rakennusoikeutta, vaan niillä on myönnetyn rakennusluvan mukainen rakennusoikeus. Mahdollinen uudisrakentaminen tai nykyisen rakennuskannan laajentaminen ratkaistaan maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla poikkeamisluvalla tai suunnittelutarveratkaisulla. Valituksessa esitetyillä perusteilla ei voida katsoa, että tilan osalta ei olisi yhdenmukaisesti noudatettu kaavoituksessa määriteltyä periaatteita rakennusoikeuksien osoittamisen osalta tai että valittajaa olisi kohdeltu epätasa-arvoisesti verrattuna muihin maanomistajiin. Kaustisen kunnanhallitus toteaa edellä mainituilla perusteilla, että valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista uutta seikkaa, joka ei olisi ollut tiedossa jo Kaustisen keskustan osayleiskaavaa hyväksyttäessä eikä sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen valtuuston päätös tulisi kumota tai palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanhallitus myös katsoo, että valituksessa esille tuodut tutkimuksiin ja selvityksiin sekä yleiskaavan sisältövaatimuksiin liittyvät seikat on kohdistettu valituksessa koskemaan ainoastaan valittajan omistuksessa olevaa tilaa Valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista seikkaa, joka vaikuttaisi koko rantaosayleiskaava-alueeseen tai muihin kaava-alueen saariin.

6 Kunnanhallitus pyytää Vaasan hallinto-oikeutta hylkäämään Terho Pesolan tekemän valituksen kokonaisuudessaan. Päätös Hyväksyttiin.