Ideaopas matalan. kynnyksen liikuntakerhotoimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ideaopas matalan. kynnyksen liikuntakerhotoimintaan"

Transkriptio

1 Nuoren Suomen, Suomen Liikunnan ja Urheilun ja Kuntoliikuntaliiton toiminnat siirtyivät Valoon. Lisätietoa valo.fi Ideaopas matalan kynnyksen liikuntakerhotoimintaan

2 SISÄLLYS JOHDANTO...3 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA...4 Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille...5 Liikkumisen merkitys...6 Lisää liikettä päivään!...7 MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTA...8 Kenelle?...8 Tunnuspiirteet...8 Toimintamuodot...9 Matalan kynnyksen kerhoesimerkit...9 MATALAN KYNNYKSEN LIIKUNTAKERHOJEN TOIMINTAMALLI...12 Lapsilähtöisyys...13 Ilmapiiri...13 Turvallinen ilmapiiri...13 Onnistumisen kokemukset...13 Käytännön toiminnan tueksi...14 Erilaiset toimintatavat...14 Jäsentäminen...14 OSAT-ajattelu arkea helpottamaan...15 Suunnittelun avaimet Kohderyhmän määrittely Toiminnan markkinointi Esteettömyys ja kaikille avoin toimintaympäristö...17 Erilaiset ohjaajat Vuosi-, kausi- ja tuntisuunnitelmat...19 Toiminnan rahoitus...19 TUKEA MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN...21 LÄHTEITÄ ISBN

3 JOHDANTO Opetushallitus koordinoi ja kehittää aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä koulun kerhotoimintaa valtakunnallisesti. Tämän lisäksi moni taho tuottaa sisältöjä ja toteuttaa kerhotoimintaa paikallistasolla. Kaikki liikunnallisen kerhotoiminnan toteuttajat tekevät arvokasta työtä ja ovat mahdollistamassa sitä, että yhä useammalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus vähintään yhteen liikunnalliseen harrastukseen. Tulevaisuuden haasteena on liikunnallisen kerhotoiminnan monimuotoisuuden lisääminen niin, että erilaiset liikkujat löytävät itselleen mieleisen harrastuksen. Kaiken lähtökohtana tulee olla lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen ja liikkumiseen kannustaminen. Aikuisten tehtävä on luoda innostavia liikkumisen paikkoja. Tämä ideaopas on koottu sinulle, joka suunnittelet matalan kynnyksen liikuntakerhon käynnistämistä tai haluat kehittää ja tukea jo olemassa olevaa toimintaa. Matalan kynnyksen toiminnan tavoitteena on tarjota liikkumisen mahdollisuuksia kaikille lapsille ja nuorille. Erityisesti tarkoituksena on tavoittaa sellaiset lapset ja nuoret, jotka eivät ole mukana seuratoiminnassa tai joiden liikuntamäärä jää liian vähäiseksi. Ideaoppaan avulla voit suunnitella ja kehittää kerhotoimintaa lapsilähtöisestä näkökulmasta. Oppaan alussa käsitellään lyhyesti lasten ja nuorten liikunnan nykytilaa sekä liikkumisen lisäämisen mahdollisuuksia. Tämän jälkeen esitellään matalan kynnyksen tunnuspiirteet ja toimintamuodot käytännön esimerkkien kautta. Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toimintamallin kautta saat työkaluja käytännön toimintaan. Ideaoppaan loppuun on koottu tahoja, joiden kautta toimintaan voi saada sekä rahallista että sisällöllistä tukea. Hauskoja liikuntakerhohetkiä!

4 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Valtaosa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin. Liikkumisen määrän vähentymisen ja istumisen lisääntymisen vuoksi hyvinvointi on kuitenkin uhattuna. Lapset ja nuoret kärsivät yhä enemmän liikkumattomuuden mukanaan tuomista ongelmista. Liikkumisen määrän vähenemiseen on vaikuttanut moni asia, esimerkiksi päivittäinen pihalla leikkiminen ja pelaaminen ovat muuttuneet ohjatussa toiminnassa liikkumiseksi. Ohjattu harrastaminen ei kuitenkaan riitä korvaamaan arjen fyysisen aktiivisuuden vähenemistä, vaan yhä useampi ohjatussa toiminnassa mukana oleva lapsi liikkuu päivittäin liian vähän. Urheiluseuroilla on vahva osuus lasten ja nuorten liikuttamisessa, mutta liikuntaa harrastetaan myös omatoimisesti eri tilanteissa. Taulukossa 1 näkyy lasten ja nuorten vapaaajan liikunnan harrastamisen paikat. Yksittäisellä lapsella voi olla useita eri liikkumisen paikkoja. Vaikka suurin osa lapsista ja nuorista ilmoittaakin harrastavansa liikuntaa tai urheilua, niin vain noin joka kolmas liik- kuu terveytensä kannalta riittävästi. Mitä nuorempia lapset ovat, sitä suurempi osa on fyysisesti aktiivisia. Liikkuva koulu -hankkeen yhteydessä tehdyn tutkimuksen mukaan luokkalaisista lapsista 59 %, luokkalaisista lapsista 39 % ja yläkouluikäisistä lapsista 15 % liikkuu päivittäin vähintään yhden tunnin. Kansainvälisten suositusten mukaan yksi tunti liikuntaa päivässä on riittävä määrä, mutta suomalaisten liikuntasuositusten mukaan liikettä tulisi olla vähintään 1 2 tuntia päivässä, riippuen lapsen iästä. Lukemat ovat hälyttäviä jo vertailtaessa lasten ja nuorten liikkumisen määrää kansainvälisiin suosituksiin, mutta vielä hälyttävämpiä vertailtaessa niitä suomalaisiin suosituksiin. Vähäinen liikunnan määrä ja lisääntynyt istuminen on johtanut erilaisten terveysongelmien lisääntymiseen. Lasten ja nuorten fyysinen kunto on heikentynyt, tuki- ja liikuntaelinoireilu on lisääntynyt ja ylipainoisten osuus on kaksinkertaistunut kaikissa ikäryhmissä parissa vuosikymmenessä. Ylipainoisia lapsia on päiväkoti-ikäisistä noin 2 5 %, alakouluikäisistä noin % ja yläkouluikäisistä noin %. 60 % 50 % 40 % 48 % 43 % 30 % 37 % 20 % 10 % 0 % 18 % 13 % Omatoimisesti kavereiden kanssa Urheiluseurassa Omatoimisesti yksin Jossain muualla (seurakunta, partio, päiväkoti) Koulun urheilukerhossa Taulukko 1. Lasten ja nuorten ohjatun ja omatoimisen vapaa-ajan liikunnan harrastaminen (Kansallinen liikuntatutkimus ) 4

5 15 20 % % 2 5 % Päiväkoti-ikäiset Alakouluikäiset Yläkouluikäiset Kuva 1. Ylipainoisten lasten osuus eri ikäluokissa Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille on yleissuositus, joka on laadittu soveltumaan kaikille 7 18-vuotiaille lapsille ja nuorille niin urheileville kuin erityisen tuen tarpeessa oleville. Suositus sisältää vähimmäismäärän päivittäiselle fyysiselle aktiivisuudelle sekä ajankäytön ohjeet istumisen vähentämiseksi (ohjeet mm. viihdemedian parissa käytettävään aikaan). Lasten ja nuorten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden vähimmäismäärä on 1 2 tuntia päivässä. Mitä nuorempi lapsi, sen suurempi on liikunnan määrän suositus. Päivittäiseen liikuntamäärään tulee sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja, jonka aikana sydämen syke sekä hengitys kiihtyvät. Kouluikäisten tulee välttää pitkiä yhtämittaisia istumisjaksoja, sillä istumisella on negatiivisia vaikutuksia terveyteen. Liiallisella istumisella on havaittu olevan itsenäisiä liikunnan harrastamisesta riippumattomia haitallisia vaikutuksia mm. lihavuuden ja tuki- ja liikuntaelinoireiden lisääntymiseen. Kuva 2. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositus. (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008) 5

6 Viihdemedian ääressä käytetty aika on kasvanut viime vuosikymmeninä räjähdysmäisesti. Suositusten mukaisen kahden tunnin ruutuaika ylittyy noin 5 %:lla ensimmäisen luokan oppilaista, %:lla viidesluokkalaisista ja yli 50 %:lla yläkoululaisista. > 2 > Kuva 3. Liikkumista yli kaksi tuntia päivässä, ruutuaikaa alle kaksi tuntia päivässä Liikkumisen merkitys Riittävä liikunta tukee lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä monin tavoin. Sen avulla ehkäistään ylipainoa ja lihavuutta sekä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Fyysisten vaikutusten lisäksi liikunta voi vaikuttaa myös psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Aktiivinen liikunnan harrastaminen lapsena ja nuorena lisää todennäköisyyttä liikunnan harrastamiseen aikuisena. Lapsuuden liikunnan yhtenä tavoitteena onkin sytyttää liikuntakipinä ja kasvattaa lapsi ja nuori liikunnalliseen elämäntapaan. Liikunta on yksi lapsen ja nuoren hyvinvoinnin peruspilareista. Yhdessä terveellisen ravinnon ja riittävän levon kanssa liikunta muodostaa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin perustan. Onnistumisen kokemukset Liikkumisen ilo Itsetunnon vahvistuminen Kasvun ja kehityksen tukeminen Oppimisen tukeminen Sosiaalisten taitojen tukeminen Kunnon kohentuminen Motoristen taitojen oppiminen Päänsäryn ja selkäkipujen ennaltaehkäisy Ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäisy Kuva 4. Liikunnan vaikutukset 6

7 Innostavat ja kannustavat aikuiset Innostavat ja kannustavat aikuiset Innostavat ja kannustavat aikuiset Ohjattu liikunta on tärkeä osa lapsen ja nuoren liikkumista. Ohjatussa liikunnassa ohjaaja voi vaikuttaa liikkumisen tehokkuuteen, monipuolisuuteen ja taitojen oppimiseen. Lapsi saa myös uusia virikkeitä ja kavereita. Parhaimmillaan ohjatussa liikunnassa kannustetaan omaehtoiseen liikkumiseen ja sitä kautta lisätään lapsen ja nuoren päivittäistä liikkumista. Ohjattu liikunta kattaa yleensä melko pienen osan riittävän liikkumisen määrästä. Sen vuoksi lapsen ja nuoren on liikuttava päivittäin omaehtoisesti. Omaehtoista liikuntaa voi lisätä tekemällä liikkumispaikat houkutteleviksi, lisäämällä liikuntavälineiden käyttömahdollisuuksia ja antamalla virikkeitä omaehtoisen liikunnan toteuttamiseksi. Kuva 5. Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin osatekijät Lisää liikettä päivään! Lapsen ja nuoren liikkeen lisäämisen paikat löytyvät koulupäivän sisältä ja vapaa-ajalta. Liikkeen lisääminen riippuu aikuisten aktiivisuudesta ja aikuisten luoman ympäristön mahdollisuuksista. Lapsen ja nuoren päivittäisen liikkumisen lisääminen on helppoa, jos poimii liikkumisen mahdollisuuksia sekä ohjatusta että omaehtoisesta liikunnasta ja toteuttaa niitä pienissä osissa pitkin päivää. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi vaikutus aikuisen toiminnalla on lapsen liikkeen määrään. Liikkuminen paikasta toiseen, koulumatkaliikunta Innostava koulupiha Koulupäivän jaksotus, liikuntavälitunnit Arkiliikunta Spontaania useita kertoja päivässä Lähiliikuntapaikat Teemapäivät, tapahtumat, retket Koulun liikuntatunnit RIITTÄVÄSTI LIIKKUVA LAPSI OMAEHTOINEN LIIKUNTA OHJATTU OHJATTU LIIK UNTA LIIK UNTA Suunniteltua viikoittain Toiminnalliset oppitunnit Liikuntakerhot Aamu- ja iltapäivätoiminta Urheiluseuran harjoitukset Pihapelit ja -leikit liikuntavälineet Kuvio 2. Liikkeen lisäämisen paikat 7

8 MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTA Matalan kynnyksen toiminta mahdollistaa ohjattuun liikuntaan osallistumisen riippumatta lapsen tai nuoren taustasta ja kyvyistä. Toiminta palvelee kaikkia osallistujia, mutta erityisesti vähän liikkuvia lapsia. Matalan kynnyksen toiminta kohdistuu pääosin terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin lapsiin ja heihin, jotka ovat jääneet liikuntakerhotoiminnan ja muun liikunnallisen harrastustoiminnan ulkopuolelle. Painotus on ei-kilpailullisessa toiminnassa ja toiminta on usein monipuolista liikuntaa, sisältäen mm. pelejä, leikkejä, perustaitojen harjoittelua ja lajikokeiluja. Kenelle? Matalan kynnyksen toimintaa voi järjestää mikä tahansa kerhotoimintaa järjestävä taho: urheiluseura, yhdistys, vanhempaintoimikunta, kunnan liikunta-, koulu- tai nuorisotoimi sekä yksittäinen koulu. Matalan kynnyksen toiminta sopii kaikille lapsille ja nuorille. On kuitenkin tiettyjä ryhmiä, jotka erityisesti hyötyvät matalan kynnyksen toiminnasta: Lisää liikuntaa erityisesti tytöille. Kouluikäisistä lapsista ja nuorista pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt. Jokaisessa ikäluokassa pojista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi noin kymmenen prosenttia enemmän kuin tytöistä. Vähemmän istumista ja ruutuaikaa, erityisesti nuorille pojille. Lasten ja nuorten ruutuaika ja istuminen on lisääntynyt vuosittain. Eniten viihdemedian ääressä käyttävät aikaa nuoret pojat. Lisää liikunnan mahdollisuuksia vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osallistuminen liikuntaan on vähäisempää kuin muiden lasten ja nuorten. Usein esteenä ovat ympäristön asenteet, sopivien liikuntatoimintojen puute tai yksilölliset osallistumisen esteet (esim. lapsen ja nuoren asenne liikuntaa kohtaan tai perheen ajankäytön resurssit). Lisää liikunnan mahdollisuuksia maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien osallistuminen liikuntaan ja muihin vapaa-ajantoimintoihin on vähäisempää kuin kantaväestön. Myös liikunnallisesti passiivisten osuus on suurempi kuin kantaväestössä. Lisää tukea perheille, joilla on heikompi sosioekonominen asema. Perheen taloudellisella tilanteella on suora yhteys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Aktiivisesti liikuntaa harrastavia lapsia ja nuoria on korkean tuloluokan perheissä enemmän kuin alemman tuloluokan perheissä. Myös osallistuminen urheiluseuran toimintaan on yleisempää varakkaampien perheiden nuorilla. Tunnuspiirteet Matalan kynnyksen toiminnalla on tiettyjä tunnuspiirteitä, joista vähintään yhden tulee täyttyä, jotta toiminta voidaan luokitella matalan kynnyksen toiminnaksi. Näitä tunnuspiirteitä ovat toiminnan edullisuus, toiminnan järjestäminen lähellä lapsen tai nuoren arkiympäristöä, toiminnan monipuoliset sisällöt, liikunnan perustietojen ja -taitojen lisääminen sekä liikunnan järjestäminen erikseen ja yhdessä, tarpeen mukaan eriyttäen tai yhdistäen. Mitä useampi kriteereistä täyttyy, sitä helpommin toiminta on kaikkien lasten saavutettavissa. MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNAN TUNNUSPIIRTEET Toiminta on edullista tai maksutonta Liikunta järjestetään lähellä arkiympäristöä Liikunta on monipuolista, hauskaa ja vapaamuotoista Liikunnan avulla lisätään liikunnan perustietoja ja -taitoja Liikuntaa järjestetään yhdessä ja erikseen 8

9 Toimintamuodot Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toiminta voi olla sisällöllisesti hyvin erilaista. Toiminta voidaan järjestää yhden lajin liikuntakerhona, jolloin monipuolista toimintaa höystetään yhden lajin painotetulla harjoittelulla tai sitä voidaan järjestää monipuolisena liikuntakerhona, jossa liikunnan ja lajien perustaitoja harjoitellaan ilman lajipainotuksia. Liikuntakerho voi olla kaikille avoin kerho, jolloin osallistujaksi voi tulla kuka tahansa tai se voi olla suljettu kutsukerho, jolloin osallistujat kutsutaan mukaan toimintaan. Kerho voi olla myös erityislapsille suunnattu kerho, jossa lasten erityistarpeet on huomioitu kerhon suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikuntakerho voi myös olla ohjaajajärjestelyiltään hyvin eri tavoin järjestetty. Kerhon ohjaajina ja suunnittelijoina voivat toimia esimerkiksi nuoret itse (vertaisryhmätoiminta). Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta sekä välkkäkerhot tuovat liikuntakerhotoiminnan lähelle lapsen arkiympäristöä, mikä tekee osallistumiskynnyksen matalaksi. ESIMERKKEJÄ LIIKUNTAKERHOJEN TOIMINTAMUODOISTA Yhden lajin liikuntakerho Monipuolinen liikuntakerho Monikulttuurinen liikuntakerho Matalan kynnyksen liikuntakerho Kaikille avoin liikuntakerho Kohdennettu kutsukerho Erityistä tukea tarvitsevien lasten kerho Nuorten ryhmät Nuorten itse järjestämä toiminta Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta Välkkäkerho Matalan kynnyksen kerhoesimerkit Tässä kappaleessa esitellään käytännön kerhoesimerkkien kautta hyviä oivalluksia matalan kynnyksen kerhotoiminnan järjestämiseksi. Liikuntakerhot esitellään matalan kynnyksen tunnuspiirteiden mukaan siten, että niissä tuodaan esille juuri kyseinen tunnuspiirre ja kuinka se on toteutettu käytännössä. Kerhoesittelyn yhteydessä olevasta laatikosta näkyy, minkä toimintamuodon alle liikuntakerho kuuluu. Lisää kerhoesimerkkejä löydät internetsivuilta osoitteesta Toiminta on edullista tai maksutonta Ilves, Tampere YHDEN LAJIN LIIKUNTAKERHO Edullisuus taataan sillä, että nuorille tai lasten vanhemmille annetaan mahdollisuus osallistua seuratyöhön ja tätä kautta maksaa omaa tai lapsensa harrastusta. Seuran nuoret urheilijat toimivat apuohjaajina taito- ja jalkapallokouluissa ja maksavat ohjauspalkkiollaan omia jäsenmaksujaan. Pienten lasten vanhemmat voivat osallistua valmennus-, ohjaus- tai muuhun seuratyöhön, joista saatavilla palkkioilla he maksavat lastensa jalkapalloharrastusta. Edullisen tai maksuttoman toiminnan järjestäminen ei ole aina helppoa. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden osallistumista toimintaan voidaan madaltaa tarjoamalla mahdollisuus tienata seuratyön parissa ja tätä kautta tukea perheiden harrastusmaksujen suorittamista. 9

10 MONIKULTTUURINEN LIIKUNTAKERHO Liikuntatoiminta järjestetään lähellä arkiympäristöä Sudet, Kouvola Maksutonta koulujen kerhotoimintaa järjestetään kodin läheisyydessä. Toimintaa on tarjolla kaikille luokkalaisille heti koulupäivän jälkeen. Toimintaa on kohdistettu erityisesti vähän liikkuville lapsille ja vähävaraisille perheille. Sudet on kouvolalainen jalkapallo- ja salibandyseura, joka järjestää monipuolisesti harrastustoimintaa sekä seuran omana että koulujen kerhotoimintana. Koulujen kerhot järjestetään heti koulupäivän jälkeen ja niissä käyvät pääsääntöisesti oman koulun oppilaat. Seuran ja koulun yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Liikunta on monipuolista, hauskaa ja vapaamuotoista Action Power -toiminta, Vaasa MONIPUOLINEN LIIKUNTAKERHO Action Power -toiminnan parissa järjestetään luokkalaisille liikuntakerhoja, joissa tutustutaan leikinomaisesti liikuntaan ja monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin. Liikuntaa toteutetaan eri ympäristöissä: ulkona, metsässä, koulun pihalla ja salissa. ActionPower -toiminnalla on tavoitettu vähän liikkuvia lapsia, sillä monipuolinen, ei kilpailullinen toiminta kiinnostaa lapsia ja nuoria. Liikuntakerhoihin voi tulla mukaan milloin vain, ilmoittautuminen on avoinna ympäri vuoden. Liikuntakerhojen kautta lapsia pyritään ohjaamaan lajikouluihin ja sitä kautta tutustumaan urheiluseuratoimintaan, jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus. Kivointa ohjaajissa: Ne huomioi toiveet eikä suutu. Et jos me halutaan olla norsupalloo, niin voidaan olla. Jesse 11v. 10

11 KAIKILLE AVOIN LIIKUNTAKERHO Liikunnan avulla lisätään liikunnan perustietoja ja taitoja Nokian Pyry, Nokia Toiminnan avulla tuetaan liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan syntymistä. Vuoden aikana tutustutaan kahdeksaan eri lajiin. Toiminnassa keskitytään lapsilähtöisyyteen, annetaan lasten oivaltaa itse. Vanhempien ja lasten yhteistunneilla näytetään vanhemmille esimerkkiä lasten kannustamisesta ja tukemisesta. Nokian Pyry järjestää monipuolista kerhotoimintaa lapsille neljässä ikäryhmässä. Nuorimmat osallistujat ovat 4-vuotiaita, vanhimmat 12-vuotiaita. Jokaisella kerhokerralla paikalla on neljä ohjaajaa: kaksi kerho-ohjaajaa ja kaksi lajiohjaajaa. Toiminnan tavoitteena on tutustuttaa lapset eri lajeihin, tuottaa onnistumisen elämyksiä ja liikunnan iloa sekä tukea omaehtoista liikkumista ja arkiaktiivisuutta. Kivointa kerhossa: Joukkueessa on hauskoja kavereita ja parhaat pelaajat. Parasta ohjaajissa: Se laittaa aina, ettei samaa juttua, vaan vaihdellaan. On kiva kokeilla eri juttuja. Elias 7v. Liikuntatoimintaa järjestetään yhdessä ja erikseen Musan Salama, Pori PalloSalamat on erityistä tukea tarvitsevien pelaajien jalkapallojoukkue, joka toimii jalkapalloseuran sisällä. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KERHO Harjoitukset pidetään kerran viikossa ja pelit pelataan cp-jalkapallon sovelletuilla säännöillä. Toiminta on tarkasti strukturoitua ja noudattaa aina samaa kaavaa. PalloSalamat joukkue on toiminut jo vuodesta 2001 ja on tuttu muidenkin seuran joukkueiden pelaajille. Joukkueessa on eri-ikäisiä tyttöjä ja poikia. Perusasioiden opetteluun käytetään paljon aikaa, sillä se palvelee jalkapallotaitojen kehittymistä jatkossa. Huumoria käytetään paljon, mikä tuo ryhmään rennon ja mukavan ilmapiirin. 11

12 MATALAN KYNNYKSEN LIIKUNTAKERHOJEN TOIMINTAMALLI Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toimintamalli on rakennettu tukemaan käytännön kerhotoimintaa. Toimintamallissa kuvataan matalan kynnyksen toiminnassa huomioonotettavat osa-alueet. Liikuntakerhotoiminnan toimintamalli on kuvattu keskeltä ulospäin siten, että mitä lähempänä keskustaa osa-alue on, sitä suurempi merkitys sillä on liikkuvan lapsen ja nuoren kannalta. Tässä toimintamallissa kaiken lähtökohtana ja keskiössä on lapsi tai nuori, jonka liikunnan riemu taataan kehän seuraavan kerroksen osa-alueilla eli turvallisen ilmapiirin luomisella ja onnistumisen kokemusten mahdollistamisella. Seuraavalla kehällä on käytännön toimintaa monipuolistavat ja osallistumisen kynnystä madaltavat osa-alueet. Uloimmalta kehältä löytyy suunnitteluun liittyvät osaalueet. Lapsilähtöisyys kulkee läpileikkaavana koko toimintamallin läpi ja se tulee huomioida ympyrän jokaisella kehällä. jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu S Y Y S Kaikille avoin toimintaympäristö Y S OSAT-ajattelu H T Ö I Ä H T Ö I SY S I L Ä S IL SUUNNITTELUN AVAIMET KÄYTÄNNÖN TOIMINNAN TUEKSI L A P Toiminnan rahoitus Kohderyhmä Onnistumisen kokemukset L AP ILMAPIIRI LAPSI/ NUORI L A P L Jäsentäminen Erilaiset ohjaajat Markkinointi Vuosi-,kausi- ja tuntisuunnitelmat S IL Turvallinen ilmapiiri A P S Ä H TÖ Erilaiset toimintatavat I L Ä I SY H T Ö Y S I S jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu Y Y S jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu Kuvio 3. Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toimintamalli 12

13 LAPSILÄHTÖISYYS Lapsilähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että toiminnan lähtökohtana on aina lapsi ja nuori. Lapsilähtöisessä toiminnassa tuetaan lasta ja nuorta yksilöllisesti ja huomioidaan heidän toiveensa ja tarpeensa. Tämä tehdään havainnoimalla, mutta myös keskustelemalla lapsen ja nuoren kanssa. Lapsilähtöinen toiminta ei jää vain havainnoinnin tai kuuntelun tasolle, vaan toiveet ja tarpeet näkyvät myös käytännön toiminnassa. Liikkumaan innostamisessa lasten ja nuorten aito osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää. Tämä paitsi kasvattaa liikuntainnostusta, myös sitouttaa lapsia ja nuoria yhteiseen toimintaan. Yhdessä tekeminen lähtee pienistä asioista ja oivalluksista. Oleellisinta on aikuisen aito halu toimia lasten ja nuorten kanssa yhdessä. Todellinen kuuleminen sekä lasten ja nuorten kysymysten ja aloitteiden huomioiminen on tärkeää toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lapsilähtöisyys tulisi näkyä kaikessa toiminnassa. ILMAPIIRI Turvallinen ilmapiiri Lähtökohtana liikuntatuokioissa on turvallisen ilmapiirin luominen. Erityisen tärkeää tämä on matalan kynnyksen toiminnassa, jossa osallistujat saattavat kokea epävarmuutta omista kyvyistään ja taidoistaan. Turvallinen ilmapiiri takaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden nauttia liikunnan riemusta ja kokea onnistumisen elämyksiä. Turvallisen ilmapiirin tunnusmerkit: Ohjaaja on ystävällinen, avoin ja turvallinen. Ryhmässä on sovittu yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan. Toiminnassa kysytään lasten ja nuorten mielipiteitä ja ideoidaan yhdessä. Jokaista osallistujaa kannustetaan ja hänen vahvuutensa tunnistetaan. Lapset saavat aitoa, rakentavaa ja myönteistä palautetta toiminnastaan. Jokainen lapsi huomioidaan yksilönä. Toiminnassa huomioidaan erilaiset oppimistyylit. Ohjauksessa käytetään lapsilähtöisiä ohjaustapoja. Tehtävissä edetään lapsen oman tason mukaan. Taidon oppimisessa edetään helposta vaikeaan. Onnistumisen kokemukset Jokainen tarvitsee onnistumisen kokemuksia innostuakseen liikkumisesta. Turvallinen ilmapiiri luo osaltaan puitteet tälle. Ohjaajan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon jokaisen lapsen mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin jokaisella tunnilla. Keinoja onnistumisen kokemusten mahdollistamiseen: Jokaisen lapsen vahvuudet huomioidaan ja niitä tuodaan esiin. Toiminnan keskiössä on tekeminen, ei kilpaileminen. Toiminta on lapsen taitotason mukaista. Taidon oppiminen etenee pienin askelin. Välineiden avulla helpotetaan toimintaa (esim. hitaammin liikkuvat pallot ja itse tehdyt liikuntavälineet). Toiminnan sisällöt ovat monipuolisia. Turhia ärsykkeitä vähennetään, ja ohjaus sekä ympäristö tehdään selkeiksi. Kivointa kerhossa: Ku tääl voi feilailla: (epäonnistua) Kivointa ohjaajassa: Se on niin sellanen lempeä. Iina 8v. Kivointa kerhokavereissa: Ne ei niinku pelleile ihan kauheesti, et menee pieleen kaikki. Antti 10v. 13

14 KÄYTÄNNÖN TOIMINNAN TUEKSI Liikunnan ohjaaminen on kaikille kohderyhmille samanlaista, riippumatta siitä, onko kyseessä matalan kynnyksen ryhmä tai perinteinen liikuntaryhmä. Toiminnan järjestelyissä ja ohjauksen suunnittelussa on hyvä kiinnittää huomiota erilaisten toimintatapojen ja jäsentämisen hyödyntämiseen ohjauksen tukena. Myös OSAT-ajattelu antaa työkaluja toiminnan kynnyksen madaltamiseen. Erilaiset toimintatavat Mitä monipuolisemmin eri toimintatapoja hyödyntäen liikuntaa toteutetaan, sen todennäköisemmin jokainen lapsi ja nuori kokee liikunnan riemua. Erilaisia toimintatapoja on hyvä käyttää vaihtelevasti ja tilanteen mukaan. Erilaisten toimintatapojen kirjo on nähtävissä oheisessa inkluusiopiirakassa. Kaikkia toimintatapoja tarvitaan, ohjaajan tehtävänä on päättää, mikä toimintatapa on sopivin eri tilanteissa. KÄÄNTEINEN INTEGRAATIO: Käänteisessä integraatiossa vammaisurheilun lajeja opetetaan kaikille osallistujille. ERILLINEN TOIMINTA: Erillisessä toiminnassa eritasoista tai erilaista harjoittelua kaipaavat liikkujat on jaettu omiin ryhmiinsä esimerkiksi erillisiin tiloihin. Erillistä toimintaa on myös erityisliikkujien omat harjoitteluryhmät, joissa he liikkuvat vertaistensa kanssa. Lue käytännön esimerkkejä yhteisen toiminnan erilaisista keinoista Ota minut mukaan -oppaasta Jäsentäminen Jäsentäminen tarkoittaa selkeäksi suunniteltua ohjausta. Jäsentäminen tarjoaa sekä lapselle että ohjaajalle mahdollisuuden ennakoida tilanteita ja tutut toimintamallit luovat turvallisuuden tunnetta. Tavoitteena on tasavertaisten liikkumis- ja oppimismahdollisuuksien luominen kaikille lapsille ja nuorille. AJAN JÄSENTÄMINEN: Lapsen kannalta on olennaista tietää, mitä häneltä seuraavaksi odotetaan, mitä sen jälkeen tapahtuu ja kuinka kauan odotettavissa oleva tapahtuma kestää. Yksi keino helpottaa lasten tietämättömyyttä ja uteliaisuuden tunnetta on piirtää liikuntatuokioihin aikaympyrä tai aikajana. Ympyrä tai jana kertoo, milloin toiminta alkaa ja milloin se päättyy sekä mitä eri vaiheita liikuntatuokio sisältää. Liikuntatuokioissa aikaa voidaan jäsentää myös käyttämällä kelloa, musiikkia tai rytmittämällä toistojen, lorujen ja riimitysten määrää. Kuva 6. Inkluusiopiirakka (Ota minut mukaan -opas 2004) Toimintatapojen kirjo: AVOIN TOIMINTA: Avoin toiminta on suunniteltu siten, että se ei sulje ketään pois. Avoimet harjoitteet sopivat jokaiselle, koska välineet ja ympäristö ovat kaikille samat. SOVELTAVA TOIMINTA: Soveltavan toiminnan avulla muokataan sääntöjä, välineitä tai aluetta jokaisen liikkujan tarpeisiin sopivaksi. Tavoitteet ovat yhteiset, keinot yksilölliset. RINNAKKAINEN TOIMINTA: Rinnakkaisessa toiminnassa kaikki tekevät samaa tehtävää samassa tilassa, mutta kukin harjoittelee omalla tasollaan. Osallistujat harjoittelevat samaa taitoa, mutta yksilöllisesti sopivalla tavalla. Kuva 7. Ajan jäsentäminen 14

15 TILAN JÄSENTÄMINEN: Tilaa jäsentämällä voidaan poistaa ylimääräiset keskittymistä ja oppimista häiritsevät tekijät. Tietyllä toiminnalla ja välineillä on oma pysyvä paikkansa ja tilan käyttö sekä visuaalinen ilme ovat selkeitä. Sisätiloissa liikuntapaikat voidaan jäsentää merkitsemällä suorituspaikat väreillä, merkkikartioilla, nuolilla, lattiamerkeillä tai jalan- ja kädenkuvilla. Ulkona tilan jäsentämisessä on hyvä hyödyntää jo valmiina olevaa ympäristöä, kuten nurmi- tai hiekkakenttää sekä teitä ja polkuja. Tilan jäsentämisessä käytettävät erilaiset kuvat ja välineet voivat toimia apuopettajina ja näin vähentää apuohjaajien tarvetta. Toimintaympäristön ollessa liikkujalle uusi, on liikuntatuokio hyvä aloittaa tutustumalla tilaan ja sen rajoihin. TOIMINNAN JÄSENTÄMINEN: Toiminnan jäsentämisen tavoitteena on auttaa lasta hahmottamaan ja keskittymään oleelliseen. Liikuntatilanteessa toiminta on hyvä aloittaa ja lopettaa aina samalla tavalla. Toiminnan aikana käytettävät kuvat auttavat lasta muistamaan tehtävän ja selkeät ohjeet auttavat lasta huomaamaan suorituksen tai tehtävän ydinkohdat (kuva 9). Lapsen kutsuminen nimeltä auttaa lasta ymmärtämään, että palautteesi tai ohjeesi on tarkoitettu juuri hänelle. OSAT-ajattelu arkea helpottamaan Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa ohjaaja voi yksinkertaisten kysymysten kautta miettiä, onko kaikki oleellinen huomioitu ajatellen jokaisen lapsen mahdollisuutta mukavaan liikuntatuokioon. OSAT-ajattelu ohjaa pohtimaan toiminnan eri osa-alueita ja niiden sisältöjä. OSATajattelumallin taustalla on australialainen TREE-malli, jonka tarkoituksena on helpottaa inkluusion toteutumista ohjatussa liikunnassa. Kuva 8. Tilan jäsentäminen O S A T Opetus: Millä opetustyylillä opetan? Millaisia oppimistyylejä lapsilla ja nuorilla on? Kuinka organisoin, opetan ja kommunikoin siten, että se tukee oppimista? Säännöt ja ohjeet: Kuinka muutan sääntöjä ja toimintojen sisältöjä siten, että mahdollistan jokaisen osallistumisen omien kykyjensä mukaan? Asianmukaiset välineet: Voinko edistää lasten ja nuorten onnistumisen kokemuksia ja oppimista muuttamalla välineen kokoa, painoa, väriä jne.? Tila ja ympäristö: Pystynkö muokkaamaan tilaa ja ympäristöä sopivammaksi? Pienennänkö tai suurennanko aluetta? Kuinka merkitsen alueen selkeästi? Kuva 9. Toiminnan jäsentäminen, esimerkkinä pallohippa 15

16 SUUNNITTELUN AVAIMET Hyvä suunnittelu tarkoittaa sitä, että ennen toiminnan käynnistämistä otetaan huomioon ne tekijät, jotka voivat edesauttaa ja toisaalta vaikeuttaa matalan kynnyksen toiminnan toteutumista. Suunnittelussa on hyvä määritellä kohderyhmä (kenelle toimintaa halutaan järjestää), miettiä toiminnan markkinointi (kuinka haluttu kohderyhmä tavoitetaan), käydä läpi ympäristön esteettömyys, päättää kuka toimintaa ohjaa, suunnitella toiminnan sisältö huomioiden lapsilähtöisyys sekä pohtia kuinka toiminta rahoitetaan. Seuraavassa esitellään suunnittelun avainkohdat käytännön esimerkkien kautta. Kohderyhmän määrittely Kohderyhmän määrittely on tärkeää, jotta toiminnan tavoitteet ja sisältö pystytään suunnittelemaan kohderyhmälle sopivaksi. Tämä madaltaa kynnystä osallistua toimintaan ja ryhmään saadaan helpommin toivotun kohderyhmän lapsia tai nuoria. KUTSUKERHO Ruosniemen koulu, Pori Osallistujat valitaan Motoriikka paremmaksi -kerhoon luokan- tai liikunnanopettajan havaintojen perusteella, yhteistyössä vanhempien kanssa. Mukana olevat lapset ovat motorisesti kömpelöitä ja/tai vähän liikkuvia. Kerhotoimintaa järjestetään keskellä koulupäivää puoli tuntia kestävän välitunnin aikana. Motoriikka paremmaksi -kerhossa harjoitellaan nimensä mukaisesti erilaisia motorisia taitoja, kuten tasapaino-, liikkumis- ja käsittelytaitoja. Kerho on avoin kaikille koulun oppilaille, mutta painopiste on luokkalaisissa. Pieni ryhmäkoko mahdollistaa yksilöllisen ohjaamisen ja palautteen annon. Kerhon on havaittu rohkaisevan arkaa liikkujaa harjoittelemaan ja sitä kautta onnistumaan, mikä puolestaan on lisännyt lapsen osallistumista ja rohkeutta liikkua oman luokan liikuntatunnilla. Toiminnan markkinointi Markkinointi on oleellista, varsinkin kun aloitetaan uutta toimintaa tai kehitetään vanhaa toimintaa matalan kynnyksen toiminnaksi. Ennen markkinointia kannattaa tehdä selkeä kohderyhmän määrittely, jotta markkinointi osataan suunnata oikein. Mitä paremmin kohderyhmä on määritelty ja markkinointi suunniteltu ja toteutettu, sitä todennäköisemmin toiminta käynnistyy halutulla tavalla ja tavoitelluilla osallistujilla. Toiminnan markkinoinnissa kannattaa käyttää kaikkia niitä kanavia, joiden kautta mahdolliset osallistujat löytyisivät. Tällaisia kanavia voivat olla mm. koulujen ilmoitustaulut ja kirjeet kotiin sekä yhteistyö terveydenhoitajien ja opettajien, fysio- ja toimintaterapeuttien sekä kunnan liikunnanja erityisliikunnanohjaajien kanssa. Lisäksi eri järjestöt voivat välittää informaatiota omia kanaviaan pitkin. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KERHO Sporttiskerho, Kuopio Sporttiskerho on tarkoitettu kaikille Pohjois- Savon alueen 7 13-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville lapsille. Kerhossa tutustutaan eri lajeihin seuraohjaajien ohjaamina. Markkinoinnissa on hyödynnetty paikallisten tahojen verkostoja. Toiminnassa on mukana 27 lasta. Sporttiskerhon käynnistämisessä on ollut mukana neljä tahoa: Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, Kuopion kaupunki, Mäntykankaan koulu ja Tapaturmaisesti vammautuneiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukiyhdistys TATU ry. Markkinoinnissa on ollut tärkeää usean tahon verkostoituminen ja aktiivinen markkinointi eri kanavia pitkin. Markkinointi on tapahtunut VAU ry:n omissa verkostoissa, Mäntykankaan koulun kautta lähialueen erityiskoulujen ja -luokkien oppilaille sekä kaupungin erityisliikunnanohjaajan kautta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. TATU ry on viestinyt kerhosta Pohjois-Savon alueen fysio-, toiminta- ja puheterapeuteille, Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenosastoille ja kuntoutusohjaajille, eri järjestöille sekä Kuopion kaupungin erityisneuvolaan. Kivointa kerhossa: No, ne köydet on kivoja. 16

17 Esteettömyys ja kaikille avoin toimintaympäristö Matalan kynnyksen toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon kaikille avoin toimintaympäristö ja esteettömyys. Kaikille avoimeen toimintaympäristöön pääsee helposti ja siellä on turvallista liikkua. Toimintaympäristön tulisi olla lähellä lapsen arkiympäristöä, jolloin lapsen on helpompi liikkua harrastukseen ilman vanhempien apua. Toimintatilan tulisi olla esteetön. Ennakkoon on hyvä esittää lapsen kannalta katsottuna oleellisia kysymyksiä: Pääsenkö? Mahdunko? Ymmärränkö? Näenkö? ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KERHO Espoon Tapiot, Espoo Espoon Tapiot järjestää yleisurheilukoulua erityistä tukea tarvitseville lapsille. Harjoittelupaikka on esteetön, sillä osa lapsista käyttää pyörätuolia. Talvella ryhmä harjoittelee erillään muista ryhmistä, sillä muut ryhmät harjoittelevat tilassa, johon ei pystytä tekemään avointa ja esteetöntä toimintaympäristöä. Kesäisin ryhmä harjoittelee yleisurheilukentällä samaan aikaan muiden urheilukoululaisten kanssa. Urheilukoulussa harjoitellaan erilaisia yleisurheilulajeja ja liikutaan monipuolisesti. Ryhmää ohjaa kolme ohjaajaa, joista kaksi on erityisliikkujia. Yksi ohjaajista on pyörätuolin käyttäjänä varmistanut tilan soveltuvuuden ryhmälle. Paikallinen pankki on tarjonnut omat parkkipaikkansa lasten perheiden käyttöön, jotta kulku harjoituspaikalle onnistuisi mahdollisimman esteettömästi. 17

18 Erilaiset ohjaajat Matalan kynnyksen toiminta on usein edullista tai maksutonta. Tämä aiheuttaa omat haasteensa toiminnan järjestämiseen ja ohjaajien rekrytoimiseen. Ohjaajana matalan kynnyksen kerhossa voi toimia ammattilainen tai harrastelija, vanha tai nuori. Ohjaajan ei tarvitse olla liikunta- tai kasvatusalan ammattilainen, riittää että hänellä on avoin mieli ja halu oppia uutta. Ohjaajana voivat toimia esimerkiksi opettajat, urheiluseurojen, eri järjestöjen tai seurakuntien ohjaajat, koulun vanhemmat oppilaat tai lasten vanhemmat ja isovanhemmat. Vastuuohjaajan tulisi olla 18 vuotta täyttänyt, mutta apuohjaajina voivat toimia alaikäisetkin. YHDEN LAJIN LIIKUNTAKERHO PuMa Volley, Helsinki Toimintaa järjestetään iltapäivisin lähikouluilla. Ohjaajana Tapanilan ala-asteella toimii 63-vuotias Raija ja hänen 11-vuotias lapsenlapsensa Lina. Raija-mummo on houkuteltu mukaan kentän laidalta, kun hän on ollut seuraamassa lapsenlapsensa lentopalloharjoituksia. Raija pyysi Linan kanssaan kerho-ohjaajaksi ja he toimivat tasavertaisina ohjaajina. PuMa Volleyn ohjaajaratkaisu on hyvä esimerkki siitä, kuinka ohjaajina voivat toimia hyvin erilaiset ja eri-ikäiset ohjaajat. Tässä esimerkissä kerhon lapset saavat ohjausta kokeneelta lajin konkarilta ja kolme vuotta lajia harrastaneelta pelaajalta. Raija pääsee jakamaan kokemustaan ja toisaalta kouluttaa Linasta tulevaisuuden ohjaajaa. Linan mielestä on mukavaa ohjata, kun saa opettaa muita ja ohjaaminen on mukava tapa viettää iltapäivää. Haastavinta Linasta on se, kun kerholaiset eivät aina tottele. Kivointa ohjaajissa: Valkut on taitavii ja hyvii pelaamaan! Parasta ohjaajassa: Se sanoo asiat hyvin aina. Sillain, että ne ymmärtää. Janne 6v. 18

19 Vuosi-, kausi- ja tuntisuunnitelmat Toiminnalle kannattaa rakentaa vuosisuunnitelma, kausisuunnitelma ja erilliset tuntisuunnitelmat jokaiselle kerralle. Suunnitteluvaiheessa vuosisuunnitelmassa varmistetaan, että kaikki halutut sisällöt saadaan mukaan ja toiminta on tarpeeksi monipuolista. Kausisuunnitelman avulla taataan, että osataan hyödyntää eri vuodenaikoja ja toimintaympäristöjä parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvin tehdyllä tuntisuunnitelmalla varmistetaan toiminnan tavoitteellisuus sekä monipuolisuus ja se vapauttaa tunnilla aikaa soveltamiseen. Suunnittelussa on tärkeää huomioida lasten ja nuorten omat toiveet. Lapset ja nuoret voivat osallistua niin vuosi-, kausi- kuin tuntisisältöjenkin suunnitteluun. Lasten ja nuorten ideoiden kuuntelu madaltaa kynnystä osallistua toimintaan ja tekee toiminnasta lapsilähtöisempää. KUTSUKERHO Tyttöjen hyvinvoinnin kerho, Savitaipale Kutsukerho järjestetään yläkoulun vähän liikkuville tytöille, kutsujina yhteistyössä liikunnanopettaja, terveydenhoitaja ja fysioterapeutti. Kauden alussa nuoret ideoivat ryhmässä mitä kerhossa tullaan kauden aikana tekemään. Jokaisella kerralla laji/toiminta vaihtuu, jotta mahdollisimman moni toive toteutetaan. Savitaipaleen Europaeuksen koulun kerhossa ohjaaja suunnittelee kauden ohjelman nuorten toiveiden mukaan. Kun nuori osallistuu itse toiminnan suunnitteluun, on hän motivoituneempi myös sen toteutukseen. Tällöin nuori pääsee harrastamaan niitä asioita, joista hän tykkää. Tällä on positiivinen vaikutus liikuntakipinän synnyttämiseen ja oman harrastuksen löytämiseen. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitukseen ja ohjaajien palkkaukseen on mahdollista hakea tukea eri tahoilta. Matalilla osallistujamaksuilla voidaan kattaa pieni osa toiminnan kustannuksista ja ohjaajien palkkioista, mutta tämän lisäksi tarvitaan usein muutakin tukea. Tukea voi hakea omalta kunnalta sekä valtakunnallisista hankeavustuksista. Tukea voi hakea sekä pienimuotoiselle toiminnalle että laajalle hanketoiminnalle. Mahdollisia toiminnan rahoituskanavia: Opetushallitus Valtionavustus: Opetushallitus jakaa valtionavustuksia vuosittain erilaisille järjestöille. Hakukelpoisia ovat myös järjestöt, jotka tukevat koulun vapaata harrastustoimintaa. Valtionavustusta voi hakea vuosittain. Valtionosuus: Opetushallitus jakaa valtionosuuksia kunnille tukemaan alakoululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan vastuullisena järjestäjänä toimii kunta, joka voi ostaa järjestöiltä toiminnan sisällön. Aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta kannattaa olla yhteydessä kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaavaan koordinaattoriin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ELY-keskukset ovat alueellisia keskuksia, jotka myöntävät kehittämisavustuksia paikallisiin hankkeisiin. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus*: Määrärahalla tuetaan lasten ja nuorten liikunnan paikallisia kehittämishankkeita, joiden avulla pyritään löytämään erilaisia toimintamalleja, erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi suositusten mukaiseksi. Hankeavustusta myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. Avustus lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan*: Määrärahalla tuetaan 7 18-vuotiaiden paikallista harrastustoimintaa. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustamisen tavoitteena on lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen, lasten ja nuorten yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen sekä uusien monipuolisten elämysten saaminen yhdessä ikäistensä kanssa. Hankeavustusta myönnetään vuodeksi kerrallaan, alkaen kesäkuun alusta. * Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus: Liikunta > Liikuntapolitiikka > Avustukset > Lasten ja nuorten liikunnan paikallinen kehittäminen ja Liikkuva koulu -ohjelma * Avustus lasten ja nuorten paikalliseen kerhotoimintaan: Nuoriso > Nuorisotyön avustukset > Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta 19

20 Valo Valo (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry) on mukana OKM:n liikuntayksikön myöntämässä seuratoiminnan kehittämistuessa. Rahat ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa. Seuratoiminnan kehittämistuki: Seuratoiminnan kehittämistuen avulla pyritään vahvistamaan seuratoiminnan laatua sekä lisäämään harrastamisen mahdollisuuksia eriikäisille. Seuratoiminnan kehittämistuen tavoitteena on urheiluseuratoiminnan elinvoimaisuuden ja kehittymisen varmistaminen. Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry tukee Sporttiskerhoja välinetuen avulla. Sporttiskerhot ovat paikallisia liikuntakerhoja lapsille ja nuorille, joilla on jokin vamma tai muu erityisen tuen tarve. Kerhot voivat toimia monella nimellä. Osa kerhoista voi olla tarkoitettu vain tiettyyn vammaryhmään kuuluville, kuten esimerkiksi kehitysvammaisille lapsille. Toiset puolestaan pyrkivät tarjoamaan monipuolista leikkiliikuntaa kaikille sellaisille, jotka tarvitsevat tehostettua motoristen taitojen harjoittelua. Välinetuki: Kaikki Sporttiskerhot voivat hakea välinetukea VAU:sta. Välinetukea haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, josta käy ilmi mitä välineitä halutaan hankkia ja mikä niiden kustannusarvio on. Noin euron suuruista välinetukea myönnetään hakemusten perusteella vuosittain tammi-helmikuussa ja elo-syyskuussa yhteensä noin 4 6 kerholle. Raha-automaattiyhdistys (RAY) Raha-automaattiyhdistys RAY tukee suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä erilaisten hankkeiden kautta. Emma ja Elias -avustusohjelma: Emma & Elias -avustusohjelman ( ) päämääränä on edistää lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelman avulla löydetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja heidän perheidensä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten (15 vuotta) ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen. Kuntayhteistyö Kunnalliset avustukset ovat kunta- ja tapauskohtaisia. Paikallisissa hankkeissa kannattaa olla yhteydessä kunnan liikunta-, nuoriso-, opetus- ja sosiaalitoimiin. Tuki voi olla rahallista tukea tai välineisiin ja liikuntapaikkoihin liittyvää tukea. Muut tahot Yhteistyötä kannattaa tehdä myös paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvän asian eteen ollaan valmiita puhaltamaan yhteen hiileen! Lue lisää taloudellisen tuen mahdollisuuksista ja esimerkeistä Nuoren Suomen tuottamasta materiaalista: Liikunnan harrastamisen yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen Ratkaisuja liikunnan harrastamisen taloudellisten esteiden vähentämiseksi 20

21 Tukea matalan kynnyksen toiminnan toteuttamiseen Kerhotoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen löytyy apua eri tahoilta: OPH Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Opetuksen järjestäjille valtion erityisavustusta koulun kerhotoimintaan Kerhot hyrräämään -opas Liikkuva koulu -ohjelmassa edistetään koulun liikuntakerhotoimintaa Kerhokeskus Materiaaleja kerhotoiminnan tueksi Koululiikuntaliitto KLL ry Materiaaleja kerhotoiminnan tueksi WAU ry Apua liikuntakerhotoiminnan toteuttamiseen Myös muut tahot edistävät kerhotoimintaa: lajiliitot, MLL, 4H, seurakunnat Suomen Latu, jne. Liikunnan aluejärjestöjen ja Valon koulutuksia kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan: Ohjaajien koulutuspäivät Kunta- ja järjestäjäkohtaisesti räätälöitävät koulutuspäivät eri teemoista. Teemakoulutukset Innostavia koulutuksia liikunnan eri sisältöalueista mm. Erityistä tukea tarvitseva lapsi liikunnassa - Koulutus kaikille avoimeen liikuntaan ja toiminnan kynnyksen madaltamiseen Liikkujaksi Innosta vähän liikkuvat onnistumaan Välkkäri Välituntiohjaajakoulutus lapsille ja nuorille Löydä liikunta Koulutus monipuoliseen liikuntakerhotoimintaan Koulutusprosessit Kunta- ja järjestäjäkohtaiset kehittämisprosessit esim. päivittäisen liikkumisen lisäämiseksi aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Liikunnan aluejärjestöt edistävät liikuntakerhotoimintaa paikallistasolla ja mentoroivat mm. Liikkuvia kouluja toiminnan kehittämisessä. Suomen Vammaisurheilu Ja -Liikunta VAU yy VAU-työpajat Sherborne-harjoitusohjelman perus- ja jatkokoulutukset Motoasemat-koulutus Säpinää Sisällä -koulutus Sporttiskerho-ohjaajien koulutukset Lue lisää koulutuksista osoitteessa Liikkeen lisäämisen tueksi: Löydä liikunta Uusittu materiaali on kaikkien kokeiltavissa ja tilattavissa oman toiminnan tueksi. Materiaali sisältää perustaitokortteja ja tuokioita saliin, maastoon, pihalle ja kentälle sekä lumelle ja jäälle. Suunnittelen liikuntaa -palvelu Tuhansia vinkkejä liikuntaleikkeihin ja -peleihin. 21

22 LÄHTEITÄ: Alanko, R., Remahl, V. & Saari, A Ota minut mukaan opas. Liikuntaa kaikille lapsille hankkeen julkaisuja. Eerola, R. & Risku, M Lisää harrastamisen mahdollisuuksia. Liikunta- ja kerhotoiminnan malleja. Helsinki: Nuori Suomi. Fagerlund, E Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla. Vuoden 2011 kehittämisavustusten seuranta ja arviointi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 265. LIKES-tutkimuskeskus. Husu, P., Paronen, O., Suni, J. & Vasankari, T Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. Ideoita liikunnan lisäämiseksi koulupäivään. Liikkuva koulu hanke. Joukkoviestimet Tilastokeskus. Kulttuuri ja viestintä Juntunen, R., Karinharju, K., Rautio, S., Remahl, V. & Saari, A Leiri kaikille lapsille. Liikuntaa kaikille lapsille hanke. Kangas, S., Lundvall, A. & Sintonen, S Lasten ja nuorten mediamaailman pähkinänkuoressa. Liikenne- ja viestintäministeriö Lasten ja nuorten mediafoorumi. Kansallinen liikuntatutkimus Lapset ja nuoret. SLU:n julkaisusarja 7/2010. Karvinen, J., Räty, K. & Rautio, S Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret. Helsinki: Nuori Suomi. Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan poikien hyvinvointi vuosina 2000/ /11. THL. Maijala, H-M. & Fagerlund, E Monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä Suomessa ja Norjassa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 258. LIKES-tutkimuskeskus. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta. Vinkkejä ja ajatuksia lasten ja nuorten ohjaajille. Nuori Suomi Näköaloja laaja-alaisiin tasa-arvokysymyksiin. Kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun. SLU-julkaisusarja 5/2011. Pääkkönen, H Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä. Tutkimuksia 254. Tilastokeskus. Rajala, K Vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi raportti hanketoiminnasta. LIKES-tutkimuskeskus & Nuori Suomi. Rajala, K., Haapala, H., Kantomaa, M. & Tammelin, T Liikunnan edistämine lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset. Tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus. LIKES-tutkimuskeskus & Nuori Suomi. Saari, A. Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa. Tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saari, A. (toim.) Yhdessä ja erikseen. Tarinoita lasten urheilusta. Liikuntaa kaikille lapsille hankkeen raportti. Saari, A. (toim.), Rautio, S. & Remahl, V. Kohtaamisia lasten liikunnassa. Liikuntaa kaikille lapsille hanke Tammelin, T. & Karvinen, J. (toim.) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö & Nuori Suomi. Tammelin, T., Laine, K. & Turpeinen, S. (toim.) Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheen loppuraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261. Jyväskylä: LIKES.

23 Kiitos! Ilves, Tampere Sudet, Kouvola Action Power -toiminta, Vaasa Nokian Pyry, Nokia Musan Salama, Pori Ruosniemen koulu, Pori Sporttiskerho, Kuopio Espoon Tapiot, Espoo PuMa Volley, Helsinki Kati Karinharju, SAMK VAU ry

24 Ota yhteyttä lähimpään liikunnan aluejärjestöön: Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu , Etelä-Savon Liikunta (015) , Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu , Hämeen Liikunta ja Urheilu , Kainuun Liikunta (08) , Keski-Pohjanmaan Liikunta (06) , Keski-Suomen Liikunta , Kymenlaakson Liikunta (05) , Lapin Liikunta (016) , Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Porin toimisto: (02) Turun toimisto: (02) Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (06) , Pohjois-Karjalan Liikunta (013) , Pohjois-Pohjanmaan Liikunta (08) , Pohjois-Savon Liikunta (017) , Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu (03) , YHTEISTYÖSSÄ

Ideaopas matalan. kynnyksen liikuntakerhotoimintaan

Ideaopas matalan. kynnyksen liikuntakerhotoimintaan Nuoren Suomen, Suomen Liikunnan ja Urheilun ja Kuntoliikuntaliiton toiminnat siirtyivät 1.1.2013 Valoon. Lisätietoa valo.fi Ideaopas matalan kynnyksen liikuntakerhotoimintaan SISÄLLYS JOHDANTO...3 LASTEN

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Koulun henkilökunnan fyysinen aktiivisuus (oma jaksaminen) Liikuntatunnit Opettajien osaamisen lisääminen Toiminnalliset

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky

Lisätiedot

Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja

Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja Liikuntaolosuhteet Uimahalli Jäähalli Curlinghalli Tennishalli Ulkotenniskentät Lumilautarinne Skeittipaikka

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä KESKEISET PALVELUT KOULUILLE Mentorointi Koulutukset Kampanjat (VALO ry) Opintomatka Mikkelin liikkuviin

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta

Hyvinvoinnin puolesta Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen!

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen! Sinettiseurakiertue 2015 Kasva Urheilijaksi konsepti - kehitetään kokeillen! Konsepti Versio 1.2, sisäinen materiaali Maria Ulvinen Meillä on unelma siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot

Rahoituksen tukikeinot Rahoituksen tukikeinot Liikkuva koulu kiertue Vaasa 22.11.2012 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan ELY, Vaasa Pohjanmaa ELY-keskus: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri työllisyyden edistäminen,

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot