Ideaopas matalan. kynnyksen liikuntakerhotoimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ideaopas matalan. kynnyksen liikuntakerhotoimintaan"

Transkriptio

1 Nuoren Suomen, Suomen Liikunnan ja Urheilun ja Kuntoliikuntaliiton toiminnat siirtyivät Valoon. Lisätietoa valo.fi Ideaopas matalan kynnyksen liikuntakerhotoimintaan

2 SISÄLLYS JOHDANTO...3 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA...4 Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille...5 Liikkumisen merkitys...6 Lisää liikettä päivään!...7 MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTA...8 Kenelle?...8 Tunnuspiirteet...8 Toimintamuodot...9 Matalan kynnyksen kerhoesimerkit...9 MATALAN KYNNYKSEN LIIKUNTAKERHOJEN TOIMINTAMALLI...12 Lapsilähtöisyys...13 Ilmapiiri...13 Turvallinen ilmapiiri...13 Onnistumisen kokemukset...13 Käytännön toiminnan tueksi...14 Erilaiset toimintatavat...14 Jäsentäminen...14 OSAT-ajattelu arkea helpottamaan...15 Suunnittelun avaimet Kohderyhmän määrittely Toiminnan markkinointi Esteettömyys ja kaikille avoin toimintaympäristö...17 Erilaiset ohjaajat Vuosi-, kausi- ja tuntisuunnitelmat...19 Toiminnan rahoitus...19 TUKEA MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN...21 LÄHTEITÄ ISBN

3 JOHDANTO Opetushallitus koordinoi ja kehittää aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä koulun kerhotoimintaa valtakunnallisesti. Tämän lisäksi moni taho tuottaa sisältöjä ja toteuttaa kerhotoimintaa paikallistasolla. Kaikki liikunnallisen kerhotoiminnan toteuttajat tekevät arvokasta työtä ja ovat mahdollistamassa sitä, että yhä useammalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus vähintään yhteen liikunnalliseen harrastukseen. Tulevaisuuden haasteena on liikunnallisen kerhotoiminnan monimuotoisuuden lisääminen niin, että erilaiset liikkujat löytävät itselleen mieleisen harrastuksen. Kaiken lähtökohtana tulee olla lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen ja liikkumiseen kannustaminen. Aikuisten tehtävä on luoda innostavia liikkumisen paikkoja. Tämä ideaopas on koottu sinulle, joka suunnittelet matalan kynnyksen liikuntakerhon käynnistämistä tai haluat kehittää ja tukea jo olemassa olevaa toimintaa. Matalan kynnyksen toiminnan tavoitteena on tarjota liikkumisen mahdollisuuksia kaikille lapsille ja nuorille. Erityisesti tarkoituksena on tavoittaa sellaiset lapset ja nuoret, jotka eivät ole mukana seuratoiminnassa tai joiden liikuntamäärä jää liian vähäiseksi. Ideaoppaan avulla voit suunnitella ja kehittää kerhotoimintaa lapsilähtöisestä näkökulmasta. Oppaan alussa käsitellään lyhyesti lasten ja nuorten liikunnan nykytilaa sekä liikkumisen lisäämisen mahdollisuuksia. Tämän jälkeen esitellään matalan kynnyksen tunnuspiirteet ja toimintamuodot käytännön esimerkkien kautta. Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toimintamallin kautta saat työkaluja käytännön toimintaan. Ideaoppaan loppuun on koottu tahoja, joiden kautta toimintaan voi saada sekä rahallista että sisällöllistä tukea. Hauskoja liikuntakerhohetkiä!

4 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Valtaosa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin. Liikkumisen määrän vähentymisen ja istumisen lisääntymisen vuoksi hyvinvointi on kuitenkin uhattuna. Lapset ja nuoret kärsivät yhä enemmän liikkumattomuuden mukanaan tuomista ongelmista. Liikkumisen määrän vähenemiseen on vaikuttanut moni asia, esimerkiksi päivittäinen pihalla leikkiminen ja pelaaminen ovat muuttuneet ohjatussa toiminnassa liikkumiseksi. Ohjattu harrastaminen ei kuitenkaan riitä korvaamaan arjen fyysisen aktiivisuuden vähenemistä, vaan yhä useampi ohjatussa toiminnassa mukana oleva lapsi liikkuu päivittäin liian vähän. Urheiluseuroilla on vahva osuus lasten ja nuorten liikuttamisessa, mutta liikuntaa harrastetaan myös omatoimisesti eri tilanteissa. Taulukossa 1 näkyy lasten ja nuorten vapaaajan liikunnan harrastamisen paikat. Yksittäisellä lapsella voi olla useita eri liikkumisen paikkoja. Vaikka suurin osa lapsista ja nuorista ilmoittaakin harrastavansa liikuntaa tai urheilua, niin vain noin joka kolmas liik- kuu terveytensä kannalta riittävästi. Mitä nuorempia lapset ovat, sitä suurempi osa on fyysisesti aktiivisia. Liikkuva koulu -hankkeen yhteydessä tehdyn tutkimuksen mukaan luokkalaisista lapsista 59 %, luokkalaisista lapsista 39 % ja yläkouluikäisistä lapsista 15 % liikkuu päivittäin vähintään yhden tunnin. Kansainvälisten suositusten mukaan yksi tunti liikuntaa päivässä on riittävä määrä, mutta suomalaisten liikuntasuositusten mukaan liikettä tulisi olla vähintään 1 2 tuntia päivässä, riippuen lapsen iästä. Lukemat ovat hälyttäviä jo vertailtaessa lasten ja nuorten liikkumisen määrää kansainvälisiin suosituksiin, mutta vielä hälyttävämpiä vertailtaessa niitä suomalaisiin suosituksiin. Vähäinen liikunnan määrä ja lisääntynyt istuminen on johtanut erilaisten terveysongelmien lisääntymiseen. Lasten ja nuorten fyysinen kunto on heikentynyt, tuki- ja liikuntaelinoireilu on lisääntynyt ja ylipainoisten osuus on kaksinkertaistunut kaikissa ikäryhmissä parissa vuosikymmenessä. Ylipainoisia lapsia on päiväkoti-ikäisistä noin 2 5 %, alakouluikäisistä noin % ja yläkouluikäisistä noin %. 60 % 50 % 40 % 48 % 43 % 30 % 37 % 20 % 10 % 0 % 18 % 13 % Omatoimisesti kavereiden kanssa Urheiluseurassa Omatoimisesti yksin Jossain muualla (seurakunta, partio, päiväkoti) Koulun urheilukerhossa Taulukko 1. Lasten ja nuorten ohjatun ja omatoimisen vapaa-ajan liikunnan harrastaminen (Kansallinen liikuntatutkimus ) 4

5 15 20 % % 2 5 % Päiväkoti-ikäiset Alakouluikäiset Yläkouluikäiset Kuva 1. Ylipainoisten lasten osuus eri ikäluokissa Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille on yleissuositus, joka on laadittu soveltumaan kaikille 7 18-vuotiaille lapsille ja nuorille niin urheileville kuin erityisen tuen tarpeessa oleville. Suositus sisältää vähimmäismäärän päivittäiselle fyysiselle aktiivisuudelle sekä ajankäytön ohjeet istumisen vähentämiseksi (ohjeet mm. viihdemedian parissa käytettävään aikaan). Lasten ja nuorten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden vähimmäismäärä on 1 2 tuntia päivässä. Mitä nuorempi lapsi, sen suurempi on liikunnan määrän suositus. Päivittäiseen liikuntamäärään tulee sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja, jonka aikana sydämen syke sekä hengitys kiihtyvät. Kouluikäisten tulee välttää pitkiä yhtämittaisia istumisjaksoja, sillä istumisella on negatiivisia vaikutuksia terveyteen. Liiallisella istumisella on havaittu olevan itsenäisiä liikunnan harrastamisesta riippumattomia haitallisia vaikutuksia mm. lihavuuden ja tuki- ja liikuntaelinoireiden lisääntymiseen. Kuva 2. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositus. (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008) 5

6 Viihdemedian ääressä käytetty aika on kasvanut viime vuosikymmeninä räjähdysmäisesti. Suositusten mukaisen kahden tunnin ruutuaika ylittyy noin 5 %:lla ensimmäisen luokan oppilaista, %:lla viidesluokkalaisista ja yli 50 %:lla yläkoululaisista. > 2 > Kuva 3. Liikkumista yli kaksi tuntia päivässä, ruutuaikaa alle kaksi tuntia päivässä Liikkumisen merkitys Riittävä liikunta tukee lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä monin tavoin. Sen avulla ehkäistään ylipainoa ja lihavuutta sekä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Fyysisten vaikutusten lisäksi liikunta voi vaikuttaa myös psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Aktiivinen liikunnan harrastaminen lapsena ja nuorena lisää todennäköisyyttä liikunnan harrastamiseen aikuisena. Lapsuuden liikunnan yhtenä tavoitteena onkin sytyttää liikuntakipinä ja kasvattaa lapsi ja nuori liikunnalliseen elämäntapaan. Liikunta on yksi lapsen ja nuoren hyvinvoinnin peruspilareista. Yhdessä terveellisen ravinnon ja riittävän levon kanssa liikunta muodostaa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin perustan. Onnistumisen kokemukset Liikkumisen ilo Itsetunnon vahvistuminen Kasvun ja kehityksen tukeminen Oppimisen tukeminen Sosiaalisten taitojen tukeminen Kunnon kohentuminen Motoristen taitojen oppiminen Päänsäryn ja selkäkipujen ennaltaehkäisy Ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäisy Kuva 4. Liikunnan vaikutukset 6

7 Innostavat ja kannustavat aikuiset Innostavat ja kannustavat aikuiset Innostavat ja kannustavat aikuiset Ohjattu liikunta on tärkeä osa lapsen ja nuoren liikkumista. Ohjatussa liikunnassa ohjaaja voi vaikuttaa liikkumisen tehokkuuteen, monipuolisuuteen ja taitojen oppimiseen. Lapsi saa myös uusia virikkeitä ja kavereita. Parhaimmillaan ohjatussa liikunnassa kannustetaan omaehtoiseen liikkumiseen ja sitä kautta lisätään lapsen ja nuoren päivittäistä liikkumista. Ohjattu liikunta kattaa yleensä melko pienen osan riittävän liikkumisen määrästä. Sen vuoksi lapsen ja nuoren on liikuttava päivittäin omaehtoisesti. Omaehtoista liikuntaa voi lisätä tekemällä liikkumispaikat houkutteleviksi, lisäämällä liikuntavälineiden käyttömahdollisuuksia ja antamalla virikkeitä omaehtoisen liikunnan toteuttamiseksi. Kuva 5. Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin osatekijät Lisää liikettä päivään! Lapsen ja nuoren liikkeen lisäämisen paikat löytyvät koulupäivän sisältä ja vapaa-ajalta. Liikkeen lisääminen riippuu aikuisten aktiivisuudesta ja aikuisten luoman ympäristön mahdollisuuksista. Lapsen ja nuoren päivittäisen liikkumisen lisääminen on helppoa, jos poimii liikkumisen mahdollisuuksia sekä ohjatusta että omaehtoisesta liikunnasta ja toteuttaa niitä pienissä osissa pitkin päivää. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi vaikutus aikuisen toiminnalla on lapsen liikkeen määrään. Liikkuminen paikasta toiseen, koulumatkaliikunta Innostava koulupiha Koulupäivän jaksotus, liikuntavälitunnit Arkiliikunta Spontaania useita kertoja päivässä Lähiliikuntapaikat Teemapäivät, tapahtumat, retket Koulun liikuntatunnit RIITTÄVÄSTI LIIKKUVA LAPSI OMAEHTOINEN LIIKUNTA OHJATTU OHJATTU LIIK UNTA LIIK UNTA Suunniteltua viikoittain Toiminnalliset oppitunnit Liikuntakerhot Aamu- ja iltapäivätoiminta Urheiluseuran harjoitukset Pihapelit ja -leikit liikuntavälineet Kuvio 2. Liikkeen lisäämisen paikat 7

8 MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTA Matalan kynnyksen toiminta mahdollistaa ohjattuun liikuntaan osallistumisen riippumatta lapsen tai nuoren taustasta ja kyvyistä. Toiminta palvelee kaikkia osallistujia, mutta erityisesti vähän liikkuvia lapsia. Matalan kynnyksen toiminta kohdistuu pääosin terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin lapsiin ja heihin, jotka ovat jääneet liikuntakerhotoiminnan ja muun liikunnallisen harrastustoiminnan ulkopuolelle. Painotus on ei-kilpailullisessa toiminnassa ja toiminta on usein monipuolista liikuntaa, sisältäen mm. pelejä, leikkejä, perustaitojen harjoittelua ja lajikokeiluja. Kenelle? Matalan kynnyksen toimintaa voi järjestää mikä tahansa kerhotoimintaa järjestävä taho: urheiluseura, yhdistys, vanhempaintoimikunta, kunnan liikunta-, koulu- tai nuorisotoimi sekä yksittäinen koulu. Matalan kynnyksen toiminta sopii kaikille lapsille ja nuorille. On kuitenkin tiettyjä ryhmiä, jotka erityisesti hyötyvät matalan kynnyksen toiminnasta: Lisää liikuntaa erityisesti tytöille. Kouluikäisistä lapsista ja nuorista pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt. Jokaisessa ikäluokassa pojista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi noin kymmenen prosenttia enemmän kuin tytöistä. Vähemmän istumista ja ruutuaikaa, erityisesti nuorille pojille. Lasten ja nuorten ruutuaika ja istuminen on lisääntynyt vuosittain. Eniten viihdemedian ääressä käyttävät aikaa nuoret pojat. Lisää liikunnan mahdollisuuksia vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osallistuminen liikuntaan on vähäisempää kuin muiden lasten ja nuorten. Usein esteenä ovat ympäristön asenteet, sopivien liikuntatoimintojen puute tai yksilölliset osallistumisen esteet (esim. lapsen ja nuoren asenne liikuntaa kohtaan tai perheen ajankäytön resurssit). Lisää liikunnan mahdollisuuksia maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien osallistuminen liikuntaan ja muihin vapaa-ajantoimintoihin on vähäisempää kuin kantaväestön. Myös liikunnallisesti passiivisten osuus on suurempi kuin kantaväestössä. Lisää tukea perheille, joilla on heikompi sosioekonominen asema. Perheen taloudellisella tilanteella on suora yhteys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Aktiivisesti liikuntaa harrastavia lapsia ja nuoria on korkean tuloluokan perheissä enemmän kuin alemman tuloluokan perheissä. Myös osallistuminen urheiluseuran toimintaan on yleisempää varakkaampien perheiden nuorilla. Tunnuspiirteet Matalan kynnyksen toiminnalla on tiettyjä tunnuspiirteitä, joista vähintään yhden tulee täyttyä, jotta toiminta voidaan luokitella matalan kynnyksen toiminnaksi. Näitä tunnuspiirteitä ovat toiminnan edullisuus, toiminnan järjestäminen lähellä lapsen tai nuoren arkiympäristöä, toiminnan monipuoliset sisällöt, liikunnan perustietojen ja -taitojen lisääminen sekä liikunnan järjestäminen erikseen ja yhdessä, tarpeen mukaan eriyttäen tai yhdistäen. Mitä useampi kriteereistä täyttyy, sitä helpommin toiminta on kaikkien lasten saavutettavissa. MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNAN TUNNUSPIIRTEET Toiminta on edullista tai maksutonta Liikunta järjestetään lähellä arkiympäristöä Liikunta on monipuolista, hauskaa ja vapaamuotoista Liikunnan avulla lisätään liikunnan perustietoja ja -taitoja Liikuntaa järjestetään yhdessä ja erikseen 8

9 Toimintamuodot Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toiminta voi olla sisällöllisesti hyvin erilaista. Toiminta voidaan järjestää yhden lajin liikuntakerhona, jolloin monipuolista toimintaa höystetään yhden lajin painotetulla harjoittelulla tai sitä voidaan järjestää monipuolisena liikuntakerhona, jossa liikunnan ja lajien perustaitoja harjoitellaan ilman lajipainotuksia. Liikuntakerho voi olla kaikille avoin kerho, jolloin osallistujaksi voi tulla kuka tahansa tai se voi olla suljettu kutsukerho, jolloin osallistujat kutsutaan mukaan toimintaan. Kerho voi olla myös erityislapsille suunnattu kerho, jossa lasten erityistarpeet on huomioitu kerhon suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikuntakerho voi myös olla ohjaajajärjestelyiltään hyvin eri tavoin järjestetty. Kerhon ohjaajina ja suunnittelijoina voivat toimia esimerkiksi nuoret itse (vertaisryhmätoiminta). Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta sekä välkkäkerhot tuovat liikuntakerhotoiminnan lähelle lapsen arkiympäristöä, mikä tekee osallistumiskynnyksen matalaksi. ESIMERKKEJÄ LIIKUNTAKERHOJEN TOIMINTAMUODOISTA Yhden lajin liikuntakerho Monipuolinen liikuntakerho Monikulttuurinen liikuntakerho Matalan kynnyksen liikuntakerho Kaikille avoin liikuntakerho Kohdennettu kutsukerho Erityistä tukea tarvitsevien lasten kerho Nuorten ryhmät Nuorten itse järjestämä toiminta Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta Välkkäkerho Matalan kynnyksen kerhoesimerkit Tässä kappaleessa esitellään käytännön kerhoesimerkkien kautta hyviä oivalluksia matalan kynnyksen kerhotoiminnan järjestämiseksi. Liikuntakerhot esitellään matalan kynnyksen tunnuspiirteiden mukaan siten, että niissä tuodaan esille juuri kyseinen tunnuspiirre ja kuinka se on toteutettu käytännössä. Kerhoesittelyn yhteydessä olevasta laatikosta näkyy, minkä toimintamuodon alle liikuntakerho kuuluu. Lisää kerhoesimerkkejä löydät internetsivuilta osoitteesta Toiminta on edullista tai maksutonta Ilves, Tampere YHDEN LAJIN LIIKUNTAKERHO Edullisuus taataan sillä, että nuorille tai lasten vanhemmille annetaan mahdollisuus osallistua seuratyöhön ja tätä kautta maksaa omaa tai lapsensa harrastusta. Seuran nuoret urheilijat toimivat apuohjaajina taito- ja jalkapallokouluissa ja maksavat ohjauspalkkiollaan omia jäsenmaksujaan. Pienten lasten vanhemmat voivat osallistua valmennus-, ohjaus- tai muuhun seuratyöhön, joista saatavilla palkkioilla he maksavat lastensa jalkapalloharrastusta. Edullisen tai maksuttoman toiminnan järjestäminen ei ole aina helppoa. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden osallistumista toimintaan voidaan madaltaa tarjoamalla mahdollisuus tienata seuratyön parissa ja tätä kautta tukea perheiden harrastusmaksujen suorittamista. 9

10 MONIKULTTUURINEN LIIKUNTAKERHO Liikuntatoiminta järjestetään lähellä arkiympäristöä Sudet, Kouvola Maksutonta koulujen kerhotoimintaa järjestetään kodin läheisyydessä. Toimintaa on tarjolla kaikille luokkalaisille heti koulupäivän jälkeen. Toimintaa on kohdistettu erityisesti vähän liikkuville lapsille ja vähävaraisille perheille. Sudet on kouvolalainen jalkapallo- ja salibandyseura, joka järjestää monipuolisesti harrastustoimintaa sekä seuran omana että koulujen kerhotoimintana. Koulujen kerhot järjestetään heti koulupäivän jälkeen ja niissä käyvät pääsääntöisesti oman koulun oppilaat. Seuran ja koulun yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Liikunta on monipuolista, hauskaa ja vapaamuotoista Action Power -toiminta, Vaasa MONIPUOLINEN LIIKUNTAKERHO Action Power -toiminnan parissa järjestetään luokkalaisille liikuntakerhoja, joissa tutustutaan leikinomaisesti liikuntaan ja monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin. Liikuntaa toteutetaan eri ympäristöissä: ulkona, metsässä, koulun pihalla ja salissa. ActionPower -toiminnalla on tavoitettu vähän liikkuvia lapsia, sillä monipuolinen, ei kilpailullinen toiminta kiinnostaa lapsia ja nuoria. Liikuntakerhoihin voi tulla mukaan milloin vain, ilmoittautuminen on avoinna ympäri vuoden. Liikuntakerhojen kautta lapsia pyritään ohjaamaan lajikouluihin ja sitä kautta tutustumaan urheiluseuratoimintaan, jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus. Kivointa ohjaajissa: Ne huomioi toiveet eikä suutu. Et jos me halutaan olla norsupalloo, niin voidaan olla. Jesse 11v. 10

11 KAIKILLE AVOIN LIIKUNTAKERHO Liikunnan avulla lisätään liikunnan perustietoja ja taitoja Nokian Pyry, Nokia Toiminnan avulla tuetaan liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan syntymistä. Vuoden aikana tutustutaan kahdeksaan eri lajiin. Toiminnassa keskitytään lapsilähtöisyyteen, annetaan lasten oivaltaa itse. Vanhempien ja lasten yhteistunneilla näytetään vanhemmille esimerkkiä lasten kannustamisesta ja tukemisesta. Nokian Pyry järjestää monipuolista kerhotoimintaa lapsille neljässä ikäryhmässä. Nuorimmat osallistujat ovat 4-vuotiaita, vanhimmat 12-vuotiaita. Jokaisella kerhokerralla paikalla on neljä ohjaajaa: kaksi kerho-ohjaajaa ja kaksi lajiohjaajaa. Toiminnan tavoitteena on tutustuttaa lapset eri lajeihin, tuottaa onnistumisen elämyksiä ja liikunnan iloa sekä tukea omaehtoista liikkumista ja arkiaktiivisuutta. Kivointa kerhossa: Joukkueessa on hauskoja kavereita ja parhaat pelaajat. Parasta ohjaajissa: Se laittaa aina, ettei samaa juttua, vaan vaihdellaan. On kiva kokeilla eri juttuja. Elias 7v. Liikuntatoimintaa järjestetään yhdessä ja erikseen Musan Salama, Pori PalloSalamat on erityistä tukea tarvitsevien pelaajien jalkapallojoukkue, joka toimii jalkapalloseuran sisällä. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KERHO Harjoitukset pidetään kerran viikossa ja pelit pelataan cp-jalkapallon sovelletuilla säännöillä. Toiminta on tarkasti strukturoitua ja noudattaa aina samaa kaavaa. PalloSalamat joukkue on toiminut jo vuodesta 2001 ja on tuttu muidenkin seuran joukkueiden pelaajille. Joukkueessa on eri-ikäisiä tyttöjä ja poikia. Perusasioiden opetteluun käytetään paljon aikaa, sillä se palvelee jalkapallotaitojen kehittymistä jatkossa. Huumoria käytetään paljon, mikä tuo ryhmään rennon ja mukavan ilmapiirin. 11

12 MATALAN KYNNYKSEN LIIKUNTAKERHOJEN TOIMINTAMALLI Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toimintamalli on rakennettu tukemaan käytännön kerhotoimintaa. Toimintamallissa kuvataan matalan kynnyksen toiminnassa huomioonotettavat osa-alueet. Liikuntakerhotoiminnan toimintamalli on kuvattu keskeltä ulospäin siten, että mitä lähempänä keskustaa osa-alue on, sitä suurempi merkitys sillä on liikkuvan lapsen ja nuoren kannalta. Tässä toimintamallissa kaiken lähtökohtana ja keskiössä on lapsi tai nuori, jonka liikunnan riemu taataan kehän seuraavan kerroksen osa-alueilla eli turvallisen ilmapiirin luomisella ja onnistumisen kokemusten mahdollistamisella. Seuraavalla kehällä on käytännön toimintaa monipuolistavat ja osallistumisen kynnystä madaltavat osa-alueet. Uloimmalta kehältä löytyy suunnitteluun liittyvät osaalueet. Lapsilähtöisyys kulkee läpileikkaavana koko toimintamallin läpi ja se tulee huomioida ympyrän jokaisella kehällä. jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu S Y Y S Kaikille avoin toimintaympäristö Y S OSAT-ajattelu H T Ö I Ä H T Ö I SY S I L Ä S IL SUUNNITTELUN AVAIMET KÄYTÄNNÖN TOIMINNAN TUEKSI L A P Toiminnan rahoitus Kohderyhmä Onnistumisen kokemukset L AP ILMAPIIRI LAPSI/ NUORI L A P L Jäsentäminen Erilaiset ohjaajat Markkinointi Vuosi-,kausi- ja tuntisuunnitelmat S IL Turvallinen ilmapiiri A P S Ä H TÖ Erilaiset toimintatavat I L Ä I SY H T Ö Y S I S jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu Y Y S jokainen liikkuu jokainen onnistuu Jokainen osallistuu Kuvio 3. Matalan kynnyksen liikuntakerhojen toimintamalli 12

13 LAPSILÄHTÖISYYS Lapsilähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että toiminnan lähtökohtana on aina lapsi ja nuori. Lapsilähtöisessä toiminnassa tuetaan lasta ja nuorta yksilöllisesti ja huomioidaan heidän toiveensa ja tarpeensa. Tämä tehdään havainnoimalla, mutta myös keskustelemalla lapsen ja nuoren kanssa. Lapsilähtöinen toiminta ei jää vain havainnoinnin tai kuuntelun tasolle, vaan toiveet ja tarpeet näkyvät myös käytännön toiminnassa. Liikkumaan innostamisessa lasten ja nuorten aito osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää. Tämä paitsi kasvattaa liikuntainnostusta, myös sitouttaa lapsia ja nuoria yhteiseen toimintaan. Yhdessä tekeminen lähtee pienistä asioista ja oivalluksista. Oleellisinta on aikuisen aito halu toimia lasten ja nuorten kanssa yhdessä. Todellinen kuuleminen sekä lasten ja nuorten kysymysten ja aloitteiden huomioiminen on tärkeää toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lapsilähtöisyys tulisi näkyä kaikessa toiminnassa. ILMAPIIRI Turvallinen ilmapiiri Lähtökohtana liikuntatuokioissa on turvallisen ilmapiirin luominen. Erityisen tärkeää tämä on matalan kynnyksen toiminnassa, jossa osallistujat saattavat kokea epävarmuutta omista kyvyistään ja taidoistaan. Turvallinen ilmapiiri takaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden nauttia liikunnan riemusta ja kokea onnistumisen elämyksiä. Turvallisen ilmapiirin tunnusmerkit: Ohjaaja on ystävällinen, avoin ja turvallinen. Ryhmässä on sovittu yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan. Toiminnassa kysytään lasten ja nuorten mielipiteitä ja ideoidaan yhdessä. Jokaista osallistujaa kannustetaan ja hänen vahvuutensa tunnistetaan. Lapset saavat aitoa, rakentavaa ja myönteistä palautetta toiminnastaan. Jokainen lapsi huomioidaan yksilönä. Toiminnassa huomioidaan erilaiset oppimistyylit. Ohjauksessa käytetään lapsilähtöisiä ohjaustapoja. Tehtävissä edetään lapsen oman tason mukaan. Taidon oppimisessa edetään helposta vaikeaan. Onnistumisen kokemukset Jokainen tarvitsee onnistumisen kokemuksia innostuakseen liikkumisesta. Turvallinen ilmapiiri luo osaltaan puitteet tälle. Ohjaajan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon jokaisen lapsen mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin jokaisella tunnilla. Keinoja onnistumisen kokemusten mahdollistamiseen: Jokaisen lapsen vahvuudet huomioidaan ja niitä tuodaan esiin. Toiminnan keskiössä on tekeminen, ei kilpaileminen. Toiminta on lapsen taitotason mukaista. Taidon oppiminen etenee pienin askelin. Välineiden avulla helpotetaan toimintaa (esim. hitaammin liikkuvat pallot ja itse tehdyt liikuntavälineet). Toiminnan sisällöt ovat monipuolisia. Turhia ärsykkeitä vähennetään, ja ohjaus sekä ympäristö tehdään selkeiksi. Kivointa kerhossa: Ku tääl voi feilailla: (epäonnistua) Kivointa ohjaajassa: Se on niin sellanen lempeä. Iina 8v. Kivointa kerhokavereissa: Ne ei niinku pelleile ihan kauheesti, et menee pieleen kaikki. Antti 10v. 13

14 KÄYTÄNNÖN TOIMINNAN TUEKSI Liikunnan ohjaaminen on kaikille kohderyhmille samanlaista, riippumatta siitä, onko kyseessä matalan kynnyksen ryhmä tai perinteinen liikuntaryhmä. Toiminnan järjestelyissä ja ohjauksen suunnittelussa on hyvä kiinnittää huomiota erilaisten toimintatapojen ja jäsentämisen hyödyntämiseen ohjauksen tukena. Myös OSAT-ajattelu antaa työkaluja toiminnan kynnyksen madaltamiseen. Erilaiset toimintatavat Mitä monipuolisemmin eri toimintatapoja hyödyntäen liikuntaa toteutetaan, sen todennäköisemmin jokainen lapsi ja nuori kokee liikunnan riemua. Erilaisia toimintatapoja on hyvä käyttää vaihtelevasti ja tilanteen mukaan. Erilaisten toimintatapojen kirjo on nähtävissä oheisessa inkluusiopiirakassa. Kaikkia toimintatapoja tarvitaan, ohjaajan tehtävänä on päättää, mikä toimintatapa on sopivin eri tilanteissa. KÄÄNTEINEN INTEGRAATIO: Käänteisessä integraatiossa vammaisurheilun lajeja opetetaan kaikille osallistujille. ERILLINEN TOIMINTA: Erillisessä toiminnassa eritasoista tai erilaista harjoittelua kaipaavat liikkujat on jaettu omiin ryhmiinsä esimerkiksi erillisiin tiloihin. Erillistä toimintaa on myös erityisliikkujien omat harjoitteluryhmät, joissa he liikkuvat vertaistensa kanssa. Lue käytännön esimerkkejä yhteisen toiminnan erilaisista keinoista Ota minut mukaan -oppaasta Jäsentäminen Jäsentäminen tarkoittaa selkeäksi suunniteltua ohjausta. Jäsentäminen tarjoaa sekä lapselle että ohjaajalle mahdollisuuden ennakoida tilanteita ja tutut toimintamallit luovat turvallisuuden tunnetta. Tavoitteena on tasavertaisten liikkumis- ja oppimismahdollisuuksien luominen kaikille lapsille ja nuorille. AJAN JÄSENTÄMINEN: Lapsen kannalta on olennaista tietää, mitä häneltä seuraavaksi odotetaan, mitä sen jälkeen tapahtuu ja kuinka kauan odotettavissa oleva tapahtuma kestää. Yksi keino helpottaa lasten tietämättömyyttä ja uteliaisuuden tunnetta on piirtää liikuntatuokioihin aikaympyrä tai aikajana. Ympyrä tai jana kertoo, milloin toiminta alkaa ja milloin se päättyy sekä mitä eri vaiheita liikuntatuokio sisältää. Liikuntatuokioissa aikaa voidaan jäsentää myös käyttämällä kelloa, musiikkia tai rytmittämällä toistojen, lorujen ja riimitysten määrää. Kuva 6. Inkluusiopiirakka (Ota minut mukaan -opas 2004) Toimintatapojen kirjo: AVOIN TOIMINTA: Avoin toiminta on suunniteltu siten, että se ei sulje ketään pois. Avoimet harjoitteet sopivat jokaiselle, koska välineet ja ympäristö ovat kaikille samat. SOVELTAVA TOIMINTA: Soveltavan toiminnan avulla muokataan sääntöjä, välineitä tai aluetta jokaisen liikkujan tarpeisiin sopivaksi. Tavoitteet ovat yhteiset, keinot yksilölliset. RINNAKKAINEN TOIMINTA: Rinnakkaisessa toiminnassa kaikki tekevät samaa tehtävää samassa tilassa, mutta kukin harjoittelee omalla tasollaan. Osallistujat harjoittelevat samaa taitoa, mutta yksilöllisesti sopivalla tavalla. Kuva 7. Ajan jäsentäminen 14

15 TILAN JÄSENTÄMINEN: Tilaa jäsentämällä voidaan poistaa ylimääräiset keskittymistä ja oppimista häiritsevät tekijät. Tietyllä toiminnalla ja välineillä on oma pysyvä paikkansa ja tilan käyttö sekä visuaalinen ilme ovat selkeitä. Sisätiloissa liikuntapaikat voidaan jäsentää merkitsemällä suorituspaikat väreillä, merkkikartioilla, nuolilla, lattiamerkeillä tai jalan- ja kädenkuvilla. Ulkona tilan jäsentämisessä on hyvä hyödyntää jo valmiina olevaa ympäristöä, kuten nurmi- tai hiekkakenttää sekä teitä ja polkuja. Tilan jäsentämisessä käytettävät erilaiset kuvat ja välineet voivat toimia apuopettajina ja näin vähentää apuohjaajien tarvetta. Toimintaympäristön ollessa liikkujalle uusi, on liikuntatuokio hyvä aloittaa tutustumalla tilaan ja sen rajoihin. TOIMINNAN JÄSENTÄMINEN: Toiminnan jäsentämisen tavoitteena on auttaa lasta hahmottamaan ja keskittymään oleelliseen. Liikuntatilanteessa toiminta on hyvä aloittaa ja lopettaa aina samalla tavalla. Toiminnan aikana käytettävät kuvat auttavat lasta muistamaan tehtävän ja selkeät ohjeet auttavat lasta huomaamaan suorituksen tai tehtävän ydinkohdat (kuva 9). Lapsen kutsuminen nimeltä auttaa lasta ymmärtämään, että palautteesi tai ohjeesi on tarkoitettu juuri hänelle. OSAT-ajattelu arkea helpottamaan Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa ohjaaja voi yksinkertaisten kysymysten kautta miettiä, onko kaikki oleellinen huomioitu ajatellen jokaisen lapsen mahdollisuutta mukavaan liikuntatuokioon. OSAT-ajattelu ohjaa pohtimaan toiminnan eri osa-alueita ja niiden sisältöjä. OSATajattelumallin taustalla on australialainen TREE-malli, jonka tarkoituksena on helpottaa inkluusion toteutumista ohjatussa liikunnassa. Kuva 8. Tilan jäsentäminen O S A T Opetus: Millä opetustyylillä opetan? Millaisia oppimistyylejä lapsilla ja nuorilla on? Kuinka organisoin, opetan ja kommunikoin siten, että se tukee oppimista? Säännöt ja ohjeet: Kuinka muutan sääntöjä ja toimintojen sisältöjä siten, että mahdollistan jokaisen osallistumisen omien kykyjensä mukaan? Asianmukaiset välineet: Voinko edistää lasten ja nuorten onnistumisen kokemuksia ja oppimista muuttamalla välineen kokoa, painoa, väriä jne.? Tila ja ympäristö: Pystynkö muokkaamaan tilaa ja ympäristöä sopivammaksi? Pienennänkö tai suurennanko aluetta? Kuinka merkitsen alueen selkeästi? Kuva 9. Toiminnan jäsentäminen, esimerkkinä pallohippa 15

16 SUUNNITTELUN AVAIMET Hyvä suunnittelu tarkoittaa sitä, että ennen toiminnan käynnistämistä otetaan huomioon ne tekijät, jotka voivat edesauttaa ja toisaalta vaikeuttaa matalan kynnyksen toiminnan toteutumista. Suunnittelussa on hyvä määritellä kohderyhmä (kenelle toimintaa halutaan järjestää), miettiä toiminnan markkinointi (kuinka haluttu kohderyhmä tavoitetaan), käydä läpi ympäristön esteettömyys, päättää kuka toimintaa ohjaa, suunnitella toiminnan sisältö huomioiden lapsilähtöisyys sekä pohtia kuinka toiminta rahoitetaan. Seuraavassa esitellään suunnittelun avainkohdat käytännön esimerkkien kautta. Kohderyhmän määrittely Kohderyhmän määrittely on tärkeää, jotta toiminnan tavoitteet ja sisältö pystytään suunnittelemaan kohderyhmälle sopivaksi. Tämä madaltaa kynnystä osallistua toimintaan ja ryhmään saadaan helpommin toivotun kohderyhmän lapsia tai nuoria. KUTSUKERHO Ruosniemen koulu, Pori Osallistujat valitaan Motoriikka paremmaksi -kerhoon luokan- tai liikunnanopettajan havaintojen perusteella, yhteistyössä vanhempien kanssa. Mukana olevat lapset ovat motorisesti kömpelöitä ja/tai vähän liikkuvia. Kerhotoimintaa järjestetään keskellä koulupäivää puoli tuntia kestävän välitunnin aikana. Motoriikka paremmaksi -kerhossa harjoitellaan nimensä mukaisesti erilaisia motorisia taitoja, kuten tasapaino-, liikkumis- ja käsittelytaitoja. Kerho on avoin kaikille koulun oppilaille, mutta painopiste on luokkalaisissa. Pieni ryhmäkoko mahdollistaa yksilöllisen ohjaamisen ja palautteen annon. Kerhon on havaittu rohkaisevan arkaa liikkujaa harjoittelemaan ja sitä kautta onnistumaan, mikä puolestaan on lisännyt lapsen osallistumista ja rohkeutta liikkua oman luokan liikuntatunnilla. Toiminnan markkinointi Markkinointi on oleellista, varsinkin kun aloitetaan uutta toimintaa tai kehitetään vanhaa toimintaa matalan kynnyksen toiminnaksi. Ennen markkinointia kannattaa tehdä selkeä kohderyhmän määrittely, jotta markkinointi osataan suunnata oikein. Mitä paremmin kohderyhmä on määritelty ja markkinointi suunniteltu ja toteutettu, sitä todennäköisemmin toiminta käynnistyy halutulla tavalla ja tavoitelluilla osallistujilla. Toiminnan markkinoinnissa kannattaa käyttää kaikkia niitä kanavia, joiden kautta mahdolliset osallistujat löytyisivät. Tällaisia kanavia voivat olla mm. koulujen ilmoitustaulut ja kirjeet kotiin sekä yhteistyö terveydenhoitajien ja opettajien, fysio- ja toimintaterapeuttien sekä kunnan liikunnanja erityisliikunnanohjaajien kanssa. Lisäksi eri järjestöt voivat välittää informaatiota omia kanaviaan pitkin. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KERHO Sporttiskerho, Kuopio Sporttiskerho on tarkoitettu kaikille Pohjois- Savon alueen 7 13-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville lapsille. Kerhossa tutustutaan eri lajeihin seuraohjaajien ohjaamina. Markkinoinnissa on hyödynnetty paikallisten tahojen verkostoja. Toiminnassa on mukana 27 lasta. Sporttiskerhon käynnistämisessä on ollut mukana neljä tahoa: Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, Kuopion kaupunki, Mäntykankaan koulu ja Tapaturmaisesti vammautuneiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukiyhdistys TATU ry. Markkinoinnissa on ollut tärkeää usean tahon verkostoituminen ja aktiivinen markkinointi eri kanavia pitkin. Markkinointi on tapahtunut VAU ry:n omissa verkostoissa, Mäntykankaan koulun kautta lähialueen erityiskoulujen ja -luokkien oppilaille sekä kaupungin erityisliikunnanohjaajan kautta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. TATU ry on viestinyt kerhosta Pohjois-Savon alueen fysio-, toiminta- ja puheterapeuteille, Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenosastoille ja kuntoutusohjaajille, eri järjestöille sekä Kuopion kaupungin erityisneuvolaan. Kivointa kerhossa: No, ne köydet on kivoja. 16

17 Esteettömyys ja kaikille avoin toimintaympäristö Matalan kynnyksen toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon kaikille avoin toimintaympäristö ja esteettömyys. Kaikille avoimeen toimintaympäristöön pääsee helposti ja siellä on turvallista liikkua. Toimintaympäristön tulisi olla lähellä lapsen arkiympäristöä, jolloin lapsen on helpompi liikkua harrastukseen ilman vanhempien apua. Toimintatilan tulisi olla esteetön. Ennakkoon on hyvä esittää lapsen kannalta katsottuna oleellisia kysymyksiä: Pääsenkö? Mahdunko? Ymmärränkö? Näenkö? ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KERHO Espoon Tapiot, Espoo Espoon Tapiot järjestää yleisurheilukoulua erityistä tukea tarvitseville lapsille. Harjoittelupaikka on esteetön, sillä osa lapsista käyttää pyörätuolia. Talvella ryhmä harjoittelee erillään muista ryhmistä, sillä muut ryhmät harjoittelevat tilassa, johon ei pystytä tekemään avointa ja esteetöntä toimintaympäristöä. Kesäisin ryhmä harjoittelee yleisurheilukentällä samaan aikaan muiden urheilukoululaisten kanssa. Urheilukoulussa harjoitellaan erilaisia yleisurheilulajeja ja liikutaan monipuolisesti. Ryhmää ohjaa kolme ohjaajaa, joista kaksi on erityisliikkujia. Yksi ohjaajista on pyörätuolin käyttäjänä varmistanut tilan soveltuvuuden ryhmälle. Paikallinen pankki on tarjonnut omat parkkipaikkansa lasten perheiden käyttöön, jotta kulku harjoituspaikalle onnistuisi mahdollisimman esteettömästi. 17

18 Erilaiset ohjaajat Matalan kynnyksen toiminta on usein edullista tai maksutonta. Tämä aiheuttaa omat haasteensa toiminnan järjestämiseen ja ohjaajien rekrytoimiseen. Ohjaajana matalan kynnyksen kerhossa voi toimia ammattilainen tai harrastelija, vanha tai nuori. Ohjaajan ei tarvitse olla liikunta- tai kasvatusalan ammattilainen, riittää että hänellä on avoin mieli ja halu oppia uutta. Ohjaajana voivat toimia esimerkiksi opettajat, urheiluseurojen, eri järjestöjen tai seurakuntien ohjaajat, koulun vanhemmat oppilaat tai lasten vanhemmat ja isovanhemmat. Vastuuohjaajan tulisi olla 18 vuotta täyttänyt, mutta apuohjaajina voivat toimia alaikäisetkin. YHDEN LAJIN LIIKUNTAKERHO PuMa Volley, Helsinki Toimintaa järjestetään iltapäivisin lähikouluilla. Ohjaajana Tapanilan ala-asteella toimii 63-vuotias Raija ja hänen 11-vuotias lapsenlapsensa Lina. Raija-mummo on houkuteltu mukaan kentän laidalta, kun hän on ollut seuraamassa lapsenlapsensa lentopalloharjoituksia. Raija pyysi Linan kanssaan kerho-ohjaajaksi ja he toimivat tasavertaisina ohjaajina. PuMa Volleyn ohjaajaratkaisu on hyvä esimerkki siitä, kuinka ohjaajina voivat toimia hyvin erilaiset ja eri-ikäiset ohjaajat. Tässä esimerkissä kerhon lapset saavat ohjausta kokeneelta lajin konkarilta ja kolme vuotta lajia harrastaneelta pelaajalta. Raija pääsee jakamaan kokemustaan ja toisaalta kouluttaa Linasta tulevaisuuden ohjaajaa. Linan mielestä on mukavaa ohjata, kun saa opettaa muita ja ohjaaminen on mukava tapa viettää iltapäivää. Haastavinta Linasta on se, kun kerholaiset eivät aina tottele. Kivointa ohjaajissa: Valkut on taitavii ja hyvii pelaamaan! Parasta ohjaajassa: Se sanoo asiat hyvin aina. Sillain, että ne ymmärtää. Janne 6v. 18

19 Vuosi-, kausi- ja tuntisuunnitelmat Toiminnalle kannattaa rakentaa vuosisuunnitelma, kausisuunnitelma ja erilliset tuntisuunnitelmat jokaiselle kerralle. Suunnitteluvaiheessa vuosisuunnitelmassa varmistetaan, että kaikki halutut sisällöt saadaan mukaan ja toiminta on tarpeeksi monipuolista. Kausisuunnitelman avulla taataan, että osataan hyödyntää eri vuodenaikoja ja toimintaympäristöjä parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvin tehdyllä tuntisuunnitelmalla varmistetaan toiminnan tavoitteellisuus sekä monipuolisuus ja se vapauttaa tunnilla aikaa soveltamiseen. Suunnittelussa on tärkeää huomioida lasten ja nuorten omat toiveet. Lapset ja nuoret voivat osallistua niin vuosi-, kausi- kuin tuntisisältöjenkin suunnitteluun. Lasten ja nuorten ideoiden kuuntelu madaltaa kynnystä osallistua toimintaan ja tekee toiminnasta lapsilähtöisempää. KUTSUKERHO Tyttöjen hyvinvoinnin kerho, Savitaipale Kutsukerho järjestetään yläkoulun vähän liikkuville tytöille, kutsujina yhteistyössä liikunnanopettaja, terveydenhoitaja ja fysioterapeutti. Kauden alussa nuoret ideoivat ryhmässä mitä kerhossa tullaan kauden aikana tekemään. Jokaisella kerralla laji/toiminta vaihtuu, jotta mahdollisimman moni toive toteutetaan. Savitaipaleen Europaeuksen koulun kerhossa ohjaaja suunnittelee kauden ohjelman nuorten toiveiden mukaan. Kun nuori osallistuu itse toiminnan suunnitteluun, on hän motivoituneempi myös sen toteutukseen. Tällöin nuori pääsee harrastamaan niitä asioita, joista hän tykkää. Tällä on positiivinen vaikutus liikuntakipinän synnyttämiseen ja oman harrastuksen löytämiseen. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitukseen ja ohjaajien palkkaukseen on mahdollista hakea tukea eri tahoilta. Matalilla osallistujamaksuilla voidaan kattaa pieni osa toiminnan kustannuksista ja ohjaajien palkkioista, mutta tämän lisäksi tarvitaan usein muutakin tukea. Tukea voi hakea omalta kunnalta sekä valtakunnallisista hankeavustuksista. Tukea voi hakea sekä pienimuotoiselle toiminnalle että laajalle hanketoiminnalle. Mahdollisia toiminnan rahoituskanavia: Opetushallitus Valtionavustus: Opetushallitus jakaa valtionavustuksia vuosittain erilaisille järjestöille. Hakukelpoisia ovat myös järjestöt, jotka tukevat koulun vapaata harrastustoimintaa. Valtionavustusta voi hakea vuosittain. Valtionosuus: Opetushallitus jakaa valtionosuuksia kunnille tukemaan alakoululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan vastuullisena järjestäjänä toimii kunta, joka voi ostaa järjestöiltä toiminnan sisällön. Aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta kannattaa olla yhteydessä kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaavaan koordinaattoriin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ELY-keskukset ovat alueellisia keskuksia, jotka myöntävät kehittämisavustuksia paikallisiin hankkeisiin. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus*: Määrärahalla tuetaan lasten ja nuorten liikunnan paikallisia kehittämishankkeita, joiden avulla pyritään löytämään erilaisia toimintamalleja, erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi suositusten mukaiseksi. Hankeavustusta myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. Avustus lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan*: Määrärahalla tuetaan 7 18-vuotiaiden paikallista harrastustoimintaa. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan avustamisen tavoitteena on lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen, lasten ja nuorten yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen sekä uusien monipuolisten elämysten saaminen yhdessä ikäistensä kanssa. Hankeavustusta myönnetään vuodeksi kerrallaan, alkaen kesäkuun alusta. * Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus: Liikunta > Liikuntapolitiikka > Avustukset > Lasten ja nuorten liikunnan paikallinen kehittäminen ja Liikkuva koulu -ohjelma * Avustus lasten ja nuorten paikalliseen kerhotoimintaan: Nuoriso > Nuorisotyön avustukset > Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta 19

20 Valo Valo (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry) on mukana OKM:n liikuntayksikön myöntämässä seuratoiminnan kehittämistuessa. Rahat ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa. Seuratoiminnan kehittämistuki: Seuratoiminnan kehittämistuen avulla pyritään vahvistamaan seuratoiminnan laatua sekä lisäämään harrastamisen mahdollisuuksia eriikäisille. Seuratoiminnan kehittämistuen tavoitteena on urheiluseuratoiminnan elinvoimaisuuden ja kehittymisen varmistaminen. Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry tukee Sporttiskerhoja välinetuen avulla. Sporttiskerhot ovat paikallisia liikuntakerhoja lapsille ja nuorille, joilla on jokin vamma tai muu erityisen tuen tarve. Kerhot voivat toimia monella nimellä. Osa kerhoista voi olla tarkoitettu vain tiettyyn vammaryhmään kuuluville, kuten esimerkiksi kehitysvammaisille lapsille. Toiset puolestaan pyrkivät tarjoamaan monipuolista leikkiliikuntaa kaikille sellaisille, jotka tarvitsevat tehostettua motoristen taitojen harjoittelua. Välinetuki: Kaikki Sporttiskerhot voivat hakea välinetukea VAU:sta. Välinetukea haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, josta käy ilmi mitä välineitä halutaan hankkia ja mikä niiden kustannusarvio on. Noin euron suuruista välinetukea myönnetään hakemusten perusteella vuosittain tammi-helmikuussa ja elo-syyskuussa yhteensä noin 4 6 kerholle. Raha-automaattiyhdistys (RAY) Raha-automaattiyhdistys RAY tukee suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä erilaisten hankkeiden kautta. Emma ja Elias -avustusohjelma: Emma & Elias -avustusohjelman ( ) päämääränä on edistää lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelman avulla löydetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja heidän perheidensä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten (15 vuotta) ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen. Kuntayhteistyö Kunnalliset avustukset ovat kunta- ja tapauskohtaisia. Paikallisissa hankkeissa kannattaa olla yhteydessä kunnan liikunta-, nuoriso-, opetus- ja sosiaalitoimiin. Tuki voi olla rahallista tukea tai välineisiin ja liikuntapaikkoihin liittyvää tukea. Muut tahot Yhteistyötä kannattaa tehdä myös paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvän asian eteen ollaan valmiita puhaltamaan yhteen hiileen! Lue lisää taloudellisen tuen mahdollisuuksista ja esimerkeistä Nuoren Suomen tuottamasta materiaalista: Liikunnan harrastamisen yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen Ratkaisuja liikunnan harrastamisen taloudellisten esteiden vähentämiseksi 20

21 Tukea matalan kynnyksen toiminnan toteuttamiseen Kerhotoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen löytyy apua eri tahoilta: OPH Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Opetuksen järjestäjille valtion erityisavustusta koulun kerhotoimintaan Kerhot hyrräämään -opas Liikkuva koulu -ohjelmassa edistetään koulun liikuntakerhotoimintaa Kerhokeskus Materiaaleja kerhotoiminnan tueksi Koululiikuntaliitto KLL ry Materiaaleja kerhotoiminnan tueksi WAU ry Apua liikuntakerhotoiminnan toteuttamiseen Myös muut tahot edistävät kerhotoimintaa: lajiliitot, MLL, 4H, seurakunnat Suomen Latu, jne. Liikunnan aluejärjestöjen ja Valon koulutuksia kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan: Ohjaajien koulutuspäivät Kunta- ja järjestäjäkohtaisesti räätälöitävät koulutuspäivät eri teemoista. Teemakoulutukset Innostavia koulutuksia liikunnan eri sisältöalueista mm. Erityistä tukea tarvitseva lapsi liikunnassa - Koulutus kaikille avoimeen liikuntaan ja toiminnan kynnyksen madaltamiseen Liikkujaksi Innosta vähän liikkuvat onnistumaan Välkkäri Välituntiohjaajakoulutus lapsille ja nuorille Löydä liikunta Koulutus monipuoliseen liikuntakerhotoimintaan Koulutusprosessit Kunta- ja järjestäjäkohtaiset kehittämisprosessit esim. päivittäisen liikkumisen lisäämiseksi aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Liikunnan aluejärjestöt edistävät liikuntakerhotoimintaa paikallistasolla ja mentoroivat mm. Liikkuvia kouluja toiminnan kehittämisessä. Suomen Vammaisurheilu Ja -Liikunta VAU yy VAU-työpajat Sherborne-harjoitusohjelman perus- ja jatkokoulutukset Motoasemat-koulutus Säpinää Sisällä -koulutus Sporttiskerho-ohjaajien koulutukset Lue lisää koulutuksista osoitteessa Liikkeen lisäämisen tueksi: Löydä liikunta Uusittu materiaali on kaikkien kokeiltavissa ja tilattavissa oman toiminnan tueksi. Materiaali sisältää perustaitokortteja ja tuokioita saliin, maastoon, pihalle ja kentälle sekä lumelle ja jäälle. Suunnittelen liikuntaa -palvelu Tuhansia vinkkejä liikuntaleikkeihin ja -peleihin. 21

22 LÄHTEITÄ: Alanko, R., Remahl, V. & Saari, A Ota minut mukaan opas. Liikuntaa kaikille lapsille hankkeen julkaisuja. Eerola, R. & Risku, M Lisää harrastamisen mahdollisuuksia. Liikunta- ja kerhotoiminnan malleja. Helsinki: Nuori Suomi. Fagerlund, E Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla. Vuoden 2011 kehittämisavustusten seuranta ja arviointi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 265. LIKES-tutkimuskeskus. Husu, P., Paronen, O., Suni, J. & Vasankari, T Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. Ideoita liikunnan lisäämiseksi koulupäivään. Liikkuva koulu hanke. Joukkoviestimet Tilastokeskus. Kulttuuri ja viestintä Juntunen, R., Karinharju, K., Rautio, S., Remahl, V. & Saari, A Leiri kaikille lapsille. Liikuntaa kaikille lapsille hanke. Kangas, S., Lundvall, A. & Sintonen, S Lasten ja nuorten mediamaailman pähkinänkuoressa. Liikenne- ja viestintäministeriö Lasten ja nuorten mediafoorumi. Kansallinen liikuntatutkimus Lapset ja nuoret. SLU:n julkaisusarja 7/2010. Karvinen, J., Räty, K. & Rautio, S Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret. Helsinki: Nuori Suomi. Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan poikien hyvinvointi vuosina 2000/ /11. THL. Maijala, H-M. & Fagerlund, E Monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä Suomessa ja Norjassa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 258. LIKES-tutkimuskeskus. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta. Vinkkejä ja ajatuksia lasten ja nuorten ohjaajille. Nuori Suomi Näköaloja laaja-alaisiin tasa-arvokysymyksiin. Kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun. SLU-julkaisusarja 5/2011. Pääkkönen, H Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä. Tutkimuksia 254. Tilastokeskus. Rajala, K Vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi raportti hanketoiminnasta. LIKES-tutkimuskeskus & Nuori Suomi. Rajala, K., Haapala, H., Kantomaa, M. & Tammelin, T Liikunnan edistämine lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset. Tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus. LIKES-tutkimuskeskus & Nuori Suomi. Saari, A. Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa. Tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saari, A. (toim.) Yhdessä ja erikseen. Tarinoita lasten urheilusta. Liikuntaa kaikille lapsille hankkeen raportti. Saari, A. (toim.), Rautio, S. & Remahl, V. Kohtaamisia lasten liikunnassa. Liikuntaa kaikille lapsille hanke Tammelin, T. & Karvinen, J. (toim.) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö & Nuori Suomi. Tammelin, T., Laine, K. & Turpeinen, S. (toim.) Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheen loppuraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261. Jyväskylä: LIKES.

23 Kiitos! Ilves, Tampere Sudet, Kouvola Action Power -toiminta, Vaasa Nokian Pyry, Nokia Musan Salama, Pori Ruosniemen koulu, Pori Sporttiskerho, Kuopio Espoon Tapiot, Espoo PuMa Volley, Helsinki Kati Karinharju, SAMK VAU ry

24 Ota yhteyttä lähimpään liikunnan aluejärjestöön: Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu , Etelä-Savon Liikunta (015) , Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu , Hämeen Liikunta ja Urheilu , Kainuun Liikunta (08) , Keski-Pohjanmaan Liikunta (06) , Keski-Suomen Liikunta , Kymenlaakson Liikunta (05) , Lapin Liikunta (016) , Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Porin toimisto: (02) Turun toimisto: (02) Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (06) , Pohjois-Karjalan Liikunta (013) , Pohjois-Pohjanmaan Liikunta (08) , Pohjois-Savon Liikunta (017) , Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu (03) , YHTEISTYÖSSÄ

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min) 8.30 AAMUKAHVIT (SALI) 9.00 Johdatus päivän ohjelmaan Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry 9. Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen, pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Lapin Liikunta ry yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä

Lapin Liikunta ry yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä Lapin Liikunta ry yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä koulutustoiminta toimisto-, kirjanpito- ja talouspalvelu leiri- ja tapahtumatuotanto edunvalvonta- ja viestintätehtävät Liikkuvien koulujen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot. lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot. lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017.

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Turvallinen koulupäivä Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus 1 9 VUOSILUOKAT N. 50 000 lasta N. 300 000 lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas,

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, johtaja, Likes-tutkimuskeskus Tutkittua tietoa liikkuvista

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projektin esittely, kevät 2014 Metropolia, Bulevardi 31, 24.1.2014 Vastuuopettaja: Mirka

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3. Liikkuva koulu 2012-2014, havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.2015 Kati Lehtonen, LIKES-tutkimuskeskus, Kirsi Räty, Liikkuva

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Leppävaaran Pallo ry IP-kerhotoiminta luokille päivitetty

Leppävaaran Pallo ry IP-kerhotoiminta luokille päivitetty Leppävaaran Pallo ry IP-kerhotoiminta 3.-6. luokille päivitetty 27.3.2015 Kerhotoiminta: Tarjota Leppävaaran alueen koululaisille matalan kynnyksen harrastamismahdollisuus koulupäivän jälkeen. -> Yhteistyö

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

Liikuntaluokka. Käppärän koulu

Liikuntaluokka. Käppärän koulu Liikuntaluokka Käppärän koulu Tilat Peruskorjattu koulu Ajantasaiset: Opetustilat ja kalusto (esim. liikuntavälineet) Toimiva piha-alue Liikuntapaikkojen läheisyys (monipuolisuus - vuodenaikaisuus) Käppärän

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot