AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI

Transkriptio

1 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI Verkko-osoite:

2 RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992: VARMUUTTA ILMASTONMUUTOKSEN SYISTÄ EI OLLUT MUUTOKSEN SEURAUKSIA PIDETTIIN NIIN VAARALLISINA, ETTÄ KOKOUS PÄÄTTI RYHTYÄ TORJUNTATOIMIIN: PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN NIIN, ETTÄ NOUSU < 2 O C POLIITIKOT HYVÄKSYIVÄT MAAPALLON PELASTAMISEN EUROOPAN UNIONI: 20/20/20 (PÄÄSTÖT ALAS 20 % V.2020, UUSIUTUVAA ENERGIAA 20 %) KEHITYSMAILLE TUKEA 100 MRD USD VUOSITTAIN 2020 ALKAEN MARTTI TIURI

3 ILMAKEHÄN CO2-PITOISUUS ILMATIETEEN LAITOKSEN PALLASTUNTURIN MITTAUSASEMALLA VUOTUINEN KASVU

4 IPCC:N ILMASTOMALLIEN LÄMPÖTILAKÄYRIÄ (RAPORTTI AR4) 14 ERI ILMASTOMALLIN 58 SIMULATIOKÄYRÄÄ (PUNAINEN: MALLIEN KESKI- ARVO, MUSTA LÄMPÖTILAHAVAINNOT, PYSTYVIIVAT TULIVUORIEN PURKAUKSIA MALLIEN HAJONTA ON SUURI, EIKÄ NIISSÄ NÄY 2X~30 VUODEN JAKSOLLISUUS Ref.: IPCC:n raportti AR4 M. Tiuri

5 IPCC:N ERI VUOSINA ESITTÄMIÄ ILMASTOMALLIEN ENNUSTEITA PYLVÄÄT KUVAAVAT ERI MALLIEN ENNUSTEIDEN VAIHTELUVÄLIÄ MALLIT ENNUSTAVAT YLEENSÄ LIIAN SUURIA LÄMPÖTILAN NOUSUJA

6 32 +0,4 T O C MAAPALLON LÄMPÖ- TILAN MUUTOS T CO 2 mrd.t 16-0,4 HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖT CO MAAPALLON LÄMPÖTILAN MUUTOS JA CO 2 -PÄÄSTÖT PÄÄSTÖT JA LÄMPÖTILA OVAT SEURANNEET TOISIAAN VAIN V.2000 JÄLKEEN PÄÄSTÖT OVAT KASVANEET ENTISTÄ JYRKEMMIN, MUTTA LÄMPÖTILA EI OLE KASVANUT. PÄÄSTÖT EIVÄT SELITÄ ILMASTONMUUTOSTA. Lähde Hadley Centre, CDIAC.

7 25 nt AURINGON AKTIIVISUUS V. liukuva keskiarvo 30 v.kaavam.(tiuri) AURINGON AKTIIVISUUS AURINGON AKTIIVISUUS (AURINGON AIHEUTTAMA MAAN MAGNEETTIKENTÄN VAIHTELU, aa-indeksi) ON NOUSSUT KOKO 1900-LUVUN AJAN LÄMPÖTILA ON VASTAAVASTI NOUSUT 0,8 ASTETTA Lähde: NOAA 2012

8 +0,5 5 a running mean O C 30 a schematic, Tiuri 0 TEMPERATURE CHANGE (ANOMALY) ,5 MAAPALLON KESKILÄMPÖTILAN MUUTOS Vaihtelu on seurannut AMO:n (Atlantic Multidecadal Oscillation) 60 vuoden jaksollisuutta Lähde: HadCRUT UK 2012

9 25 nt AURINGON AKTIIVISUUS 15 0,4 O C 0 MAAPALLON LÄMPÖTILA -0,4 AURINGON AKTIIVISUUS (AURINKOTUULI) JA MAAPALLON LÄMPÖTILA KÄYTTÄYTYVÄT SAMANTAPAISESTI AURINGON AKTIIVISUUS AIHEUTTAA MAAN MAGNEETTIKENTÄN VAIHTELUA (AA-INDEKSI). AKTIIVISUUS (aa-indeksi) ON KESKIMÄÄRIN NOUSSUT KOKO 1900-LUVUN JA I ILMASTO ON LÄMMENNYT 0,8 0 C LÄHDE: NOAA, HadCRUT 2012, TIURI

10 CO2 ppm CO2 390 T C T HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT OVAT KASVANEET, MUTTA KESKILÄMPÖTILA EI OLE NOUSSUT V.1998 JÄLKEEN

11 POHJOISEN MERIJÄÄN PINTA-ALA VUODEN 2005 JÄLKEEN PINTA-ALA ON PYSYNYT KESKIMÄÄRIN ENNALLAAN, MUTTA PINTA-ALAN VAIHTELU ON KASVANUT Ref. :Ref, Divine et all; Polar Res.2011) M.Tiuri

12 JÄÄMEREN JÄÄALUE SYKSYLLÄ 2007 JA Jääalue (punainen) on 2013 hieman suurempi kuin 2007 Valkoinen alue on Grönlanti

13 POHJOIS-ATLANTIN LÄMPÖSISÄLTÖ (700 METRIN KERROS) ON ALKANUT PUDOTA, ILMASTO VIILENEE AURINGON AKTIIVISUUS PUTOSI N.V LUVUN ALUN TASOLLE Martti Tiuri

14 Sun spots 100 Antarctis Be Greenland Be Optical obs. 14 C 14 C AURINGON AKTIIVISUUS (AURINGONPILKKUJEN LUKUMÄÄRÄ) PUULUSTOJEN RADIOHIILEN 14C PERUSTEELLA. Lähde: Solanki,Usoskin et.al MYÖS JÄÄNÄYTTEIDEN BERYLLIUM ILMAISEE AURINGONPILKKUJEN MÄÄRÄN AURINGON AKT. SAAVUTTI 1990-LUVUN LOPULLA ENNÄTYKSEN

15 KASVUKAUDEN LÄMPÖTILA LAPIN MÄNTYJEN LUSTOMITTAUSTEN PERUSTEELLA 5000 VUODEN AIKANA Kesälämpötila on vaihdellut 7600 vuotta samoin kuin nyt. Viite: Metla Työraportti 240/2012

16 30 nt SOLAR ACTIVITY (aa-index) 15 Year running mean (FMI) 30 Year schematic (Tiuri) aa-indeksi (LIKIARVO AURINGON AKTIIVISUUDELLE) Auringon aktiivisuus on pudonnut n.v Ilmaston viileneminen odotettavissa luvulla lämmenneet meret viivästyttävät viilenemistä

17 METLAN TUTKIJOIDEN ENNUSTEITA 2000-LUVUN LÄMPÖTILASTA KESÄLÄMPÖTILAT LAPIN METÄRAJAPUIDEN LUSTOMITTAUSTEN MUKAAN. KÄYRÄ A, IPCC:N ILMASTONMUUTOSENNUSTE, (EI VASTAA HAVAINTOJA). KÄYRÄ B, ILMASTO MUUTTUU JAKSOLLISIESTI KUTEN ENNENKIN KÄYRÄ C, AURINGON AKTIIVISUUDEN HAVAITTU PUTOAMINEN 2000 JÄLKEEN OTETTU HUOMIOON LÄHDE: METSÄNTUTKIMUSLAITOS: BIOENERGIA, ILMASTONMUUTOS JA SUOMEN METSÄT (METLANTYÖRAPORTTEJA, 240, 2012) M.TIURI

18 1600 MW:n ydinvoimala Erikoisterästä ym metalleja Betonia Hinta (Olkiluoto 3) 1700x3 MW merituulikenttä Erikoisterästä ym metalleja Betonia (matala vesi) Kentän pinta-ala Hinta (arvio) tonnia tonnia ~6-8 miljardia eur tonnia tonnia 100 neliökilom. ~15 miljardia eur. 4 milj. 2 kw:n tuulimyllyjä Erikoisterästä ym metalleja tonnia Betonia? Hinta (kaupalllinen) ~40 miljardia eur. OLKILUOTO 3:N YDINVOIMALAN VUOTUISEN SÄHKÖN TUOTTAMINEN TUULIVOIMALLA KULUTTAA LUONNON- VAROJA YLI 30 KERTAA ENEMMÄN M. Tiuri Lähde: PVO YM

19 AURINGON SÄTEILYN VUOTUINEN KESKIARVO W/m2 SUOMESSA KESKITEHO 100 W/m2, SAHARASSA 350 W/m2 PILVISYYS OTETTU HUOMIOON SATELLIITTIMITAUKSILLA PIIPANEELIN HYÖTYSUHDE NOIN 15 %, KIINTEÄSTI SUUNNATUN KESKITEHO 60 % VERRATTUNA AURINKOA SEURAAVAAN PANEELIIN Wikipedia, Matthias Loster 2006 M.Tiuri 2011

20 ENERGIANTUOTANTOON LIITTYVÄT KUOLEMAT PIENHIUKKASET (puunpoltto, polttovoim., dieselautot) (WHO 2005) verenkierto- ja keuhkosair.kuolemaa EU25 maissa vuositain 1300 Suomessa vuosittain 250 puun pienpoltto Suomessa vuosittain (THL 2010) TSHERNOBYLIN ONNETTOMUUS (YK, WHO 2005) 9 kilpirauhassyöpään kuollutta lasta 47 säteilysairauteen kuollutta voimalan työntekijää 4000 syöpäkuolemaa (60 vuosittain) syöpäkuolemaa maailmassa (400 vuosittain) (STUK 2OO5) Ei perinnöllisiä vaikutuksia, ei syntymäepämuodostumia Runsaasti säteilyn pelosta johtuvia psykosomaattisia sairauksia LÄNSIMAINEN YDINVOIMA 0 kuolemaa voimalan ulkopuolisille M. Tiuri