Valitettavasti siihen tarvittaisiin (seurakunnan) nuorisotyöntekijä ja nykyisin siihen ei ole resursseja (pelkkä vahtimestari ei riitä).

Transkriptio

1 Palvelut ja vapaa-aika Pohjois-Espoossa (af ) Nuorisotilat Espoon kulttuurilautakunnalla on tavoitteena olemassa olevien tilojen parempi hyödyntäminen. Tällä hetkellä eri toiminnoilla (nuoriso, koulu, liikunta, kulttuuri) on omia tiloja ja tavoitteena on saada mm. hallinnollista yhteistyötä ja tilankäytön tehostamista. Kalajärvellä hyviä nuorisotiloja ovat Rentola ja kirjasto, joka ei ole pelkkä lukupaikka vaan siellä myös tavataan kavereita. Nuoriso kaipaa turvallista ja lämmintä (talvella) kokoontumispaikkaa. Rentola on kuitenkin auki vain kolmena päivänä viikossa. Voisiko se olla auki useammin ja ehkä hiukan pitempään? Kahvilakin olisi mukana vaikkapa Ruskatalolla. Näiden asioiden järjestäminen vaatii lisää resursseja, esimerkiksi nuorisotyöntekijöiden palkkaamisessa on ollut ongelmia. Viesti on kuitenkin vastaanotettu ja sitä viedään eteenpäin; toivottavasti jollakin aikataululla saadaan asioihin parannusta. Pohjois-Espoon alueella toimii kaksi nuorisotilaa, Juvanpuiston koululla ja Kalajärvenkoululla (Rentola). Rentolan aukioloaikoja rajoittaa toisaalta työntekijöiden päivittäinen työaika ja toisaalta samoissa tiloissa toimiva lasten iltapäiväkerho. Voisiko Kalajärven kappelia käyttää enemmin nuorison toimintaan? Valitettavasti siihen tarvittaisiin (seurakunnan) nuorisotyöntekijä ja nykyisin siihen ei ole resursseja (pelkkä vahtimestari ei riitä). Kerhotoiminta Taiteen perusopetukseen kuuluvat musiikkiopistot (myös tanssi ym.) ovat Espoossa todella laadukkaita. Tavoitteena on pitää huolta tarjonnasta, laadusta ja oppilaitosten toimintaedellytyksistä. Työväenopiston puolen tarjonta kuuluu kulttuuritoimen alaisuuteen ja siellä kysyntä on todella suurta. Pyritään tehostamaan tiedottamista tarjolla olevista kursseista ja pyritään pitämään osallistumismaksut kohtuullisina. Vanhempainyhdistykset järjestävät (ainakin Juvanpuiston koululla) paljon kerhoja ja kursseja, mutta näiden asiakaskunta tuntuu olevan enimmäkseen pienempiä lapsia; jostakin syystä nuorisoa tällainen toiminta ei tunnu kovin paljoa kiinnostavan. Tuntuma kokonaisuutena on, että tarjontaa on enemmin kuin kiinnostuneita osallistujia; osa suunnitelluista kursseista on jouduttu jopa peruuttamaan osallistujien puutteen vuoksi (mm. elokuvakurssi). Nuorisolle on järjestetty kyselyitä, joissa on pyritty selvittämään minkälaisia kursseja haluttaisiin. Kun sitten toivomuksia on toteutettu, on osallistujamäärät jääneet kuitenkin pieniksi. Ei oikein voi ketään lähteä kotoa hakemaan. Miten saataisiin nuoriso motivoitua osallistumaan järjestettyyn toimintaan? Kysymys 1: Pienten lasten kerhotoiminta ja virikkeet ovat alueella niin vähäistä, että päiväkodit toimivat lasten virikepaikkoina, mikä ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista. Oliko mahdollista saada lisää myös pienille lapsille suunnattua kerhotoimintaa? 1

2 Kysymys 2: Nuorisolle kaivataan järjestettyä toimintaa esimerkiksi kaupungin toimesta niin, että kaikilla olisi mahdollisuus ja varaa osallistua niihin. Voisiko esimerkiksi Ruskatalolla tai koululla järjestää nuorisolle kursseja, kerhoja ja kulttuuria, esimerkiksi teatteria? Monipuolinen harrastustoiminta on ilman muuta tervetullutta, mutta tässä asiassa kaivattaisiin dialogia nimenomaan koulujen ja asukkaiden välillä kerhotoiminnan aikaansaamiseksi. Urheiluja liikuntaseurat ovat hyvin usein aktiivisia tämän kaltaisen toiminnan järjestämisessä. Kun asianosaiset ovat tuttuja keskenään, toimii järjestelyt huomattavasti paremmin ja sujuvammin, kuin esimerkiksi tulisi joku ulkopuolinen palkattu vetäjä, joka tekee sitä työkseen. Pitäisikö nuorisoa itse vastuuttaa järjestämään itse omaa toimintaa, koska he ovat itse parhaita asiantuntijoita, kunhan vain kaupunki järjestäisi resurssit? Tämä on tärkeä ajatus; esimerkiksi nuorten itse rakentaman skeittirampit pysyt kunnossa, koska nuoret ovat ne itse rakentaneet. Liikuntapaikat Kaupungin periaatteena on luoda puitteita, tiloja, ja luotaa siihen, että asukkaat hoitavat valvonnan ja käyttävät tiloja asiallisesti, kuin omiaan. Asukkaiden intressissä on, että tilat pysyvät kunnossa ja sen myötä säilyy myös käyttöoikeus tiloihin. Pääsääntöisesti tämä on toiminut erittäin hyvin, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Maksut tilojen käytöstä ovat käytännössä vain nimellisiä, yleensä muutamia euroja tunnissa. Kaupunki tekee erittäin mielellään yhteistyötä asukkaiden kanssa, mutta tarpeet ja pyynnöt eivät aina ole samansuuntaisia. Esimerkiksi Metsämaan uusi tekonurmi ja kuplahallihanke vähentävät vapaiden kenttien määrää ja herättää myös kysymyksen luistinradan kohtalosta talvella. Toinen esimerkki on skeittipuisto, jonka toteuttamisessa tehtiin yhteistyötä paikallisen nuorison kanssa. Tässä asiassa on kuitenkin myös se toinen osapuoli, joka on hyvin voimakkaasti jopa vaatimassa koko skeittipuiston purkamista. Kaupunki jatkaa erittäin mielellään keskustelua asukkaiden kanssa, jotta saataisiin aikaan yhteinen ja yleisen alueen edun mukainen ratkaisu, jonka kaikki hyväksyvät. Alueen kaavoituksen myötä osa liikuntapaikoista jää rakentamisen jalkoihin, esimerkiksi pururata Kalajärvellä, joka palvelee talvella myös hiihtoreittinä. Toivottavasti osa maankäyttömaksuista saadaan käytettyä myös korvaavien palveluiden rakentamiseen ja myös kasvavien tarpeiden tyydyttämiseen. Metsämaan kuplahalli-hanke Pohjois-Espoon Ponnen jalkapalloilijoiden edustaja esitti lämpimät kiitoksensa kaupungille ja Espoon virkamiehille Metsämaan kentälle tulevasta tekonurmesta. Yhteistyö ja kumppanuushankkeista hän esitti toiveena: nyt olisi tilaisuus parantaa nuorten palveluita. Tekonurmen päälle rakennettaisiin jalkapallohalli. Hanke toteutettaisiin yhteistyö- ja kumppanushankkeena eri toimijoiden kesken. Juniorikuplahalli kattaisi osan kenttää siten, että tilaa jäisi riittävästi esim. luistelijoiden ym. käyttöön. Tekonurmi ja kuplahalli palvelisivat alueen nuoria, alueen kouluja, urheiluseuroja ja lisäisivät merkittävästi alueen nuorten 2

3 harrastusmahdollisuuksia. Se olisi myös mm. nuorisotyön, ehkäisevän päihdetyön ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tärkeä hanke. Kaupunginjohtaja kiitti omakotiyhdistyksiä ja urheiluseuroja hyvästä aktiivisesta työstä lasten ja nuorten hyväksi. Hän korosti myös liikunnan tärkeyttä lasten, nuorten ja koko väestön kannalta: tunti liikuntaa päivässä on parasta ehkäisevää sosiaali- ja terveystyötä. Toiseksi hän otti esiin ns. Espoon pallokenttäindeksin (kuinka monta kenttää meillä on per lapsi). Se on Uudenmaan heikoin. Ympäristökunnissa pallokenttäindeksi on paljon paremmalla tasolla kuin Espoossa. Espoossa ja myös Pohjois-Espoossa tätä tilannetta pitäisi saada korjattua. Ja kannatti palvelutarjonnan lisäämistä koko Espoossa ja myös Pohjois-Espoossa edellyttäen että hankkeet ovat taloudellisesti kestävällä pohjalla. Liikuntajohtaja sanoi, että keskustelua jatketaan. Asiassa on kaksi puolta: nyt tehdään aika hieno tekonurmi. Yhteistyö tässä tarkoittaa sitä, että kentän rakentamisen yhteydessä tehdään samalla perustukset kuplaa varten, noin puolen kentän osalle. Toinen asia on, että kaikki käyttäjät eivät kulje urheiluseurojen ym. mukana. Nyt jo olemattomat kenttätilat häviävät entisestään. Mitä tapahtuu luistinradalle? ja muille toiminnoille? Teemme yhteistyötä asukkaitten kanssa, saamme eri mielipiteitä eri puolilta. Dialogia tarvitaan ja sitä jatketaan. Vastaus 3: Vastaus 4: Kalajärven koulun rehtori kertoi, että Metsämaan kenttä on päivittäin Kalajärven koulun käytössä. Emme vastusta kuplahallihanketta sinällään, mutta haluaisimme osallistua tähän dialogiin. Ponnen edustaja kertoi, että hallihanke-yhtiö hoitaa rahoituksen. Koulujen liikuntapaikat ei heikkene. Dialogia käydään kaikkien osapuolien kanssa. Nuorisotoimen kanssa haluttaisiin lisätä yhteistyötä tässä hankkeessa. Uimahalli Pohjois-Espooseen kaivataan uimahallia. Lähimmät hallit ovat kaukana ja hankalien kulkuyhteyksien takana. Pohjois-Espoossakin vanhenevan väestön määrä kasvaa ja uimahallista olisi paljon enemmin iloa kuin nurmikentistä ja kuplahalleista. Liikuntahan on myös erittäin hyvä tapa pitää asukkaat kunnossa, jolloin terveyspalveluiden tarvekin vähenee. Nuorten syrjäytymisen estäminen ja nuorisotyöttömyys Nuorison joukossakin on väliinputoajien, työttömien ja syrjäytyneiden ryhmä, joka jää helposti huomioimatta. On arvioitu, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa, jos hän ei pääse mukaan työelämään ja ryhdy veronmaksajaksi. Valtiolla on työvoimaorganisaatio, joka yrittää huolehtia työttömistä, mutta toiminta on käytännössä havaittu, varsinkin nuorison osalta, osin tehottomaksi. Voisiko Espoon kaupunki perustaa kuntatasolla elimen, joka ottaisi huolehtiakseen nuorien työnsaannista? Kaupungin sisällä voisi jopa julistaa kilpailun tai haasteen yrityksille nuorison työllistämiseksi ja vuosittain parhaat yritykset palkittaisiin. Espoolla on kuntatasolla varmasti parempi näkyvyys ja osaaminen valtioon verrattuna. Erittäin hyvä kysymys! Valtio on kansanedustajien toimesta, toki hyvää tarkoittaen, osin hankaloittanut kesäharjoittelijoiden palkkaamista. Pitäisi saada palautettua vanha hyvätapa, 3

4 että kaikki ne joilla on työhaluja, saisivat kesätyöpaikan ja polku työelämään saataisiin takaisin. Espoon kaupunki tulee näyttämään esimerkkiä ja palkkaamaan tuplamäärän kesäharjoittelijoita. Lisäksi haastetaan kaikki kumppanit ja yritykset tekemään samoin. Espoolla on käytössä "kesäseteleitä", joiden avulla tuetaan työnantajia, jotta ne voisivat palkata harjoittelijoita. Tämä on erittäin keskeinen kysymys koko valtakunnan tasolla; harjoittelupaikkoja luomalla saadaan nuoret mukaan työelämään alusta alkaen ja estetään syrjäytymistä erittäin tehokkaasti. Kaupunki aikoo hankintalain puitteissa edellyttämään yhteistyökumppaneilta esimerkiksi vastavalmistuneita. Tärkeintä on saada palautetuksi kunniaan asenne, että nuorille luodaan reittejä työelämään. Vastaus 3: Nuorisolakiin on kirjattu etsivä nuorisotyö, joka tarkoittaa sitä, että peruskoulun päättäneitä tarvittaessa avustetaan jatko-opiskelupaikan löytämisessä. Espoossa tämä toiminta on keskitetty Omniaan (koulutuskuntayhtymä, joka järjestää ammatillista koulutusta). Sivistystoimen strategiana on tarjota jatko-opiskelupaikka kaikille peruskoulun päättäville nuorille, mutta tietenkään ketään ei voida pakottaa opiskeluun. Yhteistyö Omnian kanssa toimii niin, että Espoo rahoittaa ja Omnia järjestää. Miten voidaan estää lasten ja nuorten väliinputoaminen? Koulupudokkaat johtaa syrjäytymiseen työttömyyteen yksinäisyyteen. Etsivä nuorisotyö pyrkii löytämään mahdolliset väliinputoajat ja ennaltaehkäistä putoamista. Kaikille peruskoulun päättäville pyritään löytämään jatkopaikka toisen asteen koulutuksesta tai sitten 10-luokalta. Sellaisia, peruskoulun päättäneitä, jotka eivät ole saaneet, päässeet tai halunneet jatko-opiskelupaikkaa eikä työpaikkaa on tarjolla jatkopaikka Omniassa, Omnian työpajoissa. Omniaan on keskitetty myös nuorisotyönohjaajat. Pohjois-Espoon oma imago Kehä 3:n sisäpuolinen Espoo rakentuu ikään kuin viiden aluekeskuksen varaan, josta eteläisimmät (Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti) tulevat olemaan metron ja pohjoisimmat (Leppävaara, Espoon keskus) kaupunkiradan varressa. Niissä kaikissa on sama rakenne: keskelle kaupunkimainen keskus ja ympärillä pientalovaltainen alue. Palvelut sijoittuvat keskuksiin ja kullakin alueella asuu n asukasta, joka turvaa riittävän ostovoiman palveluille. Tällainen malli on hyvä sekä ekologisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti ja antaa mahdollisuuden jatkaa Espoon kehitystä. Kehä 3:n pohjoispuolissa kehittämisessä tarvitaan hyvää ajattelua em. kysymysten osalta: kun Pohjois-Espooseen kaavoitetaan ja rakennetaan lisää niin miten pitää menetellä, jotta pystytään turvaamaan asukkaiden palvelut samalla, kun rakentaminen etenee. Miten rakennettavien tilojen käyttöaste saadaan pidettyä riittävän korkeina (Espoossa on aivan liikaa tiloja, jotka ovat vajaakäytöllä). Kaupungin kannalta tiloja pitäisi olla vähemmin ja niiden käyttöaste tulisi olla korkeampi. Tarvitaan hyviä ideoita miten saadaan lisättyä tilojen käyttöastetta, monipuolisuutta, omavalvontaa ja aktiivisuutta valvonnan järjestelyihin. Pohjois-Espoossa tuskin koskaan tulee olemaan asukasta ja sen mukaista palvelutarjontaa. Yhteisöllisyys on perusarvona todella korkealla Pohjois-Espoossa ja se on eräällä tavalla välttämättömyys, jotta saadaan aikaan asukkaille palveluita. 4

5 Yhteisöllisyys ja talkootoiminta on erittäin arvokasta. Yhteinen toiminta lisää yhteishenkeä ja yhteisvoimin aikaansaatuja asioita arvostetaan enemmin ja niistä pidetään parempaa huolta. Haaste: Voisiko Pohjois-Espoo saada tunnustuksen omana alueenaan muiden Espoon suur-alueiden joukossa? Alue-keskuksen ei tarvitse välttämättä olla keskimääräistä kuntaa suurempi, vaan Pohjois-Espoo nykyisen kokoisenakin kelpaisi hyvin sellaiseksi. Virkamiehet yleensä hoitavat Pohjois-Espoon asioita jonkun muun (suur) alueen osana; esimerkiksi viralliset tilaisuudet järjestetään yleensä Espoon keskuksessa ja ensi kesän lasten kesäleirit pohjoisespoolaisille järjestetään Viherlaaksossa. Pohjois-Espoolle tarvitaan alueena ikään kuin oma strategia, jo ihan ympäristön, ekologian ja kestävän kehityksen kannalta. Miten joukkoliikenne ja kaavoitus voidaan hyvällä tavalla järjestää. Jatkossakin myös ministerit tulee kiinnittämään huomiota rakennettuun ympäristöön ja kaupunkirakenteeseen. Kokonaisuus pitää ajatella oivallisesti, eikä vaan rakenneta sinne tänne, jonka jälkeen ollaan liemessä palveluiden ja liikenteen järjestämisen kanssa. Tarvitaan hyvää dialogia ja yhteistyötä. Kaupunkisuunnittelussa Pohjois-Espoo on jo omana alueenaan, mutta tilanne ei ole sama vielä kaikilla toimialueilla. Tähän suuntaa kuitenkin olaan kokoajan menossa. Hyvin tärkeää on lisätä alueen tunnettuutta virka- ja luottamusmiesten keskuudessa. Jos aluetta ei tunneta, on ikään kuin helpompi jättää se huomiotta. Vaikka Pohjois-Espoossa ei päästä asukkaaseen, silti sen kehittämiseen on tullut lisää resursseja ja suunniteluun on hyväksytty lähtökohdaksi, että aluetta ei voi verrata muuhun Espooseen vaan ratkaisuja usein käsitellään erityiskysymyksinä. Kaupunginjohtaja haastaa aktiiviset pohjoisespoolaiset miettimään, miten aluetta tulisi kehittää ja miten tällaisella vähän erilaisella alueella päästään ekotehokkuuteen ja nolla päästöihin, mutta pytystään kuitenkin palvelut ja liikenne järjestämään järkevällä tavalla. Talkoot Pohjois-Espoon lähihistoriasta löytyy useita esimerkkejä talkootoiminnan avulla toteutetuista hankkeista: Odilammen lentopallokenttä, johon kaupunki toimitti materiaalin, tennishalli Korpilammella, jonka pohjat ovat edelleen olemassa, musiikkikoulu/yhdistys, jne. Kysymys 1: Mitä käytännön esimerkkejä on asukkaiden oma-aloitteisuudesta ja yhteistyöstä kaupungin eri organisaatioiden kanssa? Kysymys 2: Onko tällaista toimintaa tarkoitus lisätä? Kaupunki hoitaisi suunnittelun ja toimittaisi materiaalin ja asukkaat tekisivät itse työn. Tämä juuri sellaista toimintaa, jota pitäisi saada aikaan entistä enemmin. Kaupungin näkökulmasta se tuo mukaan yhteisöllisyyttä ja se on lisäksi erittäin kustannustehokasta, kun saadaan asukkaiden työpanos käyttöön. Tällaisissa asioissa on vielä kaupungin puolella vielä parantamisen varaa. Kaupungin tehtävänä on luoda edellytyksiä; sisältö ja työpanos tulee aktiivilta asukkailta. Jos ilmenee, että tällainen yhteistyö ei käytännössä toimi niin silloin kannattaa lähettää kaupunginjohtajalle viestiä! 5

6 Juvanpuiston lastentalo Juvanpuiston lastentalon neuvolan lakkauttaminen, eli neuvolatoiminta siirretään Kalajärvelle. Korvikkeena on ehdotettu palvelulinjaa Pohjois-Espooseen. Mitä tämä toiminta säästää? Samantyyppiset huolet on tullut esiin myös muualla Espoossa, kun palveluja on keskitetty. Keskittämissuunnitelmissa on lähdetty siitä, että ihmiset pystyvät liikkumaan, tietyt lähipalvelut olisi säilytettävä. Kun työntekijöitä on riittävä määrä ja tila on, niin, jos tarve alueella on suuri pitää palveluja olla tarjolla. Palveluverkkosuunnitelmassa kiinnitettiin huomiota siihen, että hiilijalanjälki pienenee. Olisi hyvä, jos valtuusto kävisi läpi, miten on käynyt. Onko hiilijalanjälki kasvanut näiden keskittämisten jälkeen. Kommentti 1: Lastentalo on uusi. Sitä ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen. Miten ensin rakennetaan uusi ja muutaman vuoden päästä se jätetään käyttämättä tai sitten puretaan. Taloudellisuutta suunnitteluun ja kehittämiseen tarvitaan. Kommentti 2: Tieto on dialogin pohjana. Tiedetäänkö mitä palvelu maksaa todella. Tarvitaan julkista laskentatointa ja tilastoja, jotta päästään oikeaan dialogiaan ja saadaan tieto päätöksenteon perusteeksi. Toimenpidelupaus: Selvitetään Juvanpuiston lastentalon neuvolan todelliset kustannukset ja Kalajärvelle siirron kustannukset ja siirrosta tuleva säästö. Hiirisuon asukaspuisto Hiirisuon asukaspuiston rakentaminen aloitetaan milloin? Päivähoitopaikkoja tarvittiin kiireesti lisää. Vuoden 2010 budjetissa suunniteltu Nepperinportin päiväkoti, sitten Antinmäen päiväkoti veivät rahoituksen. Nyt on täysin auki milloin Hiirisuon asukaspuisto toteutettaisiin. Olen erittäin pahoillani, että Hiirisuon asukaspuiston rakentaminen on siirtynyt ja jäänyt pois suunnitelmista. Mutta ymmärrän, että on keskitettävä määrärahat lakisääteisiin palveluihin, kun rahat eivät riitä. Kalajärven laboratoriopalvelut Lautakunta teki päätöksen, että laboratoriotoiminnot aloitetaan Kalajärvellä mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja kertoi, että tavoitteena on, että väestön tarvitsemat laboratoriopalvelut saadaan takaisin kaikille terveysasemille, lukuun ottamatta erityisnäytteitä, jotka vaativat näytteenoton esim. Jorvissa. Kalajärvellä on nyt ollut laboratoriopalveluja ns. kestolähetys potilaille. Palvelujen uudelleen aloittamisen pilottina toimii Matinkylä. Siellä aloitettiin huhtikuussa 2011 laboratoriopalvelut nettiajanvarauksella ja jos nettiä ei ole, niin ajanvarauksen voi tehdä puhelimella tai käymällä paikan päällä. Matinkylä on pilottina ja sieltä saatavien kokemuksien perusteella toimintaa laajennetaan. Matinkylästä saadaan tietoja toukokuun alussa, miten toiminta on lähtenyt käyntiin. Joten jo heti sen jälkeen 6

7 voidaan ryhtyä jatkotoimiin. Mutta mm. kesäsulut on tiedossa, joten toiminnan aloittaminen menee todennäköisesti syksyyn. Postipalvelut postinumero alueella Olemmeko me vantaalaisia? Postinumeron 92 posti sijaitsee Askistossa Vantaalla. Julkisilla kulkuneuvoilla sinne on lähes toivotonta yrittää päästä. Kommentti: Vanhakartanon omakotiyhdistys on neuvotellut asiasta postin kanssa. Postin näkökulma oli, että Juvanmalmin postissa olisi pitänyt päivittäin käydä vähintään noin 200 asiakasta, että se olisi ollut kannattava. Siksi siirryttiin asiamiespostiin ja sopivin oli Askiston päivittäistavarakauppa. Mikäli paloasemaa vastapäätä tulee uusi kauppa, niin siihen pitäisi yrittää saada myös asiamiesposti. Julkinen liikenne ja liikenneyhteydet Kysymys 1: 1950-luvulla täältä pääsi suoraan bussilla Helsinkiin keskustaan. Nyt pääsee vain Leppävaaraan, josta pitää vaihtaa junaan. On todella vaikea liikkua julkisilla kulkuvälineillä. Kysymys 2: Lapset käyvät Lahnuksen koulua. Bussi kiertää alueen siten, että he joutuvat istumaan bussissa mennen tullen 45 min., vaikka matka omalla autolla kestää vain 5 minuuttia (matka on 5 km)? Helsingin seudun liikenne järjestää bussilinjat. Espoossa heillä on kaksi vyöhykettä: Länsiväylän vyöhyke ja Turunväylän vyöhyke, eikä muuta. Alueille, joiden asukasluku ei kasva, on vaikea saada parannuksia. Yritetään neuvotella ja miettiä uusia linjoja ja linjaratkaisuja. 7