LAPSET VAIKUTTAMASSA, NUORET JA AIKUISET TUKIJOINA. Jyväskylän LastenParlamentti -toiminnan laatukäsikirja

Transkriptio

1 LAPSET VAIKUTTAMASSA, NUORET JA AIKUISET TUKIJOINA Jyväskylän Lasten -toiminnan laatukäsikir

2 Sisältö 1. Tausta tehtävä 1.1. Jyväskylän lasten parlamentti ennen kuntaliitoksia 1.2. Dynamo-hanke oikeaan aikaan oikeassa paikassa 1.3. Taustaselvitykset uuden rakenteen muotoutuminen 1.4. Uuden LastenParlamentin ensimmäinen lukuvuosi Toinen lukuvuosi suunta tulevaan Jyväskylän LastenParlamentin rakenne vuosikello 2.1 Alueelliset PikkuParlamentit 2.2 SuurIstunto - Alueet yhdistävä kokous Jyväskylän LastenParlamentin toimiverkosto roolit 3.1 Pikkuparlamenttilaiset 3.2 nuoret 3.3 t 3.4 Oppilaskuntatoiminnan ohat 3.5 LastenParlamentin koordinaattori 3.6 Erityisryhmät Puheenjohtajisto Ruokatyöryhmä 4. Arviointi, mittarit kehittäminen 4.1 Arviointi tkossa 4.2 Mittarit Tausta tehtävä 1.1. Jyväskylän lasten parlamentti ennen kuntaliitoksia Jyväskylän Lasten on luokkalaisten jyväskyläläislasten osallistumis- vaikuttamiskanava. LastenParlamentin toiminnan tarkoituksena on luoda lapsille aito mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon, sekä nostaa lasten ääni kuntalaisina paremmin kuuluviin. Jyväskylän lasten parlamentin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2005, jolloin kuntaan tehtiin alkukartoitus Suomen Lasten -yhdistys ry:n kautta. Samana syksynä Jyväskylä lähti mukaan Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu -hankkeeseen. Heti alussa päätettiin, että on ensisiisen tärkeää käynnistää ensin oppilaskuntatoiminta kaikilla alakouluilla, jotta se tukee kunnan yhteistä päämäärää. Atus lasten parlamentista syntyi jo vuonna 2005 toiminta alkoi vuonna Jyväskylän kuntaliitokset Korpilahden Jyväskylän maalaiskunnan kanssa pakottivat miettimään lasten parlamentin rakennetta toimintamallia uudelleen. Seuraavaksi kerrotaan, kuinka Jyväskylän LastenParlamentista tuli Dynamo-hanke Nuorten Keski-Suomi ry:lle kuinka näin käynnistyi uudenlainen kolmannen sektorin kunnan yhteistyö. Keväällä 2006 kouluttaryhmä vieraili sellaisilla kouluilla, joissa oppilaskuntatoimintaa ei vielä ollut piti koko henkilökunnalle muutaman tunnin mittaisen koulutuksen aiheesta. Loppukeväästä kutsuttiin kaikki oppilaskuntia ohavat opettat yhteen vahvistettiin vielä intoa kamalla lisää materiaalia. Opettan tueksi valmistettiin oppilaskunnan ohavan opettan kansio. Syksyllä 2006 tkettiin opettajien ohamista tehtiin kysely sekä opettajille että rehtoreille siitä, kuinka heidän näkökulmastaan työ on koulussa alkanut. Alkuvuodesta 2007 kokoontuivat alakoulujen oppilaat suunnittelemaan omaa vaikuttamiskanavaansa. Suunnittelupäivän aikana päätettiin, että jokaisesta Jyväskylän kaupungin koulusta valitaan 3-4 oppilasedustaa lasten parlamenttiin. Edustat ovat luokkalaisia heidät valittiin vaaleilla. Ensimmäiset vaalit järjestettiin helmikuussa maaliskuun 29. päivä 2007 oli ensimmäinen suurkokous, jossa paikalla oli 56 edustaa runsaasti tiedotusvälineiden edustajia. Lasten parlamentilla oli kolme suurkokousta vuodessa: syksyllä järjestäydyttiin, tammikuussa ettiin hankerahaa huhtikuussa arvioitiin. 3

3 Lasten parlamentin toiminta tkui samalla mallilla vuoden 2009 kuntaliitokseen asti, jolloin Korpilahti Jyväskylän maalaiskunta yhdistyi Jyväskylän kaupunkiin. Lasten parlamentin toiminta jäi tuolloin tauolle Dynamo-hanke oikeaan aikaan oikeassa paikassa Uuden kunnan hakiessa muotoaan koettiin tarvetta yhdistää erilaisia toimintaperiaatteita, joita ilmaantui Jyväskylän, maalaiskunnan Korpilahden välillä. ottivat aiheen tiimoilta yhteyttä Nuorten Keski-Suomeen, jonka henkilökunnan osaamista haluttiin hyödyntää lasten osallisuus- demokratiakasvatuksen suunnitelmaa tehtäessä. Samaan aikaan Nuorten Allianssin koordinoima Dynamo-hanke oli käynnistymässä etsien valtakunnallisesti yhteistyökumppaneita toteuttamaan 3.sektorin kunnan välistä uudenlaista yhteistyötä. Lasten -toimintamallia lähdettiinkin tässä sopivassa assa kehittämään Dynamo -hankkeen ( ) kautta yhteistyönä Nuorten Keski-Suomi ry:n kanssa. Nuorten Keski-Suomi ry:n toteuttama Dynamo paikallishanke vastasi Jyväskylässä tarpeeseen, joka syntyi uuden kunnan myötä 7-13 vuotiaiden lasten nuorten osallisuustoiminnan kehittämisen suhteen. Valtakunnallisen Dynamo -hankkeen rahoitti Lapin ELY, sen hallinnoi on Nuorten Akatemia. Hankkeen puitteissa Jyväskylässä uudistettiin syksystä 2010 alkaen LastenParlamentin toimintamallia. Lasten -toiminnan tarkoitus on luoda lapsille aito mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon, sekä nostaa lasten ääni paremmin kuuluviin. Jyväskylän Dynamo hankkeessa korostettiin lapsentasoista, lapselle ominaista lasten toiminnan kautta tapahtuvaa toimintamallia, sekä tiivistä yhteistyötä muiden kuntasektorin palveluiden päätöksentekijöiden kanssa. Dynamo hankkeessa syntynyt toiminta on tärkeä osa Jyväskylän kaupungissa toteutettavaa osallisuuskasvatusta -toimintaa. Jyväskylän Dynamo-paikallishankkeen tavoitteena oli: Aktiivinen, osallistuva yritteliäs lapsi/nuori, joka osaa ottaa vastuuta omasta elämästään. Lasten -toiminnan avulla lapsi, nuori aikuinen oppii kokouskäytänteitä sekä muita työvälineitä päätöksentekoon liittyen. Hän oppii ilmaisemaan omia yhdessä pohdittu mielipiteitä kokeneiden vaikutta-aikuisten -nuorten tukemana. Toiminta mahdollistaa alakoululaisten osallistumisen kaupungin päätöksentekoon. Dynamo-hankkeen tavoitteena oli luoda toimiva malli Jyväskylän kaupungin LastenParlamentille. Hanke päättyi vuoden 2012 lopussa, jonka jälkeen Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut Nuorten Keski-Suomi ry tekivät yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa Nuorten Keski-Suomi tkaa Jyväskylän LastenParlamentin koordinointia saakka Taustaselvitykset uuden rakenteen muotoutuminen Alkukartoitukset toiminnan käynnistäminen tehtiin vuoden 2010 kevään kesän aikana. Alkukartoitukset alkoivat startilla opettajien kanssa. Tämän jälkeen toteutettiin huhti-toukokuussa sekä elo-syyskuussa yhteensä 23 kouluvierailua, jonka aikana keskusteltiin lukuisten oppilaiden aikuisten kanssa oppilaskuntatoiminnan merkityksestä sekä tulevan vaikuttamisrakenteen muodosta tavoitteista. Tämän jälkeen toteutettiin materiaalien järjestäminen analyysi sekä aloitettiin tuotteistamisprosessi. Jyväskylän opettajien mielestä oppilaskuntatoiminta tukee koulun toimintaa, lisää lasten nuorten äänen kuulumista sekä kasvattaa lasten osallisuutta koulussa. Vastauksissa oppilaskuntatoiminnan tärkeimmäksi arvoksi nousi oppilaan vaikuttamis- osallistumismahdollisuudet. Ongelmakohtana nousi vahvasti esiin ohustyöstä saatavan korvauksen puute/vähyys suhteessa työmäärään tämän viesti oppilaskuntatoiminnan asemasta koulutoiminnassa. Koska vanhassa lasten parlamentti -mallissa ongelmana oli kaikkien koulujen mukaan saaminen, päätettiin uudesta mallista tehdä alueellinen. Alueet päätettiin silloisen aluerehtorimallin pohlta. PikkuParlamentte perustettiin yhteensä yhdeksän kappaletta, joihin kootaan (2-)4 oppilaan edustus (4.-) luokilta kaikista alueen alakoulujen oppilaskunnista. Toiminnan tukijoiksi päätettiin ottaa jokaiselle alueelle sekä vetäjiksi vaikuttamisesta kiinnostuneita Ohavia Nuoria. Tarkemmin rakenteesta toimijoista kerrotaan luvuissa 2-3. Selvityksen pohlta päädyttiin uudessa rakenteessa pitämään vuoden aikana 2-3 alueellista Pikkua, yksi Suuristunnon valmistelutilaisuus sekä yksi Suuristunto. Lisäksi tultiin siihen tulokseen, että PikkuParlamentte valmisteleva työ tehdään niiden välisenä aikana koulujen oppilaskuntien omissa tapaamisissa: syksyn kevään Pikkuen välisenä aikana en jäsenet toteuttavat toiminnallisen luovan valmistelutehtävän keräten aiheita omista oppilaskunnistaan yhdessä sovittujen teemojen pohlta. Valmistellut tehtävät tuodaan 4 5

4 PikkuParlamentteihin tai Suuristunnon valmistelutilaisuuteen, joissa päätetään mihin aiheisiin keskitytään yhteisesti mitä aiheita viedään edelleen Suuristuntoon Uuden LastenParlamentin ensimmäinen lukuvuosi Syys-marraskuussa 2010 Yhdeksän alueellista Lasten Pikkua aloitti toimintansa. Alueparlamenttien käynnistäminen tapahtui alkusyksystä tapaamalla ensin ohavia opettajia kouluttamalla tämän jälkeen ohavat opettat sekä valitsemalla alueille vastuuopettat. Parlamentit lähtivät käyntiin viikolla 38 niitä järjestettiin yksi per viikko. Ensimmäisten alueparlamenttien aikana ryhmäydyttiin, järjestäydyttiin koulutettiin sekä annettiin kotitehtäväksi aiheet vietäviksi oppilaskunnille työstettäviksi seuraavaa parlamenttia varten. PikkuParlamentit kokoontuivat päätöksentekokokouksiin tammimaaliskuussa Alueellisten Pikkuen toiminnalliset kokoontumiset pidettiin päivällä, noin kello 9-13 välisenä aikana jossakin oman alueen kouluista. PikkuParlamenteissa valitut Suuristuntoedustat valmistelivat Suuristuntoon tulevia aiheita vielä koulupäivän mittaisessa valmistelutilaisuudessa vaikuttakummien ohavien nuorten avustamana. Uuden Jyväskylän LastenParlamentin ensimmäinen Suuristunto pidettiin Suuristuntoon virittäydyttiin aamulla leikkien aiheiden läpikäynnin avulla. Varsinaiseen kokoukseen oli avoin kutsu sinne saapuikin muun muassa median edustajia. V Jyväskylän lapset toivoivat eniten mahdollisuuksia wvaikuttaa Kouluympäristöön: Viihtyvyys Koulujen välisiä liikuntaturnauksia kuudesluokkalaisille tutustumisdisko Pakkasrasta yhteiset säännöt Yökoulu Koulutilat Enemmän keinu, telineitä välineitä välitunneille Isommat paremmat sisä- ulkotilat sekä niiden kunnossapitoa Terveys Terveydenhoitan tavoitettavuus paremmaksi Oikeus homeettomaan kouluun Ruoka Lasten mielipiteiden kuulemista huomioimista Välipala-automaatte Muuta Erityisopetusta lisää Suuristunto Kannanotot: koulujen välituntialueiden parantamisesta sisäilmaongelmaisista kouluista juoma-automaateista kouluihin välipalamahdollisuudesta kaikkiin kouluihin Aloitteet: kouluruuan parantamiseksi (työryhmän perustaminen) erityisopetuksen tukiopetuksen lisäämisestä kouluille terveydenhoitajien koulukuraattorien määrästä kouluissa yökouluista päättäjäisjuhlista ulko-, liikunta- koulutarvikkeiden hankkimisesta kouluille Hankehakemuksia: Kuudesluokkalaisten koulun päättäjäiset, seikkailurataa, keinu, välituntivälineitä, maale viihtyisyyttä lisäämään Muut esille tulevat asiat: pakkasra koulujen välisiä liikuntaturnauksia kaivattiin 1.5. Toinen lukuvuosi suunta tulevaan Lastenparlamenttitoiminnan toinen lukuvuosi käynnistyi edelliseen verrattuna aikaistetulla aikataululla. Ohavien Opettajien koulutus toteutettiin osallisuutta yhteisöllisyyttä koskevan seminaarin yhteydessä Samoin Ohaville nuorille Vaikuttakummeille pidettiin kohtaamis- koulutusiltapäivä PikkuParlamentit kokoontuivat päätöksentekoon jo lokakuussa. Suuristunnon esityslistan valmistelutilaisuus pidetään keskiviikkona varsinainen Suuristunto pidetään keskiviikkona Toinen Pikkukierros käynnistyy Suuristunnon jälkeen maalis-huhtikuussa sen tarkoituksena on seurata päätösten toimeenpanoa suunnitella tulevaa lukuvuotta. Jatkossa LastenParlamentin lukuvuoden aikataulu rakentuu siten, että ensimmäinen kierros pidetään kouluilla ennen syyslomaa. Tämän kokoontumisen tarkoituksena on tutustuttaa toimit toisiinsa, perehtyä vaikuttamistoimintaan aloittaa lukuvuoden aikana toteuttavan tehtävän tekeminen. Toinen kokoontuminen ajoittuu vuodenvaihteen aikoihin. Tällöin käydään läpi kouluilla valmistellut vaikuttamistehtävät valitaan PikkuParlamentin yhteinen aihe, jota viedään SuurIstuntoon. Kolmas viimeinen PikkuParlamentin kokous järjestetään keväällä SuurIstunnon jälkeen, jolloin seurataan yhdessä SuurIstunnon aiheita päätöksenteossa. 6 7

5 2. Jyväskylän LastenParlamentin rakenne vuosikello 2.1. Alueelliset PikkuParlamentit Jyväskylän LastenParlamentin rakenne lukuvuoden alussa Huhtasuon Halssila Huhtasuo Pupuhuhta 12 edustaa Kilpisen Keljo Keltinmäki Kypärämäki Steiner-koulu Vuosittaiseen SuurIstuntoon yht. 39 edustaa, 4(-5)/ Pikku Puheenjohtajisto 1 edusta/ Pikku (pj tai siht.) Korpilahden KYK Saakoski Tikkala Kuokkalan Pohnlampi Tikka Palokan Jokela Keski-Palokka Mankola Saarenmaa Tyyppälä Päijätalueen Keljonkangas Lehtisaari Muuratsalo Säynätsalo Tikkakosken Liinalampi Luonetjärvi Nyrölä Puuppola Vaakosken Janakka Jyskä Oravasaari Vaakoski Vaakumpu Viitaniemen Kortepoh Lohikoski Normaalikoulu Puistokoulu Vesanka (Kuohu) 16 edustaa 12 edustaa 8 edustaa 20 edustaa 12 edustaa 16 edustaa 20 edustaa 20 edustaa Uudessa rakenteessa Jyväskylän Lasten ettiin yhdeksään alueeseen, eli Pikkuin. PikkuParlamentteihin kootaan 2-4 oppilaan edustus luokilta kaikista alueen alakoulujen oppilaskunnista. Niistä alakouluista joissa ei ole luokkalaisia, pääsee mukaan 4. luokkalaisia edustajia. PikkuParlamentteihin osallistuvat myös alueen vaikuttakummi ohavia nuoria. PikkuParlamentit kokoontuvat kolme kertaa lukuvuoden aikana kouluaikaan pääosin klo 9-14 välillä. Lukuvuoden ensimmäinen kokous on järjestäytymiskokous, jossa edustat valitsevat keskuudestaan puheenjohtan sihteerin, päättävät millä tavoin työskentelevät lukuvuoden aikana sekä millaisia asioita käsittelevät kokouksissa. Ensimmäisen kokouksen aikana keskustellaan teemasta, jota edustat haluaisivat viedä SuurIstunnon käsiteltäväksi. Teeman työstämistä tketaan koulujen oppilaskuntien toiminnan osana ennen toista PikkuParlamentin kokousta, jossa pikkuparlamenttilaiset valitsevat keskuudestaan neljä (-viisi) edustaa koko kaupungin kokoavaan Jyväskylän LastenParlamentin SuurIstuntoon. PikkuParlamenteista, joissa on mukana viisi koulua (Palokka & Viitaniemi), voidaan valita viisi edustaa SuurIstuntoon. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä kattavuus, jota pyritään edistämään sillä, että jokaisesta koulusta olisi edusta SuurIstunnossa. Pikkuen rakentuminen: Alueelliset PikkuParlamentit (9kpl) Pikkuparlamenttien toiminnalliset istunnot kolme kertaa lukuvuoden aikana Oppilaskunnat nimeävät edustat (4-/)5-6. -luokilta in 4 edustaa jos koulussa on 1-6.-luokkien oppilaskunta 2 edustaa jos kyseessä on luokkien koulu 2 edustaa jos koulu on kolmen yhdysluokan kyläkoulu Jokaisessa PikkuParlamentissa on 8-20 edustaa Oppilaskuntien ohat, eli huolehtivat käytännön järjestelyistä (edustajien kutsuminen kouluilta, tilavaraukset, ruokailu) Koordinaattori vastaa vaikuttakummin kutsumisesta vastaavat tutustumisleikeistä ryhmätyöskentelyn sujumisesta SuurIstuntopäivinä 8 9

6 2.2. SuurIstunto - Alueet yhdistävä kokous Jyväskylän LastenParlamentin vuosikello lukuvuodelle kierros (maalis-huhtikuu) SuurIstunto (helmikuu) 2. kierros (joulu-tammikuu) 1. kierros (syys-lokakuu) Edustavalinnat oppilaskunnissa (elo-syyskuu) Puheenjohtajisto *Palkintomatka Puheenjohtajisto *SuurIstunnon valmistelu Puheenjohtajisto *Ryhmäytys 10 Jyväskylän LastenParlamentin SuurIstunto järjestetään kevättalvella helmi-maaliskuussa jossain tarkoitukseen sopivassa tilassa. SuurIstunto on istuttu aikaisemmin muun muassa Jyväskylän kaupungintalolla, kaupungin kirston Minnansalissa Jyväskylän nuorisovaltuuston kokoontumistilassa Veturitalleilla. SuurIstunnon tavoitteena on antaa edustajille mahdollisuus tuoda heitä mietityttäneet aiheet koko kaupungin edustajien tietoon. Jokainen Pikku saa SuurIstunnossa puheenvuoron, jonka aikana heillä on mahdollisuus esitellä lukuvuoden aikana valmistelemansa aloite, kannanotto tai mielipide. Paikalle kutsutaan edustajien lisäksi kaikki kaupungin oppilaskuntatoimintaa kouluilla ohavat opettat ohat, vaikuttakummit, ohavat nuoret sekä muita kaupungin (tai muun tahon) edustajia, joita käsiteltävät aiheet koskevat. Kuulijoilla on mahdollisuus esittää kommentte tai kysymyksiä edustajille esitysten jälkeen. SuurIstunnossa myös etaan LastenParlamentin hankerahaa, jota alakoulujen oppilaskuntien on mahdollista hakea erikseen syyslukukauden aikana annettavien ohjeiden mukaisesti. Esityksen hankerahan osta tekee LastenParlamentin puheenjohtajisto. Puheenjohtajiston esitys julkaistaan ennen SuurIstuntoa, SuurIstunnossa äänestetään esityksen hyväksymisestä tai tehdään siihen muutoksia. 11

7 3. Jyväskylän LastenParlamentin toimiverkosto roolit Pikkuen edustajien tukena toimivat oppilaskuntia kouluilla ohavat henkilöt, ohavat nuoret sekä Jyväskylän kaupungin päätöksentekorakenteissa toimivat vaikuttakummit. Koko toiminnan koordinoinnista vastaa LastenParlamentin koordinaattori. Tukirakenteesta haluttiin heti toiminnan alusta alkaen luoda mahdollisimman monipuolinen, jotta toiminnassa syntyy linkkejä eriikäisten eri rooleissa toimivien vaikuttamisesta kiinnostuneiden toimijoiden välille. Yhteistyön toivotaan helpottavan lasten ottamista mukaan päätöksentekoon luovan samalla eri hallinalo ylittäviä verkosto. Tiivistetysti: Lapset: suunnittelevat, toimivat, ottavat vastuuta päättävät itse : suunnittelevat ohavat toimintaa, päättävät ottavat vastuuta Aikuiset: tukevat, seuraavat, suunnittelevat dokumentoivat Kaikki: osallistuvat, oppivat sekä vaikuttavat omaan toistensa elinympäristöön hyvinvointiin 3.1. Pikkuparlamenttilaiset Pikkuparlamenttilaiset valitaan edustamaan oman koulunsa oppilaskuntia alueellisiin PikkuParlamentteihin syksyn aikana. Edustat ovat pääosin 5-6-luokkalaisia, mutta joukkoon voidaan valita myös 4-luokalla olevia oppilaita. Valintatapa on koulun oppilaiden itsensä päätettävissä. Pikkuparlamenttilaiset osallistuvat päätöksentekoon työskentelyyn koordinaattorin, ohavien nuorten, opettajien vaikuttakummin avulla. Pikkuparlamenttilaisilla on merkittävä rooli viestinviejinä koulun oppilaskunnan PikkuParlamentin välillä. Edustajien on hyvä kerätä säännöllisesti toiveita oppilaskuntia mietityttäviä asioita PikkuParlamentin tarvittaessa SuurIstunnon käsittelyyn. Jokaisessa PikkuParlamentissa valitaan syksyn ensimmäisessä kokouksessa puheenjohta sihteeri. Puheenjohta johtaa kokouksessa puhetta edustaa Pikkuaan Jyväskylän LastenParlamentin Puheenjohtajiston kokouksissa. Jossain tapauksissa puheenjohta sihteeri voivat valmistella joko kokousta tai yksittäistä kokousasiaa ennen PikkuParlamentin kokousta. Sihteeri pitää kokouksista pöytäkira. Puheenjohta edustaa automaattisesti Pikkua SuurIstunnossa. Tämän lisäksi jokaisesta PikkuParlmentista valitaan SuurIstuntoon kolme (-neljä) edustaa. SuurIstuntoon valittavat edustat edustavat siellä Pikkuaan välittävät SuurIstunnon jälkeisessä PikkuParlamentin kokouksessa SuurIstunnon kuulumiset omalle PikkuParlamentilleen nuoret nuoret ovat kunkin alueen yläkoulusta 2.asteen oppilaitoksista toimintaan mukaan tulleita aktiivisia vuotiaita nuoria, joilla voi olla kokemusta kokoustekniikasta tai lasten ohamisesta. nuoret voivat olla esimerkiksi nuorisovaltuustolaisia, oppilaskunta-aktiive, tukioppilaita tai vanho lastenparlamenttilaisia. Tärkeintä nuorilla on halu olla mukana lasten vaikuttamistoiminnassa antaa oma osaamisensa lasten käyttöön. nuoret avustavat pikkuparlamenttilaisia työskentelyssä Pikku kierroksilla muun muassa ryhmäyttämällä tarvittaessa opastamalla kokouksen aikaisessa toiminnassa. Ohavia nuoria osallistuu myös SuurIstuntoon halutessaan myös muihin LastenParlamentin erityisryhmien toimintaan. SuurIstunnossa kokouksen puhetta johtaa Jyväskylän Nuorisovaltuuston puheenjohta myös kokouksen sihteerinä toimii Nuorisovaltuuston edusta. Ohavien nuorten toimintaa oha LastenParlamentin koordinaattori, joka hoitaa myös heidän kutsumisensa kokouksiin (pl. yhtenäiskoulut, joissa oppilaskuntaa ohava opetta hoitaa kutsun välittämisen) kouluttamisen tehtävään t t ovat Jyväskylän kaupungin hallitukseen kuuluvien kahdeksan puolueen edustajia (+ yksi hallinnon jäsen). Alueet kummeille pyritään valitsemaan yhteisymmärryksessä. osallistuu Pikkunsa toimintaan lasten nuorten toiveiden päätösten mukaisesti. lla on kokouksissa puheoikeus, jota hänen toivotaankin usein käyttävän aktiivisesti. Tärkein tehtävä kummilla on kuunnella ottaa vastaan pikkuparlamenttilaisten atuksia, näkemyksiä toiveita sekä viedä niitä eteenpäin aikuisten päätöksenteossa. Lastenlaiset, ohavat nuoret heitä ohavat aikuiset voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä vaikuttakummiin aluetta koskevassa asiassa. Samoin myös vaikuttakummi voi esittää Lasten- Parlamentille toiveita käsiteltävistä asioista tai pyytää esimerkiksi kannanottoa tiettyyn asiaan. t kutsutaan luonnollisesti osallistumaan myös SuurIstuntoon. n kutsumisesta PikkuParlamentin Puheenjohtajiston tapahtumiin sekä SuurIstuntoon vastaa LastenParlamentin koordinaattori

8 3.4. Oppilaskuntatoiminnan ohat Jokaisella alueella toimii oppilaskuntatoimintaa ohavien ammattilaisten verkosto, joka pitää yhteyttä alueen sisäisesti mahdollistaa pikkuparlamenttilaisten kokoukset muut tarpeelliset tapaamiset. Näiden henkilöiden tehtäviin kuuluu välittää LastenParlamentin tapahtumien kutsut oman koulunsa edustajille varmistaa, että LastenParlamentin koulun oppilaskunnan välinen yhteys toimii tiiviisti. Jokaisen alueen ohavat aikuiset voivat sopia lukuvuosittain missä PikkuParlamentin kokoontumiset järjestetään. Vuosien aikana on kokeiltu erilaisia tapo; osa PikkuParlamenteista kokoontuu vuosittain yhdellä koululla, toisilla alueilla on kokoonnuttu nuorisotilalla jotkut PikkuParlamentit ovat kierrättäneet kokoontumisia eri kouluilla / paikoissa lukuvuoden aikana. Järjestelystä voidaan sopia vuosittain LastenParlamentin koordinaattorin kanssa. Kokoontumisten käytännön järjestelyistä (tilavaraus, kokousvälineet, ruokailujärjestelyt, mahdolliset tarjoilut) vastaa joko alueelle vuosittain nimettävä vastuuopetta / -oha tai kokoontumiskoululla toimintaa ohava henkilö. Lasten pyrkii järjestämään kerran lukuvuodessa kaikille kaupungin oppilaskuntatoimintaa ohaville henkilöille yhteisen verkostotapaamisen esimerkiksi SuurIstunnon yhteyteen. Ovat koulujen oppilaskuntaohajia Välittävät vastuuopettajilta saatu tieto Pikkulaisille tai Ohavien Nuorille toisinpäin Tukevat, seuraavat, suunnittelevat dokumentoivat lasten/nuorten toimintaa Alueen Vastuuopettan lisätehtävät: NuK-Sun viestien välittäminen alueen muille Ohaville Opettajille sekä lle mahdollisuuksien mukaan suoraan Ohaville Nuorille Tilavaraukset PikkuParlamentin kokouksille Ruokailujen yms. järjestäminen kokoontumiskoululla Alueen ohajilta kerättävän materiaalin koonti välittäminen NuK-Sulle 3.5. LastenParlamentin koordinaattori Jyväskylässä alakoulujen oppilaskuntatyötä koordinoidaan kaupungin tasolla Lasten-rakenteen alla. Tästä kokonaisuudesta vastaa LastenParlamentin koordinaattori, joka on Nuorten Keski-Suomi ry:n palkkaama. Nuorten Keski-Suomi Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut järjestävät toiminnan yhteistyösopimuksen puitteissa. Koordinaattori suunnittelee kehittää toimintaa yhdessä Jyväskylän kaupungin opetuspalveluiden kanssa. Koordinointiin kuuluu tiivis yhteydenpito alakoulujen oppilaskuntia ohavien henkilöiden kanssa. Tarvittaessa koordinaattorilta voi pyytää apua myös oppilaskunnan ohamisessa esiin nouseviin haasteisiin. Osana koordinaattorin tehtävää on myös kehittää oppilaskuntatoimintaa helpottavaa materiaalia toimintaympäristöön sopivia toiminnallisia menetelmiä. Koordinaattori vastaa SuurIstunto-päivien suunnittelusta toteutuksesta yhdessä edustajien kanssa. Koordinaattorin vetovastuulla on myös puheenjohtajiston, ruokatyöryhmän muiden mahdollisten erityisryhmien kokoontumisten järjestelyt. Koordinaattori seuraa yhdessä vaikuttakummien kanssa päätettyjen asioiden etenemistä kaupungin päätöksenteossa. LastenParlamentin koordinaattori on mukana myös muun muassa osallisuuteen nuorisotyöhön liittyvässä verkostotyössä Erityisryhmät LastenParlamentilla on mahdollisuus myös tarvittaessa perustaa edustajistaan koostuvia erityisryhmiä. Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä löytyy toistaiseksi kaksi: Pikkuen puheenjohtajista koostuva puheenjohtajisto neljästä varsinaisesta edustasta neljästä varaedustasta koostuva ruokatyöryhmä. Erityisryhmiksi voi laskea myös esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestelyihin perustetut työryhmät. Erityisryhmät yksinkertaistavat päätöksentekoa valmisteluita sekä voivat tarvittaessa tai pyydettäessä ottaa kantaa laajempiinkin asiakokonaisuuksiin Puheenjohtajisto Puheenjohtajistoon kuuluu jokaisen PikkuParlamentin puheenjohta, tarvittaessa häntä siistaa kokouksissa oman PikkuParlamentin sihteeri. Puheenjohtajisto kokoontuu 3-4 kertaa vuoden aikana siten, että tärkeimmät tehtävät sijoittuvat kevätlukukaudelle. Tuolloin valmistellaan SuurIstuntoa sekä tehdään esitys Lasten- Parlamentin hankerahan kamisesta. Hankerahaa voivat hakea Jyväskylän alakoulujen oppilaskunnat innostavaan, uuteen lapsia osallistavaan toimintaan tai välineistöön. LastenParlamentin puheenjohtajistolta on mahdollisuus toivoa kannanottoa tai puheenvuoroa erilaisiin tilaisuuksiin tai teemoihin liittyen. Toistaiseksi puheenjohtajisto on ottanut kantaa mm. Jyväskylän osallisuuden monialaiseen kaupunkiohjelmaan viherpolitiikkaohjelmaan. Kannanotot on kirjoitettu puheenjohtajiston 14 15

9 tapaamisissa toimitettu eteenpäin niitä pyytäneille tahoille. Puheenjohtajisto on myös esittänyt tervehdyksiä erilaisissa kaupungin juhlatilaisuuksissa. Puheenjohtajisto on kutsuttu keväisin Helsinkiin tapaamaan keskisuomalaisia kansanedustajia tutustumaan eduskunnan toimintaan. Helsingissä olemme samalla matkalla vierailleet mm. Yleisradiossa Nuorten tila Hapessa. Mukana matkalla on ollut myös Jyväskylän Nuorisovaltuuston Nuorten Ääni Keski-Suomessa ryhmän edustajia. Puheenjohtajiston tukena toimii koordinaattorin lisäksi myös oma vaikuttakummi, joka tulee Jyväskylän kaupungin hallinnosta Ruokatyöryhmä Jyväskylän LastenParlamentin Jyväskylän kouluille ruokapalvelut tuottavan Kylän Kattauksen yhteisen Ruokatyöryhmän jäsenet valitaan Jyväskylän LastenParlamentin SuurIstunnossa. Jokaiselle varsinaiselle ruokatyöryhmän jäsenelle valitaan myös henkilökohtainen varajäsen. Varsinaiset jäsenet toimivat ruokatyöryhmässä seuraavaan Suuristuntoon asti. Ruokatyöryhmä kokoontuu pääosin Kylän Kattauksen yhteyshenkilön kutsusta pohtimaan kouluruokailuun liittyviä asioita. Tarvittaessa myös ruokatyöryhmäläiset voivat ehdottaa tapaamista. Ryhmässä on keskusteltu muun muassa ruuan laatutekijöistä, ruokaan käytettävissä olevasta budjetista, ruokalistoista koululaisten toiveruokaviikosta. Ryhmän jäsenet edustavat kokouksissa kaikkia Kylän Kattauksen ruokapalvelualueelle kuuluvia alakoululaisia. Heidän tehtävä on antaa palautetta Kylän Kattauksen suuntaan sekä tiedottaa ruokailuun liittyvistä asioista omilla Pikku alueillaan. LastenParlamentin koordinaattori kutsuu ruokatyöryhmän koolle sopii tapaamisista yhdessä Kylän Kattauksen kanssa. Kokouskutsut toimitetaan jäsenten oppilaskuntaohajille. Jos varsinainen jäsen ei pääse kokoukseen, on hänen oppilaskuntansa ohan ilmoitettava siitä koordinaattorille, joka välittää tiedon varajäsenen oppilaskunnan ohalle. Korpilahden Pikku ei kuulu ruokatyöryhmän piiriin, sillä Korpilahden kouluihin ruuan toimittaa ISS. Korpilahdella onkin perustettu oma ruokatyöryhmä ISS:n koulujen yhteistyöllä. 4. Arviointi, mittarit kehittäminen DYNAMO-hankkeen aikana kentältä kerättiin ahkerasti palautetta, jotta mallista saataisiin mahdollisimman toimiva juuri Jyväskylän kaupungille. Palautetta kerättiin niin suullisesti kuin kirllisestikin sekä PikkuParlamenteissa että SuurIstunnossa sekä muun toiminnan ohessa että palautekeskusteluin. Kesän alkusyksyn 2011 aikana kerättiin palautetta myös sähköisesti kyselylomakkeen avulla. Pääosin palautetta on tullut aikuisilta. SuurIstunnossa saatiin paljon palautetta myös lapsilta nuorilta. Nuorten kanssa on käytetty myös sosiaalista mediaa. Jyväskylän LastenParlamentin eri toimit ovat iloisia lasten pääsemisestä mukaan vaikuttamaan. Uusi alueparlamenttimalli nähdään pääosin toimivana. Alueparlamentin etuna on kaikkien koulujen aktiivinen mukana olo (vrt. vanha malli) haasteena viestintä. Toimintaa voidaan helpottaa lyömällä aikataulut aikaisemmin lukkoon, mieluiten rehtoreiden kanssa sopien, sekä ohjeita selkeyttäen aikaistaen. Viestintää on helpotettu myös sillä, että koordinaattorin roolia viestijänä on lisätty. Koordinaattorin vastuulla on kaikki opettajiin, vaikuttakummiin nuoriin kohdistuva viestintä. Opettajien vastuulla on saada viesti kulkemaan oman koulun edustajille. Kehittämisehdotukset koskevat lähinnä käytännönjärjestelyjä (tiedon kulku, kuljetukset, siisjärjestelyt, ruokailut, tauot jne.). Lisäksi perehdyttämistilaisuudessa etenkin kesken vuotta toimintaan tuleville olisi hyvä kaa pieni infopaketti Jyväskylän LastenParlamentin toiminnasta kasvokkain tapahtuvan perehdytyksen lisäksi. SuurIstunnossa pitää muistaa taustoittaa asioita myös ulkopuolisille. toivovat oppilaskuntatoiminnalle ennen kaikkea lisää arvostusta aikaa niin virkamiesten kuin kollegoidenkin taholta. Tiedottaminen mielipiteiden kerääminen koulussa ylipäätään vaikuttamistoiminnan opettelu tulisi integroida paremmin osaksi koulujen arkea. Tiedon kulkua eri toimijoiden välillä on tarpeen varmistaa monin eri tavoin Arviointi tkossa Lasten-toiminnan arviointia pyritään tkossa tekemään vielä entistä systemaattisemmin. Palautetta kerätään 360 asteen periaatteen mukaisesti kaikilta sidosryhmiltä. Säännöllisesti määrällistä palautetta kerätään lapsilta, nuorilta, opettajilta sekä kummeilta. Lisäksi vastuuopettajien kanssa käydään lukuvuoden lopuksi palautekeskustelut, joissa keskitytään laadulliseen palautteeseen. Lasten ohavien nuorten kanssa palautetta kerätään toiminnallisin menetelmin kevään viimeisen kierroksen aikana. Heillä on myös mahdollisuus antaa palautetta kirllisesti. Mahdollisuutta hyödyntää sosiaalista mediaa verkkopohisia menetelmiä palautteen keräämisessä selvitetään

10 4.2. Mittarit Tärkeimmät mittarit liittyvät tkossakin vaikuttamiseen. Lasten- Parlamentin tavoite on nostaa lasten ääni kuuluviin kaupungin päätöksenteossa antaa lapsille aito vaikuttamisen mahdollisuus kokemus. Määrälliset mittarit eivät ole toiminnassa kovin olennaisia, vaan tärkeämpää on toiminnan laadukkuus. Laatua pyritään selvittämään lapsilta kerättävillä kommenteilla opettajien haastatteluilla. Kyselyiden tärkeimmät teemat liittyvät yleiseen vaikuttamiseen koulumaailmassa, päätöksentekoprosesseihin Jyväskylässä, Pikkuen sekä SuurIstunnon järjestelyihin viestintään. Saatujen vastausten perusteella kulunut lukuvuosi analysoidaan tehdään tarvittavat muutokset seuraavan lukuvuoden toimintaan

11