Raskaiden ajoneuvojen jarrudynamometritarkastukset mittausteknisellä perävaunulla elo-syyskuussa 2004

Transkriptio

1 AJONEUVOHALLINTOKESKUKSEN TUTKIMUSMUISTIO 1/2005 Raskaiden ajoneuvojen jarrudynamometritarkastukset mittausteknisellä perävaunulla elo-syyskuussa 2004 Hannu Leppälä Ajoneuvohallintokeskus Fordonsförvaltningscentralen Helsinki Helsingfors 2005

2 ISBN ISSN OY EDITA AB Helsinki Helsingfors 2005

3 ALKUSANAT Kuten vuonna 2003 tarkastettiin myös vuonna 2004 raskaiden ajoneuvojen jarrudynamometrejä tähän tehtävään rakennetulla mittausteknisellä perävaunulla. Kohdealueena oli pääasiassa Länsi-Suomi. Tällä kertaa tarkastettiin yhteensä 60 jarrudynamometriä. Tarkastustyön ohjasi ja hankkeen toteutuksesta vastasi jarrutyöryhmä, jonka jäseninä ovat dosentti, tekn. tri Mauri Haataja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, kehitysinsinööri, fil. maist., ins. Hannu Leppälä, CENTRIA tutkimus ja kehitys, laboratorionjohtaja, ins. Aimo Pusa, Raute-MIKES sekä työnjohtaja, teknikko Paavo Ratinen, Raskone Oy. Ajoneuvohallintokeskuksesta jarrutyöryhmään ovat osallistuneet tarkastusinsinööri Ahti Kalliomäki, tutkimusjohtaja Ove Knekt (pj) ja yksikönpäällikkö Hannu Pellikka. Jarrudynamometrien laite- ja ohjelmistotoimittajat ovat osallistuneet tarkastustoiminnan valmisteluun sekä tutustuneet tähän raporttiin etukäteen. Jarrutyöryhmän sihteerinä ja raportin kirjoittajana on toiminut Hannu Leppälä. Helsingissä, tammikuun 28. päivänä 2005 Ove Knekt 2

4 Förord Såsom år 2003 utfördes även år 2004 kontrollmätningar av rullbromsprovare för tunga fordon med den mättekniska släpvagn, som tillverkats för detta ändamål. Kontrollmätningarna utfördes i huvudsak i västra Finland och granskningarna omfattade sammanlagt 60 rullbromsprovare. Kontrollmätningsarbetet styrdes och för dess genomförande svarade bromsarbetsgruppen, vars medlemmar har varit docenten, tekn.dr Mauri Haataja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu (Uleåborgsnejdens yrkeshögskola), utvecklingsingenjör, fil.mag., ing. Hannu Leppälä, CENTRIA forskning och utveckling, laboratoriedirektör, ing. Aimo Pusa, Raute-MIKES samt arbetsledare, tekniker Paavo Ratinen, Raskone Oy. Från Fordonsförvaltningscentralen har i arbetsgruppen medverkat inspektörsingenjör Ahti Kalliomäki, forskningsdirektör Ove Knekt (ordf.) och enhetschef Hannu Pellikka. Leverantörerna av rullbromsprövarutrustningen och programmen har deltagit i förberedelserna för kontrollmätningarna samt tagit del av denna rapports innehåll i förväg. Som bromsarbetsgruppens sekreterare har fungerat Hannu Leppälä, som även har skrivit denna rapport. Helsingfors, den 28 januari 2005 Ove Knekt 3

5 YHTEENVETO Elokuussa 2004 tarkastettiin CENTRIA tutkimuksen ja kehityksen mittausteknisellä perävaunulla 60 raskaan ajoneuvokaluston jarrudynamometriä, pääasiassa Länsi-Suomessa. Tarkastetuista jarrudynamometreistä 34 kpl eli 56,7 % antaa mittausarvon, joka poikkeaa vertailuarvosta alle ± 5,0 % ja niistä 13 (21,7 % koko otannasta) antaa mittausarvon, joka poikkeaa vertailuarvosta alle ± 2,0 %. Tulosta voidaan tältä osin pitää erittäin hyvänä. Huolestuttavaa on kuitenkin, että edelleen 43,4 % (26 kpl) tarkastetuista jarrudynamometreistä ei täytä hyväksymiskriteerinä käytettyä poikkeama-arvoa ± 5,0 %. Kaikista tarkastetuista jarrudynamometreistä 21,7 % (13 kpl) antaa mittausarvon, joka poikkeaa vertailuarvosta yli ± 10,0 %. Tarkastuskohteiden joukossa oli myös dynamometri, jonka ohjelmaversio ei ole ollut hyväksyttävissä enää muutamaan vuoteen. Tarkasteltaessa mittauseroja paikkakunnilla, joilla on testattu kaksi tai useampia jarrudynamometrejä löytyy mittauslaitteistojen vertailutulosten väliltä suuriakin eroja. Hyväksymisraja ± 5 % sallii 10 %-yksikön eron jarrudynamometrien välillä, jotka ovat hyväksyntäalueen ääripäissä. Paikkakunnista seitsemällä eroarvo jää 10 %:n sisälle. Muilla kahdeksalla paikkakunnalla tilanne on huono. Pahin se on Helsingissä. Erityisen huolestuttava tilanne on myös Kokkolassa, Kokemäellä ja Turussa. Tarkastuksen tulokset osoittavat selvästi, että kentällä esiintyvät erot jarrudynamometrimittausten tuloksissa ovat huolestuttavan suuria. Tarkastusten yhteydessä on myös jarrudynamometrien telojen kuntoa arvioitu. Jarrudynamometrien telapinnat olivat hyvässä kunnossa 24 jarrudynamometrissä tarkastetuista 60:sta ja tyydyttävät 17:ssä. Huonopintaisia teloja testiotannassa oli 11 jarrudynamometrissä. Yhdessä kohteessa, jossa oli huonokuntoiset telat, olivat uudet telat odottamassa asennusta. Tulokset vahvistavat näkemystä, joka on todettu aiempien tarkastuskierrostenkin yhteydessä: laitteiden kalibroijien on syytä kiinnittää erityistä huomiota jarrudynamometrien telojen kuntoon ja huomioida laitevalmistajien antamat hyväksyttävät toleranssirajat telojen halkaisijoissa. Tarkasteltaessa mittausten yhteydessä kerättyjä kalibrointipöytäkirjoja, voi niistä todeta, että kokonaisuutena kalibrointipöytäkirjat ovat edelleen puutteellisia. Pientä parannusta niissä kuitenkin on havaittavissa vuoden 2003 tilanteeseen verrattuna. 4

6 SAMMANDRAG I augusti 2004 kontrollerades med CENTRIA forskning och utvecklings mättekniska släpvagn 60 rullbromsprovare för tunga fordon, flertalet i västra Finland. Av de kontrollerade rullbromsprovarna hade 34 st. eller 56,7 % ett mätvärde, som avvek från jämförelsevärdet mindre än +/- 5,0 %. Av dessa igen hade 13 st. (21,7 % hela urvalet) ett mätvärde som var mindre än +/- 2,0 %. Resultaten kan till denna del betecknas som mycket gott. Däremot är det betänkligt, att fortfarande 43,4 % (26 st.) av de kontrollerade rullbromsprovarna inte uppfyller kriteriet om en avvikelse på högst +/- 5,0 %. Av alla rullbromsprovare, som kontrollmättes gav 21,7 % (13 st.) ett mätvärde som avvek från jämförelsevärdet mer än +/- 10,0 %. Bland de kontrollerade rullbromsprovarna fanns även en, vars programversion var föråldrad sedan några år tillbaka. Då man jämför skillnaderna i mätresultaten på orter där det finns två eller flera rullbromsprovare kan flera betänkliga situationer påvisas. Acceptansgränsen +/- 5 % tillåter en skillnad på max. 10 %-enheter mellan två rullbromsprovare, då de är i vardera ändan av acceptansgränserna. Av orterna där kontroller genomfördes var 7 sådana att rullbromsprovarna hade differenser som låg under 10 %. På de övriga 8 orterna var situationen inte tillfredsställande. Sämst var situationen i Helsingfors men bekymmersamt var det även i Gamlakarleby, Kumo och Åbo. Resultaten av kontrollerna visade, att rullbromsprovarnas mätresultatsskillnader är av den storleksordningen, att de inger bekymmer. I samband med kontrollen av rullbromsprovarna har även valsarnas kondition bedömts. Valsytorna var i gott skick på 24 av de sammanlagt 60 kontrollerade rullbromsprovarna och i nöjaktigt skick på 17. Valser med ytbeläggning i dåligt skick kunde noteras för 11 rullbromsprovare. I ett fall, där valsytan var i dåligt skick, fanns en ny vals redo att installeras. Resultaten bekräftar den slutsats, som dragits vid tidigare kontrollmätningar; den person som kalibrerar utrustningen bör fästa stor vikt vid valsarnas konditionen och beakta de toleransgränser som tillverkarna givit beträffande valsarnas diameter. Kalibreringsintygen, som granskades i samband med kontrollen av rullbromsprovarna, var fortfarande i huvudsak bristfälliga. En obetydlig förbättring i jämförelse med situationen år 2003 kunde dock noteras. 5

7 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKASTUSKOHTEET ELO- SYYSKUUSSA TARKASTUSMENETELMÄ JA MITTAUSTEKNINEN PERÄVEUNU 8 3 TARKASTUSTULOKSET Tulokset jarrudynamometrityypeittäin Tulokset laskentaohjelmittain 12 Cartec Dymatic Maha Profinn 3.3 Tulosten vertailua paikkakunnittain Telojen kuntoarvio Kalibrointipöytäkirjat Havaintoja tarkastuskohteissa 17 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 18 LIITTEET 1 Jarrudynamometrien tarkastusmittaukset mittausperävaunulla 8-9/ Jarrudynamometrien mitattujen arvojen ja vertailuarvon väliset poikkeamat (ero%) luokiteltuna laskentaohjelman ja jarrudynamometrimerkin mukaan 6

8 1 TARKASTUSKOHTEET ELO- SYYSKUUSSA 2004 Elo-syyskuussa 2004 tarkastettiin 60 raskaan ajoneuvokaluston jarrudynamometriä; 52 Helsinki Pori linjan länsipuolella, kolme Kokkolassa, kolme Ylivieskassa, yksi Oulussa ja yksi Kaustisella. Tarkastusmittaukset jakaantuivat katsastusasemien ja korjaamoiden kesken taulukon 1 esittämällä tavalla. Taulukko 1. Tarkastettujen jarrudynamometrien käyttöpaikat Jarrudynamometrin haltija Lukumäärä / kpl A-katsastusasema 9 Muu yksityinen katsastusasema 15 Yksityisen katsastusaseman ja jarrukorjaamon yhteinen 2 A-katsastusaseman ja jarrukorjaamon yhteinen 2 Jarrukorjaamo 32 Tarkastuksessa oli mukana kahdeksan eri valmistajan jarrudynamometrejä, taulukko 2. Jarrudynamometreissä esiintyi neljän eri valmistajan laskentaohjelmia. Cartec SW-V laskentaohjelma oli yhdessä, Dymatic dym 2.1 -laskentaohjelma 37:ssa, Maha V laskentaohjelma 12:ssa, Profinn 3003 Ver 3 Rel laskentaohjelma 9:ssä ja Profinn 3002 Ver 2 Rel laskentaohjelma yhdessä jarrudynamometrissä. Näistä viimeksi mainittu on vanhentunut ohjelmaversio, joka ei ole ollut hyväksyttävissä enää muutamaan vuoteen. Taulukko 2. Tarkastetut jarrudynamometrit ja laskentaohjelmat valmistajittain Dynamometri Määrä kpl Cartec SW-V 1.50 FIN Laskentaohjelma Dymatic dym 2.1 Profinn 3003 Ver3 Rel / 3002 Ver 2 Rel Maha V Bosch BPS BPS BSA BSA Cartec BDE Cartec BDE Cartec BDE Dymac Maha IW Maha IW /1 6 Varioflex AHS T310 S/ VLT Zeppeler Hoffman Safelane Truck 16T Yhteensä /

9 2 TARKASTUSMENETELMÄ JA MITTAUSTEKNINEN PERÄVAUNU Tarkastusmittaukset on suoritettu mittausteknisellä perävaunulla, jonka rakenne esitetään kuvissa 1 ja 2. Mittaustapahtumassa mittausteknisen perävaunun testausakselin jarrut on lämmitetty n. 100 ºC:een lämpötilaan ennen testimittaussarjaa. Jarrujen lämpötila on mitattu myös mittaussarjan jälkeen ja on todettu, että se on samaa suuruusluokkaa kuin se oli ennen mittausta. Mittausakseli kuormitetaan kuuden tonnin kuormalla hydraulisylintereillä. Mittausakselin rengaspaine on 8 bar. Mittaus on suoritettu mittausteknisen perävaunun mittausakselille kolmen peräkkäisen mittauksen sarjana. Jarrudynamometrin laskentaohjelmassa mittaukset ovat vastaavasti tapahtuneet 3-akselisen ajoneuvon jarrutestin mukaisesti. Kuva 1. Mittausteknisen perävaunun rakenne Kuva 2. Mittausakselin tuenta ja pyöräjarrun jarrumomentin mittausmekanismi Mittausteknisellä perävaunulla saadusta mittausdatasta (jarrupaine-jarruvoima-pareista) on laskettu 6 bar:n laskentapainetta vastaava jarruvoimaennuste Excel taulukkolaskentaohjelmassa pienimmän neliösumman menetelmällä. Laskennassa on käytetty nettojarruvoima-arvoja. Nettojarruvoima saadaan vähentämällä mitatuista kokonaisjarruvoima-arvoista vierintävastuksen arvo, joka on mitattu 8

10 jarrut vapautettuna ennen jarrutuspaineen nostamista. Laskennassa käytetty vierintävastuksen arvo on sadan mitatun kokonaisjarruvoiman mittauspisteen keskiarvo ennen paineen nostoa. Jarrudynamometrin laskentaohjelman määrittämän arvon ja vertailumittauksen tuloksista määritetyn jarruvoimaennusteen poikkeama on laskettu seuraavasti Poikkeama = JVEd JVEv (1) JVEd JVEv Poikkeaman osuus mittausarvosta = *100%, joissa (2) JVEv JVEd = Mitattu arvo (jarrudynamometrissä käytetyn laskentaohjelman antama jarruvoimaennuste) JVEv = Vertailuarvo (mittausteknisen perävaunun tuloksista laskettu jarruvoimaennuste). Tässä vertailussa tulee kuitenkin muistaa, että laskentaohjelma laskee ennusteen jarrudynamometriltä saamastaan mittausdatasta. Poikkeamien syyt saattavat olla laskentaohjelmissa, jarrudynamometrien kalibroinnissa ja jarrudynamometrimittauksen epävarmuustekijöissä. Jarrudynamometrimittausten tulokset on jaoteltu poikkeamalle sallitun suurimman arvon ns. hyväksymisrajan (HR) mukaan. Taulukoissa 3 ja 4 HR:n arvona on käytetty arvoja ± 5,0 % ja ± 2,0 %. Käytettäessä HR:n arvoa ± 5,0 % hyväksytään 10 %-yksikön ero kahden eri jarrudynamometrin poikkeamien välillä (ts. toisen jarrudynamometrin ennustearvo voi olla 5 % alhaisempi kuin vertailumittauksella saatu arvo ja toisen 5 % korkeampi). Tämä sallii suurimmillaan huomattavan eron jarrudynamometrien välillä ja korostuu, kun hyväksymisalueen ääripäihin sijoittuvat laitteet sijaitsevat lähekkäin. Jarrudynamometrien paineanturit on testattu Beamex -painekalibraattorilla ennen jarrudynamometritestausta. Tällä toimenpiteellä on haluttu varmistaa, että testauksessa käytettävät painelähettimet eivät omalta osaltaan vääristä jarrudynamometrin jarruvoimaennustetta. Beamex Oy:n akkreditoitu kalibrointilaboratorio on kalibroinut kyseisen painekalibraattorin (kalibrointitodistus nro K026-03P577). Jokaisesta jarrudynamometristä on mitattu telojen minimihalkaisija ja halkaisija renkaan kohdalta. Telojen tyyppi ja kunto on kirjattu ja kaikki telat on valokuvattu. Jarrudynamometrin mittaustilan lämpötila on mitattu ja ulkona vallitsevat sääolosuhteet on kirjattu ylös. Jarrudynamometrien kalibrointipöytäkirjoista on otettu kopiot mikäli pöytäkirjat ovat olleet saatavilla. 9

11 3 TARKASTUSTULOKSET Yhteenveto testausten tuloksista esitetään taulukoissa liitteissä 1 ja 2. Liitteessä 1 esitettävistä tuloksista havaitaan, että 23 jarrudynamometrin mitattu arvo on vertailuarvoa pienempi ja 36 vertailuarvoa suurempi sekä yhdessä tapauksessa sama. Kahdeksassa tapauksessa eroarvo on ± 0,5 %:n sisällä. Pahin poikkeama mitatun arvon ja vertailuarvon välillä on Helsingissä Suomen Turistiauto Oy:llä, jossa poikkeaman arvo on + 42,5 %. Tämä on saatu Maha IW7/3 jarrudynamometrillä, jossa on Dymatic-laskentaohjelma. Turussa Ajoneuvo Oy:n Maha - jarrudynamometrille, jossa on Mahan oma laskentaohjelma, on saatu poikkeama + 20,2 %.. Tarkastetuista jarrudynamometreistä 34 eli 56,7 % antaa mittausarvon, joka poikkeaa vertailuarvosta alle ± 5,0 % ja niistä 13 (21,7 % koko otannasta) antaa mittausarvon, joka poikkeaa vertailuarvosta alle ± 2,0 %. Huolestuttavaa on kuitenkin, että edelleen 43,4 % (26 kpl) tarkastetuista jarrudynamometreistä ei täytä hyväksymiskriteerinä käytettyä poikkeama-arvoa ± 5,0 %. Kaikista tarkastetuista jarrudynamometreistä 21,7 % (13 kpl) antaa mittausarvon, joka poikkeaa vertailuarvosta yli ± 10,0 %. (Taulukko 3). Taulukko 3. Tarkastettujen jarrudynamometrien mittausarvon poikkeama vertailuarvoon nähden ero-% kpl % ,7 % ,0 % ,7 % > ,7 % ,0 % Liitteessä 2 on vertailu jarrumittauslaitteiston ja mittausteknisen perävaunun tulosten poikkeamista laskentaohjelmien ja jarrudynamometrien mukaan jaoteltuina. Jarrudynamometreistä valtamerkkejä Bosch, Cartec ja Maha vertailtaessa on havaittavissa Mahan tuloksissa suurimmat positiiviset poikkeama-arvot. Mahan poikkeamien keskiarvo on +6,5 % (4,8 % ilman Suomen Turistiauton yksittäistä suurta poikkeamaa), Cartecin + 0,1 % ja Bosch:n + 1,3 %. Vastaavasti eri laskentaohjelmilla saatuja tuloksia vertailtaessa on havaittavissa Mahan poikkeamien painottuvan positiiviseen suuntaan enemmän kuin muilla ohjelmilla. Mahan poikkeamien keskiarvo on + 6,2 %, Dymaticin + 2,6 % (1,5 % ilman Suomen Turistiauton yksittäistä suurta poikkeamaa) ja Profinnin + 1,4 % (2,8 % kun mukana on myös vanha Profinn-versio). Laskentaohjelmien välisessä vertailussa on huomioitava, että kaikki Maha-ohjelmat on liitetty Mahajarrudynamometriin ja muut ohjelmat esiintyvät liitettynä moniin erilaisiin jarrudynamometreihin. 3.1 Tulokset jarrudynamometrityypeittäin Taulukossa 4 on vertailtu jarrumittauslaitteistojen tuloksia jarrudynamometrityyppien mukaan luokiteltuina ja niiden sijoittumista hyväksymisrajojen sisälle. Tarkastuksessa oli mukana neljää eri tyypin Bosch -jarrudynamometriä. Vertailtaessa ero-%:ja on havaittavissa, että testatuista 10:sta Bosch BPS105 tyypin jarrudynamometristä kuusi sijoittuu ± 5,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle ja kaksi niistä ± 2,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle. Bosch BPS195:stä toinen sijoittuu ± 5,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle ja molemmat sijoittuvat ± 2,0 % hyväksymisrajan ulkopuolelle. Kaikki neljä Bosch BSA331:tä sijoittuvat ± 5,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle ja niistä yksi ± 2,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle. Kolmesta Bosch BSA332:sta yksi sijoittuu ± 5,0 % hyväksymisrajan 10

12 sisäpuolelle ja kaikki ± 2,0 % hyväksymisrajan ulkopuolelle. Näin ollen 19:stä Bosch jarrudynamometristä 12 (= 63,2 %) sijoittuu ± 5,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle ja niistä kolme ± 2,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle. Tarkastetuista jarrudynamometreistä neljä oli tyyppiä Cartec BDE 4000, joista yksi sijoittuu sekä ± 5,0 % että ± 2,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle. Viidestä Cartec BDE 4004:stä kolme sijoittuu ± 5,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle ja kaksi niistä sijoittuu ± 2,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle. Kahdesta Cartec BDE 4504:stä toinen sijoittuu ± 5,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle täyttäen myös ± 2,0 % hyväksymisrajan vaatimuksen. Cartecin 11 jarrudynamometristä viisi (= 45,45 %) täyttää ± 5,0 % hyväksymisrajan vaatimuksen ja niistä neljä sijoittuu ± 2,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle. Tarkastetuista jarrudynamometreistä yhdeksän oli tyyppiä Maha IW4, joista viisi (= 55,5 %) sijoittuu ± 5,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle ja niistä yksi sijoittuu myös ± 2,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle. Kolmestatoista Maha IW7 jarrudynamometristä kuusi (= 46,2 %) sijoittuu ± 5,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle ja niistä yksi ± 2,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle. Mahan 22 jarrudynamometristä 11 sijoittuu ± 5,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle ja niistä kaksi ± 2,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle. Tarkastuksessa oli mukana kaksi Varioflex AHS T310 S/4 jarrudynamometriä, joista toinen sijoittuu ± 5,0 % hyväksymisrajan sisäpuolelle. Kaikki kolme tarkastuksessa mukava ollutta VLT jarrudynamometriä täyttivät molemmat hyväksymisrajat. Taulukko 4. Eri jarrudynamometrityyppien sijoittuminen, kun HR = ± 5,0 % ja kun HR = ± 2,0 % HR = ± 5,0 % HR = ± 2,0 % Jarrudynamometrityyppi Määrä / kpl HR ± 5,0 % HR > ± 5,0 % HR ± 2,0 % HR > ± 2,0 % Bosch BPS BPS BSA BSA Cartec BDE Cartec BDE Cartec BDE Dymac Maha IW Maha IW Varioflex AHS T310 S/ VLT Seppeler Hoffman Safelane Truck 16T Yhteensä Dymac 100-, Seppeler- ja Hoffman -jarrudynamometrejä tarkastetuissa kohteissa esiintyi yksi kutakin. Dymac täytti ± 5,0 % hyväksymisrajan vaatimuksen, mutta ei ± 2,0 % hyväksymisrajaa. Seppeler jäi molempien rajojen ulkopuolelle ja Hoffman puolestaan sijoittui molempien hyväksymisrajojen sisäpuolelle. 11

13 3.2 Tulokset laskentaohjelmittain Taulukossa 5 on vertailtu jarrumittauslaitteistojen tuloksia ja niiden sijoittumista hyväksymisrajojen sisälle laskentaohjelmien mukaan luokiteltuina. Taulukosta on jätetty pois Profinn 3002 Ver2 Rel ohjelmaversiolla saatu tulos (+15,5 %), koska ko. ohjelmaversio on vanhentunut eikä sitä enää pitäisi olla käytössä. Taulukko 5. Eri laskentaohjelmilla saatujen tulosten sijoittuminen hyväksymisrajaan nähden HR = ± 5 % HR = ± 2,0 % Laskentaohjelma HR ± 5 % HR > ± 5 % HR ± 2,0 % HR > ± 2,0 % Ero-%:n vaihteluväli Cartec 1 1 Dymatic ,6 + 42,5 % Maha ,1 + 20,2 % Profinn ,4 + 17,4 % Cartec Vertailussa on ollut mukana ainoastaan yksi laskentaohjelma tyyppiä Cartec SW-V 1.50 FIN, joten sen perusteella ei voi sanoa mitään yleistä ko. ohjelmasta vaan tulokset ovat yksittäisen laitteiston antamia tuloksia. Kyseinen ohjelma oli liitetty Cartec-jarrudynamometriin ja sen tulos (-8,0 %) sijoittuu hyväksymisrajojen ± 5 % ulkopuolelle. Dymatic Dymatic dym2.1-laskentaohjelma oli käytössä 37 tarkastetussa jarrudynamometrissä, jotka edustavat 12:ta eri jarrudynamometrityyppiä. Taulukosta 6 on havaittavissa, että 10/37 tapauksessa mitattu arvo poikkeaa vertailuarvosta vähemmän kuin ± 2,0 % ja 22/37 tapauksessa poikkeama on alle ± 5,0 %. Tulos on samankaltainen kuin vuoden 2003 tarkastuksissa, joissa oli mukana eri jarrudynamometrit. Tuolloin19/36 tapauksessa poikkeama oli alle ± 5,0 %. Taulukosta 5 havaitaan, että ero- %:n vaihteluväli on suuri, -11,6 + 42,5 % (-11,6 +15,2 % ilman yksittäistä suurta poikkeamaa). Taulukko 6. Dymatic-laskentaohjelmalla saatujen tulosten sijoittuminen hyväksymisrajaan nähden eri jarrudynamometrityyppien yhteydessä. HR = ± 5 % HR = ± 2,0 % Dynamometri Dymatic HR ± 5 HR > ± 5 HR ± 2,0 HR > ± 2,0 % dym 2.1 % % % Bosch BPS BPS BSA BSA Cartec BDE Cartec BDE Cartec BDE Dymac Maha IW Maha IW Varioflex AHS T310 S/ VLT Yhteensä

14 Maha Taulukosta 7 havaitaan, että tarkastetuista jarrudynamometreistä 12:ssa oli käytössä laskentaohjelma Maha V Näistä puolet on tyyppiä Maha IW4 ja puolet tyyppiä Maha IW7. Viisi tarkastettua jarrudynamometriä, joissa oli Maha-laskentaohjelma, antoi tuloksen, joka on ± 5,0 % hyväksyntärajojen sisällä. Näistä kolmessa oli jarrudynamometri Maha IW4 ja kahdessa Maha IW7. Maha IW7:stä toisen poikkeama on alle ± 2,0 %. Tuloksia tarkasteltaessa havaitaan, että yhtä lukuun ottamatta kaikki Maha-laskentaohjelmalla saadut mitatut arvot ovat korkeampia kuin vastaavat vertailuarvot. Myös ero-%:n vaihteluväli on suuri, -7,1 + 20,2 %. ATOY Oy:n ilmoituksen mukaan Mahan laskentaohjelmassa ei käytetä mitään kertoimia. Vuoden 2003 tarkastuksissa oli mukana seitsemän Mahan laskentaohjelmalla varustettua jarrudynamometriä ja niistä kaksi antoi hyväksymisrajat ± 5,0 % sisällä olevan tuloksen. Näin ollen tilanne näyttää nyt parantuneen jonkin verran vuoden takaisesta. Taulukko 7. Maha-laskentaohjelmalla saatujen tulosten sijoittuminen hyväksymisrajaan nähden Mahan kahdella eri jarrudynamometrityypillä HR = ± 5 % HR = ± 2,0 % Dynamometri Yhteensä HR ± 5 HR > ± 5 HR ± 2,0 HR > ± 2,0 % % % % Maha IW Maha IW Yhteensä Profinn Taulukossa 8 esitetään yhteenveto Profinn laskentaohjelmalla varustettujen jarrudynamometrien sijoittumisesta hyväksymisrajojen sisälle. Yhdeksässä testatussa jarrudynamometrissä oli käytössä laskentaohjelma Profinn 3003 Ver3 Rel ja näistä seitsemän (= 77,8 %) antoi lopputuloksen, joka poikkeaa alle ± 5,0 % vertailuarvosta ja niistä kahdessa poikkeama on ± 2,0 %:n sisällä. Yhdessä Maha IW7 jarrudynamometrissä oli vanhentunut Profinn versio, 2002 Ver 2 Rel ja sen tulos jäi hyväksyntärajan ± 5,0 % ulkopuolelle. Profinn-laskentaohjelman yhteydessä olevat jarrudynamometrit edustavat kuutta eri laitemerkkiä ja kahdeksaa eri laitetyyppiä. Ainoastaan Maha IW7:ää oli kolme kappaletta. Hyväksyntärajan ± 5,0 % ulkopuolelle jääneistä kolmesta jarrudynamometristä kaksi oli tyyppiä Maha IW7 ja niistä toisessa oli käytössä vanhentunut Profinn-ohjelmaversio. Kolmas ulkopuolelle jäänyt jarrudynamometri oli Seppeler -merkkinen. Vuoden 2003 tarkastuksissa oli mukana ainoastaan yksi jarrudynamometri, jossa on Profinn ohjelmisto, joten vertailua näiden tulosten kesken ei voi suorittaa. 13

15 Taulukko 8. Profinn-laskentaohjelmalla saatujen tulosten sijoittuminen hyväksymisrajaan nähden eri jarrudynamometrityyppien yhteydessä HR = ± 5 % HR = ± 2,0 % Dynamometri Yhteensä HR ± 5 % HR > ± 5 % HR ± 2,0 % HR > ± 2,0 % Bosch BPS BSA BSA Seppeler Hoffman Maha IW * 3 Varioflex AHS T310 S/ VLT Yhteensä * toisessa vanha Profinn-ohjelmaversio 3.3 Tulosten vertailua paikkakunnittain Tarkasteltaessa taulukossa 9 esitettyjä samalla paikkakunnalla tehtyjä mittauksia löytyy mittauslaitteistojen vertailutulosten väliltä suuriakin eroja. Hyväksymisraja ± 5 % sallii 10 %-yksikön eron jarrudynamometrien välillä, jotka ovat hyväksyntäalueen ääripäissä. Taulukon paikkakunnista seitsemällä eroarvo jää 10 %:n sisälle. Muilla paikkakunnilla tilanne on huono. Pahin se on Helsingissä johtuen yksittäisestä A-jarrukorjaamolla olleesta jarrudynamometristä, jonka mitattu arvo oli 42,5 % vertailuarvoa korkeampi. Erityisen huolestuttava tilanne on myös Kokkolassa, Kokemäellä ja Turussa. Tarkastuksen tulokset osoittavat selvästi, että kentällä esiintyvät erot jarrudynamometrimittausten tuloksissa ovat hälyttävän suuria. Taulukko 9. Eroarvovertailu paikkakunnista, joissa on testattu kaksi tai useampia jarrudynamometrejä. Paikkakunta Mitattuja kohteita Ero-% Min-max ero %- ± 5 %:n sisällä yksikköä Vantaa 2-2,1 + 2,3 % 4,4 2 Lahti 2 4,8 % 0 2 Helsinki 2-1,0 +42,5 % 43,5 1 Lohja 4-8,4 +3,1 % 11,4 3 Salo 3-0,5 +4,4 % 4,9 3 Forssa 2 +2,6 +16,4 % 13,8 1 Turku 8-8,0 +20,2 % 28,2 2 Kaarina 2-6,1-0,6 % 5,5 1 Raisio 2-0,3 +3,7 % 4 2 Rauma 2-11,2-3,4 % 7,8 1 Huittinen 2-0,5 +17,4 % 17,9 1 Kokemäki 2-7,1 +15,5 % 22,6 0 Pori 5-6,7 +8,5 % 15,2 3 Kokkola 3-7,8 +17,6 % 25,4 0 Ylivieska 3 0,0 +3,3 % 3,3 3 14

16 3.4 Telojen kuntoarvio Tarkastuspöytäkirjoihin on arvioitu jarrudynamometrien telojen kuntoa. Nämä arviot esitetään taulukossa 10. Jarrudynamometrien telapinnat olivat hyvässä kunnossa 24 jarrudynamometrissä tarkastetuista 60:sta ja tyydyttävät 17:ssä. Huonopintaisia teloja testiotannassa oli 11 jarrudynamometrissä. Yhdessä kohteessa, jossa oli huonokuntoiset telat, olivat uudet telat odottamassa asennusta. Taulukko 10. Jarrudynamometrien telojen pinnan kunto. Telatyyppi Ei kuntomerkintää Hyvä / uusi Tyydyttävä Huono / Erittäin kulunut Hitsattu ripatela 4 9 / Jyrsitty ripatela 1 2 Hitsattu 2 11 / rypylätela Massa-pinnoitettu verkko 2 Massarulla 1 2 / Verkko 1 Yhteensä 8 24 / Testausten yhteydessä on mitattu työntömitalla jarrudynamometrin telojen minimihalkaisija ja halkaisija siltä kohtaa mihin testausperävaunun pyörä sijoittuu mittauksen aikana. Jarrudynamometrin telojen halkaisijoissa on huomattavan suuria poikkeamia samaa tyyppiä olevien eri laitteiden välillä, taulukko 11. Useissa jarrudynamometreissä pienin mitattu telan halkaisijakin on suurempi kuin valmistajan ilmoittama telan nimellishalkaisija. Cartec-jarrudynamometreissä esiintyy kahta eri telahalkaisijaa. Kalibrointipöytäkirjojen mukaan sekä BDE4000- että BDE4004-tyyppisissä jarrudynamometreissä esiintyy teloja, jotka ovat halkaisijaltaan (renkaan kohdalta mitattu) joko 254 mm tai 304 mm. Tecalemit:lta on aiemmin ilmoitettu, että Cartecilla on käytetty raskaan kaluston jarrudynamometreissä kahta telan nimellismittaa: 300 mm ja 255 mm. Suurempi on tyypillisesti malleissa, jotka on valmistettu 90-luvun alkupuolella, mallimerkinnät 4000 K, 4000 G, 4000 U ja 4004 K. 90-luvun puolivälin jälkeen mallit 4000 A, 4004 AN, 4000 Universal, 4504 ovat telakoolla 255 mm. Mittaustuloksista on havaittavissa, että niin Maha IW4:stä kuin Maha IW7:stä mitatut telan halkaisijat kuluneimmaltakin kohdalta mitattuna ovat suurempia kuin laitevalmistajan kalibrointikuvauksessa ilmoittamat arvot. Kun esimerkiksi IW4:n suurin renkaan kohdalta mitattu halkaisija on 9 mm suurempi kuin laitteen valmistajan ilmoitus, on sen tuloksia nostava vaikutus 4,5 %. Tosin Mahan kohdalla täytyy huomioida telan pintaan hitsatut telan ja renkaan välistä kitkaa lisäävät nystyrät, joiden vuoksi telan tehollista halkaisijaa on vaikea mitata. Maksimissaan samasta telasta on mitattu 8 mm:n ero minimihalkaisijan ja renkaan kohdalta mitatun halkaisijan välillä. Nämä tulokset vahvistavat näkemystä, joka on todettu aiempien tarkastuskierrostenkin yhteydessä, laitteiden kalibroijien on syytä kiinnittää erityistä huomiota jarrudynamometrien telojen kuntoon ja huomioida laitevalmistajien antamat hyväksyttävät toleranssirajat telojen halkaisijoissa. 15

17 Taulukko 11. Telan halkaisijoiden eroja samantyyppisillä laitteilla. Laitetyyppi Mitattu minimihalkaisija mm Mitattu maksimihalkaisija mm Valmistajan ilmoittama halkaisija mm Mitattu maksimi halkaisijaero samassa telassa mm Bosch BSA mm ± 4 % 2 Bosch BSA mm ± 4 % 3,5 Bosch BPS , Bosch BPS Maha IW Maha IW / ,5 / / Cartec BDE / / 255 / / Cartec BDE / 255 / / / Cartec BDE4504 AHS Varioflex / 191,5 / 301 5,5 / VLT Dymac ,5 215 Useita mittoja 0,5 Hoffman Seppeler Kalibrointipöytäkirjat Ajoneuvohallintokeskus on antanut ohjeet jarrudynamometrien huollosta ja tarkastuksesta sekä säännöllisestä kalibroinnista. Kalibrointitodistus on liitettävä toimipaikan huoltokirjanpitoon Ajoneuvohallintokeskuksen tarkastajien ja tarvittaessa toimipaikan asiakkaidenkin tarkastettavaksi. Kaikilla testauspaikoilla ei ollut kesällä läsnä henkilöä, joka olisi tiennyt missä kalibrointipöytäkirjat sijaitsevat, joten kaikkien laitteiden kalibrointiajoista ei ole varmaa tietoa sillä useissa jarrudynamometriohjelman tulosteissa on väärä kalibrointipäivämäärä (ei vastaa kalibrointipöytäkirjaa). AKE:n antamassa ohjeessa 36/2000 Raskaiden ajoneuvojen paineilmajarrujen tarkastus katsastuksessa liitteenä 8 on malli kalibrointipöytäkirjasta. Kerätyistä pöytäkirjoista voi havaita, että McRolls, Dymatronic, Oteko ja Autotohtori Consulting käyttävät kalibrointipöytäkirjaa, jossa tämä malli on huomioitu. Kyseinen liite on siinä mielessä jälkeen jäänyt, että siinä ei vielä vaadita mitattuja / valmistajan ilmoittamia telamittoja, kalibrointilaitteiden merkitsemistä ja kalibroinnin jäljitettävyyttä. Edellisistä ainoastaan Autotohtori Consultingin käyttämässä pöytäkirjassa jäljitettävyystiedot on merkitty asiallisesti, telamittoja näissäkään ei mainita. Kalibrointipöytäkirjoihin on tullut parannusta viimeisen vuoden aikana. Mahan kalibrointipöytäkirjat vaihtelevat hiukan kalibroijan / kalibrointiyrityksen mukaan. Joissakin kalibrointirautojen numero on merkitty jo 12/2003, mutta toisissa nämä tiedot esiintyvät touko-kesäkuusta 2004 alkaen. Uudemmissa kalibrointipöytäkirjoissa on merkitty kalibrointiraudan, punnuksen ja paineantureiden kalibrointilaitteen sarjanumero. Näiden laitteiden jäljitettävyydestä ei ole mitään merkintöjä. Lisäksi kalibrointipöytäkirjoihin on merkitty telojen minimi ja maksimi halkaisijat sekä laitevalmistajan ilmoittama telan halkaisija ja sen toleranssi. Atoy:n ja Suojalaitetarkastus Peltomäen jättämissä kalibrointipöytäkirjoissa ei edellä esitettyjä tietoja esiinny sen enempää kuin jäljitettävyystietojakaan. 16

18 Yhdessäkään Profinnin ja Tecalemitin kalibrointipöytäkirjassa ei ole kalibrointilaitteiden jäljitettävyystietoja. Yhdessä Tecalemit:n kalibrointipöytäkirjassa oli tiedot mitatuista ja valmistajan ilmoittamista telamitoista. Kalibroijat eivät ole esittäneet laskelmia todellisten kalibrointipainojen, vipumittojen ja telahalkaisijoiden käytöstä / huomioimisesta kalibroinnin yhteydessä. Tarkasteltaessa mittausten yhteydessä kerättyjä kalibrointipöytäkirjoja, voi niistä todeta, että kokonaisuutena kalibrointipöytäkirjat ovat edelleen puutteellisia. Pientä parannusta niissä kuitenkin on havaittavissa, kuten edellä on kerrottu. 3.6 Havaintoja tarkastuskohteissa Alla on esitetty tarkastuspöytäkirjoista kerättyjä kirjattuja kommentteja tarkastuskohteista ja jarrudynamometrien kunnosta. Suomen Turistiauto Oy, Helsinki: On tiedostettu, että jarrudynamometri antaa liian suuria ennustearvoja, mutta asia ei ole parantunut kalibrointien yhteydessä. A-katsastus, Tammisaari: Oikeanpuolen etutelan akseli katkennut jonkin ajan päästä ja korjattu, mutta ei kalibroitu sen jälkeen. A-katsastus, Forssa: Jarrudynamometrissä oikeanpuoleinen ketju hankaa johonkin ja se näkyi oikean puolen viisarin heilumisena. Kalibroija yrittänyt säätää muttei onnistunut. Kaustisen Autokatsastus Oy: Linnus-Auto Kokkolasta käyttää Kaustisella kaikki sellaiset autot, jotka menee Linnus-Auton omalla jarrudynamometrillä yli käytävän. (Huom. Linnus- Auton poikkeama + 15,3 %, Kaustisen autokatsastus Oy:n + 8,4 %). Raskone, Ylivieska: Kalibrointitulos muuttui oleellisesti (yli 2 %), kun kalibroinnissa käytettiin kuormituspainoille niihin jälkikäteen merkittyjä massa-arvoja, jotka poikkesivat painon nimellisarvosta 10 kg. Ennen kalibrointia jarrudynamometrin vipuvarret on hiottu sileiksi, koska niihin oli alapintaan kulunut kolmeen eri kohtaan kolo voima-anturin nupin vaikutuksesta. Jarrudynamometriin oli aiemmin vaihdettu laakeri. Rikkinäisen laakerin vuoksi jarrudynamometrin vipupituus on voinut vaihdella eri mittausten välillä ja näin ollen vipuun on päässyt syntymään useampi anturin vastinkolo. Edellä olevista Tammisaaren A-katsastuksessa esiin tullut menettely ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ja osoittaa suurta tietämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä jarrudynamometrien kalibrointia ja mittaustulosten oikeellisuutta kohtaan. Forssan A-katsastuksen jarrudynamometrissä esiintynyt hankaus ei näy mittaustuloksissa, ilmeisesti jonkun muun kompensoivan häiriön takia; mitatun arvon ja vertailuarvon välinen poikkeama on +2,6 %. Laite tulisi kuitenkin tarkastaa ja viat korjata sekä laite on kalibroitava uudelleen. Linnus-Auton menettely osoittaa, että siellä käytetään hyväksi kahden laitteiston mittauseroa; Linnus-Auton oma laitteisto olisi kuitenkin syytä kalibroida ja virittää uudelleen. Ylivieskan Raskoneen tapaus osoittaa, että kalibrointi kannattaa suorittaa erityisen huolellisesti ja tarkistaa laitteiston kulumiset sekä korjata ne ennen kalibrointia. 17

19 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Niillä kaikilla toimipisteillä, joiden jarrudynamometrin eroarvo ylittää 5 %, on syytä tehdä jarrudynamometrin kalibroijan, laitteen maahantuojan ja laskentaohjelmiston toimittajan yhdessä selvitys mistä eroarvo johtuu ja suorittaa niin laitteisiin, ohjelmiin kuin kalibroinnin toteuttamiseen tarvittavat muutokset. Jarrudynamometrin toimittajien on tarkistettava omien laitteidensa kalibrointimenettely, kalibroinnin ohjeistus ja ennen kaikkea niiden noudattaminen. Kuten telojen kuntoarviossa todettiin, tulee telojen kuntoon kiinnittää erityistä huomiota ja huomioida telojen todelliset halkaisijat kalibroinnin yhteydessä. Kalibroinnissa on käytettävä kalibrointipainojen todellisia massa-arvoja eikä punnuksiin leimattuja massa-arvoja. Myös jarrudynamometrin ja kalibrointirautojen todelliset vipumitat on huomioitava kalibroinnissa. Jo aiemmin on pyydetty kiinnittämään kalibroinneissa huomiota kalibrointirautojen oikeaan asentoon. Pöytäkirjan liitteeksi on laadittava vipukaavio, josta selkeästi ilmenee mitä vipupituuksia kalibroinnissa on käytetty ja miten ne on huomioitu kuormitusvoimaa laskettaessa. Kalibrointiarvojen laskentakaavat on esitettävä pöytäkirjassa. Jarrudynamometrin mekaaninen kunto on arvioitava ennen kalibrointia. Tässä yhteydessä on syytä tarkistaa telojen laakereiden kunto, voima-antureiden kiinnitykset, jarrudynamometrin todelliset vipumitat sekä jarrudynamometrin vipujen ja voima-antureiden välisen kontaktipinnan kuluneisuus ja kontaktin pistemäisyys. Näistä viimeisellä varmistetaan lähinnä vipumitan pysyvyys mittauksen aikana. Laskentaohjelman kertoimia ei saa muuttaa kalibroinnin jälkeen. Tämä on syytä varmistaa siten, että kalibrointipöytäkirjaan on merkitty kaikki käytetyt kertoimet ja kalibroija vahvistaa ne allekirjoituksellaan. Kaikki kertoimet tulostetaan näkyviin myös laskentaohjelmalla tulostettaviin ja asiakkaalle annettaviin ajoneuvon testauspöytäkirjoihin. Jarrukorjaamoiden ja katsastustoimipaikkojen henkilöstön koulutusta on lisättävä siinä määrin, että heillä on riittävä tietous laitekalibrointien merkityksestä jarrudynamometrimittausten luotettavuuteen. Jokaisen niin jarrudynamometrin haltijan kuin laitetoimittajan ja kalibroijan tulee ymmärtää, että laitteet on aina kalibroitava korjaus- ja huoltotoimenpiteiden sekä ohjelmapäivitysten yhteydessä. Jarrudynamometrin haltijoiden on syytä vaatia, että koko jarrudynamometrin mittausketju (varsinainen jarrudynamometri, voima-anturit, paine-anturit, mittauskortti, mittaus-/ laskentaohjelma) kalibroidaan samalla kertaa. Kalibroinnin yhteydessä kalibroijan on tehtävä jarrudynamometrille myös mekaaninen kuntotarkastus laitteiston kuluneisuuden selvittämiseksi seuraavaan kalibrointiin saakka. Tarkasteltaessa mittausten yhteydessä kerättyjä kalibrointipöytäkirjoja, voi niistä todeta, että kokonaisuutena kalibrointipöytäkirjat ovat edelleen puutteellisia. Pientä parannusta niissä kuitenkin on havaittavissa vuoden 2003 tilanteeseen verrattuna. 18

20 Jarrudynamometrien tarkistusmittaukset mittausperävaunulla 8-9/2004 Mittauslaitteistot Yritys merkki malli merkki versionro m1 m2 m3 ka haj. m1 m2 m3 ka haj. m1 m2 m3 ka m1 m2 m3 ka 1 Autolaakson Katsastus-Center Oy Ylivieska Maha IW4 Dymatic 2_1 45,7 46,6 46,9 46,4 0,6 45,7 46, ,4 0,7 0 0,1-0,1 0,0 0,0 % 0,2 % -0,2 % 0,0 % Raskone Oy Jyväskylä Maha IW4/7 Maha V ,6 50,5 50,8 50,0 1,2 46,3 47,4 48,2 47,3 1,0 2,3 3,1 2,6 2,7 5,0 % 6,6 % 5,5 % 5,7 % Sisä-Suomen Kuorma-autocenter Oy Lahti Maha IW4/IE Maha V ,7 50,9 51,2 51,3 0,4 48, ,9 0,1 2,88 1,9 2,2 2,3 5,9 % 3,9 % 4,6 % 4,8 % Hentilän Rekkaremontti Ky Lahti Maha IW7/c Dymatic 2_1 50,5 52,2 51,5 51,4 0,9 48,3 49,3 49,6 49,1 0,7 2,2 2,9 1,9 2,3 4,6 % 5,9 % 3,8 % 4,8 % Pekkalan Korjaamo Ky Orimattila Maha IW7 Dymatic 2_1 53,3 52,8 54,8 53,6 1,0 51,9 51, ,1 0,9 1,4 1,5 1,8 1,6 2,7 % 2,9 % 3,4 % 3,0 % Pehycon Oy Vantaa Bosch BSA 332 Profinn 3003 Ver3 Rel a 54,1 53,9 54,2 54,1 0, ,6 52,9 0,2 1,1 0,9 1,6 1,2 2,1 % 1,7 % 3,0 % 2,3 % A-Katsastus Vantaa (Seutula) Raskone Vantaa Vantaa Maha IW7 Profinn 3003 Ver3 Rel a 57,5 57,9 57,6 57,7 0,2 58,7 59,1 58,9 58,9 0,2-1,2-1,2-1,3-1,2-2,0 % -2,0 % -2,2 % -2,1 % HKL Läntinen bussiliikenneyksikkö Helsinki VLT Profinn 3003 Ver3 Rel a 56,6 55, ,4 0,7 57,8 55,7 57,6 57,0 1,2-1,2 0,0-0,6-0,6-2,1 % 0,0 % -1,0 % -1,0 % Suomen Turistiauto Oy Helsinki Maha IW7/3 Dymatic 2_1 81,7 83,3 82,1 82,4 0,8 57,9 57,8 57,7 57,8 0,1 23,8 25,5 24,4 24,6 41,1 % 44,1 % 42,3 % 42,5 % Delta Trucks Oy Espoo Cartec BDE 4000/2 Dymatic 2_1 59,5 60, ,6 1,3 57,1 55,9 57,1 56,7 0,7 2,4 4,5 4,9 3,9 4,2 % 8,1 % 8,6 % 6,9 % A-Katsastus Lohja as. Bosch BPS 195 s50 Dymatic 2_1 54,1 54,9 56,2 55,1 1,1 57,1 57,2 57,4 57,2 0,2-3 -2,3-1,2-2,2-5,3 % -4,0 % -2,1 % -3,8 % Lohjanportin Auto Oy Lohja as Bosch BPS 104 Profinn 3003 Ver3 Rel a 55,2 56,1 54,9 55,4 0,6 56,7 56,7 57,5 57,0 0,5-1,5-0,6-2,6-1,6-2,6 % -1,1 % -4,5 % -2,7 % Konalan Autokatsastus Oy/Lohjan Autokatsastus Lohja Bosch BSA 331 Dymatic 2_1 55,4 56,6 56,8 56,3 0, ,5 55,3 54,6 0,7 1,4 2,1 1,5 1,7 2,6 % 3,9 % 2,7 % 3,1 % Scan-Auto Oy Ab Lohja Maha JW7/2 Profinn 3003 Ver3 Rel a 52,1 51,3 51,7 51,7 0,4 55,8 56,7 56,8 56,4 0,6-3,7-5,4-5,1-4,7-6,6 % -9,5 % -9,0 % -8,4 % Someron Autokatsastus Oy Somero Cartec BDE 4004N-WV-SR Dymatic 2_1 49,9 51,1 49,8 50,3 0,7 52,7 53,6 53,5 53,3 0,5-2,8-2,5-3,7-3,0-5,3 % -4,7 % -6,9 % -5,6 % S-Huolto Leino Oy Salo Maha IW7E Maha V ,24 55,52 59,27 58,3 2,5 58, ,2 58,1 0,1 2,14-2,5 1,1 0,2 3,7 % -4,3 % 1,8 % 0,4 % K1-katsastus Salo Cartec BDE 4004 Dymatic 2_1 55,1 55,2 54,9 55,1 0,2 55,9 54,8 55,3 55,3 0,6-0,8 0,4-0,4-0,3-1,4 % 0,7 % -0,7 % -0,5 % Ajoneuvo Oy Salo Maha IW 4/1E Maha V ,08 64,48 62,37 62,6 1,7 59,1 57,8 63,8 60,3 3,2 2,0 6,7-1,5 2,4 3,3 % 11,6 % -2,3 % 4,2 % A-katsastus Turku Bosch BPS 105 Dymatic 2_1 51,4 51,4 54,4 52,4 1,7 54,1 54,2 55,2 54,5 0,6-2,7-2,8-0,8-2,1-5,0 % -5,2 % -1,4 % -3,9 % Easy Km Oy, Turku Turku Bosch BSA 332 Dymatic 2_1 61,2 60,5 60,2 60,6 0,5 55,8 55,4 56,8 56,0 0,7 5,4 5,1 3,4 4,6 9,7 % 9,2 % 6,0 % 8,3 % K1-Katsastajat Raision Autokatsastus Oy Raisio Cartec BDE 4504 Dymatic 2_1 50,8 51,2 52,2 51,4 0,7 50,5 51,9 52,2 51,5 0,9 0,3-0,7 0,0-0,1 0,6 % -1,3 % 0,0 % -0,3 % Ajoneuvo Oy Turku Maha IW 7 Maha V ,93 69,4 66,84 68,7 1, ,9 58,9 57,3 2,0 14,9 11,5 7,9 11,5 27,1 % 19,9 % 13,5 % 20,2 % Turun Katsastus Center Oy Turku Bosch BSA 331 Dymatic 2_1 55,5 55,9 55,1 55,5 0,4 54,2 54,3 54,8 54,4 0,3 1,3 1,6 0,3 1,1 2,4 % 2,9 % 0,5 % 2,0 % Sisu Auto Huoltopalvelut Oy Lieto VLT Dymatic 2_1 54,5 55,2 56,5 55,4 1,0 54,8 56,5 56,1 55,8 0,9-0,3-1,3 0,4-0,4-0,5 % -2,3 % 0,7 % -0,7 % Veho Group Oy Ab Raisio Maha IW4 Maha V ,79 61,25 62,08 61,7 0,4 58,6 60,1 59,9 59,5 0,8 3,2 1,2 2,2 2,2 5,4 % 1,9 % 3,6 % 3,7 % A-Katsastus Kaarina Bosch BPS 105 Dymatic 2_ ,1 55,7 51,6 3,6 49,4 49,1 54,5 51,0 3,0-0,4 1,0 1,2 0,6-0,8 % 2,0 % 2,2 % 1,1 % Perävaunu Ky Vuola Kaarina Maha IW7E Maha V ,23 55,77 54,65 55,6 0,8 59,5 58, ,2 1,0-3,3-2,3-5,4-3,7-5,5 % -4,0 % -8,9 % -6,1 % Raskone Oy Turku Tiemestarinkatu Turku Bosch BSA 332 Dymatic 2_1 57,9 59, ,7 0,7 52, ,7 0,5 5,7 6,2 6,0 6,0 10,9 % 11,7 % 11,3 % 11,3 % OK Repair Oy Turku Cartec BDE 4504 Cartec 1.50 FIN 56, ,4 57,2 1,1 63,2 59,9 63,5 62,2 2,0-7,0-2,9-5,1-5,0-11,1 % -4,8 % -8,0 % -8,0 % K1-Katsastajat Turun Autokatsastus Oy Turku Cartec BDE 4004 Dymatic 2_1 56,2 55, ,2 1,1 49,3 47, ,0 1,2 6,9 7,8 7,0 7,2 14,0 % 16,4 % 14,9 % 15,1 % Armachine Oy Turku AHS Varioflex 310S/4 Dymatic 2_1 50, ,5 0,5 51,6 54,3 54,2 53,4 1,5-1,2-4,3-3,2-2,9-2,3 % -7,9 % -5,9 % -5,4 % Virtasen Autokori Oy Vahto Dymac 160 Dymatic 2_1 54,6 53,4 53,6 53,9 0,6 51,6 51,8 51,5 51,6 0,2 3 1,6 2,1 2,2 5,8 % 3,1 % 4,1 % 4,3 % A-Katsastus Tammisaari AHS Varioflex 310S/4 Profinn 3003 Ver3 Rel a 57,7 57,5 58,3 57,8 0,4 52,3 57,5 56,9 55,6 2,8 5,41 0,0 1,4 2,3 10,3 % 0,1 % 2,5 % 4,3 % Ajoneuvo Oy Forssa Maha IW4 Maha V ,3 58,5 58,4 59,4 1,6 47,4 49, ,6 4,0 13,86 9,2 3,4 8,8 29,2 % 18,7 % 6,1 % 18,0 % K1-Katsastajat Forssa Forssa Maha 35 A-Katsastus Forssa Maha IW7/2 Dymatic 2_1 59,9 59,1 59,1 59,4 0,5 59,9 56,3 57,5 57,9 1,8 0 2,8 1,6 1,5 0,0 % 5,0 % 2,8 % 2,6 % Forssan Terminaali Oy Forssa Maha 36 Humppilan Metalli Oy Humppila Bosch BPS 105 s54 Dymatic 2_1 55,6 55, ,8 0,2 56, ,6 2,2-1,2-5,3-2,0-2,8-2,1 % -8,7 % -3,4 % -4,7 % A-Katsastus Loimaa Bosch BPS 195 s50 Dymatic 2_1 55,9 60, ,8 2,6 51,1 51, ,1 0,1 4,8 9,5 9,0 7,8 9,4 % 18,6 % 17,6 % 15,2 % Linnus-Auto Oy Kokkola Maha IW7/2E Maha V ,6 63,8 60,9 64,5 3,9 57, ,47 55,9 1,4 11,4 7,8 6,5 8,6 19,9 % 14,0 % 11,9 % 15,3 % Wetteri Power Oy Kokkola Maha IW7/2E Maha V ,7 53,2 53,8 56,9 5,9 54,2 56,7 58,5 56,5 2,2 9,5-3,5-4,7 0,5-6,2 % -8,0 % -7,1 % Kokkolan Autokatsastus Oy-Karleby Bilbesiktning Ab Kokkola Maha IW4 Maha V ,5 63,0 66,4 64,0 2,1 54,9 57,8 59,9 57,5 2,5 7,6 5,2 6,5 6,4 13,8 % 9,1 % 10,9 % 11,2 % Teijon Korjaamo Ihode Hoffmann Safelune 16T Profinn 3003 Ver3 Rel a 60,5 59,5 60,9 60,3 0,7 61,3 59,6 60,4 60,4 0,9-0,8-0,1 0,5-0,1-1,3 % -0,2 % 0,8 % -0,2 % K1-Katsastajat Vakka-Suomen Autokatsastus Oy Laitila Cartec BDE 4004 AN Dymatic 2_1 62,5 62,3 59,9 61,6 1,4 62,5 60,9 62,3 61,9 0,9 0 1,4-2,4-0,3 0,0 % 2,3 % -3,9 % -0,5 % Kuljetusliike Kauko Koskinen Ky Hinnerjoki Bosch BPS 105 Dymatic 2_1 64,8 63,5 64,6 64,3 0,7 56, ,4 57,0 0,5 8,3 6,5 7,2 7,3 14,7 % 11,4 % 12,5 % 12,9 % A-Katsastus Kauttua (Eura) Bosch BPS 105 s50 Dymatic 2_1 52,2 51,8 52,3 52,1 0,3 58,2 59, ,0 0,8-6 -7,9-6,7-6,9-10,3 % -13,2 % -11,4 % -11,6 % A-katsastus Rauma Cartec BDE 4000 Dymatic 2_1 49,9 52,9 53,9 52,2 2,1 57,9 59,4 59,1 58,8 0,8-8 -6,5-5,2-6,6-13,8 % -10,9 % -8,8 % -11,2 % K1-Katsastajat Rauman Autokatsastus Oy Rauma Cartec BDE 4004 Dymatic 2_1 53,9 56, ,0 1,1 56,3 56,9 57,6 56,9 0,7-2,4-0,8-2,6-1,9-4,3 % -1,4 % -4,5 % -3,4 % Huittisten Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus Huittinen 47 Autokatsastus 2000 Oy Huittinen Seppeler B110.6 Profinn 3003 Ver3 Rel a 68,2 67,5 67,6 67,8 0,4 56,2 57,6 59,4 57,7 1,6 12,0 9,9 8,2 10,0 21,4 % 17,2 % 13,8 % 17,4 % Lauttakylän Auto Oy Huittinen Paikkakunta Jarrudynamometrin Laskentaohjelman Jarruvoimaennuste laskentapaineelle 6 bar (kn) Eroarvo jd-tv (kn) Ero-% (jd-tv)/tv (kn) Jarrudynamometri 48 Autokorjaamo Veljekset Mäkelä Oy Huittinen Cartec BDE 4000 Dymatic 2_1 59,2 59,7 58,6 59,2 0,6 58,5 60,1 59,9 59,5 0,9 0,7-0,38-1,3-0,3 1,2 % -0,6 % -2,2 % -0,5 % Scan-Auto Oy Ab Pori Cartec BDE 4000 Dymatic 2_1 58,2 57,7 58,5 58,1 0,4 53,6 53,2 53,9 53,6 0,4 4,6 4,5 4,6 4,6 8,6 % 8,5 % 8,5 % 8,5 % Porin Autokatsastus Oy Pori Bosch BSA 331 Profinn 3003 Ver3 Rel a 62,3 62,8 61,3 62,1 0, ,8 59,6 60,1 0,8 1,3 3,0 1,7 2,0 2,1 % 5,0 % 2,9 % 3,3 % Satakunnan Autokatsastus Oy Pori Maha IW7/2E Maha V ,5 59,7 62,0 61,4 1, ,5 60,9 59,1 1,6 4,5 1,2 1,1 2,3 7,8 % 2,0 % 1,8 % 3,9 % A-Katsastus Meri-Pori Pori Bosch BPS105 Dymatic 2_1 54,3 53,9 53,4 53,9 0,5 56,4 59,1 57,7 57,7 1,4-2,1-5,2-4,3-3,9-3,7 % -8,8 % -7,5 % -6,7 % Sisu Auto Huoltopalvelut Oy Pori VLT Dymatic 2_1 57,2 56,4 56,2 56,6 0,5 56,1 56,2 54,8 55,7 0,8 1,1 0,2 1,4 0,9 2,0 % 0,4 % 2,6 % 1,6 % Harjavallan autokatsastus Oy Harjavalta Bosch BSA331 Dymatic 2_1 52,2 52,9 53,5 52,9 0,7 50,7 51,5 52,0 51,4 0,6 1,5 1,4 1,5 1,5 3,0 % 2,8 % 3,0 % 2,9 % Teljän Kuljetus Oy Kokemäki Maha IW7 Profinn 3002Ver2 Rel ,4 61, ,0 1,3 54,4 54,3 52,3 53,7 1,2 9,0 7,2 8,7 8,3 16,5 % 13,3 % 16,6 % 15,5 % A-katsastus Kokemäki Bosch BPS105 Dymatic 2_1 52,1 54,9 54,2 53,7 1,5 58,0 57,6 58,0 57,9 0,3-5,9-2,7-3,8-4,1-10,1 % -4,6 % -6,6 % -7,1 % Vieskan Katsastus Oy Ylivieska Maha IW4/1E Dymatic 2_1 49,1 51,3 50,9 50,4 1,2 48,7 48,5 49,3 48,8 0,4 0,4 2,8 1,6 1,6 0,8 % 5,8 % 3,3 % 3,3 % Kaustisen Autokatsastus Oy Kaustinen Maha IW4/1E Dymatic 2_1 64,2 64,4 61,4 63,3 1,7 58,4 58,3 58,7 58,4 0,2 5,8 6,1 2,8 4,9 10,0 % 10,5 % 4,7 % 8,4 % Sisu Auto Huoltopalvelut Oy Oulu Bosch BPS 105 Dymatic 2_1 55,6 56,3 55,3 55,7 0,5 53,4 54,3 53,9 53,9 0,5 2,3 2,0 1,4 1,9 4,2 % 3,7 % 2,6 % 3,5 % Raskone Ylivieska Bosch BPS 105 Dymatic 2_1 48,5 47,5 47,3 47,8 0,6 47,4 47,6 47,9 47,6 0,2 1,1-0,1-0,6 0,1 2,3 % -0,2 % -1,2 % 0,3 % Testausvaunu Mitattu Kalibroitu LIITE 1 (1)

21 LIITE 2 (1) Jarrudynamometrien mitattujen arvojen ja vertailuarvon väliset poikkeamat (Ero%) luokiteltuna laskentaohjelman mukaan.

22 LIITE 2 (2) Jarrudynamometrien mitattujen arvojen ja vertailuarvon väliset poikkeamat (Ero%) luokiteltuna jarrudynamometrimerkin mukaan.