HARJUKANKAAN MAA-AINESALUE

Transkriptio

1 MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA UPM-KYMMENE OY HARJUKANKAAN MAA-AINESALUE TAIVALKOSKI SISÄLLYS: - LUPAHAKEMUS MAA-AINESTEN OTTAMISEEN - KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA - LIITTEET - NYKYTILANNEKARTTA - OTTOSUUNNITELMAKARTTA - LOPPUTILANNEKARTTA - LEIKKAUSKUVAT

2 YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ). Suunnitelma liittyy maa-ainesten ottamislupaan Ympäristölupaan 1. LUPATIEDOT Ympäristöluvan tai maa-ainesten ottamisluvan hakijan nimi UPM-Kymmene Oy Ottamisalueen nimi HARJUKANGAS UPM Kunta TAIVALKOSKI Kylä POLO Tilan RN:o POLO Ottamisalueen pinta-ala 1,8 ha Luvan viimeinen voimassaolopäivä 2027 Otettava maa-aines Ottamismäärä (m 3 -ktr) Kalliokiviaines (murske, louhe) Rakennus- ja muu luonnonkivi Sora ja hiekka Moreeni Multa tai savi 2. KAIVANNAISJÄTE Kaivannaisjätteen laji (1 Arvio kaivannaisjätteen kokonaismäärästä (m 3 -ktr) (2 Kaivannaisjätteen hyödyntäminen ja käsittely (3 Pilaantumaton Valitse 1, 2 ja/tai 3 Tarvittaessa yksityiskohtaisempi kuvaus Ei pysyvä maaaines Pysyvä maaaines Pilaantunut maa-aines Kaivannaisjätteitä yhteensä Pintamaa ks. ottamissuunnitelmakartta Kannot ja hakkuutähteet Kivipöly tai kivituhka Vesiseulonta- ja selkeytysaltaiden hienoainekset Savi ja siltti Sivukivi Seulontakivet ja lohkareet Muu, mitä? Mitä? 1800

3 A) Tiedot kaivannaisjätteen ympäristövaikutuksista (4 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Kaivannaisjätteet eivät aiheuta suurempia ympäristövaikutuksia. Pilaantumaton pintamaa ja sivukivi varastoidaan väliaikaisesti kasoihin ja käytetään alueen maisemointiin ja istutetaan männylle oton edistyessä ja sen päätyttyä. Koska alue on jo suurimmaksi osaksi maa-ainesten ottamiskäytössä ei merkittäviä maisemahaittoja aiheudu. Meluhaitat ovat vähäisiä ja niitä vähennetään läjitysalueiden sijoittelulla. B) Ympäristön pilaantumisen sekä muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä (5 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Koneiden huollot ja korjaukset sekä polttoaineiden varastointi suoritetaan toisaalla, joten niistä ei synny ongelmajätteitä. Alueelle varataan erikseen merkitylle alueelle tai työkoneiden kyytiin imeytysturvetta mahdollisten vahinkotilanteiden (öljypäästöt) varalta, sekä lapiota ja jätesäkkejä saastuneiden maa-ainesten keräämistä varten. Mahdolliset öljypitoiset maa-ainekset ja imeytysturve toimitetaan ympäristöviranomaisen osoittamalle käsittelypaikalle. C) Selvitys seurannasta ja tarkkailusta toiminnan aikana ja sen päätyttyä (6 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Pölyämisen seurantaa suoritetaan silmämääräisesti. D) Tiedot toiminnan lopettamisesta (7 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Tarpeettomat tieyhteydet katkaistaan ja luontoon kuulumattomat rakenteet yms. poistetaan alueelta. Mahdolliset pilaantuneet maaainekset toimitetaan jatkokäsittelyyn. Muutonkin alue siistitään ja maisemoidaan suunnitelman mukaisesti. Toimenpiteitä toiminnan loppuessa on esitelty lopputilannekartalla ja maa-ainesten ottolupahakemuksessa. 3. KAIVANNAISJÄTEALUE E) Selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta (8 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Jätealueen sijainti ja pinta-ala (ha) Pintamaat ja kaivannaisjätteet kasataan väliaikaisesti ottamisalueelle. Pintamaiden läjitysalueiden pinta-ala on n. 0.1 ha. Jätealueen perustaminen ja hoito Pintamaita kuoritaan ottamisen edistyessä vain tarpeen mukaan ja varastoidaan kasoihin ottamisalueelle, samoin kuin myyntiin kelpaamattomat kaivannaisjätteet. Näitä käytetään maisemointiin ottamisen edistyessä. Toiminnan aikana ainekset hyödynnetään näkö-, melu- ja pölysuojauksessa. Jätealueen ympäristö Kaivannaisjätteistä ei väliaikaista maiseman muutosta lukuunottamatta aiheudu haittaa ympäristölle. Alueen ympäristö on suureltaosin maa-ainestenottoaluetta. Selvitys maaperän ja pohjaveden tilasta Ottamisalue sijaitsee kokonaisuudessaan Valkeisenharju-Muikkuharjun pohjavesialueella, tunnus: Alue on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Noin 1 km eteäisyydellä suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee pohjavedenottamo. Ottamisalueen ympäristössä ei ole suoritettu pohjaveden tarkkailua viimeaikoina. Kallio on alueella varsin lähellä maanpintaa, joten pohjavesiputkien asentaminen on hyvin hankalaa. Lisätietoja pohjavesialueesta liitteessä 7. Jätealueen ympäristövaikutukset ja niiden seuranta Maisematekijät muuttuvat hetkellisesti, mutta vaikutukset pienenevät maisemointityön edetessä. Jätealueen käytöstä poistaminen ja jälkihoito Kaivannaisjätteet ja pintamaat hyödynnetään maisemoinnissa. Ottamisen päätyttyä ottoalueen reuna-alueet luiskataan ja alueelle muodostuu mänty- tai kuusitaimikko lopputilannekartan mukaisesti. F) Liitekartta 1:2000-1:10 000, josta käy ilmi kaivannaisjätteen jätealueiden sijainti ja lähiympäristö Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa 4. LISÄTIETOJA Yhdyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin ja sähköpostiosoite) Metsätalouspäällikkö Pekka Korhonen, UPM-Kymmene Oy, puh s-posti: pekka.s.korhonen@upm.com

4 OHJEITA: YLEISTÄ Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava maa-ainesten ottamistoiminnassa syntyvästä kaivannaisjätteestä. Vaatimus kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta koskee maa-aineslain 5 a ja 16 b nojalla tapahtuvaa maa-ainesten ottamista sekä ympäristönsuojelulain 103 a tarkoittamaa kivenlouhimoa, muuta kiven louhintaa ja kivenmurskausta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on osa maa-ainesten ottamissuunnitelmaa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma tulee esittää maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen yhteydessä myös silloin, jos maa-aineksen ottaminen ei edellytä ottamissuunnitelmaa (maa-aineslaki 5 :n 1 mom). Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma tehdään vain luvanvaraisesta toiminnasta, joten kotitarveottamisesta suunnitelmaa ei vaadita. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimisen keskeiset tavoitteet ovat jätteiden synnyn ehkäisy, jätteiden hyödyntämisen edistäminen sekä jätteiden turvallinen käsittely ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy Jätehuoltosuunnitelman toimittaminen viranomaiselle ja aikataulu: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma käsitellään maa-ainesten ottamislupahakemuksen yhteydessä. Jos ottaminen edellyttää lisäksi ympäristöluvan, jätehuoltosuunnitelma liitetään ympäristölupahakemukseen. Jos maa-ainesten ottamislupa on haettu ennen ympäristölupaa tai sitä haetaan samanaikaisesti ympäristöluvan kanssa, niin tällöin maa-ainesten ottamissuunnitelma tai siihen sisältyvä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma kopioidaan osaksi ympäristölupahakemusta. Voimassa olevien maa-ainesten ottamislupien jätehuoltosuunnitelma esitetään maa-aineslupaa tai ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle valvontatarkastuksen yhteydessä. Ensimmäisen kerran suunnitelma tulee esittää mennessä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa koskeva vaatimus ei koske ottamistoimintaa, joka on jo päättynyt ja josta lopputarkastus on tehty ennen Jätehuoltosuunnitelma laaditaan koko toiminta-ajalle, mutta se tarkistetaan viiden vuoden välein. Jätehuoltosuunnitelma tulee toimittaa ensisijassa sähköisesti valvontaviranomaiselle. 1. LUPATIEDOT Tässä kohdassa esitetään keskeiset maa-ainestenottamislupaa tai ympäristölupaa koskevat tiedot. 2. KAIVANNAISJÄTE 1) Kaivannaisjätteen laji ja ominaisuudet Kaivannaisjätteellä tarkoitetaan kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa tai sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvää jätettä. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä voivat olla esimerkiksi ottamisalueiden pintamaat, sivukivet, vesiseulonta- ja selkeytysaltaiden hienoainekset, kivituhka ja vastaavat ainekset. Maa-ainesten ottamisessa syntyvät kaivannaisjätteet ovat yleensä pilaantumattomia joko pysyviä (inerttejä) tai ei pysyviä maaaineksia. Pilaantumaton maa-aines ja pysyvä kaivannaisjäte on määritelty kaivannaisjäteasetuksen (379/2008) 2 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdissa. Mikäli ottamistoiminnassa syntyy pilaantuneita kaivannaisjätteitä, ne yksilöidä ao. kohdassa. 2) Arvioi kaivannaisjätteenkokonaismäärästä Ilmoitetaan kaivannaisjätelajeittain arvio koko tuotantoaikana syntyvästä kaivannaisjätteen määrästä teoreettisina kiintokuutiometreinä. 3) Kuvaus jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä Valitaan vaihtoehdoista joko 1, 2 ja/tai Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin 2. Kaivannaisjäte kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi 3. Kaivannaisjäte varastoidaan alueelle yli 3 vuodeksi. Alueelle perustetaan kaivannaisjätteen jätealue, lomakkeen kohta E. Tarvittaessa jätteiden hyödyntämistä ja käsittelyä kuvataan tarkemmin oikeanpuoleisessa sarakkeessa. Ottamistoiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä voidaan hyödyntää ja käsitellä tehokkaasti. Pintamaita, kiviä ja kivennäismaita voidaan usein käyttää jälkihoidossa pintarakenteena sekä täyttöjen tekemiseen. Suuret kivet ja lohkareet voidaan murskata kiviainestuotteiksi. Kannot ja muu puuaines voidaan hakettaa ja viedä poltettavaksi tai käyttää pintarakenteena. Vesiseulonta ja selkeytysaltaiden hienoainekset voidaan käyttää maisemoinnissa ja ympäristönhoidossa. Mikäli ottamistoiminnassa syntyneitä kaivannaisjätteitä ei voida käyttää hyödyksi ja ne joudutaan varastoimaan ja sijoittamaan ottamisalueelle, jätehuoltosuunnitelman tulee sisältää tiedot kyseisen kaivannaisjätteen käsittelypaikasta eli kaivannaisjätteen jätealueesta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa tarvittavia tietoja kaivannaisjätteen jätealueesta on käsitelty kohdassa 10. 4) Tiedot kaivannaisjätteen ympäristövaikutuksista Kaivannaisjätteistä ja niiden varastoinnista mahdolliset aiheutuvat ympäristövaikutukset kuvataan tässä, mikäli tietoja ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Tyypillisiä ympäristövaikutuksia voivat olla esimerkiksi pohjavesi-, pintavesi-, melu- sekä maisemahaitat. Jätealueen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu kohdassa 10.

5 5) Ympäristön pilaantumisen sekä muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä Ottamistoiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä esitetään tässä, mikäli niitä ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Mikäli tiedot on esitetty ottamissuunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maaainestenottamis-suunnitelmassa" kohtaan. 6) Seuranta ja tarkkailu toiminnan aikana ja sen päätyttyä Toiminnan seuranta ja tarkkailu kuvataan tässä, mikäli ko.tietoja ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Mikäli tiedot on esitetty ottamis-suunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maa-ainestenottamissuunnitelmassa" kohtaan. 7) Toiminnan lopettaminen Toiminnan lopettaminen kuvataan tässä, mikäli ko.tietoja ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Mikäli tiedot on esitetty ottamissuunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maa-ainestenottamissuunnitelmassa" kohtaan. 3. KAIVANNAISJÄTEALUE 8) Selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta Esitetään tiedot kaivannaisjätteen jätealueesta ja sen ympäristöstä sekä tiedot jätealueen ympäristövaikutuksista ja seurannasta. Lisäksi esitetään tiedot jätealueen käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta sekä niihin liittyvästä tarkkailusta. Tiedot tulee esittää, mikäli niitä ei ole eitetty ottamissuunnitelmassa. Jätealueista esitetään lisäksi liitekartta 1:2000-1: Mikäli tiedot on esitetty ottamissuunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maa-ainestenottamissuunnitelmassa" kohtaan. Mikäli maa-ainesten ottamisessa syntyvää pilaantumatonta tai pysyvää kaivannaisjätettä varastoidaan ja sijoitetaan ottamisalueelle yli kolmeksi vuodeksi, tulee kaivannaisjätehuoltosuunnitelmassa esittää tiedot kyseisestä kaivannaisjätteen jätealueesta. Mikäli kaivannaisjäte on muuta kuin pilaantumatonta tai pysyvää, niin määräaika kaivannaisjätealueen perustamiselle on 1 vuosi. 4. LISÄTIETOJA ANTAA Ilmoitetaan yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot, jolta voi tiedustella kaivannaisjätesuunnitelmasta yksityiskohtaisempia tietoja.

6 LIITTEET: 1. Ottamiseen liittyvät järjestelyt 2. Tiedot maanomistuksesta ja rasitteista 3. Alueen yleissijaintikartta 4. Aluerajaus ilmakuvalla 5. Kaavoitustilanne 6. Naapuritilojen sijainnit ja yhteystiedot 7. Pohjavesialueen tiedot 8. Harjujensuojelualue 9. Perustiedot maa-ainesalueesta 10. Valtakirja 11. Valokuvia alueelta

7 Ottamiseen liittyvät järjestelyt Liikenteen järjestäminen Liikennöinti alueelta Valtatie 5:lle tapahtuu Upm-Kymmene Oy:n maiden sisällä kulkevaa yksityistietä pitkin. Tieyhteydet ovat nähtävissä ottamissuunnitelmakartalla sekä liitekartoilla. Asiattomien liikkumista alueella rajoitetaan varoituskyltein. Ottamisalueen rajaus Rajaus on esitetty suunnitelmakartalla ja liitekartoilla. Kaivausten ja leikkausten syvyydet ja muodot Ottoalue sijaitsee pohjavesialueella, varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella Valkeisenvaaran koillispuolla. Kallio on alueella n. 5 m syvyydessä, ja hiekkaa ja soraa on tarkoitus ottaa lähes kalliota myöten aiemman toiminnan mukaisesti. Ottaminen alkaa vanhalta ottoalueelta n m (N2000) tasosta ja etenee koillisesta kohti lounasta. Ottamisen alin taso on n. +257m (N2000) ja ottosyvyys on 0-4 m. Ottoalueen reunat siistitään ja tarvittaessa luiskataan kaltevuuteen 1:3 tai ympäröivän maaston mukaisiksi. Pohja tasoitetaan siten ettei alueelle muodostu sadevettä kerääviä painaumia ja muotoillaan loivasti viettämään koilliseen ympäröivän maanpinnan mukaisesti. Tietoja esitelty tarkemmin oheisilla suunnitelmakartoilla ja pituus- ja poikkileikkauksissa. Ottamistoiminnan etenemissuunnat Ottamisen pääasiallinen etenemissuunta on koillisesta kohti lounasta. Esitetty suunnitelmakartalla. Ainesten säästeliäs ja taloudellinen hyödyntäminen Kaikki käyttökelpoinen materiaali käytetään hyödyksi maa-ainesten myynnissä ja lähialueen rakentamisessa. Pintamaat ja muutoin kelpaamattomat maat hyödynnetään luiskauksissa ja maisemoinnissa. Ottamisalueen suojaaminen ja siistiminen ottamisen aikana ja sen jälkeen Ottaminen suoritetaan tarvetta vastaavasti välttäen liian suuria varastoja. Alueella ei varastoida poltto- tai voiteluaineita. Alueelle varataan erikseen merkitylle alueelle tai työkoneiden kyytiin imeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen varalta, sekä jätesäkkejä ja lapiota saastuneen maan keräämistä varten. Jyrkkien luiskien yläreunat merkitään varoituskyltein ja aidataan lippusiimalla tarvittaessa. Alueelle johtaville teille asetetaan Asiaton liikkuminen kielletty kyltit. Maisemointi suoritetaan lopputilannekartan mukaisesti. Puuston ja muun kasvillisuuden säilyttäminen, uusiminen ja uudet istutukset ottamisen aikana ja sen jälkeen Alueen lähiympäristö koillisessa on jo maa-ainesten ottamistoiminnan muokkaamaa. Puusto poistetaan ottamisalueelta toiminnan edetessä. Myyntiin kelpaamattomat kannot ja hakkuutähteet kuljetetaan niiden varastointiin tarkoitetulle alueelle myöhempää käyttöä varten. Ottamisen päätyttyä tiivispohjaiset alueet, kuten tien pohjat tms. möyhennetään pintaosiltaan ja karkeat sora-alueet peitetään cm hiekkakerroksella, sekä cm kerroksella alkuperäistä pintamaata otollisen kasvualustan luomiseksi. Alue metsitetään siementämällä tai sille istutetaan männyntaimia n kpl hehtaaria kohti. LIITE 1

8 Pintamaiden varastointi Pintamaat varastoidaan väliaikaisesti kasoihin ottamisalueelle. Pintamaita käytetään alueen maisemoinnissa ottamisen edetessä ja sen päätyttyä lopputilannekartan mukaisesti. Ottamislaitteet Alueella käytetään normaalia kivi- ja maa-ainesten käsittelyssä tarvittavaa, nykyaikaista ja nykyiset ympäristönsuojeluohjeet täyttävää kalustoa. Polttoaineiden käsittely ja säilytys huomioiden erityisesti pohjaveden suojelu Alueella ei säilytetä poltto- tai voiteluaineita. Koneiden säilytys ja huolto suoritetaan muualla. Muita toimenpiteitä Karkeampaa kiviainesta mahdollisesti murskataan ajoittain siirrettävällä murskauslaitoksella. Murskausta suoritetaan tarpeen mukaan ja sen kokonaiskesto on yhteensä alle 50 päivää koko toiminta-aikana. Kustakin murskausjaksosta toimitetaan lakisääteinen meluilmoitus toimintaa valvovalle viranomaiselle.

9 LIITE 2 Tiedot ottamisalueen maanomistuksesta UPM-Kymmene Oyj omistaa tilan: POLO

10 Alueen yleissijainti LIITE 3

11 LIITE 4

12 LIITE 5 KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa , vahvistettu Ympäristöministeriössä ja saanut lainvoiman Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa pienillä muutoksilla Kaava-alueella ei ole erityisiä varauksia. Ote maakuntakaavasta merkintöineen on ohessa.

13

14 LIITE 6 Lähimpien naapureiden yhteystiedot ja sijainnit 1 Lunastusyksikkö MAANTIEALUE Yhteystietoja ei saatavilla MARJA Polojärvi, Tuomo Ilmari Turpeisentie 30, TYRÖVAARA YHTEINEN SORANOTTOPAIKKA Yhteystietoja ei saatavilla POROLA PPA 1 Leveäaho, RUHTINANSALMI

15 LIITE 7 Pohjavesialueen tiedot Perustiedot: Nimi Valkeisenharju- Muikkuharju Numero/ tunnus Alueluokka Alueluokan muutoksen syy Ympäristö-ELY Pääsijaintikunta Muu sijaintikunta Vesistöalue Vesienhoitoalue Linkitetyt pintavesimuodostumat Karttalehti Onko rajausta muutettu? Rajauksen muutoksen syy Alueen muoto I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Pohjois- Pohjanmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat Taivalkoski Kuusamo 61 Iijoki 4 Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalue Irnijärvi, Kylmäluoma Ei Alue Kokonaispinta-ala 15,4 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala Imeytymiskerroin 0,6 Arvio muodostuvan pohjav. määrästä Sadanta(=vuotuinen sademäärä) Akviferityyppi (n-kpl) Alueen määrällinen tila (EU) Alueen kemiallinen tila (EU) Onko riskialue tai selvityskohde? 8,21 km m 3 /d 750 mm Harju Hyvä Hyvä Ei Havaintopaikkojen lukumäärät Vedenlaadun vuosikeskiarvotietoja Haitallisten aineiden vuosikeskiarvotietoja Havaintoputki 7 Kaivo 1 Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet: Muut hankkeet Suunnitelmat OUV3824:3 Taivalkosken pohjavesitutkimukset, pohjavedenottopaikan tutkimus, Sarvenharju, Taivalkoski. VHS_YHT_POP1 Yhteistoimenpide_poski3_Kalajokilaakso_Koillism aa _4 Taivalkosken kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma VHS:n mukainen ryhmittely VHA4_02 Koillismaa Pohjavesialueen paikkoihin liittyvät hankkeet: Ei hankkeita

16 Suojelusuunnitelma Alueen tietojen tarkistus pvm Tehty Tallennus/Muutos-aika :33:00 Lisätieto Itäosa muodostumasta kuuluu harjujensuojeluohjelmaan. Ylläpitäjäorganisaatio Alueen maankäyttö Riskikohteita Maaperän tilan tietojärjestelmässä tällä pohjavesialueella sijaitsevat kohteet Vedenottamoiden lukumäärä pohjavesialueella Riskitekijöiden arviot Vedenottoon liittyvät tiedot Toimenpiteet Luokittelu TSRR-Tiet TSRR-Vedenottamot TSRR-Vedenottoalueet Kokonaisriskipisteiden maksimiriskiluku POP 0 kpl 0 kpl 1 kpl 3 kpl 2 kpl 2 kpl Poikkeavat aika-/tilatavoiteet Erityisalueet 47 / 120 p Hydrogeologinen kuvaus: Muodostuma on osa suurta Tannilasta Hossaan kulkevaa saumamuodostumaa. Muodostuman ydinosa koostuu kivisestä ja lohkareisesta sorasta, jonka päällä on soraa ja karkeaa soraista hiekkaa. Pintaosaa peittää hiekka. Matalimmat lievealueet koostuvat hienosta hiekasta. Muodostuman päällä on runsaasti suppakuoppia. Luonteeltaan muodostuma on pääasiassa antikliininen. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueen länsiosassa itä. Pohjaveden muodostumisolosuhteet ovat alueella hyvät. Myös ydinkerrosten vedenjohtavuus lienee keskimäärin hyvä. Sarvenharjun vedenottamon vesi on ph-arvoltaan lähes neutraalia sekä hieman rautapitoista. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on vain suuntaa-antava. (

17 Maa-ainestenottoalueen sijainti (punainen piste) pohjavesialueella. LIITE8 Harjujensuojeluohjelma-alueet:HSO LsoAlueTunnus HSO Luokka HSO DigPohja DigOrg MuutosPvm Subtype Nimi SYKE 9/1/1998 3:00 Ap. Harjujensuojeluohjelma Harjukangas-Martinharju Maa-ainestenottoalueen sijainti harjujensuojelualueeseen nähden.

18 LIITE 9 maa-ainesmuodostumat pohjaveden yläpuolella: Karttatulkinta LAATULUOKKA Karttatulkinta MAA_AINESMUODOSTUMAN_NIMI HARJUKANGAS TUNNUS HAVAINTOVUOSI 1975 MUODOSTUMA_TYYPPI POHJATASO_1 POHJATASO_2 POHJATASO_3 Harju MURSKATTAVA_1000XKIINTO_M3 150 SORA_1000XKIINTO_M HIEKKA_1000XKIINTO_M KOK_YHT_1000XKIINTO_M LISATIEDOT LAJITESUHDEHiekkavaltainen (ympäristökeskus) Ottamisalueen sijainti maa-ainesalueella

19 LIITE 10

20 LIITE 11 Kuva 1 Ottaminen alkaa vanhan ottoalueen pohjalta ja etenee koillisesta lounaaseen (kuvassa vasemmalta oikealle) Kuva 2 Näkymä vanhalta ottoalueelta kohti uutta ottoaluetta