Tanska. Joulukuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tanska. Joulukuu 2010"

Transkriptio

1 Tanska Joulukuu 2010

2 Tanskan maaraportti 2 (24) Tanskan maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili 4 Maa ja väestö 4 Infrastruktuuri 4 Politiikka ja hallinto 4 Talouden avaintiedot 5 Liiketoiminta 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet 6 Potentiaalisia toimialoja 6 Talous 7 Makrotalous 7 Bruttokansantuote 8 Inflaatio 8 Vaihtotase 8 Talouspolitiikka 8 Työvoima 9 Ulkomaankauppa 10 Kokonaiskauppa 10 Ulkomaankaupan kehitys 10 Ulkomaankaupan rakenne 10 Tärkeimmät kauppakumppanit 11 Kauppa Suomen kanssa 12 Suomen vienti 12 Suomen tuonti 13 Ulkomaiset investoinnit 14 Suomalaiset investoinnit 15 Maa- ja metsätalous 15 Teollisuus 16 Energia 18 Rakentaminen 19 Palvelusektori 19 Pankkitoiminta 19 Vähittäiskauppa 20 Tietoliikenne 20 Liikenneyhteydet ja logistiikka 21 Matkailu 22

3 Tanskan maaraportti 3 (24) Tapakulttuuri 23 Linkkejä 23

4 Tanskan maaraportti 4 (24) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km², josta 66 % maatalousmaata ja 12 % metsää; Grönlanti km², josta yli 80 % jäätikköä; Färsaaret km² Luonnonvarat: Raakaöljy, maakaasu, kala, suola, kalkkikivi, kivi, sora, hiekka Rajanaapurit: Saksa 68 km Aika: GMT + 1 Asukasluku: (2009) Suurimmat kaupungit: Kööpenhamina (pääkaupunkiseutu) ( as.), Århus ( as.), Odense ( as.), Aalborg ( as.) Väestönkasvu: 0,27 % (2010 arvio) Syntyvyys: 10,4 / 1000 asukasta (2010 arvio) Kuolleisuus: 10,19 / 1000 asukasta (2010 arvio) Eliniänodote: naiset 80,97 vuotta, miehet 76,11 vuotta (2009) Virallinen kieli: tanska (Färsaarilla ja Grönlannissa tanskan kieli on tasa-arvoinen paikallisten kielten kanssa ja pakollinen oppiaine koulussa), Etelä-Jyllannissa asuu runsaat saksaa äidinkielenään puhuvaa ihmistä Etniset ryhmät: Tanskalaisia 93 prosenttia, ulkomaalaisten osuus noin 7 prosenttia (mm. Skandinaviasta ja EU-maista, siirtolaisia myös mm. Turkista, entisen Jugoslavian alueelta ja Pakistanista) Uskonnot: Evankelis-luterilaisia 95 %, protestantteja, roomalaiskatolisia ja muita 3 %, muslimeja 2 % Infrastruktuuri Suuntanumero: +45 (alueellisia suuntanumeroita ei ole) Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 230 V, 50 Hz (Tanskassa on käytössä erilainen maadoitettu pistoke kuin Suomessa) Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 37,7 % (2009) Matkapuhelintiheys: 135,4 % (2009) Internet-liittymien tiheys: 86,8 % (2009) Tieverkosto: km Rautatieverkosto: km Lentokenttiä: 92, joista 3 suurta Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Kongeriget Danmark

5 Tanskan maaraportti 5 (24) Maatunnus: DK Valtion päämies: Kuningatar Margrethe II (14. tammikuuta 1972 lähtien) Pääministeri: Lars Løkke Rasmussen (Venstren) Hallitus: Venstren ja Det Konservative Folkepartin muodostama vähemmistöhallitus vuodesta 2001 alkaen. Parlamentti: Folketing, jonka 179 kansanedustajaa valitaan neljän vuoden välein. Färsaarilla ja Grönlannilla on kummallakin kaksi edustajaa parlamentissa. Seuraavat vaalit: vuonna 2011 Alue- ja paikallishallinto: Vuoden 2007 alussa voimaan astuneen kuntauudistuksen myötä kuntien määrää vähennettiin aikaisemmasta 271:stä nykyiseen 98:aan. Samalla luovuttiin läänijaosta ja tilalle perustettiin viisi aluetta: Region Hovedstaden, Region Sjælland, Region Syddanmark, Region Midtjylland ja Region Nordjylland. Tanskalle kuuluvat Färsaaret ja Grönlanti ovat autonomisia alueita. Merkittäviä vuosilukuja: Vuonna 1849 laadittiin ensimmäinen perustuslaki tehtiin perustuslakiuudistus, jossa siirryttiin yksikamariseen kansanedustuslaitokseen ja vahvistettiin naispuolisten jälkeläisten kruununperimysoikeus. NATO:n jäsen Tanska on ollut vuodesta 1949 lähtien. Eftaan Tanska liittyi 1959 ja EEC:hen Margarethe II:sta tuli kuningatar järjestettiin EU:hun liittymisestä kansanäänestys, jonka tuloksena oli Maastrichtin sopimuksen hylkääminen. Hallituksen tekemien muutosten jälkeen EU-jäsenyys hyväksyttiin kansanäänestyksellä toukokuussa Kansallispäivä: (Kuningattaren syntymäpäivä) ja 5.6. (perustuslain muutoksen päivämäärä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 Tanskan kruunu (DKK) = 100 äyriä Valuuttakurssi: 1 USD = 5,361 DKK; 1 EUR = 7,7 DKK (keskimäärin 2009). Tanska ei kuulu EMU-alueeseen, mutta kruunu on sidottu euroon. Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 309,6 mrd. USD (2009) BKT henkeä kohden käyvin hinnoin: USD (2009) BKT henkeä kohden ostovoimapariteetilla: USD (2009) Inflaatio: 1,1 % (keskimäärin vuonna 2009) Verotus: yhtiövero 25 %, ALV 25 % Pääteollisuustuotteet: Elintarvikkeet, koneet ja laitteet, tekstiilit ja vaatetus, kemianteollisuuden tuotteet, elektroniikka, rakennusaineet ja -materiaalit, huonekalut, muut puutavaratuotteet, laivanrakennus Päätuontituotteet: Koneet ja laitteet, raakaöljy, kemikaalit, vilja ja muut elintarvikkeet, tekstiilit, paperi Tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia, Norja, Ranska, USA, Alankomaat

6 Tanskan maaraportti 6 (24) Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2010 Tanska on sijaluvulla yksi (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa Tanska on sijaluvulla 9 Alankomaiden ja Kanandan välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n vuoden 2010 kilpailukykyvertailussa Tanska on 58 maan joukossa sijalla 13 Alankomaiden ja Itävallan välissä. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Positiivisia piirteitä Edullinen maantieteellinen sijainti Poliittinen ja taloudellinen vakaus Hyvä liikenneinfrastruktuuri Korkeasti koulutettu, kielitaitoinen ja kansainvälisesti suuntautunut työvoima Joustava työvoimapolitiikka ja työlainsäädäntö Suhteellisen edulliset työvoimakustannukset Ostovoimainen väestö Negatiivisia piirteitä Korkea kustannustaso Korkea tuloverotus Potentiaalisia toimialoja Koska Tanskan ICT-sektorin kehitys on aina kulkenut jonkin verran jäljessä esimerkiksi Suomeen ja Ruotsiin verrattuna, ala tarjoaa hyviä mahdollisuuksia innovatiivisille yrityksille, jotka ovat tarjoamassa muualla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisujaan Tanskan markkinoille. Infrastruktuuri on valmiina, mutta kuluttajat ja yritykset ovat usein hitaita omaksumaan uusia sovelluksia. Nokia on lisännyt Tanskassa suomalaisen teknologian tunnettuutta ja arvostusta. Biotekniikka on ICT-sektorin ohella toinen lupaava toimiala. Erityisesti Juutinrauman alue (jota kutsutaan myös Medicon Valleyksi) on houkutellut koti- ja ulkomaisia

7 Tanskan maaraportti 7 (24) investointeja tutkimus- ja tuotantolaitoksiin. Nämä yritykset tarjoavat ehdottomasti kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille biotekniikkayrityksille. Elintarvikesektori on Tanskan perinteisin tuotannonala ja ala kehittyy suotuisasti. Vaikka kilpailu Tanskan elintarvikemarkkinoilla on erittäin kovaa, hyviä myyntimahdollisuuksia löytyy elintarvikkeiden valmistukseen ja logistiikkaketjuun tuotteita ja ratkaisuja tarjoaville yrityksille. Yleisesti ottaen Tanska on houkutteleva markkina-alue innovatiivisille, korkean teknologian tai design-tuotteille. Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT käyvin hinnoin (mrd. USD) 274,4 311,4 341,5 308,9 302,9 295,4 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin (USD) 50,462 57,021 62,157 55, ,938 BKT:n kasvu (%) 3,4 1,6-1,1-5,2 2,1 1,8 Investoinnit kiinteään omaisuuteen, muutos (%) 14,2 0,4-3,2-14,3-4,8 1,5 Yksityinen kulutus, muutos (%) 3,6 3,0-0,6-4,5 2,1 1,7 Inflaatio (%) 1,9 1,7 3,4 1,3 2,2 1,8 Työttömyysaste (% ) 3,9 2,7 1,9 3,6 4,2 4,0 Vaihtotase, % BKT:sta 3,0 0,4 0,9 8,1 9,1 6,3 Budjettitasapaino (ylijäämä/alijäämä, % BKT:sta) 5,0 4,8 3,4-2,8-5,2-4,8 Valuuttakurssi: DKK/ 1 EUR 7,47 7,45 7,49 7,47 7,46 7,46 Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste)

8 Tanskan maaraportti 8 (24) Huom. Finpron nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa Bruttokansantuote Tanskan talous joutui finanssikriisin seurauksena syvempään ja pitempään taantumaan kuin useat muut Euroopan maat vuosina 2008 ja Pienenä ja avoimena kansantaloutena Tanska kärsi suuresti maailmankaupan romahtamisesta, ja vuonna 2009 bruttokansantuote supistui 4,9 prosenttia. Tanskan talous on kuitenkin hitaasti toipumassa taantumasta. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2010 ja 1,5 prosenttia vuonna BKT:n rakenne vuonna 2009 (% kokonais-bkt:sta) Maatalous 1,2 Teollisuus 23,8 Palvelut 74,9 Lähde: EIU 06/2010 Inflaatio Inflaatio oli keskimäärin 1,1 prosenttia vuonna Syyskuussa 2009 inflaatio oli pudonnt 0,5 prosenttiin, mutta maaliskuussa 2010 se nousi 2,1 prosenttiin johtuen energian hintojen noususta. Inflaatio pysyttelee todennäköisesti korkeammalla kuin euroalueella palkkatason nousun vuoksi. Inflaation ennustetaan laskevan keskimäärin 2,1 prosentista vuonna ,8 prosenttiin vuonna Vaihtotase Tanskan vaihtotase on ollut ylijäämäinen vuodesta 1998 lähtien. Vuonna 2010 vaihtotaseen ylijäämän odotetaan olevan noin 12,5 miljardia USD eli 4,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tulevina vuosina vaihtotaseen ylijäämä pysynee noin 3 prosentissa bruttokansantuotteesta tuontihintojen säilyessä korkeina. Öljyn nettoviejänä Tanska hyötyy kohonneesta öljyn hinnasta, samoin maataloustuotteiden kohonneet hinnat hyödyttävät Tanskaa. Talouspolitiikka Tanskan budjetti on saatu pysymään ylijäämäisenä vuodesta 1997 lähtien, mutta ylijäämä on taloudellisen laskusuhdanteen myötä selvästi laskenut ja muuttui vuonna 2009 alijäämäiseksi. Tanska voi kuitenkin pitkään jatkuneen talouskasvun ja menestyksellisen talouspolitiikan ansiosta torjua talouskriisiä hyvistä lähtöasemista.

9 Tanskan maaraportti 9 (24) Julkinen talous on edelleen suhteellisen terveellä pohjalla verrattuna useihin muihin EU-maihin. Hallituksen lyhyen tähtäimen toimista tärkeimpiä ovat tällä hetkellä Tanskan taloudellisten instituutioiden vakauden varmistaminen ja finanssikriisin jälkivaikutusten minimoiminen veroleikkausten, julkisten menojen kasvattamisen (erityisesti infrastruktuuriin sijoittamisen) ja tanskalaisten pankkien tukemisen kautta. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen verouudistuksen toivotaan vaikuttavan työvoimaan positiivisesti, sillä se pienentää keskituloisten tuloveroastetta. Työvoima Finanssikriisi ja siitä seurannut matalasuhdanne ovat heijastuneet myös Tanskan työllisyyslukuihin. Työttömyyden odotetaan nousevan vuoden ,0 prosentista 8,0 prosenttiin vuonna 2010 ja laskevan sitten hieman 6,9 prosenttiin vuonna Työikäisen väestön määrän odotetaan pysyvän muuttumattomana vuosina ja kääntyvän laskuun seuraavana vuosikymmenenä. Korkeampi työelämäänosallistumisaste (esimerkiksi myöhäisemmän eläkkeelle jäämisen seurauksena) takaa kuitenkin sen, että työväestön määrä kasvaa vuosina Kasvu jää tosin vähäiseksi, sillä tanskalaisista osallistuu työelämään jo nyt suurempi osa väestöstä kuin useimmissa EU-maissa. Tanskan työväestö on hyvin koulutettua ja kielitaitoista. Tanskan työmarkkinajärjestelmää (flexicurity, joustoturva) on pidetty hyvin tehokkaana. Työmarkkinat toimivat selkeästi määriteltyjen rakenteiden mukaan, jotka perustuvat laajoihin työehtosopimuksiin ja sovittelujärjestelmään. Järjestäytymisaste on pohjoismaiseen tapaan korkea ja yli 80 prosenttia Tanskan työtätekevästä väestöstä kuuluu ammattiliittoihin. Palkkataso on melko korkea, mutta vaihtelut alueittain ovat suuria. Palkat ovat korkeimmat Kööpenhaminassa ja alhaisimmat Juutinmaalla. Maassa ei ole virallista minimipalkkaa. Viikoittainen työaika on useimmilla palkansaajilla 37 tuntia. Työnantajilla ei Tanskassa ole samanlaista lakisääteistä eläkkeenmaksuvelvollisuutta kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Eläkkeiden tai muiden pakollisten työvoimakustannusten puuttuminen laskee kokonaistyövoimakustannukset keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle luvun puolivälin jälkeen tapahtuneesta työllisyystilanteen paranemisesta huolimatta työn tuottavuus ei ole kehittynyt vastaavalla tavalla. Työmarkkinoiden tiukentaminen sekä lomarahojen verotusmuutos on aiheuttanut yksityissektorilla voimakkaan palkkojen nousun ja samalla erityisesti teollisuuden työvoimakustannusten kasvun. Tanska pärjää kuitenkin suhteellisen hyvin työvoimakustannuksissa (ml. sosiaalikulut) keskeisten Euroopan maiden kanssa. Palkkataso vaihtelee teollisuudenaloittain. Tanskassa sosiaaliturva rahoitetaan työntekijöiden maksamilla veroilla toisin kuin

10 Tanskan maaraportti 10 (24) monissa muissa maissa, joissa työnantaja vastaa pitkälle sosiaaliturvasta. Kansainvälisesti vertailtaessa tanskalaisen työnantajan maksama sosiaaliturvaosuus on huomattavasti pienempi, noin yhden prosentin palkasta. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Tanska on EU:n, YK:n, NATO:n, OECD:n, WTO:n, IMF:n sekä Pohjoismaiden neuvoston jäsen. Euroopan talousalueeseen EEC:hen Tanska liittyi vuonna Tanska ei kuulu EMU-alueeseen, mutta Tanskan kruunu on kuitenkin sidottu euroon ERM-2 järjestelmän kautta. Lisäksi Tanska tekee kiinteää yhteistyötä OECD-maiden kanssa ja on aktiivisesti mukana kehitysmaiden ongelmien ratkaisuun tähtäävissä hankkeissa. Ulkomaankaupan kehitys Tanskan tavarakauppa vuosina (miljardia USD) e 2011e Vienti 82,5 90,7 100,7 114,7 91,5 96,4 97,9 Tuonti 75,2 87,7 100,3 115,4 84,7 88,5 92,4 Kauppatase 7,3 3,0 0,4-0,6 6,8 7,8 5,5 Lähde: EIU 06/2010 (e=ennuste) Koska Tanskan talous on verrattain pieni, on ulkomaankaupalla sille olennaisen suuri merkitys. Riippuvuus ulkomaankaupasta on myös sanellut Tanskan ratkaisuja Länsi- Euroopan taloudellisessa integraatiossa luvulla Tanska oli brittivetoisen EFTA:n jäsen ja kun Iso-Britannia liittyi EEC:hen 1973 Tanska seurasi mukana. Tämän jälkeen Manner-Euroopan merkitys kasvoi Tanskan ulkomaankaupassa. Ulkomaankaupan osuus Tanskan bruttokansantuotteesta on noin 2/3. Läheinen sijainti päämarkkinoihin nähden, perinteet kalastuksessa sekä omien raaka-aineiden puute ovat tehneet Tanskasta vilkkaasti ulkomaankauppaa käyvän maan. Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 (% kokonaisviennistä) Koneet ja kuljetusvälineet 25,4 Ruoka, juomat, tupakka ja elävät eläimet 19,1

11 Tanskan maaraportti 11 (24) Kemikaalit 15,5 Valmistetut tavarat 10,4 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2009 (% kokonaistuonnista) Koneet ja kuljetusvälineet 33,7 Valmistetut tavarat 14,1 Ruoka, juomat, tupakka ja elävät eläimet 13,0 Tärkeimmät kauppakumppanit Kemikaalit 11,8 Lähde: EIU 06/2010 Saksa ja Ruotsi ovat Tanskan tärkeimmät kauppakumppanit. Britannia, joka on ollut vuosisatoja Tanskan maataloustuotteiden tärkein ostaja, on menettänyt asemiaan ulkomaankaupan monipuolistuessa. Se on kuitenkin kolmanneksi tärkein vientimaa. Tanskan tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 (% kokonaisviennistä) Saksa 17,3 Ruotsi 12,7 Iso-Britannia 8,5 Norja 6,4 Yhdysvallat 6,3 EU 66,3 Lähde: EIU 06/2010 Tanskan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 (% kokonaistuonnista) Saksa 21,2 Ruotsi 13,3 Alankomaat 7,0

12 Tanskan maaraportti 12 (24) Kiina 6,5 Iso-Britannia 5,6 Kauppa Suomen kanssa EU 72,3 Lähde: EIU 06/2010 Suomen kauppa Tanskan kanssa, miljoonaa EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen kauppa Tanskan kanssa vuonna 2009 Vienti, Osuus, % Muutos, % Tuonti, Osuus, % Muutos, Tase, milj. e milj. e % milj. e 873 1, , Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta) Suomen vienti Suomen vientiä Tanskaan hallitsevat koneet ja laitteet, rauta ja teräs sekä paperi. Suurin yksittäinen vientituote oli viime vuonna rauta ja teräs, jonka osuus Tanskanviennistä oli 13 prosenttia. Perinteinen vientituote paperi oli viime vuonna toiseksi suurin yksittäinen vientituote 11 prosentin osuudellaan, mutta paperituotteiden osuus

13 Tanskan maaraportti 13 (24) on ollut viime vuosina supistumaan päin. Yli 25 prosenttia Suomen viennistä Tanskaan koostuu koneista ja laitteista. Suomen vienti Tanskaan 2009 Valmiit tavarat 11,5 % Elintarvikkeet ja juomat 3,0 % Raaka-aineet, polttoaineet 13,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 26,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 12,6 % Valmistetut tavarat 32,9 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Tanskaan vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 67 Rauta ja teräs 109, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 95, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 62, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 57, Muut sähkökoneet ja -laitteet 53, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 43, Muut valmiit tavarat 40, Puutavara ja korkki 31, Eri toimialojen erikoiskoneet 29, Muovit, valmistetut 25, tärkeintä yhteensä 548,5 63 Suomen koko vienti 873, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen tuonti Tanskasta tuodaan Suomeen esimerkiksi öljyä ja öljytuotteita, erilaisia koneita ja laitteita, kemiallisia aineita ja tuotteita (erityisesti lääkkeitä ja farmaseuttisia tuotteita), sekä kulutustavaraa, kuten elintarvikkeita, tekstiilejä, vaatteita ja jalkineita.

14 Tanskan maaraportti 14 (24) Suomen tuonti Tanskasta 2009 Valmiit tavarat 19,2 % Elintarvikkeet ja juomat 17,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 18,7 % Valmistetut tavarat 9,7 % Raaka-aineet, polttoaineet 13,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 22,0 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Tanskasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 174, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 96, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 74, Erittelemätön 58, Muut valmiit tavarat 55, Maitotaloustuotteet ja munat 54, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 38, Kojeet, mittarit yms. 37, Eri toimialojen erikoiskoneet 35, Tuotteet epäjalosta metallista 35, tärkeintä yhteensä 659,2 56 Suomen koko tuonti 1167, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Suoria sijoituksia Tanskaan tehtiin vuonna ,7 miljardin USD arvosta. Suorien sijoitusten nettomäärä oli miinus 7,8 miljardia USD ja kokonaisvaranto 145,7 miljardia USD. Suorien sijoitusten osuus Tanskan BKT:sta oli 2,5 prosenttia. Tanskasta tehtiin ulkomaille suoria sijoituksia miinus 15,5 miljardin USD arvosta vuonna 2009.

15 Tanskan maaraportti 15 (24) Tanskan suosio investointikohteena tulee säilymään lähivuosina korkealla tasolla, vaikka kokonaisinvestointien määrä laskikin talouskriisin myötä. EIU:n liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta mittaavassa tutkimuksessa Tanska nousi ensimmäiselle sijalle. Ulkomaiset yritykset saavat pääsääntöisesti samanlaisen kohtelun kuin kotimaisetkin, eikä ulkomaisille investoinneille juuri ole asetettu rajoituksia. Tanskalaisen palkkatason odotetaan jatkossakin olevan huomattavasti korkeampi kuin vertailumaissa. Tästä päätellen tullaan jatkossakin näkemään huomattavia työvoimakustannuksien vähentämiseen kohdennettuja investointeja. Tämä vuorostaan ylläpitää kohtuullista koneita ja laitteita koskevien investointien tasoa. Euroopan maiden osuus suorista investoinneista Tanskaan on kuitenkin noin 2/3. Merkittävimpiä eurooppalaisia investoijamaita ovat olleet Ruotsi, Norja, Hollanti, Iso- Britannia sekä Ranska ja Saksa. Euroopan ulkopuolisista maista tärkein investoijamaa on Yhdysvallat. Rahoitus- ja yrityspalvelualat ovat saaneet merkittäviä investointeja. Tuotantoteollisuudessa investoinnit ovat jakautuneet melko tasaisesti elintarvikejuoma- tupakka- sekä perinteisten rauta- ja metalliyritysten kesken. Yhdysvaltalaiset ovat pääosin sijoittaneet IT alalle sekä öljy- ja kaasusektorille. Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Tanskassa oli 880 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin Tanskaan suoria sijoituksia nettomääräisesti 68 miljoonan euron arvosta. Suomalaisten yritysten etabloitumisaste Tanskassa on edelleen alhainen. Tanskassa toimii yhteensä vajaa sata suomalaisyritystä. Nokia on tunnetuin Tanskassa toimiva suomalaisyritys, jolla on maassa noin 1300 hengen T&K-keskus. Päinvastaiseen suuntaan investointivirta on runsasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Tanskalainen elintarviketeollisuusyhtiö Danisco hankki 1999 suomalaisen Cultorin ja sai sitä kautta haltuunsa mm. suomalaisen sokeriteollisuuden. Virvoitusjuomateollisuudessa tanskalainen Carlsbergin panimo omistaa Suomen johtavan yrityksen Sinebrychoffin. Tanskan suurin pankki Danske Bank hankki omistukseensa Sampo Pankin Maa- ja metsätalous Tanska oli vielä ennen toista maailmansotaa leimallisesti maanviljelysmaa. Ulkomaankauppa oli rakenteensa ja suuntautumisensa osalta yksipuolista. Jopa yli puolet viennistä oli maataloustuotteiden, kuten pekonin, juuston ja voin vientiä

16 Tanskan maaraportti 16 (24) Britannian markkinoille, joista Tanskan talouselämä oli riippuvainen. Nykyisin tavaroiden valmistus ja palveluelinkeinot ovat tärkeimpiä talouden sektoreita. Tästä huolimatta maatalouden merkitys on edelleen suuri, koska monet teollisuudenalat ovat yhteydessä maatalouteen. Tanskassa tuotetaan elintarvikkeita kolme kertaa enemmän kuin sen väestö tarvitsisi. Maatalouden tuotosta n. 90 prosenttia on peräisin eläinkunnan tuotteista. Maatalouden tuotteista n. 70 prosenttia menee vientiin. Tanska on esimerkiksi maailman toiseksi suurin sianlihan viejä. Maatalousmaan osuus kokonaismaa-alasta on 63 prosenttia vaikka maatalous työllistää vain noin 3 prosenttia työvoimasta. Useimmiten perheyrityksinä toimivat maatilat ovat kooltaan melko pieniä: niiden koko on keskimäärin 50 ha. Maatiloja Tanskassa on Metsän osuus kokonaismaa-alasta on vain 10 prosenttia, minkä vuoksi metsäteollisuutta ei ole paljon. Vähäisestä metsäalasta huolimatta maassa kasvat jalopuut, kuten tammi ja pyökki, ovat raaka-aineita korkealuokkaisten huonekalujen valmistuksessa. Maassa viljellään puutarhoissa taimia ja puita, joiden kaupasta varsinkin joulukuusien myynti mm. huomattavasti metsäisempiin Pohjoismaihin on herättänyt huomiota. Kalastuksella on vahvat traditiot ja Tanska on Euroopan toiseksi merkittävin kalastusmaa heti Islannin jälkeen. Maataloudelle laitteita, koneita, jalostusyksiköitä, laboratorioita tai pakkausjärjestelmiä valmistavat ja tuottavat teollisuudenalat ovat kansantaloudellisesti merkittävässä asemassa. Teollisuus Tanskan tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat elintarvike-, kemian- ja koneenrakennus-, elektroniikka-, metalli- sekä paperi- ja graafinen teollisuus. Selvä kehityssuunta viime vuosina on ollut materiaalikeskeisten tuotannonalojen (kuten elintarvike-, tekstiili- ja metalliteollisuuden) kasvun hidastuminen ja toisaalta korkeateknologiaan ja tietotaitoon perustuvien teollisuudenalojen (kemianteollisuus, elektroniikka ja koneenrakennus) kasvun voimistuminen. Tanskan teollisuuden rakenne poikkeaa merkittävästi muiden EU-maiden teollisuudesta siinä mielessä, että se perustuu pitkälle pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan ja niiden kapea-alaisille sektoreille erikoistuneeseen tuotantoon. Pirstaleisen rakenteensa ansiosta tuotantoteollisuus kokonaisuutena ei ole yhtä herkkä tietyillä aloilla tapahtuville muutoksille kuin muutamalle suurelle sektorille keskittynyt teollisuus. Joustavan ja tehokkaan työvoimapolitiikan ansiosta rakennemuutos on Tanskassa sujunut helpommin kuin monissa Manner-Euroopan maissa.

17 Tanskan maaraportti 17 (24) Tanskassa alle 100 henkeä työllistävien yritysten osuus kaikista teollisuusyrityksistä on korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Toisaalta yli 500 henkeä työllistävien yritysten osuus on vastaavasti alhaisempi. Yli 80 prosenttia teollisuusyrityksistä työllistää alle 20 henkeä ja vain 915 yritystä työllistää yli 100 työntekijää. Viimeksi mainittu yritysryhmä työllistää kuitenkin yli puolet teollisuuden työvoimasta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana teollisuusyritykset ovat enenevässä määrin sijoittuneet maan länsiosiin. Tällä hetkellä jo noin kaksi kolmasosaa teollisuustyöntekijöistä on Fynin ja Juutinmaan alueella sijaitsevien teollisuusyritysten palkkalistoilla. Tanskalaisen designin pohjalta syntynyt valmistusteollisuus on merkittävä tekijä. Tanskassa on erityisesti toisen maailmansodan jälkeen toiminut eri aloilla useita huippumuotoilijoita ja suunnittelijoita, joiden innovaatiot ovat muodostuneet modernin pohjoismaisen tyylin ikoneiksi. Tunnetuimpia ovat Fritz Hansenin huonekalut, Georg Jensenin korut ja hopea, Louis Poulsenin valaisimet, Royal Copenhagen posliini, Bang Olufsenin viihde-elektroniikka, LEGO n lelut sekä lukuisat vaatemerkit. Ylellisyystavaroilla on vahva kotimainen kysyntäpohja. Elintarviketeollisuus on Tanskan merkittävin teollisuudenala, jonka osuus koko teollisuustuotannon myynnistä on lähes 30 prosenttia. Panimoteollisuuden (suurimpana Carlsberg, johon konserniin kuuluu myös Tuborg-merkki) ohella kansainvälisestikin merkittävää on porsaanliha- ja kinkkutuotteiden tuotanto, jossa Tanska kuuluu kärkijoukkoon maailmassa. Meijerituotteiden alalla ruotsalaiseen Arlaan kuuluvan MD-Foodsin markkinat ovat ympäri maailmaa. Makeutusaineteollisuudessa tanskalaisella Daniscolla, joka osti v.1999 suomalaisen sokeriteollisuuden hankkiessaan Cultorin, on monopoli useassa Itämeren ympäristön maassa. Danish Crown on lihatuotteissa johtava yritys. Tupakkateollisuutta hallitsee Skandinavisk Tobakskompagni, jonka kotimaan markkinat ovat viime vuosina kärsineet tupakointirajoitusten ja terveystietoisuuden kasvun vuoksi. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on ollut menestyvä tuotannonala, mutta viime vuosina kilpailutilanne on kiristynyt sen seurauksena, että Itä-Euroopassa ja Aasiassa alemmilla palkkakustannuksilla valmistettuja tuotteita on alkanut tulla enenevässä määrin markkinoille. Alalta on kadonnut työpaikkoja, kun monet valmistajat ovat siirtäneet tuotantoaan halvempiin maihin tai erikoistuneet laatua ja designia korostaville segmenteille. Maailman suurimmat turkismarkkinat pidetään vuosittain Tanskassa, joka on myös merkittävä turkistuottajamaa (erityisesti minkki). Tanskalaiset vaatemerkit, kuten Cottonfield, Jackpot, Boswell, Inwear, Sand, Matinique ovat maailmalla tunnettuja korkealaatuisia vaatemerkkejä, jotka mm. Suomessa ovat saavuttaneet suurta suosiota. Länsieurooppalaiseen tapaan niiden valmistus tapahtuu voittopuolisesti Tanskan ulkopuolella.

18 Tanskan maaraportti 18 (24) Lääketeollisuus on panostanut voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen ja sen T&K-kulut ovat koneenrakennusteollisuuden ohella korkeimmat koko teollisuudessa, noin 14 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Asukasta kohti Tanska on maailman toiseksi suurin lääkeaineiden viejä. Lääketeollisuutta on keskittynyt paljon Kööpenhaminan pohjoispuolelle Medicon Valleyn alueelle, joka ulottuu Ruotsin puolelle (yli 300 yritystä). Yli 400 eri lääketuotteesta merkittävimpiä ovat insuliini, antibiootit sekä psyykelääkkeet. Novo Nordisk kuuluu merkittävimpiin insuliinin valmistajiin maailmassa. Tanskalainen terveydenhuolto toimii muutenkin mallina myös muille Pohjoismaille. Kansainvälistä tunnustusta saanut terveydenhuoltosektori ei tosin ole johtanut naapurimaita korkeampaan elinikään. Tämä johtuu paljolti omavalintaisista elämäntapasairauksista. Noin puolet elektroniikkateollisuuden kokonaistuotannosta koostuu erikoislaitteista, kuten sähkömoottoreista ja -generaattoreista, toimistokoneista ja tietokonelaitteista. Omintakeista muotoilua hyödyntävä Bang & Olufsen on Tanskan myyntivaltti erityisesti vaativille kuluttajille suunnatussa elektroniikassa kaikkialla maailmassa. Laivanrakennusteollisuus on menestynyt hyvin aivan viime aikoihin saakka. Tanskan telakat ovat erikoistuneet kylmäkuljetusalusten (tukee maan elintarviketuotantoa) ja matkustajalaivojen tuottamiseen. Viime aikoina kilpailutilanne on kiristynyt, kun voimakkaasti subventoidut Itä- ja Etelä-Euroopan maiden ja erityisesti Aasian alhaisilla työvoimakustannuksilla toimivat laivanrakennustelakat ovat alkaneet kilpailla samoista tilauksista. Ympäristöteknologian näkymät ovat Tanskassa saasteongelmien tiedostamisen vuoksi hyvät. Liikenteen ja voimaloiden päästöt, Pohjanmeren typpi- ja fosforisaastuminen sekä pinta- ja juomaveden saastuminen eläinjätteiden ja torjuntaaineiden seurauksena ovat ajankohtaisimpia ongelmia. Tanska panostaa voimakkaasti ympäristönsuojeluun ja kerää varoja erilaisten verojen ja maksujen muodossa mm. saastumisen aiheuttajilta. Tuulivoimaloiden osalta tanskalaiset ovat kehityksen eturivissä ja tuulivoima on profiloitunut paljolti tanskalaisena innovaationa. Energia Tanskan tärkeimmät kotimaiset energianlähteet ovat öljy ja kaasu. Tanskaa ei yleensä mielletä merkittäväksi energiantuottajaksi, mutta öljyn ja kaasun osalta Tanska on nettoviejä. Useimmista öljyntuottajamaista poiketen kotimaista öljyn kulutusta on pyritty rajoittamaan mm. huippukorkealla autoverolla, mikä hillitsee tehokkaasti liikenteen kasvua. Samoin sähköenergiaa viedään maasta. Maalla ei ole lainkaan omaa kivihiilituotantoa, eikä hiilivoimaloita päästöjen vuoksi enää rakenneta. Hiilen osuus energiantuotannosta on vielä 21 prosenttia. Hiilivoimaloiden käyttö lisääntyy silloin kun sähkön hinta Pohjoismaissa on korkealla ja Tanska vie sähköä muihin Pohjoismaihin. Tanska on johtava tuulivoiman tuottaja ja vie alan tietotaitoa ja laitteita

19 Tanskan maaraportti 19 (24) projekteihin ympäri maailmaa. Tuulivoimalla on tulevaisuudessa merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Sähköä tuotetaan Tanskassa myös jätteenpoltolla. Ydinvoimaloita ei maassa ole lainkaan, eikä niitä hallituksen päätöksen mukaan ole tarkoitus rakentaa tulevaisuudessakaan. Sähkön tarve on Tanskassa vuonna 2007 noin GWh, minkä lisäksi sähköä vietiin GWh vuonna 2007 lähinnä Ruotsiin, Norjaan ja Saksaan. Tällä hetkellä suuri osa sähköstä tuotetaan edelleen hiilivoimaloissa, mutta maassa ollaan nopeassa tahdissa siirtymässä luonnonkaasun ja biomassan käyttöön sähköntuotannossa. Tanska on Euroopan kolmanneksi suurin tuulivoiman tuottaja. Sähkön kulutus on kasvanut 2000-luvulla toisin kuin muiden energiamuotojen. Rakentaminen Tanskan rakennussektorin merkitys bruttokansantuotteelle on vakiintunut noin 5 prosentin paikkeille. Suurimmillaan rakennussektorin osuus taloudesta oli vuonna 1972, jolloin se saavutti 10 prosentin osuuden. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on kasvanut 1990-luvulta ja on viime vuosina saavuttanut kpl vuosittaisen määrän. Valtaosa (2/3) Tanskan rakennusyrityksistä on erittäin pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Muutama rakennusjättikin löytyy, mm. MT Højgaard a/s kuuluu maailman suurimpiin rakennusalan yrityksiin. Korjausrakentamisella on Tanskassa useata muuta Euroopan maata merkittävämpi osuus koko rakennustuotannosta, sillä asuntorakentamisen puolella ei ole vastaavaa uudisrakentamistarvetta kuin esim. Itä-Euroopassa tai Suomessa. Tanskassa asutaan länsieurooppalaisenkin mittapuun mukaan hyvin väljästi. Tämä kertoo paitsi pitkään jatkuneesta korkeasta elintasosta niin myös arvostuksista. Koti, sisustus ja puutarhanhoito ovat tanskalaisille tärkeitä asioita ja se näkyy näiden ympärille syntyneinä tuotannonaloina. Tanskassa arvostetaan yhtenäistä ja korkeatasoista kaupunkikuvaa eikä useissa maissa vallitseva vapaa ja sekalainen rakennustyyli ole Tanskassa suosittua. Palvelusektori Pankkitoiminta Tanskan pankkisektori on varsin keskittynyt. Vaikka maassa oli vuoden 2007 lopussa 152 liike- ja säästöpankkia (sekä 8 kiinteistöluottolaitosta), kahden suurimman pankin (Danske Bank ja Nordea) yhteenlasketut taseet olivat noin 2/3 kaikkien pankkien taseista. Suurpankit toimivat laajasti muissakin Pohjoismaissa ja esim. Danske Bank on hankkinut merkittävän jalansijan Suomesta ostamalla vuonna 2006 Sampo Pankin. Pankki- ja rahoitussektoria valvoo rahoitusvalvontavirasto (Finanstilsynet).

20 Tanskan maaraportti 20 (24) Tanskan kotitalouksien velkaantumisaste on selvästi korkeampi kuin Euroopassa yleensä. Tämä tuo pankeille ja kiinteistöluottolaitoksille asiakkaita, mutta samalla tekee ne haavoittuviksi kotitalouksien maksukyvyn ja varallisuusaseman muutoksille. Kööpenhaminan pörssi on maan talouteen nähden pieni johtuen paljolti pienyritysvaltaisesta yritysrakenteesta. Kuuluminen pohjoismaiseen OMX -pörssiin on muuttanut tilannetta ja tämä on omalta osaltaan kehittänyt Tanskan sinänsä hyvin toimivia pääomamarkkinoita. Pankkilainat ovat kuitenkin yrityksille selvästi halutumpi tapa hakea pääomaa kuin osakemarkkinat. Kotitalouksilla ei ole Ruotsin tapaista perinnettä omistaa pörssiosakkeita joten joukkovelkakirjat ja pankkitalletukset ovat kotitalouksien parissa suosituin säästämismuoto. Vähittäiskauppa Tanskan vähittäiskauppa on muiden pienten Pohjoismaiden tapaan erittäin keskittynyttä. Markkinoilla on vain muutama suuri toimija, joista merkittävimpiä ovat Dagrofa, Dansk Supermarked ja Coop Danmark. Lähes joka toinen tanskalainen on jonkun osuuskunnan jäsen. Halpahalliketjut, kuten Netto ovat lisänneet markkinaosuuksiaan viime vuosina. Näiden joukossa Tanskaan on rantautuneet myös saksalaiset Aldi ja Lidl. Suurten ketjujen varjossa pienet vähittäismyyntiliikkeet ovat joutuneet vaikeuksiin. Hallituksen politiikka tähtää tällä hetkellä keskittymiskehityksen hillitsemiseen. Päämäärään pyritään mm. ohjaamalla uudet hypermarketit kaupunkien laitamille ja rajoittamalla myymälöiden kokoa. Aukiolon salliminen sunnuntaina on auttanut pieniä kauppaliikkeitä. Kilpailu Tanskan vähittäismarkkinoilla on ollut paitsi kuluttajien myös viranomaisten mielestä liian vähäistä, mikä on näkynyt Tanskan muita EU-maita korkeampina hintoina. Osasyy korkeisiin hintoihin on 25 prosentin arvolisävero, joka ulottuu myös elintarvikkeisiin tämän suuruisena. Erikoiskaupassa menestyvimpiä sektoreita ovat vaate-, huonekalu-, sisustus- ja elektroniikkakauppa. Näillä aloilla kysyntä hinnaston yläpään tuotteisiin on laajaa ja korkea laatu ja muodikkuus on tärkeä tekijä. Tietoliikenne Tanskan telekommunikaatiojärjestelmä kuuluu kehittyneimpiin Euroopassa. Economist Intelligence Unitin tutkimusten mukaan sähköisten palveluiden mahdollisuuksia liike-elämässä ja julkisessa hallinnossa mittaavalla e-readiness - mittarilla Tanska on ensimmäisellä sijalla koko maailmassa. Miljoonalla tanskalaisella on käytössään sähköisen allekirjoituksen mahdollistava kortti. Tähän palveluun liittyy koko ajan lisää yrityksiä ja julkisia palveluita. Sähköinen kaupankäynti on myös laajentunut nopeasti. ICT-laitteissa, kuten PC-kaupassa, valtaosa kaupasta on korvausinvestointeja.

21 Tanskan maaraportti 21 (24) Markkinoilla on useita kiinteän verkon operaattoreita, mutta kiistaton markkinajohtaja on TDC (ent. valtiollinen TeleDanmark), jonka osuus kiinteän verkon markkinoista on edelleen noin 80 prosenttia. Loppuosan markkinoista jakavat mm. Tele2, TeliaSonera, Sonofon ja DLG. Vuonna 2007 Tanskassa oli 82 kiinteää linjaa 100 asukasta kohti. Tanskassa on neljä merkittävää matkapuhelinoperaattoria. Suurin markkinaosuus on TDC Mobililla (30,0 % vuonna 2007). TDC Mobilin ohella muita suurempia matkapuhelinoperaattoreita ovat TeliaSonera Denmark ja Sonofon. Operaattorien välinen hintakilpailu on laskenut hintoja ja lisännyt käyttöä. Matkapuhelinliittymiä on 111/100 asukasta kohti. Kasvuvauhti on ollut voimakasta, mutta on tasaantumaan päin. Liikenneyhteydet ja logistiikka Tanskan maantie-, rautatie- ja lentoliikenneinfrastruktuuri on erittäin hyvin kehittynyt ja toimiva järjestelmä. Liikenneyhteydet ja raideverkosto kattavat koko maan, ja parannuksia on jatkuvasti vireillä. Erityisen voimakas kasvualue on laivaliikenne sen ansiosta, että Tanska on erikoistunut korkeateknologia-aluksiin, kuten valtamerialuksiin sekä kaasu- ja kemikaalialuksiin. Kuljetussektori on kasvanut nopeasti ja tuottaa tällä hetkellä noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää 7 prosenttia työvoimasta. Sektoria hallitsevat muutamat suuret yritykset, kuten valtiollinen rautatieyhtiö (DSB) ja A.P. Moller Group (Maersk), joka on Tanskan suurin liikeyritys. Tanskan valtiollista rautatieyhtiötä DSB:tä ei olla vielä yksityistämässä, vaikka se on tuottanut tappiota koko 1990-luvun. Osittainen tavaraliikennemarkkinoiden avautuminen käynnistyi vuonna 1999, matkustajaliikenteen osalta vuonna Lauttaliikenne Tanskan saarten välillä on edelleen liikenneinfrastruktuurin merkittävä osa. Viime vuosikymmenen aikana on rakennettu lukuisia uusia siltoja ja tunneleita, joiden ansiosta liikenne Tanskan kautta Eurooppaan on nopeutunut huomattavasti. Loistavimpiin esimerkkeihin valtion investoinneista liikennesektorilla kuuluu kahden suuren maantie-/rautatieyhteyden rakentaminen. Toinen on vuonna 1997 avattu Iso- Belt ja toinen vuonna 2000 avattu Euroopan pisin silta-/tunnelirakennelma, joka yhdistää Kööpenhaminan Malmöön. Suunnitteilla on vielä kolmas liikenneyhteys Femer Belt, joka yhdistää Tanskan Saksaan. Maan suurin satama sijaitsee Kööpenhaminassa ja palvelee sekä rahti- että matkustajaliikennettä. Satama kuuluu Euroopan suosituimpiin risteilyalusten lähtöpisteisiin. Kööpenhaminassa on myös vapaa satama. Muut suuremmat satamat ovat Esbjerg, Aalborg, Aarhus ja Fredericia. Rahtitulot ovat merkittävä maksutaseen tasapainottaja.

22 Tanskan maaraportti 22 (24) Henkilöautoilu on Tanskassa erityisen ankarasti verotettua. Korkeimmillaan hankinnan yhteydessä perittävä ylellisyysveroluontoinen autovero on 180 prosenttia arvonlisäverollisesta hinnasta. Tämä on johtanut siihen että henkilöautotiheys on Länsi-Euroopan matalampia, 370 autoa 1000 asukasta kohden. Lisäksi autokanta on vanhaa ja valtaosa autoista on edullisen hintaluokan autoja. Suosituimpia ovat ranskalaiset, japanilaiset ja saksalaiset perusautot. Korkea uushankintahinta pitää yllä vireää korjaamotoimintaa ja käytettyjen autojen tuontia muualta Euroopasta. Matkailu Matkailulla on suuri merkitys Tanskan taloudelle niin maksutaseen kuin työllisyyden kannalta. Kööpenhaminan satama on Euroopan suosituimpia pysähtymispaikkoja kansainvälisille risteilyaluksille. Kööpenhaminan Kastrup on Pohjoismaiden vilkkain lentokenttä ja lentoliikenteen solmu. Viime vuosina on kasvanut mm. japanilaisten ja yhdysvaltalaisten turistien määrä yhdistettyjen Skandinavian kiertomatkojen yhteydessä. Suosittuja turistikohteita Tanskassa ovat pääkaupungin ohella mm. Legoland ja Roskilde. Juutinrauman silta on helpottanut muiden pohjoismaalaisten matkailua Tanskaan ja Tanskan läpi suuntautuvaa Pohjoismaiden matkailua. Noin puolet Tanskaan saapuvista turisteista on ruotsalaisia tai norjalaisia. Pohjoismaista ja Saksasta tulleet vierailijat viettävät lyhyempien matkojen ohella Tanskassa mökkilomia. Tanskan valtteja matkailussa ovat kauniit kaupungit ja hyvin hoidettu maaseutu sekä toimiva infrastruktuuri. Merkittävä tekijä on myös hyvä sijainti ja sekä kielitaitoinen väestö ja monien arvostama vapaamielinen ilmapiiri. Tältä osin ero muihin Pohjoismaihin ei ole enää niin suuri kuin takavuosikymmeninä, mutta kuitenkin selkeästi havaittava. Kulttuurimatkailijoita houkuttelevat museot ja design, jonka ansiosta Kööpenhamina on varsinkin laatutietoisen ostosmatkailijan paratiisi. Tanskan erikoisuus mökkilomien ohella on pyöräily ja camping -lomien yleisyys. Perhematkailu on muutenkin suosittua Legolandin ja Kööpenhaminan Tivolin ansiosta. Kummassakin näissä käy 7 miljoonaa vierailijaa vuosittain. Tanskan matkailun haittapuolista ylivoimaisesti suurin on korkea hintataso, joka hämmästyttää, ehkä norjalaisia lukuun ottamatta, vierailijoita. Korkea hintataso on seurausta korkeasta elintasosta ja korkeasta palkkatasosta. Lisäksi osalle ihmisiä ajoittain sateinen ja viileä ilmasto varsinkin talvisaikaan on haittatekijä. Tanskalaiset ovat itse innokkaita ulkomaanmatkailijoita ja ovat olleet valmismatkojen pioneereja Pohjois-Euroopassa. Tanskaan suuntautuva matkailu kuitenkin tasapainottaa maan matkailutasetta.

23 Tanskan maaraportti 23 (24) Tapakulttuuri Sekä tavatessa että erotessa kätellään. Pukeutumisessa puku on sopiva liiketapaamisissa. Käyntikortteja käytetään Tanskassa paljon. Ruotsin- tai englanninkielinen käyntikortti riittää. Liikelahjojen ei tulisi olla kalliita. Vältä liioittelua. Ostaessaan tanskalainen arvostaa korkeaa laatua, hinta ei ole tärkein kriteeri. Tanskalaiset ovat kielitaitoisia ja puhuvat usein varsin hyvää englantia. Vaikka suomalaisten ei odoteta osaavan tanskaa, kannattaa pyrkiä puhumaan "skandinaviskaa". Englanti on kuitenkin yleisesti hyväksytty liikekieli. Tanskassa aikakäsitys on pohjoismaiden väljin. Saavu kuitenkin kaikkiin tapaamisiin ajoissa. Puhutellessa sinutellaan yleensä. Joskus tanskalaiset aloittavat teitittelemällä kohteliaisuudesta. Anna tanskalaisen tehdä aloite sinutteluun. Hyviä keskustelunaiheita ovat sää, olut, jalkapallo, suomalaisten pohjoismaalaisuus ja tanskalaisten liberaalisuus. Perhe on tanskalaisille yksityisasia, joka ei kuulu liikeelämään. Monilla elämänalueilla, kuten sukupuolikäyttäytymisessä ja päihdeasioissa tanskalaiset ovat yhä suomalaisia liberaalimpia vaikkakaan ero ei ole enää yhtä suuri kuin menneinä vuosikymmeninä. Tanskassa nämä asiat kuuluvat enemmän ihmisen yksityisalueeseen eikä niihin puuttumista pidetä yleensä sopivana. Tanskalainen sallivuus on ollut taustalla "iloisen Kööpenhaminan" -myytin synnyssä, jolla oli takavuosikymmeninä vahva todellisuuspohja. Tanskalaiset mielletään yhä elämänmyönteisiksi nautiskelijoiksi. Linkkejä Tanskan julkishallinnon sivut, virallinen Tanska Tanskan kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämät sivut; yleistietoa taloudesta ja investointimahdollisuuksista Ulkoasiainministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Tanskan keskuspankki Danish Exporters, yritystietoa Dansk Industri, teollisuuden keskusjärjestö

24 Tanskan maaraportti 24 (24) Tilastokeskus Kuluttajavirasto Nord Pool energiapörssi Pohjoismaiden Ministerineuvosto, tietoa Pohjoismaisesta yhteistyöstä Copenhagen Capacity, edistää investointeja Kööpenhaminan alueelle Kansainvälisiä tutkimus- ja rahoituslaitoksia EIU -the Economist Intelligence Unit (IMF:n Tanska-sivut) Tiedotusvälineitä Berlingske Tidende Politiken Morgenavisen Jyllands-Posten The Copenhagen Post DR TV DR Radio

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT R a a k a - a i n e e t maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT SYYSKUU 2014 Maailmantalouden nousu vahvistuu lisää Maailmantalous on piristynyt teollistuneiden maiden johdolla Maailmankaupan kunnollista

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Aspo Pörssin monialatähti Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Ohjeistus vuodelle 2011 Uusi, 8.12.2011 annettu ohjeistus vuodelle 2011 Aspo kasvattaa liikevaihtoaan ja liikevoittoaan noin 20 %. Osavuosikatsauksessa

Lisätiedot