KESKEISTEN OPPILAS- JA OPISKELIJA- HUOLTOPALVELUIDEN SAAVUTETTAVUUS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ
|
|
- Susanna Koskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Heidi Peltonen ja Riku Honkasalo KESKEISTEN OPPILAS- JA OPISKELIJA- HUOLTOPALVELUIDEN SAAVUTETTAVUUS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Tilannekatsaus Toukokuu 2013 Muistiot 2013:3
2 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2013:3 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN X (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy
3 SISÄLTÖ Sisältö...3 Esipuhe Johdanto Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuolto esi- ja perusopetuksessa Opiskelijahuolto lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa Psykologipalvelut Koulupsykologipalvelut peruskouluissa Psykologipalvelut lukioissa Psykologipalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Kuraattoripalvelut Koulukuraattoripalvelut peruskouluissa Kuraattoripalvelut lukioissa Kuraattoripalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Terveydenhoitajapalvelut Kouluterveydenhoitajapalvelut peruskouluissa Terveydenhoitajapalvelut lukioissa Terveydenhoitajapalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Lääkäripalvelut Koululääkäripalvelut peruskouluissa Lääkäripalvelut lukioissa Lääkäripalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Moniammatilliseen oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön käytetyn ajan jakaantuminen tehtävittäin Peruskoulut Lukiot Ammatilliset oppilaitokset Yhteenveto...32
4 4
5 Esipuhe Arvoisa lukija, Tämä Opetushallituksen tilannekatsaus kytkeytyy aikataulullisesti yhteen pitkään valmistellun ja odotetun oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisen kanssa. Tilannekatsaus perustuu Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina suorittamiin laajoihin tiedonkeruisiin. Se antaa perusteellisen näkemyksen siitä, millaisessa tilanteessa maamme koulut ja oppilaitokset kohtaavat uuden lainsäädännön tulevaisuuden oppilas- ja opiskelijahuollolle asettamat haasteet. Yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuoltotyö on tärkeää, sillä se lisää koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia. Tilannekatsauksen johdannon on Opetushallituksessa kirjoittanut opetusneuvos Heidi Peltonen. Tilasto-osan ja yhteenvedon on laatinut erityisasiantuntija Riku Honkasalo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osalta tahdon kiittää erityisesti kehittämispäällikkö Vesa Saaristoa ja tutkija Kirsi Wissiä hyvästä yhteistyöstä. Tämä järjestyksessään yhdestoista Opetushallituksen tilannekatsaus tarttuu formaattinsa mukaisesti ajankohtaiseen koulutuspoliittiseen teemaan. Tilannekatsausten tavoitteena on vahvistaa tietoperustaisuutta koulutuksen seurannassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Toivotan antoisia lukuhetkiä. Helsingissä Petri Pohjonen Ylijohtaja Opetushallitus 5
6 6
7 1 Johdanto Tämä tilannekatsaus perustuu Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen peruskouluissa vuonna 2011 sekä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2012 tekemien tiedonkeruiden tuloksiin, jotka liittyvät oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen saavutettavuuteen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön. Tilannekatsaus on osa Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2006 käynnistämää yhteistyötä. Tavoitteena on ollut kehittää määräajoin toistuvaa tiedonkeruuta, joka koskee terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2007, 2008 ja 2009 tuotettiin perusopetusta koskevat raportit sekä lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevat raportit vuosina 2008 ja Tiedonkeruut ovat osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen internetpohjaista terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää eli TEAviisaria ( Peruskouluja koskevan tiedonkeruun tulokset ovat nähtävillä kuntakohtaisesti ja julkaisuluvan antaneiden koulujen osalta myös koulukohtaisesti TEAviisari-verkkopalvelussa. Peruskoulujen tiedonkeruun perustaulukot on koottu Opetushallituksen tietopalvelujen tilastotietoja koskeville verkkosivuille. Opetushallitus on julkaissut voimavaroja kuvaavia tunnuslukuja Koulutuksen tilastollisessa vuosikirjassa Tilannekatsaus keskittyy kahteen teemaan. Ensinnäkin tarkastellaan psykologi-, kuraattori-, terveydenhoitaja- ja lääkäripalveluiden saavutettavuutta eli sitä, onko koulussa tai oppilaitoksessa käytettävissä kyseisiä palveluita. Toiseksi analysoidaan moniammatillisen oppilas- ja opiskelijahuoltotyön erilaisiin tehtäviin käytettyä työaikaa. Kyseisiin tehtäviin kuuluvat yleiseen koulu- tai opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät tehtävät, yksittäistä oppilasta tai opiskelijaa koskevat oppilas- tai opiskelijahuollolliset kysymykset sekä moniammatillisen oppilas- tai opiskelijahuoltotyön oman toiminnan arviointi ja kehittäminen. Tarkastelu tehdään edellä mainittujen tiedonkeruiden mukaisesti koulutusmuodoittain (peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset). Tiedonkeruiden tuloksia on esitetty koko aineiston osalta sekä aluehallintovirastojen toimialueiden, tilastollisen kuntaryhmityksen sekä koulun tai oppilaitoksen oppilas/opiskelijamäärän osalta. Peruskoulujen osalta on otettu huomioon myös vuosiluokkarakenne ja koulun opetuskieli. 1.1 Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollolla/opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan tai opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Sillä pyritään myös lisäämään niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilas- ja opiskelijahuollosta säädetään koululaeissa, terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa ja lastensuojelulaissa. Oppilas- ja opiskelijahuollosta on säädetty myös Opetushallituksen hyväksymissä opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa, joiden pohjalta opetuksen ja koulutuksen järjestäjä valmistelee ja hyväksyy paikalliset opetussuunnitelmat. 7
8 Vuonna 2003 perusopetuslakia (628/1998), lukiolakia (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia (630/1998) muutettiin siten, että oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevia säännöksiä täydennettiin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain opiskelijahuoltoa koskevia säännöksiä sovelletaan osin myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (631/1998). Lakimuutosten yhteydessä opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteisiin lisättiin oppilasja opiskelijahuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön keskeiset periaatteet. Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillista koulutusta koskevien lakien mukaan Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteissa, mitkä ovat koulun/oppilaitoksen ja kodin yhteistyön ja oppilas/opiskelijahuollon keskeiset periaatteet sekä opetustoimeen kuuluvan oppilas/ opiskelijahuollon tavoitteet. Ne laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa (nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Oppilas- ja opiskelijahuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan, opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat myös muu opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstö sekä muut tarvittavat tahot. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on osa perusopetuslain, lukiolain tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista oppilas/opiskelijahuoltoa. Kunnan perusterveydenhuollosta vastaava viranomainen on velvoitettu osallistumaan näiden lakien mukaisten opetussuunnitelmien laatimiseen siltä osin, kun se koskee oppilas/opiskelijahuoltoa sekä koulun/oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. 1.2 Oppilashuolto esi- ja perusopetuksessa Esi- ja perusopetuksen oppilashuollosta säädetään perusopetuslain 31 a :ssä (477/2003). Lakia on tarkistettu vuonna 2010 (642/2010, 1352/2010). Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut. Nämä palvelut ovat terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilaalla on oikeus saada maksutta tarvittava oppilashuolto, jolla voidaan tukea opetukseen osallistumista. Oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto kurinpitorangaistuksen yhteydessä tai tilanteissa, joissa opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Oppilasta ei saa myöskään jättää ilman valvontaa näiden toimenpiteiden jälkeen. Perusopetuslaissa säädetään myös esiopetuksesta, joka alkaa oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Esiopetukseen sovelletaan perusopetuslain oppilashuoltoa koskevia säännöksiä riippumatta opetuksen järjestämispaikasta. Jos esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, sovelletaan toissijaisesti myös päivähoidon säännöksiä. Esiopetuksessa olevien lasten terveystarkastukset ja terveysneuvonta järjestetään terveydenhoitolain mukaisina (15 ) neuvolapalveluina. Terveydenhuoltolain (15 ) mukaan kunnan tulee järjestää alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. Esiopetuksessa olevien lapsien terveystarkastukset ja terveysneuvonta kuuluvat neuvolapalvelujen piiriin. Neuvolapalveluja järjestävän kunnan perusterveydenhuollon on toimittava yhteistyössä varhaiskasvatuk- 8
9 sesta, lastensuojelusta, muusta sosiaalihuollosta ja erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Kunnan on järjestettävä kouluterveydenhuollon palvelut (16 ) kaikkien alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustuttamisen (TET) aikainen terveydenhuolto. Kouluterveydenhuolto velvoitetaan laissa tekemään yhteistyötä vanhempien, huoltajien, muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Lastensuojelulain mukaan kunnassa tulee eri viranomaisten yhteistyönä seurata ja edistää lasten ja nuorten hyvinvointia (7 ). Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita (9 1 mom.) kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille. Palveluilla annetaan tukea ja koulunkäyntiohjausta sekä ehkäistään ja poistetaan oppilaiden kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Palveluilla pyritään edistämään myös koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Opetuksen järjestäjä vastaa palvelujen järjestämisestä oppilailleen. 1.3 Opiskelijahuolto lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa ei ole perusopetuksen tavoin subjektiivista oikeutta maksuttomaan opiskelijahuoltoon. Aikuisille annettavaa opetusta varten laadittaviin opetussuunnitelman perusteisiin ei sisällytetä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä eikä opiskelijahuoltoa koskevia asioita. Lastensuojelulakiin ei sisälly lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten osalta vastaavaa psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisvelvoitetta kuin perusopetuksessa. Lukiokoulutuksesta annetun lain mukaan (629/1998; muutos 478/2003) vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin. Palveluihin kuuluvat myös muut opetuspalvelut ja opiskelijahuollon palvelut sekä erityiset apuvälineet siten kuin siitä erikseen säädetään. Lukiokoulutuksessa koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että opiskelijalle annetaan tietoa käytettävissä olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista. Koulutuksen järjestäjän on myös tarvittaessa ohjattava opiskelija hakeutumaan niihin. (478/2003, 29 a.) Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee toimia yhteistyössä opiskelijahuollon palveluita antavien ja järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä annettava opiskelijoille tietoa näistä eduista ja palveluista. Tarvittaessa opiskelija tulee ohjata hakemaan etuja ja palveluita (479/2003). Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun koulutukseen sovelletaan myös ammatillisen koulutuksen SORA-säännöksiä (951/2011). Niiden tavoitteena on parantaa koulutuksen turvallisuutta sekä lisätä koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia puuttua koulutuksen jälkeisessä työelämässä tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Kun tavoitteita ja terveydentilaan liittyviä vaatimuksia täsmennetään, opiskelijahuolto ja opiskeluterveydenhuolto korostuvat ammatillisessa koulutuksessa. 9
10 Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Lastensuojelulaissa (417/2007) säädetään puolestaan palveluista, joilla pyritään poistamaan opiskelijoiden sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut (17 ) alueellaan sijaitsevien lukioiden ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille huolimatta opiskelijan kotipaikasta. Myös koulukodeissa ammatillista koulutusta saavat opiskelijat ovat oikeutettuja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työharjoittelun aikainen terveydenhuolto. Valtioneuvoston asetus (338/2011) koskee neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Asetuksella vahvistetaan kouluterveydenhuoltoa osana oppilashuoltoa ja opiskeluterveydenhuoltoa osana opiskelijahuoltoa. 10
11 2 Psykologipalvelut 2.1 Koulupsykologipalvelut peruskouluissa Taulukko 1. Oliko koulun käytettävissä koulupsykologin tai psykologin palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Koulutyyppi Vuosiluokkia Vuosiluokkia Oppilasmäärä Alle tai yli Opetuskieli Suomi Ruotsi Peruskouluista yhteensä 81 prosentissa on käytettävissä koulupsykologin palveluja tai toimintaa. 62 prosentilla kouluista työpanoksen suuruus on tiedossa, mutta 19 prosentilla työpanosta ei ilmoitettu. Jatkossa tässä tilannekatsauksessa palvelujen saavutettavuutta kuvataan kahden edellisen osuuden yhteenlasketulla prosenttiosuudella. Koulujen vastausten perusteella koulupsykologipalvelut ovat selvästi paremmin saavutettavissa Etelä-Suomessa kuin pohjoisemmassa osassa maata. Psykologipalvelut ovat myös selvästi paremmin saavutettavissa kaupungeissa kuin maaseutumaisissa kunnissa. Ala- ja yläkoulujen välillä ei ole eroa, mutta palveluiden saavutettavuus on sitä parempi, mitä enemmän peruskoulussa on oppilaita. Ruotsinkielisissä kouluissa psykologipalveluiden saavutettavuus on hieman suomenkielisiä kouluja parempi. 11
12 2.2 Psykologipalvelut lukioissa Taulukko 2. Oliko oppilaitoksen käytettävissä psykologin palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Opiskelijoita Psykologipalveluita on käytettävissä 69 prosentissa lukioista, mikä on vähemmän verrattuna peruskouluihin. Lukioiden psykologipalveluiden saavutettavuus on heikointa Pohjois-Suomessa (50 ) ja parasta Lounais-Suomessa (85 ). Kuntatyyppien mukaan parhainta psykologipalveluiden saavutettavuus on suurissa kaupungeissa (75 ) ja heikointa kaupunkimaisissa kunnissa (57 ). Psykologipalveluiden saavutettavuus on myös lukioissa sitä parempaa, mitä suurempi oppilaitos on kyseessä. 12
13 2.3 Psykologipalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Taulukko 3. Oliko oppilaitoksen käytettävissä psykologin palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Opiskelijoita Psykologipalveluita on käytettävissä 41 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista, eli saavutettavuus on selvästi heikompaa verrattuna peruskouluihin ja lukioihin. Paras psykologipalveluiden saavutettavuus ammatillisessa koulutuksessa on Länsi- ja Sisä-Suomessa (59 ) ja heikoin Itä-Suomessa (23 ) sekä Lapissa (25 ). Kuntatyyppien väliset erot ovat pienet. Oppilaitoksen koolla ei näyttäisi olevan merkitystä näiden palveluiden saavutettavuuteen lukuun ottamatta opiskelijan oppilaitoksia, joissa saavutettavuus on selvästi heikompi. 13
14 3 Kuraattoripalvelut 3.1 Koulukuraattoripalvelut peruskouluissa Taulukko 4. Oliko koulun käytettävissä koulukuraattorin tai sosiaalityöntekijän palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Koulutyyppi Vuosiluokkia Vuosiluokkia Oppilasmäärä Alle tai yli Opetuskieli Suomi Ruotsi Kuraattoripalveluita on käytettävissä 87 prosentissa peruskouluista. Saavutettavuus on melko samanlainen kaikkialla Suomessa, mutta paras se on kuitenkin Etelä-Suomessa. Näiden palveluiden saavutettavuus on hieman parempaa tiheämpään asutuilla alueilla verrattuna maaseutuun, samoin niitä on käytettävissä paremmin yläkouluissa kuin alakouluissa sekä suurissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Vähintään 500 oppilaan kouluissa vain yhdessä prosentissa vastanneista kouluista ei ole käytettävissä kuraattoripalveluita. Koulun opetuskielellä ei ole juurikaan merkitystä siihen, onko kuraattoripalveluita saavutettavissa. 14
15 3.2 Kuraattoripalvelut lukioissa Taulukko 5. Oliko oppilaitoksen käytettävissä kuraattorin tai sosiaalityöntekijän palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Opiskelijoita Kuraattoripalveluita on käytettävissä 74 prosentissa lukioista. Päinvastoin kuin psykologipalveluissa lukiolaisten kuraattoripalveluiden saavutettavuus on parasta Länsi- ja Sisä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa, mutta heikointa Etelä- ja Lounais-Suomessa. Vastaavasti näiden palveluiden saavutettavuus on heikompaa suurissa kaupungeissa ja parempaa taajaan asutuissa sekä maalaismaisissa kunnissa. 15
16 3.3 Kuraattoripalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Taulukko 6. Oliko oppilaitoksen käytettävissä kuraattorin tai sosiaalityöntekijän palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Opiskelijoita Ammatillisessa koulutuksessa kuraattoripalveluita on käytettävissä 71 prosentissa oppilaitoksista. Kuraattoripalveluiden saavutettavuus on heikointa Lapissa ja Pohjois- Suomessa ja parasta Itä- sekä Lounais-Suomessa. Näiden palveluiden saavutettavuus on parasta kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa ja heikompaa suurissa kaupungeissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Kuraattoripalveluiden saavutettavuus on huomattavan heikkoa pienissä ammatillisissa oppilaitoksissa, kun taas yli 400 opiskelijan oppilaitoksissa näiden palvelujen saavutettavuus lähentelee sataa prosenttia. 16
17 4 Terveydenhoitajapalvelut 4.1 Kouluterveydenhoitajapalvelut peruskouluissa Taulukko 7. Oliko koulun käytettävissä kouluterveydenhoitajan palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Koulutyyppi Vuosiluokkia Vuosiluokkia Oppilasmäärä Alle tai yli Opetuskieli Suomi Ruotsi Lähes kaikissa peruskouluissa (99 ) on käytettävissä kouluterveydenhoitajapalvelut. Vain Lapissa osuus (96 ) on hieman pienempi. Muiden taustamuuttujien osalta ei juurikaan ilmene eroja. 17
18 4.2 Terveydenhoitajapalvelut lukioissa Taulukko 8. Oliko oppilaitoksen käytettävissä terveydenhoitajan palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, yöpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Opiskelijoita Kuten peruskouluissa, myös miltei kaikissa (99 ) lukioissa on käytettävissä terveydenhoitajapalvelut. Lapissa osuus (95 ) on hieman keskimääräistä pienempi, mutta muutoin erot taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna ovat pienet. 18
19 4.3 Terveydenhoitajapalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Taulukko 9. Oliko oppilaitoksen käytettävissä terveydenhoitajan palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Opiskelijoita Ammatillisen koulutuksen oppilaitoksista 96 prosentissa on käytettävissä terveydenhoitajapalveluita. Lapin osalta lukema (88 ) on tässäkin koulutusmuodossa hieman keskimääräistä pienempi. Myös suurissa kaupungeissa (89 ) sekä pienissä, alle sadan opiskelijan oppilaitoksissa osuus (85 ) on keskimääräistä pienempi. Kun ammatillista oppilaitoksista kysyttiin, onko opiskelijoiden käytettävissä terveydenhoitajapalveluita, ei tietoa -vastausten määrä oli muita koulutusmuotoja suurempi. 19
20 5 Lääkäripalvelut 5.1 Koululääkäripalvelut peruskouluissa Taulukko 10. Oliko koulun käytettävissä koululääkärin palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta Kyllä, työpanoksen ei ilmoitettu suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Koulutyyppi Vuosiluokkia Vuosiluokkia Oppilasmäärä Alle tai yli Opetuskieli Suomi Ruotsi Koululääkäripalvelut ovat käytettävissä keskimäärin 80 prosentissa peruskouluista. Kuitenkin 9 prosenttia kouluista vastasi, että koululääkäripalveluja ei ole käytettävissä. Lisäksi 11 prosenttia kouluista vastasi, ettei asia ole tiedossa. Alueellisesti koululääkäripalveluiden saavutettavuus vaihtelee hieman. Parhaiten kyseiset palvelut ovat saavutettavissa Itä-Suomen kouluissa ja heikoimmin Lapissa. Koululääkäripalvelut ovat suurin piirtein tasavertaisesti saavutettavissa riippumatta kuntatyypistä. Saavutettavuus on selvästi parempi yläkouluissa kuin alakouluissa sekä suuremmissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä ei ole havaittavissa merkittävää eroa. 20
21 5.2 Lääkäripalvelut lukioissa Taulukko 11. Oliko oppilaitoksen käytettävissä lääkärin palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Opiskelijoita Lääkäripalvelut ovat käytettävissä keskimäärin 86 prosentissa kaikista lukiosta. Alueelliset erot ovat pienehköt. Lääkäripalvelujen saavutettavuus on heikointa Pohjois-Suomessa ja parasta Länsi- ja Sisä-Suomessa. Suurten kaupunkien ja maaseutumaisten kuntien välillä ei ole havaittavissa merkittäviä eroja. Kaikkein pienimmissä lukioissa näiden palveluiden saavutettavuus vaikuttaisi olevan suurempia lukioita heikompaa, tosin pienimmissä lukioissa ei tietoa -vastausten määrä on poikkeuksellisen suuri verrattuna suurempiin lukioihin. 21
22 5.3 Lääkäripalvelut ammatillisissa oppilaitoksissa Taulukko 12. Oliko oppilaitoksen käytettävissä lääkärin palveluja tai toimintaa lukuvuonna ? (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Kyllä, työpanosta ei ilmoitettu Kyllä, työpanoksen suuruus tiedossa lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Opiskelijoita Ammatillisista oppilaitoksista 14 prosenttia vastasi, ettei opiskelijoilla ole käytettävissä opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia lääkäripalveluita. Lisäksi 16 prosenttia oppilaitoksista ilmoitti, ettei heillä ole tietoa asiasta. Lääkäripalvelut on siis tiedonkeruun perusteella järjestetty 70 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista. Palveluiden saavutettavuudessa esiintyy jonkin verran alueellista vaihtelua. Paras lääkäripalvelujen saavutettavuus on Lounais-Suomessa ja heikoin Pohjois-Suomessa. Suurissa kaupungeissa ja kaupunkimaisissa kunnissa saavutettavuus oli parempaa kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa, tosin suurten kaupunkien vastauksissa on tiedonkeruussa poikkeuksellisen paljon ei tietoa -valintoja. Lääkäripalvelut näyttäisivät toteutuvan parhaiten suurissa, yli 400 opiskelijan ammatillisissa oppilaitoksissa. 22
23 6 Moniammatilliseen oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön käytetyn ajan jakaantuminen tehtävittäin Tässä luvussa esitetään tiedonkeruussa saatuja tuloksia siitä, miten suuri osuus moniammatillisesta oppilas- ja opiskelijahuoltotyöstä käytettiin lukuvuoden aikana erilaisiin tehtäviin. Tällä kysymyksellä haluttiin siis erityisesti selvittää sitä, miten oppilas- ja opiskelijahuollon moniammatillisen yhteistyön kokonaistyöaika jakautuu. Vastaukset on esitetty koulutusmuotokohtaisesti seuraavissa taulukoissa. 6.1 Peruskoulut Taulukko 13. Yleiset kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät tehtävät perusopetuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle puolet Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Koulutyyppi Vuosiluokkia Vuosiluokkia Oppilasmäärä Opetuskieli Alle tai yli Suomi Ruotsi Peruskouluista 40 prosenttia käyttää yleisiin kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyviin tehtäviin prosenttia oppilashuoltoon käytetystä kokonaisajasta. 83 prosenttia vastanneista kouluista käyttää tähän toimintaan vähemmän kuin puolet työajasta, ja vain kaksi prosenttia enemmän kuin 75 prosenttia työajasta. 23
24 Vastauksista ilmenevät alueelliset ja eri kuntatyyppien väliset erot ovat hyvin pieniä. Yläkouluissa näytettäisiin käytettävän näihin tehtäviin enemmän työaikaa kuin alakouluissa, samoin isommissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Kielellisillä tekijöillä ei näyttäisi olevan juurikaan vaikutusta. Taulukko 14. Yksittäistä oppilasta koskevat oppilashuollolliset kysymykset perusopetuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle puolet Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Koulutyyppi Oppilasmäärä Opetuskieli Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Vuosiluokkia Vuosiluokkia Alle tai yli Suomi Ruotsi Peruskouluista 36 prosenttia ilmoitti käyttävänsä yksittäistä oppilasta koskeviin oppilashuollollisiin kysymyksiin yli 75 prosenttia oppilashuoltoon käytettävästä kokonaistyöajasta. 81 prosenttia käytti yksittäistä oppilasta koskeviin tehtäviin vähintään noin puolet työajasta ja vain kaksi prosenttia vähemmän kuin 10 prosenttia työajasta. Vastauksista ilmenevät alueelliset ja eri kuntatyyppien väliset erot ovat hyvin pieniä. Yläkouluissa näytettäisiin käytettävän näihin tehtäviin hieman enemmän työaikaa kuin alakouluissa, samoin isommissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Kielellisillä tekijöillä ei näyttäisi olevan vaikutusta. 24
25 Taulukko 15. Moniammatillisen oppilashuoltotyön oman toiminnan arviointi ja kehittäminen ml. opetussuunnitelmatyö perusopetuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle puolet Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Koulutyyppi Vuosiluokkia Vuosiluokkia Oppilasmäärä Alle tai yli Opetuskieli Suomi Ruotsi Peruskouluista yli puolet (56 ) vastasi käyttävänsä moniammatillisen oppilashuoltotyön oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen vähemmän kuin 10 prosenttia työajasta. Lisäksi 7 prosenttia vastanneista kouluista ei käytä tähän toimintaan työaikaa. Vain yksi prosentti vastanneista kouluista käyttää tähän tehtävään yli 75 prosenttia oppilashuollon työajasta. Vastauksista ilmenevät alueelliset ja eri kuntatyyppien väliset erot ovat lähes olemattomia. Alakouluissa tähän tehtävään panostetaan hieman enemmän kuin yläkouluissa ja suuremmissa kouluissa enemmän kuin pienemmissä kouluissa. Kielellisillä tekijöillä ei näyttäisi olevan tässäkään kysymyksessä suurta vaikutusta. 25
26 6.2 Lukiot Taulukko 16. Yleiset opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät tehtävät lukiokoulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle puolet Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Opiskelijamäärä viidennes (19 ) lukioista vastasi käyttävänsä yleisiin opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyviin tehtäviin alle 10 prosenttia opiskelijahuoltoon käytetystä kokonaistyöajasta. 84 prosenttia vastanneista oppilaitoksista käyttää tähän toimintaan vähemmän kuin puolet työajasta ja vain kaksi prosenttia enemmän kuin 75 prosenttia työajasta. Vastausten jakauma on siis hyvin samantyyppinen kuin peruskoulujenkin kohdalla. Vastauksista ilmenevät alueelliset erot ovat suurempia kuin peruskoulujen kohdalla. Lapista löytyy vastausten perusteella sekä vähiten että eniten tähän tehtävään panostavia lukioita. Kuntatyyppien väliset erot ovat pieniä, mutta suurissa lukioissa panostetaan tähän tehtävään enemmän verrattuna pienempiin lukioihin. 26
27 Taulukko 17. Yksittäistä opiskelijaa koskevat opiskelijahuollolliset kysymykset lukiokoulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle puolet Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Opiskelijamäärä Vajaat kaksi kolmasosaa lukioista käyttää opiskelijahuoltotehtäviin kokonaisuudessaan käytetystä ajasta tai yli 75 prosenttia yksittäistä opiskelijaa koskeviin opiskelijahuollollisiin kysymyksiin. Vastauksista ilmenevät alueelliset erot ovat hyvin pieniä, tosin Itä- ja Lounais-Suomessa tähän tehtävään panostetaan hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Suurempien paikkakuntien lukioissa tähän tehtävään panostetaan enemmän kuin maalaismaisissa kunnissa, samoin suurissa lukioissa hieman enemmän kuin pienemmissä lukioissa. 27
28 Taulukko 18. Moniammatillisen opiskelijahuoltotyön oman toiminnan arviointi ja kehittäminen ml. opetussuunnitelmatyö lukiokoulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle puolet Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Opiskelijamäärä Lukioista hiukan yli puolet (54 ) käyttää opiskelijahuoltoon käytetystä kokonaisajasta alle 10 prosenttia moniammatillisen opiskelijahuoltotyön oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Kymmenesosa lukioista ei käyttänyt tähän toimintaan työaikaa. Yksikään vastanneista lukioista ei käytä tähän tehtävään yli 45 prosenttia opiskelijahuoltoon käyttämästään työajasta. Vastauksista ilmenevät alueelliset erot ovat pienehköjä, tosin Pohjois-Suomessa näytettäisiin käytettävän tähän tehtävään hieman enemmän työaikaa kuin muualla maassa. Sama koskee kaupunkeja verrattuna maaseutumaisiin kuntiin ja suurempia lukioita verrattuna pienempiin. 28
29 6.3 Ammatilliset oppilaitokset Taulukko 19. Opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät kysymykset ammatillisessa koulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle puolet Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Opiskelijamäärä Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Ammatillisista oppilaitoksista 43 prosenttia käyttää opiskelijahuoltotehtäviin kokonaisuudessaan käytetystä ajasta prosenttia yleisiin opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyviin tehtäviin. 79 prosenttia vastanneista oppilaitoksista käyttää tähän toimintaan vähemmän kuin puolet työajasta ja vain yksi prosentti enemmän kuin 75 prosenttia työajasta. Vastauksista ilmenevät alueelliset ja kuntatyyppien väliset erot ovat suurempia kuin peruskoulujen ja lukioiden kohdalla. Samoin kuntaryhmityksestä on vaikea tehdä selkeitä havaintoja tulosten hajauman vuoksi. Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että tähän tehtävään ei panosteta erityisesti opiskelijan oppilaitoksissa. 29
30 Taulukko 20. Yksittäistä opiskelijaa koskevat opiskelijahuollolliset kysymykset ammatillisessa koulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle puolet Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Opiskelijamäärä Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Hiukan yli kolmannes ammatillisista oppilaitoksista (34 ) käyttää opiskelijahuoltotehtäviin kokonaisuudessaan käytetystä ajasta noin prosenttia yksittäistä opiskelijaa koskevien opiskelijahuollollisten kysymysten käsittelyyn. noin kaksi kolmasosaa (67 ) vastanneista oppilaitoksista käyttää tähän toimintaan vähintään noin puolet työajasta ja vain 7 prosenttia vähemmän kuin 10 prosenttia työajasta. Itä- ja Lounais-Suomessa tähän tehtävään panostetaan jonkin verran enemmän kuin muualla Suomessa. Eri kuntatyyppien väliset erot ovat pieniä. Suuremmissa oppilaitoksissa panostetaan tähän tehtävään enemmän kuin pienemmissä oppilaitoksissa. 30
31 Taulukko 21. Moniammatillisen opiskelijahuoltotyön oman toiminnan arviointi ja kehittäminen ml. opetussuunnitelmatyö ammatillisessa koulutuksessa (lähde: THL ja OPH) Ei tietoa Ei Alle puolet Yli 75 lkm. Alue KOKO AINEISTO Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Kuntaryhmitys Opiskelijamäärä Suuri kaupunki Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen Ammatillisista oppilaitoksista 43 prosenttia käyttää moniammatillisen opiskelijahuoltotyön oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen alle 10 prosenttia työajasta. 84 prosenttia vastanneista oppilaitoksista käyttää tähän toimintaan joko vähemmän kuin 25 prosenttia oppilashuollon työajasta tai ei työaikaa. Vain yksi prosentti vastanneista oppilaitoksista käyttää tähän tehtävään yli 75 prosenttia oppilashuollon työajasta. Lounais- ja Etelä-Suomessa panostetaan vastausten perusteella hieman enemmän tähän tehtävään kuin muualla maassa. Maaseutumaisissa kunnissa näytettäisiin tähän tehtävään käytettävän jonkin verran vähemmän työaikaa kuin kaupungeissa, samoin pienimmissä oppilaitoksissa verrattuna suurempiin. 31
32 7 Yhteenveto Psykologipalveluiden saavutettavuus toteutuu parhaiten peruskouluissa ja heikoimmin ammatillisissa oppilaitoksissa. Saavutettavuus on peruskouluissa 81 prosenttia, lukioissa 69 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 41 prosenttia. Psykologipalvelut ovat tiedonkeruun perusteella saavutettavissa selvästi paremmin Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin muualla maassa. Psykologipalveluita on eniten käytettävissä suurissa kaupungeissa, tosin ammatillisten oppilaitosten tilannetta tarkasteltaessa kuntatyypillä ei ole vaikutusta. Perusopetuksessa ala- ja yläkoulujen välinen ero näiden palveluiden saavutettavuudessa on pieni, mutta palvelut ovat sitä paremmin käytettävissä, mitä enemmän peruskoulussa on oppilaita. Sama pätee myös lukioihin, mutta ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen koolla ei näyttäisi olevan vastaavaa vaikutusta psykologipalveluiden saavutettavuuteen. Kuraattoripalvelut ovat käytettävissä 87 prosentissa peruskouluista, 74 prosentissa lukioista ja 71 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista. Peruskoulujen kuraattoripalveluiden saavutettavuus on samankaltaista koko maassa. Lukioissa on enemmän alueiden välisiä eroja. Päinvastoin kuin psykologipalveluissa, kuraattoripalveluita on vähiten käytettävissä Etelä- ja Lounais-Suomen lukioissa. Sen sijaan kuraattoripalveluita on vähiten Lapin ja Pohjois-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa ja eniten Itä- sekä Lounais-Suomessa. Peruskouluissa kuraattoripalveluiden saavutettavuus on hieman parempaa tiheämpään asutuilla alueilla kuin maaseudulla. Lukioissa taas saavutettavuus on päinvastaisesti heikointa suurissa kaupungeissa ja parempaa taajaan asutuissa sekä maalaismaisissa kunnissa. Ammatillisessa koulutuksessa saavutettavuus on parasta kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa ja heikompaa suurissa kaupungeissa sekä maaseutumaisissa kunnissa. Peruskouluissa kuraattoripalveluiden saavutettavuus on jonkin verran parempaa yläkouluissa kuin alakouluissa. Samoin se toteutuu paremmin suurissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Kuraattoripalveluiden saavutettavuus on parempaa pienemmissä kuin suuremmissa lukioissa. Kuraattoripalveluita on huomattavan vähän käytettävissä pienissä ammatillisissa oppilaitoksissa, mutta yli 400 opiskelijan oppilaitoksissa näiden palvelujen saavutettavuus lähentelee sataa prosenttia. Terveydenhoitajapalveluja on tiedonkeruun perusteella käytettävissä muutamaa Lapin koulua lukuun ottamatta kaikissa peruskouluissa ja käytännössä myös kaikissa lukioissa. Kun ammatillisilta oppilaitoksilta kysyttiin terveydenhoitajapalveluiden saavutettavuudesta, ei tietoa vastausten määrä osoittautui näissä oppilaitoksissa muita koulutusmuotoja suuremmaksi. Käytännössä kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa kyseiset palvelut ovat kuitenkin opiskelijoiden käytettävissä. Koululääkäripalvelut ovat käytettävissä keskimäärin 80 prosentissa peruskouluista, mutta alueellisesti tämä saavutettavuus vaihtelee hieman. Parhaiten kyseiset palvelut ovat saavutettavissa Itä-Suomen kouluissa ja heikoimmin Lapissa. Lääkäripalvelut ovat käytettävissä 86 prosentissa lukioista, ja alueiden välillä on vain pienehköjä eroja. 32
33 Lääkäripalvelut ovat suurin piirtein tasavertaisesti saavutettavissa riippumatta kuntatyypistä. Koululääkäripalveluiden saavutettavuus on selvästi parempaa yläkouluissa kuin alakouluissa sekä suuremmissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. Pienimmissä lukioissa lääkäripalveluiden saavutettavuus vaikuttaisi olevan suurempia lukioita hieman heikompaa. Lääkäripalvelut ovat tiedonkeruun perusteella saavutettavissa 70 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista. Näiden palveluiden saavutettavuudessa esiintyy jonkin verran alueellista vaihtelua. Paras saavutettavuus on Lounais-Suomessa ja heikoin Pohjois-Suomessa. Kaupunkien ja maaseudun välillä ei ole suurta eroa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden lääkäripalvelut näyttäisivät toteutuvan parhaiten suurissa, yli 400 opiskelijan oppilaitoksissa. Peruskouluista 83 prosenttia, lukioista 84 prosenttia ja ammatillisista oppilaitoksista 79 prosenttia käyttävät yleisiin koulu- tai opiskeluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyviin tehtäviin vähemmän kuin puolet työajasta. Peruskoulujen vastauksista ilmenevät alueelliset ja eri kuntatyyppien väliset erot ovat hyvin pieniä. Yläkouluissa käytetään näihin tehtäviin enemmän työaikaa kuin alakouluissa. Sama koskee myös isoja kouluja, kun niitä verrataan pienempiin kouluihin. Lukioiden vastauksissa ilmenevät alueiden ja kuntatyyppien väliset erot ovat suurempia kuin peruskoulujen vastauksissa. Suurissa lukioissa taas panostetaan tähän tehtävään enemmän verrattuna pienempiin lukioihin. Ammatillisten oppilaitosten vastauksissa ilmenevät alueelliset ja kuntatyyppien väliset erot ovat suurempia kuin peruskoulujen ja lukioiden vastauksissa. 81 prosenttia peruskouluista käyttää enemmän kuin puolet oppilashuollon työajasta yksittäistä oppilasta koskeviin oppilashuollollisiin kysymyksiin. Vastauksista ilmenevät alueelliset ja kuntatyyppien väliset erot ovat pieniä. Yläkouluissa näytettäisiin käytettävän näihin tehtäviin hieman enemmän työaikaa kuin alakouluissa, samoin isommissa kouluissa verrattuna pienempiin kouluihin. 74 prosenttia vastanneista lukioista ja 67 prosenttia ammatillisista oppilaitoksista käyttää yksittäistä opiskelijaa koskeviin opiskelijahuollollisiin kysymyksiin enemmän kuin puolet työajasta. Vastausten väliset erot ovat tässäkin pienehköjä. Suuremmissa oppilaitoksissa tähän tehtävään panostetaan hieman enemmän kuin pienemmissä oppilaitoksissa. Vastanneista peruskouluista 63 prosenttia käyttää 0 10 prosenttia oppilashuollon työajasta moniammatillisen oppilashuoltotyön oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Vastauksista ilmenevät alueiden ja kuntatyyppien väliset erot ovat tässäkin tapauksessa lähes olemattomia. Alakouluissa tähän tehtävään panostetaan hieman enemmän kuin yläkouluissa. Vastanneista lukioista 64 prosenttia käyttää vastaavaan tehtävään 0 10 prosenttia työajasta. Alueelliset erot ovat pieniä. Tosin Pohjois-Suomessa näytettäisiin käytettävän tähän tehtävään hieman enemmän työaikaa kuin muualla maassa, samoin kaupungeissa verrattuna maaseutumaisiin kuntiin ja suuremmissa lukioissa verrattuna pienempiin. 33
34 84 prosenttia vastanneista ammatillisista oppilaitoksista käyttää tähän tehtävään vähemmän kuin 25 prosenttia opiskelijahuollon työajastaan. Lounais- ja Etelä- Suomessa panostetaan vastausten perusteella hieman enemmän tähän tehtävään kuin muualla maassa. Maaseutumaisissa kunnissa näytettäisiin tähän tehtävään käytettävän jonkin verran vähemmän työaikaa kuin kaupungeissa. Oppilaitoksen koolla ei näyttäisi juurikaan olevan merkitystä. 34
35 Verkkojulkaisu ISBN ISSN X Selvitystyössä käydään läpi, miten vankilaopetusta Suomessa toteutetaan vuonna Millaista koulutusta järjestetään, miten koulutusten toteutukset vaihtelevat eri vankiloissa ja eri rikosseuraamusalueilla sekä miten koulutusyhteistyö vankiloiden ja oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten kesken on toteutunut. Tämän selvityksen erityispiirteinä voidaan pitää sitä, että kysymyksiin vastasivat sekä koulutuksen järjestäjät, vankeinhoidon edustajat että itse vangit. Osin heille suunnattiin myös samoja kysymyksiä, jolloin saatiin samaan kysymykseen vastaukset eri äänillä. Yhteistyössä: Opetushallitus 35
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotOppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto
Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen
Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä
TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Kuopiossa 26.3.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Summa summarum Opiskeluhuoltoa järjestetään joko yhteisöllisenä tai yksilökohtaisena Yksilökohtaista
LisätiedotHallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto
Hallituksen esitykset annettu 6.6.2013 Oppilas- ja opiskelijahuolto Janne Öberg HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilasja opiskelijahuoltoa
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Oulussa 6.2.2014 Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta 2. yhteistyön
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotSelvitysluonnoksesta annetut lausunnot
Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa (3/2017) 318/54/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM167/050/2017, 6.7.2017.
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotOpetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto
Heidi Peltonen 11.2.2014 1 (5) Eduskunnan tarkastusvaliokunta Eduskunta Miten kouluongelmat vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen ja miten kouluterveydenhuollon avulla ehkäistään nuorten syrjäytymistä? Tarkastusvaliokunnan
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa
Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotJulkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen
Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,
LisätiedotPerusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista
Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotOppilashuolto Koulussa
1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan
LisätiedotOppilashuolto muuttuvissa perusteissa
Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotLausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa
LisätiedotHyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Hyväksytty 30.12.2013 - lain soveltamisala ja tavoitteet - opiskeluhuollon kokonaisuus - yhteisöllinen opiskeluhuolto Turku 12.3.2014 Lain soveltamisala Kokoaa
LisätiedotTerveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki
Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki 30.10.2013 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) Tausta kansainvälisessä kirjallisuudessa
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013 Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013, Hanasaari 18.10.2013 OPH/HP/YL/LU
LisätiedotOpiskeluhuolto osana oppilaitosten kokonaistoimintaa
Opiskeluhuolto osana oppilaitosten kokonaistoimintaa Opiskeluhuollon XV kansalliset kehittämispäivät 25.11.2015 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Säädökset ja määräykset, hallituksen esitys ja eduskunta-asiakirjat
LisätiedotNuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta
LisätiedotVille Järvi
LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen
LisätiedotOpiskeluhuoltosuunnitelmat
Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opiskeluhuollon suunnitelmat (OHL 12 ja 13 sekä POL 14, LL 10 ja AMPL 37 a ) Lastensuojelulain
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös
EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotKasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA
AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman
LisätiedotSOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014
SOPIMUSLUONNOS 1 Kannuksen kaupungin, Toholammin, Kaustisen, Perhon, Vetelin ja Halsuan kuntien, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kaustisen evankelisen opiston keskeinen sopimus kuraattoripalvelujen
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon
LisätiedotHallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Oppilas- ja opiskeluhuollon kansalliset kehittämispäivät 28.11.2013 Järvenpää Hallintojohtaja Matti Lahtinen
LisätiedotKuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla
Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla 6.5.2018 Lähtökohdat Yhteenveto on laadittu LAPE-hankkeen oppilas- ja opiskeluhuollon alatyöryhmässä kunnilta kerättyjen tietojen perusteella Oppilasmäärätiedot
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotTerveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa
Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
LisätiedotKuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?
Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 1 Johdanto THL ja Opetushallitus keräävät tietoa peruskoulujen hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin edistämistoiminnasta.
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 27.9.2017 Tilastokatsaus 2/2016 1 Johdanto THL ja Opetushallitus keräävät tietoa peruskoulujen hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin
LisätiedotKirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia
Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Terveyslautakunta Tja/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 256 Lausunto Päivi Lipposen kirjeestä kaupunginhallitukselle Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä yhtenäiskouluissa HEL 2012-012641 T
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotOppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa
1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista
LisätiedotMonialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
Lisätiedot10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä
LisätiedotTILANNEKATSAUS OPPILASHUOLLON NYKYTILAAN; LAINSÄÄDÄNTÖ, KOLMIPORTAISEN TUEN TUTKIMUSTULOKSIA. Jussi Pihkala
TILANNEKATSAUS OPPILASHUOLLON NYKYTILAAN; LAINSÄÄDÄNTÖ, KOLMIPORTAISEN TUEN TUTKIMUSTULOKSIA Jussi Pihkala 21.11.2013 1 AJANKOHTAISTA Valtionosuusjärjestelmä uusitaan Hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa
LisätiedotJoustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen
LisätiedotKristiina Laitinen ja Merja Hallantie. HUOMISEN HYVINVOINTIA Kehys oppilashuollon kehittämiselle. Oppaat ja käsikirjat 2011:19
Kristiina Laitinen ja Merja Hallantie HUOMISEN HYVINVOINTIA Kehys oppilashuollon kehittämiselle Oppaat ja käsikirjat 2011:19 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2011:19 ISBN 978-952-13-4981-2
LisätiedotLastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää
LisätiedotTEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Tutkija Kirsi Wiss 5.12.2012 Kirsi Wiss 1 Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän kehittäminen (TedBM) Terveys 2015- kansanterveysohjelman
LisätiedotTavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita
Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen
Lisätiedot(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)
(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) Päivitetty 8.8.2018 opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän
LisätiedotOpiskelijahuolto lisäopetuksessa
Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opetushallitus 17.3.2015 Kristiina Laitinen Opetusneuvos 1 Säädökset, eduskunta-asiakirjat sekä opetussuunnitelmien perusteet Lait Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotSalassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa
Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa 17.11.2016 Helsinki Erkkaa verkossa -verkkoluento Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen vaihtoehtoja Monialainen
LisätiedotKasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin
LisätiedotOpiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat
Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten
Lisätiedot8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus
LisätiedotMiten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa
Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Kirsi Wiss Asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV 27.11.2014 2.12.2014
Lisätiedot1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA
1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä
LisätiedotAIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA
AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotKehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin
Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus
LisätiedotAktuellt inom elevvården
Aktuellt inom elevvården Motivation, samtal och välbefinnande Nationella dagar för elev- och studerandevård 29.-30.10.2012 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Aluksi Mihin moniammatillisuuteen
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotOPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA Kaustisen kunta
OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA Kaustisen kunta 20.6.2016 1 Kaustisen opiskeluhuollon strategia Opiskeluhuollon lähtökohdat Kaustisen kunnan opiskeluhuollon strategia lähtee Oppilas- ja opiskelijahuoltolain
LisätiedotOpiskeluhuollon palvelut
Opiskeluhuollon palvelut 23.4.2018 Hanna Gråsten-Salonen Johtava koulukuraattori Kasvatus- ja opetuspalvelut Tampere OPISKELUHUOLLON ALATYÖRYHMÄN SELVITYS Maakunnassa opiskelijamäärien vaihteluväli suuri
LisätiedotYhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin
LisätiedotMiten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa
Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Vesa Saaristo, asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV, Messukeskus,
LisätiedotLIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sivistyslautakunta 58 11.6.2014 233 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Asianro 569/12.01.03/2014 Päätöshistoria Sivistyslautakunta 11.6.2014 58 "Uusi oppilas-
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo, puh
Sivistys- ja 4 20.06.2017 hyvinvointivaliokunta Kaupunginhallitus 281 14.08.2017 Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 21 19.09.2017 21 Koulukuraattoripalvelujen järjestäminen 218/12.01.03/2017 Sivhyval 20.06.2017
LisätiedotAjankohtaista oppilas- ja opiskelijahuollosta
Ajankohtaista oppilas- ja opiskelijahuollosta Heidi Peltonen, opetusneuvos Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Opetushallitus 15.4.2010 Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi
LisätiedotLUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotOhje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille
Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa
LisätiedotKasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin
LisätiedotAjankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017
Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Jari Kettunen Koulutusjohtaja Suomenkielisen koulutusjaosto TEHTÄVÄT Hallintosäännön mukaan koulutusjaostot:
LisätiedotYLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT
YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotEhdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Lausuntoversio 5.7.2017 Hallituksen esitys laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakia (1287/2013)
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA
Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012
Lisätiedot