ILMASTONMUUTOS ARKTISELLA ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMASTONMUUTOS ARKTISELLA ALUEELLA"

Transkriptio

1 YK:n Polaarivuosi Opettajan taustamateriaali diasarjaan Ilmastonmuutos arktisella alueella Mistä ilmastonmuutos johtuu? Mitä vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä on maailmanlaajuisesti? Miten ilmastonmuutoksen aiheuttama napajäätiköiden sulaminen vaikuttaa arktisella alueella asuviin ihmisiin, heidän elinkeinoonsa ja kulttuuriinsa? Entä mitä globaaleja vaikutuksia arktisen alueen ilmastonmuutoksella on? Millä tavalla ilmastonmuutos vaikuttaa minun elämääni? Mitä luonto ja puhdas ympäristö merkitsevät minulle? ILMASTONMUUTOS ARKTISELLA ALUEELLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympäristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla ja sitä kautta vaikutus koko maailman ilmastoon on merkittävä. Ikirouta on alkanut sulaa ja kelluvien jäälauttojen pinta-ala pienenee. Vuosina vietetään kansainvälistä polaarivuotta, joka on tiedeyhteisön projekti napa-alueita käsittelevän tiedon lisäämiseksi.

2 KASVIHUONEILMIÖ Ilmakehän kasvihuoneilmiö ei ole ongelma vaan nykyisen kaltaisen elämän elinehto. Ongelma on ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa ja kasvihuoneilmiön voimistuminen. Kasvihuoneilmiötä voi kuvata seuraavasti: Kasvihuoneen sisällä valo lämmittää kappaleita joihin se osuu, ja valon tuoma energia poistuu kappaleista lämpönä. Lämpösäteily ei pysty läpäisemään lasia, vaan se heijastuu takaisin ja lämpötila nousee. ILMASTONMUUTOS Ihmisen toiminta on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noin 30 prosenttia viime vuosimiljoonat vallinneen vaihteluvälin yläpuolelle. Myös ilmakehän metaani- ja typpidioksidipitoisuudet ovat nousseet. Tämä voimistaa kasvihuoneilmiötä ja nostaa (viiveellä) Maan keskimääräistä lämpötilaa. wikipedia Fossiiliset polttoaineet Tärkeimmät teknologiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat päästöttömien energianlähteiden kehittäminen, energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästötekniikan parantaminen. Mitä vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille on? Puuenergia, biokaasu, peltoenergia, tuulivoima, vesivoima, aurinko, lämpöpumput. Uusiutuvat energiamuodot ovat hyvin suuret: globaalisti ne ylittävät ihmiskunnan energian käytön kertaisesti. Metsäpalot Metsäpalot vapauttavat ilmakehään valtavat määrät hiiltä. Samalla ne nopeuttavat entisestään ennätyksellisen nopeaa tahtia, jolla eliölajit häviävät sukupuuttoon. Erityisen merkittäviä eliölajien lajisukupuuton kannalta ovat trooppiset metsät, jotka sisältävät eniten eliölajeja pinta-alaa kohden. Metsät toimivat myös tehokkaina hiilinieluina, joten kadotessaan niiden osuus hiilen puhdistajina katoaa myös. Teollisuuden prosessit Teollisuus käyttää yli puolet maassamme tuotetusta energiasta, joten se on sitä kautta merkittävä päästölähde. Teollisuuden prosesseista vapautuu kuitenkin myös suoraan monia kasvihuonekaasuja, jotka muodostavat 3 4 % maamme päästöistä. Typpihapon valmistus synnyttää dityppioksidia noin miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän vuodessa. Sementtiteollisuuden vuotuiset

3 hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa lähes tonnia. Raudantuotannosta pääsee ilmakehään pieniä määriä metaania. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on halogenoitujen hiilivetyjen lähde, joskin niiden määrät ovat Suomessa varsin vähäisiä: rikkiheksafluoridia syntyy neljä tonnia, HFC:itä 61 tonnia ja PFC:itä vain 40 kiloa. Elektroniikkateollisuus tuottaa yli 90 % maamme rikkiheksafluoridin päästöistä. HFC-yhdisteiden arvellaan yleistyvän CFC:iden poistuessa käytöstä. Kaatopaikat Yli puolet Suomen metaanipäästöistä tulee kaatopaikoilta ja jäteveden puhdistuksesta. Maatuvan jätteen tuottamia metaanipäästöjä voidaan vähentää: - vähentämällä jätteen määrää - kierrättämällä, kompostoimalla tai mädättämällä maatuvat jätteet - keräämällä kaatopaikkojen tuottamaa metaanikaasua Maatalous Maatalous tuottaa noin 10 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Metaani on peräisin karjan ruoansulatuksesta ja lannasta. Dityppioksidia vapautuu typpilannoitteiden käytöstä. Maatalouden päästöjä voidaan vähentää: - lisäämällä luomutuotantoa - vähentämällä lannoitteiden käyttöä - parantamalla karjan rehua - käyttämällä lannan tuottama metaani polttoaineena - kuluttamalla vähemmän lihaa KASVIHUONEKAASUT Vesihöyry on myös kasvihuonekaasu ja vaikutukseltaan merkittävin, mutta ihmiskunta ei vaikuta sen pitoisuuksiin kuin epäsuorasti, joten se jätetään yleensä laskuista pois. CO2 Hiilidioksidi on tärkein ihmistoiminnasta syntyvä kasvihuonekaasu. Se vaikuttaa ilmakehässä vuotta; tänään päästetty hiilidioksidi lämmittää ilmastoa siis vielä yli sadan vuoden kuluttua. Hiilinielut, kuten valtameret, metsät ja kaikki eliöt (myös sinä ja minä) sitovat suuria määriä hiilidioksidia itseensä. 10 kilometrin matkalla yksityisautoilu tuottaa lähes kymmenkertaisen määrän päästöjä linja-autoon verrattuna. Fossiilisten polttoaineiden (öljy, kivihiili, maakaasu) ja kotimaisten polttoaineiden, kuten turpeen, puun ja hakkeen polttaminen nostaa pitoisuutta. Suurin aiheuttaja Suomessa on energiantuotanto: teollisuus, kotitalouksien sähkönkulutus ja lämmitys, sekä liikenne. CH4 Metaani Viipyy ilmakehässä noin 10 vuotta. Arvioitu aiheuttavan 15-17% maapallon lämpenemisestä 2000-luvulla. Metaania syntyy luonnossa eloperäisen aineksen mädäntyessä hapettomissa oloissa esimerkiksi soissa, riisipelloilla, kaatopaikoilla

4 ja eläinten ruoansulatuskanavissa. Kerätään talteen polttoaineeksi maakaasuna. Metaania on ilmakehässä vähemmän kuin hiilidioksidia, mutta se on huomattavasti hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu. Maailmanlaajuisista 535 miljoonan tonnin vuotuisista päästöistä ihmisen aiheuttamia on 70 % eli 375 miljoonaa tonnia. Suomen päästöt jakaantuvat seuraavasti: Kaatopaikat ja jäteveden puhdistus 54 % Karjatalous (märehtiminen ja lanta) 38 % Energiantuotanto 7 % N2O Dityppioksidi Viipyy ilmakehässä vuotta. Dityppioksidin määrä ilmakehässä on nyt 20% korkeampi kuin teollisen vallankumouksen alkaessa. Toimii kasvihuoneilmiötä aiheuttavana ilmansaasteena 296 kertaa niin tehokkaasti kuin hiilidioksidi. Tärkeimpiä lähteitä ovat maanviljelys (typpilannoitteet, kotieläinten lanta), teollisuus ja energian tuotanto. Dityppioksidista vapautuu 1/3 ilmakehään fossiilisten polttoaineiden (kivihiilen, öljyn ja maakaasun) palamisesta, 2/3 biomassan poltosta ja typpilannoitteista. Runsas nitraattilannoitteiden käyttö on lisännyt pitoisuutta ilmakehässä. Päästöjen lähteet Suomessa: Typpilannoitus 47 % Energiantuotanto 37 % Typpihapon valmistus 16% Muita kasvihuonekaasuja ovat mm. halogenoidut hiilivedyt (mm. CFC:t, HCFC:t, HFC:t ja PFC:t), jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niitä käytetään mm. ilmastointi- ja kylmälaitteissa ja vaahtomuoveissa. Kasvihuonekaasujen vaikutus ilmakehässä vaihtelee metaanin runsaasta kymmenestä vuodesta joidenkin teollisten kaasujen kymmeniin tuhansiin vuosiin.

5 ILMASTONMUUTOKSEN ARVIOIDAAN - POHDITTAVAKSI Sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan vesipulaa: Jäätiköiden sulaessa menetetään valtavat makean veden varat: jäätiköistä alkunsa saavista joista saa vetensä kolmasosa maailman väestöstä. Millä tavalla tämä vaikuttaisi globaalisti? Mitkä vaikutukset sillä voisi olla Suomessa? Nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja: Metrin nousu merenpinnassa voisi häätää kodeistaan satoja miljoonia ihmisiä. Veden alle jäisi 1/6 Bangladeshin maa-alueesta ja osa valtioista saattaa hävitä kokonaan. Esimerkiksi Tuvalu sijaitsee keskimäärin vain 2 metrin korkeudella merenpinnasta. Jo 40 cm:n nousu merenpinnassa altistaisi tulville miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy. Esim. koralliriutat pystyvät kasvamaan vain matalassa ja tietyn lämpöisessä vedessä. Jos merenpinta kohoaa liian nopeasti tai vesi lämpenee liikaa, menehtyvät korallit. Veden lämpeneminen 1 2 C:lla tappaa korallieliöt ja 3 4 C:n lämpeneminen tuhoaa koko riutan. Lisätietoja: Mitä muita maita tai suurkaupunkeja sijaitsee alavilla mailla? Miten siellä asuville ihmisille käy? Miten käy koralliriutasta eläneille eliöille, jos koko riutan ekosysteemi tuhoutuu? Lisäävän ja voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä: Yksittäisiä sääilmiöitä on vaikea liittää ilmastonmuutokseen, mutta ääri-ilmiöiden lisääntyminen näyttää melko selvältä. Ilmastonmuutos lisää sadantaa, mistä seuraa tulvia, eroosiota, lumimyrskyjä ja maanvyörymiä. Myös erilaiset myrskyt, kuten hurrikaanit voivat lisääntyä. Laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä: Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sellaisten tartuntatautien levinneisyyttä, jotka menestyvät lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa. 2 3 asteen ilmaston lämpenemisen arvioidaan altistavan malarialle noin 3 5 % maailman väestöstä eli satoja miljoonia ihmisiä. Malariakauden arvellaan myös pidentyvän taudista kärsivillä alueilla. Malarian ja ilmastonmuutoksen yhteyteen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, sillä alueelliseen ilmaston lämpenemiseen perustuvissa malleissa on puutteita ja saadut tulokset ovat ainakin osin ristiriitaisia. Heikentävän satoja monilla alueilla ja lisäävän nälkää: Ilmastonmuutos pienentää satoja ja ruuantuotantoa erityisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Saharan eteläpuolinen Afrikka on haavoittuvin, mutta ravinnontuotanto heikkenee myös väkirikkailla alueilla Etelä- ja Kaakkois- Aasiassa, Kiinassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vähäinen ilmastonmuutos voi johtaa satojen kasvuun joillakin alueilla. Sadot voivat nousta myös Pohjois- Euroopassa, koska kasvukausi pidentyy ja yhä pohjoisemmassa voidaan viljellä. Toisaalta leudot ja lumettomat talvet lisäävät ravinteiden huuhtoutumisen ja peltojen eroosion riskiä.

6 Hävittävän lajeja sukupuuttoon: Kun ilmasto lämpenee nopeasti, ekosysteemeissä tapahtuu muutoksia, joihin eliölajit eivät ehdi sopeutua. Jo kahden asteen lämpeneminen voi hävittää jopa neljäsosan maalla elävistä kasvi- ja eläinlajeista vuoteen 2050 mennessä. Lisäävän ympäristöpakolaisten määrää: Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin maailman eri osiin. Hyvin kuumilla alueilla, kuten tropiikissa, vähäinenkin lämpeneminen lisää vesipulaa ja vaikeuttaa ruuantuotantoa. Myös useiden tartuntatautien, kuten malarian, arvellaan leviävän. Useat saarivaltiot ja lähellä merenpintaa sijaitsevat rannikkovaltiot, kuten Bangladesh ja Alankomaat, joutuvat vaikeuksiin, kun merenpinta nousee. Arktisen alueen luonto ja alkuperäiskansat kokevat suuria muutoksia, sillä alueen lämpötila nousee kaksi kertaa niin nopeasti kuin muun maailman. Alueista Etelä- Aasian, Euroopan ja Afrikan uskotaan kärsivän ilmastonmuutoksesta erityisen pahasti. PALAUTEKYTKENTÄ on eräänlainen lumipalloefekti Valkea lumipeite heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen voimakkaasti kun jää sulaa, alta paljastuu tummaa maata ja merta, joka imee lämmön itseensä. Lämpenevä merivesi sitoo hiilidioksidia huomattavasti huonommin itseensä kuin kylmä. Jään sulaessa alta vapautuu metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Jään sulaminen voi heikentää Eurooppaa lämmittävää Golf-virtaa. Golf-virta on osa Atlantin kiertoliikettä, joka tuo lämmintä ja suolaista vettä pohjoiseen ja vie kylmää vettä etelään. Ilman sitä mm. Suomen keskilämpötila olisi noin kymmenen astetta matalampi muuhun maailmaan verrattuna. Golf-virta heikentyy, koska jäätiköiden sulaminen ja sateet tuovat enemmän makeaa vettä Pohjois-Atlantille. Tutkijat ovat havainneet jäätiköiden alla sijaitsevien merialueiden suolapitoisuuden laskeneen 40 vuoden aikana tasaisesti ja selvästi. Nykyiset ilmastomallit eivät pysty ennustamaan, millaiset muutokset pysäyttäisivät Golf-virran kokonaan.

7 ARKTINEN ALUE On arvioitu, että ilmasto lämpenee arktisilla alueilla jopa 5-7 astetta. Monet kasvija eläinlajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, ja vaikutukset yhteiskuntiin ja ihmisten elämään ovat merkittävät. Napa-alueet ovat tärkeitä koko maapallon ilmaston kannalta. Napajäätiköt ja alueilla sijaitseva merijää heijastavat auringon säteitä takaisin avaruuteen ja viilentävät siten maapallon ilmastoa. Muutokset ilmastossa aiheuttavat muutoksia napa-alueilla, mikä puolestaan vaikuttaa myös maapallon muiden osien ilmastoon. Jäätiköiden ja lumipeitteiden vähentyessä paljastuu niiden alta tummempia maa- ja merialueita, jotka sitovat auringon lämpöä itseensä ja nostavat edelleen planeetan lämpötilaa. Arktisella alueella ilmasto lämpenee nopeammin kuin muualla maailmassa. Kohonnut lämpötila on jo sulattanut jäätiköitä ja merijäitä, ja lumipeitteen kesto talvisin on lyhentynyt. Ennustettuja vaikutuksia tulevaisuudessa ovat talven lyheneminen ja sateiden lisääntyminen. Lumi- ja jääpeitteen vähenemisen arvioidaan jatkuvan. ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA ARKTISELLA ALUEELLA Harvinaiset ja pohjoisessa elävät lajit ovat suurimmassa vaarassa. Tällaisia ovat esimerkiksi tunturisopuli ja jääleinikki. Myös naali on pulassa: se ei voi laajentaa reviiriään pohjoisemmaksi, sillä vastassa on jäämeri. Lisätietoa ja Arktisten jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa kaikkialla maailmassa. Lisäksi merenpintaa nostaa jokien virtaaman kasvu. Jokien vesimäärä lisääntyy, kun vuoristoissa sijaitseva jää sulaa. Tällä tavoin makeaa vettä virtaa aikaisempaa enemmän valtameriin. Makean ja suolaisen veden sekoittuessa seurauksena voi olla merivirtojen hidastuminen ja muuttuminen. Merivirrat kuljettavat esimerkiksi lämpöä tropiikista napa-alueille. Merivirtojen muutoksilla voi olla paikallisia ja maailmanlaajuisia vaikutuksia ilmastoon. Ultraviolettisäteilyn voimistuminen vaikuttaa ihmisiin, kasveihin ja eläimiin. Ultraviolettisäteilyn kasvu aiheuttaa ihmisille syöpää. Se voi myös haitata kasvien yhteyttämistä ja kalojen ja sammakkoeläinten varhaiskehitystä. Jotkut arktiset ekosysteemit ovat todennäköisesti vaarassa sillä ultraviolettisäteily on voimakkainta keväisin, jolloin lajit ovat haavoittuvimmillaan. Lisäksi lämpeneminen vähentää lumen ja jään sulaminen eliölajeille tarjoamaa suojaa.

8 ILMASTONMUUTOS JA ARKTISEN ALUEEN KASVIT Ilmastonmuutos vaikuttaa eläimiin muuttamalla niiden elinympäristöjä, ravintokasveja ja/tai eläimiä ja luontaisia vihollisia. Kasvilajien muutokset vaikuttavat oleellisesti myös eläinlajien selviämiseen, koska usein ekosysteemien kasvi- ja eläinlajit ovat toisistaan riippuvaisia. Ilmastonmuutoksen seurauksena arktiset kasvillisuusvyöhykkeet todennäköisesti siirtyvät pohjoiseen. Merkittävä osa nykyisestä tundran alueesta muuttunee metsiksi ja tundrakasvillisuus siirtynee napa-alueiden erämaihin. Metsien kasvilajit muuttuvat voimakkaasti ja eräillä alueilla tietyt metsätyypit ja niiden lajit saattavat tuhoutua kokonaan. Kasvillisuuden lisääntyminen todennäköisesti lisää hiilen sitoutumista. Maaalueiden lämmönheijastuskyvyn heikkeneminen kuitenkin todennäköisesti kumoaa vaikutuksen, joten lämpeneminen lisääntyy. Ilmaston lämmetessä hyönteisparvet lisääntyvät, kun lämpimät talvet eivät enää rajoita hyönteisten lisääntymistä. ILMASTONMUUTOS JA ARKTISEN ALUEEN ELÄIMET Merijään vetäytyminen vähentää rajusti jääkarhujen, jäällä elävien hylkeiden ja eräiden vesilintujen elintilaa, ja jotkut lajit uhkaavat kuolla sukupuuttoon. Jäälauttojen väheneminen vaikuttaa meriekosysteemiin myös jäälauttojen alapinnalla elävän levän kautta. Levä ruokkii kala- ja lintulajeja ja vaikuttaa valaisiin ja hylkeisiin. Joidenkin vaelluslajien elinolot vaikeutuvat ilmaston lämmetessä, sillä ne tarvitsevat arktista aluetta pesintään ja ravinnonhakuun. Karhut, porot ja muut maaeläimet joutuvat todennäköisesti yhä suuremmalle rasitukselle, kun ilmastonmuutos vaikuttaa niiden ravinnon saatavuuteen ja lisääntymisalueisiin sekä ikivanhoihin muuttoreitteihin. Jokien lämpeneminen saattaa aiheuttaa kylmien vesien kalojen, kuten lohien, elinalueen supistumista. Eliölajien esiintymisalueiden odotetaan laajenevan pohjoiseen niin maalla kuin merellä, jolloin arktiselle alueelle saapuu uusia lajeja ja toisaalta eräiden nykyisten lajien elintila kaventuu. Ikiroudan sulaminen vaikuttaa ekosysteemeihin esimerkiksi maanpinnan vajoamisen kautta. Ikiroudan sulaessa myös järvet saattavat kuivua, uusia

9 kosteikkoja ja tulvajärviä syntyä toisiin paikkoihin ja puita kaatua. Suoalueiden arvioidaan kuivuvan, ja kosteikkoihin erikoistunut eliöstö menettää asuinalueensa. Suot sitovat hiiltä muodostaessaan turvetta. Samalla ne siis estävät hiiltä palaamasta ilmakehään hiilidioksidina. Soiden kuivuessa hiilensitomiskyky heikkenee. ILMASTONMUUTOS JA IHMINEN JÄÄ SULAA Monet rannikoilla sijaitsevat yhteisöt ja teollisuuslaitokset joutuvat yhä useammin alttiiksi myrskyjen vaikutuksille. Eroosio rannikoilla kiihtyy. Merenpinnan nousu ja merijään vetäytyminen altistavat rannikot suuremmille aalloille. Rannikoiden kosteikkoalueilla odotetaan esiintyvän aiempaa enemmän tulvia, mikä vaikuttaa niin asutukseen kuin ekosysteemeihin. Merijään vetäytyminen lisää todennäköisesti laivaliikennettä ja luonnonvarojen saatavuutta. Laivojen liikennekausi pitenee ja arktisen alueen luonnonvarojen saatavuus helpottuu. Merijään vetäytyminen todennäköisesti helpottaa öljyn ja maakaasun porausta merellä, vaikka jäiden liikkumisen kasvu voi haitata toimintoja. Meren luonnonvarojen saatavuuden parantuessa esiin nousevat todennäköisesti hallintaoikeudet ja turvallisuus sekä sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Eräillä arktisilla alueilla ikiroudan sulaminen heikentää maaperää ja lisää siten alueen haavoittuvuutta. Roudan sulaminen haittaa liikennettä, rakennuksia ja muuta infrastruktuuria. Maaliikenne ja mantereella sijaitseva teollisuus, mukaan lukien öljyn ja maakaasun poraus sekä metsäteollisuus, tulevat kärsimään siitä että kausi, jolloin jäätynyttä tundraa ja jääteitä voidaan hyödyntää kuljetuksissa, tulee lyhenemään. Roudan sulaessa monien rakennusten, teiden, lentokenttien, putkien ja teollisuuslaitosten perustat todennäköisesti heikkenevät. Tämä vaatii merkittävää uudelleenrakentamista, kunnossapitoa ja investointeja. Alkuperäiskansojen yhteisöjä uhkaavat suuret taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset. Monille alkuperäiskansoille tärkeitä toimeentulon lähteitä arktisella alueella ovat esimerkiksi jääkarhujen, hylkeiden, mursujen ja karibujen metsästys, Fennoskandian alueella erityisesti poronhoito, kalastus ja keräily. Näitä harjoitetaan oman ravinnontarpeen ja paikallisen talouden lisäksi myös kulttuurisen identiteetin vuoksi. Ilmastonmuutos asettaa haasteita jopa kokonaisten kulttuurien olemassaololle. Eliölajien elinalueiden ja saatavuuden muuttuminen aiheuttaa vaikeuksia

10 ravinnon saannissa. Sään ennustettavuus heikentyy, ja kulkuolosuhteet muuttuvat vaarallisemmiksi kun jää- ja sääolosuhteet muuttuvat. Ilmastonmuutos vaikuttaa perinteisen ravinnon saannin vaikeutumisen ja länsimaisempaan ruokavalioon siirtymisen vuoksi alkuperäiskansojen terveyteen. Myös mahdollisuudet harjoittaa omaa kulttuuria ja perinteisiä ammatteja heikkenevät. YK JA ILMASTOPOLITIIKKA Ilmastonmuutos on kansainvälinen ilmiö, joten sen hallintakin täytyy tapahtua kansainvälisellä tasolla. Ilmastopolitiikan tavoitteena on rajoittaa tulevaisuudessa tehtäviä päästöjä ja vakiinnuttaa ne tasolle, jolla ne eivät muodosta uhkaa maapallon ilmastolle. Ilmastopolitiikan puitteissa neuvotellaan esimerkiksi siitä, kuinka paljon ja millä aikataululla päästöjä vähennetään, tai mitä teknologioita päästöjen vähentämisessä käytetään. Ilmastonsuojelun puitesopimuksessa sovitaan ilmastopolitiikan periaatteista ja menettelytavoista. Puitesopimusta täydentää Kioton pöytäkirja, joka rajoittaa ennen kaikkea teollisuusmaiden päästöjä. Sopimus tuli voimaan vuonna Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöjä vähennetään esimerkiksi energiantuotannossa siirtymällä käyttämään uusiutuvia energiamuotoja fossiilisten polttoaineiden sijaan. Myös yksinkertaisesti energiaa säästämällä päästöt vähenevät. Liikenteessä päästöjä voi vähentää suosimalla tieliikenteen sijaan raideliikennettä sekä kehittämällä vähäpäästöisiä ja päästöttömiä kulkuvälineitä. Maataloudessa kasvihuonekaasupäästöjä voi torjua lisäämällä luomutuotantoa tai muuten vähentämällä kemiallisten lannoitteiden määrää, parantamalla karjan rehua, käyttämällä lannan tuottama metaani polttoaineena sekä kuluttamalla vähemmän lihaa. Teollisuus käyttää energiaa ja on sitä kautta merkittävä päästölähde. Teollisuuden prosesseissa syntyy kuitenkin myös suoraan kasvihuonekaasuja. Näitä päästöjä voi vähentää esimerkiksi kehittämällä korvaavia menetelmiä kasvihuonekaasuja tuottaville prosesseille. Ilmastonmuutosta voidaan torjua jätteiden määrää vähentämällä sekä kierrättämällä jätteet. Kaatopaikoilta voidaan kerätä talteen jätteen hajotessa syntyvää metaanikaasua. Erilaiset ohjauskeinot kuten verotus ovat tärkeitä ilmatonmuutoksen torjunnassa. Kun fossiilisille polttoaineille asetetaan haittoja vastaava vero, niiden hinta nousee. Toisaalta valtio voi tukea suoraan investointeja uusiutuvaan energiaan.

11 Liikenteessä tuki joukkoliikenteelle on merkittävä ohjauskeino. Ilman toimivaa joukkoliikennettä auton käyttöä on vaikea vähentää, kun autolla liikkumiselle ei ole vaihtoehtoja. Tukien avulla voidaan kehittää myös sellaisia energiamuotoja, jotka eivät ole vielä kilpailukykyisiä. Hiilinielut YK:n ilmastosopimuksessa hiilinieluiksi kutsutaan niitä prosesseja, joissa ilmakehän hiilidioksidia sitoutuu maaperään, metsiin ja mereen. Kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vähenee, ilmastonmuutos hidastuu. Kioton pöytäkirjalla pyritään vaikuttamaan maalla sijaitseviin hiilinieluihin. Pöytäkirjassa määritellään metsitys ja metsän hävitys toimenpiteiksi, joiden vaikutus hiilivarastoihin on otettava huomioon kasvihuonekaasuja laskettaessa. UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET ELI VIHREÄ SÄHKÖ Vihreällä sähköllä tarkoitetaan sellaista sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla luonnonvaroilla eikä sen tuotannosta synny kasvihuonekaasuja, tai se on määritelty kasvihuoneneutraaliksi (carbon neutral), eli käyttö ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, koska hiilidioksidi sitoutuu nopeasti uuteen kasvuun tai vapautuisi jokatapauksessa esimerkiksi hakkuutähteiden lahotessa (esim. biomassa). Uusiutuva luonnonvara on mikä tahansa luonnonvara, jota kulutetaan hitaammin kuin se uusiutuu. Uusiutuvista luonnonvaroista voi kuitenkin tulla uusiutumattomia, jos niiden varastoja kulutetaan nopeammin kuin ympäristö pystyy niitä täydentämään. Esimerkiksi fossiiliset polttoaineet kuten hiili, öljy ja maakaasu ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, koska mikään mekanismi ei lyhyellä aikavälillä tuota niitä lisää. Esimerkiksi maaöljy on syntynyt muinaisista eliöistä, jotka ovat suuressa paineessa muuttuneet nestemäisiksi hiilivedyiksi. Ihmisen toiminnan kannalta tämä prosessi on niin hidas, että kun öljyä käytetään, se kuluu vähitellen loppuun. Biokaasu on biohajoavasta jätteestä tai lannasta (biomassasta) saatavaa metaania, jota voidaan käyttää polttoaineena sähkön ja lämmöntuotannossa sekä pienillä muutoksilla myös autojen moottoreissa. Esimerkiksi 100 naudan maatilalla syntyvästä lannasta voitaisiin biokaasureaktorilla tuottaa sähköä, lämpöä, lämmintä käyttövettä ja polttoainetta.

12 Biopolttoaineiden päästöistä Poltossa vapautuu esimerkiksi happamoittavia rikin ja typen oksideja sekä erilaisia hiukkasia. Poltto- ja suodatintekniikoilla sekä polttoainevalinnoilla voidaan näiden päästöjen määriin vaikuttaa. Esimerkiksi puussa ei ole juurikaan rikkiä. Suuremmissa laitoksissa päästöjen hallinta on helpompaa, mutta matalalle päästönsä suuntaavaat omakotitaloalueiden puu-uunit voivat aiheuttaa esimerkiksi allergikoille ongelmia. Päästöjä voidaan vähentää, kun kiinnitetään huomiota siihen, että uuni vetää hyvin ja että puuta poltetaan oikealla tavalla. Tuli täytyy saada syttymään kunnollisesti ja puun täytyy olla riittävän kuivaa. Myös uunikatalysaattoreita on saatavilla, mutta ne eivät ole meillä yleistyneet, koska pienpolton normit eivät ole niin tiukat kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Maalämpö maahan, kallioon tai veteen auringosta varastoituvaa lämpöenergiaa, jota voidaan käyttää lämmittämiseen. Lämpöpumppua voidaan verrata pakastinkaappiin, joka ottaa lämmön ruokatavaroista ja siirtää sen kaapin ulkopuolelle. Lämpöpumppu toimii vastaavalla tavalla, mutta se kerää ulos varastoitunutta lämpöä ja siirtää sen sisälle kotiisi. on Maalämmössä pumppu noutaa sitä lämpöä, mitä auringon lämmöstä on varastoitunut maahan kesällä. Lämpö kerätään useamman sadan metrin pituisella muoviputkella, joka kaivetaan maahan tontilla. Kalliolämmössä pumppu noutaa lämpöä syvältä kalliosta, jossa lämpötila pysyy käytännössä lähes vakiona ympäri vuoden. Vesivoima Vesivoima muodostaa Pohjoismaissa keskeisen osan sähköntuotannosta: Norjassa lähes 100 prosenttia, Ruotsissa puolet ja Suomessakin lähes viidenneksen. Vesivoiman keskeisiä ongelmia ovat lajiston monimuotoisuudelle ja elinympäristöille aiheutuvat haitat. Ne syntyvät patoamisesta sekä vedenkorkeuden ja virtauksen sääntelystä. Muita haittoja aiheutuu raskasmetallien vapautumisesta ja metaanin ja muiden kasvihuonekaasujen muodostumisesta sen seurauksena, että biomassaa jää tekoaltaiden alle. Aurinkoenergia Aurinkoenergiaa muunnetaan suoraan sähköksi, ja lämpöä voidaan kerätä lämminvesijärjestelmään. Aurinkosähköä tuotetaan sähköverkkoon Suomessa vielä vähän, mutta muualla Euroopassa sen tuottaminen kasvaa kuitenkin nopeasti. Tehokas hyödyntäminen ja varastointi ei ole pohjoisessa yhtä helppoa kuin etelässä. Kuitenkin osa tarvitsemastamme sähkö- ja lämpöenergiasta siitä voidaan saada. Auringon avulla voidaan esimerkiksi tuottaa vuositasolla puolet lämpimästä käyttövedestä, kesäkautena jopa kaikki. Aurinkosähköjärjestelmien tuotto Suomessa on yleensä hyvä helmikuusta lokakuun loppuun asti, kesän aikana tietysti kaikkein paras.

13 Tuulivoima Tuulivoimalaitokset vaikuttavat maisemaan, joten ne on sijoitettava huolellisesti. Tuulivoimasta tuotetaan sähköä muuttamalla tuulivoimalan turbiinin siivekkeiden pyörimisliike sähkövirraksi generaattorilla. 10 % Suomen nykyisestä sähkön kulutuksesta, eli noin 8 TWh, voitaisiin tuottaa rakentamalla noin 3500 MW tuulivoimakapasiteettia. Tanskassa sähköstä tuotetaan tuulivoimalla 20 %, Espanjassa 9 % ja Saksassa 7 %. Maailmanlaajuisesti tuulivoimakapasiteetti nelinkertaistui aikavälillä wikipedia

14 LISÄTIETOA Ilmari-ilmastotiedotushanke Suomen YK-Liitto Töölöntorinkatu 2 B Helsinki p. 09/

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista.

Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista. Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista. alkuperäiskansa Kansa, joka ennen maan valloitusta tai asuttamista on asunut alueella, ja joka on säilyttänyt omat sosiaaliset, taloudelliset

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli Ilmastonmuutos ja rakennusala Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli 1 llmastonmuutos Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille WWF-Hong Kong / WWF-Canon WWF:n opetusmateriaali alakouluille Robert Van Waarden / WWF-Canon Arktinen alue kartalla Wikimedia Commons / Heraldry Emilia Moisio / WWF Suomi Tiesitkö, että monet eläimet tarvitsevat

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Esipuhe ACIA PROJEKTIN TOTEUTTAJAT OVAT AMAP, CAFF, JA IASC

Esipuhe ACIA PROJEKTIN TOTEUTTAJAT OVAT AMAP, CAFF, JA IASC Esipuhe Arktinen alue on maailmalle erityisen tärkeä ja muuttuu parhaillaan nopeasti. Siksi on tärkeää, että päätöksentekijöillä on käytettävissään tuoreimmat ja parhaat tiedot arktisen alueen muutoksista.

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Energiametsä hanke Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot