ILMASTONMUUTOS ARKTISELLA ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMASTONMUUTOS ARKTISELLA ALUEELLA"

Transkriptio

1 YK:n Polaarivuosi Opettajan taustamateriaali diasarjaan Ilmastonmuutos arktisella alueella Mistä ilmastonmuutos johtuu? Mitä vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä on maailmanlaajuisesti? Miten ilmastonmuutoksen aiheuttama napajäätiköiden sulaminen vaikuttaa arktisella alueella asuviin ihmisiin, heidän elinkeinoonsa ja kulttuuriinsa? Entä mitä globaaleja vaikutuksia arktisen alueen ilmastonmuutoksella on? Millä tavalla ilmastonmuutos vaikuttaa minun elämääni? Mitä luonto ja puhdas ympäristö merkitsevät minulle? ILMASTONMUUTOS ARKTISELLA ALUEELLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympäristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla ja sitä kautta vaikutus koko maailman ilmastoon on merkittävä. Ikirouta on alkanut sulaa ja kelluvien jäälauttojen pinta-ala pienenee. Vuosina vietetään kansainvälistä polaarivuotta, joka on tiedeyhteisön projekti napa-alueita käsittelevän tiedon lisäämiseksi.

2 KASVIHUONEILMIÖ Ilmakehän kasvihuoneilmiö ei ole ongelma vaan nykyisen kaltaisen elämän elinehto. Ongelma on ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa ja kasvihuoneilmiön voimistuminen. Kasvihuoneilmiötä voi kuvata seuraavasti: Kasvihuoneen sisällä valo lämmittää kappaleita joihin se osuu, ja valon tuoma energia poistuu kappaleista lämpönä. Lämpösäteily ei pysty läpäisemään lasia, vaan se heijastuu takaisin ja lämpötila nousee. ILMASTONMUUTOS Ihmisen toiminta on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noin 30 prosenttia viime vuosimiljoonat vallinneen vaihteluvälin yläpuolelle. Myös ilmakehän metaani- ja typpidioksidipitoisuudet ovat nousseet. Tämä voimistaa kasvihuoneilmiötä ja nostaa (viiveellä) Maan keskimääräistä lämpötilaa. wikipedia Fossiiliset polttoaineet Tärkeimmät teknologiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat päästöttömien energianlähteiden kehittäminen, energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästötekniikan parantaminen. Mitä vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille on? Puuenergia, biokaasu, peltoenergia, tuulivoima, vesivoima, aurinko, lämpöpumput. Uusiutuvat energiamuodot ovat hyvin suuret: globaalisti ne ylittävät ihmiskunnan energian käytön kertaisesti. Metsäpalot Metsäpalot vapauttavat ilmakehään valtavat määrät hiiltä. Samalla ne nopeuttavat entisestään ennätyksellisen nopeaa tahtia, jolla eliölajit häviävät sukupuuttoon. Erityisen merkittäviä eliölajien lajisukupuuton kannalta ovat trooppiset metsät, jotka sisältävät eniten eliölajeja pinta-alaa kohden. Metsät toimivat myös tehokkaina hiilinieluina, joten kadotessaan niiden osuus hiilen puhdistajina katoaa myös. Teollisuuden prosessit Teollisuus käyttää yli puolet maassamme tuotetusta energiasta, joten se on sitä kautta merkittävä päästölähde. Teollisuuden prosesseista vapautuu kuitenkin myös suoraan monia kasvihuonekaasuja, jotka muodostavat 3 4 % maamme päästöistä. Typpihapon valmistus synnyttää dityppioksidia noin miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän vuodessa. Sementtiteollisuuden vuotuiset

3 hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa lähes tonnia. Raudantuotannosta pääsee ilmakehään pieniä määriä metaania. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on halogenoitujen hiilivetyjen lähde, joskin niiden määrät ovat Suomessa varsin vähäisiä: rikkiheksafluoridia syntyy neljä tonnia, HFC:itä 61 tonnia ja PFC:itä vain 40 kiloa. Elektroniikkateollisuus tuottaa yli 90 % maamme rikkiheksafluoridin päästöistä. HFC-yhdisteiden arvellaan yleistyvän CFC:iden poistuessa käytöstä. Kaatopaikat Yli puolet Suomen metaanipäästöistä tulee kaatopaikoilta ja jäteveden puhdistuksesta. Maatuvan jätteen tuottamia metaanipäästöjä voidaan vähentää: - vähentämällä jätteen määrää - kierrättämällä, kompostoimalla tai mädättämällä maatuvat jätteet - keräämällä kaatopaikkojen tuottamaa metaanikaasua Maatalous Maatalous tuottaa noin 10 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Metaani on peräisin karjan ruoansulatuksesta ja lannasta. Dityppioksidia vapautuu typpilannoitteiden käytöstä. Maatalouden päästöjä voidaan vähentää: - lisäämällä luomutuotantoa - vähentämällä lannoitteiden käyttöä - parantamalla karjan rehua - käyttämällä lannan tuottama metaani polttoaineena - kuluttamalla vähemmän lihaa KASVIHUONEKAASUT Vesihöyry on myös kasvihuonekaasu ja vaikutukseltaan merkittävin, mutta ihmiskunta ei vaikuta sen pitoisuuksiin kuin epäsuorasti, joten se jätetään yleensä laskuista pois. CO2 Hiilidioksidi on tärkein ihmistoiminnasta syntyvä kasvihuonekaasu. Se vaikuttaa ilmakehässä vuotta; tänään päästetty hiilidioksidi lämmittää ilmastoa siis vielä yli sadan vuoden kuluttua. Hiilinielut, kuten valtameret, metsät ja kaikki eliöt (myös sinä ja minä) sitovat suuria määriä hiilidioksidia itseensä. 10 kilometrin matkalla yksityisautoilu tuottaa lähes kymmenkertaisen määrän päästöjä linja-autoon verrattuna. Fossiilisten polttoaineiden (öljy, kivihiili, maakaasu) ja kotimaisten polttoaineiden, kuten turpeen, puun ja hakkeen polttaminen nostaa pitoisuutta. Suurin aiheuttaja Suomessa on energiantuotanto: teollisuus, kotitalouksien sähkönkulutus ja lämmitys, sekä liikenne. CH4 Metaani Viipyy ilmakehässä noin 10 vuotta. Arvioitu aiheuttavan 15-17% maapallon lämpenemisestä 2000-luvulla. Metaania syntyy luonnossa eloperäisen aineksen mädäntyessä hapettomissa oloissa esimerkiksi soissa, riisipelloilla, kaatopaikoilla

4 ja eläinten ruoansulatuskanavissa. Kerätään talteen polttoaineeksi maakaasuna. Metaania on ilmakehässä vähemmän kuin hiilidioksidia, mutta se on huomattavasti hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu. Maailmanlaajuisista 535 miljoonan tonnin vuotuisista päästöistä ihmisen aiheuttamia on 70 % eli 375 miljoonaa tonnia. Suomen päästöt jakaantuvat seuraavasti: Kaatopaikat ja jäteveden puhdistus 54 % Karjatalous (märehtiminen ja lanta) 38 % Energiantuotanto 7 % N2O Dityppioksidi Viipyy ilmakehässä vuotta. Dityppioksidin määrä ilmakehässä on nyt 20% korkeampi kuin teollisen vallankumouksen alkaessa. Toimii kasvihuoneilmiötä aiheuttavana ilmansaasteena 296 kertaa niin tehokkaasti kuin hiilidioksidi. Tärkeimpiä lähteitä ovat maanviljelys (typpilannoitteet, kotieläinten lanta), teollisuus ja energian tuotanto. Dityppioksidista vapautuu 1/3 ilmakehään fossiilisten polttoaineiden (kivihiilen, öljyn ja maakaasun) palamisesta, 2/3 biomassan poltosta ja typpilannoitteista. Runsas nitraattilannoitteiden käyttö on lisännyt pitoisuutta ilmakehässä. Päästöjen lähteet Suomessa: Typpilannoitus 47 % Energiantuotanto 37 % Typpihapon valmistus 16% Muita kasvihuonekaasuja ovat mm. halogenoidut hiilivedyt (mm. CFC:t, HCFC:t, HFC:t ja PFC:t), jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niitä käytetään mm. ilmastointi- ja kylmälaitteissa ja vaahtomuoveissa. Kasvihuonekaasujen vaikutus ilmakehässä vaihtelee metaanin runsaasta kymmenestä vuodesta joidenkin teollisten kaasujen kymmeniin tuhansiin vuosiin.

5 ILMASTONMUUTOKSEN ARVIOIDAAN - POHDITTAVAKSI Sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan vesipulaa: Jäätiköiden sulaessa menetetään valtavat makean veden varat: jäätiköistä alkunsa saavista joista saa vetensä kolmasosa maailman väestöstä. Millä tavalla tämä vaikuttaisi globaalisti? Mitkä vaikutukset sillä voisi olla Suomessa? Nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja: Metrin nousu merenpinnassa voisi häätää kodeistaan satoja miljoonia ihmisiä. Veden alle jäisi 1/6 Bangladeshin maa-alueesta ja osa valtioista saattaa hävitä kokonaan. Esimerkiksi Tuvalu sijaitsee keskimäärin vain 2 metrin korkeudella merenpinnasta. Jo 40 cm:n nousu merenpinnassa altistaisi tulville miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy. Esim. koralliriutat pystyvät kasvamaan vain matalassa ja tietyn lämpöisessä vedessä. Jos merenpinta kohoaa liian nopeasti tai vesi lämpenee liikaa, menehtyvät korallit. Veden lämpeneminen 1 2 C:lla tappaa korallieliöt ja 3 4 C:n lämpeneminen tuhoaa koko riutan. Lisätietoja: Mitä muita maita tai suurkaupunkeja sijaitsee alavilla mailla? Miten siellä asuville ihmisille käy? Miten käy koralliriutasta eläneille eliöille, jos koko riutan ekosysteemi tuhoutuu? Lisäävän ja voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä: Yksittäisiä sääilmiöitä on vaikea liittää ilmastonmuutokseen, mutta ääri-ilmiöiden lisääntyminen näyttää melko selvältä. Ilmastonmuutos lisää sadantaa, mistä seuraa tulvia, eroosiota, lumimyrskyjä ja maanvyörymiä. Myös erilaiset myrskyt, kuten hurrikaanit voivat lisääntyä. Laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä: Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sellaisten tartuntatautien levinneisyyttä, jotka menestyvät lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa. 2 3 asteen ilmaston lämpenemisen arvioidaan altistavan malarialle noin 3 5 % maailman väestöstä eli satoja miljoonia ihmisiä. Malariakauden arvellaan myös pidentyvän taudista kärsivillä alueilla. Malarian ja ilmastonmuutoksen yhteyteen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, sillä alueelliseen ilmaston lämpenemiseen perustuvissa malleissa on puutteita ja saadut tulokset ovat ainakin osin ristiriitaisia. Heikentävän satoja monilla alueilla ja lisäävän nälkää: Ilmastonmuutos pienentää satoja ja ruuantuotantoa erityisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Saharan eteläpuolinen Afrikka on haavoittuvin, mutta ravinnontuotanto heikkenee myös väkirikkailla alueilla Etelä- ja Kaakkois- Aasiassa, Kiinassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vähäinen ilmastonmuutos voi johtaa satojen kasvuun joillakin alueilla. Sadot voivat nousta myös Pohjois- Euroopassa, koska kasvukausi pidentyy ja yhä pohjoisemmassa voidaan viljellä. Toisaalta leudot ja lumettomat talvet lisäävät ravinteiden huuhtoutumisen ja peltojen eroosion riskiä.

6 Hävittävän lajeja sukupuuttoon: Kun ilmasto lämpenee nopeasti, ekosysteemeissä tapahtuu muutoksia, joihin eliölajit eivät ehdi sopeutua. Jo kahden asteen lämpeneminen voi hävittää jopa neljäsosan maalla elävistä kasvi- ja eläinlajeista vuoteen 2050 mennessä. Lisäävän ympäristöpakolaisten määrää: Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin maailman eri osiin. Hyvin kuumilla alueilla, kuten tropiikissa, vähäinenkin lämpeneminen lisää vesipulaa ja vaikeuttaa ruuantuotantoa. Myös useiden tartuntatautien, kuten malarian, arvellaan leviävän. Useat saarivaltiot ja lähellä merenpintaa sijaitsevat rannikkovaltiot, kuten Bangladesh ja Alankomaat, joutuvat vaikeuksiin, kun merenpinta nousee. Arktisen alueen luonto ja alkuperäiskansat kokevat suuria muutoksia, sillä alueen lämpötila nousee kaksi kertaa niin nopeasti kuin muun maailman. Alueista Etelä- Aasian, Euroopan ja Afrikan uskotaan kärsivän ilmastonmuutoksesta erityisen pahasti. PALAUTEKYTKENTÄ on eräänlainen lumipalloefekti Valkea lumipeite heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen voimakkaasti kun jää sulaa, alta paljastuu tummaa maata ja merta, joka imee lämmön itseensä. Lämpenevä merivesi sitoo hiilidioksidia huomattavasti huonommin itseensä kuin kylmä. Jään sulaessa alta vapautuu metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Jään sulaminen voi heikentää Eurooppaa lämmittävää Golf-virtaa. Golf-virta on osa Atlantin kiertoliikettä, joka tuo lämmintä ja suolaista vettä pohjoiseen ja vie kylmää vettä etelään. Ilman sitä mm. Suomen keskilämpötila olisi noin kymmenen astetta matalampi muuhun maailmaan verrattuna. Golf-virta heikentyy, koska jäätiköiden sulaminen ja sateet tuovat enemmän makeaa vettä Pohjois-Atlantille. Tutkijat ovat havainneet jäätiköiden alla sijaitsevien merialueiden suolapitoisuuden laskeneen 40 vuoden aikana tasaisesti ja selvästi. Nykyiset ilmastomallit eivät pysty ennustamaan, millaiset muutokset pysäyttäisivät Golf-virran kokonaan.

7 ARKTINEN ALUE On arvioitu, että ilmasto lämpenee arktisilla alueilla jopa 5-7 astetta. Monet kasvija eläinlajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, ja vaikutukset yhteiskuntiin ja ihmisten elämään ovat merkittävät. Napa-alueet ovat tärkeitä koko maapallon ilmaston kannalta. Napajäätiköt ja alueilla sijaitseva merijää heijastavat auringon säteitä takaisin avaruuteen ja viilentävät siten maapallon ilmastoa. Muutokset ilmastossa aiheuttavat muutoksia napa-alueilla, mikä puolestaan vaikuttaa myös maapallon muiden osien ilmastoon. Jäätiköiden ja lumipeitteiden vähentyessä paljastuu niiden alta tummempia maa- ja merialueita, jotka sitovat auringon lämpöä itseensä ja nostavat edelleen planeetan lämpötilaa. Arktisella alueella ilmasto lämpenee nopeammin kuin muualla maailmassa. Kohonnut lämpötila on jo sulattanut jäätiköitä ja merijäitä, ja lumipeitteen kesto talvisin on lyhentynyt. Ennustettuja vaikutuksia tulevaisuudessa ovat talven lyheneminen ja sateiden lisääntyminen. Lumi- ja jääpeitteen vähenemisen arvioidaan jatkuvan. ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA ARKTISELLA ALUEELLA Harvinaiset ja pohjoisessa elävät lajit ovat suurimmassa vaarassa. Tällaisia ovat esimerkiksi tunturisopuli ja jääleinikki. Myös naali on pulassa: se ei voi laajentaa reviiriään pohjoisemmaksi, sillä vastassa on jäämeri. Lisätietoa ja Arktisten jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa kaikkialla maailmassa. Lisäksi merenpintaa nostaa jokien virtaaman kasvu. Jokien vesimäärä lisääntyy, kun vuoristoissa sijaitseva jää sulaa. Tällä tavoin makeaa vettä virtaa aikaisempaa enemmän valtameriin. Makean ja suolaisen veden sekoittuessa seurauksena voi olla merivirtojen hidastuminen ja muuttuminen. Merivirrat kuljettavat esimerkiksi lämpöä tropiikista napa-alueille. Merivirtojen muutoksilla voi olla paikallisia ja maailmanlaajuisia vaikutuksia ilmastoon. Ultraviolettisäteilyn voimistuminen vaikuttaa ihmisiin, kasveihin ja eläimiin. Ultraviolettisäteilyn kasvu aiheuttaa ihmisille syöpää. Se voi myös haitata kasvien yhteyttämistä ja kalojen ja sammakkoeläinten varhaiskehitystä. Jotkut arktiset ekosysteemit ovat todennäköisesti vaarassa sillä ultraviolettisäteily on voimakkainta keväisin, jolloin lajit ovat haavoittuvimmillaan. Lisäksi lämpeneminen vähentää lumen ja jään sulaminen eliölajeille tarjoamaa suojaa.

8 ILMASTONMUUTOS JA ARKTISEN ALUEEN KASVIT Ilmastonmuutos vaikuttaa eläimiin muuttamalla niiden elinympäristöjä, ravintokasveja ja/tai eläimiä ja luontaisia vihollisia. Kasvilajien muutokset vaikuttavat oleellisesti myös eläinlajien selviämiseen, koska usein ekosysteemien kasvi- ja eläinlajit ovat toisistaan riippuvaisia. Ilmastonmuutoksen seurauksena arktiset kasvillisuusvyöhykkeet todennäköisesti siirtyvät pohjoiseen. Merkittävä osa nykyisestä tundran alueesta muuttunee metsiksi ja tundrakasvillisuus siirtynee napa-alueiden erämaihin. Metsien kasvilajit muuttuvat voimakkaasti ja eräillä alueilla tietyt metsätyypit ja niiden lajit saattavat tuhoutua kokonaan. Kasvillisuuden lisääntyminen todennäköisesti lisää hiilen sitoutumista. Maaalueiden lämmönheijastuskyvyn heikkeneminen kuitenkin todennäköisesti kumoaa vaikutuksen, joten lämpeneminen lisääntyy. Ilmaston lämmetessä hyönteisparvet lisääntyvät, kun lämpimät talvet eivät enää rajoita hyönteisten lisääntymistä. ILMASTONMUUTOS JA ARKTISEN ALUEEN ELÄIMET Merijään vetäytyminen vähentää rajusti jääkarhujen, jäällä elävien hylkeiden ja eräiden vesilintujen elintilaa, ja jotkut lajit uhkaavat kuolla sukupuuttoon. Jäälauttojen väheneminen vaikuttaa meriekosysteemiin myös jäälauttojen alapinnalla elävän levän kautta. Levä ruokkii kala- ja lintulajeja ja vaikuttaa valaisiin ja hylkeisiin. Joidenkin vaelluslajien elinolot vaikeutuvat ilmaston lämmetessä, sillä ne tarvitsevat arktista aluetta pesintään ja ravinnonhakuun. Karhut, porot ja muut maaeläimet joutuvat todennäköisesti yhä suuremmalle rasitukselle, kun ilmastonmuutos vaikuttaa niiden ravinnon saatavuuteen ja lisääntymisalueisiin sekä ikivanhoihin muuttoreitteihin. Jokien lämpeneminen saattaa aiheuttaa kylmien vesien kalojen, kuten lohien, elinalueen supistumista. Eliölajien esiintymisalueiden odotetaan laajenevan pohjoiseen niin maalla kuin merellä, jolloin arktiselle alueelle saapuu uusia lajeja ja toisaalta eräiden nykyisten lajien elintila kaventuu. Ikiroudan sulaminen vaikuttaa ekosysteemeihin esimerkiksi maanpinnan vajoamisen kautta. Ikiroudan sulaessa myös järvet saattavat kuivua, uusia

9 kosteikkoja ja tulvajärviä syntyä toisiin paikkoihin ja puita kaatua. Suoalueiden arvioidaan kuivuvan, ja kosteikkoihin erikoistunut eliöstö menettää asuinalueensa. Suot sitovat hiiltä muodostaessaan turvetta. Samalla ne siis estävät hiiltä palaamasta ilmakehään hiilidioksidina. Soiden kuivuessa hiilensitomiskyky heikkenee. ILMASTONMUUTOS JA IHMINEN JÄÄ SULAA Monet rannikoilla sijaitsevat yhteisöt ja teollisuuslaitokset joutuvat yhä useammin alttiiksi myrskyjen vaikutuksille. Eroosio rannikoilla kiihtyy. Merenpinnan nousu ja merijään vetäytyminen altistavat rannikot suuremmille aalloille. Rannikoiden kosteikkoalueilla odotetaan esiintyvän aiempaa enemmän tulvia, mikä vaikuttaa niin asutukseen kuin ekosysteemeihin. Merijään vetäytyminen lisää todennäköisesti laivaliikennettä ja luonnonvarojen saatavuutta. Laivojen liikennekausi pitenee ja arktisen alueen luonnonvarojen saatavuus helpottuu. Merijään vetäytyminen todennäköisesti helpottaa öljyn ja maakaasun porausta merellä, vaikka jäiden liikkumisen kasvu voi haitata toimintoja. Meren luonnonvarojen saatavuuden parantuessa esiin nousevat todennäköisesti hallintaoikeudet ja turvallisuus sekä sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Eräillä arktisilla alueilla ikiroudan sulaminen heikentää maaperää ja lisää siten alueen haavoittuvuutta. Roudan sulaminen haittaa liikennettä, rakennuksia ja muuta infrastruktuuria. Maaliikenne ja mantereella sijaitseva teollisuus, mukaan lukien öljyn ja maakaasun poraus sekä metsäteollisuus, tulevat kärsimään siitä että kausi, jolloin jäätynyttä tundraa ja jääteitä voidaan hyödyntää kuljetuksissa, tulee lyhenemään. Roudan sulaessa monien rakennusten, teiden, lentokenttien, putkien ja teollisuuslaitosten perustat todennäköisesti heikkenevät. Tämä vaatii merkittävää uudelleenrakentamista, kunnossapitoa ja investointeja. Alkuperäiskansojen yhteisöjä uhkaavat suuret taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset. Monille alkuperäiskansoille tärkeitä toimeentulon lähteitä arktisella alueella ovat esimerkiksi jääkarhujen, hylkeiden, mursujen ja karibujen metsästys, Fennoskandian alueella erityisesti poronhoito, kalastus ja keräily. Näitä harjoitetaan oman ravinnontarpeen ja paikallisen talouden lisäksi myös kulttuurisen identiteetin vuoksi. Ilmastonmuutos asettaa haasteita jopa kokonaisten kulttuurien olemassaololle. Eliölajien elinalueiden ja saatavuuden muuttuminen aiheuttaa vaikeuksia

10 ravinnon saannissa. Sään ennustettavuus heikentyy, ja kulkuolosuhteet muuttuvat vaarallisemmiksi kun jää- ja sääolosuhteet muuttuvat. Ilmastonmuutos vaikuttaa perinteisen ravinnon saannin vaikeutumisen ja länsimaisempaan ruokavalioon siirtymisen vuoksi alkuperäiskansojen terveyteen. Myös mahdollisuudet harjoittaa omaa kulttuuria ja perinteisiä ammatteja heikkenevät. YK JA ILMASTOPOLITIIKKA Ilmastonmuutos on kansainvälinen ilmiö, joten sen hallintakin täytyy tapahtua kansainvälisellä tasolla. Ilmastopolitiikan tavoitteena on rajoittaa tulevaisuudessa tehtäviä päästöjä ja vakiinnuttaa ne tasolle, jolla ne eivät muodosta uhkaa maapallon ilmastolle. Ilmastopolitiikan puitteissa neuvotellaan esimerkiksi siitä, kuinka paljon ja millä aikataululla päästöjä vähennetään, tai mitä teknologioita päästöjen vähentämisessä käytetään. Ilmastonsuojelun puitesopimuksessa sovitaan ilmastopolitiikan periaatteista ja menettelytavoista. Puitesopimusta täydentää Kioton pöytäkirja, joka rajoittaa ennen kaikkea teollisuusmaiden päästöjä. Sopimus tuli voimaan vuonna Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöjä vähennetään esimerkiksi energiantuotannossa siirtymällä käyttämään uusiutuvia energiamuotoja fossiilisten polttoaineiden sijaan. Myös yksinkertaisesti energiaa säästämällä päästöt vähenevät. Liikenteessä päästöjä voi vähentää suosimalla tieliikenteen sijaan raideliikennettä sekä kehittämällä vähäpäästöisiä ja päästöttömiä kulkuvälineitä. Maataloudessa kasvihuonekaasupäästöjä voi torjua lisäämällä luomutuotantoa tai muuten vähentämällä kemiallisten lannoitteiden määrää, parantamalla karjan rehua, käyttämällä lannan tuottama metaani polttoaineena sekä kuluttamalla vähemmän lihaa. Teollisuus käyttää energiaa ja on sitä kautta merkittävä päästölähde. Teollisuuden prosesseissa syntyy kuitenkin myös suoraan kasvihuonekaasuja. Näitä päästöjä voi vähentää esimerkiksi kehittämällä korvaavia menetelmiä kasvihuonekaasuja tuottaville prosesseille. Ilmastonmuutosta voidaan torjua jätteiden määrää vähentämällä sekä kierrättämällä jätteet. Kaatopaikoilta voidaan kerätä talteen jätteen hajotessa syntyvää metaanikaasua. Erilaiset ohjauskeinot kuten verotus ovat tärkeitä ilmatonmuutoksen torjunnassa. Kun fossiilisille polttoaineille asetetaan haittoja vastaava vero, niiden hinta nousee. Toisaalta valtio voi tukea suoraan investointeja uusiutuvaan energiaan.

11 Liikenteessä tuki joukkoliikenteelle on merkittävä ohjauskeino. Ilman toimivaa joukkoliikennettä auton käyttöä on vaikea vähentää, kun autolla liikkumiselle ei ole vaihtoehtoja. Tukien avulla voidaan kehittää myös sellaisia energiamuotoja, jotka eivät ole vielä kilpailukykyisiä. Hiilinielut YK:n ilmastosopimuksessa hiilinieluiksi kutsutaan niitä prosesseja, joissa ilmakehän hiilidioksidia sitoutuu maaperään, metsiin ja mereen. Kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vähenee, ilmastonmuutos hidastuu. Kioton pöytäkirjalla pyritään vaikuttamaan maalla sijaitseviin hiilinieluihin. Pöytäkirjassa määritellään metsitys ja metsän hävitys toimenpiteiksi, joiden vaikutus hiilivarastoihin on otettava huomioon kasvihuonekaasuja laskettaessa. UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET ELI VIHREÄ SÄHKÖ Vihreällä sähköllä tarkoitetaan sellaista sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla luonnonvaroilla eikä sen tuotannosta synny kasvihuonekaasuja, tai se on määritelty kasvihuoneneutraaliksi (carbon neutral), eli käyttö ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, koska hiilidioksidi sitoutuu nopeasti uuteen kasvuun tai vapautuisi jokatapauksessa esimerkiksi hakkuutähteiden lahotessa (esim. biomassa). Uusiutuva luonnonvara on mikä tahansa luonnonvara, jota kulutetaan hitaammin kuin se uusiutuu. Uusiutuvista luonnonvaroista voi kuitenkin tulla uusiutumattomia, jos niiden varastoja kulutetaan nopeammin kuin ympäristö pystyy niitä täydentämään. Esimerkiksi fossiiliset polttoaineet kuten hiili, öljy ja maakaasu ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, koska mikään mekanismi ei lyhyellä aikavälillä tuota niitä lisää. Esimerkiksi maaöljy on syntynyt muinaisista eliöistä, jotka ovat suuressa paineessa muuttuneet nestemäisiksi hiilivedyiksi. Ihmisen toiminnan kannalta tämä prosessi on niin hidas, että kun öljyä käytetään, se kuluu vähitellen loppuun. Biokaasu on biohajoavasta jätteestä tai lannasta (biomassasta) saatavaa metaania, jota voidaan käyttää polttoaineena sähkön ja lämmöntuotannossa sekä pienillä muutoksilla myös autojen moottoreissa. Esimerkiksi 100 naudan maatilalla syntyvästä lannasta voitaisiin biokaasureaktorilla tuottaa sähköä, lämpöä, lämmintä käyttövettä ja polttoainetta.

12 Biopolttoaineiden päästöistä Poltossa vapautuu esimerkiksi happamoittavia rikin ja typen oksideja sekä erilaisia hiukkasia. Poltto- ja suodatintekniikoilla sekä polttoainevalinnoilla voidaan näiden päästöjen määriin vaikuttaa. Esimerkiksi puussa ei ole juurikaan rikkiä. Suuremmissa laitoksissa päästöjen hallinta on helpompaa, mutta matalalle päästönsä suuntaavaat omakotitaloalueiden puu-uunit voivat aiheuttaa esimerkiksi allergikoille ongelmia. Päästöjä voidaan vähentää, kun kiinnitetään huomiota siihen, että uuni vetää hyvin ja että puuta poltetaan oikealla tavalla. Tuli täytyy saada syttymään kunnollisesti ja puun täytyy olla riittävän kuivaa. Myös uunikatalysaattoreita on saatavilla, mutta ne eivät ole meillä yleistyneet, koska pienpolton normit eivät ole niin tiukat kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Maalämpö maahan, kallioon tai veteen auringosta varastoituvaa lämpöenergiaa, jota voidaan käyttää lämmittämiseen. Lämpöpumppua voidaan verrata pakastinkaappiin, joka ottaa lämmön ruokatavaroista ja siirtää sen kaapin ulkopuolelle. Lämpöpumppu toimii vastaavalla tavalla, mutta se kerää ulos varastoitunutta lämpöä ja siirtää sen sisälle kotiisi. on Maalämmössä pumppu noutaa sitä lämpöä, mitä auringon lämmöstä on varastoitunut maahan kesällä. Lämpö kerätään useamman sadan metrin pituisella muoviputkella, joka kaivetaan maahan tontilla. Kalliolämmössä pumppu noutaa lämpöä syvältä kalliosta, jossa lämpötila pysyy käytännössä lähes vakiona ympäri vuoden. Vesivoima Vesivoima muodostaa Pohjoismaissa keskeisen osan sähköntuotannosta: Norjassa lähes 100 prosenttia, Ruotsissa puolet ja Suomessakin lähes viidenneksen. Vesivoiman keskeisiä ongelmia ovat lajiston monimuotoisuudelle ja elinympäristöille aiheutuvat haitat. Ne syntyvät patoamisesta sekä vedenkorkeuden ja virtauksen sääntelystä. Muita haittoja aiheutuu raskasmetallien vapautumisesta ja metaanin ja muiden kasvihuonekaasujen muodostumisesta sen seurauksena, että biomassaa jää tekoaltaiden alle. Aurinkoenergia Aurinkoenergiaa muunnetaan suoraan sähköksi, ja lämpöä voidaan kerätä lämminvesijärjestelmään. Aurinkosähköä tuotetaan sähköverkkoon Suomessa vielä vähän, mutta muualla Euroopassa sen tuottaminen kasvaa kuitenkin nopeasti. Tehokas hyödyntäminen ja varastointi ei ole pohjoisessa yhtä helppoa kuin etelässä. Kuitenkin osa tarvitsemastamme sähkö- ja lämpöenergiasta siitä voidaan saada. Auringon avulla voidaan esimerkiksi tuottaa vuositasolla puolet lämpimästä käyttövedestä, kesäkautena jopa kaikki. Aurinkosähköjärjestelmien tuotto Suomessa on yleensä hyvä helmikuusta lokakuun loppuun asti, kesän aikana tietysti kaikkein paras.

13 Tuulivoima Tuulivoimalaitokset vaikuttavat maisemaan, joten ne on sijoitettava huolellisesti. Tuulivoimasta tuotetaan sähköä muuttamalla tuulivoimalan turbiinin siivekkeiden pyörimisliike sähkövirraksi generaattorilla. 10 % Suomen nykyisestä sähkön kulutuksesta, eli noin 8 TWh, voitaisiin tuottaa rakentamalla noin 3500 MW tuulivoimakapasiteettia. Tanskassa sähköstä tuotetaan tuulivoimalla 20 %, Espanjassa 9 % ja Saksassa 7 %. Maailmanlaajuisesti tuulivoimakapasiteetti nelinkertaistui aikavälillä wikipedia

14 LISÄTIETOA Ilmari-ilmastotiedotushanke Suomen YK-Liitto Töölöntorinkatu 2 B Helsinki p. 09/

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli Ilmastonmuutos ja rakennusala Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli 1 llmastonmuutos Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki erkki.joki-tokola@mtt.fi OTSIKON TAUSTALLA MAAILMAN VÄKILUVUN KASVU FOSSIILLISEN ENERGIAN

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Esipuhe ACIA PROJEKTIN TOTEUTTAJAT OVAT AMAP, CAFF, JA IASC

Esipuhe ACIA PROJEKTIN TOTEUTTAJAT OVAT AMAP, CAFF, JA IASC Esipuhe Arktinen alue on maailmalle erityisen tärkeä ja muuttuu parhaillaan nopeasti. Siksi on tärkeää, että päätöksentekijöillä on käytettävissään tuoreimmat ja parhaat tiedot arktisen alueen muutoksista.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Oikeanpuoleinen kuva: öljynjalostamo Skotlannissa

Oikeanpuoleinen kuva: öljynjalostamo Skotlannissa HETA HAPPONEN / WWF WWF Suomi Lintulahdenkatu 10 000500 HELSINKI Vaihde: (09) 7740 100 wwf.fi 1. Tämä esitys on WWF:n tekemä. WWF eli maailman luonnonsäätiö on ympäristönsuojelujärjestö, joka toimii yli

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos missä nyt menemme

Ilmastonmuutos missä nyt menemme Ilmastonmuutos missä nyt menemme Esityksen tiedot pohjautuvat IPCC5 raportin tietoihin sekä ilmatieteen laitoksen tutkijoiden työhön. Lisätietoa löytyy Ilmasto-opas sivustolta http://ilmasto-opas.fi/fi/etusivu

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot