Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli"

Transkriptio

1 Ilmastonmuutos ja rakennusala Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli 1

2 llmastonmuutos Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Vesihöyry on vaikutuksiltaan merkittävin luonnon oma kasvihuonekaasu. 1 Lähde:

3 Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O). Kaasuja syntyy fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käytöstä, metsäpaloista, teollisuuden prosesseista, kaatopaikoilta ja maataloudesta. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin 20 miljoonaan vuoteen. 2 Lähde:

4 Ilmasto lämmennyt jo ja luvassa lämpenevää Maapallon keskilämpötila nousi 1900-luvulla 0,6 C. Lämpeneminen johtuu enimmäkseen ihmisten toiminnasta. Sadan vuoden aikana ilmasto uhkaa lämmetä vielä 1,4 5,8 C. Merenpinnan arvioidaan nousevan cm 100 vuodessa. 3 Lähde:

5 Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden aikana Lämpötila suhteessa vuoden 1990 arvoon Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change 4 Lähde:

6 Kasvihuonekaasut ja lämpötila 6

7 7

8 Lämpötila nousee Suomessa varsinkin talvella Vuonna 2100 Suomen lämpötilan arvioidaan olevan noin 1,1 6,6 C korkeampi kuin nykyisin. Samaan aikaan sademäärä kasvaa 3 16 %. Arktisten alueiden arviodaan lämpenevän jopa tuplasti nopeammin kuin maapallon keskimäärin. Lämpötila nousee etenkin talvella ja keväällä. Vuonna 2100 Etelä-Suomessa voidaan ehkä vain haaveilla talviurheilusta ja lumisista jouluista. Golf-virran vaikutuksen takia keskilämpötila Suomessa on C korkeampi kuin esim. Siperiassa ja Grönlannissa. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös merivirtoihin ja ilmasto Suomessa voi jopa viiletä. Lähde: 6

9 Ilmastonmuutos aiheuttaa hirmumyrskyjä, tauteja ja nälkää Ilmastonmuutoksen arvioidaan: sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan vesipulaa nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja lisäävän ja voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä heikentävän satoja monilla alueilla ja lisäävän nälkää hävittävän lajeja sukupuuttoon lisäävän ympäristöpakolaisten määrää Jo 1,5 asteen lämpötilan nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. 5 Lähde:

10 Ilmastonmuutos voi riistäytyä käsistä Palautekytkentä: lämpeneminen käynnistää reaktion, joka vauhdittaa lämpenemistä. Lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, jonka alta vapautuu ilmakehään metaania. Meriveden lämpeneminen vapauttaa siihen sitoutunutta hiilidioksidia. Ilmastonmuutos lisää metsäpaloja, jotka tupruttavat ilmakehään hiilidioksidia. Pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos alkaa voimistaa itseään hallitsemattomasti. Silloin lämpötila saattaa nousta jopa 10ºC katastrofaalisin seurauksin. Maailman keskilämpötilan nousu jopa yli 10 astetta Ikirouta sulaa Maailman keskilämpötilan nousu 2 astetta Metaania vapautuu 8 Lähde:

11 Päästöjä pitää leikata roimasti Maailmanlaajuisesti päästöjä on leikattava 2/3:lla ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Runsaasti päästöjä tuottavassa Suomessa leikkaustarve vielä suurempi: % Oikeudenmukaisinta olisi jakaa oikeus tuottaa päästöjä tasan maailman asukkaiden kesken. Suomessa päästöjä pitää vähentää roimasti, jotta ilmastonmuutos ta saadaan hidastettua. Lähde: Lammi & Tynkkynen 2001 Lähde: 12

12 =R_pb1G2wIoA 1 asteen lämpeneminen: arktis on sulana suuren osan kesää. Kuivat kaudet pahenevat, trooppiset myrskyt (Filippiinit?). 2 asteen lämpeneminen: merenpinnan nousu, saarivaltioita häviää. Metsäraja nousee pohjoiseen, lajien massasukupuutto, hyönteisten elinalueet muuttuvat. Kuivuus pahenee yhä. 3 asteen lämpeneminen: Arktis on jäävapaa koko kesän. Amazonin alue kuivuu. Jäätiköt sulavat, lämpöaallot kesällä aiheuttavat Euroopassa samanlaisen ilmaston kuin Pohjois-Afrikassa nyt. 4 asteen lämpeneminen: merenpinnan nousu peittää suuren osan rannikoiden suurkaupungeista. Eteläinen napajäätikkö alkaa voimakkaasti sulaa, mikä nostaa merenpintaa vielä lisää. Globaali kuivuus, ilmastopakolaisten määrä nousee. Viiden asteen lämpeneminen: satoja miljoonia ilmastopakolaisia. Aavikot laajenevat ympäri maailmaa. Sivilisaation säilyttäminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Permikauden massatuhossa ilmasto lämpeni noin 6 astetta: 90 % lajeista hävisi.

13 Ilmastonmuutosta voidaan torjua kansainvälisellä yhteistyöllä Kansainväliset ilmastosopimukset: 1992 YK:n ilmastosopimus Rio de Janeirossa, jossa kaikki maailman maat, myös Yhdysvallat, on mukana Kioton sopimus, jossa teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään päästöjään 5 % vuosiin mennessä Kioton sopimusta jatkettiin Dohan sopimuksella Sitovan sopimuksen olisi oltava valmis vuonna Kansainväliset sopimukset voivat olla menestyksiä. Esimerkiksi otsonikadon torjumiseksi vuonna 1987 solmittu Montrealin sopimus on lopettanut otsonia tuhoavien aineiden käytön lähes kaikissa teollisuusmaissa 13 Lähde:

14 Ilmastoneuvottelujen nykytilanne Varsovassa 2013 maat eivät saaneet sovittua kunnolla edes siitä, miten ja milloin päästövähennystavoitteet tulisi ilmoittaa tulevaa ilmastosopimusta varten. Japani ilmoitti laskevansa päästövähennystavoitettaan. Australia päätti heikentää omaa ilmastolainsäädäntöään. Kanada ilmoitti irtautuvansa Kioton pöytäkirjasta. Kokouksen puheenjohtajamaa Puola keskittyi puolustelemaan omaa kivihiilen käyttöään. Kiina ja Intia estivät kehittyville maille esitetyt päästövähennystavoitteet.

15 Energiantuotanto aiheuttaa suurimmat hiilidioksidipäästöt Suomessa energiasektori yhteensä 83 % energiantuotanto 65 % teollisuuteen kotitalouksien sähkönkulutukseen ja lämmitykseen palvelusektorille liikenne 18 % yksityisautoilu teollisuuden ja kaupan kuljetukset julkinen liikenne 14 Lähde: Ilmastotavoite 2050

16 sitra.fi 16

17 Energialähteet Uusiutuvat: - puu - peltobiomassa (esim. ruokohelpi) - biokaasu - tuulivoima - maalämpö - aurinkoenergia - vesivoima Uusiutumattomat: - kivihiili - öljy - maakaasu - turve - ydinvoima 15 Lähde:

18 Uusiutuvat: Uusiutumattomat: Maakaasu 11 % Ydinvoima 16 % Turve 7 % Sähkön nettotuonti 1 % Muut 1 % Vesivoima 2 % Hiili 17 % Uusiutuvat 22 % Puupolttoaineet 19 % Öljy 25 % Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan alle neljäsosa Suomen kokonaisenergiantarpeesta 16 Lähde:

19 Suomen tehtävä osansa! Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja samoin kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa Suomessa on paljon parannettavaa. Esimerkiksi matalaenergiatekniikalla uusien kerrostalojen energiankulutusta voitaisiin leikata Suomessa nykyisestä vielä 70 % 20 Lähde:

20 Tuulivoimamarkkinat kasvavat 20 % vuodessa Muualla maailmassa edetään vauhdikkaasti: Tanska: tuottaa viidesosan sähköstä tuulivoimalla ja sitoutunut kasvattamaan osuuden 50 %:iin vuoteen 2030 Saksan tuulivoimakapasiteetti on Suomeen verrattuna liki 300-, Espanjan 120- ja Tanskan 60-kertainen Pelkästään Itävallan kapasiteetin lisäys vuonna 2004 oli viisi kertaa Suomen koko kapasiteetin suuruinen. Suomessa tuotetaan tuulivoimalla vasta 0,1 % sähköstä. RATKAISUJA : Tuulivoima Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Saksassa, jossa on rakennettu maailman eniten tuulivoimaa. Tuulivoima työllistää 2-5 kertaa paremmin tuotettua energiayksikköä kohden kuin fossiili- tai ydinenergia. 18 Lähde:

21 Bioenergialla tuotetaan nyt 20 % Suomen energiantarpeesta Bioenergialla on suuria laajenemismahdollisuuksia RATKAISUJA : Bioenergia Päästötöntä bioenergiaa tarvitaan lisää Esimerkkejä bioenergiasta: - polttopuu - hake - pelletti - biokaasu - ruokohelpi - energiapaju - rypsi Kalmarin maatilalla Laukaassa oma biokaasulaitos tuottaa tilalla tarvittavan lämmön ja sähkön. Lisäksi tilan henkilöauto kulkee omalla biokaasulla. 19 Lähde:

22 Valitse energiaa säästävä vaihtoehto Valitse vähän energiaa kuluttavia laitteita. Esimerkiksi energiansäästölampuilla voit vähentää valaistuksen sähkönkulutusta jopa 80 % Kodin laitteiden kuten TV:n ja videoiden valmiustilat kuluttavat Suomessa sähköä yhden hiilivoimalan tuotannon verran. Sammuta siis laitteet kokonaan! Lämmitykseen kuluu Suomessa noin viidennes energiasta Laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella vähennät lämmityksen energiankulutusta 5 % Vältä valaistuksen ja laitteiden turhaa käyttöä Älä tuhlaa lämmintä vettä 22 Lähde:

23 Kevyt ja joukkoliikenne ovat ilmastoystävällisimpiä Enemmän busseja pyöräilyä junamatkoja raideliikennettä kuljetuksissa Vähemmän yksityisautoilua lentomatkoja Lähes puolet henkilöautolla tehdyistä matkoista on alle viisi kilometriä ja neljännes alle kolme kilometriä. 24 Lähde:

24 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kuitenkin edessä, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei enää onnistu. 24

25 Sopeutumistoimia tarvitaan Suomessa voi olla vuosisadan lopussa jopa kuusi astetta nykyistä lämpimämpää, jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä jatketaan kuten nyt. Sademäärä voi kasvaa jopa viidenneksellä. Tulevaisuuden Suomessa sataa enemmän kuin nyt. Sateisuuden arvioidaan kasvavan jopa viidenneksellä vuosisadan loppuun mennessä. Talvella sataa enemmän kuin kesällä ja yhä useammin vettä. 25

26 Sopeutumistoimia tarvitaan Lämmitysenergiantarve pienenee, mutta viilennystarve kasvaa helteillä. Vakuutuskorvaukset kasvavat, mikä nostaa vakuutusmaksujen hintaa (tulvat, myrskytuhot, kosteusvauriot). 26

27 Sopeutumistoimia tarvitaan Sateisuuden mukana lisääntyvät myös kosteusvauriot. Rakennusten eristäminen tulee mutkikkaammaksi koska samaan pitää parantaa energiataloutta mutta torjua myös kosteutta. Myös kovien tuulten kestoa on kehitettävä. 27

28 Sopeutumistoimia tarvitaan Ilmaston lämmetessä rakennusten jäähdytystarve kasvaa myös Suomessa. 28

29 Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia 2005, vaikutukset rakentamiseen 29

30 Rakennusten vaikutus ilmastonmuutokseen Rakennusten osuus maailman energiankulutuksesta on noin 40 % Noin kolmannes kasvihuonekaasujen päästöistä Rakennusalalla on kuitenkin suuri potentiaali kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä 30

31 Rakennusten vaikutus ilmastonmuutokseen Rakennusten vaikutus ilmastonmuutokseen jakaantuu usealle sektorille: rakennusmateriaalien valmistus rakennusmateriaalien kuljetus rakennuspaikalle rakentaminen rakennuksen käyttö rakennuksen purkaminen ja jätteen loppusijoitus tai uudelleenkäyttö 31

32 Rakennusten vaikutus ilmastonmuutokseen 32

33 33

34 IPPCC:n viesti rakennusalalle ja päättäjille /sbci-bccsummary.pdf 34

35 1 Rakennusalalla suurin potentiaali tehdä kustannustehokkaita päästövähennyksiä rakennukset paitsi kuluttavat energiaa myös päästävät itse kasvihuonekaasuja 2 Maakohtaisia päästövähennystavoitteita ei saavuteta ilman rakennusalan energiantehokkuuden tukitoimia Hallitusten tulisi asettaa rakennusala yhdeksi kärkisektoriksi ilmastonmuutoksen torjunnassa Tarvitaan osaamista = koulutus- ja tutkimuspoliittinen kysymys Yhteistyö tutkimuslaitosten ja rakennusalan välillä 3 Päästövähennysten vaatima teknologia ja toimintatavat ovat jo olemassa Esim. lämpöpumpputekniikka, aurinkosähkö, eristystekniikka 4 Rakennusala on nyt jo monissa maissa johtavassa roolissa päästövähennyksissä 5 Energiansäästö ja päästövähennykset luovat oheishyötyjä Sekä uusien rakennusten rakentaminen että korjausrakentaminen luovat työpaikkoja. Puhdas, vähähiilinen teknologia on kasvava ala. 6 Jos emme tee nyt tarpeellisia muutoksia rakennusalalla ovat haitat pitkäaikaisia Talot ovat pitkäikäisiä ja kuluttavat energiaa koko olemassa olonsa ajan 35

36 Esteitä energiatehokkuuden saavuttamisen tiellä 36

37 37

38 38

39 39

40 40

41 41

42 42

43 43

44 44

45 45

46 46

47 47

48 48

49 49

50 50

51 Rakennusten energiatodistus Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myyntija vuokraustilanteessa. Energiatodistuksen avulla voi helposti verrata eri rakennuksia sillä se perustuu rakennuksen ominaisuuksiin ja niistä johdettuun energiankulutukseen. Rakennuksen energiatodistuksen taustalla on EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Suomessa rakennusten energiatodistukset ovat olleet käytössä vuodesta Laki rakennuksen energiatodistuksesta muuttui

52 Uudistetut todistukset tulevat käyttöön vaiheittain: : Uudisrakennukset, asuinkerrostalot ja uudehkot pientalot (otettu käyttöön vuonna 1980 tai sen jälkeen). Pientaloksi katsotaan asuinrakennus jossa on enintään kaksi asuntoa : Rivi- ja ketjutalot sekä liike- ja toimistorakennukset. Ketjutaloksi katsotaan asuinrakennus tai asuinrakennusryhmä, jossa on kolme tai useampia asuinhuoneistoja, jonka rakennukset ovat varaston, katoksen tai vastaavan rakennelman välityksellä toisissaan kiinni, ja jossa ei ole päällekkäisiä asuinhuoneistoja : Hoitoalan rakennukset sekä kokoontumis- ja opetusrakennukset : Ennen vuotta 1980 käyttöönotetut pientalot. Pientaloksi katsotaan asuinrakennus, jossa on enintään kaksi asuntoa. 52

53 Energiatodistusta ei vaadita muun muassa: rakennuksilta, joiden pinta-ala on enintään 50 m2 vapaa-ajan asunnoilta, joita käytetään korkeintaan neljä kuukautta vuodessa tai joita ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen suojelluilta rakennuksilta. Lähde: Motiva 53

54 Ryhmätehtävä: mahdollisimman hiilivapaa taloryhmä Jakaannutaan kolmeen ryhmään Aiheena taloryhmän suunnittelu Ryhmä 1: pientaloalue Ryhmä 2: kerrostaloalue Ryhmä 3: toimistotalot Tarkoitus on lyhyesti luonnostella mitä asioita pitää suunnittelussa ottaa huomioon 54

55 Ryhmätehtävä: mahdollisimman hiilivapaa taloryhmä Huomioikaa ainakin seuraavat seikat: Sijainti (myös ilmansuunnat) Liikenneyhteydet Rakennusmateriaalit Lämmitysratkaisu Ilmanvaihdon tarve Muut haluamanne seikat Kertokaa suunnitelmanne fläppipaperilla tiivistetysti Muut kommentoivat Suunnitteluun aikaa 30 min, purku 10 min/ryhmä 55

56 Lähteet (IPCC: Buildings and climate change, summary for policymakers) (Co2-raportti: IPCC:n mukaan ilmastonmuutos on väistämätön, maailman täytyy sopeutua %A4+muuttuu+/a ?ref=hs-art-new-6&sivu=1 (Ilmastonmuutoksen hillintä: rakennukset, Miia Ala-Juusela, VTT) 56

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Vastuullinen liiketoiminta

Vastuullinen liiketoiminta Vastuullinen liiketoiminta Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Tuula Pohjola Crnet Oy 13.09.2012 4.10.2012 TPohjola 1 Tuula Pohjola TkT Erityisala vastuullinen liiketoiminta, ympäristölaskenta, logistiikka

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA Paremman asumisen puolesta KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA ENERGIATODISTUSLAIN MUUTTAMINEN MIKÄ ENERGIATODISTUSLAKI JA ENERGIATODISTUS? Laki rakennuksen energiatodistuksesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere 1 Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

IPCC 5. Ilmastonmuutoksen hillintä

IPCC 5. Ilmastonmuutoksen hillintä IPCC 5. arviointiraportti OSARAPORTTI 3 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta ympäristöliiketoimintaan. Immo Sundholm 30.9.2010 Vastuullista Liiketoimintaa Kestävällä Kierrätyksellä seminaari Envi Grow Park

Ilmastonmuutoksesta ympäristöliiketoimintaan. Immo Sundholm 30.9.2010 Vastuullista Liiketoimintaa Kestävällä Kierrätyksellä seminaari Envi Grow Park Ilmastonmuutoksesta ympäristöliiketoimintaan Immo Sundholm 30.9.2010 Vastuullista Liiketoimintaa Kestävällä Kierrätyksellä seminaari Envi Grow Park Tarkastelunäkökulma 1. Ilmastonmuutos 2. EU:n ja Suomen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA Paremman asumisen puolesta KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA ENERGIATODISTUSLAIN MUUTTAMINEN MIKÄ ENERGIATODISTUSLAKI JA ENERGIATODISTUS? Laki rakennuksen energiatodistuksesta

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Keinot pääp. Kolme skenaariota Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot