KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 764 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Euroopan investointiohjelma: arvioinnit puoltavat ohjelman vahvistamista FI FI

2 1. JOHDANTO Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker korosti unionin tilaa koskevassa puheessaan syyskuuta 2016, että Euroopassa on vahvistettava talouden elpymistä ja panostettava voimakkaasti nuoriin ja työnhakijoihin sekä startup- ja pk-yrityksiin. Tätä taustaa vasten vuoden 2017 vuotuisessa kasvuselvityksessä 2 esitettiin tärkeimmät taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet, joihin Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on keskitettävä huomionsa tulevina kuukausina. Euroopassa on meneillään elpyminen, joka hauraudestaan huolimatta on suhteellisen sitkeää ja jossa työpaikkoja syntyy. Bruttokansantuote on nyt Euroopassa suurempi kuin ennen kriisiä. Työttömyys vähenee, ja investoinnit lisääntyvät jälleen. Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta. Jotkin elpymistä tukeneet tekijät ovat heikkenemässä. Kriisin jälkivaikutukset, varsinkin sen sosiaaliset vaikutukset, julkisen ja yksityisen velan suuri määrä ja järjestämättömien luottojen määrä, ovat edelleen kauaskantoisia. Euroopan investointiohjelma on osoittautunut hyödylliseksi, sillä se on edistänyt investointien kestävää kasvua jäsenvaltioissa. Euroopan strategisten investointien rahaston 3, jäljempänä ESIR-rahasto, avulla on käynnistetty 154 miljardin euron investoinnit 27 jäsenvaltiossa vain runsaassa vuodessa. Tämän odotetaan hyödyttävän lähes :ta pkyritystä. ESIR-rahastolla on todellista merkitystä, sillä se tukee innovatiivisia ja strategisia hankkeita, joissa syntyy työpaikkoja ja kasvua (laatikko 1). Koska ESIR-rahasto on tuottanut konkreettisia tuloksia, komissio ehdotti syyskuussa 2016 (kuten puheenjohtaja Juncker oli ilmoittanut unionin tilaa koskevassa puheessaan), että rahastoa vahvistetaan ja laajennetaan ns. ESIR 2.0 -ehdotuksen 4 avulla. Rahaston kesto ja rahoituskapasiteetti on tarkoitus kaksinkertaistaa. Ensivaiheessa rahaston kestoa jatkettaisiin vuoden 2020 loppuun asti, ja sen kokonaisinvestointitavoite nostettaisiin 315 miljardista eurosta ainakin 500 miljardiin euroon. Ehdotuksessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota myös yksityissektorin rahoitusosuuksiin ja tuen täydentävyyteen sekä avoimuuden lisäämiseen projektien valinnassa. Lisäksi ESIR 2.0:ssa painotetaan voimakkaasti sitä, että ESIR-rahaston tuen yhdistäminen muiden EU:n rahastojen tuen sekä kansallisten kehityspankkien rahoituksen kanssa on merkittävä väline rahaston maantieteellisen kattavuuden parantamiseksi. Lisäksi ehdotukseen sisältyy Euroopan investointineuvontakeskuksen toiminnan laajuutta koskevia parannuksia, sillä on tarpeellista tukea sellaisten hankkeiden ja erityisten investointijärjestelyjen tasaista tarjontaa, jotka voidaan rahoittaa kaikissa jäsenvaltioissa COM(2016) 725 final. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, , s. 1). COM(2016) 597 final. F 2 EN

3 Eurooppa-neuvosto 5 kehotti lokakuussa neuvostoa hyväksymään komission uutta ESIRehdotusta koskevan neuvottelukantansa istunnossaan 6. joulukuuta ottaen huomioon riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin, jonka tulokset toimitetaan marraskuussa. LAATIKKO 1 ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYTYISTÄ ESIR-HANKKEISTA Creta Farms (Kreikka) pyrkii tekemään lihavalmisteista terveellisempiä ruiskuttamalla niihin ekstra-neitsytoliiviöljyä. Yrityksen teknologian avulla poistetaan ihmisen terveydelle haitallisia tyydyttyneitä eläinrasvoja ja korvataan ne tyydyttämättömillä rasvoilla, jotka auttavat vähentämään huonoa kolesterolia. Creta Farms on tällä hetkellä suurin toimija Kreikan leikkelelihamarkkinoilla ja on jo laajentanut menestyksellisesti toimintaansa ulkomaille. ESIR-rahaston tuella yhtiö voi kehittää teknologiaansa edelleen ja laajentaa oliiviöljykäsittelyn pikaruokaan. Näin yhtiö voi palkata 100 uutta työntekijää ja jatkaa laajentumista ulkomaille. Malin Corporation (Irlanti) on maailmanlaajuinen biotiedeyritys, joka sijoittaa innovatiivisiin, kehityksensä alussa oleviin tutkimus- ja kehittämisyrityksiin biotieteiden alalla. ESIR-rahaston äskettäin myöntämän 70 miljoonan euron rahoitusosuuden avulla yritys voi seuraavan seitsemän vuoden aikana tehdä lisäsijoituksia biotieteeseen koko Euroopassa. Lainasta on jo käytössä 40 miljoonaa euroa, jolla tuetaan Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan biotiedeyritysten huipputason innovointeja ja uusien tuotteiden kehittämistä. ESIR-tuen ansiosta Malin Corporation voi auttaa biotiedeyrityksiä maksimoimaan suorituskykynsä ja saavuttamaan kaupallista menestystä. PEP-Therapy/Quadrivium (Ranska). PEP-Therapy on tutkimusyritys, jonka perustivat arvostetuissa ranskalaisissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tieteenharjoittajat vuonna Yrityksen taustatiimi on kehittänyt tekniikan, jolla estetään proteiinien tiettyjä erityistoimintoja muuttamasta terveitä soluja syöpäsoluiksi. Tavoitteena on kehittää hoito, jossa toisin kuin kemoterapiassa tuhotaan ainoastaan syöpäsoluja ja jätetään hyvät ja terveet solut eloon. Pep-Therapy sai hankkeensa rahoittamiseksi miljoona euroa tukea ranskalaiselta sijoitusrahastolta Quadrivium 1:ltä, jolle Euroopan investointirahasto (EIR) on myöntänyt 20 miljoonan euron rahoituksen. WOW Technology (Belgia) on erikoistunut valmistamaan räätälöityjä koneita ja automaattisia laitteita eri aloille (kuten ilmailu, autotekniikka, biotekniikka, lääkkeet, maatalouselintarvikkeet, ympäristö ja energia). Yrityksen tärkein laite on Shaker Robot, jonka avulla voidaan automatisoida rokotteiden valmistuksessa käytettävien soluviljelmien laajamittainen tuotanto. Lainalla, jonka EIR takaa ESIR-rahaston puitteissa, yritys suunnittelee kaksinkertaistavansa kasvunsa seuraavien viiden vuoden aikana siten, että sen työntekijöiden määrä kaksinkertaistuu ja se laajentuu muille eurooppalaisille markkinoille, kuten Ranskaan, Saksaan ja Sveitsiin. Satamien esteetöntä infrastruktuuria koskeva hanke (Espanja) koostuu puitelainasta, jolla rahoitetaan investointeja valtion omistamien satamien tie- ja rautatieyhteyksiin Espanjassa valtion PAF-rahaston (Port Acessibility Fund) kautta. Hankkeen avulla parannetaan maayhteyksiä keskeisiin satamiin, jotka kaikki kuuluvat Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T). Tämä toimi on jatkoa EIP:n laajamittaiselle 5 Eurooppa-neuvosto 31/16, 21. lokakuuta 2016, kohta 18. F 3 EN

4 tuelle, jolla tätä satamaverkostoa on kehitetty viime vuosina. Rydgier-sairaala (Puola) Torunin kaupungissa saa ESIR-rahaston puitteissa Euroopan investointipankilta (EIP) noin 57 miljoonan euron lainan, jolla rahoitetaan sairaalan kunnostus. Hanke on osa investointiohjelmaa, jonka avulla pyritään täyttämään Puolan ja EU:n lainsäädännön sairaaloilta edellyttämät tekniset ja ammatilliset standardit. Tämä on ensimmäinen puolalainen julkisen sektorin toimi, jolla on EU:n talousarviosta saatu takaus ESIR-rahaston puitteissa. Tämä toimi on myös malliesimerkki siitä, kuinka ESIR-rahoitus yhdistetään EU:n myöntämään avustukseen innovatiivisen rahoitusvälineen avulla, sillä ESIR-lainan lisäksi hankkeen rahoitukseen käytetään Euroopan rakenne- ja investointirahastoja, jäljempänä ERIrahastot. Tämänhetkisen ESIR-asetuksen mukaan on tehtävä kolme arviointia: i) komissio arvioi EU:n takauksen käyttöä ja takuurahaston toimintaa, 6 ja arviointiin liitetään tilintarkastustuomioistuimen lausunto; 7 ii) EIP arvioi ESIR-rahaston toimintaa; 8 ja (iii) ESIRasetuksen soveltamisesta tehdään riippumaton ulkoinen arviointi. 9 Näiden arviointien avulla sidosryhmät saavat kattavan näkemyksen ESIR-rahaston tähänastisesta toiminnasta. Tehdyt arvioinnit otetaan jo huomioon meneillään olevissa, ESIR 2.0:aa koskevissa lainsäädäntökeskusteluissa. ESIR 2.0 -ehdotuksessa puututaan arvioinneissa esiin tuotuihin seikkoihin ja varmistetaan ESIR-toimien sujuva jatkuminen ilman että rahoitukseen tulee katkoksia. Näin vakuutetaan hankkeiden toteuttajille, että hankkeita voidaan edelleen valmistella vielä ensimmäisen investointikauden jälkeenkin. Euroopan investointiohjelmalla on jo todellista merkitystä monilla eri aloilla, sillä se on tukenut innovatiivisia hankkeita, jotka edistävät työpaikkojen luomista ja kasvua paikallisyhteisöissä, sekä torjunut nuorisotyöttömyyttä edistämällä innovatiivisten, strategisten ja nuorten yritysten kehitystä. Nämä hankkeet ovat elintärkeitä EU:n talouden tulevan kilpailukyvyn kannalta, ja niiden kohteena ovat sellaiset keskeiset alat kuin pkyritysten tukeminen, innovointi, tutkimus ja kehittäminen, uusiutuva energia, energiatehokkuus ja energian toimitusvarmuus, ympäristö sekä digitaalinen, sosiaalinen ja liikenteeseen liittyvä infrastruktuuri ja palvelutuotanto. Investointiohjelman kattavana strategiana on se, että pyritään kestävällä tavalla lisäämään investointien määrää, joka Asetuksen (EU) 2015/ artiklan 2 kohdan mukaisesti. Ks. SWD(2016) 297 final. Arviointi on saatavilla osoitteessa Asetuksen (EU) 2015/ artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Ks. lausunto nro 2/2016. Lausunto on saatavilla osoitteessa Asetuksen (EU) 2015/ artiklan 1 kohdan mukaisesti. Arviointi on saatavilla osoitteessa Asetuksen (EU) 2015/ artiklan 6 kohdan mukaisesti. Riippumaton arviointi on saatavilla osoitteessa F 4 EN

5 finanssikriisistä lähtien on Euroopassa ollut liian alhainen. Investointiohjelman ensimmäinen pilari, johon kuuluvat ESIR-rahasto sekä tavoite parantaa EU:n talousarviovarojen käyttöä yleisesti, mahdollistaa rajallisten julkisten varojen vivuttamisen houkuttelemalla yksityisiä sijoittajia ja tukemalla innovatiivisia ja strategisia eurooppalaisia hankkeita, jotka tuottavat konkreettisia tuloksia eli työpaikkoja ja kasvua. Edistäessään sitä, että rahoituskelpoisia hankkeita kehitetään tasaista tahtia ja avoimuutta lisätään, investointiohjelman toinen pilari (Euroopan investointineuvontakeskus ja Euroopan investointihankeportaali) varmistaa osaltaan investointien ohjautumista reaalitalouteen (laatikko 2). LAATIKKO 2 EUROOPAN INVESTOINTIHANKEPORTAALI ON OSA EUROOPAN INVESTOINTIOHJELMAN TOISTA PILARIA Euroopan investointihankeportaali on luotu sillaksi EU:n hankkeiden toteuttajien ja koko maailman sijoittajien välille. Portaalissa on nyt yli 130 hanketta: ec.europa.eu/eipp Portaali palvelee sijoittajia parantamalla olemassa olevien EU:n investointimahdollisuuksien näkyvyyttä ja luo avoimen ja tulevaisuuteen suuntautuvan hankejatkumon sekä helpottaa yhteydenpitoa hankkeiden toteuttajiin. Klikkaa ja löydä sijoituskohde! ec.europa.eu/eipp hhh Kestävät investoinnit edellyttävät vakaata ja ennustettavissa olevaa liiketoimintaympäristöä. Investointiohjelman kolmannessa pilarissa toimet, joiden tarkoituksena on poistaa investointien pullonkauloja EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa, auttavat parantamaan investointiympäristöä ja luomaan pitkäaikaista ja kestävää kasvua Euroopassa. EU ja sen jäsenvaltiot ovat jo edenneet investointiesteiden poistamisessa, mutta lisätoimia tarvitaan. Samalla kun komissio jatkaa työtä investointiympäristön parantamiseksi EU:n tasolla muun muassa sisämarkkinoita syventämällä, jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan investointiesteiden poistamiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. ESIR-rahastosta saadut kokemukset osoittavat, että jäsenvaltiot, joiden rahoitusmarkkinat ovat kehittyneemmät ja joiden liiketoimintaympäristö suosii investointeja, ovat hyötyneet ESIR-rahastosta eniten tähän mennessä. Tämä viittaa siihen, että nämä jäsenvaltiot tuottavat ESIR-hanke-ehdotuksia yleisesti ottaen tehokkaammin kuin muut jäsenvaltiot. Lisäksi vahvat kansalliset kehityspankit voivat edistää hankkeiden kehitystä ja yhteisrahoitusta. Myös komissio on esittänyt konkreettisia aloitteita, joiden tarkoituksena on helpottaa reaalitalouden rahoittamista. Jäsenvaltiot hyötyvät esimerkiksi entistä selkeämmistä julkisen tilinpidon säännöistä, erityisesti niistä, jotka koskevat julkisen ja yksityisen sektorin F 5 EN

6 kumppanuuksia 10. Komissio seuraa tiiviisti, millaisia vaikutuksia julkisen tilinpidon sääntöjä koskevilla tulkinnoilla on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien luomiseen eri aloilla, ja harkitsee tarvittaessa lisätoimia. Komissio on myös antanut käytännön ohjeistusta valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkisten infrastruktuurien rahoituksessa 11. Viimeaikaisilla pilottihankkeilla on pyritty EU:n tasolla lähentämään sellaisten eri menettelyjen määräaikoja, jotka koskevat strategisiin infrastruktuuri-investointeihin liittyviä hankkeita. Pilottihanke kattaa ensimmäisessä vaiheessa Belgian ja Slovakian. Näitä hankkeita koskevien arviointien perusteella komissio laajentaa aloitteen muihin jäsenvaltioihin vuoden 2017 aikana. Päämääränä on luoda keskitetty asiointipiste, joka palvelee tehokkaasti kaikkia jäsenvaltioita ja jossa kaikki näistä asioista vastaavat komission yksiköt, mukaan lukien komission edustustot jäsenvaltioissa, toimivat yhdessä ja muodostavat yhden investointipolitiikkatiimin. Lisäksi energiaunionia, pääomamarkkinaunionia, sisämarkkinoita, digitaalisia sisämarkkinoita, kiertotaloutta ja kansainvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia koskeva työ kattaa erityistoimenpiteitä, jotka kokonaisuudessaan täytäntöönpantuina poistavat investointiesteitä, edistävät innovaatioita ja parantavat investointiympäristöä. Komissio hyväksyy lähiaikoina energiapaketin, jolla pyritään edistämään siirtymistä puhtaaseen energiaan, lisäämään energiatehokkuutta, tukemaan EU:n maailmanlaajuista johtoasemaa uusiutuvan energian alalla ja takaamaan energian kuluttajille reilut sopimusehdot. Paketin tarkoituksena on parantaa ennustettavuutta yritysten, sijoittajien ja yhteiskunnan näkökulmasta ja helpottaa investointeja kansallisella tasolla erityisesti kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien avulla. Samalla tavalla kuin on alennettu sellaisten vakuutuksenantajien pääomavaatimuksia, jotka sijoittavat vaatimukset täyttäviin infrastruktuurihankkeisiin, 12 komissio ehdotti 23. marraskuuta 2016, että pankkien pääomavaatimuksia alennetaan tiettyjen infrastruktuuri-investointien osalta. 13 Komissio esitti 22. marraskuuta 2016 monialaisen ohjelman 14 toimista, joilla tuetaan startup-yrityksiä Euroopassa, ja antoi ehdotuksen direktiiviksi 15, jolla pyritään tehostamaan maksukyvyttömyyteen, ennaltaehkäiseviin uudelleenjärjestelyihin ja toisen mahdollisuuden tarjoamiseen liittyviä järjestelmiä. Direktiivillä pyritään poistamaan investointiesteitä, jotka johtuvat jäsenvaltioiden tämänkaltaisten järjestelmien eroista. Jäsenvaltioiden on myös pantava tarmokkaammin täytäntöön tarvittavat uudistukset, joilla pyritään poistamaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja viimeksi Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tilastokohtelua koskeva opas, jonka Eurostat on laatinut yhteistyössä EIP:n kanssa lähinnä yksityisiä sidosryhmiä varten, julkaistiin 29. syyskuuta 2016 (Eurostat / EPEC / European Investment Bank, A Guide to the Statistical Treatment of PPPs, syyskuu 2016). Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (EUVL C 262, , s. 1). Komission delegoitu asetus (EU) 2015/467, annettu 30 päivänä syyskuuta 2015, delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 muuttamisesta siltä osin kuin kyseessä on lakisääteisten pääomavaatimusten laskenta vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksen hallussa olevien varojen useiden luokkien osalta (EUVL L 85, , s. 6). COM(2016) 850. COM(2016) 733. COM(2016) 723. F 6 EN

7 vuotuisen kasvuselvityksen 16 yhteydessä havaitut investointiesteet. Maakohtaisten suositusten uudistusehdotuksissa otetaan huomioon erityiset kansalliset tekijät. Uudistuksia tarvitaan, jotta jäsenvaltioiden investointien määrää voidaan pitää yllä ja lisätä. Vaikka osa jäsenvaltioista ja erityisesti kriisin raskaasti koettelemat euroalueen jäsenvaltiot ovat jo pyrkineet poistamaan investointiesteitä, edistyminen on ollut kokonaisuutena epätasaista, ja lisätoimia tarvitaan Komissio kannustaa jäsenvaltioita paitsi poistamaan investointien esteitä ja pullonkauloja myös kehittämään suunnittelu- ja koordinointirakenteita, jotka kattavat kaikki hallinnon tasot ja kaikki rahoituslähteet. Näissä rakenteissa voidaan jäsenvaltioiden investointipolitiikan pohjalta luoda vakaa keskeisten julkisen sektorin hankkeiden jatkumo sekä hallinnoida näitä hankkeita strategisesti. Rakenteilla voidaan keventää hankkeiden hyväksymistä koskevia sääntely- ja hallintomenettelyjä, ja niiden avulla voidaan lisäksi tehdä tiivistä yhteistyötä komission yksiköiden ja Euroopan investointineuvontakeskuksen kanssa. 2. MITEN ESIR-RAHASTOA JA SEN INVESTOINTEJA REAALITALOUTEEN ON ARVIOITU TÄHÄN MENNESSÄ? Tässä jaksossa esitetään tiivistelmä tärkeimmistä ongelmista, jotka kolmessa arvioinnissa on tuotu esiin, ja kuvaillaan, miten ESIR 2.0 -ehdotuksessa puututaan kyseisiin seikkoihin. ESIR-tuen merkityksellisyys ja täydentävyys Arviointien mukaan ESIR-rahastolla on ollut merkitystä Euroopan investointitarpeisiin vastaamisessa. Riippumattomassa arvioinnissa kiinnitetään huomiota jatkuvaan investointivajeeseen ja markkinoiden tarpeisiin ja todetaan, että ESIR-rahasto on vastannut suuririskisen rahoituksen tarpeeseen ja näin osaltaan edistänyt investointivajeen poistamista. Tällaisessa suuririskisessä rahoituksessa, joka määritellään EIP:n erityistoimeksi 17 eli korkeamman riskiprofiilin operaatioksi, on oltava täydentävyyttä, ja siihen on saatava mukaan mahdollisimman paljon yksityisen sektorin rahoitusta. EIP:n arvioinnissa korostetaan, että EU:n takauksen ansiosta se on voinut lisätä merkittävästi erityistoimiaan, noin 4 miljardista eurosta vuodessa arvioituun 20 miljardiin euroon vuodessa. Arvioinneissa korostetaan, että ESIR-rahaston avulla EIP on kyennyt laajentamaan asiakas- ja tuotepohjaansa ja erityisesti kehittämään uusia (etuoikeuasemaltaan) toissijaisia tuotteita, joiden avulla EIP on voinut mukautua ja vastata markkinoiden tarpeisiin. Riippumattomassa arvioinnissa todetaan kuitenkin, että vaikka kaikki ESIR-rahaston operaatiot olivatkin EIP:n erityistoimia, joidenkin sidosryhmien mukaan kyseisissä erityistoimissa ei otettu suurempaa riskiä kuin kaupallisten markkinoiden tarjoamissa 16 COM(2016) 725 final. 17 Erityistoimet ovat toimia, joiden osalta EIP:n sisäinen luottoluokitus on (suhteellisen vähäriskistä) investointiluokkaa (investment grade) heikompi, eli toimiin sisältyy suurempi riski kuin EIP:n tavanomaisiin toimiin. F 7 EN

8 tuotteissa. Tältä osin EIP:n arvioinnissa huomautetaan, että erityistoimissa tarvitaan selvempää täydentävyyden määritelmää, sillä näin voitaisiin varmistaa suurempi yhdenmukaisuus hankkeiden valinnassa ja vähentää mahdollisia ESIR-rahastoon maineeseen liittyviä riskejä. Vastaavasti riippumattomassa arvioinnissa korostetaan, että täydentävyyskriteerin täyttämisen olisi oltava muutakin kuin toimenpide, jossa pannaan rasti EIP:n erityistointa tarkoittavaan ruutuun, ja että täydentävyyttä koskevasta arvioinnista on tehtävä avoimempaa. Kerrannaisvaikutus ja yksityisten investointien liikkeelle saaminen Riippumattoman arvioinnin päätelmänä on, että ESIR-rahasto on onnistunut parantamaan rahoitusmahdollisuuksia ja saamaan yksityistä pääomaa liikkeelle. Arvioinnissa todetaan, että odotettavissa oleva kerrannaisvaikutus, joka koskee sopimuksin vahvistettujen toimien salkkua, on 30. kesäkuuta 2016 ollut 14,1 (vastaa siis täysin koko ESIR-investointikauden tavoitetta, joka oli 15) ja että liikkeelle saadun yksityisen rahoituksen osuus on tuolloin ollut 63 prosenttia (täsmällistä tavoitetta ei ole asetettu). Sekä EIP:n arvioinnissa että riippumattomassa arvioinnissa todetaan, että ESIR-rahaston kaksi osiota (infrastruktuuri- ja innovointiosio ja pk-yritysosio) ovat edenneet eri tahtia. Esimerkiksi pk-yritysosion täytäntöönpanossa EIR on nopeuttanut nykyisten valtuuksiensa käyttämistä loppuun ja ottanut vasta myöhemmin käyttöön uusia tuotteita. Infrastruktuuri- ja innovointiosion täytäntöönpanossa EIP on sitä vastoin pystynyt hyödyntämään joitakin olemassa olevia tuotteitaan, mutta se on tarvinnut aikaa kehittääkseen uusia tuotteita, joille on tyypillistä sekä korkeampi riskiprofiili että toisinaan suuremmat (ulkoiset) kerrannaisvaikutukset. Näillä uusilla tuotteilla on tarkoitus täydentää olemassa olevia tuotteita, ja ne otetaan käyttöön ESIR-rahaston ensimmäisen täytäntöönpanovuoden jälkeen. ESIR 2.0 -ehdotuksessa esitetyt muutokset, jotka koskevat ESIR-tuen täydentävyyttä ja yksityisten investointien houkuttelemista ESIR-rahasto, jota komission strateginen investointiyhteistyökumppani, EIP-ryhmä, panee täytäntöön ja osarahoittaa, etenee yli vuosi perustamisensa jälkeen vakaasti kohti tavoitettaan eli sitä, että reaalitalouteen syntyy vuoden 2018 puoliväliin mennessä vähintään 315 miljardin euron lisäinvestoinnit. Samalla rahaston avulla pyritään maksimoimaan yksityisen sektorin osallistuminen investointeihin. Markkinat ovat absorboineet rahoitusta erityisen nopeasti pk-yritysosiossa, jossa ESIRrahaston menestys on ylittänyt selvästi kaikki odotukset. Tämä vastaa sitä erittäin myönteistä vastaanottoa, jonka ESIR-rahasto on saanut pk-sidosryhmiltä. Sen varmistamiseksi, että pk-yritysten rahoittamiseen on edelleen käytettävissä riittävästi ESIRrahaston tukea, heinäkuussa 2016 pk-yritysosiota suurennettiin 500 miljoonalla eurolla asetuksen (EU) 2015/1017 nykyisten parametrien puitteissa. Hankkeissa, jotka EIP-ryhmä on marraskuun 2016 puoliväliin mennessä hyväksynyt ESIR-rahaston kahteen osioon, on saatu liikkeelle 154 miljardin euron kokonaisinvestoinnit 27 jäsenvaltiossa ja tuettu noin :ta pk-yritystä. F 8 EN

9 ESIR 2.0:ssa on keskeistä, että tukea saavien hankkeiden täydentävyyttä vahvistetaan. Komission ESIR 2.0 -ehdotuksesta käy entistäkin selvemmäksi, että ESIR-rahaston hankkeiden avulla on puututtava epätyydyttäviin investointioloihin ja markkinoiden vajavaisuuksiin. Tämä vaatimus sisältyy tukikelpoisuusehtoihin. Nykyisissä oloissa, joissa korkotaso on alhainen ja likviditeettiä on runsaasti, seuraavat tekijät ovat keskeisiä ESIRrahaston täydentävyyden arvioinnissa: suurempi riskinotto esimerkiksi myöntämällä toissijaisia luottoja; erityiset riskit, jotka johtuvat esimerkiksi testaamattomasta teknologiasta tai suuririskisemmistä sopimusosapuolista; sekä investoinnit uuteen (valtioiden) rajat ylittävään infrastruktuuriin. Nämä tekijät voivat vastaavasti lisätä luottamusta ja rahoituksen yleistä saatavuutta, varsinkin suuririskisiin toimiin. Koska rajat ylittävät infrastruktuurihankkeet ja niihin liittyvät palvelut ovat tärkeitä Euroopalle, niissä on uuden ehdotuksen mukaan täydentävyyttä. Tämä osa-alue on tällä hetkellä alikehittynyt, ja sitä on aktivoitava, jotta investoinnit helpottuisivat. Euroopan investointiohjelman mekanismit toimivat, ja ESIR 2.0 -ehdotuksessa niitä vahvistetaan, jotta yksityisiä investointeja saataisiin jatkossakin liikkeelle Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeillä aloilla sekä siellä, missä markkinat eivät vieläkään toimi tai investointiolot ovat edelleen epätyydyttäviä. ESIR-rahaston tavoitteena on edelleen tukea investointeja, joita ei olisi ilman ESIR-rahaston tukea voitu toteuttaa samassa aikataulussa tai samassa laajuudessa EIP:n, EIR:n tai unionin nykyisillä rahoitusvälineillä. Kuten ensimmäisellä investointikaudella, yksityisiä investointeja olisi houkuteltava mahdollisimman paljon ja pk-yritykset ovat tuen keskeisiä edunsaajia. ESIR-tuen jakautuminen maantieteellisesti ja aloittain Kolmessa arvioinnissa todetaan, että ESIR-rahaston kattavuus on aloittain ja jäsenvaltioittain yleisesti ottaen hyvä, sillä arviointien laatimisen aikaan 26 jäsenvaltiota ja kaikki tukikelpoiset alat olivat jo rahaston piirissä. 18 Kuitenkin sekä EIP:n arvioinnissa että riippumattomassa arvioinnissa huomautetaan, että ESIR-salkku on keskittynyt voimakkaasti tiettyihin jäsenvaltioihin 19. Riippumattomassa arvioinnissa todetaan, että syyt, joiden vuoksi ESIR-tuki on vähäisempää Keski- ja Itä-Euroopassa, voivat olla seuraavia: teknistä asiantuntemusta, jota tarvitaan suurten hankkeiden ja julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien kehittämisessä, on vähemmän tarjolla; keskitettyjä suunnittelu- ja koordinointirakenteita ei ole; hankkeet ovat suhteellisesti pienempiä; riskipääomamarkkinat ovat vähemmän kehittyneitä; lisäksi täydentävyyttä olisi Tällä hetkellä hankkeita on hyväksytty ESIR-tuen piiriin 27 jäsenvaltiossa. Kummankin arvioinnin mukaan ESIR-salkku on keskittynyt seuraaviin jäsenvaltioihin: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tuen jakautuminen on kuitenkin tasapainoisempaa, kun ESIRinvestointien määrää verrataan kyseisten maiden bruttokansantuotteeseen. F 9 EN

10 oltava enemmän varsinkin suhteessa ERI-rahastoihin. Arvioinnissa korostetaan, että ESIRrahaston maantieteellisen kattavuuden lisäämiseksi on tärkeää kehittää hankkeiden valmisteluun liittyviä valmiuksia. Vaikka sekä EIP:n arvioinnissa että riippumattomassa arvioinnissa lisäksi todettiin, että ESIR-tuki on jossain määrin keskittynyt tietyille aloille, sidosryhmät eivät pitäneet tätä merkittävänä ongelmana. Johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa muihin unionin rahoituslähteisiin Kaikissa kolmessa arvioinnissa huomautetaan, että mahdollisuudet kehittää ESIRrahaston ja muiden EU:n rahoituslähteiden välisiä uusia yhteistyömuotoja ovat merkittävät, mutta niissä korostetaan myös, että joidenkin näiden rahastojen ja ESIRrahaston välistä vuorovaikutusta on seurattava tarkasti. Riippumattomassa arvioinnissa todetaan, että ESIR-rahasto, COSME-ohjelma 20 ja Horisontti puiteohjelmaan kuuluva InnovFin-ohjelma 21 täydentävät hyvin toisiaan, sillä ESIR-rahaston ansiosta näitä kahta muuta on voitu käyttää etupainotteisesti ja näin vastata markkinoiden suuriin tarpeisiin ESIRrahaston pk-yritysosiossa. Toinen konkreettinen esimerkki mahdollisuuksista yhdistää nämä rahastot tuloksellisesti on yleiseurooppalainen riskipääomarahasto-osuusrahasto 22, joka käynnistettiin 8. marraskuuta Tässä ohjelmassa pyritään eri resursseja yhdistämällä vähentämään Euroopassa vallitsevaa pääomavajetta ja riskipääomamarkkinoiden hajanaisuutta sekä houkuttelemaan yhteisösijoittajilta lisää yksityistä pääomaa eurooppalaisen riskipääoman muodostamaan omaisuuseräluokkaan. Näin pyritään tukemaan innovatiivisten yritysten kasvua. EIP:n arvioinnissa todetaan, että Verkkojen Eurooppa- ja Horisontti ohjelmien rahoitusvälineet voivat olla ESIR-rahaston potentiaalisia kilpailijoita ja että toisinaan EIP asettaa ESIR-rahastoon liittyvien tulospaineiden vuoksi ESIR-toimet kahden muun ohjelman toimien edelle. Riippumattomassa arvioinnissa todetaan, että joidenkin sidosryhmien mukaan ERI-rahastot kilpailevat ESIR-rahaston kanssa erityisesti koheesiomaissa. Kuitenkin sekä EIP:n että komission arvioinnissa nähdään runsaasti mahdollisuuksia sille, että kaikkien näiden rahastojen ja ESIR-rahaston välille muodostuu täydentävyyttä ja synergioita. Horisontti ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen samoin kuin ERI-rahastojen varoilla voitaisiin rahoittaa erityisesti ESIR-toimien suuririskisintä osaa silloin, kun se on tarpeen hankkeen saamiseksi vauhtiin ja yksityisen sektorin rahoitusosuuksien maksimoimiseksi. EIP taas voisi ESIR-rahaston tuella huolehtia välipääomarahoituksesta. Tähän liittyen ESIR 1.0 -rahaston rahoitusrakenteessa tehtiin 500 miljoonan euron siirto Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusinstrumenteista saman välineen avustusosaan. EIP:n arvioinnissa ja riippumattomassa arvioinnissa katsottiin, että olisi tutkittava rajoituksia, jotka EU:n yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma. Lisätietoa tästä ohjelmasta on osoitteessa Innovaatioiden kehittäjille EU:n rahoitusta tarjoava EU Finance for Innovators -ohjelma. Lisätietoa tästä ohjelmasta on osoitteessa Lisätietoa tästä ohjelmasta on osoitteessa F 10 EN

11 koskevat ERI-rahastojen ja ESIR-rahaston tukien yhdistämistä, mukaan lukien neuvontapalvelujen mahdollinen asema. Sen lisäksi että komissio on antanut ohjeistusta 23 siitä, miten ESIR-rahaston ja ERI-rahastojen tukea voidaan yhdistää, komissio on laatinut ehdotuksen 24, jolla helpotetaan tällaista yhdistämistä. Komissio on sitoutunut lähentämään toisiinsa eri EU:n instrumenttien toimintaedellytyksiä. Yhteistyö kansallisten kehityspankkien ja erityisten investointijärjestelyjen kanssa EIP:n arvioinnista käy ilmi, että noin kolmasosa ESIR-rahaston toimista sai yhteisrahoitusta kansallisista kehityspankeista. Tämä vastaa eräiden jäsenvaltioiden ilmoituksia, joiden mukaan ne rahoittavat ESIR-rahaston hankkeita tai erityisiä investointijärjestelyjä jopa 42 miljardilla eurolla. Myös EIP-ryhmällä on useita aloitteita, joilla se pyrkii vastaamaan paremmin kansallisten kehityspankkien tarpeisiin, esimerkiksi pääomafoorumi 25, arvopaperistamisaloite 26 sekä useat uudet rahoitustuotteet 27. Riippumattoman arvioinnin mukaan ESIR-rahasto kilpaili joissakin tapauksissa kansallisten kehityspankkien kanssa samoista hankkeista, erityisesti suuremmista hankkeista. Tätä riskiä olisi pienennettävä siten, että EIP ottaisi toissijaisia positioita sijoituskohteissa, jotka ovat yhteisiä ESIR-rahastolle ja kansallisille kehityspankeille. Vaikka erityisten investointijärjestelyjen avulla voitaisiin vastata pienempien hankkeiden suureen riskirahoitustarpeeseen, riippumattomassa arvioinnissa todetaan myös, että arviointikauden loppuun mennessä yhtään erityistä investointijärjestelyä ei ollut perustettu. Ensimmäinen erityinen investointijärjestely perustettiin 30. kesäkuuta 2016 jälkeen. Muita erityisiä investointijärjestelyjä, myös pk-yritysosiossa, on valmisteilla, ja ne on määrä hyväksyä vielä tämän vuoden kuluessa. ESIR 2.0 -ehdotuksessa esitetyt muutokset, jotka koskevat ESIR-tuen maantieteellistä ja alakohtaista jakautumista ja tuen täydentävyyttä suhteessa muihin unionin rahoituslähteisiin ESIR 2.0:ssa pidennetään ESIR-rahaston kestoaikaa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun ja asetetaan tavoitteeksi yhteensä vähintään 500 miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 mennessä. ESIR-ehdotus vastaa komission samaan aikaan antamaa varainhoitoasetuksen tarkistamisehdotusta, jolla pyritään luomaan vahva kehys unionin rahoitusvastuiden hoitamista varten. Jotta voidaan lisätä ESIR-rahaston vaikutusta entisestään ja saavuttaa COM(2016) 605 final. EIR:n ja kansallisten kehityspankkien pääomafoorumi. Lisätietoa pääomafoorumista on osoitteessa EIR:n ja kansallisten kehityspankkien arvopaperistamisaloite. Lisätietoa arvopaperistamisaloitteesta on osoitteessa EIR on esimerkiksi allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjan italialaisen Cassa Depositi e Prestitin kanssa ja valmistelee parhaillaan eräiden muiden yhteisymmärryspöytäkirjojen allekirjoitusta. F 11 EN

12 tavoitteeksi asetettu investointien määrän kaksinkertaistaminen, komissio kehottaa myös jäsenvaltioita asettamaan rahastoon osallistumisen ensisijaiseksi tavoitteekseen. ESIR 2.0 -ehdotuksen tärkeänä tavoitteena on myös lisätä ESIR-rahaston hyödyntämistä vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla. Euroopan vähemmän kehittyneiden alueiden ja siirtymäalueiden tukea laajennetaan tästä syystä siten, että ehdotuksessa viitataan nimenomaisesti kaikkiin sellaisiin toimialoihin, joita yleiset tavoitteet eivät muutoin kattaisi. Lisäksi olisi sallittava tietyin edellytyksin se, että ESIR-rahastosta tuetaan moottoritieinvestointeja koheesiomaissa, vaikka yleisen säännön mukaan tukea tähän tarkoitukseen olisi vältettävä. On välttämätöntä, että jäsenvaltiot parantavat valmiuksiaan valmistella hankkeita. ESIR 2.0:ssa parannetaan mahdollisuuksia saada teknistä apua Euroopan investointineuvontakeskukselta. Käyttämällä Euroopan investointineuvontakeskuksen tarjoamia palveluja voidaan edistää myös keskeisten investointihankkeiden suunnittelun ja koordinoinnin vahvistamista kansallisella tasolla. Keskeistä on myös se, että helpotetaan muiden unionin rahoituslähteiden kuten ERIrahastot, Horisontti puiteohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline yhdistämistä ESIRtuen kanssa. Näin voidaan saada liikkeelle lisää yksityisen sektorin investointeja. Niinpä komissio ehdotti syyskuussa 2016 koontiasetusta, 28 jolla muutettaisiin useita asetuksia ja näin helpotettaisiin tällaista rahoituksen yhdistämistä sekä erityisten investointijärjestelyjen tasolla että yksittäisissä hankkeissa. Komission ESIR 2.0 -ehdotuksessa esitetään myös, että ESIRrahaston kohdentamista EU:n poliittisiin painopisteisiin parannettaisiin ilmastonmuutosasioissa esimerkiksi asettamalla ESIR-rahaston infrastruktuuri- ja innovaatioosiossa ilmastoystävällisiä hankkeita koskeva vähimmäistavoite. Lisäksi komissio toteaa, että on tärkeää käyttää osa unionin talousarviosta, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen varoja, avustuksina, joita yhdistettäisiin ESIR-tuen kanssa. Tästä syystä alkuvuodesta 2017 käynnistetään Verkkojen Eurooppa -välinettä koskeva ehdotuspyyntö, jossa yhdistetään miljardin euron avustukset ESIR-tukeen ja kansallisten kehityspankkien ja yksityissektorin rahoitukseen. ESIR-rahasto edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä, ja näin ollen sillä on tärkeä sosiaalinen ulottuvuus. ESIR-rahaston pk-yritysosiossa on kehitetty kattava kokoelma innovatiivisia rahoitusvälineitä, joilla pyritään tukemaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä, kestävää työllisyyttä ja sosiaalista innovointia. Välineiden avulla muun muassa lisätään mikroyritysten ja yhteiskunnallisten yritysten lainoille annettavia takauksia työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevassa ohjelmassa 29. Välineisiin kuuluu myös EIR:n sijoituksissa käytettävä osaketuote, jolla tuetaan yhteiskunnallisia yrityksiä. Näissä EIR:n sijoituksissa voi olla kyse esimerkiksi bisnesenkeleiden kanssa tehtävistä yhteissijoituksista, samoin kuin sijoituksista välittäjiin, jotka liittyvät yhteiskunnallisten yritysten hautomoihin, aloittelevien yritysten COM(2016) 605 final. Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva EU-ohjelma. Lisätietoja ohjelmasta on osoitteessa F 12 EN

13 vauhdittajiin tai tulosperusteisiin tukijärjestelmiin, tai sijoituksista yhdessä tällaisten välittäjien kanssa. ESIR 2.0 -ehdotuksessa kehotetaan lisäksi EIP:tä ja EIR:ää varmistamaan, että lopulliset tuensaajat, mukaan lukien pk-yritykset, ovat tietoisia ESIR-tuen olemassaolosta. Hallinto EIP:n arvioinnissa ja riippumattomassa arvioinnissa todetaan, että ESIR-rahaston hallintoelimet on perustettu ja ne toimivat hyvin. Suositusten mukaan joitain parannuksia olisi tehtävä, muun muassa selkeytettävä ESIR-rahaston toimitusjohtajan ja sihteeristön sekä EIP:n yksiköiden tehtäviä ja vastuualueita. EIP:n arvioinnissa suositellaan myös, että ESIRrahaston hallintoelinten välistä viestintää parannetaan. Riippumattomassa arvioinnissa suositellaan lisäksi, että ESIR-toimia koskevia menettelyitä tarkistetaan ja kevennetään. ESIR 2.0 -ehdotuksessa esitetyt, hallintoa koskevat muutokset ESIR 2.0:ssa lisätään investointipäätösten ja hallintomenettelyjen avoimuutta. Investointikomitean on perusteltava päätöksissään, jotka julkaistaan, miksi se katsoo, että tietyille rahoitustoimille olisi myönnettävä EU:n takaus, ja varsinkin miksi tuki on sen mielestä täydentävää. Sen jälkeen kun toimea koskeva sopimus on allekirjoitettu ja toimi on tullut EU:n takauksen piiriin, julkaistaan lisäksi indikaattorit käsittävä tulostaulu. ESIR 2.0 -ehdotuksessa annetaan EIP:lle ja EIR:lle myös velvollisuus tiedottaa lopullisille tuensaajille, kuten pk-yrityksille, siitä, että ne ovat saaneet ESIR-tukea, tai antaa tiedotus asiaankuuluvan rahoituksen välittäjän tehtäväksi. Lisäksi aiotaan selvittää, onko mahdollista edelleen keventää tiettyjä menettelyjä, joita käytetään ESIR-toimien hyväksymisprosessissa. EU:n takauksen ja takuurahaston toiminta Sekä komission arvioinnissa että riippumattomassa arvioinnissa katsotaan, että EU:n takaus on ollut merkityksellinen, tehokas ja vaikuttava, sillä sen avulla EIP-ryhmä on voinut lisätä huomattavasti pk-yrityksiin ja markkina-arvoltaan keskisuuriin yrityksiin kohdistuvien EIP:n erityistoimien ja EIR:n takauksien määrää. EU:n takaus on myös osoittautunut joustavaksi välineeksi, jota voidaan mukauttaa uusiin tarpeisiin, mistä esimerkiksi käy ESIR-rahaston pk-yritysosion vahvistaminen 500 miljoonalla eurolla. Riippumattomassa arvioinnissa katsotaan kuitenkin, että menettelyitä, joiden mukaisesti EU:n takauksen käytöstä päätetään, olisi selkeytettävä ja seurattava tarkemmin. Riippumattomassa arvioinnissa todetaan, että 50 prosentin rahoitusosuus, joka kohdennettiin takuurahastoon sen toiminnan alussa, näyttää varovaisuusperiaatteen näkökulmasta olevan riittävä kattamaan olemassa olevasta salkusta koituvat mahdolliset tappiot. Arvioinnissa suositellaan, että ESIR-takuurahaston varojen sijoitusstrategiaa seurataan tarkasti. Komission arvioinnissa selvitetään EU:n takauksella katettujen tuotteiden aiheuttamia riskejä. F 13 EN

14 Arvioinnissa päätellään, että unionin talousarvio olisi kaiken kaikkiaan riittävästi suojattu EU:n takaukseen perustuvilta mahdollisilta maksupyynnöiltä myös siinä tapauksessa, että EU:n takuurahaston rahoitusosuustavoite alennettaisiin 33,4 prosenttiin. Päätelmässä on otettu huomioon EIP:n toimiin liittyvät takaisinperinnät, tulot ja takaisin maksettavat varat. EIP:n kyky hyödyntää riskinjakovälineitä ja sijoittaa toissijaisiin positioihin on keskeistä, kun pyritään parantamaan yksityissektorin sijoittajien valmiuksia osallistua riskialttiimpiin ja innovatiivisempiin hankkeisiin sekä pk-yritysten hankkeisiin. Tästä syystä komission arvioinnissa korostettiin myös sitä, että sijoittamista toissijaisiin positioihin olisi painotettava. Komission arvioinnissa todetaan vielä, että EU:n takausta ei ole suunniteltu kattamaan valuuttakurssivaihteluiden mahdollisia vaikutuksia. Tämä puute vaikuttaa EIP:n valmiuksiin myöntää pitkäaikaista kiinteäkorkoista rahoitusta tietyissä euroalueen ulkopuolisissa maissa, joiden rahoitusmarkkinat ovat vähemmän kehittyneet. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti ESIRrahaston maantieteelliseen kattavuuteen. ESIR 2.0 -ehdotuksessa esitetyt muutokset EU:n takaukseen ja takuurahastoon Komission arvioinnissa pääteltiin, että unionin talousarvio olisi kaiken kaikkiaan riittävästi suojattu EU:n takaukseen perustuvilta mahdollisilta maksupyynnöiltä myös siinä tapauksessa, että EU:n takuurahaston rahoitusosuustavoite alennettaisiin tämänhetkisestä 50 prosentista 33,4 prosenttiin. Komission ESIR 2.0 -ehdotuksessa rahoitusosuustavoite on muutettu 35 prosentiksi. Komission arvioinnissa esitettyjen päätelmien mukaisesti ESIR 2.0 -ehdotuksessa myös painotetaan enemmän riskinjakovälineitä ja toissijaista rahoitusta ja siihen sisältyy mahdollisuus kattaa valuuttakurssivaihteluiden mahdolliset vaikutukset EU:n takauksella. Viestintä Kaiken kaikkiaan arvioinneissa korostetaan tarvetta parantaa ESIR-rahaston viestintää. Riippumattomassa arvioinnissa suositellaan lisäämään tietoisuutta ESIR-tuesta ja -tuotteista erityisesti paikallistasolla. Tietoisuutta olisi lisättävä varsinkin uusista tuotteista niiden nopean käyttöönoton varmistamiseksi. Arvioinnissa suositellaan myös, että erityisten investointijärjestelyjen perustamista koskevista mahdollisuuksista ja EIP:n tähän liittyvistä tehtävistä tiedotetaan ja niitä selitetään paremmin. Riippumattomassa arvioinnissa todetaan lisäksi, että EIP-ryhmän ja ESIR-rahaston hallintorakenteissa voitaisiin parantaa sisäisiä viestintämenetelmiä. ESIR 2.0:ssa tehtävät muutokset viestintään Suositukset, jotka koskevat viestinnän parantamista, eivät vaadi ESIR-asetuksen muuttamista, vaan suosituksissa edellytetyt muutokset toteutetaan tehostamalla komission ja EIP:n toimia. Komissio aikoo tiiviissä yhteistyössä EIP-ryhmän kanssa vahvistaa entisestään ESIR-rahastoa koskevaa viestintää ja lisätä näin kaikkialla EU:ssa tietoisuutta käytettävissä olevasta F 14 EN

15 rahoituksesta ja teknisestä avusta. Viestintätoimet ovat meneillään, ja niitä lisätään edelleen tulevina kuukausina. Se, että rahoitusratkaisuista, teknisestä avusta ja menettelytavoista annetaan tietoa muun muassa hyviä käytäntöjä koskevien esimerkkien ja tapausselvitysten avulla, voi synnyttää uusia ideoita ja vauhdittaa investointeja koskevia aloitteita. Koska on ratkaisevan tärkeää, että kaikista Euroopan investointiohjelmaan liittyvistä näkökohdista voi saada helposti tietoa ja tieto on aina ajan tasalla, viestintää pyritään edelleen lisäämään sekä EU:n tasolla osana komission toimia että varsinkin paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. 3. MITEN EUROOPAN INVESTOINTINEUVONTAKESKUS ON TÄHÄN MENNESSÄ ANTANUT TEKNISTÄ APUA? Merkitys ja vaikuttavuus Riippumattomassa arvioinnissa vahvistetaan, että Euroopan investointineuvontakeskus on merkityksellinen, sillä teknisen avun tarve on suuri ja sen odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Arvioinnissa todetaan, että Euroopan investointineuvontakeskuksen tuen kattavuus on hyvä, sillä arviointijaksolla saatiin 214 avunpyyntöä 27 jäsenvaltiosta. Tuki on ollut vaikuttavinta energian, liikenteen sekä kaupunkialueiden ja maaseudun kehittämisen aloilla. Kun Euroopan investointineuvontakeskus omaksuu aloitteellisemman asenteen, voidaan olettaa, että uusia aloja saadaan palvelun piiriin tulevaisuudessa. Mainituista 214 pyynnöstä 78 liittyi rahoitus- ja varainhankintaneuvontaan, 78 tekniseen apuun ja rahoitukseen, 13 tehtyihin yhteistyöehdotuksiin ja 33 yleisiin kysymyksiin. Asiantuntija-apua hankittiin tarvittaessa joko EIP:n operatiivisista yksiköistä tai asiaan perehtyneistä neuvontapalveluista ja -ohjelmista. Riippumattoman arvioinnin mukaan on kaiken kaikkiaan liian aikaista arvioida, käytetäänkö Euroopan investointineuvontakeskuksen tämänhetkistä asiantuntemusta vaikuttavasti. Alustava analyysi osoittaa kuitenkin, että Euroopan investointineuvontakeskuksen olisi oltava enemmän läsnä alueellisella ja paikallisella tasolla. Vaikka keskus on jo nyt aktiivinen paikallisissa erityishankkeissa, sen on kehitettävä kansallisten kehityspankkien ja paikallisten palveluntarjoajien kanssa paikallisia valmiuksia tai kumppanuuksia erityisesti alueilla, joilla tällaisen tuen tarve on suurin. Arvioinnissa korostetaan myös tarvetta saada lisää neuvontaa erityisten investointijärjestelyjen perustamisessa. Riippumattomassa arvioinnissa todetaan lopuksi, että kansallisten kehityspankkien ja Euroopan investointineuvontakeskuksen yhteistyötä voitaisiin kokonaisuutena selventää ja kehittää edelleen. Arviointikauden loppuun mennessä Euroopan investointineuvontakeskuksen ja kansallisten kehityspankkien välillä on allekirjoitettu 18 yhteisymmärryspöytäkirjaa. Yksi yhteisymmärryspöytäkirja on allekirjoitettu myös Kansainvälisen rautatieliiton kanssa. Pöytäkirjojen täytäntöönpanoa on ohjattava ja valvottava muun muassa seuraamalla hallinnollisia järjestelyjä, jotka koskevat Euroopan investointineuvontakeskuksen alaisuudessa tarjottuja, hajautettujen organisaatioiden tuottamia F 15 EN

16 palveluita. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maihin, joilla on vähemmän teknisen avun valmiuksia. Tehokkuus Riippumattoman arvioinnin mukaan on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä Euroopan investointineuvontakeskuksen tehokkuudesta. Euroopan investointineuvontakeskuksen hallintomallissa ei ole havaittu ongelmia. Oletuksena on, että talousarvion käyttöaste kasvaa sitä mukaa kuin Euroopan investointineuvontakeskuksen toteutus etenee ja tulevaisuudessa talousarvio käytetään kokonaan. Riippumattomassa arvioinnissa pidetään kuitenkin tarpeellisena sitä, että Euroopan investointineuvontakeskuksen palvelutarjontaa hajautetaan, ja siinä korostetaan myönteisiä kokemuksia, joita tähän mennessä on saatu paikallisesta teknisestä avusta ja tuesta eräissä jäsenvaltioissa. EIP:n arvioinnissa todetaan, että Euroopan investointineuvontakeskus voisi osallistua enemmän ESIR-rahaston toimiin. Se voisi muun muassa etsiä potentiaalisia ESIRhankkeita, antaa neuvontaa yksittäisille ESIR-hankkeille ja mahdollisesti tukea materiaalin levitystä ja tiedotusta (ks. jäljempänä), etenkin erityisistä investointijärjestelyistä. Lisäarvo Riippumattomassa arvioinnissa todetaan, että Euroopan investointineuvontakeskuksen toiminnot eivät ole päällekkäisiä muiden EIP:n neuvontapalvelujen kanssa vaan suurinta osaa keskuksen palveluista voidaan pitää ainutlaatuisina. Mahdollisia päällekkäisyyksiä yksityisen sektorin palveluntarjoajien kanssa olisi seurattava. Riippumattomassa arvioinnissa todetaan, että sidosryhmät antoivat kuulemisissaan kaksijakoista palautetta siitä, millaista palvelujen laatu oli Euroopan investointineuvontakeskuksen kehityksen alkuvaiheessa. Arvioinnissa suositellaan erityisesti, että Euroopan investointineuvontakeskuksen olisi kehitettävä räätälöityjä palveluja. Sen olisi myös toimitettava palvelunsa nopeammin, sillä muutamat sidosryhmät katsoivat, että palvelujen saanti kestää liian kauan. Arvioinnissa suositellaan myös järjestelmällistä palautemenettelyä, jotta Euroopan investointineuvontakeskus voi ottaa huomioon sidosryhmien mielipiteet ja näin parantaa jatkuvasti palvelujaan. Viestintä Euroopan investointineuvontakeskuksen verkkosivustoa pidetään hyvänä tapana jättää neuvontapyyntö keskukselle, ja 70 prosenttia pyynnöistä toimitettiinkin sivuston kautta. Riippumattomassa arvioinnissa suositellaan, että Euroopan investointineuvontakeskusta koskevaa viestintää lisätään merkittävästi, sillä tietoisuus keskuksen tarjoamista palveluista on vielä suhteellisen vähäistä. Tämä suositus on siis sama kuin ESIR-rahastoa koskeva päätelmä. ESIR 2.0 -ehdotuksessa esitetyt muutokset teknisen avun parantamiseksi F 16 EN

17 Euroopan investointineuvontakeskuksen alku on ollut kaiken kaikkiaan lupaava. Kuten riippumattomassa arvioinnissa korostetaan, on liian aikaista tehdä lopullisia päätelmiä Euroopan investointineuvontakeskuksen toimivuudesta. Lisää kokemusta asiasta saadaan, kunhan keskus on toiminut pidempään. Komission ESIR 2.0 -ehdotuksessa esitetään kuitenkin joitakin Euroopan investointineuvontakeskusta koskevia kohdennettuja parannuksia, joilla vastataan useimpiin riippumattoman arvioinnin suosituksiin. On syytä panna merkille, että viestinnän parantamiseen liittyvien suositusten toteuttamiseksi ei tarvitse muuttaa lainsäädäntöä. Työ, jolla lisätään tietoisuutta Euroopan investointineuvontakeskuksesta, on käynnissä. Komission ehdotuksen mukaan Euroopan investointineuvontakeskuksen olisi kasvatettava paikallista tietämystä ESIR-toiminnan edistämiseksi kaikkialla unionissa. Sen lisäksi keskuksen olisi kuitenkin myös osaltaan monipuolistettava ESIR-rahaston alakohtaista ja maantieteellistä kattavuutta erityisesti tukemalla EIP:tä toimien alullepanossa. Tämä vastaa riippumattomassa arvioinnissa esitettyjä suosituksia. Komissio korostaa ehdotuksessaan myös sitä, että yhteistyössä kansallisten kehityspankkien ja ESIR-rahaston hallintoviranomaisten kanssa olisi kohennettava neuvontapalvelujen sekä teknisen ja rahoitustietämyksen tarjontaa paikallisella tasolla ja varsinkin niissä jäsenvaltioissa, joilla on vaikeuksia hyödyntää innovatiivisia rahoitusmekanismeja. Kyseisen yhteistyön ja paikallisen tuen välille luodaan selvä yhteys, ja tähän liittyy myös muiden unionin rahoituslähteiden yhdistäminen ESIRrahaston kanssa. Tämän on tarkoitus paitsi auttaa hankkeen toteuttajia suunnittelemaan rakenteeltaan parempia hankkeita myös auttaa myös ESIR-rahastoa saavuttamaan parempi maantieteellinen tasapaino. Koska erityiset investointijärjestelyt ovat tärkeitä pienempien hankkeiden rahoituksessa, komissio ehdottaa lisäksi, että Euroopan investointineuvontakeskuksen olisi avustettava aktiivisesti kyseisten järjestelyjen perustamisessa. Tämä ehdotus on seurausta arvioinneista, joiden mukaan erityisten investointijärjestelyjen perustamisen olisi oltava selkeämpää ja aiheesta olisi saatava enemmän neuvontaa. ESIR 2.0 -ehdotuksessa katsotaan lisäksi, että Euroopan investointineuvontakeskuksen olisi tuettava valmistelutyötä, joka koskee ilmastotoimia ja kiertotaloushankkeita tai niiden osia (erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä) sekä digitaalialan hankkeita ja rajat ylittäviä hankkeita. Tämä vastaa EU:n ensisijaisia tavoitteita, joiden mukaan ilmastonmuutosta on torjuttava, digitaalisia sisämarkkinoita kehitettävä ja rajat ylittäviä hankkeita edistettävä. Näillä toimilla on suuri lisäarvo unionille. 4. EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO F 17 EN

18 ESIR-asetuksen 30 mukaisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuin on antanut lausunnon EU:n takauksen käyttöä ja takuurahaston toimintaa koskevasta komission arvioinnista. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission keskeinen päätelmä, jonka mukaisesti ESIR-takuurahaston rahoitusosuutta ehdotetaan alennettavaksi 50 prosentista 35 prosenttiin, vastaa ajan tasalla olevaa arviota odotetuista tappioista. Niiden seikkojen lisäksi, joista tilintarkastustuomioistuimen on ESIR-asetuksen mukaan lausuttava, tilintarkastustuomioistuin on arvioinut myös muita ESIR 2.0 -ehdotukseen liittyviä näkökohtia. Tilintarkastustuomioistuimen keskeiset havainnot ovat seuraavat: Ajoitus. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että on vielä liian aikaista ehdottaa lisäystä EU:n talousarviosta annettuun takaukseen. Komission käsityksen mukaan sen ehdotus kuitenkin rakentuu saavutetun menestyksen pohjalle ja siinä otetaan huomioon, että lainsäädäntöprosessi voi viedä jonkin aikaa. Siksi komission ehdotus mahdollistaa toimien sujuvan jatkumisen ja antaa selkeän viestin sijoittajille ja hankkeiden toteuttajille. Tilanteessa, jossa investoinnit ovat edelleen vaimeita, varmuus toimien jatkumisesta on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että työllisyyttä, kasvua ja investointeja tuetaan edelleenkin kaikkialla unionissa. Myös Eurooppa-neuvosto 31 kehotti lokakuussa jäsenvaltioita hyväksymään komission ehdotusta koskevan neuvottelukantansa Ecofinneuvoston istunnossa 6. joulukuuta ja ottamaan tällöin huomioon ulkoisen arvioinnin 32 tulokset. Näyttö lisäyksen oikeutuksesta. Tilintarkastustuomioistuimen käsityksen mukaan on tarpeen saada enemmän näyttöä siitä, että EU:n takauksen lisäys on oikeutettu. Komissio toteaa, että ESIR 2.0 -ehdotus perustuu kokemuksiin ja oppeihin, jotka on saatu rahaston täytäntöönpanon ensimmäisen vuoden aikana. Kuten 1. kesäkuuta 2016 annetussa tiedonannossa 33 selostettiin, ensimmäisen vuoden tulokset ovat olleet myönteisiä. Tarkemmin sanoen komissio ehdotti markkinoiden kovan kysynnän vuoksi, että pkyrityksille kohdistettua osaa EU:n takauksesta olisi suurennettava. Koska infrastruktuuri- ja investointihankkeet vaativat enemmän kypsyttelyaikaa, se, että pk-yritysosion takausta ei olisi lisätty, olisi merkinnyt luopumista tilaisuudesta edistää investointeja ja luoda työpaikkoja ja kasvua Euroopassa. Täydentävyys. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että täydentävyyskriteeri on määritelty liian laveasti. Yksi ESIR 2.0 -ehdotuksen keskeisistä pyrkimyksistä on vahvistaa täydentävyyttä. Komission ehdotuksen mukaan yksi ESIR-rahaston tukikelpoisuusperusteista on se, että ESIR-hankkeiden avulla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointioloihin. Lisäksi on ehdotettu yksityiskohtaisempaa täydentävyyden määritelmää, jotta lisättäisiin avoimuutta sen Asetuksen (EU) 2015/ artiklan 2 kohta. Eurooppa-neuvosto 31/16. Julkaistu 11. marraskuuta 2016, saatavilla osoitteessa COM (359) final. F 18 EN